MAO:239/19

Asian tausta

Lahden kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on julkaissut 7.11.2018 kansallisen hankintailmoituksen Kunnaksen koulun väistötilojen tilaelementtitoimituksesta ja tilojen vuokrauksesta.

Lahden kaupungin tilakeskuksen toimitusjohtaja on hankintapäätöksellään 14.12.2018 § 49 valinnut Parmaco Oy:n tarjouksen ja sulkenut muun ohella M-Partners Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 2.500.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 7.3.2019.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

M-Partners Oy Ab on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 145.806,48 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.450 eurolla ja oikeudenkäyntimaksun määrän viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta, koska valittaja on epähuomiossa jättänyt toimittamatta energiatehokkuuslaskelman. Valittajan tarjouksessa on kuitenkin selkeästi ilmoitettu, että rakennuksen energialuokka on C. Energiatehokkuuslaskelman puuttuminen on johtunut inhimillisestä erehdyksestä. Laskelman toimituspyyntö on ilmoitettu hankintayksikön lisäkirjeessä, mutta se on jäänyt valittajalta vahingossa huomaamatta.

Hankintayksikön olisi kuitenkin pitänyt hankintasäännösten mukaisesti pyytää valittajaa täydentämään tarjoustaan energiatehokkuuslaskelman toimittamisen osalta ottaen erityisesti huomioon se, että energiatehokkuusluokka on ilmoitettu tarjouksessa sekä se, että valittajan tarjous on ollut hinnaltaan halvin.

Vastine

Vaatimukset

Lahden kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.100 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouksen yksittäisiä kohtia on hankintasäännösten mukaan mahdollista täydennyttää ainoastaan kokonaisuuden kannalta vähäisten virheiden ja puutteiden osalta. Tarjouksen täydennysmahdollisuuden antaminen on hankintayksikön harkintavallassa.

Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää lähtökohtaisesti, että tarjouksia arvioidaan sellaisina, kuin ne ovat saapuneet hankintayksikölle tarjousajan päättymiseen mennessä. Energiatehokkuuslaskelman esittäminen on ollut tarjouspyynnön vähimmäisvaatimus, jonka täyttämiseen tarjoajan on tullut sitoutua. Koska valittaja ei ole toimittanut vaadittua energiatehokkuuslaskelmaa tarjouksensa liitteenä, sen tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen ja hankintayksikkö on ollut velvollinen sulkemaan tarjouksen tarjouskilpailusta. Kysymys ei ole ollut epäolennaisesta tai vähämerkityksellisestä puutteesta. Hankintayksikön kannalta on ollut tärkeää, että tarjouksia vertailtaessa on voitu varmistua tilojen käytön kokonaiskustannuksiin vaikuttavan energiatehokkuusvaatimuksen täyttymisestä.

Tarjouksen täsmennyttäminen olisi merkinnyt kiellettyä tarjouksen täydentämistä. Valittajan tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole myöskään ollut suhteellisuusperiaatteen vastaista. Hankintayksikkö ei toisaalta pidä uskottavana sitä, että energiatehokkuuslaskelma on jäänyt pois tarjouksesta vahingossa. Valittaja on huomannut ilmoittaa tilojen energialuokan olevan C. Tämä on omiaan herättämään epäilyn siitä, että valittaja ei tosiasiassa ole pystynyt toimittamaan energiatehokkuuslaskelmaa määräaikaan mennessä.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että se ei ole pyrkinyt muuttamaan tarjoustaan. Alkuperäisessä tarjouspyynnön tarjouslomakkeessa on eritelty tarjouksen vähimmäisvaatimukset, eikä siinä ole edellytetty energiatehokkuuslaskelmaa. Laskelma on edellytetty vasta myöhemmässä lisäkirjeessä. Tästä syystä laskelma on erehdyksessä jäänyt puuttumaan valittajan tarjouksesta. Puute on ollut lähinnä muodollinen. Virheettömässä hankintamenettelyssä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus tulla valituksi väistötilojen toimittajaksi.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus ja täydennyttäminen

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Nyt kysymyksessä olevan rakennusurakan ennakoitu arvo 2,5 miljoonaa euroa on alittanut hankintalain 26 §:n mukaisen rakennusurakoiden EU-kynnysarvon, mutta ylittänyt hankintalain 25 §:n mukaisen rakennusurakoiden kansallisen kynnysarvon. Näin ollen rakennusurakan kilpailuttamiseen sovelletaan hankintalain 99 §:ssä säädetyllä tavalla lain 11 luvun kansallisia hankintoja koskevia säännöksiä.

Hankintalain 11 lukuun sisältyvän 104 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Pykälän 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Mainitun pykälän esitöiden (HE 108/2016 vp s. 212 ja 213) mukaan pykälän 2 momentissa säädetään, että tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Momentin periaate jatkaa voimassa olevaa käytäntöä siitä, että tarjoaja vastaa tarjouksestaan ja siitä, että se on hankintayksikön asettamien vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi kuitenkin pyytää täydennyksiä ja täsmennyksiä tarjouksiin ja osallistumishakemuksiin 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jos jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173 ja 174) mukaan hankintayksiköille annetaan nykyistä laajemmat mahdollisuudet pyytää ehdokkaita ja tarjoajia toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Vaikka lähtökohtana hankintamenettelyissä on 1 momentin mukaisesti osallistumishakemusten ja tarjousten lopullisuus, tarjousmenettelyn joustavuuden ja sujuvuuden kannalta on tarkoituksenmukaista mahdollistaa ehdokkaiden ja tarjoajien antamissa asiakirjoissa olevien epäolennaisten puutteiden, ristiriitojen ja virheiden korjaaminen. Säännös mahdollistaa myös sen, ettei hankintayksiköllä ole velvollisuutta hylätä tarjouksia kokonaisuuden kannalta vähämerkityksellisten virheiden tai puutteiden takia.

Esitöiden mukaan tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen on sallittua, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä. Sallittua on esimerkiksi pyytää tarjoajaa korjaamaan tarjouksessa oleva muotovirhe, kuten puuttuva allekirjoitus taikka täydentämään puuttuva tarjouksen voimassaoloa koskeva tieto. Sallittua on lisäksi pyytää tarjoajaa täsmentämään hinnoittelua koskeva virhe, kuten väärä valuutta taikka hinnoitteluyksikkö taikka ilmeinen hinnan suuruusluokkaa koskeva virhe kuten pilkkuvirhe, joka on esimerkiksi pääteltävissä muusta tarjouksesta. Samaten hankintayksikkö voi antaa tarjoajan täydentää tarjoustaan sellaisten puuttuvien hintojen osalta, jotka eivät ole kokonaisuuden kannalta olennaisia. Tällaisia ovat esimerkiksi hinnat, joita ei käytetä tarjousten vertailussa taikka osahinnat, joiden merkitys hintavertailussa on hyvin pieni. Tarjoajaa voidaan pyytää myös täsmentämään tarjoustaan sellaisten tarjouspyynnön vastaisuuksien vuoksi, jotka eivät ole olennaisia. Tällainen voi olla esimerkiksi tarjouspyynnöstä poikkeava maksuehto. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa myös toimittamaan tarjouksesta puuttuvan liitteen, jota ei käytetä tarjousten vertailussa ja jolla ei ole olennaista merkitystä, mutta joka on tarpeen esimerkiksi hankintasopimuksen tekemistä varten.

Esitöissä on edelleen tarjousten täsmentämiseen ja täydentämiseen liittyvän hankintayksikön harkintavallan rajoittamisen osalta todettu, että hankintayksikön ei kuitenkaan tule sallia osallistumishakemusten taikka tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Siten hankintayksikön ei ole sallittua pyytää tarjoajaa täydentämään tarjousta tarjousajan päättymisen jälkeen esimerkiksi pyytämällä tarjoajaa vaihtamaan tarjotun tarjouspyynnön vastaisen tuotteen taikka toimittamaan tarjousten vertailussa käytettävän merkityksellisen hinta- tai puuttuvan laatutiedon. Hankintayksikkö ei voi myöskään pyytää tarjoajaa toimittamaan kokonaan puuttuvaa olennaista asiakirjaa, joka olisi tullut liittää tarjoukseen.

Esitöissä on vielä tarjousten täsmentämiseen ja täydentämiseen liittyvän harkintavallan osalta todettu, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa siitä pyytääkö se ehdokkaita tai tarjoajia täsmentämään tai täydentämään asiakirjoja. Hankintayksiköllä ei sitä vastoin ole velvollisuutta antaa ehdokkaille tai tarjoajille oikeutta täsmentää tai täydentää tarjouksia tai osallistumishakemuksia eikä tarjoajalla ole oikeutta vaatia lisäaikaa ja mahdollisuutta tarjouksen loppuunsaattamiseksi hankinta-asiakirjojen vaatimalle tasolle.

Markkinaoikeus toteaa, että 6.11.2018 päivätyssä tarjouspyynnössä ei ole mainintaa väistötilojen energialuokasta, mutta 26.11.2018 päivätyssä tarjouspyynnön lisäkirjeessä 2 on todettu, että väistötilojen tulee saavuttaa energialuokka C. Lisäksi on todettu, että tarjoukseen tulee liittää energiatehokkuuslaskelma.

Tarjouspyynnön mukaan tarjous on tullut tehdä käyttäen 6.11.2018 päivättyä ja tarjouspyynnön liitteenä ollutta tarjouslomaketta. Tarjouslomakkeen kohdan 9 Tarjottavan ratkaisun tekniset erittelyt mukaan tarjoukseen on tullut liittää tekniset erittelyt, jotka osoittavat vähimmäisvaatimusten täyttymisen. Tässä kohdassa on vielä erikseen mainittu energiatehokkuus- ja varusteluerittelyt.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön lisäkirjeessä on selkeästi ilmoitettu ehdottomana vaatimuksena, että väistötilojen energialuokan tulee olla C ja että tarjoukseen tulee liittää energiatehokkuuslaskelma. Valittajan omankin ilmoituksen mukaan valittaja ei ole liittänyt tarjoukseensa energiatehokkuuslaskelmaa. Valittaja on kuitenkin liittänyt tarjoukseensa ilmoituksen siitä, että väistötiloina toimiva rakennus tullaan suunnittelemaan energialuokan C rakennukseksi.

Tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön sisällöltään selvinä pidettävien vaatimusten mukainen. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tällä tavalla tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen alun perin antanut tarjoaja ei saa tarjousajan päättymisen jälkeen parantaa tai täydentää tarjoustaan tarjouspyynnön mukaiseksi.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on tarjouspyynnön lisäkirjeessä 2 asettanut selkeällä tavalla hankinnan kohdetta koskevan ehdottoman vaatimuksen siitä, että väistötilana toimivan rakennuksen tulee olla energialuokkaa C. Tämän vaatimuksen täyttymisen toteamisen mahdollistamiseksi hankintayksikkö on lisäksi esittänyt vaatimuksen siitä, että tarjoukseen tulee liittää energiatehokkuuslaskelma.

Markkinaoikeus katsoo, että rakennuksen energialuokka on ollut olennainen hankinnan kohdetta koskeva vaatimus, jonka täyttymättä jääminen olisi merkinnyt tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuutta. Energianluokan täyttymistä osoittavan energiatehokkuuslaskelman liittäminen tarjoukseen on ilmoitettu selvästi ja ehdottomana vaatimuksena. Näin ollen energiatehokkuuslaskelman puuttuminen tarjouksesta ei ole ollut ainoastaan vähäinen tekninen puute. Kun tarjouksen täydennyttäminen on hankintalain säännöksistä ja niiden esitöistä ilmenevällä tavalla hankintayksikön harkintavallassa, eikä missään tilanteessa pakollista, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole täydennyttänyt valittajan tarjousta energiatehokkuuslaskelman osalta, vaan on sen sijaan sulkenut tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa M-Partners Oy Ab:n korvaamaan Lahden kaupungin oikeudenkäyntikulut 2.100 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Kuitenkin päätökseen, jolla markkinaoikeus on määrännyt hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, saa hakea muutosta valituslupaa pyytämättä valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Ville Parkkari.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.