MAO:120/21

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Kilpailu- ja kuluttajaviraston esitys

Vaatimukset

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on vaatinut, että markkinaoikeus määrää Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän maksamaan valtiolle seuraamusmaksuna 40.000 euroa.

Perustelut

Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (jäljempänä myös kuntayhtymä tai hankintayksikkö) on silmätautien erikoisalan lääkäripalveluja hankkiessaan laiminlyönyt kilpailuttamis-velvollisuutensa ja tehnyt suorahankinnan ajalle 1.4.–30.9.2020 ilman hankintasäännösten mukaista suorahankintaperustetta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (jäljempänä myös KKV) on ottanut asian tutkittavakseen omasta aloitteestaan.

1 Asian taustaa

Kuntayhtymän toimitusjohtaja on 6.2.2019 tehnyt päätöksen silmätautien poliklinikka- ja leikkauspalvelujen kiireellisestä hankinnasta osaulkoistettuna toimintona Coronaria Silmäklinikka Oy:ltä (jäljempänä Coronaria). Kuntayhtymä on 7.2.2019 julkaissut hankinnasta suorahankintailmoituksen.

Kuntayhtymän hallitus on 22.2.2019 tekemällään hankintapäätöksellä § 54 hyväksynyt määräaikaisen hankintasopimuksen ajalle 1.4.2019–31.3.2020. Hankinnan sisältönä on ollut Kymenlaakson keskussairaalan silmäkeskuksen osaulkoistus 75 prosenttisesti. Hankinnan ennakoiduksi arvonlisäverottomaksi arvoksi on ilmoitettu 1.500.000 euroa.

Suorahankinnan perusteeksi on ilmoitettu äärimmäinen kiire, joka on liittynyt riittävästä potilasturvallisuudesta varmistumiseen. Päätösten mukaan kuntayhtymä on joutunut kiireisellä aikataululla suunnittelemaan silmäkeskuksen toiminnan järjestämistä tyydyttävällä tavalla ja valmistelussa on päädytty siihen, että toiminta pystytään riittävässä määrin turvaamaan vain siten, että palvelut järjestetään osittain ulkoistettuna. Suorahankinta on kuntayhtymän mukaan ollut välttämätön lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi ja palvelujen jatkuvan tarpeen vuoksi hankinnassa ei ole ollut mahdollista noudattaa hankintasäännösten mukaisia määräaikoja ilman, että potilasturvallisuus olisi merkittävällä tavalla vaarantunut. Päätösten mukaan kuntayhtymän tarkoituksena on ollut tehdä Coronarian kanssa vuoden kestävä sopimus potilaiden hoidon takaamiseksi.

Päätöksissä on todettu, että vakinaisessa lääkäriresurssissa on tapahtunut odottamattomia muutoksia ja että silmätautien yksikköön ei ole myöskään saatu rekrytoitua henkilöstöä. Päätösten mukaan muutokset henkilöstöresursseissa ovat olleet ennakoimattomia, eikä hankintayksikkö ole siten voinut varautua niihin.

Päätöksissä ja suorahankintailmoituksessa on todettu, että hankinnan sisältämä palvelukokonaisuus tullaan sopimuskauden aikana kilpailuttamaan palvelukokonaisuuden tulevaa pitkäjänteistä kustannustehokasta toteutusta silmällä pitäen. Lisäksi päätösten mukaan kyseisenä aikana on selvitettävä mahdollisuudet palata tavanomaiseen omaan toimintaan.

2 Suorahankinta ajalle 1.4.–30.9.2020

Kuntayhtymän hallitus on 28.2.2020 tehnyt päätöksen § 63 osaulkoistuksen jatkamisesta ajalle 1.4.–30.9.2020. Päätöksen mukaan kuntayhtymä on syksyn 2019 ajan etsinyt eri vaihtoehtomalleja silmäkeskuksen ottamiseksi omaan tuotantoon lääkäritoiminnan osalta. Silmälääkäreitä on yritetty rekrytoida aktiivisesti, mutta rekrytointi ei ole tuottanut tulosta. Myöskään ammatinharjoittajilla ja muilla sopimuksilla ei ole saatu varmistettua riittävää määrää silmälääkäreitä. Päätöksessä on todettu, että omaksi tuotannoksi ottaminen ei tule onnistumaan ponnisteluista huolimatta, joten palvelukokonaisuus tulee kilpailuttaa. Päätöksen mukaan kilpailuttamisprosessi kestää muutamia kuukausia eikä ole tiedossa, ketkä osallistuvat kilpailutukseen ja tuleeko nykyinen palveluntuottaja valituksi, joten toiminnan aloittamiseen kilpailutuksen voittaneen tarjoajan kanssa tulee myös varata valmisteluaikaa.

Päätöksessä on todettu, että kuntayhtymän on välttämätöntä tuottaa silmäkeskuksen poliklinikka- ja vastaanottopalvelut kilpailutusprosessin aikana ja että vallitsevassa tilanteessa silmätautien yksikön toiminnan turvaaminen edellyttää suorahankinnan jatkamista 30.9.2020 asti. Päätöksen mukaan suorahankinnalla kuntayhtymä kykenee turvaamaan lakisääteiset silmäkeskuksen toiminnat ja järjestämään toimintansa asianmukaisesti kriittisessä tilanteessa.

Päätöksen mukaan suorahankinta on tehty ajalle 1.4.–30.9.2020 ja hankinnan arvo on ollut 720.000 euroa. Päätöksessä on todettu, että tarvittavilta osin sopimusehtoja tarkistetaan palvelusopimuksen osalta.

Kuntayhtymä ja Coronaria ovat 27.3.2020 allekirjoittaneet liitesopimuksen silmätautien erikoisalan palvelujen tuottamisesta ajalle 1.4.–30.9.2020. Liitesopimus on liittynyt osapuolten 25.2.2019 tekemään sopimukseen silmätautien erikoisalan palvelujen tuottamisesta ajalle 1.4.2019–31.3.2020. Liitesopimuksella on sovittu 25.2.2019 tehdyn sopimuksen voimassaolon jatkamisesta sekä muutoksista sopimuksen tiettyihin ehtoihin.

3 Hankintasäännösten mukainen suorahankintaperuste

Suorahankinnalle ajalle 1.4.–30.9.2020 ei ole ollut hankintasäännösten mukaista perustetta.

Hankintayksiköllä on sinänsä ollut järjestämisvastuu hankinnan kohteena olevista palveluista ja sen lakisääteinen tehtävä on ollut, joko itse tai ostopalveluja hyödyntämällä, tuottaa kyseiset palvelut. Palvelujen keskeytyksetön järjestäminen on myös ollut välttämätöntä. Velvollisuus järjestää palvelut ei kuitenkaan muodosta suorahankintaperustetta.

Hankintayksikön KKV:lle antamassa selvityksessä viitattu Etelä-Suomen aluehallintoviraston 25.5.2020 tekemä päätös on koskenut hoitoonpääsyaikojen toteutumista. Päätöksessä ei ole otettu kantaa suorahankintaedellytysten olemassaoloon eikä siihen, onko hankinnassa menetelty hankintasäännösten mukaisesti.

Palvelujen mahdollinen omaksi tuotannoksi ottaminen ei oikeuta suorahankintojen tekemiseen eikä omaan tuotantoon siirtyminen ole suorahankintaperuste. Hankinta olisi voitu kilpailuttaa ja kilpailutetun sopimuskauden aikana jatkaa omaan tuotantoon palaamisen selvittämistä.

Hankintayksikön KKV:lle antaman selvityksen mukaan muutokset hankintayksikön henkilöstöresursseissa ovat tapahtuneet joulukuun 2018 aikana ja neuvottelut Coronarian kanssa on aloitettu tammikuussa 2019. Hankintayksikön resurssiongelmat ovat konkretisoituneet vuoden 2019 alussa, joten vuonna 2020 resurssiongelmat eivät ole olleet ennakoimattomia, kun otetaan lisäksi huomioon, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo vuosina 2017–2018 kiinnittänyt hankintayksikön huomiota riittäviin henkilöstöresursseihin. Hankintayksikön on täytynyt varautua myös siihen vaihtoehtoon, ettei se pysty itse hankkimaan tarvittavia henkilöstöresursseja, vaan palvelut tulee kilpailuttaa.

Hankintayksikön olisi aiempien henkilöresursseihin liittyvien ongelmien perusteella tullut ymmärtää, että on hyvin todennäköistä, ettei rekrytointeja saada toteutettua. Rekrytointien epäonnistuminen ei ole siten vuonna 2020 ollut ennalta arvaamaton tilanne. Hankintayksikkö on lisäksi ollut tietoinen lääkäreiden vaikeasta saatavuudesta, joten se ei ole ollut ennalta arvaamatonta.

Hankintayksikön on ennen alkuvuotta 2020 tullut ymmärtää, ettei palveluja suurella todennäköisyydellä pystytä tuottamaan omana työnä ja että palvelut tulee kilpailuttaa. Hankintayksiköllä on ollut runsaasti aikaa hankintamenettelyn järjestämiseen. Suorahankintaa ei voida perustella jälkikäteen esitetyllä olettamuksella siitä, että lääkäreitä ei olisi saatu, vaikka hankinta olisi kilpailutettu. Suorahankintaperuste syntyy vasta sen jälkeen, kun hankinta kilpailutetaan ja tämän seurauksena käy selväksi, että tarjontaa ei ole.

Hankintayksikkö olisi voinut välttää tilanteen omilla toimillaan eli kyse ei ole ollut sellaisesta hankintayksiköstä riippumattomasta ja ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneesta äärimmäisestä kiireestä, jonka nojalla hankintasopimus olisi voitu tehdä kilpailuttamatta.

Suorahankinta ajalle 1.4.–30.9.2020 on joka tapauksessa tehty voimassaoloajaltaan pidempänä kuin se olisi ollut hankintayksikön suorahankinnan perusteeksi ilmoittaman riittävästä potilasturvallisuudesta varmistumiseksi ehdottoman välttämätöntä ottaen huomioon, että ensimmäinen suorahankinta on tehty huhtikuussa 2019 ja muutokset henkilöstöresursseissa ovat tapahtuneet joulukuussa 2018.

4 Hankintasopimuksen muuttaminen sopimuskauden aikana

Kuntayhtymä ja Coronaria ovat 27.3.2020 allekirjoittaneet liitesopimuksen, jolla on sovittu 25.2.2019 tehdyn sopimuksen voimassaolon jatkamisesta ajalle 1.4.–30.9.2020 sekä muutoksista sopimuksen tiettyihin ehtoihin.

Palvelutuotantoa koskeva tarkennus on liitesopimuksen mukaan ollut esimerkiksi se, että Coronaria tuottaa sopimuksen mukaisia palveluja 30.9.2020 asti. Liitesopimuksen mukaan hankintayksikkö kilpailuttaa sopimuksen mukaiset palvelut sopimuksen voimassaoloaikana.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 136 §:ssä ei ole nimenomaisesti säädetty, että sopimusmuutossääntelyä ei sovellettaisi suorahankintana tehtyihin sopimuksiin. Julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (hankintadirektiivi) ja hankintalain kontekstissa suorahankinta on muodollisesti yksi menettely muiden joukossa. Hankintadirektiivissä suorahankinnasta käytetään käsitettä neuvottelumenettely ilman etukäteistä hankintailmoitusta ja kansallisesti suorahankinnoista säännellään hankintalain 5 luvussa, jossa on säännelty myös muista menettelyistä. Suorahankinnan on kuitenkin hankintalain soveltamiskäytännössä katsottu olevan lähinnä soveltamisalapoikkeus, sillä se on poikkeus hankintalain yleiseen kilpailuttamisvelvoitteeseen.

Nyt kyseessä oleva sopimus perustuu aikaisempaan suorahankintaan eli hankinnasta ei ole järjestetty tarjouskilpailua. Hankintalain 136 § vaikuttaisi soveltuvan vain tilanteisiin, joissa hankinnasta on järjestetty aikaisempi tarjouskilpailu. Esimerkiksi hankintalain 136 §:n 1 momentin 1 kohdassa on viitattu ehtoihin, jotka olisivat mahdollistaneet muiden kuin alun perin valittujen ehdokkaiden osallistumisen menettelyyn tai muun kuin alun perin hyväksytyn tarjouksen hyväksymisen tai jotka olisivat tuoneet hankintamenettelyyn lisää osallistujia. Lisäksi pykälän 2 momentin 4 kohdassa mainitaan laadulliset soveltuvuusvaatimukset. Kyseiset kohdat viittaavat olosuhteisiin, jotka ovat käsillä vain, mikäli hankinnasta on järjestetty tarjouskilpailu. Näin ollen hankintalain 136 § ei vaikuttaisi olevan tarkoitettu tilanteisiin, joissa sopimusta ei ole aikaisemmin kilpailutettu.

Mikäli hankintalain 136 §:n kuitenkin katsottaisiin soveltuvan nyt käsillä olevaan tapaukseen, kyseessä olisi ollut olennainen muutos, johon ei ole soveltunut mikään hankintalain 136 §:n 2 momentissa säädetyistä poikkeamisperusteista.

Kysymys ei ole ollut hankintalain 136 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesta sopimusehtoon perustuvasta muutoksesta, 4 kohdan mukaisesta sopimuskumppanin vaihtamisesta eikä 5 kohdan mukaisesta vähäarvoisesta sopimusmuutoksesta, sillä muutoksen arvo on ylittänyt hankintalain liitteessä E tarkoitettuja palveluja koskevan kansallisen kynnysarvon.

Hankintayksikkö ei ole myöskään osoittanut, että sopimuksen muuttamista koskevat edellytykset olisivat täyttyneet hankintalain 136 §:n 2 momentin 2 kohdan perusteella. Hankintayksikkö ei ole esittänyt tarkempaa selvitystä hankinnan kilpailuttamisesta sille aiheutuvasta haitasta tai päällekkäisten kustannusten määrästä. Hankintayksikön olisi tullut kilpailuttaa hankinta jo ennen sopimuskauden päättymistä 31.3.2020.

Muutokset hankintayksikön henkilöstöresursseissa ovat tapahtuneet loppuvuonna 2018 ja lääkärien saatavuudessa on ollut haasteita jo vuoden 2019 alussa. Hankintayksikön viittaama Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös vahvistaa käsitystä siitä, että kyseessä ei ole ollut ennakoimaton tilanne, sillä ongelmia henkilöstöresursseissa on ollut jo vuonna 2017. Resurssiongelmat eivät enää vuonna 2020 ole aiheutuneet ennakoimattomasta olosuhdemuutoksesta. Kyse ei siten voi olla myöskään muutoksesta, jonka tarve on johtunut hankintalain 136 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaisesti olosuhteista, joita huolellinen hankintayksikkö ei ole voinut ennakoida.

5 Seuraamusmaksun määrä

Suorahankinnan arvo ajalle 1.4.–30.9.2020 on ollut 720.000 euroa. Hankintayksikkö on 22.4.2020 julkaissut silmätautien erikoisalan palvelujen järjestämisestä ennakkoilmoituksen ja 6.7.2020 hankintailmoituksen. Hankintailmoituksen mukaan sopimuskausi on alkanut 1.1.2021. Hankintayksikön mukaan silmäkeskuksen toiminta on ajalla 1.10.–31.12.2020 järjestetty määräaikaisten silmälääkäreiden avulla.

Hankintayksikkö on päättänyt aloittaa kilpailutuksen valmistelun vasta sen jälkeen, kun KKV on lisäselvityspyynnöllä tiedustellut, miten palvelut tullaan järjestämään, kun määräaikainen sopimuskausi päättyy 31.3.2020. Kilpailutuksen valmisteluun ja aloittamiseen on ollut yli vuosi aikaa.

Ottaen huomioon muun ohella hankintayksikön menettely sekä hankintasopimuksen arvo ja luonne markkinaoikeuden tulee määrää hankintayksikölle 40.000 euron suuruinen seuraamusmaksu.

Vastaus

Vaatimukset

Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Kilpailu- ja kuluttajaviraston esityksen ja velvoittaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 15.289,20 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Kuntayhtymä ei ole laiminlyönyt kilpailuttamisvelvollisuuttaan eikä ole tehnyt hankintasäännösten vastaista suorahankintaa. Suorahankinnalle ajalle 1.4.–30.9.2020 on ollut hankintasäännösten mukainen peruste.

1 Asian taustaa

Kuntayhtymä on alun perin tehnyt silmälääkäripalvelujen suorahankinnan Coronarialta ajalle 1.4.2019–31.3.2020. Tämä suorahankinta on perustunut kuntayhtymän toimitusjohtajan 6.2.2019 tekemään päätökseen silmätautien poliklinikka- ja leikkauspalvelujen hankinnasta osaulkoistettuna toimintona Coronarialta. Hankinnasta on 7.2.2019 julkaistu suorahankintailmoitus, ja kuntayhtymän hallitus on hyväksynyt määräaikaisen sopimuksen 22.2.2019 tekemällään päätöksellä § 54. Hankinnan sisältönä on ollut Kymenlaakson keskussairaalan silmäkeskuksen osaulkoistus 75 prosenttisesti. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo on ollut l.500.000 euroa. Kuntayhtymä ja Coronaria ovat 25.2.2019 allekirjoittaneet sopimuksen silmätautien erikoisalan palvelujen tuottamisesta ajalle 1.4.2019–31.3.2020.

Suorahankinnan perusteena on ollut äärimmäinen kiire, joka on liittynyt riittävästä potilasturvallisuudesta varmistumiseen. Vaikka KKV:n esitys ei kohdistu ajalle 1.4.2019–31.3.2020 tehtyyn suorahankintaan, kuntayhtymän tälle suorahankinnalle esittämät perusteet ovat kuitenkin merkitykselliset myös ajalle 1.4.–30.9.2020 tehdylle suorahankinnalle.

Suorahankinta on ollut välttämätön sen vuoksi, että kuntayhtymä on kärsinyt silmälääkärien äkillisestä henkilöstövajauksesta useiden henkilöiden irtisanouduttua lähes samanaikaisesti. Silmäkeskuksen toiminta on ollut uhattuna, eikä silmälääkäriresurssien hankinnassa olisi voitu noudattaa hankintasäännösten mukaisia määräaikoja.

Kuntayhtymällä on lakisääteinen velvollisuus järjestää silmätautien erikoissairaanhoidon palvelut. Silmäpoliklinikan toiminnan turvaaminen on edellyttänyt vallitsevissa olosuhteissa pikaista lisäresurssien hankkimista, ja resurssit on pystytty hankkimaan suorahankintana Coronarialta. Samalla on kuitenkin tiedostettu, että osaulkoistus ei välttämättä ole toimiva tai pitkäaikainen ratkaisu silmäpoliklinikan tilanteeseen. Kuntayhtymän on siten tullut huolellisesti selvittää toiminnan eri järjestämisvaihtoehdot.

Silmäpoliklinikan toiminta on ollut kuntayhtymän toimintaa valvovan Etelä-Suomen aluehallintoviraston tarkkailussa, mikä osaltaan osoittaa, kuinka kriittinen tilanne on ollut. Aluehallintovirasto on 25.5.2020 tekemässään päätöksessä todennut, että osaulkoistuksella on ollut ratkaiseva merkitys sille, että kuntayhtymä on pystynyt täyttämään lakisääteiset velvoitteensa silmäsairauksien erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisessä. Vaikka aluehallintovirasto ei valvo hankintalain noudattamista, päätös osoittaa, että kuntayhtymällä on ollut todelliset ja asianmukaiset perusteet tehdä silmäkeskuksen osaulkoistus suorahankintana, kun se on vedonnut äärimmäiseen kiireeseen ja potilasturvallisuuden vaarantumiseen.

2 Suorahankinta ajalle 1.4.–30.9.2020

KKV:n esitys kohdistuu kuntayhtymän hallituksen 28.2.2020 tekemään päätökseen § 63, jolla on jatkettu silmätautien poliklinikka- ja leikkauspalvelujen osaulkoistusta Coronarian kanssa ajalle l.4.–30.9.2020 sekä tähän liittyvään Coronarian kanssa tehtyyn sopimukseen. Tämän hankinnan arvo on ollut 720.000 euroa.

Suorahankintaa on käytetty, jotta lakisääteiset silmäsairauksien erikoissairaanhoidon palvelut on saatu järjestettyä silmälääkäripulasta huolimatta ennakoimattomassa kiiretilanteessa. Coronarian kanssa tehty kuuden kuukauden jatko osaulkoistussopimukselle on ollut lyhin mahdollinen jatkokausi, jonka turvin lakisääteiset palvelut on saatu turvattua, huolelliseen harkintaan perustuva päätös silmäpoliklinikan toiminnan järjestämisestä tehtyä ja sittemmin toteutettu kilpailutus vietyä läpi. Kuntayhtymä on kilpailuttanut silmälääkäripalvelujen hankinnan kesällä 2020, ja kilpailutettu sopimus on tullut voimaan 1.1.2021. Kuntayhtymä ei ole siten suhtautunut välinpitämättömästi hankintasäännösten mukaiseen kilpailuttamisvelvollisuuteensa.

Kuntayhtymän hallituksen 28.2.2020 tekemässä päätöksessä § 63 todetulla tavalla kuntayhtymä on syksyn 2019 ajan selvittänyt eri vaihtoehtoja silmäpoliklinikan ottamiseksi omaksi toiminnaksi. Kuntayhtymä on yrittänyt rekrytoida silmälääkäreitä aktiivisesti, mutta rekrytointi ei ole tuottanut tulosta. Samalla on todettu, että myöskään ammatinharjoittajien avulla ja muilla sopimuksilla ei pystytä varmistamaan tarvittavaa määrää silmälääkäreitä. Lopulta on jouduttu toteamaan, että omaksi tuotannoksi ottaminen ei tule onnistumaan tehdyistä ponnisteluista huolimatta ja että hankinta on kilpailutettava. Kilpailuttamisprosessin on todettu vievän joitakin kuukausia. Kuntayhtymän tiedossa ei ole ollut, ketkä osallistuvat kilpailutukseen ja tuleeko silloinen palveluntuottaja Coronaria valituksi, minkä vuoksi toiminnan aloittamiseen kilpailutuksen voittaneen tarjoajan kanssa on myös tullut varata valmisteluaikaa.

Peruste kuuden kuukauden pituiselle suorahankinnalle on ollut se, että kuntayhtymän on ollut välttämätöntä tuottaa silmäkeskuksen palvelut kilpailutusprosessin aikana. Kuntayhtymän silmätautien yksikön toiminnan turvaaminen on edellyttänyt suorahankintaa jatkettavan silloisen palveluntuottajan eli Coronarian kanssa 30.9.2020 asti. Tekemällä uuden suorahankinnan Coronarialta kuntayhtymä on kyennyt turvaamaan lakisääteiset silmäkeskuksen palvelut ja järjestämään sen toiminnan asianmukaisesti tilanteessa, joka on edelleen ollut kriittinen silmälääkäripulan vuoksi. Uusi sopimuskausi on kuitenkin pidetty kestoltaan mahdollisimman lyhyenä. Samalla on myös päätetty aloittaa silmälääkäripalvelujen kilpailutus.

3 Hankinnan kilpailutus 1.1.2021 lukien

Kuntayhtymä on keväällä 2020 valmistellut silmälääkäripalvelujen kilpailutuksen. Hankintailmoitus on julkaistu 5.7.2020, tarjousten jättöaika on päättynyt 12.8.2020 ja hankintapäätös on tehty 11.9.2020. Kilpailutettu sopimuskausi on alkanut 1.1.2021 ja se on voimassa kolme vuotta, minkä jälkeen sopimusta on mahdollista jatkaa kahden vuoden pituisella optiolla. Kuntayhtymä on järjestänyt silmäkeskuksen toiminnan ajalla 1.10.–31.12.2020 ennen kilpailutetun sopimuskauden alkamista määräaikaisten silmälääkäreiden avulla.

Kuntayhtymä ei ole päättänyt ryhtyä kilpailuttamaan hankintaa KKV:n pyydettyä siltä lisäselvitystä, vaan silmäklinikan toiminnan järjestämisen vaihtoehtoja on arvioitu ja kilpailuttamiseen on varauduttu yhtenä vaihtoehtona jo ensimmäisen suorahankintana tehdyn sopimuskauden aikana.

Kuntayhtymä on alun perin arvioinut, että silmäkeskuksen omaksi toiminnaksi ottamisen selvittämiseen ja järjestämiseen kuluu aikaa vähintään vuosi. Tämä arvio on perustunut kuntayhtymän kokemukseen lääkärirekrytoinneista Kymenlaaksoon sekä Coronarian kanssa tehtyyn arvioon sopimuksen käytännön järjestelyihin ja toiminnan haltuun ottamiseen menevästä ajasta. Vuoden sopimus on siis ollut alun perinkin vähimmäisaika, joka on arvioitu tarvittavan, jotta kuntayhtymä voisi ottaa silmälääkäripalvelut takaisin omaksi toiminnakseen. Tämä arvio on sittemmin osoittautunut oikeaksi. Vastaavasti hankinnan valmistelu on vienyt ennalta arvioidusti joitakin kuukausia.

Kuntayhtymä ei ole viivytellyt kilpailutuksen järjestämisessä. Silmäpoliklinikan toiminnan järjestäminen ja vakiinnuttaminen on vaativa kokonaisuus, jonka toteuttamiseen liittyviä vaihtoehtoja ja toimintamalleja on jouduttu arvioimaan ja suunnittelemaan erityisen huolellisesti, jotta on ylipäänsä voitu tehdä päätös siitä, voiko kuntayhtymä hoitaa silmäpoliklinikan toiminnan omana työnään vai onko sen edelleen turvauduttava ostopalveluihin. Kuntayhtymän tilannetta on huomattavasti vaikeuttanut myös vakava valtakunnallinen silmälääkäripula sekä siihen liittyvä paine saada silmäkeskuksen toiminta järjestettyä siten, että täytetään lakisääteisen hoidon järjestämisvelvoite ja noudatetaan lakisääteisiä hoitotakuuaikoja. Kuntayhtymä ei ole pystynyt omalla toiminnallaan vaikuttamaan silmälääkäripulaan.

4 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös 25.5.2020

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on valvovana viranomaisena tarkkaillut kuntayhtymän silmäpoliklinikan toimintaa ja potilaiden hoitoonpääsyä. Aluehallintovirasto on kiinnittänyt huomiota silmäklinikan vaikeuksiin ajanvarauksessa, riittäviin lääkäriresursseihin ja hoidon saatavuuteen hoitosuunnitelman mukaisesti.

Päätöksen mukaan Coronarian kanssa toteutettu osaulkoistus on ollut ratkaiseva tekijä siinä, että kuntayhtymä on saanut järjestettyä sen silmäklinikan toiminnan asianmukaisesti. Aluehallintoviraston mukaan kuntayhtymä on kyennyt yhdistetyn virkalääkäri- ja ostopalvelutoiminnan avulla pysymään lakisääteisten hoitoonpääsyaikojen rajoissa.

Aluehallintoviraston päätös osoittaa, että kuntayhtymän alkuperäiselle sopimuskaudelle 1.4.2019–31.3.2020 ja myöhemmin ajalle 1.4.–30.9.2020 suorahankintana tehdylle osaulkoistukselle esittämät perusteet, erityisesti tarve huolehtia potilasturvallisuudesta, ovat olleet todelliset ja asianmukaiset. Silmäklinikan toiminta on ollut niin kriittisellä tasolla, että osaulkoistuksen avulla käyttöön saadut resurssit ovat olleet välttämättömät toiminnan järjestämiseksi lain edellyttämällä tasolla.

Aluehallintoviraston päätös osoittaa myös, että vakava valtakunnallinen silmälääkäripula on ollut kuntayhtymän vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleva seikka. Aluehallintoviraston toteamalla tavalla vaikeudet silmälääkärien rekrytoinnissa eivät ole koskettaneet vain kuntayhtymää, vaan myös Coronariaa.

Silmälääkäripula on ollut niin vakava, että edes ostopalvelujen käyttäminen ei ole ollut tae sille, että tarvittava määrä silmälääkäriresursseja saadaan käyttöön. Kuntayhtymän asema on siten ollut äärimmäisen vaikea, koska se on velvollinen järjestämään lakisääteiset silmäsairauksien erikoissairaanhoidon palvelut ja toisaalta velvollinen kilpailuttamaan ostopalvelut, vaikka silmälääkäriresursseja on ylipäänsä liian vähän saatavilla sekä julkisella että yksityisellä puolella.

Aluehallintovirasto on päätöksessään korostanut, että kuntayhtymän lakisääteinen velvollisuus on huolehtia siitä, että kuntalaiset saavat lakisääteiset erikoissairaanhoidon lääkäripalvelut joko kuntayhtymän omana palveluna tai ostopalveluna ja että kuntayhtymän tulee huolehtia myös määräaikaisina toteutettavien hoitojen toteutumisesta ja hoidon jatkuvuudesta esimerkiksi kilpailutustilanteissa.

Coronarian kanssa alun perin tehtyä osaulkoistussopimusta on ollut perusteltua jatkaa ensimmäisen sopimuskauden jälkeen kuudella kuukaudella. Tämä on mahdollistanut silmälääkäripalvelujen asianmukaisen kilpailutuksen valmistelun sekä hankintaprosessin läpiviennin siten, että hoitojen toteutumisesta ja hoidon jatkuvuudesta on kyetty huolehtimaan aluehallintoviraston edellyttämällä tavalla. Potilasturvallisuuden vaarantumiseen liittyvää suorahankintaperustetta ei voida siten pitää perustelemattomana.

5 Hankinnalla on ollut äärimmäinen kiire

Suorahankinta ajalle 1.4.–30.9.2020 on ollut hankintalain 40 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla ehdottoman välttämätöntä, koska kysymys on ollut lakisääteisten palvelujen järjestämisestä. Lisäksi käsillä on ollut hankintayksiköstä riippumaton, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutunut äärimmäinen kiire, jonka vuoksi hankintasäännösten mukaisia määräaikoja ei ole voitu noudattaa.

Ensimmäisen suorahankinnan aikana kuntayhtymä on aktiivisesti selvittänyt eri vaihtoehtoja järjestää silmäklinikan toiminta. Kuntayhtymä on pyrkinyt rekrytoimaan omaa henkilökuntaa järjestääkseen toiminnan omana työnään. Rekrytointia on tehty monikanavaisesti niin avoimilla työpaikkailmoituksilla kuin esimerkiksi henkilökohtaisilla yhteydenotoilla ja alan tapahtumissa. Rekrytoinnit eivät ole kuitenkaan onnistuneet eikä uusia silmälääkäreitä ole saatu palkattua. Tilanteen vaikeus on lopulta tullut yllätyksenä hankintayksikölle.

Kuntayhtymä on edellä kuvatussa vaikeassa tilanteessa tarvinnut hieman enemmän aikaa toiminnan järjestämistä koskevien ratkaisujen valmisteluun ja niiden toteuttamiseen. Lisäksi silmälääkäripula on osoittautunut niin vakavaksi, että edes yksityiseltä palveluntuottajalta hankittavia ostopalveluja ei ole voitu pitää varmana keinona ratkaista resurssiongelmaa. Sitä, että kuntayhtymä ei näissä olosuhteissa ole luopunut ajatuksesta silmäklinikan toiminnan järjestämisestä omana työnä ja ryhtynyt kilpailuttamaan hankintaa jo ennen loppuvuotta 2019, ei voida pitää viivyttelynä tai kilpailuttamisvelvoitteen laiminlyöntinä.

Kilpailutuksen aloittamista koskevan päätöksen tekeminen lopulta 28.2.2020 ei ole johtunut viivyttelystä tai KKV:n lisäselvityspyynnöstä, vaan edellä kuvatusta toimintaympäristöstä. Vakava valtakunnallinen silmälääkäripula on ollut kuntayhtymästä riippumaton ja sen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleva seikka. Silmälääkäripulaa voidaan myös pitää äkillisenä ja sellaisena, että kuntayhtymä ei ole voinut ottaa sitä ennakolta huomioon myöskään ajalle 1.4.–30.9.2020 tehdyn sopimuksen osalta, koska ensimmäisen suorahankinnan aikana kuntayhtymä on päässyt osittain eteenpäin omissa rekrytointiponnisteluissaan, jotka ovat kuitenkin kariutuneet. Rekrytointien kariutuminen on ollut kuntayhtymälle ennakoimaton seikka, jota se ei ole voinut ottaa huomioon ensimmäisen suorahankintasopimuksen kestoa määriteltäessä.

Suorahankinta ajalle 1.4.–30.9.2020 on myös ollut voimassaoloajaltaan perusteltu ja välttämätön, koska kuuden kuukauden sopimuskaudella on pyritty turvaamaan silmäsairauksien hoidon toteutuminen ja jatkuvuus myös kilpailutusprosessin aikana ja varautumaan palveluntarjoajan mahdolliseen vaihtumiseen.

6 Hankintasopimuksen muuttaminen sopimuskauden aikana

Hankintalain 136 §:n mukainen sopimusmuutossääntely soveltuu myös suorahankintoina tehtyihin sopimusmuutoksiin. Käsillä on ollut hankintalain 136 §:n 2 momentin 2 kohdan mukainen tilanne, jossa alkuperäisen sopimuskumppanin on ollut tarpeen suorittaa lisätöitä tai palveluja, jotka eivät ole sisältyneet alkuperäiseen sopimukseen, ja sopimuskumppanin vaihtaminen ei ole ollut mahdollista taloudellisista tai teknisistä syistä ja olisi aiheuttanut merkittävää haittaa tai kustannusten merkittävää päällekkäisyyttä hankintayksikölle.

Coronarian on ollut tarpeen suorittaa lisätöitä tai -palveluja, jotta lakisääteiset palvelut on pystytty turvaamaan myös sen ajan, jonka kilpailutusprosessin läpivienti on edellyttänyt. Coronarian tuottamat lisäpalvelut ja -työt ovat olleet välttämättömiä, koska taloudellisesti ja teknisesti ei ole ollut järkevää eikä mahdollista siirtää silmäpoliklinikan toimintaa toiselle palveluntarjoajalle väliaikaisesti ja koska kuntayhtymällä ei ole tuolloin ollut riittävästi omaa henkilökuntaa omana työnä suorittamiseksi. Silmäklinikan toimintaa ei olisi saatu jatkettua vakiintuneessa muodossaan, jos palveluntarjoajaa olisi vaihdettu väliaikaisesti siihen asti, että kilpailutus saadaan valmisteltua ja vietyä läpi.

Käsillä on ollut myös hankintalain 136 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettu tilanne, jossa sopimusmuutoksen tarve on johtunut olosuhteista, joita huolellinen hankintayksikkö ei ole voinut ennakoida eikä muutos ole vaikuttanut hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen. Alkuperäiseen ajalle 1.4.2019–31.3.2020 tehtyyn sopimukseen on tehty sopimusta jatkettaessa vain sopimuksen voimassaoloa kuudella kuukaudella pidentävä muutos sekä muutama muu pieni muutos. Hankintasopimuksen luonne ei ole siten muuttunut. Silmälääkäripulan vakavuus on ollut seikka, jota hankintayksikkö ei ole voinut ennakoida.

Lisäedellytyksenä hankintalain 136 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetulle muutosperusteelle on se, että muutoksen arvo ei saa olla enemmän kuin 50 prosenttia alkuperäisen sopimuksen arvosta. Ajalle 1.4.–30.9.2020 tehdyn sopimuksen arvo ei ole ylittänyt 50 prosenttia alkuperäisen sopimuksen arvosta.

7 Seuraamusten määrääminen ja seuraamusmaksun määrä

Kuntayhtymä ei ole tehnyt hankintasäännösten vastaista suorahankintaa, joten asiassa ei ole perusteita määrätä seuraamusmaksua. Kuntayhtymä ei ole myöskään suhtautunut välinpitämättömästi velvollisuuteensa kilpailuttaa hankinta eikä ole viivytellyt hankinnan kilpailuttamisessa. Mikäli seuraamusmaksu määrätään, sen tulisi olla korkeintaan 5.000 euroa.

Esitetty seuraamusmaksu on määrältään liiallinen, kun otetaan huomioon hankintayksikön menettelyn laatu, sopimuksen jatkamiseen vaikuttaneet olosuhteet ja se, että silmälääkäripalvelujen hankinta on kilpailutettu asianmukaisesti 1.1.2021 alkaneelle sopimuskaudelle. Seuraamusmaksun määrää arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että hankintayksikkö on pyrkinyt parhaansa mukaan täyttämään silmäsairauksien erikoissairaanhoidon järjestämisvastuunsa ja toisaalta hankintalakiin perustuvat velvollisuutensa olosuhteissa, joissa koko maan laajuinen vakava silmälääkäripula on vaikeuttanut sekä hankintayksikön omaa toimintaa että myös yksityisten silmälääkäripalvelujen tuottajien toimintaa. Hankintayksikön väitetyn virheen tai laiminlyönnin laatu tai luonne eivät käsillä olevissa olosuhteissa puolla esitetyn suuruista seuraamusmaksua.

Vastaselitys

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on esittänyt, että hankintayksikkö olisi voinut julkaista hankintailmoituksen ja kilpailuttaa hankinnan ennen ensimmäisen suorahankintakauden päättymistä. Kuntayhtymä on saanut myöhemmin toteuttamassaan kilpailutuksessa kolme tarjousta. Markkinoilla on siten ollut tarjontaa.

Hankintalain mukaan seuraamusmaksun suuruuteen vaikuttavia tekijöitä ovat hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu sekä hankinnan arvo. KKV on seuraamusmaksun suuruutta määrittäessään ottanut nämä tekijät huomioon. Seuraamusmaksun määräämisessä ei tule antaa merkitystä KKV:n selvityksen aloittamisen jälkeen käynnistetylle kilpailutukselle.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tarkastelun lähtökohdat

Asiassa on ensin arvioitava, onko silmätautien poliklinikka- ja leikkauspalvelujen suorahankintasopimuksen jatkamiselle ajalle 1.4.–30.9.2020 ollut hankintalain 40 §:n 2 momentin 4 kohdan mukainen suorahankintaperuste. Tämän jälkeen asiassa on tarvittaessa arvioitava, soveltuuko hankintasopimuksen muuttamista sopimuskauden aikana koskeva hankintalain 136 § kysymyksessä olevaan sopimusmuutokseen ja mikäli soveltuu, onko kysymyksessä ollut hankintalain 136 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu olennainen sopimusmuutos. Mikäli kysymyksessä on ollut olennainen sopimusmuutos, asiassa tulee vielä arvioitavaksi, soveltuuko muutokseen hankintalain 136 §:n 2 momentin 2 tai 3 kohdan mukainen poikkeamisperuste.

Lopuksi on tarvittaessa vielä arvioitava, tuleeko hankintayksikölle määrätä seuraamusmaksu sekä mahdollisen seuraamusmaksun määrä.

Keskeinen tapahtumainkulku

Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän toimitusjohtaja on 6.2.2019 tehnyt päätöksen silmätautien poliklinikka- ja leikkauspalvelujen kiireellisestä hankinnasta osaulkoistettuna toimintona Coronarialta ajalle 1.4.2019–28.2.2020. Hankinnan sisältönä on ollut Kymenlaakson keskussairaalan silmäkeskuksen osaulkoistus 75 prosenttisesti. Hankinnan ennakoiduksi arvonlisäverottomaksi arvoksi on ilmoitettu 1.500.000 euroa. Kuntayhtymä on 7.2.2019 julkaissut hankinnasta suorahankintailmoituksen.

Kuntayhtymän hallitus on 22.2.2019 tekemällään päätöksellä § 54 hyväksynyt hankintasopimuksen ajalle 1.4.2019–31.3.2020. Päätöksessä suorahankinnan perusteeksi on ilmoitettu hankintalain 40 §:n 2 momentin 4 kohdan mukainen äärimmäinen kiire, joka on liittynyt riittävästä potilasturvallisuudesta varmistumiseen. Päätöksen mukaan kuntayhtymä on joutunut kiireisellä aikataululla suunnittelemaan silmäkeskuksen toiminnan järjestelemistä tyydyttävällä tavalla ja valmistelussa on päädytty siihen, että toiminta pystytään riittävässä määrin turvaamaan vain siten, että palveluhankinta järjestetään osittain ulkoistettuna. Vakinaisessa lääkäriresurssissa on tapahtunut odottamattomia muutoksia ja silmätautien yksikköön ei ole myöskään saatu rekrytoitua henkilöstöä. Muutokset henkilöstöresursseissa ovat olleet ennakoimattomia, eikä hankintayksikkö ole siten voinut sujuvasti varautua niihin. Edelleen päätöksen mukaan suorahankinta on ollut välttämätön kuntayhtymän lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi.

Päätöksessä 22.2.2019 § 54 on lisäksi todettu, että hankinnan sisältämä palvelukokonaisuus tullaan sopimuskauden aikana huolellisesti kilpailuttamaan palvelukokonaisuuden tulevaa pitkäjänteistä kustannustehokasta toteutusta silmällä pitäen. Lisäksi kyseisenä aikana on selvitettävä mahdollisuudet palata tavanomaiseen omaan toimintaan.

Kuntayhtymä ja Coronaria ovat 25.2.2019 allekirjoittaneet sopimuksen silmätautien erikoisalan palvelujen tuottamisesta ajalle 1.4.2019–31.3.2020.

KKV on 12.7.2019 päivätyllä selvityspyynnöllä pyytänyt kuntayhtymältä selvitystä 22.2.2019 tehdyn suorahankintapäätöksen § 54 johdosta ja pyytänyt kuntayhtymää kuvailemaan hankinnan aikataulua ja suunnittelua (milloin henkilövaje on ilmennyt, milloin neuvottelut hankinnasta on aloitettu ja milloin päätökset asiassa on tehty).

Kuntayhtymä on 23.8.2019 antanut KKV:lle vastauksen 12.7.2019 päivättyyn selvityspyyntöön.

KKV on 14.2.2020 päivätyllä lisäselvityspyynnöllä pyytänyt kuntayhtymältä selvitystä siitä, miten silmätautien poliklinikka- ja leikkauspalvelut tullaan järjestämään, kun määräaikainen sopimuskausi päättyy 31.3.2020.

Kuntayhtymän hallitus on 28.2.2020 tehnyt päätöksen § 63 silmätautien poliklinikka- ja leikkauspalvelujen osaulkoistuksen jatkamisesta Coronarialta ajalle 1.4.–30.9.2020. Päätöksen mukaan hankinnan arvo on ollut 720.000 euroa. Päätöksessä on todettu, että kuntayhtymä on syksyn 2019 ajan etsinyt eri vaihtoehtomalleja silmäkeskuksen ottamiseksi omaan tuotantoon lääkäritoiminnan osalta. Silmälääkäreitä on yritetty rekrytoida aktiivisesti, mutta rekrytointi ei ole tuottanut tulosta. Myöskään ammatinharjoittajilla ja muilla sopimuksilla ei ole saatu varmistettua riittävää määrää silmälääkäreitä. Päätöksessä on todettu, että omaksi tuotannoksi ottaminen ei tule onnistumaan ponnisteluista huolimatta, joten palvelukokonaisuus tulee kilpailuttaa. Päätöksen mukaan kilpailuttamisprosessi kestää muutamia kuukausia eikä ole tiedossa, ketkä osallistuvat kilpailutukseen ja tuleeko nykyinen palveluntuottaja valituksi, joten toiminnan aloittamiseen kilpailutuksen voittaneen tarjoajan kanssa tulee myös varata valmisteluaikaa.

Päätöksessä 28.2.2020 § 63 on lisäksi todettu, että kuntayhtymän on välttämätöntä tuottaa silmäkeskuksen poliklinikka- ja vastaanottopalvelut kilpailutusprosessin aikana ja että vallitsevassa tilanteessa silmätautien yksikön toiminnan turvaaminen edellyttää suorahankinnan jatkamista senhetkiseltä palveluntuottajalta 30.9.2020 asti. Päätöksen mukaan suorahankinnalla kuntayhtymä kykenee turvaamaan lakisääteiset silmäkeskuksen toiminnat ja järjestämään toimintansa asianmukaisesti kriittisessä tilanteessa.

Kuntayhtymän hallitus on 28.2.2020 tekemällään päätöksellä § 64 päättänyt käynnistää Kymenlaakson keskussairaalan silmäyksikön toimintaa koskevan kilpailutuksen. Päätöksessä on todettu, että kilpailutus toteutetaan keväällä 2020.

Kuntayhtymä on 6.3.2020 antanut KKV:lle vastauksen 14.2.2020 päivättyyn lisäselvityspyyntöön.

Kuntayhtymä ja Coronaria ovat 27.3.2020 allekirjoittaneet liitesopimuksen liittyen osapuolten 25.2.2019 allekirjoittamaan sopimukseen silmätautien erikoisalan palvelujen tuottamisesta. Liitesopimuksella on sovittu 25.2.2019 tehdyn sopimuksen voimassaolon jatkamisesta ajalle 1.4.–30.9.2020 sekä muutoksista sopimuksen tiettyihin ehtoihin.

Kuntayhtymä on 22.4.2020 julkaissut silmätautien erikoisalan palvelujen tuottamisesta ennakkoilmoituksen ja 6.7.2020 hankintailmoituksen. Hankintapäätös on tehty 11.9.2020 ja kilpailutettu sopimuskausi on alkanut 1.1.2021.

Silmäkeskuksen toiminta on ajalla 1.10.–31.12.2020 järjestetty määräaikaisten silmälääkäreiden avulla.

Suorahankinnan edellytysten arviointi

Hankintayksikkö on esittänyt, että silmätautien poliklinikka- ja leikkauspalvelujen osaulkoistusta koskevan suorahankintasopimuksen voimassaolon jatkaminen ajalle 1.4.-30.9.2020 on ollut ehdottoman välttämätöntä, eikä hankintasäännösten määräaikoja ole voitu noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi. Hankintayksikkö on ensimmäisen suorahankinnan aikana aktiivisesti selvittänyt silmäklinikan eri järjestämisvaihtoehtoja ja pyrkinyt rekrytoimaan omaa henkilökuntaa järjestääkseen toiminnan omana työnään. Rekrytoinnit eivät ole kuitenkaan onnistuneet eikä uusia silmälääkäreitä ole saatu palkattua. Rekrytointien kariutuminen on ollut hankintayksikölle ennakoimaton seikka, jota se ei ole voinut ottaa huomioon ensimmäisen suorahankintasopimuksen kestoa määriteltäessä. Hankintayksikön mukaan vakava ja valtakunnallinen silmälääkäripula on ollut siitä riippumaton ja sen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleva seikka. Silmälääkäripula on myös ollut äkillinen, eikä hankintayksikkö ole voinut ottaa sitä ennakolta huomioon.

Sosiaali- ja terveyspalveluista sekä muista erityisistä palveluhankinnoista säädetään hankintalain 12 luvussa (107–115 §).

Hankintalain 107 §:n mukaan sen lisäksi, mitä lain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, liitteessä E lueteltuja palveluja koskeviin hankintoihin, jotka ovat arvoltaan vähintään 25 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa säädettyjen kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan mainitun lain 12 luvun säännöksiä.

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden 5 §:ssä tarkoitettujen hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa siten kuin mainitussa laissa säädetään.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on muun ohella käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet.

Hankintalain 109 §:n 2 momentin mukaan suorahankintoihin sovelletaan, mitä 40 ja 41 §:ssä säädetään suorahankinnoista palveluhankinnoissa.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan suorahankinnassa hankintayksikkö neuvottelee valitsemiensa toimittajien kanssa hankintasopimuksen ehdoista julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta. Hankintalain 40 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi.

Hankintalain esitöiden (HE 108/2016 vp s. 133) mukaan lain 40 §:n 1 momentin mukainen suorahankinta on poikkeus yleiseen ja avoimeen kilpailuttamisvelvollisuuteen ja sen käyttöedellytyksiä on tulkittava suppeasti. Lain 40 §:n 2 momentin 4 kohtaa koskevien esitöiden (s. 135) mukaan kiireen tulee ensinnäkin johtua hankintayksikön ulkopuolisista syistä, joten hankintayksiköstä johtuva syy ei voi olla peruste suorahankinnan tekemiseen. Perusteen on lisäksi oltava äkillinen ja sellainen, jota hankintayksikkö ei ole voinut kohtuudella ennakoida. Säännöksen tarkoittamaksi kiireeksi ei siten voida katsoa hankintayksikön viivyttelyä hankinnan toteuttamisessa. Edellytyksenä suorahankinnan tekemiselle on lisäksi, että hankinnan tekeminen on ehdottoman välttämätöntä. Säännökseen vetoavan hankintayksikön on kyettävä näyttämään toteen poikkeamisperusteen soveltumisen edellytysten täyttyminen.

Hankintayksikkö on alun perin tehnyt silmätautien poliklinikka- ja leikkauspalvelujen osaulkoistusta koskevan suorahankinnan Coronarialta ajalle 1.4.2019–31.3.2020. Hankintayksikön 22.2.2019 tekemässä päätöksessä § 54 on todettu, että kyseinen palvelukokonaisuus tullaan sopimuskauden aikana kilpailuttamaan ja että sopimuskauden aikana on myös selvitettävä mahdollisuudet palata tavanomaiseen omaan toimintaan.

Hankintayksikkö on kuitenkin 28.2.2020 tekemällään päätöksellä § 63 päättänyt jatkaa silmätautien poliklinikka- ja leikkauspalvelujen osaulkoistusta Coronarialta ajalle 1.4.–30.9.2020. Päätöksessä on todettu muun ohella, että suorahankinnalla hankintayksikkö kykenee turvaamaan lakisääteiset palvelut ja järjestämään toimintansa asianmukaisesti kriittisessä tilanteessa.

Hankintayksikön viittaamassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston 25.5.2020 tekemässä päätöksessä (ESAVI/942/05.07.04/2019) on todettu, että aluehallintovirasto on seurannut kuntayhtymän silmäpoliklinikan toimintaa ja potilaiden hoitoonpääsyä. Päätöksestä käy ilmi, että aluehallintovirasto oli aiemmin vuosien 2017 ja 2018 osalta kiinnittänyt kuntayhtymän huomiota riittäviin lääkäriresursseihin ja hoidon saatavuuteen hoitosuunnitelman mukaisesti. Päätöksen mukaan kuntayhtymällä ja ostopalvelujen toteuttajalla Coronarialla on ollut vuosina 2018 ja 2019 vaikeuksia rekrytoida silmätautien erikoislääkäreitä, mutta kuntayhtymä on kyennyt yhdistetyn virka- ja ostopalvelutoiminnan avulla pysymään lakisääteisten hoitoonpääsyaikojen rajoissa. Aluehallintovirasto on päätöksessään painottanut sitä, että kuntayhtymän lakisääteinen velvollisuus on huolehtia siitä, että kuntalaiset saavat lakisääteiset erikoissairaanhoidon lääkäripalvelut joko kuntayhtymän omana palveluna tai ostopalveluna. Lisäksi päätöksessä on todettu, että kuntayhtymän tulee huolehtia myös määräaikaisina toteutettavien hoitojen toteutumisesta ja hoidon jatkuvuudesta esimerkiksi palvelujen kilpailutustilanteissa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on ollut järjestämisvastuu hankinnan kohteena olevista silmätautien poliklinikka- ja leikkauspalveluista ja hankintayksikön lakisääteinen tehtävä on ollut, joko itse tai ostopalveluja hyödyntämällä, tuottaa kyseiset palvelut. Palvelujen keskeytyksetön järjestäminen on myös ollut välttämätöntä.

Asiassa saadun selvityksen perusteella hankintayksikkö on syksyn 2019 ajan selvittänyt eri vaihtoehtoja silmäkeskuksen ottamiseksi omaan tuotantoon lääkäritoiminnan osalta. Silmälääkäreitä on myös yritetty rekrytoida aktiivisesti, mutta rekrytointi ei ole tuottanut tulosta. Tilannetta on hankaloittanut vakava ja valtakunnallinen silmälääkäripula. Ottaen kuitenkin huomioon, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto oli jo aiemmin vuosien 2017 ja 2018 osalta kiinnittänyt hankintayksikön huomiota riittäviin lääkäriresursseihin ja että hankintayksiköllä on vuosina 2018 ja 2019 ollut vaikeuksia rekrytoida silmätautien erikoislääkäreitä, markkinaoikeus katsoo, että silmälääkärien vaikea saatavuus ja rekrytointien epäonnistuminen ei ole ollut ennalta arvaamatonta. Hankintayksikön olisi aiempien silmälääkärien rekrytointiin liittyvien ongelmien perusteella tullut ymmärtää, että on hyvin todennäköistä, ettei rekrytointeja saada toteutettua. Hankintayksikön olisi lisäksi ennen ensimmäisen suorahankintasopimuksen sopimuskauden päättymistä 31.3.2020 tullut varautua myös siihen vaihtoehtoon, ettei se pysty itse hankkimaan tarvittavia henkilöstöresursseja.

Esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole ollut kysymys hankintayksikölle ennalta arvaamattomista syistä aiheutuneesta äärimmäisestä kiireestä, jota hankintayksikkö ei olisi kohtuudella voinut ennakoida. Hankintayksikkö olisi voinut kilpailuttaa hankinnan hankintalain mukaisesti ennen Coronarian kanssa tehdyn suorahankintasopimuksen sopimuskauden päättymistä 31.3.2020 ja jatkaa palvelujen eri järjestämisvaihtoehtojen selvittämistä kilpailutetun sopimuskauden aikana.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että silmätautien poliklinikka- ja leikkauspalvelujen suorahankinnalle ajalle 1.4.–30.9.2020 ei ole ollut hankintalain 40 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaista suorahankintaperustetta, vaan hankintayksikön olisi tullut kilpailuttaa hankinta hankintalain säännösten mukaisesti.

Sopimusmuutoksen arviointi

Hankintayksikkö on esittänyt, että esityksen kohteena olevaan suorahankintaan soveltuu hankintalain 136 §:n mukainen sopimusmuutossääntely, jonka nojalla hankintasopimuksen voimassaoloa on voitu jatkaa kuudella kuukaudella ilman hankinnan kilpailuttamista. Hankintayksikön mukaan kysymyksessä olevaan sopimusmuutokseen soveltuvat hankintalain 136 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohdan mukaiset poikkeamisperusteet.

KKV on esittänyt, että hankintalain 136 § vaikuttaisi soveltuvan vain tilanteisiin, joissa hankinnasta on järjestetty aikaisempi tarjouskilpailu. KKV on todennut, että esimerkiksi hankintalain 136 §:n 1 momentin 1 kohdassa on viitattu ehtoihin, jotka olisivat mahdollistaneet muiden kuin alun perin valittujen ehdokkaiden osallistumisen menettelyyn tai muun kuin alun perin hyväksytyn tarjouksen hyväksymisen tai jotka olisivat tuoneet hankintamenettelyyn lisää osallistujia. Lisäksi KKV on todennut, että pykälän 2 momentin 4 kohdassa mainitaan laadulliset soveltuvuusvaatimukset. KKV:n mukaan kyseiset kohdat viittaavat olosuhteisiin, jotka ovat käsillä vain, mikäli hankinnasta on järjestetty tarjouskilpailu.

Hankintalain 136 §:n 1 momentin mukaan hankintasopimusta tai puitejärjestelyä ei saa EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa tai kansalliset kynnysarvot ylittävissä liitteen E mukaisissa palveluhankinnoissa taikka käyttöoikeussopimuksissa olennaisesti muuttaa sopimuskauden aikana ilman mainitun lain mukaista uutta hankintamenettelyä. Olennaisena pidetään ainakin muutosta, jos

sopimuksesta tai puitejärjestelystä tulee muutoksen jälkeen taloudellisesti edullisempi sopimuskumppanille sellaisella tavalla, jota alkuperäisessä hankintasopimuksessa tai puitejärjestelyssä ei ollut määritetty (2 kohta).

Mainitun pykälän 2 momentin mukaan sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, hankintasopimukseen ja puitejärjestelyyn voidaan tehdä muutos ilman uutta hankintamenettelyä, jos alkuperäisen sopimuskumppanin on tarpeen suorittaa lisätöitä tai -palveluja taikka ylimääräisiä tavarantoimituksia, jotka eivät sisältyneet alkuperäiseen sopimukseen, ja jos sopimuskumppanin vaihtaminen ei ole mahdollista taloudellisista tai teknisistä syistä ja aiheuttaisi merkittävää haittaa tai kustannusten merkittävää päällekkäisyyttä hankintayksikölle (2 kohta) tai muutoksen tarve johtuu olosuhteista, joita huolellinen hankintayksikkö ei ole voinut ennakoida eikä muutos vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen (3 kohta).

Hankintalain 136 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 227 ja 228) mukaan 2 momentissa säädetään poikkeuksista 1 momentissa mainittuun pääsääntöön. Esitöiden mukaan sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, hankintasopimukseen ja puitejärjestelyyn voidaan tehdä muutos ilman uutta hankintamenettelyä 2 momentissa listatuissa tilanteissa. Muutokset ovat sallittuja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa riippumatta siitä, täyttääkö muutos 1 momentissa määritellyt olennaisuuden tunnusmerkit.

Hankintalain 136 §:n 3 momentin mukaan 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun muutoksen arvo ei saa olla enemmän kuin 50 prosenttia alkuperäisen sopimuksen arvosta.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on ensin arvioitava, soveltuuko hankintasopimuksen muuttamista sopimuskauden aikana koskeva hankintalain 136 § kysymyksessä olevaan suorahankintasopimuksen muuttamiseen sopimuskauden aikana.

Hankintalain soveltamisalasta ja sen rajauksista säädetään mainitun lain 2 luvussa (6–19 §). Hankintalain 5 luvussa (32–55 §) puolestaan säädetään hankintamenettelyistä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 40 §:n mukainen suorahankinta on yksi hankintalain 5 luvussa säädetyistä hankintamenettelyistä. Hankintalain esitöiden (HE 108/2016 vp s. 133) mukaan 40 §:n 1 momentin mukainen suorahankinta on poikkeus yleiseen ja avoimeen kilpailuttamisvelvollisuuteen ja sen käyttöedellytyksiä on tulkittava suppeasti. Suorahankinnan osalta ei ole kuitenkaan kysymys hankintalain 2 luvussa säädetystä poikkeuksesta hankintalain soveltamisalaan. Tähän nähden ja ottaen huomioon, että hankintalain 136 §:ssä ei rajoiteta sen soveltumista vain tiettyihin hankintamenettelyihin, markkinaoikeus katsoo, että mainittua pykälää voidaan lähtökohtaisesti soveltaa esillä olevassa asiassa.

Hankintayksikkö on 28.2.2020 tekemällään päätöksellä § 63 päättänyt jatkaa Coronarian kanssa 25.2.2019 tehdyn suorahankintasopimuksen voimassaoloa kuudella kuukaudella ajalle 1.4.–30.9.2020.

Hankintayksikkö ja Coronaria ovat 27.3.2020 allekirjoittaneet liitesopimuksen, jolla on sovittu 25.2.2019 tehdyn sopimuksen voimassaolon jatkamisesta ajalle 1.4.–30.9.2020 sekä muutoksista sopimuksen tiettyihin ehtoihin.

Ottaen huomioon, että suorahankintana tehdyn sopimuksen voimassaoloa on jatkettu kuudella kuukaudella hankintasopimuksen alkuperäisistä ehdoista poiketen ja sopimusmuutoksen arvo on ylittänyt hankintalain 25 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisen hankintalain liitteen E 14 kohdassa tarkoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan kansallisen kynnysarvon, markkinaoikeus katsoo, että hankintasopimuksesta on tullut muutoksen jälkeen taloudellisesti edullisempi sopimuskumppanille sellaisella tavalla, jota alkuperäisessä hankintasopimuksessa ei ollut määritetty. Kysymyksessä on siten ollut hankintalain 136 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu hankintasopimuksen olennainen muutos.

Asiassa on vielä arvioitava, onko sopimusmuutos ollut mahdollista toteuttaa ilman uutta hankintamenettelyä hankintalain 136 §:n 2 momentin 2 tai 3 kohdan perusteella, eli onko alkuperäisen sopimuskumppanin ollut tarpeen suorittaa lisätöitä tai -palveluja taikka ylimääräisiä tavarantoimituksia, jotka eivät ole sisältyneet alkuperäiseen sopimukseen, ja sopimuskumppanin vaihtaminen ei ole ollut mahdollista taloudellisista tai teknisistä syistä ja olisi aiheuttanut merkittävää haittaa tai kustannusten merkittävää päällekkäisyyttä hankintayksikölle (2 kohta) tai muutoksen tarve on johtunut olosuhteista, joita huolellinen hankintayksikkö ei ole voinut ennakoida eikä muutos ole vaikuttanut hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen (3 kohta).

Hankintayksikkö on esittänyt, että Coronarian on ollut tarpeen suorittaa lisätöitä tai -palveluja, jotta lakisääteiset palvelut on pystytty turvaamaan myös sen ajan, jonka kilpailutusprosessin läpivienti on edellyttänyt. Coronarian tuottamat lisätyöt ja -palvelut ovat hankintayksikön mukaan olleet välttämättömiä, koska taloudellisesti ja teknisesti ei ole ollut järkevää eikä mahdollista siirtää silmäpoliklinikan toimintaa toiselle palveluntarjoajalle väliaikaisesti ja koska hankintayksiköllä ei ole tuolloin ollut riittävästi omaa henkilökuntaa omana työnä suorittamiseksi.

Markkinaoikeus on edellä todennut, että hankintayksiköllä on ollut järjestämisvastuu hankinnan kohteena olevista silmätautien poliklinikka- ja leikkauspalveluista ja että palvelujen keskeytyksetön järjestäminen on ollut välttämätöntä. Markkinaoikeus on kuitenkin edellä katsonut, että asiassa ei ole ollut kysymys hankintayksikölle ennalta arvaamattomista syistä aiheutuneesta äärimmäisestä kiireestä, jota hankintayksikkö ei olisi kohtuudella voinut ennakoida. Hankintayksikkö olisi voinut kilpailuttaa hankinnan hankintalain mukaisesti ennen Coronarian kanssa tehdyn suorahankintasopimuksen sopimuskauden päättymistä 31.3.2020.

Hankintayksikkö ei ole esittänyt tarkempaa selvitystä sopimuskumppanin vaihtamisesta sille aiheutuvasta merkittävästä haitasta tai päällekkäisten kustannusten määrästä. Mikäli hankintayksikkö olisi kilpailuttanut hankinnan jo ennen ensimmäisen suorahankintasopimuksen sopimuskauden päättymistä 31.3.2020, sille ei olisi aiheutunut merkittävää haittaa tai kustannusten merkittävää päällekkäisyyttä.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että kysymys ei ole ollut hankintalain 136 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisesta tilanteesta, jossa alkuperäisen sopimuskumppanin on ollut tarpeen suorittaa lisätöitä tai -palveluja, jotka eivät ole sisältyneet alkuperäiseen sopimukseen, ja sopimuskumppanin vaihtaminen ei ole ollut mahdollista taloudellisista tai teknisistä syistä ja olisi aiheuttanut merkittävää haittaa tai kustannusten merkittävää päällekkäisyyttä hankintayksikölle. Näin ollen sopimusmuutokseen ei voida soveltaa hankintalain 136 §:n 2 momentin 2 kohdan poikkeamisperustetta.

Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että sopimusmuutoksen tarve on johtunut olosuhteista, joita huolellinen hankintayksikkö ei ole voinut ennakoida eikä muutos ole vaikuttanut hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen. Hankintayksikön mukaan alkuperäiseen ajalle 1.4.2019–31.3.2020 tehtyyn suorahankintasopimukseen on tehty sopimusta jatkettaessa vain sopimuksen voimassaoloa kuudella kuukaudella pidentävä muutos sekä muutama muu pieni muutos. Hankintasopimuksen luonne ei ole siten muuttunut. Silmälääkäripulan vakavuus on hankintayksikön mukaan ollut seikka, jota se ei ole voinut ennakoida.

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että asiassa ei ole ollut kysymys hankintayksikölle ennalta arvaamattomista syistä aiheutuneesta äärimmäisestä kiireestä, jota hankintayksikkö ei olisi kohtuudella voinut ennakoida ja että hankintayksikkö olisi voinut kilpailuttaa hankinnan hankintalain mukaisesti ennen Coronarian kanssa tehdyn suorahankintasopimuksen sopimuskauden päättymistä 31.3.2020. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä ei ole myöskään ollut hankintalain 136 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettu tilanne, jossa sopimusmuutoksen tarve on johtunut olosuhteista, joita huolellinen hankintayksikkö ei ole voinut ennakoida. Näin ollen sopimusmuutokseen ei voida soveltaa myöskään hankintalain 136 §:n 2 momentin 3 kohdan poikkeamisperustetta.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei kysymyksessä olevaan olennaiseen sopimusmuutokseen tule soveltaa hankintalain 136 §:n 2 momentin mukaisia poikkeamisperusteita. Kun sopimusmuutoksen osalta on ollut kysymys hankintalain 25 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisen hankintalain liitteen E 1–4 kohdassa tarkoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan kansallisen kynnysarvon ylittävästä hankinnasta, hankintayksikön olisi tullut kilpailuttaa hankinta. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan näin menetellyt, vaan se on tehnyt hankinnan suorahankintana ilman hankintalain mukaista suorahankintaperustetta. Asiassa tulee siten KKV:n esityksestä harkittavaksi seuraamuksen määrääminen.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 159 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi Kilpailu- ja kuluttajaviraston 141 §:ssä tarkoitetusta esityksestä:

1) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;
2) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;
3) määrätä sopimuskauden lyhennettäväksi;
4) kumota hankintapäätöksen.

Hankintalain 158 §:ssä säädetään muun ohella seuraamusmaksusta. Mainitun pykälän 3 momentin mukaan seuraamusta määrätessään markkinaoikeuden on otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu ja valituksen kohteena olevan hankinnan arvo. Seuraamusmaksun määrä ei saa ylittää kymmentä prosenttia hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen arvosta.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti jättäessään silmätautien poliklinikka- ja leikkauspalvelujen hankinnan ajalle 1.4.–30.9.2020 kilpailuttamatta. Hankintayksikön virhettä ei voida pitää erityisen vähäisenä, vaikka hankintayksikkö onkin ryhtynyt keväällä 2020 valmistelemaan hankinnan kilpailuttamista ja on 5.7.2020 julkaissut hankinnasta hankintailmoituksen. Vaikka sopimuskausi ei ole ollut erityisen pitkä, hankinnan arvo on kuitenkin ollut 720.000 euroa. Seuraamusmaksun määrä ei ole ylimitoitettu hankinnan arvoon nähden. Kun otetaan huomioon hankintayksikön virheen laatu ja hankinnan arvo, markkinaoikeus katsoo, että Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä on määrättävä maksamaan valtiolle 40.000 euron suuruinen seuraamusmaksu.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus määrää Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän maksamaan valtiolle seuraamusmaksuna 40.000 euroa.

Markkinaoikeus hylkää Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Kuitenkin päätökseen, jolla markkinaoikeus on määrännyt hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, saa hakea muutosta valituslupaa pyytämättä valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Riikka Innanen ja Liisa Kauramäki.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.