MAO:560/19

Asian tausta

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 19.10.2018 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Myllypuron kampuksensa välinehuollon laitteiden hankinnasta.

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja on 20.12.2018 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Miele Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 450.000 euroa.

Markkinaoikeus on 21.2.2019 antamallaan päätöksellä numero 79/19 sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Clinichem Oy Ltd on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on myös vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 48.235 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan maksamaan sille 40.000 euroa toteutumatta jääneistä varaosamyynneistä ja huolloista sekä tarjouspyynnössä määrittelemättömistä korjauksista ja huolloista. Vielä valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.560 eurolla ja markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä.

Valittaja on edellä todetun lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön antamaa sille tiedon voittaneen tarjoajan niistä tarjousasiakirjoista, joista käy ilmi tarjouksen yksikköhinnat ja kokonaishinta sekä huoltojen hinnoittelu kokonaishintoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on kohdellut tarjoajia epätasapuolisesti ja syrjivästi. Voittaneen tarjoajan tarjoamien laitteiden ja huoltopalveluiden yksikköhintojen yhteenlaskettu kokonaissumma on poikennut tarjousten vertailutaulukkoon merkitystä voittaneen tarjoajan kokonaistarjoushinnasta. Poikkeama on ollut yli 10.000 euroa. Hankintayksikkö ei ole esittänyt selvitystä siitä, miksi sen laskema tarjouksen vertailuhinta on poikennut voittaneen tarjoajan tarjouksessa esitetyistä hinnoista.

Hankintayksikkö on menetellyt tarjousten vertailussa virheellisesti antaessaan voittaneen tarjoajan parantaa tarjoustaan tarjoushinnan osalta ja hyväksyessään vertailuhinnaksi kokonaishinnan, joka alittaa sen tarjouksen hintatietojen perusteella muodostuvan hinnan.

Vastine

Vaatimukset

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 868 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Tarjouksen valintaperusteeksi on tarjouspyynnössä ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka perusteena on halvin hinta. Hintavertailun on ilmoitettu perustuvan kokonaishintaan, johon sisältyvät myös tarjouspyynnössä eritellyt huollot. Tarjouspyynnön mukaan vertailuhinnaltaan halvin tarjous saa täydet pisteet eli 100 pistettä ja muiden tarjoajien pisteet suhteutetaan vertailuhinnaltaan halvimman tarjouksen saamiin pisteisiin.

Tarjoajien on tullut antaa tarjouksensa sähköisesti tarjouspalvelu.fi- toimittajaportaalissa. Hankintayksikkö on saanut määräaikaan mennessä neljä tarjousta. Kaikki tarjoukset ovat täyttäneet hankintailmoituksessa asetetut ehdot. Tarjouksista parhaat vertailupisteet on saanut edullisimman vertailuhinnan antanut voittanut tarjoaja, joka on hankintapäätöksellä valittu laitetoimittajaksi.

Tarjousten vertailu on tehty tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla kokonaishintojen perusteella. Tarjouksessa on tullut esittää erittely ja yksikköhinnat. Pyydetyt yksikköhinnat eivät ole kuitenkaan vaikuttaneet tarjousten vertailuun, vaan niiden tarkoituksena on ollut varmistaa se, että tarjoukseen sisältyvät kaikki vaaditut laitteet ja palvelut ja että tarjous ei ole kokonaishinnaltaan poikkeuksellisen alhainen.

Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen hankintayksikkö on todennut, että voittaneen tarjoajan tarjouksen yksikköhinnat ovat yhteenlaskettuna korkeammat kuin tarjouksen kokonaishinta. Tämän jälkeen hankintayksikkö on 2.1.2019 lähettämällään sähköpostiviestillä pyytänyt voittanutta tarjoajaa vahvistamaan, että tarjouksen kokonaishinta on annetun tarjouksen mukainen ja että se sisältää kaikki tarjouspyynnössä kuvatut laitteet tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti huoltoineen. Voittanut tarjoaja on samana päivänä ilmoittanut, että tarjouksen kokonaishinnan ja yksikköhintojen välinen ero on perustunut virheeseen yksikköhinnoissa. Voittanut tarjoa on samalla ilmoittanut sitoutuneensa tarjoukseensa.

Hankintayksikkö ei ole antanut voittaneelle tarjoajalle mahdollisuutta parantaa tarjoustaan. Hankintayksiköllä on oikeus tarjouksia tarkastaessaan pyytää tarjouksen tekijää täsmentämään tai täydentämään tarjoustaan, mikäli kysymyksessä on epäolennainen puute. Voittaneelta tarjoajalta pyydetyssä tarkennuksessa on ollut kysymys juuri tällaisesta tarkennuksesta, jolla ei ole ollut vaikutusta tarjousten vertailussa käytettyyn kokonaishintaan.

Vaikka voittaneen tarjoajan tarjouksen kokonaishinta olisi perustunut virheellisesti ilmoitettuihin yksikköhintoihin, olisi sen näiden yksikköhintojen perusteella laskettu kokonaishinta silti ollut edullisin ja saanut parhaat vertailupisteet. Tällä ei sinänsä ole asiassa merkitystä, koska hankintapäätös on perustunut kokonaishintojen vertailuun. Tarjousten vertailussa ei siten ole tapahtunut valittajan esittämää virhettä. Tarjousten vertailu on kuvattu hankintapäätöksessä. Siinä mainitut vertailuhinnat ovat tarjouksissa ilmoitettuja kokonaishintoja.

Kaikki tarjoajat ovat ilmoittaneet, että niiden yksikköhinnat ovat liikesalaisuuksina salassa pidettäviä. Näin on siis tehnyt myös valittaja. Tämän vuoksi hankintayksikkö ei ole luovuttanut yksikköhintoja koskevia tietoja valittajalle. Voittaneen tarjoajan suostumuksella hankintayksikkö on kuitenkin ilmoittanut valittajalle yksikköhinnat ulkopuolisista korjauksista, matkakuluista ja laitteistoista.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohella, että tarjous on tarjouspyynnön mukaan tullut laatia siten, että se sisältää erittelyn mukaisen toimituksen kokonaishinnan euroina sekä erillisen erittelyn niistä tuotekohtaisista hinnoista, joista kokonaishinta on muodostunut. Voittaneen tarjoajan tarjous on sisältänyt kaksi toisistaan poikkeavaa kokonaistoimituksen hintaa. Hankintayksikön olisi pitänyt tällä perusteella sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta.

Voittanut tarjoaja on hankintayksikön mukaan myöntänyt, että se on tehnyt virheen yksikköhintojen ja tarjouksen kokonaishinnan laskemisessa esittäessään tarjouksessaan samasta tarjouspyynnön mukaisesta toimituskokonaisuudesta kaksi eri hintaa. Tämä ilmenee myös valittajalle hankintapäätöksen jälkeen toimitetuista hintatiedoista.

Virheettömässä hankintamenettelyssä, jossa voittaneen tarjoajan tarjous olisi suljettu tarjouskilpailusta, valittajan tarjous olisi saanut parhaan vertailupisteet ja valittaja olisi tullut valita toimittajaksi.

Muut kirjelmät

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on lisävastineessaan esittänyt muun ohella, että vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on perusteeton, koska hankintamenettelyssä ei ole tapahtunut virhettä ja koska valittajalla ei ole ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua. Lisäksi valittajan vahingonkorvausvaatimus on jätettävä tutkimatta.

Clinichem Oy Ltd on antanut lisävastaselityksen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että sille annetaan tieto voittaneen tarjoajan niistä tarjousasiakirjoista, joista käy ilmi tarjouksen yksikköhinnat ja kokonaishinta sekä huoltojen hinnoittelu kokonaishintoineen.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan vaatimat asiakirjat on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa.

Oikeudesta saada tieto viranomaisen asiakirjasta on säädetty viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (jäljempänä julkisuuslaki) 3 luvussa (9–12 §). Valittajan vaatimuksen johdosta merkityksellisen julkisuuslain 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liikesalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjat sisältävät yksityiskohtaista tietoa muun ohella voittaneen tarjoajan hinnoittelun muodostumisesta. Näin ollen voittaneella tarjoajalla voidaan katsoa olevan liiketoimintoihinsa liittyvä objektiivinen intressi pitää edellä mainitut tiedot salassa. Kysymys on siten tältä osin julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetuista liikesalaisuuksista.

Valittajan valitus on perustunut voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitetun kokonaishinnan ja tarjouksen eriteltyjen yhteenlaskettujen yksikköhintojen väliseen eroon. Hankintayksikkö on antanut valittajalle tiedoksi voittaneen tarjoajan suostumuksin yksikköhinnat ulkopuolisista korjauksista ja matkakuluista sekä laitteistoista. Lisäksi valittajan tiedossa ovat olleet ne kokonaishinnat, joihin tarjousten vertailu on perustunut.

Harkittaessa valittajan vaatimien asiakirjojen antamista valittajalle on otettava huomioon oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset. Valittajalla on oikeudellinen intressi sellaisiin tietoihin, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, onko hankintamenettely ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista. Valittaja ei ole kuitenkaan esittänyt, millä tavoin salaisiksi ilmoitetuissa asiakirjoissa olevilla tiedoilla yksikköhinnoista olisi merkitystä hankintamenettelyn oikeellisuuden arvioinnissa ottaen huomioon sen valituksensa perusteluina viittaamat seikat voittaneen tarjoajan tarjouksen hintatiedoista.

Kun otetaan huomioon edellä mainittu, asiaa koskevat valittajalle tiedoksi annetut voittaneen tarjoajan hintatiedot ja jäljempänä lausuttu, markkinaoikeus katsoo, että vaadituilla voittaneen tarjoajan liikesalaisuutena pidettävillä hintatiedoilla ei ole hankintamenettelyn oikeellisuuden arvioinnissa sellaista merkitystä, että tiedon antamatta jättäminen kyseisistä hintatiedot sisältävistä asiakirjoista vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen.

Edellä todetuin perustein valittajan vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on hylättävä.

Vahingonkorvausvaatimus

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille korvausta toteutumatta jääneistä varaosamyynneistä ja huolloista sekä tarjouspyynnössä määrittelemättömistä korjauksista ja huolloista. Markkinaoikeus katsoo, että edellä todetuilta osin valittajan vaatimuksissa on kysymys vahingonkorvausvaatimuksesta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 169 §:n 3 momentin mukaan vahingonkorvausasioissa toimivaltainen tuomioistuin on oikeudenkäymiskaaren 10 luvussa tarkoitettu käräjäoikeus. Valittajan vahingonkorvausvaatimus on näin ollen jätettävä markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus ja täydennyttäminen

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta. Pykälän 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 74 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173) mukaan pykälän 2 momentissa annetaan hankintayksiköille nykyistä laajemmat mahdollisuudet pyytää ehdokkaita ja tarjoajia toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Säännös perustuu julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU 56 artiklan 3 kohtaan. Vaikka lähtökohtana hankintamenettelyissä on 1 momentin mukaisesti osallistumishakemusten ja tarjousten lopullisuus, tarjousmenettelyn joustavuuden ja sujuvuuden kannalta on tarkoituksenmukaista mahdollistaa ehdokkaiden ja tarjoajien antamissa asiakirjoissa olevien epäolennaisten puutteiden, ristiriitojen ja virheiden korjaaminen. Säännös mahdollistaa myös sen, ettei hankintayksiköllä ole velvollisuutta hylätä tarjouksia kokonaisuuden kannalta vähämerkityksellisten virheiden tai puutteiden takia.

Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä on todettu, että hankintasopimuksen tekoperusteena on hinta. Tarjouspyynnön mukaan tarjouksessa on tullut antaa kokonaishinta välinehuollon laitteille ja niihin liittyville palveluille. Lisäksi on tullut antaa erittelyt ja yksikköhinnat kaikista laitteista ja huoltopalveluista. Tarjouksen valinnan osalta tarjouspyynnössä on todettu, että valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka perusteena on halvin hinta. Tarjouspyynnössä on edelleen todettu, että hinta vertaillaan kokonaishinnan perusteella ja että huollot sisältyvät kokonaishintaan.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut kohdassa "hinta yhteensä" kokonaishinnan, jota on käytetty 20.12.2018 tehdyn hankintapäätöksen hintavertailussa. Voittanut tarjoaja on lisäksi oheistanut tarjoukseensa hintatiedot välinehuollon laitteista, tietyn pesukoneen pesutelineistä, määräaikaishuolloista ilman varaosia ja niiden kanssa sekä lisävarusteista ja -ominaisuuksista.

Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen hankintayksikkö on 2.1.2019 lähettänyt voittaneelle tarjoajalle sähköpostitse tiedustelun, jossa tarjoajaa on pyydetty vahvistamaan, että sen tarjouksessa antama hinta välinehuollon laitteille sisältää kaikki tarjouspyynnössä kuvatut laitteet tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti ja että annetut huoltohinnat sisältävät tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti kaikki mainitut laitteet.

Voittanut tarjoaja on vastannut hankintayksikön tiedusteluun samana päivänä ja vahvistanut, että hinta sisältää kaikki hankintayksikön tiedustelussaan yksilöimät laitteet ja että tarjouksessa annetut huoltohinnat kattavat tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti kaikki tiedustelussa mainitut laitteet.

Markkinaoikeus katsoo, että voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla sen kokonaishinnan, johon tarjousten hintavertailun on ilmoitettu perustuvan. Voittaneen tarjoajan tarjous on siten ollut tältä osin tarjouspyynnön mukainen. Voittanut tarjoaja on lisäksi oheistanut tarjoukseensa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla laitteiden ja huoltopalveluiden yksikköhintatiedot.

Hankintayksikön tiedusteltua hankintapäätöksen tekemisen jälkeen, sisältääkö voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitettu yhteishinta laitteille ja palveluille kaiken sen, minkä sen tarjouspyynnön mukaan on tullut sisältää, voittanut tarjoaja on vahvistanut näin olevan. Markkinaoikeus katsoo, että edellä todetussa hankintayksikön tiedustelussa ja voittaneen tarjoajan siihen antamassa vastauksessa ei ole ollut kysymys siitä, että hankintayksikkö olisi antanut voittaneen tarjoajan muuttaa tarjoustaan tai saattaa tarjouspyynnön vastaisen tarjouksensa tarjouspyynnön mukaiseksi. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt julkisia hankintoja koskevin oikeusohjeiden vastaisesti suorittaessaan tarjousten vertailun saamansa voittaneen tarjoajan tarjouksen perusteella sekä suorittaessaan edellä todetun tiedustelun.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Hankintayksikkö on ilmoituksensa mukaan liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa mahdollisesti sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisäveron määrä.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää Clinichem Oy Ltd:n vahingonkorvausvaatimuksen tutkimatta sekä hylkää valituksen muutoin pääasian ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen osalta.

Markkinaoikeus hylkää Clinichem Oy Ltd:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus velvoittaa Clinichem Oy Ltd:n korvaamaan Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n oikeudenkäyntikulut 700 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Kuitenkin päätökseen, jolla markkinaoikeus on määrännyt hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, saa hakea muutosta valituslupaa pyytämättä valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Sami Myöhänen ja Ville Parkkari.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.