MAO:32/22

Päätös, josta valitetaan

Kilpailu- ja kuluttajaviraston päätös 20.5.2020 (dnro KKV/676/14.00.00/2015)

Asioiden tausta

Isojoen Konehalli Oy (jäljempänä myös Isojoen Konehalli) on teknisen kaupan alalla toimiva yhtiö. Tekninen kauppa on teollisuuden ja rakennusalan tarvitsemien tuotteiden, kuten raaka-aineiden, osien, komponenttien, tarvikkeiden, koneiden ja järjestelmien maahantuontia ja myyntiä sekä niihin liittyvien ratkaisujen ja palveluiden toimittamista. Teknisen kaupan toimialoihin luetaan raaka-aineet, tuotteet ja palvelut teollisuudelle, tuotteet ja palvelut rakentamiseen, kuten koneet ja laitteet, sekä kuluttajatuotteet. Toimialan yritysten maahantuomiin kuluttajatuotteisiin lasketaan suuri määrä erilaisia tuotteita, kuten moottoripyöriä, maastoajoneuvoja, autotarvikkeita, varaosia, renkaita, työkaluja, puutarhan ja metsänhoidon pienkoneita sekä akkuja ja paristoja.

Isojoen Konehallin päätoimialana on työkalu- ja tarviketukkukauppa ja se tuo maahan ja myy muun muassa erilaisia varaosia, tarvikkeita, työkaluja, koneita ja laitteita. Yhtiön tuotevalikoima on kattanut vuonna 2015 noin 46.000 tuotetta ja vuonna 2020 noin 55.000 tuotetta.

Tukkukaupan lisäksi Isojoen Konehalli myy tuotteita suoraan kuluttajille ja yritysasiakkaille Kauhajoella sijaitsevan jälleenmyyntitoimipisteensä ja 28.10.2014 avatun verkkokauppansa (jäljempänä myös IKH-verkkokauppa) kautta. Tämän lisäksi Isojoen Konehalli toimii vähittäismarkkinalla sen kanssa samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvien yhdeksän Työkalu- ja Varaosa Oy -yhtiön eli ”omien toimipisteiden” (jäljempänä myös OTP-jälleenmyyjät tai OTP-pisteet) kautta.

Isojoen Konehalli jakelee tuotelinjoihinsa kuuluvia tuotteita kuluttaja- ja yritysasiakkaidensa lisäksi jälleenmyyjilleen. Nämä jälleenmyyjät voidaan jakaa kahteen ryhmään: (1) IKH-valtuutettuihin jälleenmyyjiin, joilla on voimassa oleva myyntiyhteistyösopimus Isojoen Konehallin kanssa (jäljempänä myös valtuutetut IKH-jälleenmyyjät) joko varaosista (IKH-varaosavaltuutettu), työkaluista (IKH-työkaluvaltuutettu) tai kummastakin (IKH-työkalu- ja varaosavaltuutettu), sekä (2) muihin tukkuasiakkaisiin (jäljempänä molemmat ryhmät yhdessä myös jälleenmyyjät).

Isojoen Konehallin markkina-alueena on koko Suomi. Yhtiön liikevaihto on ollut tilikaudella 1.3.2018–28.2.2019 noin 126 miljoonaa euroa ja tilikaudella 1.3.2019–29.2.2020 noin 128 miljoonaa euroa. Liikevaihdosta noin 90 prosenttia kertyy Suomesta. Yhtiö harjoittaa vientiä Viroon, Ruotsiin ja Norjaan. Esimerkiksi vuonna 2014 Isojoen Konehallin myynnistä noin [ ] prosenttia on ollut myyntiä muille valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille kuin Isojoen Konehallin OTP-pisteille ja [ ] prosenttia myyntiä sen OTP-pisteille ja muille asiakasryhmille.

Valtuutetut IKH-jälleenmyyjät myyvät IKH-tuotteita loppuasiakkaille myymälöissä ja verkkokaupoissa. Valtuutetuilla IKH-jälleenmyyjillä voi olla myynnissä IKH-tuotteiden lisäksi muiden tavarantoimittajien tuotteita ja ne voivat myös toimia muiden ketjujen valtuutettuina jakelijoina. Osalla valtuutetuista IKH-jälleenmyyjistä on käytössä IKH-verkkokaupan lisäksi oma verkkokauppa, minkä lisäksi niillä on mahdollisuus olla mukana myös muiden toimijoiden verkkokaupoissa. Kaikki valtuutetut IKH-jälleenmyyjät eivät ole liittyneet IKH-verkkokauppaan.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (jäljempänä myös KKV tai virasto) on 20.5.2020 tehnyt jäljempänä selostetun kieltopäätöksen ja seuraamusmaksuesityksen.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston päätös ja seuraamusmaksuesitys

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on 20.5.2020 tekemällään päätöksellä (dnro KKV/676/14.00.00/2015) määrännyt Isojoen Konehalli Oy:n lopettamaan kilpailunrajoituksista annetun lain (480/1992; jäljempänä myös kilpailunrajoituslaki) 4 §:ssä, kilpailulain 5 §:ssä ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (jäljempänä myös SEUT) 101 artiklan 1 kohdassa kielletyn menettelyn, jolla Isojoen Konehalli Oy määrää jälleenmyyjilleen jakelemiensa IKH-tuotteiden jälleenmyyntihinnat sopimalla ylläpitämässään IKH-verkkokaupassa valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien kanssa noudatettavasta kiinteästä jälleenmyyntihinnasta ja määräämällä jälleenmyyjänsä muissa jakelukanavissaan noudattamaan IKH-tuotteiden vähimmäisjälleenmyyntihintaa. Päätöksen on ilmoitettu kohdistuvan menettelyyn siltä osin kuin määrähinnoittelu on jatkunut.

Vaatimukset

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on Isojoen Konehalli Oy:öön kohdistamassaan seuraamusmaksuesityksessä (jäljempänä myös esitys) vaatinut, että markkinaoikeus määrää Isojoen Konehalli Oy:lle 9.000.000 euron seuraamusmaksun.

Perustelut

1 Yleisesti

Isojoen Konehalli on määrännyt ajanjaksolla 16.2.2010–20.2.2015 IKH-tuotteiden vähimmäisjälleenmyyntihinnat asettamalla ohjevähittäishintoja ja painostamalla jälleenmyyjiä noudattamaan näitä hintoja. Mikäli jälleenmyyjä ei ole noudattanut IKH-jälleenmyyntiketjulle määrättyä hintatasoa, Isojoen Konehalli on poistanut tältä jälleenmyyjältä myyntiyhteistyöhön kuuluvia alennuksia, kieltänyt käyttämästä IKH-tavaramerkkiä jälleenmyyjän verkkokaupassa tai tämän myymässä IKH-tuotteessa, keskeyttänyt toimituksia ja viimesijaisena keinona irtisanonut erään jälleenmyyjän myyntiyhteistyösopimuksen.

Toiseksi Isojoen Konehalli on edellyttänyt 28.10.2014 alkaen, että sen IKH-verkkokauppaan liittyvät jälleenmyyjät sitoutuvat noudattamaan verkkokaupassa myytävien IKH-tuotteiden osalta kiinteää jälleenmyyntihintaa. IKH-verkkokaupassa on ollut kysymys Isojoen Konehallin ja sen itsenäisten jälleenmyyjien yhteisestä myyntikanavasta, joka on jakanut asiakkaat verkkokauppaan kuuluvien valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien kesken. IKH-verkkokaupan kautta Isojoen Konehalli ja valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ovat myyneet IKH-tuotteita sovittuun kiinteään jälleenmyyntihintaan.

Isojoen Konehalli on toimeenpannut ja tehostanut määrähinnoittelua hintaseurannalla ja kohdistanut sitä erityisesti niihin jälleenmyyjiin, jotka ovat myyneet IKH-tuotteita omissa verkkokaupoissaan. Isojoen Konehalli on seurannut omatoimisesti tiettyjen jälleenmyyjiensä hinnoittelua verkossa, vertaillut näiden hintoja ohjevähittäishintoihinsa ja ottanut yhteyttä määrätystä hinnasta poikenneisiin jälleenmyyjiinsä. Myös osa valtuutetuista IKH-jälleenmyyjistä on antanut Isojoen Konehallille palautetta niistä jälleenmyyjistä, jotka eivät ole noudattaneet ohjevähittäishintoja, mikä on helpottanut Isojoen Konehallin reagoimista hintapoikkeamiin.

Määrähinnoittelua aktiivisesti toimeenpanneita henkilöitä ovat olleet Isojoen Konehallin varatoimitusjohtajana ja toimitusjohtajana tarkasteltuna ajanjaksona toiminut TH (aiemmin toiminut myös yhtiön kehitysjohtajana), myyntijohtajana toiminut HS sekä hänen edeltäjänsä ISA. Lisäksi määrähinnoittelusta ovat olleet tietoisia Isojoen Konehallin hallituksen puheenjohtaja ILA sekä yhtiön muut johtoryhmään kuuluneet henkilöt mukaan lukien myyntipäälliköt VP ja AR.

2 Tapahtumakuvaus

2.1 Ohjevähittäishinnat ja niiden noudattaminen

Isojoen Konehalli on ainakin vuodesta 2005 lähtien seurannut jälleenmyyjiensä hinnoittelukäyttäytymistä. Vuosina 2010–2015 Isojoen Konehalli on ylläpitänyt tukkuhinnastoa sähköisesti ja päivittänyt sitä yleensä kuukausittain. Yhtiön valtuutetuille IKH-jälleenmyyjilleen toimittamasta tukkuhinnastosta on ilmennyt tuotteen ohjevähittäishinnan lisäksi kyseisen jälleenmyyjän alennuskoodi sekä jälleenmyyjän ostohinta.

Valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien ostohinnat ovat muodostuneet Isojoen Konehallin tukkuhinnaston mukaisesta ohjevähittäishinnasta, josta on vähennetty jälleenmyyjäkohtaisten alennustaulukoiden mukainen alennusprosentti. Alennustaulukossa alennusprosentit on porrastettu, ja alennusprosentin on ilmaissut erillinen koodi. Hinnastossa tuotteet on ryhmitelty näiden koodien mukaisesti, jolloin valtuutettu IKH-jälleenmyyjä on saanut tuotteesta alennustaulukkonsa mukaista koodia vastaavan alennuksen.

Isojoen Konehallin ja valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien edustajat ovat keskustelleet IKH-tuotteiden ohjevähittäishinnoista sekä niistä jälleenmyyjille kertyvästä katteesta IKH-jälleenmyyntiketjun eri kehitysryhmissä. Isojoen Konehalli on tarvittaessa ryhtynyt toimenpiteisiin, joilla yhtiö on pyrkinyt rajoittamaan ja myös tosiasiassa rajoittanut jälleenmyyjiensä mahdollisuutta määrittää omat jälleenmyyntihintansa.

Isojoen Konehalli on ohjeistanut jälleenmyyjiään noudattamaan ohjevähittäishintoja ja käynyt sekä valtuutetuiksi IKH-jälleenmyyjiksi pyrkineiden kauppiaiden että oman verkkokaupan perustamista suunnittelevien valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien kanssa keskusteluja verkkokauppojen hinnoittelusta. Isojoen Konehallin myyntijohtaja HS:n sähköpostiviesti 26.8.2011 sekä yhtiön silloisen varatoimitusjohtajan TH:n ja HS:n sähköpostiviestit 25.11.2011 osoittavat, että yhtiön sisällä on keskusteltu IKH-tuotteiden alihinnoittelusta ja että yhtiössä on saavutettu yhteisymmärrys IKH-tuotteiden määrähinnasta AD Turku Oy:n (jäljempänä myös AD Turku) ja Smartia Oy:n (jäljempänä myös Smartia) kanssa.

Isojoen Konehalli on saanut valtuutetuilta IKH-jälleenmyyjiltä palautetta siitä, että Isojoen Konehallin jälleenmyyjien hinnoittelun tulisi vastata ohjevähittäishintoja. Valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien vuosittaista kokoontumista koskevassa palautemuistiossa on vuonna 2010 todettu Lahden kauppiaan, eli Lahden Traktorivaruste Oy:n (jäljempänä myös Lahden Traktorivaruste) edustajan kertoneen, että ”ainoa mistä oli huolissaan, jos niin voi sanoa, niin mainitsi halpahallit” kuten muun ohella Motonet Oy:n (jäljempänä myös Motonet) ja toivoneen ”ovh-hinnoittelun olevan samaa tasoa kuluttajille, sekä IKH, että Motonet liikkeissä”.

Isojoen Konehalli on neuvotellessaan huhtikuussa 2013 Virtasen Moottori Oy:n (jäljempänä myös Virtasen Moottori) liittymisestä IKH-työkaluketjuun asettanut liittymisen ehdoksi sen, ettei Virtasen Moottori veisi valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille tarkoitettua alennusta asiakashintoihin.

Isojoen Konehalli on kytkenyt ohjevähittäishintojen noudattamisen IKH-tavaramerkin käyttöoikeuteen. Isojoen Konehalli on helmikuussa 2011 vaatinut Virtasen Moottoria lopettamaan IKH-merkin käyttämisen verkkokaupassaan. IKH-merkkien poistamista oli vaadittu siitä syystä, että Isojoen Konehalli ei ole halunnut Virtasen Moottorin näkyvän verkossa valtuutettuna IKH-jälleenmyyjänä Virtasen Moottorin verkkokaupan hintojen vuoksi.

Ohjevähittäishintojen kytkeminen IKH-tavaramerkin käyttöoikeuteen käy ilmi myös HS:n 16.1.2015 lähettämästä Isojoen Konehallin sisäisestä sähköpostiviestistä.

2.2 Painostus ja hintaseuranta

Isojoen Konehalli on painostanut valtuutettuja IKH-jälleenmyyjiä, kuten Virtasen Moottoria, ja muita jälleenmyyjiä, kuten Puuilo Oy:tä (jäljempänä myös Puuilo) noudattamaan ohjevähittäishintoja. Tämän lisäksi Isojoen Konehalli on seurannut jälleenmyyjiensä hinnoittelua ja verrannut sitä omiin ohjevähittäishintoihinsa, mikä on mahdollistanut Isojoen Konehallille puuttumisen niiden jälleenmyyjien toimintaan, jotka eivät ole noudattaneet sen määrittämiä ohjevähittäishintoja.

Toimitusten keskeyttäminen

Isojoen Konehalli on jo vuonna 2005 havainnut Puuilon hinnoittelevan IKH-tuotteita alle ohjevähittäishintojen. Isojoen Konehallin silloinen kehitysjohtaja TH on raportoinut asiasta 3.2.2005 yhtiön sisäisesti. Myöhemmin 26.11.2008 Isojoen Konehalli on saanut palautetta Puuilon toiminnasta ja hinnoista Oulun OTP-jälleenmyyjältä. Tämän jälkeen Isojoen Konehallin TH on raportoinut yhtiön johtoryhmälle Puuilon kanssa 22.9.2009 järjestetystä tapaamisesta, minkä seurauksena Isojoen Konehallin myyntipäällikkö ISA on 31.12.2009 ilmoittanut yhtiön sisäisesti päätöksestä keskeyttää tiettyjen Hitachi-tuotteiden toimitus Puuilolle. Rajoitus on toteutettu 7.1.2010.

Seuraavan kerran Puuilon hinnoittelu on ollut esillä HS:n 2.2.2010 VP:lle, ISA:lle ja TH:lle lähettämässä sähköpostiviestissä, jonka liitteenä olevista taulukoista ilmenee, että kriittisen tarkastelun kohteena on ollut Puuilon osalta nivelakseleiden hinnoittelu. Puuilon tarjoushinnat taulukon kaikissa tuotteissa ovat olleet Isojoen Konehallin ohjevähittäis- tai kampanjahintaa halvempia.

Isojoen Konehallin ISA on tämän jälkeen pyytänyt 10.2.2010 lähettämällään sähköpostiviestillä Puuilon tiettyjen tuotetoimitusten keskeyttämistä.

Vantaan OTP-jälleenmyyjä on 15.2.2010 lähettänyt sähköpostitse Isojoen Konehallin ISA:lle, ILA:lle, TH:lle, VP:lle ja HS:lle tiedoksi listan neljästä tuotteesta, joita Puuilo on myynyt Isojoen Konehallin ohjevähittäishintoja halvemmalla hinnalla.

ISA on tämän jälkeen 15. ja 16.2.2010 keskeyttänyt vielä useiden muidenkin tuotteiden toimituksen Puuilolle.

Isojoen Konehalli on suunnitellusti ilmoittanut Puuiloon kohdistetuista toimenpiteistä valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien yhteisen kehitysryhmän kokouksessa 16.2.2010. Kokouksesta kirjoitetuissa muistiinpanoissa on todettu, että ”Yhteistyö Puuilon kanssa on tällä hetkellä kriittisen tarkastelun alla. Motonet ei ole tällä hetkellä aiheuttanut suuria hintahäiriöitä”.

Isojoen Konehallin asettamat toimitusrajoitukset ovat jatkuneet joiltain osin ainakin vuoteen 2015 saakka. Suoran keskeyttämisen lisäksi Isojoen Konehalli on tosiasiallisesti kieltäytynyt toimittamasta Puuilolle joitain tuotteita asettamalla niille sellaisen hinnan, että se on tiennyt Puuilon jättävän tuotteen ostamatta. Isojoen Konehalli on ollut usein yhteydessä Puuiloon vaatien IKH-tuotteiden jälleenmyyntihinnan nostamista. Isojoen Konehallin sisäisessä sähköpostitse käydyssä keskustelussa 11. ja 12.3.2013 on pohdittu ostorajoitusten tekemistä uuden tuoteryhmän osalta todennäköisen hintahäiriköinnin takia ja todettu Puuilolla olevan vastaavia ostorajoituksia voimassa muissa tuoteryhmässä.

Ohjevähittäishintojen noudattaminen alennusten saamisen edellytyksenä

Isojoen Konehalli on asettanut jälleenmyyjilleen lisäalennuksen saamisen ehdoksi ohjevähittäishintojen noudattamisen. Tämä ilmenee HS:n 18.12.2012 lähettämästä yhtiön sisäisestä sähköpostiviestistä.

Virtasen Moottori on avannut alkuvuodesta 2010 viisi eri tuoteryhmien myyntiin erikoistunutta verkkokauppaa, jotka ovat myyneet muun muassa IKH-tuotteita. Verkkokauppojen avaamisen jälkeen on alkanut tapahtumaketju, jonka aikana on ensin poistettu Virtasen Moottorin työkalutuotteiden lisäalennusryhmä ja lopulta Isojoen Konehallin ja Virtasen Moottorin välinen IKH-myyntiyhteistyösopimus on irtisanottu.

Virtasen Moottorin avattua verkkokauppansa Isojoen Konehalli on ottanut maaliskuussa 2010 yhteyttä Virtasen Moottoriin sen liian alhaisista työkaluvaunun ja Hitachi-sähkötyökalutuotteiden hinnoista. Mainitun yhteydenoton jälkeen Virtasen Moottorin toimitusjohtaja on 9.3.2010 sähköpostiviestissään ilmoittanut Isojoen Konehallin HS:lle korottavansa työkaluvaunun hinnan ohjevähittäishintatasolle.

Virtasen Moottorin verkkokaupan avaamisen jälkeen Isojoen Konehalli on saanut 6.7.2010 valtuutettuina IKH-jälleenmyyjinä toimineilta Lahden Traktorivarusteelta, Turun Konekeskus Oy:ltä (jäljempänä myös Turun Konekeskus) ja Työkalugroup Oy:ltä (jäljempänä myös Työkalugroup) palautetta Virtasen Moottorin hinnoista.

Isojoen Konehallin TH ja HS ovat 21.12.2010 vierailleet Virtasen Moottorin toimipisteessä. Tapaamisesta laadituissa Isojoen Konehallin muistiinpanoissa on todettu muun muassa, että ”Hinnoittelu seuraamme sitä ja olemme hereillä”.

Alkuvuodesta 2011 Isojoen Konehalli on alkanut saada myös tavarantoimittajiltaan palautetta Virtasen Moottorin verkkokaupan alhaisista hinnoista. Isojoen Konehallin ostopäällikkö JP on ilmoittanut 12.1.2011 ISA:lle Isojoen Konehallin sopineen tavarantoimittajan kanssa erään tuotteen hintatasosta ja tavarantoimittajan ilmoittaneen Virtasen Moottorin ”polkeneen” tämän tuotteen hintaa.

Isojoen Konehallin tavarantoimittaja on lähettänyt 1.2.2011 Virtasen Moottorin verkkokaupan alhaisista hinnoista sähköpostiviestin ISA:lle, joka on ilmoittanut vastauksessaan Isojoen Konehallin olevan tietoinen ongelmasta ja että siihen puututaan.

Helmikuussa 2011 Isojoen Konehalli on vaatinut Virtasen Moottoria poistamaan verkkosivuiltaan kaikki viittaukset IKH-merkkiin. Isojoen Konehallin 17.–19.2.2011 järjestämästä ”Strategia 2011” -kokouksesta tehdyissä muistiinpanoissa on kohdassa ”IKH Kumppanuusasiat” todettu seuraavaa: ”Virtasen Moottori – Sovittu, että ottavat IKH merkit pois. Ellei toimi, voidaan seuraavaksi jarruttaa IKH kumppanuutta tai nykyisiä ehtoja”.

Virtasen Moottorin toimitusjohtaja on ilmoittanut 25.2.2011 Isojoen Konehallille lähettämässään sähköpostiviestissä toteuttaneensa IKH-tavaramerkin poiston verkkokaupastaan Isojoen Konehallin silloisen varatoimitusjohtaja TH:n yhteydenoton seurauksena. Virtasen Moottorin toimitusjohtajan mukaan IKH-merkin poistamista oli vaadittu siitä syystä, että Isojoen Konehalli ei ollut halunnut Virtasen Moottorin näkyvän hintatasonsa vuoksi valtuutettuna IKH-jälleenmyyjänä verkossa.

IKH-tavaramerkin poistamisesta huolimatta Isojoen Konehalli on ottanut vielä yhteyttä Virtasen Moottoriin myös tälle myönnetyn lisäalennuksen mahdollisesta poistamisesta. TH on sähköpostiviestissään 24.3.2011 todennut keskustelleensa alennuksen mahdollisesta poistamisesta Virtasen Moottorin kanssa. Aiemmin samana päivänä lähetetystä viestistä ilmenee, että Isojoen Konehallissa oli tuolloin jo tosiasiassa päätetty Virtasen Moottorille myönnetyn alennuksen poistamisesta.

Isojoen Konehalli on poistanut 1.4.2011 alkaen Virtasen Moottorilta työkalutuotteiden alennusryhmän. Ennen alennuksen poistamista Isojoen Konehalli oli vaatinut, että Virtasen Moottori nostaa hintoja, mihin Virtasen Moottori ei ollut suostunut.

Virtasen Moottori on alennusryhmän poistamisen jälkeen yrittänyt hankkia 5.4.2011 työkaluvaunua alennettuun hintaan Isojoen Konehallilta, joka on kieltäytynyt toimittamasta tuotetta alennuksella. Kieltäytymistä on Isojoen Konehallin sisäisessä sähköpostitse käydyssä keskustelussa perusteltu Virtasen Moottorin verkkokauppahinnoittelulla.

Alennusryhmän poistamisen johdosta Virtasen Moottori on lähettänyt 7.4.2011 Isojoen Konehallin ILA:lle, HS:lle ja TH:lle tuotekohtaisen selvityksen siitä, miten yhtiön verkkokauppahinnoittelu on vastannut Isojoen Konehallin ohjevähittäishintoja, ja toteuttanut tiettyjen tuotteiden osalta 10 prosentin hinnankorotuksen.

Verkkokauppahinnoittelun seuranta

Isojoen Konehalli on tehostanut määrähinnoittelua jälleenmyyjiensä hintaseurannalla, jota on toteutettu erityisesti verkkokaupoissa. Isojoen Konehalli on seurannut erityisesti Virtasen Moottorin, Puuilon ja Motonetin hinnoittelua. Lisäksi osa valtuutetuista IKH-jälleenmyyjistä on ilmoittanut Isojoen Konehallille erityisesti edellä mainituista ohjevähittäishinnoista poikenneista jälleenmyyjistä.

Isojoen Konehallin toteuttama hintaseuranta on mahdollistanut sille reagoinnit hintapoikkeamiin. Isojoen Konehallissa on mietitty tapoja puuttua todennäköiseen hintahäiriköintiin jo etukäteen. Hintavertailujen osoittamien hinnanerojen suurimman vaikutuksen on esimerkiksi vuonna 2015 Isojoen Konehallin sisäisessä sähköpostitse käydyssä keskustelussa katsottu kohdistuvan IKH-jälleenmyyntiketjun hintamielikuvaan.

Isojoen Konehalli on saanut Työkalugroupilta palautetta Virtasen Moottorin hinnoittelusta myös 1.4.2011 tapahtuneen alennusryhmän poistamisen jälkeen. Isojoen Konehalli on jatkanut Virtasen Moottorin hinnoittelun tarkkailua myös omatoimisesti ja hintaseurantaa on entisestään tiivistetty, kun TH on 7.3.2014 käynyt tapaamassa Turun Konekeskuksen ja 20.5.2014 Lahden Traktorivarusteen edustajia. Molemmista yhtiöstä oli annettu palautetta Virtasen Moottorin hinnoittelusta. Näiden tapaamisten jälkeen Virtasen Moottorin hinnoittelukäyttäytymisen vaatimista toimenpiteistä on käyty Isojoen Konehallin sisällä laajaa keskustelua.

IKH-verkkokauppa osana määrähinnoittelua

Isojoen Konehalli on suunnitellut pitkään valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien kanssa verkkokaupan avaamista. Isojoen Konehalli ja ”Työkalu kehitysryhmän” jälleenmyyjät ovat todenneet kokouksessaan 16.12.2010 olevansa yhtä mieltä siitä, että perustetaan ”yksi yhteneväinen nettikauppa koko ketjulle”.

Yhteisen verkkokaupan perustamisesta on keskusteltu myös IKH-varaosat-kehitysryhmän kokouksessa 17.12.2010. Kokousmuistiossa on todettu tältä osin ”yhtenäinen nettikauppa ketjulle, ettei hintakilpailua ketjun sisällä” ja ”aina toimitus- ja rahtikulut hinnan päälle, jos asiakas ostaa netin kautta”. Työkalu- ja varaosakehitysryhmien yhteiskokouksessa 19.9.2013 verkkokauppa on esitelty ketjun yhteisenä myyntikanavana, ”josta tilaukset jaetaan suoraan kauppiaille toimitettavaksi”. Edelleen tapaamisesta kirjoitetun muistion mukaan ”[k]ukin kauppias tekisi oman sopimuksen verkkomaksuja hoitavan yrityksen kanssa, jolloin maksut menisivät suoraan alueen kauppiaalle”.

IKH-verkkokauppa on avattu lokakuussa 2014. Isojoen Konehallin ohella myös jälleenmyyjillä on ollut mahdollisuus liittyä kyseiseen suoraan kuluttajille tuotteita myyvään verkkokauppaan. Liittymisen yhteydessä jälleenmyyjä ja Isojoen Konehalli ovat allekirjoittaneet verkkokauppasopimuksen (jäljempänä myös IKH-verkkokauppasopimus), joka on määrittänyt sopimuksen osapuolien IKH-verkkokauppaan liittyvät vastuut ja velvollisuudet. IKH-verkkokauppaan liittyessään jälleenmyyjällä on tullut olla voimassa oleva IKH-myyntiyhteistyösopimus Isojoen Konehallin kanssa, mikä on merkinnyt, että IKH-verkkokauppaan liittyneen jälleenmyyjän on tullut olla valtuutettu IKH-jälleenmyyjä.

lKH-verkkokauppaan on lokakuussa 2014 kuulunut 90 prosenttia valtuutetuista IKH-jälleenmyyjistä. Vuoteen 2019 mennessä käytännössä kaikki valtuutetut IKH-jälleenmyyjät olivat liittyneet IKH-verkkokauppaan.

IKH-verkkokauppasopimus on täydentänyt sopimusteknisesti Isojoen Konehallin ja valtuutetun IKH-jälleenmyyjän välistä IKH- myyntiyhteistyösopimusta. IKH-verkkokauppaan liittyneellä valtuutetulla IKH-jälleenmyyjällä on ollut samat vastuut ja velvollisuudet IKH-verkkokaupan kautta tapahtuneessa myynnissä kuin IKH- myyntiyhteistyösopimuksen mukaisessa myynnissä. Valtuutettu IKH-jälleenmyyjä on toiminut IKH-verkkokaupassa itsenäisenä yrittäjänä ja myynyt IKH-tuotteita omaan lukuunsa.

IKH-verkkokauppa on ollut ketjuohjautuva. Tämä on tarkoittanut, että IKH-verkkokauppa on osoittanut tilauksen myyjäksi sen IKH-verkkokauppaan kuuluneen valtuutetun IKH-jälleenmyyjän, joka on toiminut tilaajan postinumeron perusteella määräytyneellä alueella. Jos tällä postinumeroalueella on toiminut useampi valtuutettu IKH-jälleenmyyjä, alueelta tulleet tilaukset on jaettu tasapuolisesti näiden jälleenmyyjien kesken. Maksunvälittäjä on toimittanut tilauksen maksun asiakkaalta näin määräytyneelle myyjänä toimineelle valtuutetulle IKH-jälleenmyyjälle, joka on pakannut ja toimittanut tilatun tuotteen asiakkaalle.

IKH-verkkokauppasopimuksen mukaan valtuutetulla IKH-jälleenmyyjällä on ollut myös mahdollisuus ohjata tilaus suoraan Isojoen Konehallin toimitettavaksi (jäljempänä myös päämiestoimitus). Valtuutetun IKH-jälleenmyyjän mahdollisuutta turvautua päämiestoimitukseen ei ole rajattu. Päämiestoimituksessa Isojoen Konehalli on pakannut ja toimittanut tilatun tuotteen loppuasiakkaalle. Tilaus on maksettu edellisessä kohdassa esitetyllä tavalla määräytyneelle valtuutetulle IKH-jälleenmyyjälle, jota Isojoen Konehalli on laskuttanut tilauksen toimituksesta. Valtuutetulta IKH-jälleenmyyjältä laskutettu summa on ollut Isojoen Konehallin tilatulle tuotteelle määrittämä ohjevähittäishinta, josta on vähennetty kyseiseen valtuutettuun IKH-jälleenmyyjään sovellettu alennuskoodin mukainen alennus.

IKH-verkkokauppasopimus on sisältänyt IKH-tuotteiden määrähintalausekkeen, jonka mukaan ”[t]uotteiden hinnat ovat verkkokaupassa kaikkien jälleenmyyjien osalta samat, koska muuten loppuasiakas ei tiedä, mitä tuote maksaa.”

IKH-verkkokaupan hinnoittelussa on sovellettu Isojoen Konehallin määrittämiä ohjevähittäishintoja tai niitä alhaisempia hintoja, jotka ovat vastanneet Isojoen Konehallin laatimia ja jälleenmyyjilleen toimittamia ohjevähittäishintoja.

IKH-tuotteiden määrähintalausekkeen kattavuutta on rajannut toteamus siitä, että ”[j]älleenmyyjällä on kuitenkin oikeus vapaasti hinnoitella tuotteet silloin, kun jälleenmyyjä myy ne muuten kuin tässä sopimuksessa tarkoitetun ketjuohjautuvan verkkokaupan kautta”. Jälleenmyyjällä ei myöskään ole ollut velvollisuutta liittyä IKH-verkkokauppaan.

IKH-verkkokauppasopimusta on päivitetty 27.3.2015 ja 12.4.2016. IKH-tuotteiden määrähintalauseketta ei ole kuitenkaan muutettu.

Myyntiyhteistyösopimuksen irtisanominen

IKH-verkkokaupan avaamisen jälkeen valtuutetut IKH-jälleenmyyjät Turun Konekeskus ja Lahden Traktorivaruste ovat antaneet marras-joulukuussa 2014 Isojoen Konehallille palautetta Virtasen Moottorin verkkokaupan hinnoittelusta. Isojoen Konehallin TH on 10.12.2014 luvannut Lahden Traktorivarusteelle ryhtyvänsä toimenpiteisiin Virtasen Moottorin suhteen.

Virtasen Moottorin hinnoittelua on käsitelty muun ohella Isojoen Konehallin johtoryhmässä. Johtoryhmän kokouksesta 9.12.2014 laaditun pöytäkirjan kohdassa ”Virtasen Kauppa” on todettu seuraavaa: ”10.2. tai 1.1. muutetaan hinnoittelua kalliimmaksi. Tehdään TV:n kanssa päätös. Ellei auta, irtisanotaan sopimus / TH”.

Valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien antama palaute on vaikuttanut Isojoen Konehallin toimintaan. Isojoen Konehallin TH on keskustellut asiasta ainakin Lahden Traktorivarusteen toimitusjohtajan kanssa ja lähettänyt Lahden Traktorivarusteen 9.12.2014 lähettämän sähköpostiviestin tiedoksi Isojoen Konehallin johtoryhmälle. Tämän jälkeen Isojoen Konehallin TH on soittanut Virtasen Moottorin hinnoittelusta viimeksi mainitun yhtiön toimitusjohtajalle, mikä käy ilmi Virtasen Moottorin toimitusjohtajan Isojoen Konehallin TH:lle 10.12.2014 lähettämästä sähköpostiviestistä.

Viimeksi mainitun Virtasen Moottorin sähköpostiviestin jälkeen Isojoen Konehallissa on alettu miettiä vaihtoehtoisia tapoja, joilla Virtasen Moottorin hinnoitteluun voitaisiin puuttua. Lisäksi Isojoen Konehalli on saanut Turun Konekeskukselta ja Lahden Traktorivarusteelta palautetta Virtasen Moottorin hinnoittelusta. Virtasen Moottorin hinnoittelusta on käyty 10.12.2014 alkaen Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostitse käytyä kirjeenvaihtoa ja samaan aikaan myös Turun Konekeskuksen ja Lahden Traktorivarusteen välillä on 31.12.2014 keskusteltu keinoista puuttua Virtasen Moottorin hinnoitteluun. Lisäksi Virtasen Moottorin toimitusjohtaja ja ostopäällikkö ovat vierailleet Turun Konekeskuksen toimitiloissa 8.1.2015. Tapaamisessa Turun Konekeskuksen myymäläpäällikkö on antanut Virtasen Moottorin edustajille palautetta Virtasen Moottorin liian halvoista hinnoista ja todennut asiasta myös keskustellun IKH-jälleenmyyntiketjun kehitysryhmässä, jossa Virtasen Moottori on nähty hintahäirikkönä.

Isojoen Konehallissa on tehty lisäksi IKH-verkkokaupan ja Virtasen Moottorin verkkokaupan hinnoista hintavertailu 7.1.2015, minkä jälkeen Isojoen Konehallin TH ja AR ovat 9.1.2015 käyneet Salossa tapaamassa Virtasen Moottorin edustajia. Tapaamisen jälkeen Virtasen Moottorin hinnoittelua on käsitelty Isojoen Konehallin johtoryhmässä 13.1.2015. Tämän jälkeen Isojoen Konehalli on 23.1.2015 tekemällään päätöksellä irtisanonut Virtasen Moottorin IKH-myyntiyhteistyö- ja IKH-verkkokauppasopimukset ja TH on välittänyt tästä tiedon Turun Konekeskukselle 5.2.2015 ja Lahden Traktorivarusteelle 20.2.2015.

3 Kilpailuoikeudellinen arviointi

3.1 Arvioinnin lähtökohdat

Isojoen Konehalli on syyllistynyt kilpailunrajoituslain (480/1992) 4 §:ssä, kilpailulain 5 §:ssä ja SEUT 101 artiklassa kiellettyyn määrähinnoitteluun ensinnäkin määräämällä jälleenmyyjät omissa jakelukanavissaan noudattamaan IKH-tuotteiden vähimmäisjälleenmyyntihintaa ajanjaksolla 16.2.2010–20.2.2015. Toiseksi Isojoen Konehalli on sopinut IKH-jälleenmyyntiketjuun kuuluvien valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien kanssa IKH-verkkokaupassa 28.10.2014 alkaen noudatettavasta kiinteästä jälleenmyyntihinnasta kilpailusääntöjen vastaisesti.

Seuraamusmaksuesityksen kohteena oleva menettely on ajoittunut ennen ja jälkeen kilpailulain voimaantulon 1.11.2011. Kilpailulain 50 §:n mukaisesti asiassa sovelletaan siten kilpailunrajoituslakia (480/1992) ennen 1.11.2011 tapahtuneeseen kilpailurikkomukseen ja kilpailulakia tämän jälkeen tapahtuneeseen rikkomukseen.

Kilpailunrajoituslain (480/1992) 4 §:ssä ja kilpailulain 5 §:ssä on kielletty sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy.

SEUT 101 artiklan soveltamisen edellytyksenä on, että kilpailunrajoitus on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Isojoen Konehallin markkina-alueena on koko Suomi. Pelkästään IKH-jälleenmyyntiketjuun kuuluvia valtuutettuja IKH-jälleenmyyjiä on ollut vuonna 2015 yhteensä 130 ja vuonna 2020 yhteensä 110 sijoittautuneena ympäri Suomen. IKH-tuotteita jälleenmyyvät myös useat laajasti Suomen alueelle levittäytyneet ketjukauppiaat, minkä lisäksi mainittuja tuotteita markkinoidaan IKH-verkkokaupassa kuluttajille sekä Suomessa että Ruotsissa. Yhtiön menettelyn kohteena olevien tuotteiden luonteeseen perustuvaa kauppavaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan tukee se, että etenkin verkkokaupan osalta jälleenmyyjät pitävät viitekehyksenä tuotteiden eurooppalaista hintatasoa. Lisäksi kauppavaikutusta tukevat viraston näytöstä ilmenevät viitteet siitä, että Isojoen Konehallin määrähinnoittelutoimenpiteet olisivat lisänneet IKH-tuotteita vastaavien tuotteiden maahantuontia muista Euroopan unionin jäsenvaltioista. Isojoen Konehallin toiminnan volyymi osoittaa, että kielletyn menettelyn vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan on ollut tuntuva.

Kielletyssä menettelyssä on ollut kyse IKH-tuotteiden jälleenmyyntihintoihin kohdistuneesta vakavasta rikkomuksesta, jonka tarkoituksena on ollut rajoittaa kilpailua mainittujen tuotteiden osalta. Kysymys on ollut tarkoitukseen perustuvasta kilpailunrajoituksesta, jonka osalta merkityksellisinä markkinoina voidaan pitää niitä markkinoita tai tuotteita, joiden osalta kiellettyä toimintaa harjoitetaan tai joihin se vahingollisesti vaikuttaa, eikä merkityksellisten markkinoiden tarkka määrittely ole tarpeen.

3.2 Sopimus tai yhdenmukaistettu menettelytapa

Arvioinnin perusteet

Kilpailunrajoituslain (480/1992) 4 §:ssä ja kilpailulain 5 §:ssä tarkoitetun elinkeinonharjoittajien välisen sopimuksen käsite on laaja. Sopimuksen käsitteen tunnusmerkistön täyttymiseksi riittää, että yritykset ovat ilmaisseet yhteisen tahtonsa käyttäytyä markkinoilla tietyllä tavalla. Yhteisymmärryksen ilmaisun muodolla ei ole merkitystä, kunhan ilmaisu vastaa sopimuspuolten tahtoa. Sopimus voi olla kirjallinen tai suullinen eikä sen tarvitse olla osapuolia juridisesti sitova. Sopimus voi syntyä myös elinkeinonharjoittajan näennäisesti yksipuolisen toimenpiteen tai menettelyn kautta, mikäli tämä on ilmaisu kahden sopimuspuolen yhteisestä tahdosta.

Kilpailusäännöt soveltuvat elinkeinonharjoittajien välisen sopimuksen lisäksi myös elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin. Yhdenmukaistetulla menettelytavalla tarkoitetaan elinkeinonharjoittajien välistä yhteistoiminnan muotoa, jolla korvataan tietoisesti kilpailun riskit käytännön yhteistyöllä ilman varsinaista sopimusta yhteistyöstä.

Elinkeinonharjoittajien toimintaa ei ole tarpeen määritellä nimenomaisesti joko sopimukseksi tai yhdenmukaistetuksi menettelytavaksi. Koska sopimuksen ja yhdenmukaistetun menettelytavan käsitteillä vain kuvataan erilaisia elinkeinonharjoittajien toiminnan yhteensovittamisen muotoja, merkitystä on ainoastaan sillä, että elinkeinonharjoittajien voidaan osoittaa yhteensovittaneen toimintaansa. Menettelyssä voi siten olla piirteitä molemmista, eikä tämä vaikuta asian kilpailuoikeudelliseen arviointiin.

Määrähinnoittelu voi tapahtua suoraan sopimuksissa tai yhdenmukaistetussa menettelytavassa, taikka välillisesti, esimerkiksi edellyttämällä hintatason noudattamista alennusten saamiseksi tai sitomalla jälleenmyyntihinta kilpailijoiden jälleenmyyntihintoihin, tai käyttämällä uhkauksia, pelottelua, varoituksia, sopimussakkoja, toimitusten viivyttämistä tai keskeyttämistä taikka sopimusten irtisanomista, ellei tiettyä hintatasoa noudateta.

Kun asiasta on syntynyt sopimus tai yhdenmukaistettu menettelytapa, ei ole tarpeen osoittaa, että menettelyllä myös saavutetaan tavoiteltu kilpailunrajoitus. On luonnollista, että toinen sopimusosapuoli saattaa ajoittain toimia tekemänsä sopimuksen vastaisesti, jos se katsoo tämän itselleen liiketaloudellisesti kannattavammaksi. Asiassa ei siten ole tarpeen osoittaa, että jälleenmyyjä olisi aina pitäytynyt lupauksessaan noudattaa sovittua vähimmäisjälleenmyyntihintaa, vaan riittää, että jälleenmyyjällä on asiasta sovittaessa ollut tarkoitus sitä noudattaa.

IKH-verkkokauppasopimuksen määrähintalauseke

Esityksen kohteena oleva IKH-verkkokauppasopimus on ollut osa Isojoen Konehallin ja IKH-jälleenmyyntiketjuun kuuluvien jälleenmyyjien välistä sopimussuhdetta, jossa valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ovat ostaneet Isojoen Konehallilta IKH-tuotteita ja myyneet niitä eteenpäin itsenäisinä yrittäjinä omaan lukuunsa. IKH-myyntiyhteistyö- ja IKH-verkkokauppasopimuksiin perustuneessa sopimussuhteessa valtuutetulle IKH-jälleenmyyjälle on siirtynyt IKH-tuotteiden omistus, valtuutettu IKH-jälleenmyyjä on vastannut tavaroiden jälleenmyyntiin liittyvistä kustannuksista, pitänyt varastoja omalla kustannuksellaan ja ollut vastuussa kolmansille osapuolille myydyistä tuotteista aiheutuneista vahingoista. IKH-jälleenmyyntiketjuun kuuluvat jälleenmyyjät ovat olleet IKH-myyntiyhteistyö- ja IKH-verkkokauppasopimuksiin perustuneessa sopimussuhteessa itsenäisiä taloudellisia toimijoita siitä seuranneiden taloudellisten riskien takia.

IKH-verkkokauppasopimusten sanamuodoista käy ilmi, että Isojoen Konehalli on mainituissa sopimuksissa määrännyt IKH-tuotteille kiinteän jälleenmyyntihinnan. Isojoen Konehallin tahto määrätä kiinteä jälleenmyyntihinta ja toisaalta verkkokauppasopimuksen allekirjoittaneiden valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien tahto suostua määrähintalausekkeeseen on ilmennyt siitä, että molemmat osapuolet ovat allekirjoittaneet IKH-verkkokauppasopimuksen. Näin ollen jokaisessa määrähintalausekkeen sisältämässä IKH-verkkokauppasopimuksessa on ollut kysymys kilpailulain 5 §:ssä tarkoitetusta Isojoen Konehallin ja valtuutetun IKH-jälleenmyyjän välisestä sopimuksesta. Se, että IKH-verkkokauppasopimus ei ole rajoittanut valtuutettua IKH-jälleenmyyjää hinnoittelemasta tuotteitaan vapaasti omassa myymälässään tai verkkokaupassaan eikä rajoittanut valtuutetun IKH-jälleenmyyjän oikeutta perustaa omaa verkkokauppaa, ei anna aihetta arvioida asiaa toisin.

IKH-verkkokauppasopimuksessa on määrähintalausekkeen lisäksi sovittu, että myyjänä on toiminut tilaajan postinumeron perusteella määräytynyt valtuutettu IKH-jälleenmyyjä. Tällä markkina-alueiden jakoa koskeneella sopimusehdolla järjestelyn osapuolina olevat valtuutetut IKH-jälleenmyyjät on osaltaan sitoutettu toteuttamaan määrähintalauseketta yhteisymmärryksessä sopimusehtojen mukaisesti. Alueiden jakoa koskeneella sopimusehdolla on vahvistettu yhteisymmärrystä hintatasosta, koska sillä on taattu jokaiselle sopimukseen sitoutuneelle valtuutetulle IKH-jälleenmyyjälle sopimuksen mukainen katetaso oman postinumeroalueen verkkokauppamyynneistä.

IKH-verkkokauppa on näin ollen ollut Isojoen Konehallin ja sen taloudellisesti itsenäisten valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien yhteinen myyntikanava, josta tilattujen IKH-tuotteiden jälleenmyyntihinta ja niistä Isojoen Konehallille ja valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille kertynyt kate eivät ole määräytyneet kilpailullisin perustein.

Määrähintasopimukset muissa jakelukanavissa

Muissa jakelukanavissa sopimus määrähinnasta on syntynyt, kun vähimmäisjälleenmyyntihinnasta on saavutettu yhteisymmärrys Isojoen Konehallin ja sen jälleenmyyjien välillä suullisesti sopimalla, sähköpostitse tai käytännön toimin esimerkiksi silloin, kun jälleenmyyjä on ilmoittanut Isojoen Konehallille aikovansa toteuttaa tai toteuttaneensa Isojoen Konehallin edellyttämän hinnankorotuksen tai kun Isojoen Konehallin ja sen jälleenmyyjän välillä on vallinnut yhteinen tahto verkkokaupassa sovellettavasta jälleenmyyntihintatasosta. Sopimus tai yhdenmukaistettu menettelytapa on voinut syntyä myös hiljaisen suostumuksen perusteella. Näin on ollut niissä tilanteissa, joissa Isojoen Konehalli on edellyttänyt jälleenmyyjiltä vähimmäisjälleenmyyntihinnan noudattamista ja mahdollisesti kohdistanut jälleenmyyjiinsä painostusta, minkä jälkeen jälleenmyyjät käytännössä ovat toimineet Isojoen Konehallin vaatimusten mukaisesti.

Isojoen Konehallin ja Virtasen Moottorin välille on syntynyt sopimus, kun Virtasen Moottori on suostunut tai painostuksen jälkeen joutunut suostumaan hinnoittelun muuttamiseen Isojoen Konehallin vähimmäisjälleenmyyntihintaa vastaavaksi 9.3.2010 ja 7.4.2011. Vastaavasti sopimus tai yhdenmukaistettu menettelytapa noudatettavasta vähimmäisjälleenmyyntihinnasta on syntynyt Isojoen Konehallin ja Smartian kanssa 26.8.2011 ja AD Turun kanssa 25.11.2011, kun nämä jälleenmyyjät ovat hyväksyneet Isojoen Konehallin edellyttämän hintatason omissa verkkokaupoissaan. Myös Isojoen Konehallilla ja Puuilolla on ollut sopimus tai yhdenmukaistettu menettelytapa IKH-tuotteiden vähimmäisjälleenmyyntihinnoista silloin, kun Puuilo on nostanut tuotteiden hintaa Isojoen Konehallin kehotuksesta tai painostuksen seurauksena.

Lisäksi sopimus on syntynyt Isojoen Konehallin ja yhtiön niiden jälleenmyyjien välille, jotka ovat olleet tietoisia Isojoen Konehallin näennäisesti yksipuolisista määrähinnoittelutoimenpiteistä ja vähintään hiljaisesti hyväksyneet ne. Näissä tapauksissa sopimuksesta on ollut kysymys silloin, kun jälleenmyyjä on pyytänyt Isojoen Konehallia edellyttämään muilta jälleenmyyjiltä ohjevähittäishinnan noudattamista ja Isojoen Konehalli on toiminut pyynnön mukaisesti. Isojoen Konehallin ja pyynnön esittäneen jälleenmyyjän välillä on tällöin vallinnut sopimukseen rinnastuva yhteisymmärrys noudatettavasta vähimmäisjälleenmyyntihinnasta. Sopimus tai yhdenmukaistettu menettelytapa on syntynyt myös hiljaisen suostumuksen perusteella, kun Isojoen Konehalli on vaatinut jälleenmyyjiään noudattamaan vähimmäisjälleenmyyntihintaa ja tämän jälkeen vaatimukseensa liittyen asettanut tuotteita toimituskieltoon tai irtisanonut jälleenmyyntisopimuksen siten, että toiset jälleenmyyjät ovat olleet näistä määrähinnoittelutoimenpiteistä tietoisia. Näistä Isojoen Konehallin määrähinnoittelutoimenpiteistä tietoiset jälleenmyyjät ovat antaneet vähintään hiljaisen suostumuksensa yhtiön menettelytavoille. Virastolla ei ole näyttöä siitä, että nämä jälleenmyyjät olisivat vastustaneet tai irtisanoutuneet Isojoen Konehallin määrähinnoittelutoimenpiteistä.

Sopimus tai yhdenmukaistettu menettelytapa on syntynyt Isojoen Konehallin sekä Lahden Traktorivarusteen ja Turun Konekeskuksen välille, kun kaksi viimeksi mainittua yhtiötä ovat vuonna 2014 vaatineet Isojoen Konehallia ryhtymään toimenpiteisiin Virtasen Moottorin hinnoittelun korjaamiseksi. Isojoen Konehalli on tämän jälkeen 23.1.2015 irtisanonut Virtasen Moottorin IKH-myyntiyhteistyösopimuksen ja lopuksi vielä ilmoittanut edellä mainituille kahdelle jälleenmyyjälle irtisanoneensa Virtasen Moottorin IKH-myyntiyhteistyösopimuksen. Sopimuksen irtisanominen on ilmentänyt Isojoen Konehallin ja Turun Konekeskuksen sekä Lahden Traktorivarusteen välistä määrähintasopimusta. Nämä jälleenmyyjät ovat edesauttaneet Isojoen Konehallin hintaseurantaa ohjevähittäishintatasosta poikkeavan hinnoittelun korjaamiseksi, mikä osoittaa Isojoen Konehallin ja näiden jälleenmyyjien välisen sopimuksen tai yhdenmukaistetun menettelytavan olemassaoloa.

Sopimus tai yhdenmukaistettu menettelytapa IKH-tuotteiden vähimmäisjälleenmyyntihinnoista on syntynyt myös Isojoen Konehallin ja kehitysryhmässä toimineiden valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien välille Puuiloon kohdistuneiden hinnankorotusvaatimusten ja toimitusrajoitusten yhteydessä. Isojoen Konehalli ja sen kehitysryhmään kuuluneet valtuutetut IKH-jälleenmyyjät sekä OTP-jälleenmyyjät ovat valittaneet Puuilon IKH-tuotteiden ohjevähittäishintatasosta poikkeavasta hinnoittelusta, mihin Isojoen Konehalli on puuttunut hinnankorotusvaatimuksin 22.9.2009 sekä toimitusrajoituksin 31.12.2009, 7.1.2010 ja 10.–16.2.2010. Siten Isojoen Konehallin toiminta yhdistettynä näiden toimenpiteiden raportointiin kehitysryhmään kuuluneille valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille 16.2.2010 osoittaa, että Isojoen Konehallilla ja kehitysryhmään kuuluneilla valtuutetuilla IKH-jälleenmyyjillä on ollut sopimuksen muodostava yhteinen tahto puuttua ohjevähittäishintatasosta poikenneen jälleenmyyjän hinnoitteluun tai että osapuolet vähintäänkin ovat yhdenmukaistaneet käyttäytymisensä ohjevähittäishintatasosta poikenneen jälleenmyyjän hinnoitteluun puuttumiseksi. Puuiloon kohdistetut määrähinnoittelutoimenpiteet ilmentävät siten Isojoen Konehallin ja kehitysryhmään kuuluneiden valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien välistä sopimusta tai yhdenmukaistettua menettelytapaa.

Isojoen Konehallin ja edellä mainittujen jälleenmyyjien välillä on ollut sopimus tai ainakin yhdenmukaistettu menettelytapa, jonka tavoitteena on ollut määrätä valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille IKH-tuotteiden vähimmäisjälleenmyyntihinta. Hinnankorotusten edellyttäminen ja tämän jälkeen jälleenmyyjän uhkaaminen toimituskiellolla tai toimituskieltojen toteuttaminen, kuten Puuilon kohdalla on tapahtunut, tai sopimuksen irtisanominen, kuten Virtasen Moottorin kohdalla on tapahtunut, ovat jo sellaisenaan ilmentymiä kilpailusääntöjen vastaisesta määrähinnoittelusta, joista muodostuu kielletty sopimus, kun painostusta käytetään toisen osapuolen saamiseksi noudattamaan yksipuolista menettelytapaa yhdessä niiden jakelijoiden kanssa, jotka noudattavat käytännössä toimittajan yksipuolista menettelytapaa.

Määrähinnan noudattaminen alennusten saamisen ja IKH-tavaramerkin käytön edellytyksenä

Isojoen Konehalli on poistanut 1.4.2011 Virtasen Moottorilta työkalutuotteiden lisäalennusryhmän ja kieltänyt siltä helmikuussa 2011 IKH-tavaramerkin käytön, koska Virtasen Moottori ei ollut noudattanut Isojoen Konehallin asettamia ohjevähittäishintoja. Ennen alennuksen poistamista ja IKH-merkin käytön kieltämistä Isojoen Konehalli on vaatinut Virtasen Moottoria nostamaan hintoja. Virtasen Moottori, joka oli suostunut ennen alennuksen poistamista ja IKH-merkin käytön kieltämistä hinnankorotukseen vain osittain, on joutunut suostumaan Isojoen Konehallin hinnankorotusvaatimukseen, jotta sen ostoetuja ei edelleen heikennettäisi.

Tietyn hintatason noudattamisen asettaminen alennusten saamisen edellytykseksi merkitsee epäsuoraa vähimmäisjälleenmyyntihinnan määräämistä. Vastaavalla tavalla vähimmäisjälleenmyyntihinta määrätään myös silloin, kun alennustason säilyminen tai oikeus tavaramerkin käyttöön sidotaan tietyn hintatason noudattamiseen.

Jälleenmyyjän asettaminen toimituskieltoon ja jälleenmyyntisopimuksen irtisanominen määrähinnoitteluna

Isojoen Konehalli on keskeyttänyt 31.12.2009 ja 10.–16.2.2010 tuotteiden toimittamisen Puuilolle, koska Puuilo ei ollut suostunut Isojoen Konehallin vaatimukseen 22.9.2009 korottaa tuotteiden hintoja. Puuilon toimintaan puuttumista yhtiön hintahäiriköinnin vuoksi on harkittu myös 11. ja 12.3.2013, ja Puuilolla on ollut ostorajoituksia voimassa myös tällöin hintahäiriköinnistä johtuen. Isojoen Konehalli on myös irtisanonut 23.1.2015 Virtasen Moottorin jälleenmyyntisopimuksen, koska Virtasen Moottori ei ollut suostunut Isojoen Konehallin vaatimukseen korottaa tuotteiden hintoja. Molemmissa tapauksissa Isojoen Konehalli on esittänyt ensin hinnankorotusvaatimuksen, johon jälleenmyyjä ei ole suostunut. Jälleenmyyjän kieltäytymisen jälkeen Isojoen Konehalli on ryhtynyt jatkotoimenpiteenä toimituskieltojen asettamiseen tai sopimuksen irtisanomiseen.

Sekä toimituskieltojen asettaminen että sopimusten irtisanominen, ellei tiettyä hintatasoa noudateta, ovat jo sellaisenaan ilmentymiä kilpailulainsäädännön vastaisesta määrähinnoittelusta.

Määrähinnoittelun tehostaminen hintaseurannalla

Hintapoikkeamien seuraaminen ja jälleenmyyjien hintapoikkeamista raportoiminen vahvistavat osaltaan sopimuksesta tai yhdenmukaistetusta menettelytavasta edellä esitettyä arviota. Seuranta ja raportointi ovat mahdollistaneet Isojoen Konehallille puuttumiset niiden jälleenmyyjien toimintaan, jotka eivät ole noudattaneet sen määräämiä IKH-tuotteiden vähimmäisjälleenmyyntihintoja.

3.3 Yksi yhtenäinen rikkomus

Elinkeinonharjoittajien välinen kielletty yhteistyö voi perustua paitsi yksittäiseen toimenpiteeseen, myös usean toimenpiteen kokonaisuuteen tai jatkuvaan toimintaan. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan olisi keinotekoista jakaa osiin jatkuva käyttäytyminen, jolla on yksi päämäärä, pitämällä sitä useina erillisinä kilpailusääntöjen rikkomisina, kun kyseessä on menettelytapoina asteittain ilmennyt yksi kilpailusääntöjen rikkominen. Yhden elinkeinonharjoittajan eri toimenpiteet voivat siten muodostaa yhden kokonaissuunnitelman, jos näillä toimenpiteillä on ollut yhtenäinen tavoite rajoittaa kilpailua.

Isojoen Konehallin ja sen edellä jaksossa 3.2 tarkoitettujen jälleenmyyjien välillä on ollut tarkastellulla ajanjaksolla IKH-tuotteiden vähimmäisjälleenmyyntihinnasta sopimus tai yhdenmukaistettu menettelytapa. Isojoen Konehallin ja jälleenmyyjien väliset sopimukset sekä yhdenmukaistetut menettelytavat ovat olleet erillisinä toimenpiteinä osa kokonaissuunnitelmaa, jonka tavoitteena on ollut poistaa IKH-tuotteiden sisäinen hintakilpailu ja varmistaa sekä Isojoen Konehallille että IKH-jälleenmyyntiketjulle keinotekoisen korkea kate IKH-tuotteiden myynnistä. Isojoen Konehalli on toteuttanut kokonaissuunnitelmaa määräämällä jälleenmyyjät noudattamaan jakelukanavissaan IKH-tuotteiden vähimmäisjälleenmyyntihintaa ja sopimalla valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien kanssa IKH-verkkokaupassa noudatettavasta kiinteästä jälleenmyyntihinnasta.

Isojoen Konehalli on ollut ainoa taho, joka on ollut osapuolena jokaisessa tarkastellussa toimenpiteessä. Se on ollut pääsääntöisesti toimenpiteissä myös aloitteentekijä ja on toteuttanut omalla menettelyllään, kuten painostuksella, määrähintasopimusta käytännössä. Lisäksi Isojoen Konehalli on ylläpitänyt IKH-verkkokauppaa sekä vastannut sen sisällöstä ja toiminnasta. Kilpailunvastainen kokonaissuunnitelma on ollut tietoinen osa Isojoen Konehallin strategiaa.

Toiseksi samat luonnolliset henkilöt ovat vastanneet kokonaissuunnitelmaa ilmentävien toimenpiteiden toteuttamisesta koko tarkastellun ajanjakson. IKH-verkkokauppasopimusta lukuun ottamatta vähimmäisjälleenmyyntihintaa ei ole määrätty suoraan jälleenmyyntisopimuksissa, vaan määrähinnoittelu on toteutettu puhelimitse, tapaamisissa ja muilla käytännön toimenpiteillä. Vähimmäisjälleenmyyntihinnasta jälleenmyyjiensä kanssa keskustellessaan Isojoen Konehalli on nimenomaisesti pyrkinyt välttämään kirjallisen jäljen jättämistä.

Kolmanneksi Isojoen Konehallin toimenpiteet ovat kohdistuneet sen tuotelinjoihin kuuluviin ja jälleenmyyjilleen jakelemiin IKH-tuotteisiin. Isojoen Konehalli on määritellyt koko sen tuotelinjastoon kuuluville tuotteille ohjevähittäishintatason, johon se on sitonut IKH-tuotteiden vähimmäisjälleenmyyntihinnan. Vaikka Isojoen Konehalli on käyttänyt vähimmäisjälleenmyyntihinnan alittaneiden jälleenmyyjien toimintaan puuttuessaan esimerkkinä rajatumpia tuoteryhmiä tai kalliimpia tuotteita, näyttö osoittaa menettelyn kohdistuneen IKH-tuotteisiin laajemminkin. Viimeistään IKH-verkkokaupassa noudatettavan kiinteän vähimmäisjälleenmyyntihinnan myötä kokonaissuunnitelma on koskenut yhtiön koko tuotevalikoimaa.

Neljänneksi kaikilla Isojoen Konehallin kokonaissuunnitelmaa toteuttavilla toimenpiteillä on ollut sama kilpailunvastainen tavoite. Isojoen Konehallin tavoitteena on ollut poistaa IKH-tuotteiden sisäinen hintakilpailu ja varmistaa sekä yhtiölle itselleen että IKH-jälleenmyyntiketjulle keinotekoisen korkea kate IKH-tuotteiden myynnistä. Isojoen Konehalli on toteuttanut kokonaissuunnitelmaa määräämällä jälleenmyyjät noudattamaan jakelukanavissaan IKH-tuotteiden vähimmäisjälleenmyyntihintaa ja sopimalla valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien kanssa IKH-verkkokaupassa noudatettavasta kiinteästä jälleenmyyntihinnasta. Isojoen Konehalli on tehostanut kokonaissuunnitelman toteutumista säännönmukaisella ja kattavalla ohjevähittäishintojen noudattamisen seurannalla ja vertailulla. Puuttumalla niiden jälleenmyyjien toimintaan, joiden hinnoittelun se on havainnut poikkeavan IKH-tuotteiden ohjevähittäishinnasta tai joista se on saanut jälleenmyyjiltään palautetta, Isojoen Konehalli on pyrkinyt varmistamaan, että IKH-tuotteiden myynnissä noudatetaan ohjevähittäishintaa.

Isojoen Konehalli on toteuttanut IKH-myyntiyhteistyösopimukseen liittynyttä näennäisesti yksipuolista toimintaansa yhteisymmärryksessä ja -työssä valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien kanssa. Isojoen Konehallin toimenpiteitä sekä kokonaissuunnitelmaa on käsitelty Isojoen Konehallin ja valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien välisissä kehitysryhmissä. Valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ovat pyrkineet myös palautteellaan varmistamaan Isojoen Konehallin ohjevähittäishintojen noudattamisen ja siten suojelemaan katetasoaan.

Isojoen Konehallin näennäisesti yksipuolisten toimenpiteiden voidaan katsoa olevan osoitus koko jakelujärjestelmän lainvastaisesta käyttämisestä, koska toimenpiteet ovat perustuneet jakelijan kilpailunvastaiseen jakelupolitiikkaan ja niiden määrä on ollut riittävä sulkemaan pois sen mahdollisuuden, että kysymys olisi ollut yksittäisistä tapauksista, jotka eivät osoita jakelijan soveltaneen kilpailunvastaista jakelupolitiikkaansa järjestelmällisesti. Puuttumalla tarpeellisessa laajuudessa jälleenmyyjiensä ohjevähittäishinnan alittaneeseen hinnoitteluun Isojoen Konehalli on pyrkinyt varmistamaan kokonaissuunnitelman toteutumisen läpi koko IKH-jälleenmyyntiketjun. IKH-verkkokauppasopimuksen sisältämä määrähintalauseke on osaltaan täydentänyt kokonaissuunnitelman mukaisen kilpailunvastaisen tavoitteen saavuttamista.

3.4 Kilpailua rajoittava tarkoitus

Kilpailunrajoituslain (480/1992) 4 §:ää ja kilpailulain 5 §:ää sovelletaan, mikäli sopimuksen, yhteenliittymän päätöksen tai yhdenmukaistetun menettelytavan tarkoituksena tai seurauksena on kilpailun estyminen, rajoittuminen tai vääristyminen. Mikäli menettelyn tarkoituksen katsotaan olevan rajoittaa kilpailua, sen vaikutuksia ei tarvitse tutkia eikä sen konkreettisia vaikutuksia kilpailuun tarvitse todistaa.

Asiassa on kysymys vertikaalisessa sopimussuhteessa tapahtuneesta menettelystä, jolla tukkuportaalla toimiva Isojoen Konehalli on määrännyt IKH-tuotteille vähimmäisjälleenmyyntihinnat, joita jälleenmyyjien on tullut noudattaa. Isojoen Konehalli on toiminut samanaikaisesti oman jälleenmyyntitoimipisteensä, sen OTP-jälleenmyyjien ja IKH-verkkokaupan kautta myös vähittäismarkkinoilla ja siten kilpaillut jälleenmyyjiensä kanssa.

Isojoen Konehallin kokonaissuunnitelman tarkoitus on ollut poistaa IKH-tuotteiden sisäinen hintakilpailu ja varmistaa sekä yhtiölle itselleen että IKH-jälleenmyyntiketjulle keinotekoisen korkea kate IKH-tuotteiden myynnistä. Isojoen Konehalli ei ole vain suositellut ohjevähittäishintoja, vaan se on määrännyt IKH-tuotteiden vähimmäisjälleenmyyntihinnat sitomalla IKH-tuotteiden vähimmäisjälleenmyyntihinnat sekä IKH-verkkokaupassa että muissa jälleenmyyntikanavissaan määrittämiinsä ohjevähittäishintoihin. Isojoen Konehalli on määrännyt lisäksi valtuutettujen IKH-jälleenmyyjiensä vähimmäisjälleenmyyntihinnat kilpailua rajoittavalla tavalla vaatimalla ja painostamalla jälleenmyyjiä nostamaan hintoja ohjevähittäishintoja vastaavalle tasolle.

Menettelyn kilpailua rajoittavaa tarkoitusta osoittaa lisäksi Isojoen Konehallin toteuttama hintaseuranta ja tiettyjen jälleenmyyjien raportointi Isojoen Konehallin ohjevähittäishinnasta poikkeavista jälleenmyyjistä. Nämä menettelytavat sekä niitä seuranneet Isojoen Konehallin yhteydenotot määrätystä jälleenmyyntihinnasta poikenneisiin jälleenmyyjiin osoittavat Isojoen Konehallin rajoittaneen jälleenmyyjiensä mahdollisuutta päättää omat jälleenmyyntihintansa. Hintapoikkeaman seurauksena Isojoen Konehalli on saattanut irtisanoa jälleenmyyntisopimuksen, lopettaa tavarantoimituksen tai poistaa jälleenmyyjältä alennuksia tai oikeuden käyttää IKH-tavaramerkkiä. Näillä toimenpiteillä Isojoen Konehalli on pyrkinyt vahvistamaan IKH-tuotteita ja IKH-jälleenmyyjiä koskeneen yhteisen hintatason noudattamista.

IKH-verkkokauppasopimuksen määrähintalauseke osoittaa yksiselitteisesti, että Isojoen Konehallin ja sopimuksen allekirjoittaneiden valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien tavoitteena on ollut IKH-verkkokaupan kautta myytävien IKH-tuotteiden kiinteästä jälleenmyyntihinnasta sopiminen.

IKH-verkkokauppasopimuksen määrähintalauseketta asiayhteydessään arvioitaessa on otettava huomioon se, että Isojoen Konehalli on kilpaillut IKH-tuotteiden vähittäismarkkinoilla tosiasiasiallisesti valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien kanssa. Näin ollen kiinteästä jälleenmyyntihinnasta sopiminen on ollut Isojoen Konehallin intressissä ja sisältänyt myös horisontaalisen hintojen vahvistamisen piirteitä. IKH-verkkokauppasopimuksen lauseke, joka on jakanut IKH-verkkokaupan tilaukset IKH-verkkokauppaan kuuluvien valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien maantieteellisen sijainnin perusteella, on lisännyt määrähinnoittelulausekkeen tehoa, koska se on vähentänyt jälleenmyyjien välistä hinnalla tapahtuvaa kilpailua IKH-tuotteiden asiakkaista verkkokaupassa.

IKH-verkkokaupasta tilattujen tuotteiden jälleenmyyntihinta ja niistä kertyvä kate eivät ole määräytyneet kilpailullisin perustein. Määrähintalausekkeen lisäksi IKH-verkkokauppasopimuksessa on ollut myös muita mekanismeja, jotka osoittavat Isojoen Konehallin kokonaissuunnitelman tarkoituksena olleen poistaa IKH-tuotteiden sisäinen hintakilpailu ja varmistaa sekä yhtiölle itselleen että IKH-jälleenmyyntiketjulle keinotekoisen korkea kate IKH-tuotteiden myynnistä.

IKH-verkkokauppasopimuksessa sovitut valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille vaihtoehtoiset toimitusmuodot ovat varmistaneet valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille keinotekoisen katteen jokaisesta IKH-verkkokaupasta tilatusta tuotteesta. Sekä IKH-verkkokaupan kautta jälleenmyyjälle ohjautuneessa myynnissä että päämiestoimituksessa tilaaja on maksanut IKH-verkkokaupan kautta tilatusta tuotteesta määrähintalausekkeen mukaisen kiinteän jälleenmyyntihinnan, eli Isojoen Konehallin määrittämän ohjevähittäishinnan.

Päämiestoimituksessa Isojoen Konehalli on toiminut tilauksen tosiasiallisena toimittajana eikä valtuutettu IKH-jälleenmyyjä ole osallistunut myyntitapahtumaan lainkaan. Kun otetaan huomioon, että päämiestoimitus ei ole ollut Isojoen Konehallille taloudellisesti rationaalinen toimitustapa, sen tarkoituksena on katsottava olleen kasvattaa IKH-tuotteiden myyntiä valtuutetun IKH-jälleenmyyjän ja Isojoen Konehallin sopimalla hinnalla sekä rohkaista valtuutettuja IKH-jälleenmyyjiä liittymään IKH-verkkokauppaan. Näin ollen päämiestoimitukset ovat vahvistaneet IKH-tuotteiden määrähinnoittelua ja vähentäneet valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien kannustimia perustaa oma verkkokauppa.

Valtuutetulle IKH-jälleenmyyjälle jokaisesta sen omalla toimialueella IKH-verkkokaupasta tilatusta tuotteesta automaattisesti kertynyt kate on ollut omiaan rohkaisemaan valtuutettuja IKH-jälleenmyyjiä liittymään IKH-verkkokauppaan ja poistamaan niiltä kannustimen kilpailla IKH-tuotteiden hinnalla omassa verkkokaupassaan. IKH-verkkokaupan aiheuttama IKH-tuotteiden hintojen läpinäkyvyys on lisäksi vähentänyt jälleenmyyjien halukkuutta poiketa IKH-tuotteiden ohjevähittäishinnoista omissa verkkokaupoissaan ja myymälöissään.

Huolimatta IKH-verkkokauppasopimuksen valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille tarjoamasta mahdollisuudesta hinnoitella tuotteet vapaasti omassa verkkokaupassaan, Isojoen Konehalli on saadun näytön perusteella pyrkinyt varmistamaan, että sen ja omaa verkkokauppaa suunnitelleiden tai sellaisen perustaneiden jälleenmyyjien välille on muodostunut yhteisymmärrys siitä, että IKH-tuotteita myydään internetissä Isojoen Konehallin määräämillä ohjevähittäishinnoilla. Isojoen Konehalli on valvonut määräämänsä hinnan noudattamista verkkokaupassa ja tietyissä tilanteissa puuttunut hintapoikkeamiin. Isojoen Konehallin kokonaissuunnitelmaan ja määrähinnoittelustrategiaan on siten kuulunut sekin, että ohjevähittäishintaa on noudatettu myös jälleenmyyjien omissa verkkokaupoissa.

Määrähintalausekkeen ja muiden määrähinnoittelua tehostaneiden IKH-verkkokauppasopimuksen lausekkeiden sisällön oikeudellisen ja taloudellisen asiayhteyden perusteella IKH-verkkokaupassa on ollut tosiasiassa kysymys Isojoen Konehallin ja sen itsenäisten valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien yhteisestä myyntikanavasta, jolla Isojoen Konehalli ja IKH-verkkokauppaan kuuluneet valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ovat sitoutuneet IKH-tuotteiden kiinteään jälleenmyyntihintaan sekä tehostaneet määrähinnoittelua jakamalla IKH-verkkokaupan asiakkaat siihen kuuluneiden valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien kesken. Menettelyn tämänkin osan tarkoituksena on ollut IKH-tuotteiden sisäisen hintakilpailun poistaminen.

Isojoen Konehallin menettelyssä on ollut kysymys kilpailusäännöissä kielletystä kokonaissuunnitelmasta, jonka tarkoitus on ollut poistaa IKH-tuotteiden sisäinen hintakilpailu.

3.5 Kilpailunrajoituksen merkittävyys

Määrähinnoittelu kuuluu jo luonteensa puolesta vakavimpiin kilpailunrajoituksiin, jonka objektiivisena ja nimenomaisena tarkoituksena on rajoittaa kilpailua. Isojoen Konehallin toteuttama kielletty määrähinnoittelu on ollut omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, joten menettelyä on pidettävä vakavimpiin kuuluvana ja luonteensa puolesta merkittävänä kilpailunrajoituksena, joka ei ole voinut olla vähämerkityksellinen.

Asiassa ei ole ollut tarpeen määritellä merkityksellisiä markkinoita tai arvioida Isojoen Konehallin menettelyn tosiasiallisia vaikutuksia vähämerkityksellisyyden kannalta. Merkityksellisten markkinoiden määrittely, vaihtoehtoisten toimittajien olemassaolo ja määrä sekä menettelyyn osallisten elinkeinonharjoittajien markkina-asema liittyvät sen arviointiin, onko menettelyä pidettävä kiellettynä sen kilpailua rajoittavien vaikutusten vuoksi.

Koska asiassa on ollut kysymys tarkoitukseen perustuvasta kilpailunrajoituksesta, asiassa ei ole ollut myöskään tarpeen arvioida Isojoen Konehallin jälleenmyyjien vaihtoehtoisia toimittajia eikä kilpailua IKH-tuotteiden ja muiden toimittajien eri merkkisten samankaltaisten tuotteiden välillä.

3.6 Rikkomuksen kesto

Isojoen Konehallin kokonaissuunnitelmana arvioitava kilpailunrajoitus on alkanut 16.2.2010 Isojoen Konehallin ja sen tiettyjen jälleenmyyjien välille syntyneestä määrähintasopimuksesta, kun Isojoen Konehalli on raportoinut jälleenmyyjilleen Puuilolle asetettujen toimituskieltojen jälkeen Puuilon kieltäytymisestä noudattaa Isojoen Konehallin määräämiä vähimmäisjälleenmyyntihintoja. Isojoen Konehallin Puuilolle tätä raportointia aiemmin asettamat toimituskiellot ovat jo sellaisenaan ilmentymä kilpailulainsäädännön vastaisesta määrähinnoittelusta. Tästä eteenpäin näytön kokonaisvaltainen arviointi osoittaa, että Isojoen Konehallin toimenpiteissä ei ole ollut kysymys yksittäisestä jälleenmyyjien toimintaan puuttumisesta vaan toimenpiteistä, jotka ilmentävät koko IKH-jälleenmyyntiketjun kattavaa määrähintastrategiaa.

Isojoen Konehalli on saadun selvityksen perusteella puuttunut ohjevähittäishinnoista poikenneiden jälleenmyyjiensä toimintaan 20.2.2015 saakka. Tällöin Isojoen Konehalli on raportoinut Turun Konekeskukselle ja Lahden Traktorivarusteelle Virtasen Moottorin IKH-myyntiyhteistyösopimuksen irtisanomisesta, joka on johtunut Virtasen Moottorin kieltäytymisestä noudattaa Isojoen Konehallin määräämiä vähimmäisjälleenmyyntihintoja.

Kielletty määrähinnoittelu on jatkunut esitystä tehtäessä IKH-verkkokaupassa, jossa on edelleen sovellettu määrähintalauseketta.

3.7 Päätöksen ja esityksen kohdistuminen

Kielletyssä määrähinnoittelussa on ollut kysymys Isojoen Konehallin kokonaissuunnitelmasta, jota toteuttavilla toimenpiteillä se on syyllistynyt yhteen yhtenäiseen kilpailunrajoitukseen.

Määrähintasopimusten osapuolina olleiden jälleenmyyjien suhtautumisessa Isojoen Konehallin edellyttämään ohjevähittäishintojen noudattamiseen on ollut eroja. Jälleenmyyjissä on ollut erotettavissa kaksi ryhmää. Yhtäältä ne, joita Isojoen Konehalli on painostanut noudattamaan määräämiänsä vähimmäisjälleenmyyntihintoja, ja toisaalta ne, jotka ovat viestittäneet Isojoen Konehallille tyytymättömyyttä niistä jälleenmyyjistä, jotka ovat poikenneet vähimmäisjälleenmyyntihinnoista.

Näiden kahden jälleenmyyjäryhmän intressit ovat eronneet huomattavasti toisistaan. Ne jälleenmyyjät, joita Isojoen Konehalli on painostanut, ovat pyrkineet hinnoittelemaan jakelemansa IKH-tuotteet vapaasti. Vähimmäisjälleenmyyntihintaa noudattaneet jälleenmyyjät ovat kokeneet kilpailijoiden tästä poikkeavan hinnoittelun uhaksi omalle liiketoiminnalleen ja vaatineet vähimmäisjälleenmyyntihintojen noudattamista kaikilta Isojoen Konehallin jälleenmyyjiltä.

Valtuutetut IKH-jälleenmyyjät eivät ole tarkastellulla ajanjaksolla määrittäneet IKH-tuotteista perimiään hintoja itsenäisesti. IKH-tuotteiden jälleenmyyntihinnan määrääminen ei olisi toteutunut ilman Isojoen Konehallin jälleenmyyjiin kohdistamaa painostusta ja hintaseurantaa. Isojoen Konehalli on niin ikään edellyttänyt valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien suostuvan IKH-tuotteiden kiinteään jälleenmyyntihintaan IKH-verkkokaupassa. Vaikka valtuutetuilla IKH-jälleenmyyjillä ei ole ollut velvollisuutta liittyä IKH-verkkokauppaan, siihen ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta liittyä ilman määrähintalausekkeen hyväksymistä. Isojoen Konehalli on laatinut IKH-verkkokauppasopimuksen, ylläpitänyt yksin kyseistä verkkokauppaa sekä vastannut sen sisällöstä ja viime kädessä sen toiminnasta.

Isojoen Konehalli on ollut ainoa yksittäinen taho, jolla on ollut koko tarkastellun ajanjakson yhteisymmärrys eri jälleenmyyjien kanssa vähimmäisjälleenmyyntihinnasta ja joka on pyrkinyt varmistamaan tämän hinnan laajan toteutumisen. Tästä syystä Isojoen Konehallin jälleenmyyjille ei ole ollut tarpeellista esittää seuraamusmaksua tai määrätä myös niitä lopettamaan kysymyksessä oleva kilpailunrajoitus.

4 Seuraamusmaksu

Seuraamusmaksulla on oltava riittävä erityis- ja yleisestävä vaikutus. Kilpailulain 13 §:n (948/2011) mukaan seuraamusmaksun suuruus perustuu kokonaisarviointiin, ja sitä määrättäessä on otettava huomioon rikkomuksen laatu ja laajuus, moitittavuuden aste sekä rikkomuksen kestoaika.

Isojoen Konehallin kielletyn määrähinnoittelun kohteena olevia tuotteita ovat olleet yhtiön sekä jälleenmyyjilleen että IKH-verkkokaupan tai muiden omien kanaviensa kautta suoraan loppukäyttäjille myymät IKH-tuotteet. Kysymys on ollut valtakunnallisesta rikkomuksesta.

Isojoen Konehallin jälleenmyyntihintoihin kohdistuneessa kielletyssä määrähinnoittelussa on ollut kyse vakavimpiin kuuluvasta vertikaalisesta kilpailunrajoituksesta, joka on ollut jo luonteensa puolesta kilpailulle haitallinen. Menettelyn laatua vakavimpien vertikaalisten kilpailunrajoitusten joukkoon kuuluvana rikkomuksena on osoittanut siitä aiheutunut välitön vaikutus loppukäyttäjille myytävien tuotteiden hintatasoon näiden joutuessa todennäköisesti maksamaan tuotteista korkeampaa hintaa kuin tilanteessa, jossa määrähinnoittelua ei olisi tapahtunut.

Isojoen Konehallin kaksoisjakelusta ja siitä seuraavasta menettelyn luonteesta osin horisontaalisena kilpailunrajoituksena on seurannut, että menettely on kohdistunut myös Isojoen Konehallin itse vähittäismarkkinalla myymiin tuotteisiin.

Isojoen Konehallille sen muille valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille kuin OTP-pisteille myymistä tuotteista kertynyt liikevaihto on ollut vuonna 2015 noin [ ] miljoonaa euroa. Yhtiölle vuonna 2015 IKH-tuotteiden myynnistä sen OTP-pisteille kertynyt liikevaihto on ollut noin [ ] miljoonaa euroa ja suoraan loppuasiakkaille kertynyt liikevaihto noin [ ] miljoonaa euroa. Yhtiölle IKH-verkkokaupan kautta myydyistä tuotteista vuonna 2018 kertynyt liikevaihto on ollut noin [ ] miljoonaa euroa. Kaikista IKH-verkkokaupan kautta myydyistä tuotteista yhteensä sekä Isojoen Konehallille että verkkokauppaan kuuluneille valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille kertynyt yhteenlaskettu liikevaihto on ollut suuntaa antavan laskelman perusteella vuonna 2018 noin [ ] miljoonaa euroa.

Isojoen Konehallin kokonaisliikevaihto vuonna 2018 on ollut 126 miljoonaa euroa. Vaikka Isojoen Konehallia on kokonsa puolesta pidettävä taloudellisesti merkittävänä toimijana, seuraamusmaksun suuruuden arvioinnissa on otettava huomioon, että kilpailunrajoitus on kohdistunut ainoastaan IKH-tuotteisiin. Isojoen Konehalli on toiminut hyvin pirstaleisella markkinalla, jossa yhdellä jälleenmyyjällä on voinut olla lukuisia toimittajia. Huolimatta Isojoen Konehallin merkityksestä IKH-jälleenmyyntiketjuun kuuluneille jälleenmyyjille, Isojoen Konehallilla ei todennäköisesti ole ollut työkalujen ja varaosien tukkukaupassa niin merkittävää asemaa, että se olisi pystynyt vaikuttamaan jälleenmyyjiensä hinnoittelukäyttäytymiseen muiden kuin IKH-tuotteiden osalta.

Isojoen Konehallin menettelyn moitittavuutta kuvastaa yhtiön osallisuuden luonne rikkomuksen johtajana ja alkuunpanijana, joka on sekä tehnyt lopulliset päätökset määrähinnoittelutoimenpiteistä että toteuttanut ne. Yhtiö on toiminut jälleenmyyntihintojen määräämisen osalta suunnitelmallisesti harkitsemalla yhtäältä vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa jälleenmyyntihinnan määrääminen ja toisaalta ryhtymällä toistuviin toimenpiteisiin saman lopputuloksen saavuttamiseksi. Myös IKH-verkkokaupan toteutus on osoittanut menettelyn suunnitelmallisuutta. Yhtiö on ollut tietoinen toimintansa lainvastaisuudesta ja pyrkinyt salaamaan menettelyään.

Jotta seuraamusmaksulla saataisiin aikaan vaikutus, joka todennäköisesti estää asianosaista elinkeinonharjoittajaa rikkomasta kilpailusääntöjä uudestaan tulevaisuudessa, seuraamusta määrättäessä on otettava huomioon tämän elinkeinonharjoittajan koko ja taloudelliset resurssit sinä ajankohtana, jolloin seuraamusmaksu määrätään. Seuraamusmaksun erityisestävän vaikutuksen osalta on otettava huomioon, että Isojoen Konehallin kokonaisliikevaihto on merkittävä.

Seuraamusmaksun tarkoituksena on lisäksi estää muita taloudellisia toimijoita ryhtymästä samanlaiseen kilpailusääntöjen rikkomukseen tulevaisuudessa. Tästä näkökulmasta virasto on ottanut esityksessään huomioon, että kysymyksessä on ensimmäinen kansallinen tapaus, jossa kilpailurikkomuksessa on käytetty hyväksi verkkokaupan tarjoamia mahdollisuuksia. Kilpailusääntöjen noudattamisen varmistaminen kaiken internetissä tapahtuvan myynnin osalta on erittäin tärkeätä ottaen huomioon yhtäältä internetin välityksellä tapahtuvan myynnin tarjoamat mahdollisuudet tavoittaa laajempi asiakaskunta vähemmillä kustannuksilla ja toisaalta verkkokaupan mahdollistama kilpailunvastaisten vaikutusten tehostaminen.

Virasto on suorittanut asiassa kilpailulain 35 §:n (662/2012) mukaisen tarkastuksen Isojoen Konehallin tiloissa 27.–28.5.2015. Asian käsittely on siten kestänyt virastossa viisi vuotta. Koska esillä olevassa asiassa lopettamispäätöksen antamisen voidaan katsoa viivästyneen, virasto on ottanut seuraamusmaksun suuruutta määrittäessään rikkomuksen keston osalta huomioon ainoastaan ajanjakson 16.2.2010–27.5.2015.

Isojoen Konehallin kielletyn menettelyn vakavuus, ajallinen kesto sekä alueellinen ja taloudellinen laajuus huomioon ottaen, menettelyä ei ole pidettävä vähäisenä eikä seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta perusteettomana. Isojoen Konehallille on määrättävä vakavasta, pitkäkestoisesta ja laajasta rikkomuksesta seuraamusmaksu, jonka määräksi virasto esittää 9.000.000 euroa.

Isojoen Konehalli Oy:n vastaus (markkinaoikeuden asia diaarinumero 2020/213) ja valitus (markkinaoikeuden asia diaarinumero 2020/257)

Vaatimukset

Isojoen Konehalli Oy on ensinnäkin vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Kilpailu- ja kuluttajaviraston seuraamusmaksuesityksen. Toissijaisesti Isojoen Konehalli Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Kilpailu- ja kuluttajaviraston vaatimuksen seuraamusmaksun määräämisestä, jättää seuraamusmaksun määräämättä tai alentaa seuraamusmaksun määrää (markkinaoikeuden asia diaaarinumero 2020/213).

Edellä mainitun lisäksi Isojoen Konehalli Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston päätöksen (dnro KKV/676/14.00.00/2015) kokonaisuudessaan (markkinaoikeuden asia diaarinumero 2020/257).

Isojoen Konehalli Oy on vielä vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 30.118,02 eurolla ja palkkion osalta 1.429.592,50 eurolla eli yhteensä 1.459.710,52 eurolla viivästyskorkoineen (markkinaoikeuden asiat diaarinumerot 2020/213 ja 2020/257).

Perustelut

1 Yleisesti

Viraston 20.5.2020 tekemä päätös ja seuraamusmaksuesitys perusteluineen on ollut epäselvyytensä vuoksi hallintolain vastainen. Esityksestä ei ole riittävällä tavalla ilmennyt, mitkä ovat niitä jälleenmyyjiä, joiden kanssa virasto on katsonut väitetyn määrähinnoittelua koskevan yhteisymmärryksen syntyneen tai joihin Isojoen Konehallin väitetty painostus on kohdistunut. Esityksestä ei ole myöskään ilmennyt, milloin ja millä perusteella väitetty yhteisymmärrys olisi kunkin jälleenmyyjän kanssa syntynyt, mitä tuotteita tai tuoteryhmiä se olisi koskenut ja kuinka kauan se olisi jatkunut. KKV:n esitys on myös sisältänyt hyvin paljon väitteitä, joiden osalta seuraamusmaksuesitys on vanhentunut. Lisäksi KKV on sekoittanut keskenään asioita, ajankohtia ja osapuolia, joilla ei ole ollut mitään tekemistä toistensa kanssa.

Isojoen Konehalli ei ole syyllistynyt kiellettyyn määrähinnoitteluun.

Siltä osin kuin KKV:n esitys koskee tapahtumia ajalta ennen 1.11.2011 sovelletaan kilpailulain 50 §:n mukaisesti kilpailulain voimaan tullessa voimassa olleita kilpailunrajoituslain (480/1992) säännöksiä. Kilpailunrajoituslain (480/1992) 22 §:ssä on vanhentumisen alkamiselle kaksi toisille vaihtoehtoista kriteeriä, jotka ovat kilpailunrajoituksen voimassaolon lakkaaminen tai viraston kilpailunrajoituksesta saama tieto. Koska kyseiset kriteerit ovat vaihtoehtoisia, seuraamusmaksua ei voida määrätä, mikäli jommastakummasta edellä mainitusta tekijästä on kulunut yli viisi vuotta. Esitys on kilpailunrajoituslain (480/1992) 22 §:n nojalla vanhentunut kilpailunrajoituksen voimassaolon lakkaamisen tai viraston kilpailunrajoituksesta saaman tiedon perusteella kaikkien niiden väitteiden osalta, jotka koskevat tapahtumia ennen 1.11.2011.

Väitetyn kilpailunrajoituksen voimassaolon lakkaamisajankohtana tulee ensisijaisesti pitää tapahtumahetkeä, sillä Isojoen Konehallilla ei ole määräävää markkina-asemaa. Isojoen Konehalli saa valita vapaasti asiakkaansa, myymänsä tuotteet ja sen, mihin hintaan se myy tuotteitaan. Seuraamusmaksuesitys on vanhentunut myös kilpailulain 19 §:n 2 momentin nojalla siltä osin kuin siinä on esitetty väitteitä rikkomuksista, jotka ovat tapahtuneet yli kymmenen vuotta ennen esityksen tekemistä.

Seuraamusmaksuesitys on lisäksi vanhentunut viraston kilpailunrajoituksesta saaman tiedon perusteella. Virasto on saanut tiedon esittämistään väitteistä, kun Virtasen Moottori on kertonut sille esityksen kohteena olevista asioista viraston diaariotteen mukaan ainakin 28.1.2015, 10.2.2015 ja 8.5.2015, minkä lisäksi Virtasen Moottori on toimittanut virastolle muuta asiaa koskevaa selvitystä ainakin 2.2.2015 ja 10.2.2015. Koska virasto on väittänyt tapauksessa olevan kyse yhtenä kokonaisuutena arvioitavasta kilpailunrajoituksesta, tulee vanhenemisen katsoa alkaneen samana ajankohtana koko kokonaisuuden osalta, eli tässä tapauksessa 28.1.2015. Virasto on toimittanut seuraamusmaksuesityksensä markkinaoikeudelle 20.5.2020, joten viiden vuoden määräaika on ylitetty ja seuraamusmaksuesitys on vanhentunut. Vanhenemiseen viraston kilpailunrajoituksesta saaman tiedon perusteella riittää lisäksi kaikki muutkin edellä mainitut päivämäärät. Vanhentuneen syytteen ajamisessa on apulaisoikeuskanslerin tapauskäytännön ja linjausten perusteella kyse vakavasta virheestä.

Virasto on ylittänyt asiassa Isojoen Konehallin tiloissa tekemänsä tarkastuksen osalta tarkastustoimivaltansa. Isojoen Konehallin tiloissa 27. ja 28.5.2015 tehtyä tarkastusta koskeva viraston tarkastuspäätöksen valtuutus on sanamuotonsa mukaan koskenut vain kilpailulain voimaantulon 1.11.2011 jälkeisen menettelyn tutkimista. Tarkastuspäätöksessä ei ole mainittu lainkaan kilpailunrajoituslakia (480/1992), joten tarkastuspäätöksen kohde ja tarkoitus eivät ole ulottuneet sen soveltamisajalle. Jos tarkastuspäätöksessä olisi ollut tarkoitus valtuuttaa KKV tekemään tarkastus myös sellaisista seikoista, jotka ovat koskeneet kilpailunrajoituslain (480/1992) soveltamisalaan kuuluvia tapahtumia ennen 1.11.2011, siitä olisi tullut olla tarkastuspäätöksessä selkeä maininta.

Virasto on ylittänyt tarkastustoimivaltansa ottamalla edellä mainitussa tarkastuksessa haltuunsa materiaaleja ajalta ennen kilpailulain voimaantuloa. Tästä syystä tarkastus on ollut lainvastainen.

Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja puolustautumisoikeuksien toteutuminen edellyttävät, että Isojoen Konehalli saa tilaisuuden ilmaista näkemyksensä kaikesta siitä selvityksestä ja tiedoista, joita KKV on käyttänyt esityksensä tekemisessä tai saanut muuten haltuunsa selvitysprosessin aikana. Isojoen Konehallilla on ollut oikeus saada tieto asiansa käsittelyyn vaikuttaneista selvityksistä. Virasto ei ole Isojoen Konehallin pyynnöistä huolimatta luovuttanut yhtiölle listoja kysymyksistä, jotka on esitetty haastatelluille tahoille tietyissä tutkinnan aikana järjestetyissä kuulemisissa. KKV:n seuraamusmaksuesitys on perustunut keskeisesti näistä kuulemisista laadittujen muistioiden sisältöön. KKV:n väittämistä tapahtumista on hyvin pitkä aika, minkä vuoksi KKV:n henkilötodistajat todennäköisesti muistavat sen, mitä muistioihin on kirjattu, ja tätä kautta muistiot vaikuttavat todisteluun.

Isojoen Konehallin puolustautumista asiassa on vaikeuttanut myös se, että virasto on tutkimusrauhaan vedoten salannut merkittävän määrän aineistoa lähes koko tutkintaprosessin ajan. KKV on vielä sen jälkeen, kun aineistoja on annettu Isojoen Konehallille, todennut aineistojen olevan tutkimusrauhan ja ilmaisukiellon alaisia ja kieltänyt Isojoen Konehallia olemasta yhteydessä jälleenmyyjiinsä ja antamasta tietoja jälleenmyyjille ennen seuraamusmaksuesityksen julkaisemista. Ilmaisukiellon rikkominen on sanktioitu rikoslaissa. Tutkimusrauhan ja siihen liittyvän ilmaisukiellon olisi tullut päättyä viimeistään, kun asiakirja on luovutettu eteenpäin.

Isojoen Konehallin yrittäessä saada virastolta selvyyttä siihen, saako se olla asiassa yhteydessä jälleenmyyjiinsä, yhtiö on saanut kysymyksiinsä siinä määrin epämääräisiä vastauksia, etteivät IKH-verkkokaupassa mukana olleet valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ole päässeet vaikuttamaan viraston selvitysprosessiin. Tämä on sellaisenaan riittävä menettelyvirhe viraston päätöksen kumoamiseksi. Tutkimusrauhan ja ilmaisukiellon alaisten tietojen antaminen Isojoen Konehallin jälleenmyyjille olisi ollut tarpeen sen osoittamiseksi, ettei viraston väittämää kaikkien Isojoen Konehallin valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien kattavaa määrähinnoittelua ole ollut, minkä lisäksi tietojen antaminen olisi ollut tarpeen IKH-verkkokaupan liitännäisrajoitusluonteen ja tehokkuusperustelujen osoittamiseksi.

2 Virasto on arvioinut Isojoen Konehallin asemaa markkinoilla virheellisesti ja puutteellisesti

Markkinoiden määrittely on olennainen osa kilpailurikkomuksen arviointia siinäkin tapauksessa, että kysymyksessä katsottaisiin olevan tarkoitukseen perustuva rikkomus. Markkinoita koskevat viraston selvitykset ovat olleet tässä asiassa ilmeisen puutteellisia.

Isojoen Konehallin markkinaosuus teknisen tukkukaupan markkinoilla on alle prosentin. Markkinat ovat erittäin kilpaillut ja markkinoilla on ollut useita toimijoita, joiden tuotevalikoima on ollut Isojoen Konehallin tuotevalikoimaa laajempi, jotka ovat toimineet merkittävästi laajemmalla alueella ja joiden liikevaihto on ollut huomattavasti Isojoen Konehallin liikevaihtoa suurempi. Isojoen Konehallin kaikilla jälleenmyyjillä on ollut monia muita toimittajia kuin Isojoen Konehalli. Kaikki Isojoen Konehallin jälleenmyyjilleen myymät tuotteet ovat siten olleet korvattavissa kilpailijoiden vastaavilla tuotteilla, minkä lisäksi jälleenmyyjät ovat voineet maahantuoda tuotteita itsenäisesti.

Isojoen Konehallin merkitys esimerkiksi esityksessä mainituille Puuilolle ja Virtasen Moottorille on ollut vähäinen.

Puuilo on halpatavaran myyntiin erikoistunut yhtiö, joka ei ole koskaan ollut Isojoen Konehallin valtuutettu IKH-jälleenmyyjä. Puuilo on keskittynyt kuluttaja-asiakkaisiin ja kuluttajatuotteiden sekä halvempien tuotteiden myyntiin. Puuilo on itse todennut toimivansa eri markkinoilla kuin Isojoen Konehalli, joka on keskittynyt ammattilaisasiakkaisiin. Puuilolla ei ole ollut omaa huolto-, varaosa- tai korjaustoimintaa.

Puuilo on ostanut Isojoen Konehallilta vain pienen osan valikoimastaan. Puuilolla on ollut omaa maahantuontia ja useita muita tavarantoimittajia. Isojoen Konehalli ei ole kuulunut Puuilon suurimpien tavarantoimittajien joukkoon. Puuilo on ostanut Isojoen Konehallilta työkaluja lähinnä silloin, kun se on saanut ostoilleen tukkuhinnat, jotka ovat olleet muiden tavarantoimittajien tukkuhintoja alhaisemmat. Puuilon ostot Isojoen Konehallilta eivät ole kehittyneet samassa tahdissa Puuilon myynnin kasvun kanssa. Kaikki Isojoen Konehallin Puuilolle tukkutasolla myymät tuotteet ovat aina olleet Puuilon korvattavissa.

Virtasen Moottori ei myöskään ole ollut koskaan riippuvainen Isojoen Konehallista, sillä kaikki Isojoen Konehallin sille tukkutasolla myymät tuotteet ovat olleet aina korvattavissa muiden tavarantoimittajien tuotteilla. Virtasen Moottori on ollut ainoastaan IKH-varaosavaltuutettu jälleenmyyjä eikä koskaan IKH-työkaluvaltuutettu jälleenmyyjä. Työkaluissa Virtasen Moottorin pääasiallisia toimittajia ovat olleet muut tavarantoimittajat, kuten esimerkiksi Koivunen ja Bosch. Vastaavasti varaosissa Virtasen Moottorilla on ollut monia muita tavarantoimittajia. Virtasen Moottorin Isojoen Konehallilta ostamien tuotteiden osuus on ollut Virtasen Moottorin kokonaisvalikoimaan suhteutettuna marginaalinen.

Esityksen kohteena oleva asia on kokonaisuutena arvioiden vähäinen. Esityksen tapahtumakuvaus on keskittynyt lähes kokonaisuudessaan vain kahteen yksittäiseen jälleenmyyjään, Puuiloon ja Virtasen Moottoriin, yksittäisiin tuotteisiin sekä yksittäisiin ajankohtiin. Vuonna 2010 Isojoen Konehallille kertynyt kokonaisliikevaihto Puuilolta on ollut noin 675.000 euroa, joka on vastannut Isojoen Konehallin myynnistä noin 0,8 prosenttia. Virtasen Moottorin työkalujen kokonaisostot Isojoen Konehallilta ovat vuonna 2011 olleet 369.000 euroa eli vain noin 0,4 prosenttia Isojoen Konehallin myynnistä. Vastaavasti Virtasen Moottorin kokonaisostot varaosissa ovat vuonna 2014 olleet 627.000 euroa eli vain noin 0,7 prosenttia Isojoen Konehallin myynnistä. Puuilon ja Virtasen Moottorin ostojen osuus on ollut yhteismäärältään vain alle 2 prosenttia Isojoen Konehallin liikevaihdosta.

Myös IKH-verkkokaupan merkitys on ollut vähäinen. IKH-verkkokaupan liikevaihto on ollut KKV:n seuraamusmaksun määrässä huomioon ottamalla ajanjaksolla 28.10.2014–27.5.2015 noin 430.000 euroa, joka on muodostanut noin 0,4 prosenttia Isojoen Konehallin liikevaihdosta vuonna 2015.

Isojoen Konehallin väitetty kilpailunvastainen menettely on esityksen perusteella kohdistunut lisäksi vain IKH-merkillä brändättyihin tuotteisiin, jotka ovat muodostaneet vain pienen osan Isojoen Konehallin kokonaismyynnistä.

Esityksessä ei ole otettu huomioon, että huomattava osa valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien myynnistä on ollut yritysmyyntiä. Yritys- ja tiliasiakkaille tapahtuvassa myynnissä hinnat määräytyvät lähes poikkeuksetta asiakaskohtaisesti ja alittavat käytännössä aina ohjevähittäishinnat. Yritys- ja tiliasiakkaille myönnetyt alennusprosentit ovat kunkin yhtiön liikesalaisuuksia, minkä vuoksi Isojoen Konehallilla ei olisi käytännössä edes ollut mahdollisuutta seurata jälleenmyyjiensä yritys- ja tiliasiakkaille soveltamia hintoja. Väitetty määrähinnoittelu, jossa Isojoen Konehalli sitoisi jälleenmyyjiensä hintatason ohjevähittäishintoihin, ei siten ole voinut kohdistua yritysmyyntiin tai myyntiin tiliasiakkaille. Yritysmyynti ja tiliasiakkaat muodostavat esimerkiksi Isojoen Konehallin OTP-jälleenmyyjien myynnistä noin [ ] prosenttia.

Kauppakriteeri ei täyty asiassa, sillä osapuolten markkinaosuus jää alle viiden prosentin rajan ja Isojoen Konehallin myyntien määrä KKV:n väittämän menettelyn kohteille Virtasen Moottorille ja Puuilolle viraston väittämällä ajanjaksolla on jäänyt selkeästi alle komission kauppavaikutussuuntaviivoissa mainitun 40 miljoonan euron rajan.

Niin sanottua de minimis -sääntöä voidaan periaatteessa soveltaa myös vakavimpina pidettäviin kilpailunrajoituksiin. Isojoen Konehallin markkinaosuus teknisen kaupan alalla alittaa selvästi komission de minimis -tiedoksiannon 10 prosentin ja 15 prosentin rajat. Isojoen Konehallin jälleenmyyjien markkinaosuudet ovat varsin alhaiset, joten asiassa ei ole ollut kyse kilpailua tuntuvasti rajoittavasta menettelystä.

3 Väitteet sopimuksesta tai yhdenmukaistetusta menettelytavasta ovat virheellisiä

Kilpailuoikeudellisen sopimuksen syntyminen edellyttää, että vähintään kaksi osapuolta ovat ilmaisseet yhteisen aikomuksensa toimia markkinoilla tietyllä tavalla. Vähintään kahden osapuolen välinen sopimus tai yhteisymmärrys ei voi perustua siihen, että joku sopimusosapuolista ilmaisee yksipuolisen politiikkansa, joka voidaan toteuttaa ilman muiden myötävaikutusta. Jos valmistajan tekemä päätös on yrityksen yksipuolista toimintaa, SEUT 101 artiklan 1 kohdassa määrätty kielto ei koske tätä päätöstä. Yrityksen yksipuoliseen toimintaan voidaan puuttua ainoastaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevan kilpailulain 7 §:n ja SEUT 102 artiklan nojalla. Mikäli osapuolten välillä ei ole näytetty olevan yhteistä tahtoa tai mikäli kyse ei ole määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä, yksipuoliset toimet ovat sallittuja myös siinä tapauksessa, että ne johtavat kilpailun rajoittumiseen. Keskeistä on siten vähintään kahden osapuolen yhteisymmärrys.

Esityksessä on arvioitu sopimusta tai yhdenmukaistettua menettelytapaa virheellisesti. Arvioinnissa ei ole otettu huomioon, että Isojoen Konehalli on ollut oikeutettu itsenäisesti päättämään, kenelle ja mihin hintaan se on myynyt tuotteitaan, ja että se on ollut oikeutettu valitsemaan sopimuskumppaninsa. Esityksessä kuvatut tapahtumat ovat koskeneet Isojoen Konehallin yksipuolisia ja itsenäisiä toimenpiteitä, jotka eivät ole kilpailusäännöissä kiellettyjä. Vertikaalisessa suhteessa tietyt jakelijoiden ja tavarantoimittajien väliset kontaktit ovat hyväksyttäviä ja välttämätön osa osapuolten välisiä tavanomaisia liikesuhteita. Isojoen Konehallin sisäinen pohdinta tai yksipuolinen päätös siitä, kenen kanssa yhtiö on sopimussuhteessa tai kenelle yhtiö myy ja mihin hintaan, ei ole merkinnyt vähintään kahden osapuolen yhteisymmärrystä.

Isojoen Konehallin ja valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien väliset sopimukset osoittavat, että Isojoen Konehallin ja valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien välillä ei ole ollut sopimusta IKH-tuotteiden vähimmäisjälleenmyyntihintojen noudattamisesta. Tämä on nimenomaisesti vahvistettu IKH-myyntiyhteistyösopimuksen kohdassa 6.4, jonka mukaan ”Jälleenmyyjä on oikeutettu vapaasti määrittelemään tuotteiden jälleenmyyntihinnan ja toimitusehdot ja Maahantuoja toimittaa Jälleenmyyjälle ainoastaan suuntaa antavia ohjehintatietoja”. Lisäksi tämä on vahvistettu IKH-verkkokauppasopimuksessa, jossa on todettu, että ”Jälleenmyyjillä on kuitenkin oikeus vapaasti hinnoitella tuotteet silloin, kun Jälleenmyyjä myy ne muuten kuin tässä sopimuksessa tarkoitetun ketjuohjautuvan verkkokaupan kautta”.

Valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien oikeus hinnoitella tuotteensa vapaasti on käynyt ilmi myös IKH-verkkokaupan asiakkaan ostoskoritiedoista ja kunkin IKH-verkkokaupan tuotteen tuotekortista, joissa on todettu, että ”Verkkokaupassa ilmoitetut hinnat ovat Sovh [– –] eivätkä sido jälleenmyyjää” sekä IKH-verkkokaupan käytössä olevista tilaus- ja toimitusehdoista, joissa on todettu, että ”IKH.fi-verkkokaupan hinnat voivat poiketa myymälöiden hinnoista. Myymälöiden hintoja voitte tiedustella suoraan myymälöistä”.

Ohjeellisten suositushintojen käyttäminen on kilpailuoikeudellisesti sallittua. Kielletyn määrähinnoittelun osoittaminen edellyttää kilpailuviranomaiselta sen näyttämistä, että tavarantoimittajan suosittelema vähittäismyyntihinta on merkinnyt tosiasiassa kiinteää myyntihintaa tai vähimmäismyyntihintaa.

Nimenomaisten sopimusmääräysten puuttuessa yhteisymmärryksen toteen näyttäminen edellyttää sen osoittamista, että yksi osapuoli on saanut toisen osapuolen suostumuksen yksipuoliselle menettelytavalleen. Tämä edellyttää Euroopan komission vertikaalisista rajoituksista antamien suuntaviivojen mukaisesti ensiksi sen osoittamista, että yksi osapuoli vaatii suoraan tai välillisesti toista osapuolta tekemään sen kanssa yhteistyötä yksipuolisen menettelytavan noudattamiseksi. On siis välttämätöntä, että sopimuspuolen sellaisella tahdonilmaisulla, jolla on kilpailunvastainen tarkoitus, kehotetaan joko nimenomaisesti tai hiljaisesti toista osapuolta osallistumaan tällaisen tarkoituksen yhteiseen toteuttamiseen. Toiseksi edellytetään sen osoittamista, että toinen osapuoli on suostunut tähän kehotukseen, eli toimii kyseisen vaatimuksen mukaisesti noudattamalla kyseistä yksipuolista menettelytapaa käytännössä. Näin on etenkin sellaisissa tilanteissa, kun on esitetty väite siitä, että osapuolten tosiasiallinen toiminta osoittaa, ettei yhteisymmärrystä ole ollut.

Lisäksi määrähinnoittelua koskevalta yhteisymmärrykseltä edellytetään, että yhteinen tahto koskee tiettyä yksilöityä toimintaa, joka on asianosaisten tiedossa niiden hyväksyessä sen, minkä lisäksi osapuolten yhteisymmärryksen perustana olevien tahdonilmaisujen tulee tarkoin vastata toisiaan.

Virasto ei ole miltään osin osoittanut, että Isojoen Konehalli olisi esittänyt jälleenmyyjiään kohtaan tahdonilmaisua, jossa olisi kehotettu jälleenmyyjää toimimaan yhdessä Isojoen Konehallin kanssa kilpailulain vastaisesti, tai että yksikään jälleenmyyjä olisi suostunut tällaiseen kehotukseen. Vastaavalla tavalla virasto ei ole osoittanut myöskään yhdenkään jälleenmyyjän Isojoen Konehalliin kohdistamaa kehotusta tai Isojoen Konehallin suostumusta tällaiseen kehotukseen.

Isojoen Konehallin sisäiset sähköpostit tai asiakkaiden sille lähettämät palautteet eivät ole olleet osoituksia Isojoen Konehallin esittämästä kehotuksesta kilpailunrajoitukseen. Isojoen Konehallin kahden yksittäisen tukkuasiakkaan sille lähettämissä yksittäisissä palautteissa on ollut kyse tavanomaisista tukku- ja vähittäismyyjän välisistä keskusteluista, joissa kyseiset tukkuasiakkaat ovat pyrkineet saamaan itselleen parempia ostoehtoja.

Yhteistä tahtoa arvioitaessa on otettava huomioon osapuolten tosiasiallinen toiminta. Tosiasiallisen toiminnan poikkeaminen väitetystä yhteisestä tahdosta toimii näyttönä siitä, ettei yhteistä tahtoa ole alun perinkään ollut. KKV on laiminlyönyt jälleenmyyjien tosiasiallisen toiminnan tutkimisen. Osapuolten tosiasiallinen toiminta osoittaa, että hinnoittelu on ollut vapaata eikä yhteisymmärrystä määrähinnoittelusta ole ollut. Isojoen Konehallin valtuutetut IKH-jälleenmyyjät, muut jälleenmyyjät ja myös Isojoen Konehallin omat OTP-pisteet ovat hinnoitelleet ja päättäneet omista hinnoistaan aina itsenäisesti ja vapaasti.

Viraston kilpailunvastaisesta sopimuksesta tai yhteisymmärryksestä esittämä näyttö on perustunut yksinomaan Puuilon ja Virtasen Moottorin taholta esitettyihin subjektiivisiin näkemyksiin. Esitetystä näytöstä ei käy ilmi, että väitetty kilpailua rajoittava menettely olisi kohdistunut kehenkään muuhun kuin edellä mainittuihin yhtiöihin. KKV:n väitteet eivät voi koskea viraston väittämällä tavalla kaikkia Isojoen Konehallin noin 120 valtuutettua IKH-jälleenmyyjää tai yhtiön kaikkia noin 55.000 tuotetta.

Oikeudenmukainen oikeudenkäynti edellyttää KKV:lta tarkkaa väitteiden yksilöintiä ja perustelemista. Esityksessä on sekoitettu tapahtumia eri ajoilta, eri asioita ja eri osapuolia koskevia KKV:n väitteitä. Asiassa ei tule sallia sellaista väitteiden esittämistapaa, jossa väitteiden tapahtuma-ajankohtia ei tuoda esille, vaan väitteet pyritään yhdistämään keinotekoisesti sellaisiin ajankohtiin, osapuoliin ja tapahtumiin, joihin ne eivät tosiasiassa liity.

KKV ei ole näyttänyt kiellettyä yhdenmukaistettua menettelytapaa Isojoen Konehallin ja sen jälleenmyyjien välillä. Yhdenmukaistettu menettelytapa on kartelleihin soveltuva arviointitapa, jota ei yleensä ole sovellettu vertikaalisten sopimusten arvioinnissa, sillä oikeuskäytännössä vahvistetulla tavalla vertikaalisessa suhteessa tietyt jälleenmyyjien ja tavarantoimittajan väliset kontaktit ovat hyväksyttäviä ja välttämätön osa osapuolten välisiä tavanomaisia liikesuhteita.

4 Kilpailu alalla on toimivaa ja hinnoittelu vapaata

Isojoen Konehallin omien OTP-pisteiden hinnoittelu osoittaa, että viraston väitteet määrähinnoittelua koskevasta yhteisymmärryksestä ovat virheellisiä. OTP-pisteet ovat esityksessä tarkastellulla ajanjaksolla hinnoitelleet myymänsä tuotteet vapaasti ja poikenneet merkittävästi Isojoen Konehallin suositushinnoista. OTP-pisteiden myynnistä jopa noin [ ] prosenttia on myyty muuhun kuin suositushintaan, joten edes Isojoen Konehallin omat OTP-pisteet eivät ole noudattaneet väitettyä määrähintastrategiaa. Viraston määrähinnoittelua koskevat väitteet ovat siten jo lähtökohtaisesti epäuskottavia.

Myös Isojoen Konehallin jälleenmyyjien virastolle antamat lausunnot ja virastossa toteutetut jälleenmyyjien kuulemiset osoittavat viraston määrähinnoittelua koskevien väitteiden virheellisyyden, sillä valtuutetut IKH-jälleenmyyjät Agri-Kymi Oy, Alkuperäistuonti Oy, I-Racing Oy, Jari Ruha Oy, Jarmo Lalli Oy, Lakeuden Kone ja Maataloustarvike Ky, Rauman Varaosahalli Oy, Saarenpää Oy, Tervajoen Autohuolto Heikkilä Oy, Viitasaaren Konetarvike Oy, Autopalvelu Ojanperä Oy ja AD-Turku ovat ilmoittaneet hinnoittelevansa huomattavan osan IKH-tuotteista alle ohjevähittäishinnan. Lisäksi kaikki viraston selvityspyyntöön vastanneet jälleenmyyjät ovat ilmoittaneet antavansa alennuksia ohjevähittäishinnoista. Ohjevähittäishinnoista annetaan alennuksia muun muassa asiakkaan ostovolyymin, menekin, sesongin ja kilpailutilanteen mukaan. Lisäksi jälleenmyyjät poikkeavat ohjevähittäishinnoista esimerkiksi tiettyjen asiakasryhmien osalta tai neuvotteluiden tuloksena.

Esityksessä mainituista ja KKV:n näyttönä esittämistä yksittäisistä Isojoen Konehallin sisäisistä sähköposteistakin ilmenee, että Isojoen Konehallin jälleenmyyjät ovat hinnoitelleet IKH-tuotteet täysin vapaasti eikä yhteisymmärrystä IKH-tuotteiden määrähinnoittelusta ole ollut.

IKH-tuotteiden hintavertailu osoittaa, että tuotteiden hinnat ovat vaihdelleet merkittävästi eri jälleenmyyjien välillä. Isojoen Konehallin kilpailijoiden valikoimiin on kuulunut IKH-tuotteita vastaavia tuotteita, ja kilpailu teknisen tukkukaupan markkinoilla on ollut toimivaa. Viraston väitteet IKH-tuotteiden sisäisen hintakilpailun poistamisesta ja keinotekoisen korkean katteen varmistamisesta ovat epäuskottavia erittäin kilpailluilla markkinoilla, joilla toimii lukuisia toimijoita sekä tukku- että vähittäistasolla ja tuotteet ovat keskenään korvattavissa.

Virasto on ottanut asiassa huomioon vain Virtasen Moottorin ja Puuilon näkemykset ja jättänyt selvittämättä, ovatko esityksessä kuvatut tapahtumat olleet seurausta IKH-ketjun itsenäisestä toimintamallista. Esityksessä viitattujen tapahtumien liittyminen IKH-ketjun mainoskampanjoihin, myynninedistämistoimenpiteisiin ja mainoslehtien jakamiseen käy ilmi viraston tutkinta-aineistosta. Viraston olisi tullut selvittää myös mainoskampanjoiden toteuttamiseen liittyviä ilmeisiä vapaamatkustusongelmia. Asian puutteellista selvittämistä kuvaa sekin, ettei virasto ole lainkaan kuullut IKH-verkkokauppaan liittyvien väitteidensä osalta valtuutettuja IKH-jälleenmyyjiä. Virasto on lisäksi täysin sivuuttanut Isojoen Konehallin asiassa esittämät selvitykset ja näytön.

5 Puuiloa koskevista väitteistä

Esityksessä on tarkasteltu Isojoen Konehallin Puuiloon liittyviä toimia osana väitettyä IKH-tuotteiden ohjevähittäishintojen määräämistä koskevaa määrähinnoittelua IKH-jälleenmyyntiketjussa siitä huolimatta, että Puuilo ei ole koskaan ollut valtuutettu IKH-jälleenmyyjä eikä Puuilolla ole ollut IKH-myyntiyhteistyösopimusta Isojoen Konehallin kanssa.

Seuraamusmaksuesitys on vanhentunut siltä osin kuin se koskee Puuiloon kohdistuvia tapahtumia.

Koska esitys koskee Isojoen Konehallin menettelyä 16.2.2010 jälkeen, esityksessä viitatuilla ja Puuiloon liittyvillä vuoden 2005 ja 2008 sähköpostiviesteillä ei ole merkitystä väitetyn kilpailunvastaisen menettelyn arvioinnissa. Kaiken lisäksi kyseiset sähköpostiviestit osoittavat kilpailun olevan toimivaa ja Puuilon hinnoittelevan täysin itsenäisesti ja vapaasti.

Esityksessä on virheellisesti väitetty, että Isojoen Konehalli olisi 22.9.2009 järjestetyn tapaamisen jälkeen asettanut Puuilolle yksittäisiä tuotteita koskeneen toimituskiellon, koska Puuilo ei ollut suostunut Isojoen Konehallin vaatimuksiin muuttaa hinnoitteluaan. Sähköpostiviestissä 31.12.2009 mainittu myynninrajoitus ei ole liittynyt hinnoitteluun. Isojoen Konehalli ei ole koskaan myynyt Hitachin tuotteita Puuilolle vaan ainoastaan valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille, sillä Hitachi on edellyttänyt, että sen tuotteita myydään vain asiantuntevien jälleenmyyjien kautta, joilla on riittävä osaaminen, palvelutaso, varaosamyynti, takuupalvelut ja huoltopalvelut. Puuilo ei ole näitä edellytyksiä täyttänyt.

Isojoen Konehallin ja Puuilon tapaamisessa 22.9.2009 on käsitelty yhtiöiden välisiin liikesuhteisiin liittyneitä ongelmia. Ongelmat ovat liittyneet muun muassa Puuilon maksamattomiin laskuihin ja korkoihin, Isojoen Konehallin ja Puuilon välillä sovituista ostomääristä poikkeamiseen sekä Puuilon tapaan myydä halpatuotteitaan IKH-tuotteiden kuvilla ja tuotetiedoilla. Viimeksi mainittu menettely on johtanut tilanteisiin, joissa asiakkaat ovat luulleet virheellisesti ostaneensa Puuilolta IKH-tuotteita ja ottaneet varaosa-, takuu- ja huoltoasioissa yhteyttä Isojoen Konehalliin.

KKV on antanut Isojoen Konehallin sisäisestä sähköpostiviestistä 2.2.2010 virheellisen kuvan. Kuten kyseisen viestin liitteenä olevasta Excel-tiedostosta käy ilmi, nivelakselit ovat olleet kyseisenä ajankohtana Isojoen Konehallin lehtikampanjassa, ja Puuilo on hinnoitellut nivelakselit välittömästi Isojoen Konehallin markkinointilehden ilmestyttyä alle lehtikampanjahinnan. Jotta valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien on ollut mahdollista pärjätä kilpailussa kampanjassa olleiden nivelakseleiden osalta, Isojoen Konehalli on päättänyt antaa Puuilon kanssa samalla alueella sijainneille valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille nivelakseleiden tukkuhinnoista kymmenen prosentin lisäalennuksen.

Lisäksi kuten sähköpostiviestistä 2.2.2010 käy ilmi, Puuilo oli myynyt pitkän aikaa Isojoen Konehallin italialaisen korkeampilaatuisen Benzi-nivelakselin kuvilla ja tuotetiedoilla huonompilaatuista turkkilaista Akza-nivelakselia. Vastaavanlaista harhaanjohtavaa markkinointia oli ollut myös esimerkiksi kompressoreissa. Lisäksi Puuilo oli jäänyt ainakin kahtena peräkkäisenä vuotena kauas sovituista nivelakseleiden ostotavoitteista, joiden perusteella Puuilo oli saanut parempia ostohintoja nivelakseleista.

Virasto on niin ikään antanut harhaanjohtavan kuvan Longlife (varaosa) -kehitysryhmän tapaamismuistion 16.2.2010 merkinnästä ”Yhteistyö Puuilon kanssa on tällä hetkellä kriittisen tarkastelun alla”. Merkinnästä ei käy edes tarkemmin ilmi, mistä syistä yhteistyö on ollut kriittisen tarkastelun alla. Tämän enempää asiasta ei ole tapaamisessa keskusteltu. Puuilon liikesuhteessa oli useita ongelmia. Longlife-tapaamismuistio 16.2.2010 tai muutkaan kehitysryhmän pöytäkirjat taikka muu näyttö eivät osoita KKV:n väitteitä.

Viraston viittaamissa Isojoen Konehallin sisäisissä sähköpostiviesteissä 11. ja 12.3.2013 on ollut kyse viesteistä, jotka lähettäneellä henkilöllä ei ole ollut tietoa Isojoen Konehallin ja Puuilon välisestä liikesuhteesta tai siitä, mitä tuotteita Puuilo on Isojoen Konehallilta kulloinkin ostanut. Sähköpostit ovat koskeneet Isojoen Konehallin Viima-brändillä merkittyjä öljyjä, jotka kuuluivat vain valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien valikoimaan ja joita myytiin ainoastaan mainituille jälleenmyyjille. Puuilo on ostanut vastaavia öljyjä muilta toimijoilta, kuten esimerkiksi Teboililta. Sähköpostiviesteistä ei ilmene, että Isojoen Konehalli olisi tehnyt tai päättänyt tehdä mitään kilpailua rajoittavia toimenpiteitä.

Viraston Puuiloa koskeva näyttö ei osoita, että Isojoen Konehalli olisi syyllistynyt kiellettyyn määrähinnoitteluun. Isojoen Konehallilla on ollut oikeus määritellä soveltamansa tukkumyyntihinnat ja sillä on ollut hyväksyttävät perusteet myydä tiettyjä tuotteitaan vain valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille, mitä Puuilo ei ole ollut. Isojoen Konehallilla on siten ollut oikeus olla väliaikaisesti myymättä Puuilolle tiettyjä tuotteita liikesuhteeseen liittyneiden ongelmien vuoksi. Samanaikaisesti Isojoen Konehalli on kuitenkin myynyt Puuilolle noin 800–900 muuta tuotenimikettä. Puuilokaan ei ole aina ostanut Isojoen Konehallilta sellaisia tuotteita, joita Isojoen Konehalli olisi halunnut myydä Puuilolle.

Isojoen Konehallilla ei ole määräävää markkina-asemaa, ja Puuilo on voinut korvata kaikki Isojoen Konehallilta ostamansa tuotteet omalla maahantuonnilla tai ostamalla ne joltakin muulta toimittajalta. Isojoen Konehallilla on oikeus päättää kenelle myy tuotteitaan.

Isojoen Konehallin Puuiloon kohdistamien toimenpiteiden syyt eivät ole liittyneet millään tavalla viraston muihin väitteisiin, kuten Virtasen Moottoriin tai IKH-verkkokauppaan.

6 Virtasen Moottoria koskevista väitteistä

Isojoen Konehalli kiistää olleensa yhteydessä Virtasen Moottoriin yhtiön toimitusjohtajan sähköpostiviestissä 9.3.2010 väitetyistä asioista. Isojoen Konehalli ei ole esittänyt mitään hinnankorotusvaatimuksia Virtasen Moottorille, joka on hinnoitellut myymänsä tuotteet vapaasti ja itsenäisesti.

Esityksessä on virheellisesti esitetty, että Isojoen Konehalli olisi helmikuussa 2011 kieltänyt Virtasen Moottoria käyttämästä verkkokaupassaan IKH-tavaramerkkiä, koska Isojoen Konehalli ei Virtasen Moottorin noudattaman hintatason vuoksi olisi halunnut Virtasen Moottorin esiintyvän valtuutettuna IKH-jälleenmyyjänä.

Edellä mainitussa väitteessä on ollut kyse Isojoen Konehallin yksipuolisesta toimenpiteestä, joka ei ole liittynyt Virtasen Moottorin hinnoitteluun.

Isojoen Konehallin tavaramerkit ja logot Long Life (varaosa), Ässä (työkalu), IKH-logo ja IKH-kirjainyhdistelmä ovat olleet rekisteröityjä tavaramerkkejä. Isojoen Konehallin ja Virtasen Moottorin välillä on ollut helmikuussa 2011 vain Long Life -varaosamyyntiyhteistyösopimus. Mainitun sopimuksen mukaan jälleenmyyjä on saanut käyttää LONG LIFE -nimeä ja -logoa ainoastaan sopimuksen kohteena olevien tuotteiden myynnissä ja markkinoinnissa. Virtasen Moottorilla ei ole ollut helmikuussa 2011 oikeutta käyttää IKH-logoa tai -tavaramerkkejä.

Isojoen Konehalli on helmikuussa 2011 huomauttanut Virtasen Moottoria siitä, että Virtasen Moottori oli käyttänyt verkkokaupassaan IKH-tavaramerkkiä ja IKH-logoa harhaanjohtavasti kaikissa Isojoen Konehallilta ostamissaan varaosa- ja työkalutuotteissa.

Virtasen Moottori oli sekä Long Life -sopimuksessa että IKH- varaosamyyntiyhteistyösopimuksessa sitoutunut siihen, ettei se loukkaa Isojoen Konehallin tavaramerkkejä. Sopimusten mukaan LONG LIFE -nimeä ja IKH-tavaramerkkiä ja -nimeä ei ole saanut käyttää muiden kuin maahantuojan toimittamien tuotteiden markkinoinnissa. Isojoen Konehallilla on ollut oikeus pyytää Virtasen Moottoria lopettamaan IKH-tavaramerkin ja -logon harhaanjohtava käyttö, koska Virtasen Moottorilla ei ole ollut tuolloin oikeutta käyttää IKH-logoja ja -tavaramerkkejä ja Virtasen Moottori on toiminut vastoin Long Life -sopimusta.

Virtasen Moottori on ollut ainoastaan IKH-varaosavaltuutettu ja se on saanut käyttää IKH-tavaramerkkiä ja -logoa vain IKH-brändin omissa varaosatuotteissa vasta IKH-varaosamyyntiyhteistyösopimuksen allekirjoittamisen jälkeen 4.5.2011.

Isojoen Konehallin tukkutasolla myymistä tuotteista noin [ ] prosenttia on muita kuin IKH-tuotemerkillä varustettuja Isojoen Konehallin omia tuotteita, joissa IKH-tavaramerkin ja -logon käyttäminen ei ole ollut sallittua. Tämä sama rajoitus on koskenut kaikkia muitakin Isojoen Konehallin tuotteita ostavia jälleenmyyjiä ja Isojoen Konehallin omia OTP-pisteitä.

Isojoen Konehalli on toteuttanut 1.4.2011 tukkutuotteiden hinnoittelu-uudistuksen, jonka seurauksena monien tukkutuotteiden hinnat ovat muuttuneet. IKH-työkaluvaltuutetuille annettu lisäalennus on poistettu 1.4.2011 kyseisen hinnoittelu-uudistuksen yhteydessä Virtasen Moottorilta, koska yhtiö ei ollut IKH-työkaluvaltuutettu jälleenmyyjä. Isojoen Konehalli on katsonut, että sillä ei ole ollut mitään perusteita antaa Virtasen Moottorille samaa työkalulisäalennusta kuin sellaisille alueen IKH-työkaluvaltuutetulle jälleenmyyjille, jotka ovat esimerkiksi osallistuneet Isojoen Konehallin myymien työkalujen markkinointiin. Toimenpiteellä Virtasen Moottorin työkalutuotteiden tukkuhinnat on asetettu samalle tasolle muiden vastaavassa asemassa olleiden IKH-varaosavaltuutettujen työkalutuotteiden hintojen kanssa. IKH-työkaluvaltuutetuille kuuluneen lisäalennuksen poistamiseen ei ole liittynyt minkäänlaista uhkailua tai hinnankorotusvaatimuksia, minkä Virtasen Moottori on itsekin todennut KKV:lle.

KKV on arvioinut virheellisesti Virtasen Moottorin Isojoen Konehallille työkalulisäalennuksen tasapuolistamisen jälkeen 7.4.2011 lähettämää sähköpostiviestiä. Isojoen Konehalli ei ole vastannut viestiin tai tehnyt sen johdosta minkäänlaisia toimenpiteitä. Kyse on ollut Virtasen Moottorin yksipuolisesta toiminnasta, eikä sähköpostiviestiin ole liittynyt minkäänlaista uhkailua, painostusta tai hinnankorotusvaatimuksia.

KKV:n väitteillä koskien Isojoen Konehallin ja Virtasen Moottorin välistä tapaamista Kauhajoella keväällä 2013 ei ole merkitystä asian arvioinnissa. Isojoen Konehallin näkemys tapaamisen kulusta ja sisällöstä poikkeaa merkittävästi siitä, mitä KKV on väittänyt Virtasen Moottorin kertomuksen perusteella. Koska Virtasen Moottori ei ole ollut IKH-työkaluvaltuutettu, sen tavarantoimittajina työkaluissa ovat toimineet muut toimittajat. Lisäksi, kuten Virtasen Moottori on itsekin KKV:lle todennut, sen toimitilat olivat liian pienet sekä IKH-työkalu- että varaosatuotteiden esittelylle.

Viraston näkemys Virtasen Moottorin IKH-varaosamyyntiyhteistyösopimuksen tammikuussa 2015 tapahtuneesta irtisanomisesta on niin ikään virheellinen. Sopimuksen irtisanomisen syynä on ollut Isojoen Konehallin sisäinen strategiapäätös, eikä tähänkään irtisanomiseen ole liittynyt uhkailua, minkä Virtasen Moottori on itsekin todennut KKV:lle. Irtisanomisessa on ollut kysymys Isojoen Konehallin yksipuolisesta toimenpiteestä, johon yhtiöllä on ollut IKH-myyntiyhteistyösopimuksen mukaan oikeus. Irtisanomisen syynä on ollut [

]. Lisäksi irtisanomisen taustalla on ollut Virtasen Moottorin Isojoen Konehallin tuotevalikoiman esille saattamiseksi varatun alueen liian pieni koko sen uusissa toimitiloissa, mikä selvisi tapaamisessa 6.1.2015.

IKH-varaosamyyntiyhteistyösopimuksen irtisanomisen jälkeenkään yhteistyötä Virtasen Moottorin kanssa ei kuitenkaan ole lopetettu, vaan Isojoen Konehalli on myynyt edelleen varaosia ja työkaluja Virtasen Moottorille. Virtasen Moottorille varaosista annetut alennukset ovat IKH-varaosamyyntiyhteistyösopimuksen irtisanomisenkin jälkeen olleet varsin hyvät.

Lahden Traktorivarusteen ja Turun Konekeskuksen joulukuussa 2014 Virtasen Moottorin työkalujen hinnoittelusta lähettämiä sähköpostiviestejä on arvioitu esityksessä virheellisesti. Lahden Traktorivaruste ja Turun Konekeskus ovat IKH-työkaluvaltuutettuja jälleenmyyjiä, jotka ovat epäilleet Virtasen Moottorin saaneen ostettua Isojoen Konehallilta työkaluja näitä kahta yhtiötä halvemmalla, vaikka Virtasen Moottori ei ole ollut IKH-työkaluvaltuutettu jälleenmyyjä. Sähköpostit ovat olleet tavanomaista tukku- ja vähittäismyyjän välistä liiketoimintakeskustelua, jossa yksittäinen valtuutettu työkaluvähittäismyyjä on halunnut saada parempia tukkuostohintoja Isojoen Konehallilta. Isojoen Konehallin tehtävänä ei ole puuttua kauppiaiden välisiin asioihin, eikä mainittu jälleenmyyjien palaute ole merkinnyt yhteisymmärrystä vähittäishintatasosta tai Virtasen Moottorin hinnoitteluun puuttumisesta. Isojoen Konehalli on päättänyt aina itsenäisesti omista asioistaan ja liikesuhteistaan.

Turun Konekeskuksen tosiasiallinen hinnoittelu on osoittanut mainitun yhtiön hinnoitelleen aina vapaasti ja itsenäisesti ja ettei minkäänlaista KKV:n väittämää yhteisymmärrystä ole ollut. Isojoen Konehallin puolustautumistarkoituksessa tekemän vertailun perusteella Turun Konekeskuksen verkkokaupassa myynnissä olleista Isojoen Konehallin toimittamista tuotteista noin 98 prosenttia on ollut hinnoiteltu alle IKH-verkkokaupan hintojen.

KKV:n väitteillä koskien Turun Konekeskuksen ja Virtasen Moottorin tapaamista 8.1.2015 ei ole merkitystä asian arvioinnissa. Isojoen Konehalli ei ole ollut tapaamisessa läsnä, eikä Isojoen Konehalli ole tietoinen, mistä jälleenmyyjät ovat tapaamisessa keskustelleet. Jälleenmyyjien väliset keskustelut eivät ole miltään osin näyttöä suhteessa Isojoen Konehalliin. Turun Konekeskus on KKV:n kuulemisessa 29.10.2015 kiistänyt Virtasen Moottorin tapaamista koskevat väitteet. Virtasen Moottorin hinnoittelusta ei ole keskusteltu IKH-jälleenmyyntiketjun kehitysryhmässä, mikä käy ilmi kehitysryhmien pöytäkirjoista.

Esityksessä mainitut Virtasen Moottoria koskevat tapahtumat eivät ole liittyneet muihin viraston esityksessään esille tuomiin väitteisiin.

7 Muista KKV:n väitteistä

KKV on tuonut esille Isojoen Konehallin sisäisen sähköpostiviestin 26.8.2011 liittyen mahdolliseen yhteistyöhön Smartia Raahen kanssa. Smartia oli kiinnostunut yhteistyöstä Isojoen Konehallin kanssa. Aikaisemmin yhtiö oli toiminut halpahallina ja sen keskeinen liiketoiminta oli ollut halpojen kiinalaisten skoottereiden myynti. Sähköpostiviestissä on ollut kyse siitä, että Smartia oli kertonut oma-aloitteisesti Isojoen Konehallille haluavansa muuttaa liiketoimintaansa ja strategiaansa aikaisemmasta halpahallitoiminnasta ammattimaisen ja palvelevan rautakaupan suuntaan. Smartia on toiminut valtuutettuna IKH-jälleenmyyjänä vain vähän aikaa. Smartia on aina hinnoitellut tuotteensa vapaasti ja itsenäisesti, eikä KKV ole muuta näyttänyt. Sisäinen yksipuolinen sähköposti ei ole kielletty kilpailunrajoitus. KKV:n väite on epäuskottava silläkin perusteella, että Isojoen Konehallin oma OTP-piste Oulussa on esimerkiksi vuosina 2010–2016 myynyt yli [ ] prosenttia tuotteistaan alle Isojoen Konehallin ovh-hintojen.

Isojoen Konehallin sisäisessä sähköpostissa 25.11.2011 AD-Turkuun liittyen on ollut kysymys Isojoen Konehallin tavaramerkkien käyttämisestä ja siitä, luovutetaanko tietoja jälleenmyyjälle massaluovutuksena. Kyseinen jälleenmyyjä on hinnoitellut verkkokaupassaan aina itsenäisesti, eikä sisäinen yksipuolinen sähköposti ole kielletty kilpailunrajoitus.

Esityksessä viitattu Isojoen Konehallin sisäinen sähköpostiviesti 18.12.2012 on koskenut neuvotteluja mahdollisen jälleenmyyjän kanssa Polvijärvellä. Mainitun kauppiaan kanssa ei kuitenkaan koskaan ole tehty IKH-myyntiyhteistyösopimusta, sillä kauppias keskittyi pienkoneiden myyntiin eikä halunnut investoida perusvarastoon Isojoen Konehallin tuotteita. Kyseisen kauppiaan hinnoittelu on ollut itsenäistä, eikä mainittu sähköpostiviesti ole osoitus kielletystä kilpailunrajoituksesta.

Isojoen Konehallin sisäinen sähköpostiviesti 16.1.2015, johon KKV on niin ikään virheellisesti viitannut, on liittynyt tilanteeseen, jossa yksittäinen autokorjaamo oli lisännyt verkkosivuilleen Isojoen Konehallin logoja ilman, että sillä oli siihen oikeus. Kyseessä oli yksittäinen autokorjaamo ja -huoltamo, joka oli Isojoen Konehallin Kauhajoen myymälän vähittäisasiakas. Kyseinen yhtiö ei ole koskaan ollut valtuutettu IKH-jälleenmyyjä. Isojoen Konehallilla on ollut oikeus pyytää mainittua yhtiötä lopettamaan IKH-logojen oikeudeton käyttö, eikä sähköposti osoita kiellettyä kilpailunrajoitusta. Isojoen Konehalli ei ole vaikuttanut mainitun yhtiön hinnoitteluun.

8 Hintaseurantaa koskevat viraston väitteet ovat virheellisiä

Hintatason seuraaminen on kilpailuoikeudellisesti hyväksyttyä. Isojoen Konehalli on seurannut hintoja oman kilpailukykynsä varmistamiseksi. Tavarantoimittajalla on oikeus vertailla sisäisesti hintoja ja käydä hinnoitteluun liittyvää sisäistä keskustelua. Kysymys on yksipuolisesta toiminnasta, jota ei voida pitää kilpailulaissa tarkoitettuna sopimuksena tai yhteisymmärryksenä. Isojoen Konehallin jälleenmyyjät eivät ole edes olleet tietoisia Isojoen Konehallin sisäisestä hintaseurannasta.

Virasto on viitannut hintaseurannan osalta vain Isojoen Konehallin yksittäisiin sisäisiin sähköpostiviesteihin, joiden osalta ei ole tehty mitään toimenpiteitä. Merkittävä osa viraston viittaamista sähköposteista koskee väitteitä, joiden osalta seuraamusmaksuesitys on vanhentunut, minkä lisäksi osa sähköpostiviesteistä ei kuulu KKV:n väittämään rikkomisajankohtaan eikä muutenkaan koske seuraamusmaksuesitystä. Osa näistä sähköpostiviesteistä on koskenut ainoastaan yhtä yksittäistä tuotetta.

Siltä osin kuin esityksessä on väitetty valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien ilmoittaneen Isojoen Konehallille ohjevähittäishinnoista poikenneista jälleenmyyjistä, huomattava osa viraston tältä osin näyttönä esittämistä sähköpostiviesteistä on ollut Isojoen Konehallin omien OTP-pisteiden ja Isojoen Konehallin välisiä sähköpostiviestejä, joiden sisällössä ei ole ollut mitään kilpailusääntöjen vastaista.

Viraston hintaseurantaa koskevien väitteiden uskottavuutta vähentää edelleen se, että ne jälleenmyyjät, joiden virasto on esittänyt ilmoittaneen Isojoen Konehallille ohjevähittäishinnoista poikenneista jälleenmyyjistä, eivät ole itsekään hinnoitelleet tuotteitaan ohjevähittäishintojen mukaisesti. Tämä koskee esimerkiksi OTP-pisteitä ja Turun Konekeskusta. Tämä osoittaa hinnoittelun olleen itsenäistä ja vapaata.

9 IKH-verkkokauppa ei ole ollut tarkoitukseen perustuva kilpailunrajoitus eikä sillä ole ollut kilpailua rajoittavaa vaikutusta

9.1 Yleistä

IKH-verkkokaupan perustamisen lähtökohtana on ollut ajatus saada IKH-ketjun valikoimaan kuuluvat tuotteet paremmin esille internetissä, parantaa IKH-brändin näkyvyyttä ja toimia IKH-ketjun tuoteluettelona antaen asiakkaille tietoa siitä, millaisia tuotteita ketjulla on valikoimassaan ja minkälaisia tuotteiden tekniset ominaisuudet ovat. IKH-verkkokauppa on aloittanut toimintansa 28.10.2014.

”IKH ketjuohjautuva verkkokauppamalli” -termi on tullut ohjelmiston toimittajalta. Tällä on tarkoitettu yhtä verkko-osoitetta, jota markkinoidaan yhdessä, sekä helppoa logistiikkaa ja asiakaspalvelua. IKH-verkkokauppaan liittyminen on ollut vapaaehtoista valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille, jotka ovat aina voineet perustaa omia verkkokauppoja tai toimia muissa kilpailevissa verkkokaupoissa.

Ohjelmistotoimittajan esittelemä, testattu sekä muiden jo ennestään käyttämä ja toimintavalmis verkkokauppaohjelmisto on koettu IKH-verkkokauppaa ensimmäistä kertaa aloitettaessa liiketoiminnallisesti järkeväksi toimintamalliksi. IKH-verkkokaupan toimintamallissa on ollut mahdollista nopeuttaa tuotteen toimittamista paikalliselle asiakkaalle siten, että IKH-verkkokaupassa myydyt tuotteet on voitu toimittaa tai luovuttaa suoraan valtuutetun IKH-jälleenmyyjän varastosta. Tämä on lisännyt jälleenmyyjän varaston kiertonopeutta, mahdollistanut laajemman tuotevaraston, säästänyt kustannuksia, nopeuttanut merkittävästi asiakkaan mahdollisuutta saada tuotteet sekä mahdollistanut paremman asiakaspalvelun ja -neuvonnan.

Isojoen Konehalli on aina omistanut IKH-verkkokaupan, vastannut sen toiminnasta ja verkkokauppasivustosta, henkilöstöstä, kustannuksista ja riskeistä sekä päättänyt IKH-verkkokaupan tuotevalikoimasta ja hinnoittelusta. IKH-verkkokaupassa mukana olleiden valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien roolina on ollut, niiden niin halutessa, toimittaa IKH-verkkokaupassa myyty tuote myyntitapahtuman jälkeen asiakkaalle, toimia noutopisteenä, neuvoa asiakkaita, ottaa vastaan reklamaatioita ja palautuksia sekä markkinoida IKH-verkkokauppaa. Näistä toimenpiteistä Isojoen Konehalli on maksanut valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille korvausta. Valtuutetut IKH-jälleenmyyjät eivät ole osallistuneet mitenkään esimerkiksi IKH-verkkokaupan operointiin eivätkä vastanneet sen toiminnasta suhteessa loppuasiakkaisiin. Isojoen Konehalli on tarjonnut valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille yhden kustannustehokkaan lisämahdollisuuden osallistua IKH-verkkokaupan toimintaan toimittamalla halutessaan myytyjä tuotteita asiakkaille.

Jälleenmyyjä on allekirjoittanut IKH-verkkokauppaan liittyessään Isojoen Konehallin kanssa erillisen IKH-verkkokauppasopimuksen. IKH-verkkokauppasopimuksen ehtona on ollut, että osapuolten välillä on ollut voimassa oleva IKH-myyntiyhteistyösopimus, eli käytännössä jakelijan on tullut olla valtuutettu IKH-jälleenmyyjä voidakseen olla mukana IKH-verkkokaupassa. IKH-verkkosopimuksessa ei ole ollut muuta viittausta Isojoen Konehallin ja valtuutetun IKH-jälleenmyyjän väliseen myyntiyhteistyöhön eikä sopimuksessa ole todettu, että IKH-verkkokauppaan sovellettaisiin IKH-myyntiyhteistyösopimuksessa sovittuja ehtoja.

IKH-myyntiyhteistyösopimuksessa on sovittu niistä ehdoista, joilla valtuutettu IKH-jälleenmyyjä on voinut hankkia tuotteita Isojoen Konehallilta, sekä annettu kyseisen sopimuksen allekirjoittaneelle valtuutetulle IKH-jälleenmyyjälle oikeus jälleenmyydä näitä tuotteita esimerkiksi omassa myymälässään tai verkkokaupassaan. IKH-myyntiyhteistyösopimuksessa ei ole mitenkään rajoitettu sopimukseen sitoutuneen valtuutetun IKH-jälleenmyyjän myyntikanavia tai -tapoja. IKH-myyntiyhteistyösopimuksessa ei ole myöskään säädelty IKH-verkkokaupan toimintaa.

9.2 IKH-verkkokaupassa ei ole ollut kyse määrähinnoittelusta ja sen merkitys on ollut vähäinen

IKH-verkkokauppa ei ole johtanut miltään osin määrähinnoitteluun riippumatta siitä, miten mainittua verkkokauppaa arvioidaan.

Valtuutetut IKH-jälleenmyyjät eivät ole toimineet IKH-verkkokaupassa varsinaisen jälleenmyyjän roolissa eikä niillä ole ollut IKH-verkkokaupan toiminnasta mitään riskiä. IKH-verkkokaupassa on ollut kyse Isojoen Konehallin omistamasta ja operoimasta verkkokaupasta, jonka toiminnasta Isojoen Konehalli on vastannut kokonaisuudessaan. IKH-verkkokauppa on keskittynyt vain ja ainoastaan kulloinkin IKH-ketjun valikoimaan kuuluvien tuotteiden myymiseen Isojoen Konehallin päätösten mukaisesti.

Valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ovat olleet mukana IKH-verkkokaupassa vain tilausten välittäjinä vastaten asiakkaiden tilaamien tuotteiden toimituksista ja muista toimituksiin liittyneistä palveluista.

IKH-verkkokauppasopimuksen perusteella valtuutetuilla IKH-jälleenmyyjillä on ollut kaikissa tilauksissa mahdollisuus siirtää tuotteiden toimitus kokonaan Isojoen Konehallille. Nämä Isojoen Konehallin itse toteuttamat päämiestoimitukset ovat myös olleet IKH-verkkokaupan toimitusmyyntien pääsääntö.

Esityksessä on sekoitettu keskenään valtuutetun IKH-jälleenmyyjän IKH-myyntiyhteistyösopimuksesta johtuvat velvoitteet sekä mahdolliset IKH-verkkokauppasopimukseen liittyvät riskit, jotka eivät ole muuttuneet IKH-verkkokaupan myötä. IKH-verkkokaupassa mukana olleiden valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien vastuut ja rooli eivät ole olleet IKH-verkkokaupassa verrattavissa perinteiseen jälleenmyyntiin, sillä IKH-verkkokaupan tilaus- ja toimitusehtojen mukaisesti Isojoen Konehalli on toiminut IKH-verkkokaupassa aina tuotteiden myyjänä riippumatta tuotteiden toimitustavasta.

IKH-verkkokaupan kaikki hinnat ovat olleet lähtökohtaisesti samoja riippumatta siitä, mikä taho on toimittanut tuotteet myyntitapahtuman jälkeen ne tilanneelle asiakkaalle. Tässä ei ole ollut kyse kielletystä määrähinnoittelusta. IKH-verkkokauppa on Isojoen Konehallin omistama ja operoima verkkokauppa, joten Isojoen Konehalli on voinut päättää tuotteiden hinnoittelusta omassa verkkokaupassaan. IKH-verkkokaupan hinnat eivät myöskään ole olleet jälleenmyyjiä sitovia, mikä käy ilmi esimerkiksi IKH-verkkokaupan tilaus- ja toimitusehdoista, joissa on todettu, että ”IKH.fi-verkkokaupan hinnat voivat poiketa myymälöiden hinnoista. Myymälöiden hintoja voitte tiedustella suoraan myymälöistä” ja IKH-verkkokaupan asiakkaan ostoskoritiedoista ja tuotekorttien tiedoista, joissa on todettu, että ”Verkkokaupassa ilmoitetut hinnat ovat Sovh [– –] eivätkä sido jälleenmyyjää”. IKH-verkkokaupassa mukana olleet jälleenmyyjät ovat olleet täysin vapaita päättämään omasta hinnoittelustaan.

IKH-verkkokaupassa ei ole ollut kysymys komission vertikaalisissa suuntaviivoissa tai ryhmäpoikkeusasetuksessa tarkoitetusta vertikaalisesta sopimuksesta. Tuotteiden myynti IKH-verkkokaupassa on tapahtunut yksinomaan Isojoen Konehallin toimesta.

IKH-verkkokauppasopimuksessa ei ole ollut kyse siitä, että Isojoen Konehalli ja jakelijoina toimivat valtuutetut IKH-jälleenmyyjät toimisivat jakelun eri tasoilla, eikä mainittua verkkokauppasopimusta ole tarkoitettu sääntelemään osapuolten suhteita ja rooleja jakelun eri tasolla. IKH-verkkokauppasopimus on koskenut Isojoen Konehallin roolia IKH-verkkokaupassa myytyjen tuotteiden välittämisessä sekä jälleenmyyjän roolia tällä samalla jakelun tasolla. Isojoen Konehalli ei ole määrännyt IKH-verkkokauppasopimuksessa valtuutetun IKH-jälleenmyyjän jälleenmyyntihintoja, vaan on saanut mahdollisuuden välittää valtuutetun IKH-jälleenmyyjän tuotteen parhaaksi katsomallaan hinnalla, jonka kyseinen jälleenmyyjä on voinut myöhemmin hylätä, jolloin Isojoen Konehalli on toimittanut tuotteen omasta varastostaan. Jakelijan ja Isojoen Konehallin välinen suhde IKH-verkkokaupassa ei siten ole ollut ryhmäpoikkeusasetuksen ja suuntaviivojen tarkoittamassa mielessä vertikaalinen.

IKH-verkkokauppasopimus ei ole sisältänyt velvoitteita, joiden vuoksi siinä mukana olleiden valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien olisi tullut soveltaa Isojoen Konehallin suosittelemia ohjevähittäishintoja omissa verkkokaupoissaan tai myymälöissään, vaan ne ovat päättäneet omien verkkokauppojensa ja myymälöidensä hinnoittelusta täysin itsenäisesti ja vapaasti.

Isojoen Konehalli on voinut suositella ohjevähittäishintoja valikoimiinsa kuuluville tuotteille. Nämä hinnat ovat olleet IKH-myyntiyhteistyösopimuksen perusteella Isojoen Konehallin jälleenmyyjiä nimenomaisesti sitomattomia suosituksia. IKH-verkkokauppasopimus on korostanut valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien oikeutta tehdä vapaasti ja itsenäisesti omat hinnoittelupäätöksensä. Isojoen Konehallin ja sen jälleenmyyjien välillä ei ole ollut minkäänlaista yhteisymmärrystä hinnoista tai niiden vähimmäistasosta.

IKH-verkkokaupan keskeinen tarkoitus on ollut toimia Isojoen Konehallin tuoteluettelona. Isojoen Konehallin myynnin tai sen myymien tuotteiden kannalta IKH-verkkokaupan osuus on ollut erittäin vähäinen. IKH-verkkokaupan liikevaihto on ollut esimerkiksi KKV:n seuraamusmaksun määrässä huomioon ottamalla ajanjaksolla 28.10.2014–27.5.2015 noin 430.000 euroa, joka on muodostanut noin 0,4 prosenttia Isojoen Konehallin liikevaihdosta vuonna 2015.

IKH-verkkokaupan merkitys on ollut vähäinen myös siihen osallistuneiden valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien näkökulmasta. Niiden keskimääräisesti saama korvaus IKH-verkkokaupassa myydyistä tuotteista on ollut pieni. Merkittävälle osalle valtuutetuista IKH-jälleenmyyjistä ei ole mennyt lainkaan toimituksia, eivätkä ne ole saaneet IKH-verkkokaupan kautta lainkaan korvausta. Esimerkiksi vuonna 2019 noin 30–35 prosentille IKH-verkkokaupassa mukana olleista valtuutetuista IKH-jälleenmyyjistä ei mennyt lainkaan toimituksia IKH-verkkokaupan kautta toimitettavaksi.

IKH-verkkokaupassa mukana olleet valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ovat voineet olla ja ovat olleet mukana muissa kilpailevissa verkkokaupoissa samalla, kun ne ovat osallistuneet IKH-verkkokauppaan. IKH-verkkokauppasopimuksen mukaan ”Jälleenmyyjällä ei ole velvollisuutta liittyä tässä sopimuksessa tarkoitettuun ketjuohjautuvaan verkkokauppaan. Jälleenmyyjällä on oikeus perustaa oma verkkokauppa.” Useat valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ovat myös perustaneet omia verkkokauppoja, mikä osoittaa, että ne ovat käyttäneet IKH-verkkokauppasopimuksen mahdollistamaa oikeutta perustaa oma verkkokauppa. Isojoen Konehallin tietojen mukaan ainakin 25 valtuutetulla IKH-jälleenmyyjällä on verkkokauppa. Isojoen Konehallin käsityksen mukaan markkinoilla on ainakin 180 kilpailevaa verkkokauppaa.

IKH-verkkokaupan toimitusten kannalta Isojoen Konehallin ja sen omien OTP-toimipisteiden merkitys on ollut huomattava. Esimerkiksi tilikaudella 2019 kaikista IKH-verkkokaupan toimituksista noin
[ ] prosenttia on tapahtunut Isojoen Konehallin tai sen omien OTP-toimipisteiden kautta. Isojoen Konehallin valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien kautta on siten tapahtunut vain noin [ ] prosenttia
kaikista IKH-verkkokaupan toimituksista.

Valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ovat saaneet IKH-verkkokauppamyynnistä hyvitteitä vuonna 2017 keskimäärin noin 2.000 euroa sekä vuosina 2018 ja 2019 kumpanakin keskimäärin noin 2.600 euroa. IKH-verkkokaupan hyvitteiden merkitys on ollut erittäin vähäinen. Niillä ei ole ollut IKH-valtuutettujen liikevaihtoon suhteutettuna mitään vaikutusta näiden jälleenmyyjien kannustimiin eivätkä ne siten myöskään ole kannustaneet kyseisiä jälleenmyyjiä olemaan perustamatta omaa verkkokauppaa.

Oman verkkokaupan perustamiseen vaikuttavat eniten arvioitu työmäärä ja kustannukset suhteessa mahdollisuuteen saavuttaa liikevaihtoa. Esityksestä saa virheellisen kuvan, jonka mukaan verkkokaupan perustamiseen vaikuttaisivat vain Isojoen Konehallin tuotevalikoimaan kuuluvat tuotteet, vaikka jälleenmyyjät voivat myydä verkkokaupoissaan muiltakin toimittajilta ostamiaan tai itse maahantuomiaan tuotteita.

Isojoen Konehalli on tukenut valtuutettuja IKH-jälleenmyyjiä niiden omien verkkokauppojen perustamisessa. Isojoen Konehalli on ylläpitänyt internetissä toimivaa mediapankkia, jonka ansiosta valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ovat voineet hyödyntää Isojoen Konehallin myymien tuotteiden tuotetietoja omissa verkkokaupoissaan, mikä on vähentänyt valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien työtä omissa verkkokaupoissaan ja siten kannustanut oman verkkokaupan perustamiseen ja ylläpitämiseen.

IKH-verkkokaupan toimitukset ovat tapahtuneet joko toimitusmyyntinä Isojoen Konehallin tai OTP-pisteen toimesta, toimitusmyyntinä valtuutetun IKH-jälleenmyyjän toimesta taikka noutomyyntinä Isojoen Konehallin Kauhajoen myymälän, OTP-pisteen tai valtuutetun IKH-jälleenmyyjän toimesta asiakkaan valitessa itselleen sopivimman toimitusmuodon.

Noutomyynnin osuus IKH-verkkokaupan kokonaismyynnistä on ollut noin [ ] prosenttia. Valtuutetun IKH-jälleenmyyjän korvaus noutomyynnistä ei ole määräytynyt postinumeroalueen perusteella. Valtuutettu IKH-jälleenmyyjä on saanut palkkion kaikista noutomyyntinä toimittamistaan tavaroista silloin, kun asiakas on valinnut kyseisen jälleenmyyjän toimittajaksi. Asiakkaalla on ollut täysi vapaus valita noutopiste, esimerkiksi kotipaikka-, työskentely- tai mökkipaikkakunnan taikka muun soveliaaksi katsomansa perusteen mukaisesti.

IKH-verkkokaupan toimitusmyynnistä suurin osa, eli noin [
] prosenttia, on tapahtunut Isojoen Konehallin toimesta niin sanottuina päämiestoimituksina. Toimitusmyynnissä valtuutettu IKH-jälleenmyyjä on saanut IKH-verkkokauppasopimuksessa määritetyn korvauksen riippumatta siitä, onko toimitus tapahtunut Isojoen Konehallin tai valtuutetun IKH-jälleenmyyjän toimesta. Toimitukset ja korvaukset ovat jakautuneet toimitusmyynnissä postinumeroalueiden perusteella. Tämä kompensaatiomekanismi ei ole taannut keinotekoista katetta valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille, eikä jälleenmyyjien saama korvaus ole ollut edellä mainituissa tilanteissa vastikkeetonta. Euromääräisesti korvaukset ovat olleet vuosittain hyvin vähäisiä.

Vaikka valtuutetut IKH-jälleenmyyjät eivät päämiestoimituksissa ole osallistuneet tuotteiden fyysiseen toimittamiseen, ne ovat hoitaneet muita IKH-verkkokauppaan liittyviä toimenpiteitä. Tällaisia muita palveluita ovat olleet esimerkiksi asiakkaiden neuvonta, reklamaatioiden käsittely sekä tuotepalautuksien vastaanottaminen. Lisäksi jokainen valtuutettu IKH-jälleenmyyjä on markkinoinut IKH-verkkokauppaa vähintään omalla sopimusalueellaan. Tällainen valtuutetun IKH-jälleenmyyjän tekemä työ on koitunut IKH-verkkokaupan hyödyksi ja kohdistunut suoraan IKH-verkkokauppaan.

IKH-verkkokauppasopimuksessa määritetystä valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien saamasta hyvitteestä selvästi suurempi osuus on perustunut noutomyyntiin. Toimitusmyynnissä postinumeroperusteinen hyvitemalli on pyrkinyt hyvittämään kutakin jälleenmyyjää vähintään sopimusalueella tehdyistä myynninedistämis- ja muista toimenpiteistä sekä samalla kannustamaan IKH-verkkokaupan markkinointiin vähintään valtuutetun IKH-jälleenmyyjän omalla sopimusalueella. Hyvitemallissa ei ole ollut miltään osin kysymys markkina-alueiden jaosta, eikä IKH-verkkokauppasopimus ole sitouttanut valtuutettuja IKH-jälleenmyyjiä miltään osin noudattamaan väitettyä määrähinnoittelua.

IKH-verkkokauppa on johtanut merkittäviin tehokkuushyötyihin. Isojoen Konehalli on pyrkinyt rakentamaan IKH-verkkokauppansa siten, että se on toiminut asiakkaan näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla. Toimintamallin tarkoituksena on ollut mahdollistaa mahdollisimman nopeat, edulliset ja tehokkaat toimitukset asiakkaalle. Parhaassa tapauksessa asiakas on voinut noutaa tuotteen ilman toimituskuluja jo muutaman tunnin sisällä IKH-verkkokaupassa tapahtuneesta ostotapahtumasta. IKH-verkkokaupan toimintamalli on tuonut IKH-ketjun koko tuotevalikoiman kustannustehokkaasti ja nopeasti kaikkien asiakkaiden saataville sekä nouto- että toimitusmyynnissä niin, ettei tuotteiden saatavuus ole jäänyt kiinni yksittäisen jälleenmyyjän varaston laajuudesta.

Lisäksi IKH-verkkokaupan toimintamalli on mahdollistanut henkilökohtaisen asiakaspalvelun ja -neuvonnan. Vähintään 50 prosenttia Isojoen Konehallin myymistä tuotteista on edellyttänyt asiakasneuvontaa. Noutomyynti on mahdollistanut lisäksi tuotteiden luovuttamisen asiakkaalle käyttövalmiina, jolloin tuotteen toimittajana toiminut valtuutettu IKH-jälleenmyyjä on vastannut tuotteen kokoamisesta ja käyttöönottotestauksesta. Vastaavaa palvelua ei ole ollut mahdollista tarjota ilman valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien osallistumista IKH-verkkokauppaan. Osana asiakaspalvelua IKH-verkkokaupan toimintamalli on yksinkertaistanut tuotteisiin liittyviä reklamaatioita ja tuotepalautuksia, kun tuotteen toimittanut valtuutettu IKH-jälleenmyyjä on ollut asiakaskontaktissa loppuasiakkaaseen. Palautukset ja reklamaatiot on ollut usein mahdollista hoitaa jo saman päivän aikana paikallisen valtuutetun IKH-jälleenmyyjän luona. Yhden hinnan käyttäminen IKH-verkkokaupassa on tehostanut lisäksi merkittävästi verkkokaupan käytännön toimintaa, logistiikkaa ja myynninedistämistä.

Jos sopimuksen, kuten jakelusopimuksen tai yhteisyrityksen pääasiallisena tarkoituksena tai vaikutuksena ei ole kilpailun rajoittaminen, myös rajoitukset, jotka liittyvät suoraan ja ovat tarpeellisia tämän toimenpiteen täytäntöönpanoon, jäävät SEUT 101 artiklan 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle. Yhtenäistä hinnoittelua verkkokaupassa on pidetty esimerkiksi Euroopan komission suuntaviivoissa horisontaalista yhteistyötä koskevista sopimuksista välttämättömänä tuotteen myynninedistämiseksi ja tehokkuusetujen saavuttamiseksi, koska internetsivustolta ostaessaan kuluttajat eivät tiedä, keneltä he ostavat tuotteen eivätkä he halua käsitellä kovin monenlaisia hintoja.

IKH-verkkokauppa ja siinä sovellettu hinnoittelumalli, jossa Isojoen Konehalli on päättänyt oman verkkokauppansa hinnat, on ollut välttämätön ja oikeasuhtainen IKH-verkkokaupan myynnin edistämiseksi ja tehokkuushyötyjen saavuttamiselle. Hinnoittelumalli on katsottava IKH-verkkokaupan liitännäisrajoitukseksi. Vaikka IKH-verkkokaupan hinnoittelu vastoin Isojoen Konehallin näkemystä katsottaisiin kilpailulain 5 §:n vastaiseksi, yhtiön verkkokauppamalli on täyttänyt kilpailulain 6 §:n edellytykset.

Esityksessä ei ole arvioitu IKH-verkkokaupan tehokkuushyötyjä ja liitännäisrajoitusluonnetta asianmukaisesti. Virasto on ensimmäistä kertaa kertonut näkemyksensä IKH-verkkokaupasta esitysluonnoksessaan 13.1.2020, minkä jälkeen Isojoen Konehalli on toimittanut virastolle tehokkuusperusteluja esimerkiksi vastineessaan esitysluonnokseen 10.3.2020 sekä viraston ja Isojoen Konehallin välisessä tapaamisessa 28.4.2020. Virasto ei ole missään vaiheessa esittänyt näkemystään Isojoen Konehallin tehokkuusselvityksistä tai ottanut niitä huomioon arvioinnissaan taikka tehnyt asiassa lisäselvityksiä tai kuullut asiassa valtuutettuja IKH-jälleenmyyjiä. Kilpailulain 5 §:n mukaiseen määrähinnoitteluun on mahdollista saada poikkeus kilpailulain 6 §:ssä määritellyillä tehokkuusperusteluilla. Hallintolain nojalla KKV:lla on selvitysvelvollisuus siitä, onko viraston epäilemä kilpailulain 5 §:n mukainen määrähinnoittelu oikeutettavissa kilpailulain 6 §:n mukaisilla tehokkuusperusteluilla tai liitännäisrajoituksena. KKV on laiminlyönyt selvitysvelvollisuutensa. Tehokkuusperustelut ja liitännäisrajoitusluonne ovat keskeisiä asioita IKH-verkkokaupan kannalta.

10 Kysymyksessä ei ole voinut olla yksi yhtenäinen rikkomus

Viraston esittämät väitteet perustuvat keskeisesti muutamiin yksittäisiin tapahtumiin, jotka liittyvät eri osapuoliin ja ajoittuvat eri ajankohtiin. Esityksessä käsitellyt tapahtumat koskevat eri osapuolia ja lisäksi käsiteltyjen tapahtumien välillä olevat ajanjaksot ylittävät moninkertaisesti 11–18 kuukauden ajanjaksot, joiden on unionin oikeuskäytännössä katsottu aikaansaavan rikkomuksen yhtenäisyyden katkaisevan vaikutuksen. Näin ollen kysymys ei ole voinut olla yhdestä yhtenäisestä rikkomuksesta.

Esimerkiksi Puuiloa koskevien väitteiden (helmikuu 2010) ja Virtasen Moottoria vuodelta 2011 koskevien väitteiden (helmikuu 2011 ja huhtikuu 2011) osalta tapahtumien välillä on kulunut noin 12–13 kuukautta. Virtasen Moottorin IKH-varaosamyyntiyhteistyösopimus on irtisanottu vasta tammikuussa 2015, eli viisi vuotta Puuiloa koskeneiden riitaisuuksien jälkeen ja melkein neljä vuotta Virtasen Moottoriin helmikuussa 2011 ja huhtikuussa 2014 liittyneiden tapahtumien jälkeen. IKH-verkkokauppa on puolestaan aloittanut toimintansa vasta 28.10.2014, eli noin viisi vuotta Puuiloon liittyneiden ja noin kolme ja puoli vuotta Virtasen Moottoriin liittyneiden tapahtumien jälkeen, eikä sitä näin ollen voida yhdistää väitettyihin muihin rikkomuksiin.

Yksikään tapahtuma ei ole liittynyt toiseen ja tapahtumat ovat olleet osapuoliltaan, sisällöltään, ajankohdaltaan ja tavoitteeltaan hyvin erilaisia. Virasto ei ole osoittanut, että sen kuvaamat tapahtumat olisivat liittyneet samoihin kilpailunvastaisiin tavoitteisiin tai että niiden välillä olisi ajallista yhteyttä. Virasto ei ole myöskään osoittanut, että nämä ajallisesti ja asiallisesti toisistaan irralliset tapahtumat olisivat kuuluneet objektiivisesti arvioiden yhteen kokonaissuunnitelmaan.

Virasto on yhdistänyt tarkemmin perustelematta muun muassa erilaiset myyntikanavat (myymälä- eli kivijalkamyynti sekä verkkokauppa), erilaiset kivijalkamyynnin jakelumuodot (Isojoen Konehallin valtuutetut työkalu- tai varaosajälleenmyyjät ja ei-valtuutetut ketjut), erilaiset asiakkaat (tili- ja yritysasiakkaat sekä kuluttaja-asiakkaat), erilaiset tuotteet (varaosat ja työkalut, monimutkaiset koneet ja laitteet sekä yksinkertaiset tuotteet) sekä erilaiset tuotemerkit ja brändit (IKH-brändituotteet, muiden brändien tuotteet ja niin sanotut bulkkituotteet) yhdeksi yhtenäiseksi väitetyksi rikkomukseksi.

Virasto ei ole esittänyt tässä asiassa näyttöä yhdestä yhtenäisestä rikkomuksesta. Virastolla on velvollisuus näyttää toteen väitetty rikkomus koko yhden yhtenäisen rikkomuksen ajalta. Esitettävän näytön tulee osoittaa rikkomisen jatkuneen keskeytyksettä koko väitetyn rikkomisajan. Jos näyttöä rikkomuksen edellytyksenä olevasta yhteisymmärryksestä ei väitetyltä rikkomusajalta ole, ei voi olla myöskään yhtä yhtenäistä rikkomusta, joka kattaisi tuon ajan kokonaisuudessaan.

11 Kysymys ei ole ollut tarkoitukseen perustuvasta kilpailunrajoituksesta eikä Isojoen Konehallin toimenpiteillä ole ollut kilpailua rajoittavia vaikutuksia

Jotta menettely olisi luettavissa tarkoitukseen perustuvaksi kilpailunrajoitukseksi, on tarkasteltava muun muassa menettelyn sisältöä, tavoitteita, joihin sillä pyritään, sekä sitä taloudellista ja oikeudellista asiayhteyttä, johon se kuuluu, ja otettava huomioon tavaroiden tai palvelujen luonne sekä kyseisten markkinoiden toimintaan ja rakenteeseen liittyvät tosiasialliset olosuhteet. Kyseistä arviointia ei voida sivuuttaa edes tilanteissa, joissa on väitetysti kysymys sellaisesta hintojen vahvistamisesta tai markkinoiden jakamisesta, jota voitaisiin lähtökohtaisesti pitää vahingollisena kilpailulle.

Isojoen Konehalli on osoittanut, että viraston väitteet Isojoen Konehallilla olleesta tarkoituksesta rajoittaa kilpailua eivät ole olleet paikkansapitäviä ja että yhtiöllä on ollut toimenpiteisiinsä kilpailuoikeudellisesti hyväksyttävät tavoitteet ja syyt. Kilpailu ei ole myöskään rajoittunut Isojoen Konehallin toiminnan vaikutuksesta. Viraston esittämän näytön perusteella ei voida katsoa, että sen esittämät väitteet olisivat koskeneet kaikkia valtuutettuja IKH-jälleenmyyjiä tai Isojoen Konehallin muita tukkuasiakkaita.

Tarkoitukseen perustuvan kilpailunrajoituksen käsitettä on tulkittava suppeasti. Jotta viranomainen voi vapautua osoittamasta menettelyn tosiasiallisia vaikutuksia markkinoilla, sen tulee osoittaa, että kysymyksessä oleva menettely on ollut riittävän haitallista kilpailulle sen vuoksi, että se on haitannut jo luonteensa vuoksi kilpailun normaalia toimintaa. Sen oikeuttamiseksi, että sopimus luokitellaan tarkoitukseen perustuvaksi kilpailunrajoitukseksi ilman, että olisi tarpeen analysoida sopimuksen vaikutuksia, on oltava olemassa riittävän vankka ja luotettava kokemusperusta sille, että sopimuksen voidaan katsoa olevan jo luonteensa puolesta haitallinen kilpailun moitteettomalle toiminnalle.

Virasto ei ole näyttänyt, että IKH-verkkokaupan osalta olisi riittävän vankkaa ja luotettavaa kokemusperustaa, joka osoittaisi sen olleen jo luonteensa puolesta haitallinen kilpailun moitteettomalle toiminnalle. Kotimaisessa tai unionin oikeuskäytännössä ei ole vahvistettu, että yksi hinta verkkokaupassa muodostaisi sopimuksen kiinteästä jälleenmyyntihinnasta tai että sen voitaisiin katsoa olevan haitallinen kilpailulle.

Riittävän vankan ja luotettavan kokemusperustan puuttumista tukee edelleen Saksan kilpailuviranomaisen Intersport Digital GmbH:n verkkokauppaa koskeva tutkinta, jossa kilpailuviranomainen katsoi, että yksi, yhden toimijan asettama hinta verkkokaupassa, johon jälleenmyyjät osallistuvat tuotteiden toimittajina, on kilpailusääntöjen mukainen. Vastaavalla tavalla viraston tarkoitukseen perustuvan luokittelun asettaa kyseenalaiseksi myös komission suuntaviivoihin sisältyvä esimerkki, jonka mukaan hinnan vahvistamista koskeva rajoitus erikoisliikkeiden yhteisessä verkkokaupassa voi johtaa tehokkuusetuihin ja se voidaan katsoa välttämättömäksi tuotteen myynninedistämiseksi.

Pelkkä muodollisiin kategorioihin perustuva arviointi voi olla harhaanjohtavaa, sillä sopimuksen puhtaasti muodollinen arviointi irrallaan todellisuudesta voisi johtaa harmittomien tai kilpailua edistävien sopimusten tuomitsemiseen. Kun sopimuksen osapuolet vetoavat sopimukseen liittyviin kilpailua edistäviin vaikutuksiin, ne on otettava asianmukaisesti huomioon. Väitteiltä, jotka ovat riittäviä kyseenalaistamaan luokittelun tarkoitukseen perustuvaksi rajoitukseksi, ei vaadita sitä, että ne olisivat kaikilta osin toteen näytetty, perusteltu ja koeteltu. Riittävää on, että menettelyn riittävää vahingollisuutta kilpailulle voidaan kohtuudella epäillä. Virasto on laiminlyönyt IKH-verkkokaupan kilpailua edistävien vaikutusten huomioon ottamisen ja selvittämisen. IKH-verkkokauppa on johtanut merkittäviin tehokkuushyötyihin, jotka ovat hyödyttäneet IKH-verkkokaupan asiakkaita ja lisänneet kilpailua.

Ottaen huomioon IKH-verkkokaupasta aiheutuvat tehokkuushyödyt sekä sen, että vastaavan kaltaista verkkokauppamallia ei ole aikaisemmin käsitelty määrähinnoitteluna KKV:n tai Euroopan unionin tuomioistuinten toimesta, asiassa on vähintäänkin katsottava olevan sellaisia seikkoja, jotka asettavat kyseenalaiseksi IKH-verkkokaupan kilpailulle vahingollisen luonteen. Viraston olisi tullut suorittaa asiassa vaikutusarviointi ja kuulla asiassa IKH-verkkokaupassa mukana olleita valtuutettuja IKH-jälleenmyyjiä.

12 Seuraamusmaksu

Mikäli asiassa olisi vastoin Isojoen Konehallin käsitystä joltakin osin kysymys kilpailunrajoituksesta, vaatimus seuraamusmaksun määräämisestä on joka tapauksessa hylättävä siitä syystä, että menettely on ollut kilpailulain 12 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vähäinen. Väitetty kilpailurikkomus on koskenut pääasiassa vain kahta yksittäistä jälleenmyyjää, yksittäisiä tapahtumia, yksittäisiä IKH-tavaramerkillä brändättyjä tuotteita ja vain hyvin vähäistä osaa Isojoen Konehallin liiketoiminnasta ja kokonaisliikevaihdosta. Kysymys ei ole ollut Isojoen Konehallin suunnitelmallisesta menettelystä, minkä lisäksi väitetty rikkomus on voinut korkeintaankin olla vain lyhytkestoinen.

Viraston esityksessään yksilöimiltä jälleenmyyjiltä Isojoen Konehallille kertynyt liikevaihto on ollut hyvin vähäistä. Yhtiölle vuonna 2010 kertynyt liikevaihto Puuilolta on ollut noin 675.000 euroa, eli noin 0,8 prosenttia Isojoen Konehallin kokonaisliikevaihdosta. Virtasen Moottorin työkalujen kokonaisostot vuonna 2011 ovat olleet noin 369.000 euroa ja varaosien kokonaisostot vuonna 2014 noin 627.000 euroa. Nämä vastasivat vuonna 2011 Isojoen Konehallin myynnistä noin 0,4 prosenttia ja vuonna 2014 noin 0,7 prosenttia.

Epäilty rikkomus on ollut myös IKH-verkkokaupan osalta erittäin vähäinen. KKV:n käsittelyn pitkittymisen vuoksi virasto on ottanut seuraamusmaksun suuruutta määrittäessään IKH-verkkokauppaa koskevan väitetyn rikkomuksen keston osalta huomioon ajanjakson 28.10.2014–27.5.2015. IKH-verkkokaupan liikevaihto on ollut tällä ajanjaksolla noin 430.000 euroa, joka on muodostanut noin 0,4 prosenttia Isojoen Konehallin liikevaihdosta vuonna 2015. IKH-verkkokaupan liikevaihto vuonna 2015 on ollut noin 768.000 euroa eli alle 1 prosentin Isojoen Konehallin koko liikevaihdosta. Viime vuosina IKH-verkkokaupan liikevaihto on ollut noin [ ] euroa eli alle 2 prosenttia Isojoen Konehallin 126 miljoonan euron vuosiliikevaihdosta. Isojoen Konehallin Ruotsin verkkokauppa, joka ei ole esityksen kohteena, on muodostanut osan verkkokauppaa koskevasta liikevaihdosta (noin 21.000–23.000 euroa vuosina 2015 ja 2016 ja tämän jälkeen vuosittain noin 60.000–86.000 euroa).

IKH-verkkokaupan merkitys Isojoen Konehallin kokonaismyyntiin ja valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille on ollut kaiken kaikkiaan pieni. Lisäksi IKH-verkkokaupan osalta on otettava huomioon, että se on johtanut tehokkuusetuihin ja edistänyt kilpailua. Verkkokauppojen luonteeseen kuuluvaa hintojen läpinäkyvyyttä ei voida pitää osoituksena IKH-verkkokaupan haitallisesta vaikutuksesta kilpailulle, sillä hinnat ovat kaikissa verkkokaupoissa lähtökohtaisesti julkisia.

Myös viraston IKH-verkkokaupan osalta huomioon ottamaa ajanjaksoa 28.10.2014–27.5.2015 on pidettävä kestoltaan vähäisenä.

Kilpailunrajoituksesta määrättävän seuraamusmaksun suuruus perustuu kilpailulain 13 §:n (948/2011) mukaan kokonaisarviointiin. Kun otetaan huomioon kilpailulain seuraamusmaksun arvioinnille asettamat reunaehdot, viraston esittämä seuraamusmaksu on suhteettoman suuri. Vaaditun seuraamusmaksun määrä on myös aiempaa käytäntöä selvästi korkeampi, joten seuraamusmaksun määrää on vähintäänkin alennettava huomattavasti vaaditusta.

Koska Isojoen Konehallin väitetty kilpailunvastainen menettely on kohdistunut IKH-jälleenmyyntiketjuun, seuraamusmaksun perusteeksi otettavassa liikevaihdossa ei tule ottaa huomioon Isojoen Konehallin muille kuin valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille tapahtuneesta myynnistä kertynyttä liikevaihtoa. Lisäksi huomiotta tulee jättää Isojoen Konehallin myynti omille OTP-pisteille.

Huomiotta tulee jättää myös myynti yritys- ja tiliasiakkaille. Tältä osin kyse ei ole voinut olla KKV:n väittämästä määrähinnoittelusta, jossa Isojoen Konehalli olisi edellyttänyt jälleenmyyjiltään ohjevähittäishintojen noudattamista. KKV:n väite on epäuskottava ja virheellinen, sillä yritys- ja tiliasiakkaille suuntautuvassa myynnissä myyntihinnat määräytyvät lähes poikkeuksetta asiakaskohtaisesti ja alittavat ohjevähittäishinnat. Yritys- ja tiliasiakkaille myönnetyt alennusprosentit ovat kunkin yhtiön liikesalaisuuksia, minkä vuoksi Isojoen Konehallilla ei olisi käytännössä ollut edes mahdollisuutta seurata jälleenmyyjiensä yritys- ja tiliasiakkaille soveltamia hintoja.

Isojoen Konehallin menettelyä ei voida pitää miltään osin erityisen moitittavana. KKV ei ole osoittanut, että menettelyllä olisi ollut haitallisia vaikutuksia, eikä Isojoen Konehalli ole hyötynyt väitetystä rikkomuksesta millään tavalla. Myös kilpailun toimivuus osoittaa, ettei kyse ole voinut olla erityisen vahingollisesta rikkomuksesta.

Virasto ei ole väitetyn rikkomuksen vakavuuden osalta edes pyrkinyt selvittämään sitä, miten valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ovat tosiasiallisesti toimineet tai onko väitetty määrähinnoittelu tosiasiassa johtanut loppukuluttajille myytyjen IKH-tuotteiden hintatason nousemiseen.

Asian kohtuuttoman pitkä käsittelyaika virastossa on haitannut Isojoen Konehallin puolustautumista, sillä vuosilta 2005–2015 on hankalaa kerätä näyttöä takautuvasti. Yhtiön puolustautumisoikeuksia ovat haitanneet myös muut seikat, kuten viraston selvitys- ja neuvontavelvollisuuden laiminlyöminen sekä tutkimusrauha viraston tutkinnan aikana. Myös nämä seikat on otettava huomioon mahdollista seuraamusmaksua määrättäessä.

Kontradiktorisen periaatteen mukaisesti viraston olisi tullut kuulla Isojoen Konehallia esittämänsä seuraamusmaksun määrästä ja perusteista. Viraston esittämä seuraamusmaksu on perustunut virheellisille oletuksille esimerkiksi rikkomuksen laajuudesta sekä rikkomuksen kohteena olevista markkinoista, minkä vuoksi Isojoen Konehallin olisi tullut saada lausua seuraamusmaksun määrästä ja sen perusteista jo esitysluonnosvaiheessa.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastaselitys (markkinaoikeuden asia diaarinumero 2020/213) ja lausunto (markkinaoikeuden asia diaarinumero 2020/257)

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Isojoen Konehalli Oy:n valituksen (markkinaoikeuden asia diaarinumero 2020/257).

Lisäksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Isojoen Konehalli Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta (markkinaoikeuden asiat diaarinumerot 2020/213 ja 2020/257).

1 Yleistä

Isojoen Konehallin valituksessa ja vastauksessa esitetty ei anna aihetta arvioida asiaa viraston päätöksessä ja seuraamusmaksuesityksessä 20.5.2020 esittämästä poikkeavalla tavalla tai muuttaa muutoinkaan esitystä.

Kilpailurikkomuksen vanhentumista koskevat Isojoen Konehallin väitteet perustuvat virheelliseen näkemykseen, jonka mukaan jokaista viraston tapahtumakuvauksessa esitettyä tapahtumaa olisi arvioitava yksittäisenä kilpailurikkomuksena eikä osana kokonaisuutta. Koska asiassa on kysymys yhdestä yhtenäisestä kilpailurikkomuksesta, joka on jatkunut keskeytyksettä esityksen tekemiseen, eli ainakin 20.5.2020 saakka, rikkomus ei ole miltään osin vanhentunut.

Isojoen Konehallin kilpailusääntöjen vastainen menettely on koskenut kaikkia Isojoen Konehallin jakelemia IKH-tuotteita eikä vain IKH-tuotemerkillä markkinoituja tuotteita. Kyseisen menettelyn kohdetta eivät ole muodostaneet siihen osallistuneet elinkeinonharjoittajat vaan nimenomaan menettelyn kohteena olleet IKH-tuotteet.

2 Virasto ei ole tehnyt tutkinnassaan menettelyvirheitä eikä Isojoen Konehallin puolustautumisoikeuksia ole loukattu

Viraston tekemä tarkastus Isojoen Konehallin tiloissa on toimitettu kilpailulain 35 §:n (662/2012) ja 37 §:n (78/2015) nojalla. Kilpailulain 50 §:n voimaantulosäännöksessä todetaan nimenomaisesti, että mainitun lain 32–38 §:ssä olevia, muun muassa tarkastuksia koskevia, säännöksiä sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa tapahtuneisiin kilpailurikkomuksiin. Näin ollen virasto on voinut toimittaa tarkastuksen Isojoen Konehallin tiloissa myös ennen kilpailulain voimaantuloa tapahtuneen menettelyn selvittämiseksi. Virastolla on niin ikään ollut kilpailusäännösten nojalla oikeus tutkia tiloista löytyvä asiakirjamateriaali ja ottaa siitä jäljennöksiä myös siltä osin kuin asiassa on kysymys ennen kilpailulain voimaantuloa tapahtuneesta menettelystä.

Virasto ei ole miltään osin ylittänyt toimivaltuuksiaan Isojoen Konehallin tiloissa toimittamassaan tarkastuksessa. Isojoen Konehalli on saanut asian käsittelyn aikana tutustua kaikkeen viraston keräämään selvitykseen. Virasto on Isojoen Konehallin toimitiloihin tehdyn tarkastuksen yhteydessä antanut yhtiölle kaksoiskappaleet tarkastuksella kopioiduista asiakirjoista. Näin ollen Isojoen Konehallilla on ollut mahdollisuus esittää selvitystä ja vastanäyttöä kaikista tarkastusaineistosta ilmenevistä seikoista.

Kilpailulain 38 §:n 4 momentin mukaisessa kuulemisessa on kyse siitä, että virasto ilmoittaa elinkeinonharjoittajalle kirjallisesti tutkinnassa esille tulleiden seikkojen johdosta sitä vastaan esittämänsä väitteet ja niiden perustelut silloin, kun virasto aikoo tehdä langettavan päätöksen tai seuraamusmaksuesityksen. Näin on toimittu tässäkin asiassa ja Isojoen Konehalli on siten voinut puolustautua tehokkaasti asiassa. Myöskään yhtiön viittaama ilmaisukielto ei ole loukannut sen puolustautumisoikeuksia eikä estänyt sitä toteuttamasta viraston päätöksen edellyttämiä toimenpiteitä.

Viraston suorittamista kuulemisista laaditut kysymyslistat eivät ole sellaisia viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja, jotka Isojoen Konehallilla olisi oikeus saada. Asiassa tältä osin saatu selvitys ilmenee tapaamismuistioista, jotka on toimitettu Isojoen Konehallille.

Virasto ei ole tutkinnassaan sivuuttanut Isojoen Konehallin sille esittämiä selvityksiä vaan on perehtynyt niihin ja kokonaisarviointinaan tullut lopputulokseen, että Isojoen Konehalli on syyllistynyt esityksessä kuvattuun kilpailurikkomukseen.

Viraston päätös ja seuraamusmaksuesitys ei ole ollut epäselvä. Isojoen Konehalli on määrätty lopettamaan esityksessä kuvattu kilpailulain 5 §:n vastainen menettely. Tähän nähden on riittävää, että Isojoen Konehalli pidättäytyy liiketoiminnassaan kaikista sellaisista menettelytavoista, joilla jälleenmyyjät nimenomaisesti tai tosiasiallisesti määrätään noudattamaan kiinteää jälleenmyyntihintaa tai vähimmäisjälleenmyyntihintaa. Tämä on kilpailulainsäädännöstä aiheutuva velvollisuus jokaisen yrityksen toiminnalle, eikä sen noudattaminen voi olla väitetyin tavoin epäselvää.

3 Näytön arvioinnista

Viraston päätös ja seuraamusmaksuesitys on perustunut asiakirjanäytön ja tätä tukevan muun selvityksen kokonaisarviointiin, joka osoittaa Isojoen Konehallin osallistuneen yhtenä kokonaisuutena arvioitavaan määrähinnoittelua merkitsevään menettelyyn. Näin ollen pelkän uskottavan vaihtoehtoisen selityksen esittäminen viraston näytölle ei ole riittävää, vaan Isojoen Konehallin tulisi osoittaa oikeudellisesti riittävällä tavalla viraston selvitysten todistusvoiman kyseenalaistavien seikkojen olemassaolo esittämällä uskottavana vaihtoehtoisselityksenä pidettävä vastanäyttö. Tällaista vastanäyttöä Isojoen Konehalli ei ole esittänyt.

Näytön arviointi on pidettävä erillään Isojoen Konehallin esittämistä vanhentumisväitteistä. Siinäkin tilanteessa, että kilpailurikkomusten katsottaisiin vanhentuneen 1.11.2011 edeltäneeltä ajalta, mainittua ajankohtaa edeltävät tapahtumat on kuitenkin otettava huomioon näyttönä Isojoen Konehallin menettelystä. Sama koskee myös varsinaista rikkomusaikaa edeltävää viraston näyttöä.

Viraston esittämä näyttö osoittaa, että Isojoen Konehalli ja sen tietyt jälleenmyyjät ovat kokeneet Puuilon hinnoittelun ongelmaksi ja että Puuilon kieltäydyttyä noudattamasta siltä vaadittua hinnoittelua Isojoen Konehalli on pyrkinyt vaikuttamaan Puuilon hinnoitteluun. Puuiloon liittyvät Isojoen Konehallin toimenpiteet ilmentävät myös laajemmin Isojoen Konehallin ja valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien yhteisymmärrystä. Virasto ei kiistä Isojoen Konehallin väitettä siitä, että 22.9.2009 järjestetyssä tapaamisessa on voitu käsitellä myös liikesuhteeseen liittyneitä ongelmia. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että Isojoen Konehalli on pyrkinyt sekä tapaamisessa että sen jälkeisillä määrähinnoittelutoimenpiteillä vaikuttamaan Puuilon hinnoitteluun.

Myöskään Isojoen Konehallin väitteet sen Virtasen Moottoriin kohdistamien toimenpiteiden syistä eivät ole uskottavia. Esimerkiksi Isojoen Konehallin ja sen valtuutetun IKH-jälleenmyyjän Työkalugroupin välisessä tapaamisessa 30.6.2011 Työkalugroup on antanut Isojoen Konehallille palautetta Virtasen Moottorin alhaiseksi koetusta hinnoittelusta, minkä jälkeen tapaamisessa on sovittu, että Isojoen Konehalli puuttuu Virtasen Moottorin hinnoitteluun. Tapaaminen on ilmentänyt Isojoen Konehallin ja Työkalugroupin välistä sopimusta tai yhdenmukaistettua menettelytapaa IKH-tuotteiden vähimmäisjälleenmyyntihinnasta. Virtasen Moottorin varaosamyyntiyhteistyösopimuksen irtisanomisen 23.1.2015 ensisijaisena syynä on ollut Virtasen Moottorin hinnoittelu ja Isojoen Konehallin sen osalta jälleenmyyjiltään saama palaute. Isojoen Konehalli on saanut palautetta Virtasen Moottorin hinnoittelusta ennen myyntiyhteistyösopimuksen irtisanomista pääosin Turun Konekeskukselta ja Lahden Traktorivarusteelta. Lisäksi Isojoen Konehalli on saanut palautetta Loimaalla toimivalta valtuutetulta IKH-jälleenmyyjältä sekä yksittäisiltä jälleenmyyjiltä, joiden nimet eivät ole viraston tiedossa. Isojoen Konehalli on myös yhdistänyt IKH-tavaramerkin käyttöoikeuden määrätyn hintatason noudattamiseen ja tehostanut määrähinnoittelua hintaseurannalla.

Viraston päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen liiteaineistossa on viitteitä siitä, että Isojoen Konehalli on puuttunut Motonetin ja Inspector Sec Oy:n hinnoitteluun. Liiteaineistosta ilmenee myös, että Isojoen Konehalli on seurannut Motonetin ja Puuilon hinnoittelua sekä että Isojoen Konehallin muut jälleenmyyjät ovat antaneet näiden jälleenmyyjien hinnoittelusta palautetta. Lisäksi on otettava huomioon, että Isojoen Konehalli on Motonetin oman verkkokaupan osalta tehnyt järjestelyjä, joiden ansiosta Motonetin verkkokaupan aiheuttama hintapaine on pyritty minimoimaan. Näin menetellen Isojoen Konehallin on katsottava pyrkineen välttämään Motonetin hinnoitteluun puuttumisen tarvetta. Edelleen Virtasen Moottorin hinnoittelusta on keskusteltu IKH-jälleenmyyntiketjun kehitysryhmässä, jonka jäseninä olleet valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ovat antaneet Isojoen Konehallille palautetta Virtasen Moottorin hinnoittelusta.

Koska esityksessä kuvatussa Isojoen Konehallin menettelyssä on ollut kysymys yhdestä yhtenäisestä rikkomuksesta, joka on alkanut viimeistään vuonna 2010, virasto on voinut ottaa huomioon IKH-verkkokauppaa koskevan menettelyn kokonaisarvioinnissa myös ennen verkkokaupan perustamista vuosilta 2010 ja 2013 saadun muun määrähintastrategiaa osoittavan näytön.

IKH-verkkokaupan kautta tapahtuneessa kaupassa valtuutettu IKH-jälleenmyyjä on toimittanut asiakkaalle omasta varastostaan jo kertaalleen Isojoen Konehallilta jälleenmyyntiä varten ostamansa IKH-tuotteen Isojoen Konehallin määrittämää ohjevähittäishintaa vastaan. Tällaista tilannetta ei ole perusteltua arvioida muuna kuin tuotteen jälleenmyyntinä. Isojoen Konehallin väitteet IKH-verkkokauppaan kuuluneiden valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien roolista pelkkinä tuotteiden välittäjinä ovat ristiriidassa yhtiön ja mainittujen jälleenmyyjien solmimien kirjallisten sopimusten ja niiden asiayhteyden kanssa. Valtuutettu IKH-jälleenmyyjä on toiminut IKH-verkkokaupan kautta tapahtuneessa myynnissä tosiasiallisena jälleenmyyjänä ja kantanut kaikesta myynnistään kaupallisen riskin myydessään omasta varastostaan IKH-tuotteita sovittuun kiinteään jälleenmyyntihintaan. IKH-verkkokauppa ei siten ole poistanut valtuutetulle IKH-jälleenmyyjälle jo kertaalleen siirtynyttä kaupallista riskiä IKH-tuotteen myynnistä.

Isojoen Konehallilla on näyttötaakka kilpailulain 6 §:ssä tarkoitettujen kumulatiivisten edellytysten täyttymisestä. Toteen näytettyinäkään Isojoen Konehallin väittämissä tehokkuuseduissa ei kuitenkaan olisi kyse mainitussa lainkohdassa tarkoitetusta sellaisesta huomattavasta objektiivisesta hyödystä, joka voisi korvata yhtiön menettelystä kilpailulle aiheutuneet haitat. Isojoen Konehallin yhtenä kokonaisuutena arvioitavaan menettelyyn, mukaan lukien IKH-verkkokauppasopimukseen, ei näin ollen tule soveltaa kilpailulain 6 §:ää.

4 Yksi yhtenäinen rikkomus

Toimenpiteet kuuluvat kokonaissuunnitelmaan niiden yhteisen kilpailunvastaisen tavoitteen vuoksi eivätkä sen takia, että kilpailunvastaisia toimenpiteitä yhdistää jokin konkreettinen kokonaissuunnitelma. Yhtenä kokonaisuutena pidettävän kilpailurikkomuksen olemassaolon kannalta on näin ollen riittävää, että eri toimenpiteillä tai jatkuvalla käyttäytymisellä on sama kilpailunvastainen tavoite.

Elinkeinonharjoittaja on aina vastuussa sellaisesta käyttäytymisestä, johon se on kiistatta osallistunut tai josta sen voidaan tosiasiallisesti katsoa olevan vastuussa. Isojoen Konehalli on osallistunut tarkastellulla ajanjaksolla jokaiseen yhtä kokonaisuutta ilmentävään kilpailunvastaiseen toimenpiteeseen.

Viraston esittämä näyttö jälleenmyyjäkohtaisista sopimuksista tai yhdenmukaistetusta menettelytavasta ilmentää Isojoen Konehallin systemaattista määrähintastrategiaa. Yhtiö on toteuttanut määrähinnoittelutoimenpiteitä koko tarkastellun ajanjakson ajan niin säännöllisesti ja laajasti kuin tavoitteen saavuttamiseksi on ollut tarpeen. Silloinkin kun yhtiö ei nimenomaisesti ole tehnyt määrähinnoittelua merkitseviä sopimuksia tai niitä toteuttavia toimenpiteitä, sen toteuttamaa hintaseurantaa on pidettävä osoituksena määrähintasopimuksen olemassaolosta.

5 Isojoen Konehallin menettelyllä on ollut kilpailua rajoittava tarkoitus

Isojoen Konehallin määrähinnoittelua merkitsevän menettelyn tarkoitus on ollut rajoittaa kilpailua. Yhtiön menettelyn ollessa jo luonteensa puolesta kilpailulle haitallinen ja vakava kilpailunrajoitus, virastolla ei ole ollut velvollisuutta arvioida menettelyn konkreettisia vaikutuksia tai määritellä tarkemmin merkityksellisiä markkinoita. Viraston selvitys ei ole ollut puutteellista. Määrähinnoittelua, jonka osalta kauppavaikutus täyttyy, ei voida pitää vähämerkityksellisenä.

IKH-verkkokauppasopimuksen arvioinnissa merkitystä on ainoastaan sillä, onko sopimus ollut luonteeltaan sellainen, että se on johtanut IKH-tuotteiden myyntiin määrättyyn kiinteään jälleenmyyntihintaan. Kiinteän jälleenmyyntihinnan määrääminen on merkinnyt hintojen vahvistamista, joka on nimenomaisesti kielletty kilpailulain 5 §:ssä ja jonka on vakiintuneesti katsottu merkitsevän tarkoitukseltaan kilpailua rajoittavaa menettelyä. Jälleenmyyjillä ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa IKH-verkkokaupan kautta myytyjen tuotteiden hintoihin.

IKH-verkkokauppasopimuksessa ei ole ollut myynninedistämisestä tai muista jälleenmyyjien tarjoamista palveluista tehtävistä korvauksista mainintaa. Väite, jonka mukaan toimitusmyynnissä postinumeron ja Isojoen Konehallin määrittämän kiinteän jälleenmyyntihinnan perusteella määräytyvän vastikkeen olisi ollut tarkoitus olla korvaus valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien tekemästä myynninedistämisestä, on epäuskottava, koska valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille on maksettu myynninedistämishyvitettä jo IKH-myyntiyhteistyösopimuksen perusteella.

Isojoen Konehalli ei ole esittänyt mitään konkreettista selvitystä, jonka perusteella IKH-verkkokaupan määrähintalauseketta tulisi arvioida liitännäisrajoituksena. Liitännäisrajoitukseksi luokitteleminen edellyttää, että rajoitus on osa kilpailuvaikutuksiltaan neutraalia tai myönteistä pääjärjestelyä sekä objektiivisesti tarpeellinen pääjärjestelyn toteuttamiseksi ja oikeassa suhteessa sen tavoitteisiin. Kilpailunvastainen rajoitus voi välttyä kilpailulain 5 §:n soveltamiselta ainoastaan, jos pääjärjestelyn toteuttaminen olisi mahdotonta ilman kyseistä rajoitusta. Mikäli pääjärjestely olisi ilman rajoitusta vaikeammin toteutettavissa tai kannattamattomampi, rajoitus ei ole liitännäisrajoitukseksi luonnehtimisen edellyttämällä tavalla objektiivisesti tarpeellinen. Liitännäisrajoituksen arvioinnissa ei ole kysymys myöskään siitä, onko arvioitavana oleva kilpailuun haitallisesti vaikuttava elinkeinonharjoittajien välinen yhteistoiminta välttämätöntä tehokkuusetujen saavuttamiseksi.

IKH-myyntiyhteistyösopimukseen kuulunut IKH-verkkokauppasopimus määrähintalausekkeineen ja muine IKH-tuotteiden hintakilpailua poistavine mekanismeineen on ollut osa yhtenä kokonaisuutena arvioitavaa kilpailurikkomusta, jonka tarkoituksena on ollut kilpailun rajoittaminen. IKH-verkkokauppasopimus ei siten ole ollut oikeuskäytännössä tarkoitettu kilpailuvaikutuksiltaan neutraali tai myönteinen pääjärjestely. Määrähintalauseketta ei voida pitää liitännäisrajoituksena myöskään siitä syystä, että se on irrotettavissa pääjärjestelystä eli IKH-tuotteiden jakelusta verkkokaupan välityksellä. Verkkokauppamyynti on ollut mahdollista toteuttaa myös kilpailuvaikutuksiltaan neutraalilla tavalla ilman määrähinnoittelua.

6 Seuraamusmaksu

Kun otetaan huomioon seuraamusmaksuesityksen kohteena olevan menettelyn vakavuus, ajallinen kesto ja alueellinen laajuus, on selvää, etteivät hallinnollisen sanktion määräämättä jättämiselle asetetut edellytykset täyty. Isojoen Konehallille on määrättävä yleis- ja erityisestävyyden kannalta riittävä seuraamusmaksu. Yhtiön vastauksessa ei ole esitetty seikkoja, jotka antaisivat aihetta muuttaa esitystä seuraamusmaksun määrän osalta.

Määrähinnoittelu on jo lähtökohtaisesti haitallista. Se, että vertikaaliset rajoitukset ovat lähtökohtaisesti vähemmän haitallisia kuin horisontaaliset rajoitukset, ei tarkoita, että Isojoen Konehallin toimintaa voitaisiin tässä tapauksessa pitää moitittavuudeltaan vähäisenä. Yhtiön toimenpiteissä ei ole ollut kyse yksittäisistä jälleenmyyjien toimintaan puuttumisista, vaan menettelystä, joka kokonaisuutena arvioiden on ilmentänyt koko IKH-jälleenmyyntiketjun kattavaa määrähintastrategiaa, jota on ylläpidetty koko tarkastellun ajanjakson. Sillä, että menettelyssä on ollut ajanjaksoja, jolloin Isojoen Konehallin ei ole tarvinnut puuttua jälleenmyyjiensä hinnoitteluun, ei ole merkitystä rikkomuksen keston määrittämisessä.

Virasto ei ole loukannut kontradiktorista periaatetta, kun se ei ole kuullut Isojoen Konehallia seuraamusmaksun määrästä ja perusteista. Asiassa ei ole seuraamusmaksun määräämisen osalta kysymys muutoksenhausta viraston hallintoasiassa tekemään päätökseen. Isojoen Konehallia on tullutkin kuulla seuraamusmaksuesityksen määrästä ja perusteista vasta markkinaoikeuskäsittelyssä.

Isojoen Konehalli Oy:n lisävastaus (markkinaoikeuden asia diaarinumero 2020/213) ja vastaselitys (markkinaoikeuden asia diaarinumero 2020/257)

1 Kilpailurikkomuksen vanhentuminen

Kilpailulain esitöissä (HE 88/2010 vp s. 83) on nimenomaisesti todettu, että kilpailunrajoituslain (480/1992) aikaiseen rikkomukseen sovelletaan vanhan lain säännöksiä ja kilpailulain voimaantulon jälkeen tapahtuneeseen osaan rikkomuksesta sovelletaan viimeksi mainitun lain säännöksiä. Tämä koskee myös tilanteita, joissa on väitetysti kysymys yhdestä yhtenäisestä rikkomuksesta.

Koska kilpailunrajoituslaissa (480/1992) ei ole ollut säännöstä siitä, että vanhentuminen keskeytyisi viraston toimenpiteiden johdosta, vanhentumista ei ole voitu keskeyttää väitetyn kilpailunrajoituksen siltä osalta, johon sovelletaan kilpailunrajoituslakia (480/1992), eli menettelyyn, joka on tapahtunut ennen 1.11.2011.

Vaikka kysymys olisi viraston väittämällä tavalla yhdestä yhtenäisestä rikkomuksesta, seuraamusmaksuesitys on vanhentunut kilpailunrajoituslain (480/1992) 22 §:n nojalla viraston kilpailunrajoituksesta saaman tiedon perusteella niiden väitteiden osalta, jotka koskevat tapahtumia ajalta ennen 1.11.2011. Kilpailunrajoituslain (480/1992) 22 §:n kaksi kriteeriä vanhentumisen alkamiselle ovat toisilleen vaihtoehtoisia. Kumman tahansa kriteerin (virasto on saanut tiedon kilpailunrajoituksesta tai voimassaolon päättyminen) täyttyminen johtaa seuraamusmaksuesityksen vanhenemiseen. Väitetyn yhden yhtenäisen rikkomuksen vanhentuminen ei edellytä, että sen viimeisen kokonaisuuteen liittyvän menettelyn päättymisestä olisi kulunut yli viisi vuotta, mikäli virasto on saanut tiedon rikkomuksesta ennen sen päättymistä, vaan tällöin sovelletaan kilpailunrajoituslain (480/1992) 22 §:n mukaista määräaikaa, joka on alkanut siitä, kun virasto on saanut tiedon kilpailunrajoituksesta.

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä KHO 2009:83 korkein hallinto-oikeus arvioi seuraamusmaksun vanhenemista erään tahon osalta siten, että tiedon saaminen kilpailunrajoituksesta tai voimassaolon päättyminen olivat erillisiä ja vanhenemiseen riitti joko tiedon saaminen kilpailunrajoituksesta tai voimassaolon päättyminen. Kyseisen tahon osalta vanheneminen oli tapahtunut voimassaolon päättymisen perusteella. Näiden kriteerien (tiedon saaminen kilpailunrajoituksesta tai voimassaolon päättyminen) vaihtoehtoisuus on vahvistettu myös unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä.

KKV:n väittämien rikkomusten voimassaolo on loppunut tapahtumahetkillä, sillä Isojoen Konehallilla ei ole määräävää markkina-asemaa. KKV:n väitteet ennen ajankohtaa 1.11.2011 ovat siten vanhentuneet sekä viraston kilpailunrajoituksesta saaman tiedon että voimassaolon päättymisen perusteella.

Ajankohtaa 1.11.2011 edeltäviä tapahtumia ei voida ottaa huomioon näyttönä asiassa. Vanhentuneiden väitteiden huomioon ottaminen näyttönä vaikuttaisi kilpailunrajoituslain (480/1992) 22 §:n vastaisella tavalla seuraamusmaksun määrän arviointiin. Isojoen Konehalli ei ole tietoinen sellaisesta oikeuskäytännössä, jossa olisi viraston väittämällä tavalla vahvistettu, että vanhentuneita väitteitä tai niihin liittyviä todisteita voitaisiin hyödyntää seuraamusmaksun arvioinnissa.

2 Virasto ei ole täyttänyt näyttötaakkaansa ja se on kielletyllä tavalla muuttanut esitystään sen tekemisen jälkeen

Viraston lisäkirjelmässä ei ole esitetty seikkoja, jotka kyseenalaistaisivat Isojoen Konehallin aiemmin esityksestä esittämät näkemykset. Virasto ei ole täyttänyt näyttötaakkaansa kilpailurikkomuksen olemassaolosta. Yksikään viraston näyttönä esittämä asiakirja sellaisenaan tai yhdessä muun näytön kanssa ei osoita, että Isojoen Konehalli olisi syyllistynyt kilpailurikkomukseen.

KKV:n väitteet Motonetia koskien muuttavat lisäksi KKV:n esitystä kielletyllä tavalla lisäten siihen uusia väitteitä ja oikeustosiseikkoja. KKV ei ole esityksessään väittänyt, että Isojoen Konehalli olisi puuttunut Motonetin hinnoitteluun tai että tällaisesta olisi edes ”viitteitä”. Lisäksi on hyvin epäselvää, mitä KKV tällä edes tarkoittaa ja syyttääkö se Isojoen Konehallia tältä osin jostain ja miltä ajalta. Puolustautumisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumiseksi on aina tiedettävä tarkasti, mitkä ovat oikeustosiseikat eli mistä ja mihin ajankohtaan kohdistuvista väitteistä syytetään ja millä perusteella.

KKV:n itsensä laatiman Motonetin kuulemismuistion 30.10.2015 mukaan Motonet on todennut KKV:lle esimerkiksi, että Isojoen Konehalli on harvoin sen ostamissa tuotteissa ainoa toimittaja ja että yleensä myös joku muu, kuten Koivunen tai Kärcher, toimittaa heille samoja tuotteita. Lisäksi kuulemismuistiossa on todettu, että ”IKH ei ole suoraan pyrkinyt vaikuttamaan heidän hinnoittelukäyttäytymiseen eikä oikeastaan edes pystyisi”, ”sellaista ei ole tapahtunut, että joku olisi todennut tuotetta myytävän liian halvalla, ”Motonetista tiedetään, että siellä myydään tuotteita halvalla” ja ”hinnoitteluhan on nykyään käytännössä avointa, koska kaikki tuotteet näkyvät verkkokaupassa”. Kuulemismuistio osoittaa, että Motonet on aina hinnoitellut vapaasti ja itsenäisesti.

Lisäksi KKV:n väite siitä, että Isojoen Konehalli on Motonetin oman verkkokaupan osalta tehnyt järjestelyjä, joiden ansiosta Motonetin verkkokaupan aiheuttama hintapaine on pyritty minimoimaan, on täysin uusi ja poikkeaa viraston esityksestä. KKV ei ole esittänyt mitään näyttöä väitteensä tueksi. Motonetin kuulemismuistio 30.10.2015 sen sijaan osoittaa, että KKV:n väite on täysin vailla perustetta. KKV:n väitteen perusteella on lisäksi epäselvää, mitä väitetään tehdyn ja milloin. Näiden seikkojen yksilöiminen on välttämätöntä puolustautumisen kannalta ja vanhentumisen arvioimiseksi.

KKV ei voi muuttaa esitystään lisäämällä siihen väitteitä tai oikeustosiseikkoja, joita se ei ole esittänyt alkuperäisessä esityksessä. Viraston Motonetia koskevat edellä kuvatut väitteet ja oikeustosiseikat tulisi siten jättää tutkimatta tai hylätä jo sanotun johdosta.

Myös KKV:n väitteet koskien Inspector Sec Oy:tä vuodelta 2008 muuttavat viraston esitystä kielletyllä tavalla lisäten siihen uusia väitteitä ja oikeustosiseikkoja. KKV ei ole esityksessään väittänyt, että Isojoen Konehalli olisi puuttunut Inspector Sec Oy:n hinnoitteluun tai että tällaisesta olisi edes ”viitteitä”. Lisäksi on hyvin epäselvää, mitä KKV tällä edes tarkoittaa ja syyttääkö se Isojoen Konehallia tältä osin jostain ja miltä ajalta.

IKH-verkkokaupan osalta virasto ei ole osoittanut ajallista yhteyttä IKH-verkkokaupan perustamisen sekä vuosina 2010 ja 2013 pidettyjen kokousten pöytäkirjamerkintöjen välillä.

Isojoen Konehallin virastolle 29.6.2020 esittelemä uusi verkkokauppamalli on hyvin samankaltainen kuin esityksen kohteena oleva IKH-verkkokauppa. Uudessakin mallissa tuotteiden hinnoittelussa käytetään yhtä Isojoen Konehallin määrittämää hintaa.

Mainittujen verkkokauppamallien keskeinen ero on siinä, että uudessa mallissa toimitukset tapahtuvat aina Isojoen Konehallin toimesta. Valtuutetut IKH-jälleenmyyjät tarjoavat Isojoen Konehallille edelleen IKH-verkkokauppaan liittyviä palveluita, mutta muutoksen myötä verkkokaupan käytännön toiminta ja asiakaspalvelu on paljon hankalampi toteuttaa kuin aiemmin.

Virasto on viestissään Isojoen Konehallille 30.6.2020 todennut, että uusi IKH-verkkokauppamalli vaikuttaa ongelmattomalta. Koska IKH-verkkokaupan hinnoittelulogiikka ei ole muuttunut uudessa IKH-verkkokauppamallissa siitä, mikä se oli esityksen kohteena olleessa mallissa, esityksen kohteena olevan IKH-verkkokaupan tarkoituksena tai vaikutuksena ei ole voinut olla kilpailun rajoittuminen. Virasto on määritellyt hyvin epätäsmällisesti sen, mikä väitetysti on ollut IKH-verkkokaupan kilpailunrajoitus. Virasto on käytännössä kieltänyt kilpailun kannalta hyvän ja kilpailua lisäävän IKH-verkkokaupan ilman selvityksiä tai vaikutusarvioita. Vaikuttaa siltä, että IKH-verkkokauppa on otettu mukaan kokonaisuuteen ja pyritty yhdistämään muihin tapahtumiin vain siksi, että vältettäisiin esityksen kohteena olevan väitetyn kilpailurikkomuksen vanhentuminen.

Virasto ei ole osoittanut, että IKH-verkkokauppa olisi ollut jo luonteensa puolesta haitallinen kilpailulle. IKH-verkkokauppa ei ole ollut tyypillinen vertikaalinen määrähintasopimus. Sitä ei voida kategorisesti luokitella tarkoitukseen perustuvaksi rajoitukseksi ilman sopimuksen vaikutusten arviointia.

3 Seuraamusmaksu

Seuraamusmaksun määrän arvioiminen edellyttää markkinoiden määrittelemistä. Seuraamusmaksun määrän on heijasteltava rikkomuksen taloudellista merkitystä ja sen perustana on käytettävä liikevaihtoa, joka on kertynyt kilpailurikkomuksen kohteena olevalta markkinalta.

Viraston esittämä seuraamusmaksun määrä, joka on perustunut virheelliselle väitteelle siitä, että Isojoen Konehallin menettely olisi kohdistunut yhteensä noin 120 valtuutettuun IKH-jälleenmyyjään, on selvästi ylimitoitettu viraston kuvaaman menettelyn laajuuteen verrattuna. KKV:n väitteet ovat kohdistuneet Virtasen Moottoriin ja Puuiloon, ja näidenkin osalta yksittäisiin ajankohtiin ja tuotteisiin sekä merkittäviltä osin vanhentuneisiin tapahtumiin.

Isojoen Konehallin väitetty kilpailunvastainen menettely ei ole voinut kohdistua kaikkiin 55.000 IKH-tuotteeseen vaan korkeintaan sen omalla IKH-tuotemerkillä myytyihin tuotteisiin pois lukien yritys- ja tiliasiakkaille kohdistunut myynti.

Kilpailu teknisen tukkukaupan markkinoilla on kovaa, eikä kilpailutilanne, jossa jakelijat aktiivisesti kilpailevat asiakkaista sekä ketjun sisällä että sen ulkopuolisten toimijoiden kanssa, tue viraston väitettä siitä, että Isojoen Konehalli olisi ylläpitänyt keinotekoisen korkeaa hintatasoa kaikkien toimittamiensa tuotteiden osalta. Mikäli Isojoen Konehallin kuitenkin katsottaisiin menetelleen kilpailulain vastaisesti, on kilpailutilanne vähintäänkin otettava huomioon menettelyn laadun ja moitittavuuden osana seuraamusmaksua alentavana tekijänä.

Todistelu

Asiakirjatodistelu

Kilpailu- ja kuluttajavirasto

1. Isojoen Konehallin 30.10.2015 KKV:n selvityspyyntöön antama vastaus
2. Siirretty muuksi asiakirjaksi 1
3. Teknisen kaupan toimialat (12.5.2020)
4. Työkalu- ja tarviketukkukaupan koko vuosina 2010–2019 (Tilastokeskus)
5. Siirretty muuksi asiakirjaksi 2
6. Isojoen Konehallin 9.12.2019 KKV:n selvityspyyntöön antama vastaus
7. IKH-verkkokaupan (IKH.fi ja IKH.se) toimitusehdot (12.5.2020)
8. Virtasen Moottorin sähköpostiviesti KKV:lle 2.2.2015
9. Luettelo valtuutetuista IKH-jälleenmyyjistä (12.5.2020)
10. Siirretty muuksi asiakirjaksi 3
11. Siirretty muuksi asiakirjaksi 4
12. Kokousmuistio ”IKH-Varaosat” -kehitysryhmän kokouksesta 17.12.2010
13. Kokousmuistio ”Työkalu- ja varaosa” -kehitysryhmien yhteiskokouksesta 19.9.2013
14. Kokousmuistio kehitysryhmien kokouksesta 12.3.2011
15. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 8.–26.1.2015
16. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 17.2.2015
17. Siirretty muuksi asiakirjaksi 5
18. Valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien vastaukset KKV:n 19.10.2015 esittämään selvityspyyntöön
19. Siirretty muuksi asiakirjaksi 6
20. Siirretty muuksi asiakirjaksi 7
21. Siirretty muuksi asiakirjaksi 8
22. Siirretty muuksi asiakirjaksi 9
23. Siirretty muuksi asiakirjaksi 10
24. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 26.8.2011
25. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 25.11.2011
26. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 19.11.2010
27. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 24.3.2011
28. Virtasen Moottorin sähköpostiviesti Isojoen Konehallille 25.2.2011
29. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 16.1.2015
30. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 3.2.2005
31. OTP-jälleenmyyjän sähköpostiviesti Isojoen Konehallille 26.11.2008
32. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 23.9.2009
33. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 31.12.2009–7.1.2010
34. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 2.2.2010
35. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 10.2.2010
36. OTP-jälleenmyyjän sähköpostiviesti Isojoen Konehallille 15.2.2010
37. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 15. ja 16.2.2010
38. Kokousmuistio ”Longlife”-kehitysryhmän kokouksesta 16.2.2010
39. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 11. ja 12.3.2013
40. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 18.12.2012
41. Virtasen Moottorin sähköpostiviesti Isojoen Konehallille 9.3.2010
42. Isojoen Konehallin myyntipäällikön muistiinpanot 6.7.2010
43. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 31.3.2011
44. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 12.1.2011
45. Sähköpostikirjeenvaihtoa tavarantoimittajan ja Isojoen Konehallin välillä 24.1.2011–2.2.2011
46. Isojoen Konehallin asiakirja ”Strategia 2011” 19.2.2011
47. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 24.3.2011
48. Virtasen Moottorin ja Isojoen Konehallin sähköpostiviestejä 5. ja 6.4.2011
49. Virtasen Moottorin ja Isojoen Konehallin sähköpostiviestejä 7.4.2011
50. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 8.9.2011
51. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 24.5.2012
52. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 25.11.2014
53. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 16. ja 17.12.2014
54. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 10. ja 11.3.2014
55. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 23.3.2015
56. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 10.12.2014
57. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 31.12.2014
58. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 4.7.2011
59. Isojoen Konehallin toimitusjohtajan muistiinpanot koskien Lahden Traktorivarusteen edustajien tapaamista 20.5.2014
60. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 25.11.2014
61. Lahden Traktorivarusteen ja Isojoen Konehallin sähköpostiviestejä 9.12.2014
62. Turun Konekeskuksen ja Isojoen Konehallin sähköpostiviestejä 9.12.2014
63. OTP-jälleenmyyjän ja Isojoen Konehallin sähköpostiviestejä 12.1.2015
64. OTP-jälleenmyyjän sähköpostiviesti Isojoen Konehallille 27.3.2011 ja Isojoen Konehallin sähköpostivastaus 28.3.2011
65. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 23.8.2013
66. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 15.9.2012–18.1.2013
67. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 3.1.2015
68. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 6.1.2015
69. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 8.9.2011
70. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 9.9.2011
71. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 24. ja 25.9.2012
72. Isojoen Konehallin asiakirja ”Jory palaveri 2/2014”
73. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 23.5.2014
74. Kokousmuistio ”Työkalu”-kehitysryhmän kokouksesta 15.12.2010
75. Kokousmuistio ”Työkalu- ja varaosa” -kehitysryhmien yhteiskokouksesta 22.10.2014
76. Isojoen Konehallin asiakirja ”Jory palaveri 9/2014”
77. Lahden Traktorivarusteen sähköpostiviestit Isojoen Konehallille ja Turun Konekeskukselle 9.12.2014
78. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 10.12.2014
79. Turun Konekeskuksen ja Lahden Traktorivarusteen välistä sähköpostikirjeenvaihtoa 19. ja 20.2.2015
80. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 7.1.2015
81. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 27.12.2014
82. Turun Konekeskuksen sähköpostiviesti Isojoen Konehallille 28.12.2014 ja Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 29.12.2014
83. Virtasen Moottorin sähköpostiviesti Isojoen Konehallille 30.12.2014 ja Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 30.12.2014
84. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 30. ja 31.12.2014
85. Lahden Traktorivarusteen sähköpostiviesti Turun Konekeskukselle 31.12.2014
86. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 7.1.2015
87. Isojoen Konehallin asiakirja ”Jory palaveri 1/2015”
88. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 23.1.2015
89. Isojoen Konehallin sähköpostiviesti Virtasen Moottorille 23.1.2015
90. Turun Konekeskuksen sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 5.2.2015
91. KKV:n sähköpostivastaus Isojoen Konehallille 30.6.2020
92. Isojoen Konehallin 15.4.2020 KKV:n selvityspyyntöön antama vastaus
93. IKH-jälleenmyyntiketjun kehitysryhmäkokoukseen liittyvää sähköpostikirjeenvaihtoa 9.–13.3.2012
94. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 8.5.2014
95. Isojoen Konehallin ja Virtasen Moottorin sähköpostiviestejä 20. ja 21.5.2013

 
Isojoen Konehalli Oy

1. KKV:n tarkastuspäätös 25.5.2015
2. KKV:n tarkastuskertomus 3.7.2015
3. Muistio 28.1.2015 käydystä puhelinkeskustelusta KKV:n ja Virtasen Moottorin edustajien välillä (KKV:n muu asiakirja 1)
4. Muistio KKV:n ja Virtasen Moottorin edustajien puhelinkeskustelusta 10.2.2015 (KKV:n muu asiakirja 7)
5. Muistio KKV:n ja Virtasen Moottorin edustajien puhelinkeskustelusta 8.5.2015 (KKV:n muu asiakirja 10)
6. Virtasen Moottorin sähköpostiviesti KKV:lle 2.2.2015
7. Virtasen Moottorin sähköpostiviesti KKV:lle 10.2.2015
8. KKV:n tarkastussuunnitelma 25.5.2015
9. KKV:n asiaote 29.4.2021
10. Isojoen Konehallin Puuilolle 21.8.2009 ja 3.11.2009 osoittamat laskut
11. Puuilon liikevaihto ja ostot Isojoen Konehallilta vuosina 2010–2019
12. Kuvakaappaus Virtasen Moottorin traktorimies.fi -sivustolta 3.12.2020
13. Kuvakaappaus Virtasen Moottorin tarvikkeet.fi -sivustolta 3.12.2020
14. Kuvakaappaus Virtasen Moottorin traktorimies.fi -sivustolta 15.1.2021
15. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 5.3.2015
16. Selvitys toimitilan etsinnästä
17. Kuvakaappaus Virtasen Moottorin virtasenkauppa.fi -sivustolta 21.5.2020
18. Selvitys IKH-verkkokaupan ostoskoritiedoista
19. IKH-verkkokauppasopimus vuodelta 2016
20. Selvitys IKH-verkkokaupan kanssa kilpailevista verkkokaupoista (12/2019)
21. Ote Maaseudun tulevaisuus -lehdestä 11.11.2015
22. Selvitys IKH-verkkokaupan tuotekortissa olevista tiedoista
23. SOVH-hinnoilla myytyjen myyntirivien prosentuaalinen osuus kaikista OTP-pisteiden myyntiriveistä vuosina 2010–2019
24. Isojoen Konehallin tekemä sisäinen vertailu Turun Konekeskuksen verkkokaupan hinnoittelusta 15.7.2019, 24.1.2020, 21.4.2020 ja 8.6.2020
25. Isojoen Konehallin kilpailukyvyn selvittämiseksi takautuvasti 19.2.2015 tekemä sisäinen hintavertailu tuotteista, joiden myyntimäärät olivat pudonneet
26. Isojoen Konehallin kilpailukyvyn selvittämiseksi tekemä sisäinen hintavertailu IKH-verkkokaupassa myytyjen varaosien hinnoista vuonna 2018 verrattuna muihin verkkokauppoihin
27. KKV:n ilmoitus koskien Turun Konekeskuksen asemaa kilpailunrajoituksen tutkinnassa 13.6.2019
28. KKV:n ilmoitus koskien Lahden Traktorivarusteen asemaa kilpailunrajoituksen tutkinnassa 13.6.2019
29. Isojoen Konehallin sähköpostiviesti KKV:lle 7.2.2020
30. Isojoen Konehallin sähköpostiviesti KKV:lle 1.4.2020
31. Isojoen Konehallin ja KKV:n välistä sähköpostikirjeenvaihtoa 6.–14.5.2020
32. KKV:n sähköpostiviesti Isojoen Konehallille 4.10.2019
33. Isojoen Konehallin ja KKV:n välistä sähköpostikirjeenvaihtoa 17.–24.10.2019
34. Isojoen Konehalin ja KKV:n välistä sähköpostikirjeenvaihtoa 27.–29.5.2020 ja 22.11.2019
35. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 8.–26.1.2015 (KKV:n todiste 15)
36. Valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien vastaukset KKV:n 19.10.2015 esittämään selvityspyyntöön (KKV:n todiste 18)
37. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 19.11.2010 (KKV:n todiste 26)
38. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 2.2.2010 (KKV:n todiste 34)
39. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 16.–17.12.2014 (KKV:n todiste 53)
40. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 23.3.2015 (KKV:n todiste 55)
41. Sähköpostikirjeenvaihtoa OTP-jälleenmyyjän ja Isojoen Konehallin välillä 12.1.2015 (KKV:n todiste 63)
42. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 23.8.2013 (KKV:n todiste 65)
43. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 15.9.2012–18.1.2013 (KKV:n todiste 66)
44. Isojoen Konehallin sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 24.–25.9.2012 (KKV:n todiste 71)
45. Isojoen Konehallin tekemä sisäinen vertailu Tukkumyynti Lasse Anttila Oy:n, Vieskan Konetarvike Oy:n ja Lakeuden Kone ja Maataloustarvike Oy:n verkkokauppojen hinnoittelusta ajankohtina 24.1.2020, 21.4.2020 ja 8.6.2020
46. Kuvakaappaus Virtasen Moottorin traktorimies.fi -sivustolta 22.6.2021
47. Kuvakaappaus Virtasen Moottorin tarvikkeet.fi -sivustolta 22.6.2021
48. Valokuva Virtasen Moottorin toimitiloista 3.2.2011

Muut asiakirjat

Kilpailu- ja kuluttajavirasto

1. Muistio 28.1.2015 käydystä puhelinkeskustelusta KKV:n ja Virtasen Moottorin edustajien välillä
2. Kuulemistranskripti / Isojoen Konehallin toimitusjohtaja 28.5.2015
3. Muistio KKV:n ja Motonetin edustajien tapaamisesta 30.10.2015
4. Muistio KKV:n ja Puuilon edustajien tapaamisesta 6.10.2015
5. Valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien edustus esityksessä mainituissa IKH-jälleenmyyntiketjun kehitysryhmän tapaamisissa
6. Kuulemistranskripti / Turun Konekeskuksen toimitusjohtaja 29.10.2015
7. Muistio KKV:n ja Virtasen Moottorin edustajien puhelinkeskustelusta 10.2.2015
8. Muistio KKV:n ja Virtasen Moottorin edustajien puhelinkeskustelusta 5.6.2017
9. Muistio KKV:n ja Virtasen Moottorin edustajien tapaamisesta 27.8.2015
10. Muistio KKV:n ja Virtasen Moottorin edustajien puhelinkeskustelusta 8.5.2015

Isojoen Konehalli Oy

1. KKV:n määräys lopettaa kilpailunrajoitus ja esitys markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämiseksi 20.5.2020, (dnro KKV/676/14.00.00/2015)
2. Tiedoksisaantitodistus 20.5.2020
3. Selvitys IKH-verkkokaupan uudesta toimintamallista
4. Isojoen Konehallin esitys Skype-tapaamisessa KKV:n kanssa 28.4.2020
5. Konkurrensverkets beslut 30.10.2014, dnr 559/2013
6. Lehdistötiedote 25.6.2020, ”Bundeskartellamt clears Intersport’s online platform sales model”
7. Isojoen Konehallin KKV:lle 10.3.2020 antaman vastineen IKH-verkkokauppaa koskeva osio (sivut 62–69)
8. Muistio Isojoen Konehallin ja KKV:n edustajien Skype-tapaamisesta 28.4.2020
9. Kuulemistranskripti / Turun Konekeskuksen toimitusjohtaja 29.10.2015 (KKV:n muu asiakirja 6)
10. Kuulemistranskripti / Isojoen Konehallin toimitusjohtaja 28.5.2015 (KKV:n muu asiakirja 2)
11. Kuulemistranskripti / Isojoen Konehallin toimitusjohtaja 17.11.2015
12. Muistio KKV:n ja Motonetin edustajien tapaamisesta 30.10.2015 (KKV:n muu asiakirja 3)

Henkilötodistelu

Kilpailu- ja kuluttajavirasto

1. MV, Virtasen Moottori Oy:n hallituksen puheenjohtaja, asianosaisena selvittämistarkoituksessa
2. JV
3. MT

Isojoen Konehalli Oy

1. TH
2. HS
3. RM
4. TA
5. PP
6. IP
7. JPK
8. AV
9. JR
10. JM
11. MS
12. AH

Suullinen valmistelu

Asiaa on 28.4., 1.6. ja 16.6.2021 valmisteltu markkinaoikeudessa suullisesti. Suullisessa valmistelussa asiaa on käsitelty markkinaoikeuden laatiman yhteenvedon perusteella.

Suullinen käsittely markkinaoikeudessa

Markkinaoikeus on järjestänyt 1.9., 3.9., 6.–9.9., 13.–16.9. ja 22.9.2021 suullisen käsittelyn, josta on laadittu erillinen pöytäkirja.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Kysymyksenasettelu

1. Asiassa on kysymys siitä, onko Isojoen Konehalli menetellyt kilpailusääntöjen vastaisesti siitä syystä, että ensinnäkin se olisi määrännyt ajanjaksolla 16.2.2010–20.2.2015 jälleenmyyjänsä noudattamaan niille jakelemiensa tuotteiden vähimmäisjälleenmyyntihintoja jälleenmyyjien omissa myyntikanavissa sekä että toiseksi se olisi edellyttänyt 28.10.2014 alkaen omistamassaan ja hallinnoimassaan IKH-verkkokaupassa siihen liittyneiltä jälleenmyyjiltään kiinteän jälleenmyyntihinnan noudattamista.

2 Yleisesti Isojoen Konehalli Oy:stä

2. Isojoen Konehalli on teknisen kaupan alalla toimiva yhtiö, jonka päätoimialana on työkalu- ja tarviketukkukauppa. Isojoen Konehallin markkina-alueena on koko Suomi ja se tuo maahan ja myy muun muassa erilaisia varaosia, tarvikkeita, työkaluja, koneita ja laitteita. Yhtiön tuotevalikoima on asiassa esitetyn selvityksen mukaan kattanut vuonna 2015 noin 46.000 tuotenimikettä ja vuonna 2020 noin 55.000 tuotenimikettä.

3. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Isojoen Konehallin markkinaosuus teknisen kaupan toimialan yhteenlasketusta myynnistä nyt tarkasteltavana olevana ajanjaksona on ollut melko vähäinen. Isojoen Konehalli on itse arvioinut markkinaosuutensa olevan teknisen tukkukaupan kokonaismarkkinoilla noin yhden prosentin luokkaa.

4. Isojoen Konehallin jälleenmyyjät voidaan jakaa kahteen ryhmään: IKH jälleenmyyntiketjuun kuuluviin valtuutettuihin IKH-jälleenmyyjiin, joilla on myyntiyhteistyösopimus (niin sanottu IKH-myyntiyhteistyösopimus) Isojoen Konehallin kanssa, sekä muihin jälleenmyyjiin, joille Isojoen Konehalli on toimittanut tuotevalikoimaansa kuuluneita tuotteita ilman, että jälleenmyyjällä on ollut IKH-myyntiyhteistyösopimusta Isojoen Konehallin kanssa.

5. IKH-jälleenmyyntiketjuun kuuluvat valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ovat jakaantuneet edelleen IKH-työkaluvaltuutettuihin jälleenmyyjiin (aikaisemmin Työkaluässä-jälleenmyyjä), IKH-varaosavaltuutettuihin jälleenmyyjiin (aikaisemmin Longlife-jälleenmyyjä) sekä molemmat valtuutukset omaaviin IKH-työkalu- ja varaosavaltuutettuihin jälleenmyyjiin.

6. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Isojoen Konehallilla on ollut vuosina 2010–2015 noin 120 valtuutettua IKH-jälleenmyyjää sijoittautuneena ympäri Suomen. Vuonna 2020 valtuutettuja IKH-jälleenmyyjiä on ollut esityksen mukaan valtakunnallisesti 110 kappaletta.

7. Tukkukaupan lisäksi Isojoen Konehalli on asiassa esitetyn selvityksen mukaan toiminut myös vähittäismarkkinalla myyden tuotteita suoraan kuluttajille ja yritysasiakkaille yhden oman Kauhajoella sijaitsevan jälleenmyyntitoimipisteensä sekä eri ajankohtina perustettujen yhdeksän Työkalu- ja Varaosa Oy -yhtiön jälleenmyyntipisteiden kautta.

8. Isojoen Konehallin omistama ja hallinnoima IKH-verkkokauppa on aloittanut toimintansa 28.10.2014.

3 Puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen liittyvät väitteet

9. Isojoen Konehalli on esittänyt, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto on tehnyt päätöksensä ja seuraamusmaksuesityksensä osalta menettelyvirheitä, jotka ovat vaikeuttaneet Isojoen Konehallin puolustautumista asiassa.

10. Isojoen Konehallin mukaan KKV:n kohtuuttoman pitkä käsittelyaika sekä selvitys- ja neuvontavelvollisuuden laiminlyönti ja tutkimusrauha viraston tutkinnan aikana ovat haitanneet yhtiön puolustautumista merkittävästi. Isojoen Konehalli on saanut tietää viraston IKH-verkkokauppaa koskevista näkemyksistä ensimmäisen kerran vasta 13.1.2020, jolloin KKV:n esitysluonnos annettiin sille tiedoksi. Tutkimusrauha ja siihen yhdistynyt ilmaisukielto ovat tarkoittaneet, että Isojoen Konehalli ei ole saanut olla yhteydessä jälleenmyyjiinsä ennen seuraamusmaksuesityksen julkaisemista, mistä on seurannut, etteivät yhtiön jälleenmyyjät ole päässeet vaikuttamaan viraston selvitysprosessiin IKH-verkkokaupan osalta. Isojoen Konehallia on myös laiminlyöty kuulla seuraamusmaksun määrästä ennen esityksen tekemistä.

11. Lisäksi Isojoen Konehalli on esittänyt, että KKV on ylittänyt toukokuussa 2015 Isojoen Konehallissa tekemänsä tarkastuksen osalta toimivaltansa. Virasto on ottanut tarkastuksessa haltuunsa asiakirjoja, jotka ovat olleet peräisin kilpailulain voimaantuloa 1.11.2011 edeltävältä ajalta, vaikka tarkastuspäätöksen valtuutus on sanamuotonsa mukaan koskenut vain kilpailulain voimaantulon jälkeisen menettelyn tutkimista.

12. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei esittämänsä mukaan ole tehnyt tutkinnassaan menettelyvirheitä tai loukannut Isojoen Konehallin puolustautumisoikeuksia. Isojoen Konehalli on saanut tutustua viraston keräämään selvitykseen ja sillä on ollut mahdollisuus esittää selvitystä ja vastanäyttöä tarkastusaineistosta ilmenevistä seikoista. Esityksen kohteena olevaa yritystä kuullaan seuraamusmaksun määrästä ja perusteista vasta markkinaoikeuskäsittelyn aikana.

13. KKV:n tarkastuspäätöksessä 25.5.2015 todetun mukaan KKV:n saamien tietojen mukaan on ollut epäiltävissä, että yritykset, mukaan lukien Isojoen Konehalli ja/tai sen määräysvaltaan kuuluvat yritykset, ovat osallistuneet kilpailulain 5 §:ssä sekä SEUT 101 artiklan 1 kohdassa kiellettyyn menettelyyn. Virasto on tarkastuspäätöksellään päättänyt tarkastuksen toimittamisesta Isojoen Konehallissa 27.5.2015 alkaen sen selvittämiseksi, onko Isojoen Konehalli osallistunut kilpailulain 5 §:ssä tai SEUT 101 artiklan 1 kohdassa kiellettyyn menettelyyn teknisen tukkukaupan alalla Suomessa.

14. KKV:n tarkastuskertomuksessa 3.7.2015 on todettu, että virasto on toimittanut 27. ja 28.5.2015 Isojoen Konehallissa kilpailulain 35 §:ssä (662/2012) tarkoitetun tarkastuksen. Tarkastuskertomuksen mukaan virasto on ottanut tarkastuksen aikana jäljennöksiä asiakirjoista ja antanut Isojoen Konehallille kaksoiskappaleet tarkastuksen aikana kerättyjen asiakirjojen jäljennöksistä.

15. Hallintolain 34 §:n 1 momentin mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

16. Kilpailulain 50 §:n 3 momentin mukaan ennen kilpailulain voimaantuloa tapahtuneisiin kilpailurikkomuksiin sovelletaan mainitun lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Asian käsittelyyn sovelletaan kuitenkin, mitä mainitun lain 32–38 §:ssä on säädetty muun ohella elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvollisuudesta, tarkastuksista ja elinkeinonharjoittajan puolustautumisoikeuksista.

17. Kilpailulain 33 §:n 1 momentin (662/2012) mukaan elinkeinonharjoittaja ja elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä ovat velvollisia Kilpailu- ja kuluttajaviraston kehotuksesta antamaan sille kaikki kilpailunrajoituksen sisällön, tarkoituksen ja vaikutuksen sekä kilpailuolosuhteiden selvittämiseksi tarpeelliset tiedot ja asiakirjat.

18. Kilpailulain 35 §:n 1 momentin (662/2012) mukaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja aluehallintoviraston asianomaisella virkamiehellä on oikeus mainitun lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvomiseksi toimittaa tarkastus elinkeinonharjoittajan hallinnassa olevissa liike- ja varastotiloissa, maa-alueilla ja kulkuneuvoissa.

19. Kilpailulain 37 §:n 1 momentin (78/2015) mukaan elinkeinonharjoittajan ja elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän on tarkastusta varten päästettävä Kilpailu- ja kuluttajaviraston, aluehallintoviraston tai Euroopan komission virkamies taikka näiden valtuuttamat henkilöt hallinnassaan oleviin liike- ja varastotiloihin, maa-alueille ja kulkuneuvoihin. Tarkastusta toimittavalla virkamiehellä on oikeus tutkia elinkeinonharjoittajan ja elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän liikekirjeenvaihto, kirjanpito, tietojenkäsittelyn tallenteet, muut asiakirjat ja data, joilla voi olla merkitystä mainitun lain tai sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvonnassa, ja ottaa niistä jäljennöksiä.

20. Kilpailulain 38 §:n 1 momentin mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto ilmoittaa tutkinnan kohteena olevalle elinkeinonharjoittajalle, mikä on sen asema tutkinnassa ja mistä teosta sitä epäillään. Elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada tiedot niin pian, kuin se on mahdollista ilman, että siitä voi aiheutua haittaa kilpailunrajoituksen selvittämiselle.

21. Kilpailulain 38 §:n 4 momentin mukaan elinkeinonharjoittajalla on oikeus tulla kuulluksi, ennen kuin Kilpailu- ja kuluttajavirasto tekee seuraamusmaksuesityksen tai mainitun lain 5 tai 7 §:n taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklan vastaisen menettelyn toteavan päätöksen. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ilmoittaa elinkeinonharjoittajalle kirjallisesti tutkinnassa esiin tulleisiin seikkoihin liittyen sitä vastaan esittämänsä väitteet ja niiden perustelut. Kilpailu- ja kuluttajavirasto asettaa kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa elinkeinonharjoittaja voi esittää Kilpailu- ja kuluttajavirastolle näkökantansa suullisesti tai kirjallisesti.

22. Kilpailulain 38 §:n 4 momentin esitöissä (HE 88/2010 vp s. 80 ja 81) on todettu, että Kilpailu- ja kuluttajaviraston on ilmoitettava kirjallisesti osapuolille niitä vastaan esittämänsä väitteet ja niiden perustelut. Kirjallisessa tiedoksiannossa on kuvailtava niitä tosiseikkoja, joiden varaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto perustaa oikeudellisen arviointinsa ja tiedoksiannon tulee sisältää kaikki merkitykselliset tosiseikat ja ne oikeudelliset johtopäätökset, joita Kilpailu- ja kuluttajavirasto on tehnyt tosiseikkojen nojalla. Säännöstä sovellettaessa on otettava huomioon vapaa todisteiden harkinta. Säännös ei estä ottamasta huomioon näyttöä, jota ei ole tuotu esiin käsittelyn aikaisemmassa vaiheessa. Pykälän 4 momentin tarkoituksena on varmistaa, että kilpailurikkomuksesta epäilty elinkeinonharjoittaja tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä saa kaikki tarvittavat tiedot Kilpailu- ja kuluttajaviraston esittämistä väitteistä ja niiden perusteluista, jotta se voi puolustautua tehokkaasti Kilpailu- ja kuluttajaviraston esittämiä väitteitä vastaan.

23. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä KHO 2016:221 on todettu, että elinkeinonharjoittajan tehokkaan puolustautumisen kannalta on olennaista, että elinkeinonharjoittaja saa hallintolain 34 §:n 1 momentin ja kilpailulain 38 §:n 4 momentin mukaisessa kuulemismenettelyssä ilmaista näkemyksensä KKV:n esiin tuomien, kilpailunrikkomuksen olemassaoloa koskevien ja mahdollisen seuraamuksen määräämisen perusteena olevien tosiseikkojen ja olosuhteiden paikkansapitävyydestä ja merkityksestä. Samoin tehokkaan puolustautumisen kannalta on olennaista, että elinkeinonharjoittaja saa tilaisuuden ilmaista näkemyksensä erityisesti siitä selvityksestä, jota virasto on käyttänyt kilpailunrikkomuksen olemassaoloa koskevan päätöksensä tai seuraamusmaksuesityksensä tekemiseen johtaneessa menettelyssä, sekä tuoda esiin muut asian arvioimisen kannalta merkityksellisinä pitämänsä seikat (333 kohta).

24. Edellä mainitun vuosikirjapäätöksen KHO 2016:221 mukaan oikeudesta tehokkaaseen puolustautumiseen ei sen sijaan johdu vaatimusta siitä, että KKV:n lopullinen päätös vastaisi sellaisenaan elinkeinonharjoittajalle toimitettua päätösluonnosta tai muuta vastaavaa asiakirjaa. Hallintolain 34 §:n 1 momentti tai kilpailulain 38 §:n 4 momentti ei myöskään ole esteenä sille, että KKV esittää lopullisessa päätöksessään päätösluonnokseen verrattuna täydentäviä perusteluja elinkeinonharjoittajan kuulemisensa yhteydessä esiin tuomiin seikkoihin liittyen. Hallintolain 34 §:n 1 momentin tai kilpailulain 38 §:n 4 momentin mukaisen menettelyn virheen tai puutteen merkitystä on arvioitava ottaen huomioon menettely kokonaisuudessaan sekä erityisesti se, miten virhe tai puute on tosiasiassa vaikuttanut elinkeinonharjoittajan puolustautumisoikeuksien toteutumiseen (334 ja 335 kohta).

25. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole viraston 27. ja 28.5.2015 Isojoen Konehallissa toteuttaman tarkastuksen lainmukaisuuden tai Isojoen Konehallin puolustautumisoikeuksien arvioinnin kannalta merkitystä sillä, että edellä mainitussa KKV:n tarkastuspäätöksessä 25.5.2015 ei ole mainittu ennen kilpailulain säätämistä voimassa ollutta kilpailunrajoituslakia (480/1992). Mainittuun tarkastukseen on nimittäin tullut kilpailulain 50 §:n 3 momentin nojalla soveltaa yksinomaan kilpailulain tarkastuksia koskevia säännöksiä. Tarkastuspäätöksestä on lisäksi katsottava käyneen riittävän yksilöidysti ilmi, mikä on ollut Isojoen Konehallin asema tutkinnassa, mistä teosta sitä on epäilty ja mihin tarkoitukseen tietoa on aiottu yhtiötä koskevassa tarkastuksessa hankkia. On myös huomattava, että ennen 1.11.2011 voimassa ollut kilpailunrajoituslain (480/1992) 4 § ja viraston tarkastuspäätöksessä mainittu kilpailulain 5 § ovat olleet keskenään samansisältöisiä.

26. Edellä esitetty huomioon ottaen viraston ei ole katsottava ylittäneen toimivaltuuksiaan ottamalla tarkastuksessa haltuunsa asiakirjoja, jotka ovat olleet peräisin ajalta ennen kilpailulain voimaantuloa 1.11.2011.

27. Markkinaoikeus toteaa, että Isojoen Konehalli ei ole kiistänyt edellä mainittuun tarkastuskertomukseen sisältynyttä toteamusta siitä, että virasto on antanut sille kaksoiskappaleet tarkastuksen aikana kerättyjen asiakirjojen jäljennöksistä. Asiassa ei ole muutoinkaan ilmennyt, etteikö Isojoen Konehalli olisi saanut seuraamusmaksuesityksen tekemiseen johtaneessa menettelyssä puolustautumistaan varten tarpeellisia tietoja viraston esittämistä väitteistä ja niiden perusteluista. Virasto ei ole ollut velvollinen varaamaan Isojoen Konehallille tilaisuutta lausua seuraamusmaksun määrästä ja määrää koskevista perusteista ennen esityksen tekemistä.

28. Isojoen Konehallin tutkimusrauhasta ja ilmaisukiellosta esittämien väitteiden osalta markkinaoikeus toteaa, että Kilpailu- ja kuluttajavirastolla on kilpailulain 38 §:n 2 momentin perusteella oikeus rajoittaa tutkinnan kohteena olevan elinkeinonharjoittajan oikeutta saada tietoa tutkintaa koskevista asiakirjoista ja asian käsittelyvaiheesta. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 15 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat muun ohella asiakirjat, jotka sisältävät tietoja viranomaisen tehtäväksi säädetystä tarkastuksesta tai muusta valvontatoimeen liittyvästä seikasta, jos tiedon antaminen niistä vaarantaisi valvonnan tai sen tarkoituksen toteutumisen tai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa asiaan osalliselle.

29. Edellä todettu huomioon ottaen KKV:n on ollut tutkimusrauhan perusteella mahdollista rajoittaa Isojoen Konehallin jälleenmyyjien oikeutta saada tietoja kyseessä olevasta tutkinnasta ennen seuraamusmaksuesityksen julkaisemista. Viraston ei siten ole katsottava menetelleen virheellisesti, kun se on rajoittanut Isojoen Konehallin oikeutta olla yhteydessä jälleenmyyjiinsä ennen epäiltyä kilpailunrajoitusta koskevan tutkinnan päättymistä.

30. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei viraston menettelyn voida katsoa loukanneen Isojoen Konehallin puolustautumisoikeuksia yhtiön esittämän mukaisesti. Isojoen Konehallilla on lisäksi ollut markkinaoikeuskäsittelyn aikana mahdollisuus lausua siitä viraston esittämästä selvityksestä ja näytöstä, jota virasto on käyttänyt kilpailunrajoituksen olemassaoloa koskevan päätöksensä ja seuraamusmaksuesityksensä perusteena. Isojoen Konehallin on näin ollen ollut mahdollista tuoda markkinaoikeudessa esille kaikki asian arvioinnin kannalta merkityksellisinä pitämänsä seikat.

 
4 Oikeudelliset lähtökohdat

31. Kilpailunrajoituslain (480/1992) 4 §:n 1 momentin mukaan sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä. Mainitun pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan kiellettyjä ovat erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat, joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja.

32. Kilpailunrajoituslain (480/1992) 4 §:n esitöiden (HE 11/2004 vp s. 31) mukaan pykälän tarkoituksena on ollut yhdenmukaistaa horisontaalisia ja vertikaalisia kilpailunrajoituksia koskeva kansallinen sääntely EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan (nykyisin SEUT 101 artikla) mukaisen sääntelyn kanssa. Muutos on merkinnyt kieltoperiaatteeseen siirtymistä myös kaikkien vertikaalisten kilpailunrajoitusten osalta.

33. Kilpailunrajoituslain (480/1992) 4 §:n esitöiden (HE 11/2004 vp s. 31) mukaan mainittu säännös sisältää tuolloin voimassa olleen määrähintojen asettamiskiellon, lukuun ottamatta mahdollisuutta asettaa enimmäismyyntihinta tai suositella myyntihintaa. Esitöiden mukaan myös enimmäishintojen asettaminen ja hintasuositukset ovat kuitenkin kiellettyjä, jos ne johtavat kiinteään hintaan tai vähimmäismyyntihintaan esimerkiksi jonkin osapuolen käyttämän painostuksen tai tarjoamien kannustimien vuoksi. Vähimmäismyyntihintojen asettaminen on edelleen kiellettyä.

34. Kilpailunrajoituslaki (480/1992) on kumottu 1.11.2011 voimaan tulleella kilpailulailla.

35. Kilpailulain 5 §:n 1 momentin mukaan sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä. Mainitun pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan kiellettyjä ovat erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat, joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja.

36. SEUT 101 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan sisämarkkinoille soveltumattomia ja kiellettyjä ovat sellaiset yritysten väliset sopimukset, yritysten yhteenliittymien päätökset sekä yritysten yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka ovat omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja joiden tarkoituksena on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla tai joista seuraa, että kilpailu estyy, rajoittuu tai vääristyy sisämarkkinoilla, ja erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat, joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja.

5 Väitetty määrähinnoittelu ajanjaksolla 16.2.2010–20.2.2015

5.1 Viraston kanta

37. Virasto on esittänyt, että Isojoen Konehalli on määrännyt 16.2.2010–20.2.2015 jälleenmyyjänsä noudattamaan niille jakelemiensa tuotteiden vähimmäisjälleenmyyntihintoja jälleenmyyjien omissa myyntikanavissa asettamalla ohjevähittäishintoja (jäljempänä myös ovh-hinnat) ja painostamalla jälleenmyyjiä noudattamaan näitä hintoja. Mikäli jälleenmyyjä ei ole noudattanut Isojoen Konehallin määräämää vähimmäishintatasoa, Isojoen Konehalli on poistanut tältä jälleenmyyjältä alennuksia, kieltänyt käyttämästä IKH-tavaramerkkiä jälleenmyyjän verkkokaupassa tai tämän myymässä tuotteessa, keskeyttänyt toimituksia ja viimesijaisena keinona irtisanonut erään jälleenmyyjän myyntiyhteistyösopimuksen.

38. Isojoen Konehallin jälleenmyyjät ovat sitoutuneet noudattamaan Isojoen Konehallin määräämiä vähimmäisjälleenmyyntihintoja omissa myyntikanavissaan. Isojoen Konehalli on asettanut IKH-jälleenmyyntiketjuun pääsyn edellytykseksi ovh-hintojen noudattamisen ja puuttunut jälleenmyyjiensä hinnoitteluun ainoastaan tarvittaessa.

39. Isojoen Konehalli on ylläpitänyt tukkuhinnastoaan ja päivittänyt sitä yleensä kuukausittain. Jälleenmyyjälle toimitetusta tukkuhinnastosta on ilmennyt jälleenmyyjän alennuskoodi, ostohinta sekä tuotteiden ovh-hinnat.

40. Isojoen Konehalli on toimeenpannut ja tehostanut määrähinnoittelua hintaseurannalla. Isojoen Konehallin hintaseuranta on kohdistunut erityisesti niihin jälleenmyyjiin, jotka ovat myyneet sen jakelemia tuotteita omissa verkkokaupoissaan, mutta se on kohdistunut myös myymälä- ja lehtihintoihin.

41. Isojoen Konehallin hintaseuranta on mahdollistanut sille määrähinnoittelusta poikenneiden jälleenmyyjien tunnistamisen ja hintapoikkeamiin reagoinnin. Isojoen Konehalli on etenkin kalliimmissa tuotteissa seurannut omatoimisesti jälleenmyyjiensä hinnoittelua verkossa, vertaillut jälleenmyyjiensä hintoja ovh-hintoihinsa ja ottanut yhteyttä määrätystä hintatasosta poikenneisiin jälleenmyyjiinsä. Myös osa jälleenmyyjistä ja tavarantoimittajista on antanut Isojoen Konehallille palautetta niistä jälleenmyyjistä, jotka eivät ole noudattaneet sen ovh-hintoja, mikä on helpottanut Isojoen Konehallin reagoimista hintapoikkeamiin.

42. Isojoen Konehallin mainitulla ajanjaksolla toteuttamassa kielletyssä määrähinnoittelussa on ollut kyse jakelujärjestelmän systemaattista väärinkäyttöä osoittavasta tarkoitukseen perustuvasta kilpailunrajoituksesta eikä Isojoen Konehallin sallittavina pidettävistä yksipuolisista toimista. Menettelyn tavoitteena on ollut poistaa Isojoen Konehallin jakelemilta tuotteilta sisäinen hintakilpailu sekä varmistaa Isojoen Konehallille ja IKH-jälleenmyyntiketjulle keinotekoisen korkea kate näiden tuotteiden myynnistä. Isojoen Konehalli on toteuttanut määrähinnoittelutoimenpiteitä koko tarkastellun ajanjakson niin säännöllisesti ja laajasti kuin tavoitteen saavuttamiseksi on ollut tarpeen. Silloinkin, kun Isojoen Konehalli ei nimenomaisesti ole tehnyt määrähinnoittelua merkitseviä sopimuksia tai niitä toteuttavia toimenpiteitä, sen toteuttamaa hintaseurantaa on pidettävä osoituksena määrähintasopimuksen olemassaolosta.

5.2 Isojoen Konehallin kanta

43. Isojoen Konehalli on kiistänyt, että se olisi syyllistynyt kiellettyyn määrähinnoitteluun.

44. Isojoen Konehallin kaikki jälleenmyyjät ovat hinnoitelleet myymänsä tuotteet itsenäisesti ja vapaasti, eikä Isojoen Konehallilla ja sen jälleenmyyjillä ole ollut yhteisymmärrystä ovh-hintojen noudattamisesta. Viraston esityksessään esille tuomat väitteet ovat koskeneet Isojoen Konehallin yksipuolisia toimenpiteitä ja tapahtumia, joilla ei ole ollut yhteyttä keskenään.

45. Ohjeellisten suositushintojen käyttäminen on kilpailuoikeudellisesti sallittua. Kyseessä olevilla teknisen kaupan markkinoilla on tavanomaista, että tavarantoimittajat toimittavat jakelijoilleen niiden hinnoittelua sitomattomia ovh-hinnastoja.

46. Isojoen Konehallin jälleenmyyjillä on ollut mahdollisuus poiketa Isojoen Konehallin toimittamista suositushinnoista, eikä Isojoen Konehalli ole painostanut, kehottanut tai kannustanut jälleenmyyjiään käyttämään myymiensä tuotteiden hinnoittelussa ovh-hintoja. Vapaa hinnoitteluoikeus on käynyt ilmi esimerkiksi Isojoen Konehallin ja sen jälleenmyyjien välillä tehdyistä IKH-myyntiyhteistyösopimuksista.

47. Isojoen Konehallilla ei ole ollut hintaseurantajärjestelmää. Isojoen Konehallin ei ole edes ollut mahdollista seurata jälleenmyyjiensä toteutuneiden hintojen suhdetta ovh-hintoihin. Isojoen Konehalli on seurannut kilpailijoidensa hintoja vähittäis- ja tukkutasolla vain oman kilpailukykynsä turvaamiseksi. Tällainen yhtiön sisäisesti toteutettu seuranta, josta jakelijat eivät edes ole olleet tietoisia, ei ole osoitus kielletystä määrähinnoittelusta. Myöskään Isojoen Konehallin jakelijoiltaan saamat yksittäiset viestit eivät ole osoitus määrähinnoittelua koskevasta yhteisymmärryksestä.

48. Kyseessä olevaan ajanjaksoon liittyvät viraston väitteet ovat koskeneet Isojoen Konehallin yksipuolisia toimenpiteitä ja toisistaan irrallisia tapahtumia, jotka ovat kohdistuneet vain yksittäisiin jakelijoihin ja tuotteisiin. Näillä tapahtumilla ei ole ollut kilpailusääntöjen vastaista kokonaissuunnitelmaa osoittavia yhdistäviä tekijöitä, joten väitetty määrähinnoittelu ei viraston esittämällä tavalla ole voinut mitenkään koskea koko IKH-jälleenmyyntiketjua.

49. Väitetty määrähinnoittelu ei ole edes voinut kohdistua yritys- ja tiliasiakasmyyntiin, joka on muodostanut jälleenmyyjien myynnistä valtaosan. Yritys- ja tiliasiakkaille tapahtuvassa myynnissä annetaan lähes poikkeuksetta alennuksia ja myyntihinnat alittavat käytännössä aina ovh-hinnat.

50. Viraston seuraamusmaksuesitys on sen jaksossa 8.2 ”Päätöksen ja esityksen kohteena olevat tuotteet ja niiden jakelu” todetun mukaan koskenut Isojoen Konehallin menettelyä vain siltä osin kuin menettely on kohdistunut niin sanottujen IKH-tuotteiden jälleenmyyntihintoihin IKH-jälleenmyyntiketjussa ja siten IKH-tuotteiden jakelijoiden väliseen IKH-tuotemerkin sisäiseen kilpailuun. Näin ollen esityksen ei voida katsoa kohdistuneen Isojoen Konehallin niihin jälleenmyyjiin, joilla ei ole ollut IKH-myyntiyhteistyösopimusta Isojoen Konehallin kanssa. Lisäksi esitys on siinä ilmoitetun perusteella kohdistunut ainoastaan IKH-tuotemerkillä myytyihin tuotteisiin. Siltä osin, kuin esityksen kohde on jäänyt epäselväksi, tätä epäselvyyttä on tulkittava Isojoen Konehallin eduksi.

51. Viraston ei ole ollut myöskään mahdollista vedota seuraamusmaksuesityksensä osalta vasta esityksen vireilletulon jälkeen markkinaoikeudessa esittämiinsä väitteisiin, joiden mukaan asiassa olisi viitteitä siitä, että Isojoen Konehalli olisi puuttunut Motonetin ja Inspector Sec Oy:n hinnoitteluun, tai ettei Virtasen Moottori olisi saanut käyttää Isojoen Konehallin tuotenumerointia verkkokaupassaan. Virasto on muuttanut ja laajentanut näillä väitteillään esitystään Isojoen Konehallin vahingoksi, minkä vuoksi mainitut esityksen tekemisen jälkeen markkinaoikeudessa esitetyt uudet väitteet on jätettävä asiassa huomiotta.

5.3 Esityksen kohde ja esityksen väitetty laajentaminen sen tekemisen jälkeen

52. Kuten edellä on selostettu, Isojoen Konehalli on esittänyt, että KKV:n esityksen on katsottava koskeneen yhtiön menettelyä vain siltä osin kuin menettely on kohdistunut IKH-tuotemerkillä myytyjen tuotteiden jälleenmyyntihintoihin IKH-jälleenmyyntiketjussa. Toiseksi Isojoen Konehalli on lähtenyt siitä, että esityksen on katsottava koskeneen vain valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien vähimmäisjälleenmyyntihintojen määräämistä.

53. Virasto on Isojoen Konehallin edellä mainitun väitteen johdosta lausunut, että seuraamusmaksuesitys on koskenut kaikkiin Isojoen Konehallin tuotelinjoihin kuuluviin tuotteisiin kohdistunutta vähimmäisjälleenmyyntihintojen määräämistä eikä vain IKH-tuotemerkkiä käyttäen myytyjen tuotteiden vähimmäisjälleenmyyntihintojen määräämistä. Lisäksi virasto on esittänyt, että esitystä ei ole rajattu koskemaan vain valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien vähimmäisjälleenmyyntihintojen määräämistä.

54. Markkinaoikeus toteaa, että seuraamusmaksuesityksen jakson 8.2 ”Päätöksen ja esityksen kohteena olevat tuotteet ja niiden jakelu” kohdassa 21 on sinänsä muun ohella todettu, että esityksen kohteena oleva Isojoen Konehallin menettely on kohdistunut IKH-tuotteiden jälleenmyyntihintoihin IKH-jälleenmyyntiketjussa ja siten IKH-tuotteiden jakelijoiden väliseen IKH-tuotemerkin sisäiseen kilpailuun.

55. IKH-tuotteilla on esityksen alaviitteessä 2 esitetyn määritelmän mukaan tarkoitettu kuitenkin nimenomaisesti Isojoen Konehallin tuotelinjoihin kuuluvia Isojoen Konehallin jälleenmyyjilleen jakelemia tuotteita.

56. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että esitystä kokonaisuutena tarkastellen se on koskenut Isojoen Konehallin väitettyä määrähinnoittelua myös muidenkin Isojoen Konehallin tuotelinjoihin kuuluvien tuotteiden kuin ainoastaan IKH-tuotemerkillä myytyjen tuotteiden osalta.

57. Kuten edellä on selostettu, KKV:n seuraamusmaksuesityksen kohdassa 21 on todettu, että esityksen kohteena oleva Isojoen Konehallin menettely on kohdistunut IKH-tuotteiden jälleenmyyntihintoihin IKH-jälleenmyyntiketjussa ja siten IKH-tuotteiden jakelijoiden väliseen IKH-tuotemerkin sisäiseen kilpailuun, minkä voi sinänsä katsoa viitanneen siihen, että esitys olisi kohdistunut vain määrähinnoitteluun valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien vähimmäisjälleenmyyntihintojen osalta.

58. Seuraamusmaksuesityksen perusteella ei ole kuitenkaan katsottava vallinneen pienintäkään epäselvyyttä siitä, että KKV on esityksessään lähtenyt siitä, että Isojoen Konehallin kilpailusäännösten vastaiset toimet ovat kohdistuneet muun ohella myös Puuiloon, joka ei asiassa esitetyn mukaan ole koskaan ollut valtuutettu IKH-jälleenmyyjä.

59. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että esitystä kokonaisuutena tarkastellen se on koskenut Isojoen Konehallin väitettyä määrähinnoittelua myös muidenkin kuin valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien vähimmäisjälleenmyyntihintojen osalta.

60. Kuten edellä on selostettu, Isojoen Konehalli on lisäksi esittänyt, että KKV olisi esityksen tekemisen jälkeen asian markkinaoikeuskäsittelyn aikana esittämillään väitteillä muuttanut ja laajentanut esitystään yhtiön vahingoksi, minkä vuoksi kyseiset väitteet tulee jättää vasta markkinaoikeudessa esitettyinä asiassa huomiotta.

61. Virasto on edellä mainitun väitteen johdosta todennut, ettei se ole esittänyt tekemänsä seuraamusmaksuesityksen jälkeen uusia vaatimuksia eikä asia ole myöskään muuttunut viraston esityksen tekemisen jälkeen esittämien uusien perustelujen johdosta toiseksi.

62. Asian käsittelyyn sovellettavan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 1 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen uuden vaatimuksen saa esittää vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan. Pykälän 2 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen valittaja saa esittää uusia perusteluja vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.

63. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä on 41 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 29/2018 vp s. 106) todettu säännöksen vastaavan asiallisesti aiemmin voimassa olleen hallintolainkäyttölain (586/1996) 27 §:ää. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n säännöksen taustalla ovat mainittujen esitöiden mukaan olleet oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n säännökset kanteen muuttamisen kiellosta ja niistä vaatimuksista, joiden esittämistä ei katsota kielletyksi kanteen muuttamiseksi. Sen sijaan uutta selvitystä ja lisäperusteluja valitusajan kuluessa esitetyn vaatimuksen ja valitusperusteen tueksi voidaan esittää. Uusia perusteluja saa esittää valitusajan päättymisen jälkeen, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.

64. Markkinaoikeus toteaa, ettei asiassa ole kysymys siitä, että virasto olisi esittänyt seuraamusmaksuesityksensä tekemisen jälkeen uusia vaatimuksia. Edellä selostettu oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 2 momentin säännös huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei viraston seuraamusmaksuesityksen tekemisen jälkeen markkinaoikeudelle esityksensä tueksi esittämissä lisäperusteluissa ole myöskään ollut kysymys sellaisten uusien perusteluiden esittämisestä, joiden johdosta asia olisi muuttunut toiseksi.

65. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei KKV ole Isojoen Konehallin esittämän mukaisesti muuttanut tai laajentanut seuraamusmaksuesitystään sen tekemisen jälkeen Isojoen Konehallin vahingoksi.

5.4 Esitetystä näytöstä

5.4.1 Yleistä esitetystä näytöstä

66. Asiassa esitetty näyttö muodostuu yhtäältä asiakirjatodistelusta sekä toisaalta henkilötodistelusta. Esitetty asiakirjanäyttö muodostuu keskeiseltä osin sähköpostiviesteistä sekä IKH-jälleenmyyntiketjun ja sitä edeltävän Longlife-ketjun kehitysryhmien kokousmuistioista.

67. Asiassa on kuultu viraston nimeäminä henkilötodistajina Virtasen Moottori Oy:n hallituksen puheenjohtajaa MV:tä, mainitun yhtiön ostopäällikköä JV:tä ja Puuilo Oyj:n hallituksen puheenjohtajaa MT:tä sekä Isojoen Konehallin nimeäminä henkilötodistajina yhtiön entistä toimitusjohtajaa TH:ta, yhtiön entistä myyntijohtajaa HS:ää sekä valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien edustajina Jari Ruha Oy:n toimitusjohtajaa JR:ää, Kiviniityn Auto- ja Maatalouskonehuolto Oy:n toimitusjohtajaa JPK:ta, Kokkolan Työkaluässä Oy:n toimitusjohtajaa PP:tä, Porvoon Mikrokulma Oy:n toimitusjohtajaa RM:ää, Saarenpää Oy:n toimitusjohtajaa MS:ää, Savon Rautaosa Oy:n toimitusjohtajaa IP:tä, Teemu Alaviippola Oy:n toimitusjohtajaa TA:ta, Tervajoen Autohuolto Heikkilä Oy:n omistajaa AH:ta, Turun Konekeskus Oy:n osaomistajaa ja myymäläpäällikköä AV:tä sekä Viitasaaren Konetarvike Oy:n toimitusjohtajaa JM:ää.

68. MV on markkinaoikeudessa kertonut Virtasen Moottorin olleen kyseessä olevalla ajanjaksolla ensin Isojoen Konehallin Longlife-jälleenmyyjä ja 4.5.2011 lukien IKH-varaosavaltuutettu siihen saakka, kunnes Isojoen Konehalli on 23.1.2015 irtisanonut Virtasen Moottorin varaosia koskeneen IKH-myyntiyhteistyösopimuksen. MV:n mukaan Virtasen Moottori on ostanut vuosina 2010–2015 Isojoen Konehallilta myös työkaluja, vaikka yhtiö ei ole ollut IKH-työkaluvaltuutettu. Virtasen Moottorilla on ollut vuodesta 2005 alkaen oma verkkokauppa, jonka kehittämiseen MV on kertomansa mukaan vuosina 2010–2015 keskittynyt sen lisäksi, että hän oli vuonna 2011 siirtynyt hoitamaan yhtiön toimitusjohtajan tehtäviä.

69. JV on kertonut toimineensa vuosina 2010–2015 Virtasen Moottorin ostopäällikkönä. JV on kertonut veljensä MV:n kanssa samalla tavalla yhtiön jälleenmyyntikumppanuuksista Isojoen Konehallin kanssa.

70. MT on kertonut muun ohella, että Puuilo ei ole ollut valtuutettu IKH-jälleenmyyjä mutta ostanut silti Isojoen Konehallin sille jälleenmyymiä työkaluja ja muita IKH-tuotteita koko nyt kyseessä olevan ajanjakson ajan. Oma verkkokauppa Puuilolla on MT:n mukaan ollut noin vuodesta 2008 tai 2009 lähtien.

71. TH on kertonut siirtyneensä Isojoen Konehallin palvelukseen tammikuussa 2005. TH on kertomansa mukaan toiminut ensin yhtiön kehitysjohtajana vuoteen 2008 asti. Vuosina 2008–2014 hän on ollut yhtiön varatoimitusjohtaja ja maaliskuusta 2014 alkaen joulukuun alkupuolelle 2018 saakka yhtiön toimitusjohtaja.

72. HS on kertonut olleensa Isojoen Konehallin palveluksessa vuodesta 1978 maaliskuuhun 2020 saakka. Tarkasteltavalla ajanjaksolla hän on kertomansa mukaan ollut yhtiön myyntijohtaja vastaten myynnin osalta IKH-jälleenmyyntiverkostosta ja muusta asiakaskunnasta.

73. JR on kertonut Jari Ruha Oy:n olleen vuosina 2010–2015 sekä IKH-työkalu- että IKH-varaosavaltuutettu ja olleensa itse tuolloin mukana IKH-jälleenmyyntiketjun kehitysryhmissä. Yhtiöllä, jonka kotipaikka on Ähtäri, ei ole tuolloin ollut omaa verkkokauppaa.

74. JPK on kertonut Kiviniityn Auto- ja Maatalouskonehuolto Oy:n olleen vuosina 2010–2015 sekä IKH-työkalu- että IKH-varaosavaltuutettu ja olleensa itse tuolloin mukana IKH-jälleenmyyntiketjun kehitysryhmissä. Yhtiöllä, jonka kotipaikka on Huittinen, ei ole tuolloin ollut omaa verkkokauppaa.

75. PP on kertonut Kokkolan Työkaluässä Oy:n olleen vuosina 2010–2015 sekä IKH-työkalu- että IKH-varaosavaltuutettu. PP ei ole ollut mukana IKH-jälleenmyyntiketjun kehitysryhmissä. Yhtiöllä, jonka kotipaikka on Kokkola, ei ole ollut vielä vuosina 2010–2015 omaa verkkokauppaa.

76. RM on kertonut Porvoon Mikrokulma Oy:n olleen vuosina 2010–2015 koko ajan IKH-työkaluvaltuutettu ja vuodesta 2012 lähtien myös IKH-varaosavaltuutettu. RM ei ole ollut mukana IKH-jälleenmyyntiketjun kehitysryhmissä. Yhtiöllä, jonka kotipaikka on Porvoo, on ollut oma verkkokauppa vuosina 2010–2015. RM:n mukaan yhtiöllä on kuitenkin ollut toimiva verkkokauppa vasta vuodesta 2018 tai 2019 lukien, koska 2010-luvun alussa perustettu ensimmäinen oma verkkokauppa oli suljettu pian avaamisen jälkeen eikä toista sen jälkeen suunnitteilla ollutta verkkokauppaa ollut lainkaan avattu.

77. MS on kertonut Saarenpää Oy:n olleen vuosina 2010–2015 sekä IKH-työkalu- että IKH-varaosavaltuutettu ja olleensa itse tuolloin mukana IKH-jälleenmyyntiketjun kehitysryhmissä. Yhtiöllä, jonka kotipaikka on Lapua, ei ole tuolloin ollut omaa verkkokauppaa.

78. IP on kertonut Savon Rautaosa Oy:n olleen vuosina 2010–2015 sekä IKH-työkalu- että IKH-varaosavaltuutettu ja olleensa itse tuolloin mukana IKH-jälleenmyyntiketjun kehitysryhmissä. Yhtiöllä, jonka kotipaikka on Iisalmi, ei ole ollut vielä vuosina 2010–2015 omaa verkkokauppaa.

79. TA on kertonut Teemu Alavilppola Oy:n olleen 1.10.2010 alkaen sekä IKH-työkalu- että IKH-varaosavaltuutettu. TA ei ole ollut mukana IKH-jälleenmyyntiketjun kehitysryhmissä. Yhtiöllä, jonka kotipaikka on Ylitornio, ei ole tuolloin ollut omaa verkkokauppaa.

80. AH on kertonut Tervajoen Autohuolto Heikkilä Oy:n olleen vuosina 2010–2015 sekä IKH-työkalu- että IKH-varaosavaltuutettu ja olleensa itse tuolloin mukana IKH-jälleenmyyntiketjun kehitysryhmissä. Yhtiöllä, jonka kotipaikka on Vaasa, ei ole ollut vielä vuosina 2010–2015 omaa verkkokauppaa.

81. AV on kertonut Turun Konekeskus Oy:n olleen vuosina 2010–2015 sekä IKH-työkalu- että IKH-varaosavaltuutettu ja olleensa itse tuolloin mukana IKH-jälleenmyyntiketjun kehitysryhmissä. Yhtiöllä, jonka kotipaikka on Turku, on ollut oma verkkokauppa vuodesta 2015 lähtien.

82. JM on kertonut Viitasaaren Konetarvike Oy:n olleen vuosina 2010–2015 sekä IKH-työkalu- että IKH-varaosavaltuutettu ja olleensa itse tuolloin mukana IKH-jälleenmyyntiketjun kehitysryhmissä. Yhtiöllä, jonka kotipaikka on Viitasaari, ei ole ollut vielä vuosina 2010–2015 omaa verkkokauppaa.

5.4.2 Yleisesti Isojoen Konehalliin, IKH-jälleenmyyjiin sekä IKH-tuotteiden hinnoitteluun liittyvästä henkilötodistelusta

83. Isojoen Konehallin entinen toimitusjohtaja TH on markkinaoikeudessa kertonut, että Isojoen Konehalli on toiminut vuosina 2010–2015 teknisen kaupan alan tukkumarkkinoilla maahantuojana jakelemalla tuotteita valtuutetuille IKH-jälleenmyyjilleen ja muille tukkuasiakkaille, kuten Motonetille ja Puuilolle. Isojoen Konehallin valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien kokonaisliikevaihto on TH:n kertoman mukaan vaihdellut noin 650.000 eurosta viiteen miljoonaan euroon. Isojoen Konehallin markkinaosuus on hänen mukaansa ollut vuosina 2010–2015 teknisen tukkukaupan markkinalla noin prosentin luokkaa.

84. TH on kertonut, että edellä mainitun lisäksi Isojoen Konehalli on toiminut myös vähittäismarkkinalla. TH:n mukaan Isojoen Konehallin vähittäismyyntiorganisaatioon kuuluneet OTP-jälleenmyyjät, joilla on ollut omat toimitusjohtajat ja myymäläpäälliköt, ovat päättäneet hinnoittelustaan itsenäisesti paikkakunnan asiakaskunnan ja kilpailutilanteen mukaan. OTP-jälleenmyyjä on siten päättänyt itse esimerkiksi siitä, minkälaisia alennusryhmiä se on käyttänyt ja mitä alennuksia se on tili- ja yritysasiakkailleen myöntänyt. TH:n mukaan vain suhteellisen vähäinen osuus OTP-jälleenmyyjien myynnistä tiliasiakkaille on tapahtunut ovh-hinnoilla riippumatta siitä, onko kysymys ollut yritys- vai kuluttaja-asiakkaista. TH:n mukaan teknisen kaupan vähittäismyyntitasolla noin 75–80 prosenttia asiakkaista on pk-yritysten tai pienyritysten kaltaisia ammattiasiakkaita.

85. TH on edelleen markkinaoikeudessa kertonut, että Isojoen Konehallin pienimmilläkin valtuutetuilla IKH-jälleenmyyjillä on ollut nelisenkymmentä ja suuremmilla pitkälti toistasataa tavarantoimittajaa. Hänen mukaansa jälleenmyyjien on ollut helppo korvata Isojoen Konehallilta ostamansa tuotteet jonkin toisen toimittajan tuotteilla, eikä Isojoen Konehallin tai sen jälleenmyyjien ole ollut mahdollista myydä edes IKH-tuotemerkillä varustettuja tuotteita keinotekoisen korkeaan hintaan, koska kilpailijoilla on ollut valikoimissaan vastaavanlaisia tuotteita ja asiakkaat ovat olleet hintatietoisia.

86. TH on kertonut, että tietynlainen hintojen tietämys on teknisen kaupan alan markkinalla kilpailukyvyn kannalta välttämätöntä, sillä markkinahinta on tiedettävä, jos aikoo toimia markkinoilla. Esimerkiksi kilpailijoiden markkinointilehdistä on saanut selville kilpailijoiden käsityksen markkinahinnoista ja näistä hinnoista on TH:n mukaan pystynyt kokemuksella tekemään päätelmiä myös tukkuhintatasosta. Lisäksi Isojoen Konehalli on saanut jakelijoiltaan ja muilta markkinatoimijoilta aika ajoin palautetta hinnoista, kun esimerkiksi jälleenmyyjät ovat yrittäneet saada alennuksia tukkuhintoihinsa. TH:n mukaan Isojoen Konehalli on tehnyt yhtiön sisäisesti hintavertailuja vain oman kilpailukykynsä selvittämiseksi ja tehdäkseen päätelmiä markkinoiden hintatasosta ja mahdollisista tarpeista laskea tuotteidensa hintoja.

87. Isojoen Konehallilla ei TH:n mukaan ole ollut tarvetta seurata jälleenmyyjiensä hinnoittelua. Jälleenmyyjien myyntihintoja ei hänen mukaansa olisi edes ollut mahdollista seurata, koska ilmoitetun hinnankaan perusteella ei ole voitu tietää, mikä on ollut toteutunut hinta.

88. TH:n kertoman mukaan Isojoen Konehallissa on joskus ollut jälleenmyyjien hintatasosta joitakin sisäisiä pohdintoja. TH ei kertomansa mukaan ole kuitenkaan koskaan puuttunut vähittäistasolla jälleenmyyjiensä hinnoitteluun eikä ole tietoinen, että kukaan muukaan Isojoen Konehallissa olisi niin tehnyt.

89. Isojoen Konehallin entinen myyntijohtaja HS on markkinaoikeudessa kertonut, että Isojoen Konehalli on vuosina 2010–2015 lähettänyt jälleenmyyjilleen muistamansa mukaan kolme kertaa vuodessa ovh-hinnaston, mutta koska tuotteita on koko ajan uusittu ja kilpailutilanne on muuttunut, hinnastoa on päivitetty kuukausittain. Hinnastopäivitykset on lähetetty jälleenmyyjille lähtökohtaisesti sähköisesti, koska valtaosalla jälleenmyyjistä on ollut sähköiset järjestelmät.

90. HS:n kertoman mukaan Isojoen Konehallin jälleenmyyjillä on voinut olla jopa nelisensataa eri tavarantoimittajaa ja pienimmilläkin jälleenmyyjillä noin 30 tavarantoimittajaa, minkä lisäksi jälleenmyyjillä on ollut myös omaa maahantuontia. Kilpailijoilla on ollut myynnissä aivan samoja tuotteita kuin Isojoen Konehallilla, jonka toimittamat tuotteet ovat siten olleet kaikilta osin jälleenmyyjien korvattavissa. Tämä on HS:n mukaan pätenyt myös IKH-tuotemerkillä myytyihin brändituotteisiin.

91. HS on edelleen kertonut, että OTP-jälleenmyyjien asiakkaista noin 75–85 prosenttia on ollut yritys- tai tiliasiakkaita, joilla on ollut hinnoista erikseen neuvotellut alennukset, joiden suuruus on voinut olla kymmeniä prosentteja. Näistäkin alennuksista kyseiset asiakkaat ovat saattaneet tinkiä OTP-liikkeissä vielä lisäalennuksia. HS:n mukaan Isojoen Konehallin ovh-hinnoilla ei ole ollut mahdollista myydä tuotteita myöskään kuluttajille.

92. HS:n mukaan Isojoen Konehalli ei ole pyrkinyt vaikuttamaan jälleenmyyjiensä hintatasoon. Sen sijaan jälleenmyyjät ovat HS:n mukaan olleet häneen useinkin yhteydessä tukkuhintojensa alentamisesta.

93. TA, AH, JPK, JM, RM, IP, PP, JR, MS ja AV ovat markkinaoikeudessa kertoneet, että Isojoen Konehalli ei ole kehottanut heitä noudattamaan IKH-tuotteiden hinnoittelussa sen määrittämiä ovh-hintoja ja etteivät he ole olleet tietoisia siitä, että Isojoen Konehalli olisi puuttunut jälleenmyyjiensä myyntihintoihin.

94. TA, AH, JPK, JM, RM, IP, PP, JR, MS ja AV ovat markkinaoikeudessa kaikki kertoneet, että tukkukauppiaiden ovh-hinnastojen lähettäminen jälleenmyyjille on alalla tavanomaista ja että yleistä on sekin, että tukkumyyjän jälleenmyyjälleen myöntämä alennus lasketaan Isojoen Konehallin noudattaman käytännön mukaisesti alennusprosenttina ovh-hinnasta. Mainittujen todistajien mukaan Isojoen Konehallin menettelytavat eivät ole sanotuilta osin poikenneet muista tukkukauppiaista.

95. TA, AH, JPK, JM, RM, IP, PP, JR, MS ja AV ovat edelleen markkinaoikeudessa kertoneet, että IKH-tuotteiden jälleenmyynti ovh-hinnoilla ei ole ollut heidän liikkeissään kovin yleistä. Mainittujen todistajien kertoman mukaan keskimäärin noin 60–80 prosenttia heidän liikkeidensä IKH-tuotteiden myynnistä on ollut yritys- ja tiliasiakasmyyntiä, joissa on ollut pääsääntöisesti jälleenmyyjän asiakaskohtaisesti itse määrittelemät alennukset. Kyseiset todistajat ovat lisäksi kertoneet, että myymälähinnoissa on IKH-tuotteiden ja samalla tavalla muidenkin tavarantoimittajien tuotteiden hinnoittelun helpottamiseksi saatettu käyttää lähinnä halvempien tuotteiden osalta myös ovh-hintoja. Todistajat ovat kuitenkin kertoneet päättäneensä kaikkien myymiensä tuotteiden hinnoittelusta itse ja todenneet, että IKH-tuotteita ei ole ollut juurikaan mahdollista myydä edes kuluttaja-asiakkaille ovh-hintatasolla. Esimerkiksi MS on markkinaoikeudessa kertonut myyneensä vuosina 2010–2015 noin [ ] prosenttia, JR noin [ ] prosenttia ja AH yli [ ] prosenttia IKH-tuotteista alle ovh-hinnan.

5.4.3 IKH-myyntiyhteistyösopimus

96. Isojoen Konehalli on tehnyt kunkin valtuutetun IKH-jälleenmyyjänsä kanssa IKH-myyntiyhteistyösopimuksen (KKV:n asiakirjatodiste 1).

97. IKH-myyntiyhteistyösopimuksen kohdassa ”2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus” on todettu, että Isojoen Konehalli myöntää kyseisellä sopimuksella jälleenmyyjälle oikeuden IKH-tuotteiden myyntiin ja markkinointiin yhdessä sovitulla markkina-alueella sopimuksen voimassaoloajaksi. Lisäksi mainitussa kohdassa on edelleen muun ohella todettu, että jälleenmyyjä toimii itsenäisenä yrittäjänä ja kauppiaana ostaessaan ja myydessään sopimuksen tarkoittamia tuotteita omaan lukuunsa [

].

98. IKH-myyntiyhteistyösopimus on sisältänyt sopimuslausekkeita koskien muun ohella IKH-tavaramerkin käyttöä, tuotteiden markkinointia, tilauksia ja toimituksia sekä vuositavoitetta ja
-hyvitettä.

99. IKH-myyntiyhteistyösopimuksen kohdassa 6.4 on todettu, että jälleenmyyjä on oikeutettu vapaasti määrittelemään tuotteiden jälleenmyyntihinnan ja toimitusehdot ja että Isojoen Konehalli toimittaa jälleenmyyjälle ainoastaan suuntaa antavia ohjehintatietoja.

5.4.4 Kehitysryhmiä koskeva näyttö

100. Asiassa esitetty kehitysryhmiä koskeva näyttö koostuu yhtäältä henkilötodistelusta sekä toisaalta asiakirjatodisteina esitetyistä kehitysryhmien kokouksista laadituista kirjallisista kokousmuistioista.

101. Isojoen Konehallin entinen toimitusjohtaja TH on markkinaoikeudessa kertonut, että kehitysryhmien tarkoituksena on ollut nimensä mukaisesti kehittää IKH-ketjun toimintaa. Kehitysryhmissä mukana olleiden valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien edustajat ovat esittäneet ajatuksia ketjun tuotevalikoimasta ja markkinoinnista sekä pyrkineet kehittämään ketjun toimintaa yhdessä Isojoen Konehallin kanssa. Kehitysryhmät ovat kokoontuneet kolmisen kertaa vuodessa ja ryhmiin on pyritty valikoimaan eri alueilta sanavalmiita, pärjääviä ja idearikkaita kauppiaita.

102. TH on kertonut, että kehitysryhmissä mukana olleita valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien edustajia ovat sitoneet salassapitosopimukset kehitysryhmien keskusteluista. Kehitysryhmien kokousmuistiot on toimitettu ainoastaan kehitysryhmässä mukana olleille jälleenmyyjien edustajille.

103. Isojoen Konehallin entinen myyntijohtaja HS on markkinaoikeudessa kertonut, että kehitysryhmien tarkoituksena on ollut saada kehitysryhmiin kuuluneiden valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien edustajilta ideoita siitä, mihin suuntaan IKH-tuotteistoa, tuotteiden laatua ja markkinointia sekä IKH-palvelukonseptia tulisi kehittää. Kehitysryhmissä mukana olleet jälleenmyyjät eivät hänen mukaansa ole olleet toimipaikkojensa etäisyyksien vuoksi toistensa kilpailijoita.

104. AH, JM, IP, JR ja MS ovat markkinaoikeudessa kertoneet Isojoen Konehallin sihteerin pitäneen kehitysryhmien kokouksissa pöytäkirjaa. Pöytäkirja on lähetetty kokouksen jälkeen Isojoen Konehallin taholta kehitysryhmän jäsenille sähköpostitse tiedoksi. MS on lisäksi kertonut, että hän on tehnyt ennen kehitysryhmään liittymistä Isojoen Konehallin kanssa erillisen sopimuksen, jonka perusteella hän on ollut kokousten sisällöstä vaitiolovelvollinen.

105. Longlife-kehitysryhmän kokouksesta 16.2.2010 laaditun kokousmuistion (KKV:n asiakirjatodiste 38) kohdassa ”Ajatuksia syksyn markkinointiin” on todettu muun ohella, että ”keskusteltiin TFCAV296:n hinnasta, miksi 1,95? kun saa hyvin 3,95. Selvitetään hintatasoa” ja ”Keskusteltiin myös Xenonin roolista syksyllä sekä hintatasosta”. Lisäksi kokousmuistiossa on ollut seuraava merkintä: ”Yhteistyö Puuilon kanssa on tällä hetkellä kriittisen tarkastelun alla. Motonet ei ole tällä hetkellä aiheuttanut suuria hintahäiriöitä. On eräiden tuotteiden osalta merkittävä asiakas ja vaikuttaa koko ketjun ostohintatasoon. IKH:n tuotteet näkyvät myymälässä vähemmän. Rakentavat uutta logistiikkakeskusta ja tulevaisuus näyttää miten asiat kehittyvät. Asiantunteva palvelu on keino, jolla Longlife- ja Ässä-ketjut kilpailevat asiakkaista.”

106. IKH-jälleenmyyntiketjun työkalukehitysryhmän kokouksesta 15.12.2010 laaditussa kokousmuistiossa (KKV:n asiakirjatodiste 74) on todettu muun ohella seuraavaa: ”Nettikauppa keskustelua, jossa päätettiin, että nyt aluksi tehdään IKH:n nettisivuille asiakkaille mahdolliseksi laatia ostoslista, jonka he voivat tulostaa ja mennä sen kanssa lähimpään IKH jälleenmyyntiliikkeeseen. Nettisivuille myös OVH-hinnat (todennäköisesti jo alkuvuoden puolella) sekä kehitysryhmän mielestä myös lehtien kampanjahinnat, koska asiakkaat tekevät hintavertailuja juuri netissä. Kaikki olivat sitä mieltä, että yksi yhteneväinen nettikauppa koko ketjulle. Nettikaupan ylläpito IKH:lta ja kyselyt suunnataan myös keskitetysti IKH:lle. Keskusteltiin myös nettikaupan mahdollisista jatkotoimenpiteistä myöhemmin: jos voidaan tilata suoraan netin kautta jatkossa, niin yksi mahdollisuus on, että asiakas voi valita tuotteen toimitusmaksuttoman noudon lähimmästä jälleenmyyntiliikkeestä tai sitten toimitus IKH:lta, jolloin lähetyksiin lisätään toimitusmaksu. Huomioitava, että maksu etukäteen aina, koska muuten voi tulla noutamattomia tilauksia paljon.”

107. IKH-jälleenmyyntiketjun varaosakehitysryhmän kokouksesta 17.12.2010 laadittuun kokousmuistioon (KKV:n asiakirjatodiste 12) on kirjattu Isojoen Konehallin TH:n nimen yhteyteen kohtaan ”Nettikauppakeskustelua” muun ohella, että ”IKH:lla ei ole tunkua nettikauppaan, mutta keskustelua siitä, jos tilanne sen vaatii”, ”yhtenäinen nettikauppa ketjulle, ettei hintakilpailua ketjun sisällä” ja ”nuori sukupolvi, joka ostaa vain netistä”. Lisäksi kokousmuistioon on kirjattu Isojoen Konehallin VP:n nimen kohdalle hinnoittelusta muun ohella seuraavaa ”Seuraava hinnasto 1.2.2011”, ”Ei suuria muutoksia”, ”Tiettyjen tuotteiden hinnat nousevat” ja ”Varaosapuolella alle 10 € tuotteet, jotka eivät hintamittarituotteita Ovh-hintatasoa nostetaan niin, että jm-netto on 50 %”.

108. IKH-jälleenmyyntiketjun kehitysryhmien yhteiskokouksesta 12.3.2011 laaditussa kokousmuistiossa (KKV:n asiakirjatodiste 14) on ollut omana kappaleenaan seuraava kirjaus: ”IKH:n merkin alla olevien tuotteiden kauppiaan katteen osuutta pitäisi nostaa, sellaisista tuotteista, joissa asiakas ei voi suoraan verrata. Jos kauppiaan kate on 30 % ja siitä joutuu vakioasiakkaalle antamaan 10 % alennuksen, alentaa se merkittävästi katetta. Koskee varsinkin pienihintaisia tuotteita. Esim. kovissa pulteissa OVH hintaa/kauppiaan alennusta pitäisi nostaa. Irtohylsyt – hintaa voisi nostaa. Myös Kaukoidän laakereiden osalta hintoja voisi tarkistaa ylöspäin. Asiaa viedään käytännössä eteenpäin myös työkalujen osalta.” Lisäksi kokousmuistiossa on todettu ”tulpissa ja siimoissa hintatasoa voisi nostaa” ja ”Rapescon niitit – parempi alennus – OVH-hinta ylemmäs”.

109. IKH-jälleenmyyntiketjun työkalukehitysryhmän kokouksesta 30.9.2011 laaditun kokousmuistion (KKV:n asiakirjatodiste 93) kohdassa ”Tuoteasiat” on todettu muun ohella seuraavaa: ”Esim. peräkärryt jättävät katetta kauppiaille [ ] %, ovh:ta voisi nostaa ja siirtää se kauppiaan katteeseen, näin pitäisi tehdä niillä tuoteryhmillä joita ei ole muilla. [– –] Keskusteltiin että tuoteryhmien hinnoittelut pitää käydä tarkasti läpi ja pohtia myös miten tuoteryhmät tavoittavat oikeat kohderyhmät. [– –] Kauppiaan katteen nostamiseksi on tehty töitä, mutta vieläkin ongelmana ovat tuotteet joiden alennus on 20–35 %. [– –] Hinnoittelu pitäisi pitää samassa linjassa ja isot pääryhmät pilkkoa pieniksi alaryhmiksi, näin hinnoittelu helpottuu.”

110. IKH-jälleenmyyntiketjun työkalu- ja varaosakehitysryhmien yhteiskokouksesta 19.9.2013 laaditun kokousmuistion (KKV:n asiakirjatodiste 13) mukaan kokouksessa on käsitelty muun ohella verkkokauppaa. Kokousmuistiossa on todettu mainitulta osin muun ohella seuraavaa: ”TH esitteli IKH ketjuohjautuvan verkkokauppamallin. Verkkokauppa olisi ketjun yhteinen myyntikanava, josta tilaukset jaetaan suoraan kauppiaille toimitettavaksi. Jako tapahtuisi postinumeron (lehtijakoalueen) mukaan. Kukin kauppias tekisi oman sopimuksen verkkomaksuja hoitavan yrityksen kanssa, jolloin maksut menisivät suoraan alueen kauppiaalle. [– –] Verkkokaupan tarkoitus on, että pysymme mukana kehityksessä ja saamme tätä kautta myös uudet sukupolvet asiakkaiksemme. Idea sai kehitysryhmän selkeän kannatuksen ja siitä kehitetään selkeä toimintamalli millä edetään. Verkkokauppa esitellään kauppiaspäivillä.”

111. IKH-jälleenmyyntiketjun työkalu- ja varaosakehitysryhmien yhteiskokouksesta 22.10.2014 laaditussa kokousmuistiossa (KKV:n asiakirjatodiste 75) on muun ohella todettu seuraavaa: ”Verkkokauppa on avattu lokakuun lopulla ja ensimmäisiä tilauksia on päästy toimittamaan. 90 % kauppiaista on mukana. Verkkokaupan lehtimarkkinointi aloitetaan Joulukuun Extrassa. TV-mainontaan siirrytään keväällä.”

112. TH on kertonut markkinaoikeudessa, että kokousmuistioihin merkityt kirjaukset ovat olleet monelta osin jälleenmyyjien omia kommentteja ja liittyneet siihen, että kokouksiin osallistuneet jälleenmyyjät ovat pyrkineet saamaan parempia ostohintoja eli Isojoen Konehallin tukkuhintaa halvemmaksi. Kokousmuistioissa joissakin kohdin mainitut ovh-hinnat ovat hänen mukaansa liittyneet tukkuhintoihin sitä kautta, että jälleenmyyjän tukkuhinta on määritelty alennusprosentteina ovh-hinnasta.

113. HS on kertonut markkinaoikeudessa, että kokousmuistioihin on hinnoittelun osalta kirjattu kehitysryhmiin kuuluneiden kauppiaiden omia kommentteja, jotka ovat liittyneet jälleenmyyjien tukkuhintoihin. HS:n mukaan Isojoen Konehalli ei ole ryhtynyt jälleenmyyjien kommenttien perusteella toimenpiteisiin, jollei ole arvioitu, että Isojoen Konehallin omia ostohintoja tavarantoimittajilta tulisi saada halvemmiksi.

5.4.5 Puuiloon liittyvä näyttö

114. Asiassa esitetty Puuiloon liittyvä näyttö koostuu yhtäältä henkilötodistelusta (MT:n, TH:n ja HS:n todistajankertomukset) sekä toisaalta asiakirjatodistelusta (syksyyn ja loppuvuoteen 2009, alkuvuoteen 2010, vuosiin 2013 ja 2014 ajoittuvista sähköpostiviesteistä, 16.2.2010 pidetyn kehitysryhmäkokouksen kokousmuistiosta, kahdesta Isojoen Konehallin Puuilolle osoittamasta korkolaskusta sekä lisäksi kolmesta yksittäisestä vuosiin 2005 ja 2008 sekä maaliskuulle 2015 ajoittuvasta sähköpostiviestistä).

115. Puuilon MT on todistajana markkinaoikeudessa kertonut, että Isojoen Konehalli on ollut vuosina 2010–2015 etenkin mainitun ajanjakson alkupuolella Puuilolle merkittävä tavarantoimittaja varsinkin työkaluissa ja joidenkin koneiden kohdalla. Puuilon liiketoiminnan kasvaessa 2010-luvun kuluessa Isojoen Konehallin merkitys Puuilolle on pienentynyt. Isojoen Konehallilla on hänen mukaansa ollut tarkastellulla ajanjaksolla laaja tuotevalikoima sekä hyvä toimitusvarmuus ja myös Isojoen Konehallin hintalaatusuhde on ollut Puuilolle kelpaava. Puuilo ei ole ollut Isojoen Konehallista sillä tavoin riippuvainen, ettei se olisi saanut kaikkia Isojoen Konehallin sille toimittamia tuotteita tarvittaessa korvattua omalla tuonnilla tai toimittajia kilpailuttamalla.

116. MT:n kertoman mukaan Isojoen Konehalli on ilmoittanut vuosina 2010–2015 Puuilolle vuosittaisia myyntitavoitteita, joiden perusteella se on antanut Puuilolle alennuksia tukkuhinnoista. Isojoen Konehalli on lisäksi toimittanut Puuilolle suositushinnastoja. Puuilo ei MT:n mukaan ole kuitenkaan lähtökohtaisesti hinnoitellut myymiään tuotteita Isojoen Konehallin ovh-hintojen mukaisesti vaan tukkuhintansa perusteella omista tarkoitusperistään lähtien. Puuilolla on ollut aina periaatteena, että sillä on kivijalassa ja verkkokaupassa sama hinta.

117. MT:n edelleen markkinaoikeudessa kertoman mukaan kaupan luonne on muuttunut verkkokaupan ja siellä näkyvillä olevien hintojen myötä ratkaisevasti. Isojoen Konehallin ja Puuilon välillä on MT:n mukaan ollut vuosina 2010–2015 joitakin yksittäisiä, lähinnä isompia ja siten hinnaltaan kalliimpia tuotteita koskeneita tilanteita, joissa Puuilon IKH-jälleenmyyntiketjua edullisempi IKH-tuotteiden hinnoittelu ei ollut miellyttänyt Isojoen Konehallia. MT:n mukaan Isojoen Konehallista on ilmoitettu Puuilolle, että jos tuolla hinnalla myytte, tuotteita voi olla vaikea saada Isojoen Konehallin toimittamina, tai että älkää nyt ainakaan nettiin hintoja laittako. Puuilo on MT:n kertoman mukaan joutunut tästä syystä joissakin yksittäistapauksissa nostamaan markkinoimiensa IKH-tuotteiden hintoja, jotta toimitussuhde Isojoen Konehallin kanssa on voinut jatkua.

118. MT on maininnut hinnankorotukseen johtaneesta yksittäistapauksesta esimerkkinä paineilmakompressoreita koskeneen tapauksen, joka hänen kertomansa mukaan on tapahtunut arviolta joko vuonna 2013 tai 2014. MT:n mukaan Puuilon verkkokaupassa on tuolloin ollut halvempi hinta kuin niin sanotussa Isojoen Konehallin omassa ketjun verkkokaupassa, minkä johdosta Isojoen Konehallista on ilmoitettu Puuilolle, että hinnan tulisi olla sama kuin heilläkin, jotta yhteistyö jatkuu. Tämän tapahtuman jälkeen kompressorikauppaa Isojoen Konehallin ja Puuilon välillä ei MT:n muistaman mukaan ole enää tehty, koska tukkuhinnoittelu on ajettu Isojoen Konehallin toimesta sellaiseksi, ettei Puuilo ole halunnut enää ostaa kompressoreja Isojoen Konehallilta.

119. Isojoen Konehallin entinen toimitusjohtaja TH on kertonut markkinaoikeudessa, että Isojoen Konehalli on halunnut tehdä vuosina 2010–2015 Puuilon kanssa kauppaa joistakin yhtiöiden välisissä liikesuhteissa ilmenneistä ongelmista huolimatta. Puuilo on TH:n mukaan ostanut vuosina 2010–2015 Isojoen Konehallilta noin 800–900 tuotteen valikoimaa ja Isojoen Konehallin myynti Puuilolle on mainitulla ajanjaksolla kasvanut. TH:n mukaan Puuilolla on ollut paljon tavarantoimittajia ja se on kilpailuttanut Isojoen Konehallia tavarantoimittajana aktiivisesti.

120. TH:n kertoman mukaan Isojoen Konehallin ja Puuilon välisissä liikesuhteissa on ollut vuosina 2009 ja 2010 ongelmia Puuilon maksamattomien korkolaskujen ja Puuilon menettelystä saatujen reklamaatioiden vuoksi.

121. Asiakirjatodistelusta ilmenee, että TH on kirjoittanut Isojoen Konehallin johtoryhmälle 23.9.2009 sähköpostitse lähettämässä yhteenvedossa (KKV:n asiakirjatodiste 32) Kajaanissa 22.9.2009 järjestetystä Isojoen Konehallin ja Puuilon edustajien tapaamisesta muistiinpanoinaan seuraavaa:
- ”merkki vaihtuu jos ei voida hinnoitella oman pään mukaan
- saimme luennon tukkukaupan ja vähittäiskaupan yhteensovittamisesta
- turha tänne soitella hinnoittelusta!
- kokivat ongelmaksi meidän hintojen sahaamisen
- toiminta sinänsä pelaa hyvin. Vaikkakin takuuosastolla töissä idio….
- sanoivat itse että älkää sitten myykö heille sellaisia tuotteita joista on tarpeen jälkeenpäin itkeä
- eivät maksa kenellekään korkoja!! He maksavat laskunsa ja jos ei niin sitten laittakaa toimituskieltoon. Heillä ei erääntyneitä tällä hetkellä. Korkolaskuja kyllä.”

122. Mainitussa Isojoen Konehallin ja Puuilon edustajien tapaamista koskevassa yhteenvedossa on edellä mainittujen kohtien jälkeen ollut merkintä ”TO DO seuraavaksi”, jonka jälkeen yhteenvedossa on todettu seuraavaa:
- ”ISA toimittaa HT:lle meidän hinnaston.
- Puuilolle ei anneta erikoishintoja enää ISA:n antaman hinnoittelun ulkopuolelta
- ISA:n nyt tekemästä hinnastosta otetaan pois kaikki näkyvimmät ja isoimmat tuotteet (esim. kompressorit, lämmittimet, AWD halkomakoneet, Meganex isot tuotteet, IKH merkityt arvokkaammat tuotteet esim. tikkaat jne.)
- mikäli sitten jatkossa huomaavat, että tarvitsevat meitä niiden toimittajina kovista puheistaan huolimatta niin sitten olemme niskan päällä.
- ehdotan että hyvitämme heille korkolaskut koska niitä on tuloksetta yritetty neuvotella useaan kertaan. Putsaamme pöydän myös sen osalta kun samalla otamme osan tuotteista pois heidän valikoimista. Toinen vaihtoehto on periä niitä mutta silloin loppuu koko asiakkuus. Vuosihyvitteisiin eivät ole päässeet viime vuosina.”

123. Isojoen Konehallin sisäisen sähköpostikirjeenvaihdon (KKV:n asiakirjatodiste 33) mukaan Isojoen Konehallin myyntipäällikkö ISA on 31.12.2009 lähettämässä yhtiön sisäisessä sähköpostiviestissä maininnut Puuilolle asetettavasta myynninrajoituksesta Hitachi-tuotteiden kolmessa ryhmässä. Rajoitus on sittemmin toteutettu 7.1.2010.

124. Isojoen Konehallin myyntijohtaja HS on 2.2.2010 lähettänyt yhtiön sisällä VP:lle, ISA:lle ja TH:lle sähköpostiviestin (KKV:n asiakirjatodiste 34), jossa on todettu seuraavaa: ”Pitää tehdä tällänen muutos: nyt annamme LL-kauppiaillemme Puuilo paikkakunnilla 10 % lisäalennuksen, jolla pidämme ne ruodussa kun tulee hinnoilla vastaan, osassa pisteitä tää on tosi kuuma paikka kun lehti menee niin on ilmoitus lehdessä ja hinnat tietenkin alle. HT:n kanssa sovin aikanaan että vuosivolyymi on 500 akselia ja hinnat mutta siinä sain turpiini kun vastaus oli lopuksi sama kuin teille käydessänne, myös volyymi on alle sovitun mutta ainakin Puuilolla Lahdessa myytiin Farmilaitteen Turkkilaista Aksan akselia vst. T800186 hintaan 59,00 ulos väri kyllä sama kuin nyt on ollu nyt meidän B.ssä joten asiakkaat valitsee sen ja menee soitteleen meidän kauppiaalle [– –] Nettisivuilla on vain meidän akseleita ja se närästää. Milloin voi ottaa pois Puuilon hinnastosta? Onko muita tapoja hinnan nostaminen? Haluaisimme tämän kertoa Lonkkarin kehitysryhmän palaverissa 16.2 koska se on tapetilla jokaisessa kokouksessa.”

125. Viimeksi mainitun sähköpostiviestin liitteinä olevissa kahdessa taulukossa on tarkasteltu Puuilon hinnoittelua nivelakseleiden osalta. Toisessa taulukossa on käyty läpi muun ohella Puuilon myymien tiettyjen nivelakseleiden ovh-hintoja ja IKH-kampanjahintoja sekä Puuilon osto- ja jälleenmyyntihintoja ja Puuilon katetta sekä toisessa taulukossa eräiden paikkakuntien osalta Puuilon ja muutaman muun jälleenmyyjän nivelakseliostojen määriä, joiden perässä on ollut kommentteja muun ohella Puuilon hinnoittelusta.

126. Isojoen Konehallin myyntipäällikkö ISA on yhtiön sisäisessä sähköpostiviestissä 10.2.2010 (KKV:n asiakirjatodiste 35) maininnut pyynnöstä tehdä Puuiloa koskeva myynnin rajoite kaikkiin Puuilon asiakasnumeroihin viidelle nimetylle tuotteelle sekä ryhmään 114 (lämmittimet), ryhmään 306 (nivelakselit) ja ryhmään 310 (kulutusosat).

127. Vantaan OTP-jälleenmyyjä on 15.2.2010 lähettänyt Isojoen Konehallin ISA:lle, ILA:lle, TH:lle, VP:lle ja HS:lle sähköpostitse listan (KKV:n asiakirjatodiste 36) tuotteista, joita Puuilo on myynyt ovh-hintoja halvemmilla hinnoilla. Tämän jälkeen Isojoen Konehalli on yhtiön sisäisissä sähköpostiviesteissään 15. ja 16.2.2010 (KKV:n asiakirjatodiste 37) asettanut Puuilolle myyntirajoituksia muun ohella lämmittimien, Hitachi-tuotteiden ja nivelakseleiden osalta.

128. Longlife-kehitysryhmän 16.2.2010 pidetystä kokouksesta laaditussa kokousmuistiossa (KKV:n asiakirjatodiste 38) on todettu edellä jo selostetun mukaisesti muun ohella seuraavaa: ”Yhteistyö Puuilon kanssa on tällä hetkellä kriittisen tarkastelun alla.”

129. TH:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan Isojoen Konehalli ei ole ryhtynyt syyskuussa 2009 Puuilon kanssa järjestetyn tapaamisen johdosta toimenpiteisiin. TH:n mukaan Isojoen Konehallille on alkanut vuoden 2009 kesän jälkeen selvitä, että Puuilo oli myynyt IKH-telineessä ja Isojoen Konehallin tuotetiedoilla toisen toimittajan nivelakseleita, joista oli tullut niiden huonon laadun vuoksi Isojoen Konehallin takuuosastolle reklamaatioita. Puuilo oli hänen mukaansa jäänyt nivelakseleiden osalta myös sovituista tukkuostomääristä, joiden perusteella Isojoen Konehalli oli määritellyt Puuilolle toimittamiensa nivelakseleiden tukkuhinnat. Lisäksi Isojoen Konehalli oli saanut reklamaatioita myös Puuilon myymistä kompressoreista ja lämmittimistä, minkä vuoksi Puuilolta oli helmikuussa 2010 tehdyssä hinnastopäivityksessä otettu pois näitä tuotteita ja joitakin sellaisia tuotteita, joita Puuilo ei ollut tosiasiassa edes ostanut Isojoen Konehallilta. Hitachi-tuotteet ovat olleet varattuja vain valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille, minkä vuoksi niitä ei ole koskaan myyty Puuilolle.

130. Isojoen Konehallin entinen myyntijohtaja HS on markkinaoikeudessa todistajana kertonut, että hänen 2.2.2010 lähettämässään sähköpostiviestissä (KKV:n asiakirjatodiste 34) on ollut kysymys siitä, että Puuilo oli HS:n itsensäkin Puuilon Lahden liikkeessä tekemien havaintojen mukaan myynyt halpaa ja huonompilaatuista nivelakselia harhaanjohtavasti Isojoen Konehallin Puuilolle myymien nivelakseleiden kuvilla ja tuotetiedoilla, mistä oli tullut reklamaatioita Isojoen Konehallille, vaikka kyseessä ei ole ollut Isojoen Konehallin tuote. Asiakkaille ja myös valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille oli Puuilon menettelyn vuoksi aiheutunut sekaannusta nivelakselin alkuperästä, ja asiakkaat alkoivat väittää, että Isojoen Konehallin toimittamat nivelakselit olisivat vaarallisia. Hän oli kertomansa mukaan viitannut 2.2.2010 lähettämässään sähköpostissa hintojen nostamiseen, koska tuoteryhmän poistaminen on ollut silloisissa järjestelmissä hankalaa. Isojoen Konehallilla on ollut samanlaisia ongelmia myös Puuilon myymien kompressoreiden ja lämmittimien osalta, joita oli myyty harhaanjohtavasti IKH-tuotteina, minkä vuoksi ne on otettu pois Puuilon hinnastosta. Puuilo ei ole ostanut kompressoreja Isojoen Konehallilta enää vuoden 2010 jälkeen.

131. Asiakirjatodisteina esitetyissä Isojoen Konehallin sisäisissä sähköpostiviesteissä 11. ja 12.3.2013 (KKV:n asiakirjatodiste 39) on todettu ensin ”Onko mahdollista että ostorajoitus Wiima öljyjen kohdalla voitais laittaa Puuilo ketjulle, hintahäiriköinti todennäköistä. Vastaavia rajoituksia on jo muissa tuoteryhmissä kyseisellä asiakkaalla. Jokunen kauppias jo kysellyt että koska Wiimaöljyt Puuilolla.” ja HS:n vastauksessa ”Tästä voi puhua [– –] kanssa ensi ja sopia onnistuuko niin, nuo estot on aina vähä vaarallisia, hinnan nostaminen siis alennuksen pienentäminen onnistuuko se. Myynnin eston kanssa ollaan lähellä harmaata aluetta.”

132. Puuilo on mainittu myös Isojoen Konehallin sisäisessä TH:n yhtiön johtoryhmälle 10.3.2014 lähettämässä sähköpostiviestissä (KKV:n asiakirjatodiste 54) koskien TH:n ja Turun Konekeskuksen edustajien Turussa 7.3.2014 järjestettyä tapaamista. Mainitussa sähköpostiviestissä on todettu muun ohella ”Kilpailijoiden toimista tuli paljon palautetta”, ”Puuilo häiritsee kun sielläkin IKH tuotteita ja hinnoittelevat alle meidän OVH:n etenkin koskee IKH tuotteita esim. hylsysarjat” ja ”ei erityisiä toimenpiteitä yllä olevat Puuilo ja [– –]”.

133. Edellä viitattujen korkosaatavien osalta Isojoen Konehalli on osoittanut Puuilolle 21.8.2009 päivätyn korkolaskun (Isojoen Konehallin asiakirjatodiste 10) yhteensä 17 korkosaatavasta, joiden eräpäivät ovat ajoittuneet ajalle 15.4.2006–1.11.2009. Saatavien yhteissumma on ollut
[ ] euroa. Laskussa on tarjottu Puuilolle elokuun 2009 loppuun saakka mahdollisuutta avoimina olleiden korkolaskujen maksamiseen alennetulla korkoprosentilla.

134. Lisäksi Isojoen Konehalli on osoittanut Puuilolle 3.11.2009 päivätyn korkolaskun (Isojoen Konehallin asiakirjatodiste 10), jossa on mainittu samat avoimet korkolaskut ja yhteissumma kuin 21.8.2009 päivätyssä laskussa. Jälkimmäisessä, 3.11.2009 päivätyssä laskussa Isojoen Konehalli on esittänyt Puuilolle tarjouksen korkolaskujen maksamisesta kolmasosalla korkojen yhteissummasta edellytyksellä, että ”jatkossa ei saa olla uusia erääntyneitä laskuja tai harkitaan toimituskieltoa, mikäli korkoja ei makseta”.

135. Edellä todetun mukaisesti asiassa on esitetty Puuilon osalta vielä yhteensä kolme vuosiin 2005 ja 2008 sekä maaliskuulle 2015 ajoittuvaa sähköpostiviestiä.

136. Isojoen Konehallin silloinen kehitysjohtaja TH on Oulun OTP-jälleenmyyjän liikkeessä käytyään raportoinut vierailustaan 3.2.2005 yhtiön sisäisesti sähköpostiviestissään (KKV:n asiakirjatodiste 30) seuraavaa: ”Näyttää tuo Puuilon vaikutus meidän Oulun liikkeeseen ainakin olevan jonkinlainen. Asiakkaat (munkin aikana 1 kerran) sanovat tuotteista, että Puuilossa maksaa niin ja niin paljon vähemmän, että kuinka voi olla että jälleenmyyjän omassa liikkeessä maksaa enemmän? [– –] Kävin itse toteamassa Puuilon tilat ja kyllähän siellä paljon oli IKH-­merkin tavaraa..ja oikein hintalapuissakin, sekä leimat koneiden kyljessä, ruuveja jne. Mitähän tuolle voitaisiin tehdä? Voisiko sinne toimittaa vain poistoeriä, joita ei ole lehdissä tai jollain tavalla ilman merkkiä?”

137. Isojoen Konehalli on saanut Oulun OTP-jälleenmyyjältä palautetta Puuilosta 26.11.2008 ILA:lle, TH:lle, HS:lle ja AK:lle lähetetyssä sähköpostiviestissä (KKV:n asiakirjatodiste 31), jossa on kiinnitetty huomiota siihen, että Puuilo on myynyt tiettyjä IKH-tuotteita halvemmalla kuin IKH-liikkeet.

138. Isojoen Konehalli on yhtiön sisäisen sähköpostiviestin 23.3.2015 (KKV:n asiakirjatodiste 55) mukaan tehnyt hintavertailun Puuilon helmi-maaliskuun 2015 lehtimainoksien hinnoista. Kaikkien vertailtujen tuotteiden on todettu löytyvän myös Puuilon verkkokaupasta.

5.4.6 Virtasen Moottoriin liittyvä näyttö

139. Virtasen Moottorin osalta esitetty näyttö koostuu henkilötodistelusta ja sähköpostiviesteistä.

Henkilötodistelusta yleisesti

140. Virtasen Moottorin MV on markkinaoikeudessa kertonut, että Virtasen Moottori on auto- ja traktorivaraosien jälleenmyyjä, jonka toiminta on vuosina 2010–2015 keskittynyt kuluttajamyyntiin kivijalassa, ammattiasiakkaille suuntautuvaan myyntiin sekä verkkokauppaan. Edellä mainittujen tuotteiden lisäksi Virtasen Moottori on myynyt työkaluja, kemikaaleja, pienkoneita ja muita vastaavia teknisiä tuotteita. Virtasen Moottorilla on ollut mainittuina vuosina MV:n mukaan jälleenmyytävänä käytännössä koko Isojoen Konehallin tuoterepertuaari.

141. Virtasen Moottorin JV on markkinaoikeudessa kertonut, että Virtasen Moottorilla on ollut vuosina 2010–2015 myynnissä kattavasti koko Isojoen Konehallin tuoterepertuaari. Myynnissä on hänen mukaansa ollut tuotenimikemäärällisesti noin 50.000 IKH-tuotetta. JV:n mukaan Virtasen Moottorin tuotenimikkeiden kokonaismäärä on ollut tuolloin noin 500.000.

142. MV:n mukaan Isojoen Konehalli on ollut vuosina 2010–2015 Virtasen Moottorille erittäin merkittävä ja ainakin vuonna 2014 suurin yksittäinen tavarantoimittaja. Suomessa ei hänen mukaansa ole tuolloin ollut, eikä tiettävästi ole vieläkään, sellaista toimittajaa, jolla olisi yhtä suuri valikoima traktorin varaosia ja nopea saatavuus. MV:n mukaan Virtasen Moottorin on ollut vuosina 2010–2015 mahdollista löytää korvaava toimittaja vain pienessä osassa Isojoen Konehallin toimittamia tuotteita. Virtasen Moottorilla on ollut tuolloin [
]. Etenkin suomalaisiin traktoreihin on ollut vaikea löytää varaosia ulkomailta. Muut tavarantoimittajat ovat hänen mukaansa myös kieltäytyneet myymästä Virtasen Moottorille tavaraa IKH-myyntiyhteistyösopimuksen vuoksi.

143. MV:n mukaan Virtasen Moottorin vuonna 2005 aloittamalla verkkokaupalla on ollut erittäin suuri merkitys yhtiön jälleenmyymien tavaroiden myyntimääriin. Verkkokauppa on hänen mukaansa vaikuttanut jälleenmyyjien myyntihintoihin ja hintaseurantaan siten, että liian kalliiksi hinnoiteltuja tuotteita ei ole ollut mahdollista saada kaupaksi.

144. MV on kertonut, että useimmat IKH-jälleenmyyntiketjuun kuuluneet jälleenmyyjät ovat hänen käsityksensä mukaan hinnoitelleet IKH-tuotteet Isojoen Konehallilta saamiensa ovh-hintojen mukaisesti antaen niistä kenties kuitenkin hyville asiakkailleen alennuksia. Tämä käsitys on hänen mukaansa perustunut siihen, että Isojoen Konehallin jakamissa tarjouslehtisissä on ollut ympäri Suomen samat hinnat. MV:llä ei kertomansa mukaan ole tietoa siitä, onko IKH-jälleenmyyntiketjuun kuulumattomien Isojoen Konehallin jälleenmyyjien hinnoittelu poikennut valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien hinnoittelusta, muutoin kuin, että Motonet oli verkkokauppahintojensa perusteella hinnoitellut IKH-tuotteet huomattavasti Isojoen Konehallin ovh-hintoja edullisemmin.

145. Virtasen Moottori on MV:n kertoman mukaan käyttänyt kivijalkamyynnissään Isojoen Konehallin toimittamia ovh-hintoja mutta verkkokauppamyynnissä kaupankäyntiänsä edistääkseen omalla katekertoimella muodostamiaan hintoja.

146. MV on edelleen kertonut, että Isojoen Konehalli on vuosina 2010–2015 ollut yhteydessä Virtasen Moottoriin ja kehottanut sitä nostamaan myymiensä IKH-tuotteiden hintoja. Isojoen Konehallista ovat hänen mukaansa olleet tuolloin Virtasen Moottoriin yhteydessä alue-edustaja TV, joka on saattanut vierailla Virtasen Moottorin toimitiloissa kuukausittain ja tuoda viestiä Isojoen Konehallilta, sekä HS ja TH. Hinnoittelua koskevia Isojoen Konehallin yhteydenottoja on hänen mukaansa ollut vuotta 2012 lukuun ottamatta useita kertoja vuodessa.

147. MV on kertonut, että Isojoen Konehallin mainitut hintayhteydenotot ovat saattaneet joskus koskea Isojoen Konehallin koko tuoteskaalaa mutta enimmäkseen ne ovat liittyneet kalliimpiin tuotteisiin. Isojoen Konehallin yhteydenottoja on tullut pääasiassa puhelimitse ja IKH-verkkokaupan avaamisen jälkeen kiihtyvällä tahdilla. Yhteydenotot eivät hänen mukaansa ole koskeneet kivijalkamyyntiä vaan aina sitä, että Virtasen Moottorin pitäisi nostaa IKH-tuotteiden verkkokauppahintoja.

148. MV:n mukaan yhteydenotot ovat olleet epämiellyttäviä. Virtasen Moottori on yrittänyt miellyttää Isojoen Konehallia, jotta se olisi ollut tyytyväinen. He olivat pelänneet, että tulee ongelmia, jos he eivät tee Isojoen Konehallin toivomia toimenpiteitä. Hän ei ulkoa muistanut, että Virtasen Moottoria olisi varsinaisesti uhkailtu.

149. JV on markkinaoikeudessa kertonut, että Isojoen Konehalli on ollut vuosina 2010–2015 yhteydessä joko häneen tai MV:hen Virtasen Moottoriin IKH-tuotteiden hinnoittelusta useita kertoja vuodessa. Yhteydenotot ovat tapahtuneet kasvotusten tai puhelimitse ja koskeneet sitä, että Virtasen Moottorin verkkokauppojen hintatasoa tulisi nostaa Isojoen Konehallin ovh-hintatasoa vastaavaksi. Näitä kommentteja ovat hänen mukaansa esittäneet Isojoen Konehallista HS ja TH, tapaamisten yhteydessä ILA sekä lisäksi vielä alue-edustaja TV, joka on vieraillut Virtasen Moottorin toimitiloissa noin kerran kahdessa kuukaudessa ja toiminut viestintuojana Isojoen Konehallin ja Virtasen Moottorin välillä.

150. MV ja JV eivät ole kertoneet mistään yksilöidyistä yhteydenotoista hinnoitteluun liittyen vuoden 2012 osalta. JV on kuitenkin kertonut tapahtumavuosia yksilöimättä, että ”näistä hinnoista puhuttiin aina, kun edustaja oli paikalla”. MV on kysyttäessä hintoihin liittyvistä yhteydenotoista todennut, että ”kun katson muistiinpanojani näistä tapahtumista, vuoden 2012 kohdalle minulla ei ole yhtään mitään muistiinpanoa, mutta ennen ja jälkeen sen niitä on ihan taatusti ollut useita kertoja”.

151. Isojoen Konehallin entinen toimitusjohtaja TH on markkinaoikeudessa kertonut Virtasen Moottorin olleen pitkään Isojoen Konehallin asiakkaana niin Longlife-jälleenmyyjänä kuin IKH-varaosavaltuutettuna jälleenmyyjänä. Virtasen Moottori ei ole koskaan ollut Isojoen Konehallin valtuutettu työkalujälleenmyyjä. Virtasen Moottorin pääasiallinen työkalukumppani on hänen mukaansa ollut Koivunen Oy, jolla on ollut vuosina 2010–2015 Isojoen Konehallia laajempi valikoima työkaluissa. Virtasen Moottori ei ole ollut koskaan riippuvainen Isojoen Konehallin toimituksista ja yhtiö on aina saanut itsenäisesti ja vapaasti hinnoitella myymänsä IKH-tuotteet.

152. TH on kertonut, ettei Isojoen Konehallin taholta ole koskaan uhkailtu tai painostettu Virtasen Moottoria IKH-tuotteiden hinnoittelusta. TH on kertomansa mukaan tavannut JV:tä ja MV:tä vuosina 2010–2015 vuosittain kauppiaspäivillä, kaksi kertaa Salossa sekä kerran, ilmeisesti vuonna 2013, Kauhajoella palaverissa ja ollut heidän kanssaan vuosien 2010–2015 aikana puhelimitse yhteydessä kaiken kaikkiaan vain muutaman yksittäisen kerran.

153. Isojoen Konehallin entinen myyntijohtaja HS on markkinaoikeudessa kertonut, että Virtasen Moottori on ostanut vuosina 2010–2015 Isojoen Konehallilta keskimäärin 3.000–6.000 tuotenimikettä. HS:n mukaan Virtasen Moottorilla on ollut paljon muitakin toimittajia, joilta se on saanut ostettua samoja tuotteita kuin Isojoen Konehallilta. HS ei kertomansa mukaan ole koskaan todennut Virtasen Moottorille, mihin hintaan sen tulisi myydä tuotteitaan.

Vuoden 2010 tapahtumista

154. Vuotta 2010 koskeva näyttö koostuu keskeiseltä osin Virtasen Moottorin sähköpostiviestistä 9.3.2010 ja sen osalta esitetystä henkilötodistelusta sekä Isojoen Konehallin sisäisestä sähköpostiviestistä 31.3.2011, joka on sisältänyt muistion TH:n ja HS:n vierailusta Virtasen Moottorin toimipisteessä 21.12.2010.

155. Virtasen Moottorin MV on 9.3.2010 lähettänyt Isojoen Konehallin HS:lle sähköpostiviestin (KKV:n asiakirjatodiste 41), jossa MV on kertonut keskustelleensa Isojoen Konehallin ISA:n kanssa Hitachi-hinnoista ja heidän keskustelunsa yhteydessä todenneen Työkalunetin myyvän Hitachi-tuotteita Virtasen Moottoria halvemmalla. Lisäksi MV:n sähköpostiviestissä on todettu muun ohella seuraavaa: ”Sano sinne Hitachille, että jos meidän pitää vaihtaa hinnoittelua niin kyllä pitää sitten kilpailijankin! Viime viikkoiseen keskusteluun palatakseni niin teimme ja hoidimme oman osuutemme työkaluvaunukiistasta. Nostin viikonvaihteen jälkeen tuotteen hinnan 100 eurolla niin kuin sovimme puhelimessa. Käsittääkseni kaiken piti olla kunnossa ja peliä voidaan jatkaa. [– –] Olit [– –] vilautellut ajatusta hintojen nostosta. Tiedätkö, että tässä on kyse kartellista? Mikään Suomen laki ei anna maahantuojalle oikeutta määritellä tuotteiden hintoja loppukäyttäjälle.”

156. MV on kertonut markkinaoikeudessa edellä mainittuun sähköpostiviestiin liittyen, että Virtasen Moottorilla on ollut vuonna 2010 avatun virtasenkauppa.fi-verkkokaupan avajaistarjouksena Isojoen Konehallin toimittama työkaluvaunu. Isojoen Konehallin HS oli tuolloin soittanut MV:n muistaman mukaan hänen veljelleen JV:lle sekä todennut puhelinkeskustelussa Virtasen Moottorin myyvän työkaluvaunua liian halvalla ja käskenyt nostamaan sen hintaa. Työkaluvaunun verkkokauppahintaan oli MV:n mukaan sovittu tuolloin sadan euron hinnankorotus.

157. JV on markkinaoikeudessa kertonut Isojoen Konehallin HS:n käskeneen maaliskuussa 2010 Virtasen Moottoria nostamaan verkkokaupassa myydyn työkaluvaunun hinnan 695 eurosta 795 euroon.

158. Isojoen Konehallin entinen myyntijohtaja HS on markkinaoikeudessa kertonut, että hän on maaliskuussa 2010 soittanut Virtasen Moottorin verkkokaupan avaamisen johdosta ja kysynyt JV:n ja MV:n tunnelmia. Virtasen Moottorin verkkokaupassaan myymä työkaluvaunu oli tuolloin IKH-työkaluverkoston maksamassa markkinoinnissa ykkösvetotuotteena televisio- ja lehtimainonnassa ja tuotteen kampanjahinta oli sata euroa kalliimpi kuin Virtasen Moottorin verkkokauppahinta. HS on kertomansa mukaan tuossa yhteydessä todennut työkaluvaunusta jotenkin niin, että se oli tosi kova veto, josta kenties oli sitten tullut käsitys, että työkaluvaunun hintaa pitäisi nostaa. HS ei kertomansa mukaan ole kuitenkaan kehottanut Virtasen Moottoria nostamaan työkaluvaunun hintaa.

159. Isojoen Konehallin TH ja HS ovat 21.12.2010 vierailleet Salossa Virtasen Moottorin toimipisteessä. Isojoen Konehallin sisäisessä muistiossa (KKV:n asiakirjatodiste 43) on todettu tapaamisesta muun ohella seuraavaa: ”Verkkokauppa www.virtasenkauppa.fi täältä myyvät lähinnä työkaluja lokakuu 20te ja marraskuu 27te aikaisemmin kertoivat että 90 % myytävästä tavarasta on IKH.lta. Halusivat meiltä sähköisenä päivitykset ja tiedot tänne. IKH ei toimita sähköistä aineistoa kauppiaan omaan nettikauppaan vaan kaikki mitä aineistopankista on saatavilla silloin kun on meidän tuotteita niin sitä voi käyttää. [– –] Kerroimme kehitysryhmissä keskustellun Nettikauppa politiikkamme, tammikuussa paremmat sivut joilta nopeampi ja helpompi käyttää ja hinnat saatavissa loppukäyttäjille sieltä lisäksi mahdollinen ostoslistan koonti ja lähimmän kauppiaan tiedot ja karttalinkki. Lisäksi valotimme toista mahd vaihetta joka ei vielä tulossa toteutukseen. Hinnoittelu seuraamme sitä ja olemme hereillä.”

Vuoden 2011 tapahtumista

160. Vuotta 2011 koskeva näyttö koostuu helmikuulta 2011 peräisin olevista Virtasen Moottorin verkkokauppahinnoittelua sekä Virtasen Moottorin IKH-tavaramerkin käyttöä käsitelleistä sähköpostiviesteistä ja muista asiakirjatodisteista sekä tältä osin esitetystä henkilötodistelusta. Asiakirja- ja henkilötodistelua on esitetty myös Isojoen Konehallin Virtasen Moottorilta 1.4.2011 poistamaan työkalualennukseen, Virtasen Moottorin ja Isojoen Konehallin huhtikuussa 2011 lähettämiin sähköpostiviesteihin sekä Isojoen Konehallin ja Työkalugroupin edustajien 30.6.2011 järjestettyyn tapaamiseen liittyen. Lisäksi asiassa on esitetty 12.1.2011 ja 8.9.2011 lähetetyt sähköpostiviestit.

161. Isojoen Konehallin eräs tavarantoimittaja on 1.2.2011 lähettänyt Isojoen Konehallin ISA:lle sähköpostiviestin (KKV:n asiakirjatodiste 45) Virtasen Moottorin verkkokaupassa myydyistä Hitachi-tuotteista todeten seuraavaa: ”Tulee taas lunta tupaan Virtasen nettikaupan moottorisahahinnoista. Meillä on tietyissä paikoissa vaikeuksia saada ensi kauden ennakkoja myytyä jälleenmyyjille sisään, koska vertaavat ulosmyyntihintoja tai mahdollisia sellaisia Virtasen nettihintoihin. Ongelmana on luonnollisesti saada jälleenmyyjä ostamaan tarjoamallamme nettohinnalla tavaraa varastoitavaksi, kun Virtanen ei varastoi tuotteitamme lainkaan, vaan tekee nettikauppaa aivan liian alhaisilla hinnoilla on ongelma valmis.”

162. Isojoen Konehallin ISA on vastannut edellä mainitulle tavarantoimittajalle sähköpostiviestissä 2.2.2011 (KKV:n asiakirjatodiste 45) seuraavaa: ”Kyllä tämä Virtasen asia on ongelma meille kaikille myös muissa meidän tuotteissa. Pidimme eilen asiasta palaveria ja tulemme puuttumaan siihen tavalla tai toisella. Hankaluutena siinä on että laki on kuitenkin heidän puolellaan, eli emme voi suoraan ’määrätä’ heidän ulosmyyntihintojaan. Mutta alennuksia voimme muuttaa tai irtisanoa sopimuksen. Palaan asiaan kunhan saadaan heidän kanssaan asia käsittelyyn. Tulen muuttamaan polttomoottorilaitteiden alennukset seuraavasti: ­ aktiiviset myyjät jotka varastoivat ja tekevät ennakoita ­40% ­ ei aktiiviset, jakavat lehden mutta eivät varastoi vaan tilaavat tuotteen jos joku asiakas kysyy/haluaa ostaa, ­30%. Katson miten se on teknisesti meillä toteutettavissa niin laitan sitten voimaan, kuitenkin helmikuun aikana tulee kuntoon.”

163. Isojoen Konehallin 19.2.2011 päivätyssä ”Strategia 2011” -asiakirjassa (KKV:n asiakirjatodiste 46) on kohdassa ”IKH Kumppanuusasiat” todettu muun ohella seuraavaa: ”Virtasen Moottori – Sovittu, että ottavat IKH merkit pois. Ellei toimi, voidaan seuraavaksi jarruttaa IKH kumppanuutta tai nykyisiä ehtoja.”

164. Virtasen Moottorin MV on todennut 25.2.2011 Isojoen Konehallin TH:lle lähettämässään sähköpostiviestissä (KKV:n asiakirjatodiste 28) poistaneensa verkkokaupastaan kaikki IKH-logot myös IKH-alkuisista tuotteista ja ilmoittanut olettavansa, että saman tulevat tekemään myös muut verkkokauppiaat.

165. MV on markkinaoikeudessa kertonut, että Virtasen Moottori oli ennen hänen edellä mainittua 25.2.2011 tekemäänsä ilmoitusta käyttänyt verkkokaupassa ja kivijalkamyymälässä IKH-tavaramerkkiä, mihin Virtasen Moottorilla oli hänen mukaansa ollut suullinen lupa. Isojoen Konehalli on kieltänyt Virtasen Moottoria käyttämästä verkkokaupassa IKH-tavaramerkkiä ja kehottanut sitä poistamaan IKH-tavaramerkin ainakin Virtasen Moottorin verkkosivustolla traktorimies.fi toimineesta verkkokaupasta ja ehkä lisäksi verkkosivustolla virtasenkauppa.fi toimineesta verkkokaupasta. Poistovaatimus on MV:n mukaan käsittänyt paitsi IKH-tavaramerkin myös Isojoen Konehalliin viittaavan tuotenumeroinnin poistamisen. Perusteena Isojoen Konehallin mainittuun poistovaatimukseen on MV:n käsityksen mukaan ollut se, että Isojoen Konehalli oli saanut muilta jälleenmyyjiltään Virtasen Moottorin hinnoittelusta palautetta eikä Isojoen Konehalli halunnut Virtasen Moottorin näkyvän hintatasonsa vuoksi internetissä valtuutettuna IKH-jälleenmyyjänä. MV:n mukaan Isojoen Konehallin esittämä vaatimus ei ole koskenut kivijalkamyyntiä.

166. JV on markkinaoikeudessa kertonut, että Virtasen Moottorilla on ollut helmikuussa 2011 suullinen lupa käyttää liiketoiminnassaan IKH-tavaramerkkiä. JV ei kysyttäessä muistanut, koska ja kenen kanssa asiasta oli sovittu.

167. Isojoen Konehallin entinen myyntijohtaja HS on markkinaoikeudessa kertonut, ettei hän ollut nähnyt Virtasen Moottorin toimitiloissa IKH-logoja siellä vuoden 2010 joulukuussa käydessään. IKH-logot on asennettu Virtasen Moottorin myymälään Isojoen Konehallin toimesta vasta sen jälkeen, kun Virtasen Moottori on tehnyt 4.5.2011 Isojoen Konehallin kanssa varaosia koskeneen IKH-myyntiyhteistyösopimuksen. Se, ettei Virtasen Moottorin liiketiloissa ole ollut vielä helmikuussa 2011 IKH-logoja, käy hänen mukaansa ilmi Virtasen Moottorin toimitiloista 3.2.2011 otetusta valokuvasta (Isojoen Konehallin asiakirjatodiste 48).

168. Isojoen Konehallin entinen toimitusjohtaja TH on markkinaoikeudessa kertonut, että Virtasen Moottorilla on ollut helmikuussa 2011 Isojoen Konehallin kanssa Longlife-varaosasopimus mutta ei IKH-kumppanuussopimusta. Virtasen Moottorilla ei hänen mukaansa ole ollut tästä syystä tuolloin oikeutta käyttää verkkosivuillaan markkinoimiensa tuotteiden yhteydessä IKH-tavaramerkkiä. TH:lla ei kertomansa mukaan ollut tietoa siitä, että Isojoen Konehallista olisi annettu kenenkään toimesta Virtasen Moottorille suullista lupaa IKH-logojen käyttöön. Isojoen Konehalli ei TH:n mukaan ole esittänyt Virtasen Moottorille milloinkaan tuotenumeroinnin poistamista.

169. Isojoen Konehallin sisäisessä sähköpostiviestissä 24.3.2011 (KKV:n asiakirjatodiste 47) on todettu, että Virtasen Moottorilta poistuu 1.4.2011 alennusryhmä 17 työkaluista ja että 1.4.2011 lähtien Virtasen Moottori kuuluu asiakasryhmään IKHV ilman lisäalennuksia.

170. MV on markkinaoikeudessa kertonut, että Virtasen Moottori oli saanut ennen edellä mainittua alennusryhmän poistamista työkaluostoista Isojoen Konehallilta parempia alennuksia siitä syystä, että se oli toiminut Salon alueella epävirallisena IKH-jälleenmyyjänä. MV:n käsityksen mukaan Isojoen Konehalli on poistanut Virtasen Moottorilta edellä mainitun alennusryhmän ja heikentänyt [ ] prosenttiyksiköllä yhtiön työkalualennusta siitä syystä, että Isojoen Konehalli on kokenut Virtasen Moottorin hintahäiriköksi verkkokaupassa. Tämä käsitys alennusryhmän poistamisen syystä on perustunut Virtasen Moottorin Isojoen Konehallilta saamiin aikaisempiin yhteydenottoihin ja Virtasen Moottorin hintatasoon verkkokaupassa. Isojoen Konehalli oli perustellut alennusryhmän poistamista sillä, ettei Virtasen Moottori ollut Salossa virallisesti IKH-työkalukumppani.

171. JV on markkinaoikeudessa kertonut, että Isojoen Konehalli on poistanut Virtasen Moottorilta työkaluista myös muita alennuksia kuin edellä mainitun alennusryhmän 17. JV ei kuitenkaan muistanut, oliko tämä tapahtunut edellä selostetun alennusryhmän poistamisen yhteydessä 1.4.2011 vai vasta myöhemmin.

172. Virtasen Moottorin JV on 5.4.2011 lähettämässään sähköpostiviestissä (KKV:n asiakirjatodiste 48) yrittänyt hankkia työkaluvaunua Isojoen Konehallilta samalla alennuksella kuin mitä työkaluketjuun kuuluville kauppiaille on myönnetty. Isojoen Konehalli on kieltäytynyt myymästä tuotetta Virtasen Moottorin esittämään hintaan. Isojoen Konehallin ISA on edellä mainitun sähköpostiviestin kanssa samassa viestiketjussa olleessa yhtiön sisäisessä sähköpostiviestissä todennut asiasta seuraavaa: ”Heidän kanssaan on muutenkin ollut ongelmia nettikaupan hinnoittelun suhteen joten emme myy tätä alennettuun hintaan, koska eivät ole työkalukumppaneita. Ilmoitatko heille että se antamasi hinta ei ole käytettävissä.”

173. Edellä mainitun työkalualennuksen poistamisen jälkeen Virtasen Moottorin JV on 7.4.2011 lähettänyt Isojoen Konehallin ILA:lle, HS:lle ja TH:lle sähköpostiviestin (KKV:n asiakirjatodiste 49) verkkokauppahinnoitteluun liittyen. Sähköpostiviestissä on ollut tuotekohtainen selvitys siitä, miten virtasenkauppa.fi-verkkokaupan hinnoittelu on Virtasen Moottorin käsityksen mukaan vastannut Isojoen Konehallin ovh-hintoja. Viestissä on todettu Virtasen Moottorin nostavan kymmenellä prosentilla niiden tuotteiden hintaa, joissa ei ole ollut käytössä ovh-hinta tai kalliimpi hinta. Sähköpostiviestissä on todettu, että tästä verkkokauppa-asiasta on puhuttu yli vuoden ja Virtasen Moottorin toteuttaneen sovitun työkaluvaunun hinnankorotuksen ja logojen poiston verkkosivuilta, sekä ilmoitettu Virtasen Moottorin haluavan, että tällaisella hinnankorotuksella asiasta päästään sopuun. Viestissä on lisäksi muun ohella pyydetty, että ostoetuja ei leikata ja uhkailut lopetetaan. Isojoen Konehallin TH on edelleen ILA:lle ja HS:lle eteenpäin lähettämässään sähköpostiviestissä kommentoinut edellä mainittua viestiä toteamuksella ”Älkää kommentoiko tähän”.

174. MV on markkinaoikeudessa kertonut, että hän on laatinut edellä selostetun sähköpostiviestin yhdessä veljensä kanssa, koska he ovat halunneet miellyttää Isojoen Konehallia nostamalla hintoja kymmenellä prosentilla niissä tuotteissa, joissa Virtasen Moottorin myyntihinta on ollut halvempi kuin Isojoen Konehallin ovh-hinta, ja että Virtasen Moottori on toteuttanut viestissä kuvatun hinnankorotuksen. Sähköpostiviestissä mainitulla uhkailulla on hänen mukaansa viitattu luultavasti siihen, ettei alennuksia heikennettäisi enempää.

175. JV:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan he olivat toteuttaneet edellä mainitun hinnankorotuksen. Pelkona oli ollut se, että heidän IKH-varaosasopimuskin lopetettaisiin tai alennuksia pienennettäisiin entisestään. Sama ruljanssi oli kuitenkin jatkunut, vaikka oli tehty niin kuin oli pyydetty. Aina oli löytynyt uusia kohteita, joissa hinta olisi pitänyt saada Isojoen Konehallin toivomaan suuntaan.

176. Isojoen Konehallin entinen toimitusjohtaja TH on markkinaoikeudessa kertonut, että Virtasen Moottorilla on sen jälkeen, kun siltä on 1.4.2011 poistettu [ ] prosentin työkalulisäalennus, ollut samat alennukset kuin muilla sen kanssa samassa asemassa olevilla varaosavaltuutetuilla, jotka eivät ole olleet työkaluvaltuutettuja. TH:n mukaan Isojoen Konehallin työkaluvaltuutettuna Salossa on tuolloin vuonna 2011 ollut Työkalugroup, jolle kyseinen työkalulisäalennus on kuulunut. Virtasen Moottorin 7.4.2011 Isojoen Konehallille lähettämä sähköpostiviesti on TH:n mukaan ollut Virtasen Moottorin yksipuolinen kirjoitus, johon ei ole katsottu aiheelliseksi vastata.

177. Isojoen Konehallin ja Työkalugroupin edustajilla on ollut tapaaminen Salossa 30.6.2011. TH on todennut 4.7.2011 Isojoen Konehallin johtoryhmälle lähettämässään sähköpostiviestissä (KKV:n asiakirjatodiste 58) tapaamisesta muun ohella, että ”paljon keskustelua muista myyjistä (TL‐Tukku, Virtasen Moottori, Motonet), ”Motonet 1km päässä tulee paljon palautetta”, ”Virtasen Moottori tuntui olevan kuitenkin se josta kenkä oikeasti puristi. Sanoivat, että joutuvat hinnoittelemaan paljon niiden mukaan (alle 1 km päässä). näin katetta valuu ja tulee kalliinpaikan mainetta” ja ”on asiakkaita jotka käyvät kyselemässä hintoja jollekin tuotteelle ja sitten ei heistä enää kuulu sen jälkeen”. Lisäksi sähköpostiviestissä on todettu muun ohella seuraavaa: ”Sain sen tuntuman, että kaikki kolme jälläriämme salossa ilmoittavat aktiivisesti Salonseudun Sanomissa ja samoillekin tuotteille voi näin syntyä eri hintoja jopa saman päivän lehdessä ja Virtasen Moottorin profiloituminen myös vahvasti työkalumyyjäksi ja tiedossa oleva hinnoittelu aiheuttaa ongelmaa. Sovimme [– –] kanssa että kesän jälkeen etsimme ratkaisuja miten tilanne saadaan järkeväksi.”

178. TH on markkinaoikeudessa kertonut, että hän on kirjannut 4.7.2011 lähettämäänsä sähköpostiin lähinnä kauppiaan kommentteja ja että viestin maininnalla järkevästä tilanteesta on viitattu Työkalugroupin tilanteeseen.

179. Isojoen Konehallin ostopäällikkö JP on 12.1.2011 Isojoen Konehallin ISA:lle lähettämässään sähköpostiviestissä (KKV:n asiakirjatodiste 44) ilmoittanut erään toimittajan soittaneen hänelle siitä, että Virtasen Moottori on alkanut polkea pellettipolttimen hintaa. Sähköpostiviestissä on todettu, että ”emmehän me ketään voi ohjailla, mutta onko tästä virtasesta tullut muutoin kuinka kommenttia?”

180. TH on Isojoen Konehallin sisäisessä, 8.9.2011 ISA:lle ja HS:lle lähettämässään sähköpostiviestissä (KKV:n asiakirjatodiste 50) kommentoinut virtasenkauppa.fi-verkkokaupassa myytävän työkaluvaunun jälleenmyyntihintaa suhteessa ovh-hintaan toteamuksella ”ei mitään järkeä. Tästä tulee väistämättä muille kauppiaille sellainen olo että he maksavat liikaa tavarasta ja ’millä hintaa sitä virtaselle myydään’?”, mihin ISA on vastannut viestillä ”Pakko tuohon on vielä puuttua uudestaan ja rajummin.”

181. TH on edellä mainittuun viestiketjuun liittyen todennut 8.9.2011 ISA:lle ja HS:lle lähettämässään sähköpostiviestissä (KKV:n asiakirjatodiste 69), että ”niiden ostohinta 636 alvilla joten jättää bruttona heille [ ] % katteen joten eipä oo mittään järkee. Kuolee ainakin se toinen salon jälläri ja kohta alkaa taas tulla kuraa niskaan jos ei ala ottaa järkeä käteen...ja lopuksi kuolee ittekin tällaisilla katteilla”.

Vuoden 2012 tapahtumista

182. Vuodelta 2012 on esitetty kaksi yksittäistä Virtasen Moottorin verkkokauppahinnoitteluun liittynyttä sähköpostiviestiä.

183. Isojoen Konehallin markkinointipäällikkö AK on 24.5.2012 lähettänyt yhtiön sisällä muun muassa johtoryhmälle sähköpostiviestin (KKV:n asiakirjatodiste 51) Virtasen Moottorin traktorimies.fi-verkkosivustosta todeten seuraavaa: ”Hinnoittelussa näkyvät menevät pitkälle linjassa meidän OVH kanssa.”

184. Isojoen Konehallin myyntipäällikkö ISA on 25.9.2012 lähettänyt virtasenkauppa.fi-verkkokaupan ultraäänipesureiden hinnoittelusta sähköpostiviestin (KKV:n asiakirjatodiste 71) TH:lle todeten, että ”Nämä osaa kyllä heti tuhota uudenkin tuotteen hinnan. Ei tule kuin sanomista!”

Vuoden 2013 tapahtumista

185. Vuodelta 2013 esitetty näyttö liittyy Isojoen Konehallin ja Virtasen Moottorin edustajien välillä keväällä 2013 Kauhajoella järjestettyyn tapaamiseen sekä Isojoen Konehallin väitetysti elo-syyskuussa Virtasen Moottorille esittämään kehotukseen nostaa lumilingon hintaa.

186. Isojoen Konehallin TH on sähköpostiviestissään 20.5.2013 (KKV:n asiakirjatodiste 95) ehdottanut Virtasen Moottorille Kauhajoella pidettävän palaverin ajankohdaksi 27.5.2013 ja aiheeksi työkalumyyntiyhteistyötä Salossa.

187. JV on markkinaoikeudessa kertonut tavanneensa keväällä 2013 Isojoen Konehallin edustajia. Tapaamisessa on keskusteltu Virtasen Moottorin liittymisestä IKH-työkaluketjuun ja keskusteluissa on todettu, että estettä IKH-työkaluketjuun pääsemiselle ei ole, kun Virtasen Moottori löytää suuremmat tilat. Tapaamisessa on ilmoitettu Virtasen Moottorin saavan IKH-työkaluketjuun kuuluvana tällöin kyseisen ketjun mukaiset työkalualennukset ja muistutettu, etteivät Virtasen Moottorin hinnat verkkokaupassa saa olla liian alhaisia.

188. TH ja HS ovat markkinaoikeudessa kertoneet, että edellä mainitussa tapaamisessa vuonna 2013 on esitetty Virtasen Moottorin taholta toive siitä, että yhtiö pääsisi IKH-työkaluvaltuutetuksi, mutta Isojoen Konehalli ei ole tällaista lupausta Virtasen Moottorille antanut eikä tapaamisessa ole painostettu Virtasen Moottoria sen hinnoittelusta.

189. JV on markkinaoikeudessa kertonut, että Isojoen Konehallin HS on vuonna 2013 elo-syyskuun paikkeilla käskenyt Virtasen Moottoria nostamaan lumilingon hintaa 549 eurosta 649 euroon.

190. Myös MV on markkinaoikeudessa kertonut Virtasen Moottorin nostaneen elo-syyskuussa vuonna 2013 lumilinkojen hintaa Isojoen Konehallin yhteydenoton johdosta. MV:n mukaan lumilinkoja myydään ympäri vuoden.

191. HS on markkinaoikeudessa kertonut, ettei hän muista edellä mainittua lumilinkoja koskenutta yhteydenottoa Virtasen Moottoriin elo-syyskuussa 2013. HS kertoi soittaneensa kylläkin talviaikaan Virtasen Moottorille eräästä sen verkkokaupasta myydystä lumilingosta, joka oli toimitettu asiakkaalle asentamattomana laatikossa ja josta Isojoen Konehalli oli saanut reklamaation, ja pyytäneen Virtasen Moottoria hoitamaan asian asiakkaan suuntaan kuntoon. TH on markkinaoikeudessa kuultuna kiistänyt soittaneensa Virtasen Moottorille lumilingon hinnasta.

Alkuvuoden 2014 tapahtumista

192. Alkuvuotta 2014 koskeva näyttö koostuu sähköpostiviesteistä, jotka ovat liittyneet Isojoen Konehallin TH:n 7.3.2014 tekemään vierailuun Turun Konekeskuksen toimipisteessä, Isojoen Konehallin johtoryhmän 19.3.2014 pidetyn kokouksen pöytäkirjasta sekä 23.5.2014 lähetetyistä sähköpostiviesteistä.

193. Isojoen Konehallin TH on käynyt 7.3.2014 Turussa tapaamassa IKH-jälleenmyyjä Turun Konekeskuksen edustajia. TH:n 10.3.2014 Isojoen Konehallin johtoryhmälle sähköpostitse lähettämissä tapaamista koskevissa muistiinpanoissa (KKV:n asiakirjatodiste 54) on todettu muun ohella seuraavaa: ”Virtasen Moottorista oli paljon keskustelua. Olivat mm. jossakin isommassa kaupassa joutuneet loppumetreillä alentamaan hintaa kun asiakas hakenut tuotekoodilla netistä ja saanut virtasen kaupan hinnat ja esitellyt niitä jne jne jne. Tästä meidän olisi hyvä käydä keskustelu Joryssä. [– –] laitatko asialistalle Virtanen / IKH‐nettikauppa. Koska meidän oman kaupan avautuessa voi tulla kiusallisia tilanteita tämän kanssa jos on järkeensä hinnoitellut alemmas. Voisi esim. edelleen miettiä hinnoittelun korjaamista, perusteena se, että ei pidä tuotteita varastossa.”

194. Isojoen Konehallin aluepäällikkö TV on 10.3.2014 vastannut TH:n edellä mainittuun viestiin sähköpostitse (KKV:n asiakirjatodiste 54) muun ohella seuraavaa: ”Tietoa tännekin päin mitä päätätte Virtasen Moottorista…. olen sooloillut päättyneen tilikauden Virtasen kanssa… kun on ostanut määriä varastoon on saanut parempia hintoja mitä kone antaa. On annettu välillä vähän porkkanoita ja sitten taas potkittu päähän…. kun meiltä soitetaan nettihinnoista [– –] Kävin perjantaina Virtasella [– –] kysyi monta kertaa…. onko tulossa IKH‐työkalu kauppaa Saloon. Jos ne on kivijalkakauppaa laittamassa Saloon… on voinut nettikaupan huuma vähän laantua… Se olisi TH:n paikka mennä MV:n kanssa istumaan päiväksi Saloon ja sopia pelisäännöt ja TH tietää mitä kaikkia pahaa Virtasen Moottori on tehnyt, kun kävi kuulemassa turkulaisia.”

195. Isojoen Konehallin johtoryhmän 19.3.2014 pidetystä kokouksesta ”Jory palaveri 2/2014” laaditun kokouspöytäkirjan (KKV:n asiakirjatodiste 72) kohdassa ”Virtasen Kauppa” on todettu seuraavaa: ”Kun meille tulee oma nettikauppa, pitää katsoa, ettei tule ristiriitaisuuksia. Ei tehdä vielä asialle mitään. Seurataan tilannetta.”

196. Isojoen Konehallin HS on 23.5.2014 lähettänyt yhtiön sisällä TV:lle ja TH:lle otsikolla ”Virtasen kauppa” sähköpostiviestin (KKV:n asiakirjatodiste 73), jossa on todettu seuraavaa: ”Istutaan alas maanantain palaverin jälkeen TH:n huoneeseen. Asia Virtanen ja jatko politiikka hinnoittelu.” TV on samana päivänä kuitannut viestin vastauksella ”ok”.

Loppuvuoden 2014 tapahtumista

197. Loppuvuotta 2014 koskeva näyttö koostuu keskeiseltä osin Isojoen Konehallin TH:n ja Turun Konekeskuksen edustajien tapaamiseen 24.11.2014 liittyvistä sähköpostiviesteistä, Isojoen Konehallin johtoryhmän kokouspöytäkirjasta ja Isojoen Konehallin Lahden Traktorivarusteelta, Turun Konekeskukselta ja Virtasen Moottorilta saamista sähköpostiviesteistä sekä Isojoen Konehallin omista sähköpostiviesteistä.

198. Isojoen Konehallin TH on 25.11.2014 lähettänyt Isojoen Konehallin johtoryhmälle sähköpostiviestin (KKV:n asiakirjatodiste 60) tapaamisestaan Turun Konekeskuksen edustajien kanssa 24.11.2014. Sähköpostiviestissä on todettu muun ohella seuraavaa: ”Virtasen Moottorin nettihinnoittelu tuntuu edelleen olevan iso kivi kengässä. Sanoi tarkastelleensa, että kautta linjan 5‐10 % halvemmalla. Sanoin että seuraamme tilannetta nyt kun meidän IKH‐verkkokauppa on myös avattu. Oman tietoni mukaan [– –] sanoma 5‐10 % pitää kyllä paikkansa. Keskustellaan tästä tilanteesta Virtasen osalta seuraavassa Joryssä. Voi tulla nyt eteen kun meillä oma verkkokauppa.”

199. Isojoen Konehallin AR on vastannut edellä mainittuun sähköpostiviestiin ehdottamalla 25.11.2014 yhtiön sisällä TH:lle lähettämässään sähköpostiviestissä (KKV:n asiakirjatodiste 52), että eräs henkilö tekisi ”Virtasen/ikh hintavertailun muutama sata tuotetta?”

200. Isojoen Konehallin johtoryhmä on keskustellut Virtasen Moottorista ”Jory palaverissa 9/2014, joka kokouspöytäkirjan (KKV:n asiakirjatodiste 76) merkintöjen mukaan on pidetty 10.11.2014, mutta viraston mukaan 9.12.2014. Pöytäkirjassa on ollut Virtasen Moottorin osalta seuraava kirjaus: ”Virtasen Kauppa – 10.2. tai 1.1. muutetaan hinnoittelua kalliimmaksi. Tehdään TV:n kanssa päätös. Ellei auta, irtisanotaan sopimus / TH.”

201. Isojoen Konehallin TH on saanut 9.12.2014 Lahden Traktorivarusteen TT:ltä palautetta Virtasen Moottorin hinnoittelusta sähköpostiviestissä (KKV:n asiakirjatodiste 61), jossa on todettu muun ohella ”mitä olette aikoneet tehdä tämän asian eteen jatkossa, minun ja moneen muun kauppiaan mielestä tämän pitäs loppua” ja ”mihin on se yhteinen hiili hukkunut. olemme kaikki ikh nettikauppiaat sitoutunut samaan hintaketjuun ja yhtä vain onnitellaan kun pilaa koko maan hintatason. [– –] kysyn vain et onko teillä tarkoitus pilata koko jälleenmyyjäverkosto”. TH on samana päivänä välittänyt kyseisen viestin Isojoen Konehallin johtoryhmälle ilmoituksin, että hän soittaa TT:lle seuraavana päivänä.

202. Isojoen Konehallin TH on saanut 9.12.2014 palautetta Virtasen Moottorin hinnoittelusta Turun Konekeskuksen AV:ltä, jonka sähköpostiviestissä (KKV:n asiakirjatodiste 62) on todettu seuraavaa: ”Moi, tässä taas se selkeä esimerkki Virtasen kaupan hinnoittelusta, [– –] eilen tehty kauppa meinasi peruuntua kun asiakas mennyt illalla nettiin meiltä saadun tuotekortin tiedoilla. Virtanen ei kuulu Työkalut ketjuun ja kuitenkin hinnat edullisemmat. Tekee aika inhoittavaksi hinnoittelun.”

203. Isojoen Konehallin TH on 10.12.2014 lähettänyt yhtiön sisällä ILA:lle ja HS:lle sähköpostiviestin (KKV:n asiakirjatodiste 78), jossa hän on todennut keskustelleensa Lahden Traktorivarusteen TT:n kanssa, ja ilmoittanut mainitusta keskustelusta sähköpostissaan seuraavaa: ”Sanoin että viesti ymmärretty, olemme keskustelleet Virtasen kanssa ja teemme toimia, jotka eivät heti vaikuta, mutta palataan tammikuussa asiaan.”

204. Virtasen Moottorin MV on 10.12.2014 lähettänyt Isojoen Konehallin TH:lle sähköpostiviestin (KKV:n asiakirjatodiste 56), jossa on muutamin esimerkein vertailtu Motonetin ja Virtasen Moottorin verkkokauppahinnoittelua ja todettu muun ohella seuraavaa: ”Kiitos soitostasi. Kävimme tätä hinnoitteluasiaa lyhyesti läpi JV:n kanssa ja ensisilmäyksellä meillä on suurimpana ongelmana Motonet, joka myy tuotteita huomattavasti meitäkin edullisemmin. [– –] Tätä listaa voisi jatkaa satoja tuotteita pitkäksi listaksi. Kysymys kuuluukin, että miksi Motonet on eriarvoisessa asemassa meihin nähden? Miksi meidän tulisi muuttaa hinnoittelua, mutta ei heidän? Motonethan on teille erittäin suuri asiakas. Motonetilla on eri tuotenumerointi, tämäkö vaikuttaa asiaan? Me voidaan kyllä muuttaa numerointi ja ottaa kaikki viittaukset Isojoen Konehalliin pois sivuilta, jos se vapauttaa hinnoittelun? [– –] Toivoisin näihin mietteisiin ja ajatuksiin jotain selontekoa, jotta pääsisimme ajatusmaailmoissa hieman lähemmäs toisiamme. En tällä hetkellä ymmärrä miksi me olemme se suuri silmätikku koko Suomessa ja muut saavat tehdä miten haluavat. Kuulostaa erittäin epäreilulta.”

205. Isojoen Konehallin TH on 10.12.2014 välittänyt viimeksi mainitun sähköpostiviestin edelleen yhtiön sisällä HS:lle ja ILA:lle ja todennut heille viestissään (KKV:n asiakirjatodiste 56) seuraavaa: ”Tiedoksi. En aio tähän sieltä tulleeseen postiin kommentoida mitään. (kelatkaa alas asti postia) Eli... Mielestäni vaihtoehdot tämän postin perusteella: A jos muuttavat tuotenumeroinnin nettikaupassaan toimii silloin samoin kuin Motonet, jonka nettikaupasta ei tule meille savua. me nostamme hintoja työkalupuolen tuotteissa OLISI MEILLE OK. B Toinen vaihtoehto jos ei mene ymmärrykseen on että irtisanomme sopimuksen MENETÄMME miljoonan asiakkaan.”

206. Isojoen Konehallin HS on sähköpostiviestissään 10.12.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 56) vastannut edellä mainittuun TH:n viestiin muun ohella seuraavaa: ”Helppo on ainakin mun vastata että vaihtoehto A. Se hinnanmuutos jossa työkalujen hinta nousee heille seuraavaan tasoon ja lisäksi tuo tuotenumerojen ja IKH merkin poistaminen.” Myös Isojoen Konehallin ILA on sähköpostiviestissään 10.12.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 56) vastannut kyseessä olevaan viestiketjuun ilmoittamalla, että on lähettänyt Virtaselta tulleet hinnat eteenpäin ”hintavertailuun ryhmä Motonet”.

207. Isojoen Konehallin sisäisistä sähköpostiviesteistä 16.12.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 53) käy ilmi Isojoen Konehallin tehneen hintavertailua eri kauppiaiden välillä. Ensimmäisessä sähköpostiviestissä 16.12.2014 on todettu muun ohella seuraavaa: ”Tässä hintavertailun alkua listaukseen, jossa oli 500 tuotetta, joiden myynti pudonnut eniten. Kausi ym. tuotteita oon poistanut suosista. Osa sarakkeista piilotettu! Toista listausta olen tehnyt varastoraporttiin toisin päin eli kilpailijan lehtien ja mainosten perusteella etsin vastaavan IKH‐tuotteen. [– –] Lopussa lopetin Motonetin ja Virtasen moottorin vertaamisen koska Virtasen moottorilla järjestään kaikki hinnat vähän alempia ja se tiedossa.” TH on vastauksessaan edellä olevaan sähköpostiviestiin todennut viestissään 16.12.2014 muun ohella seuraavaa: ”Tästä oli johtoryhmässä keskustelu ja päätös että säännöllisesti käytäisiin läpi näitä tekemiäsi hintavertailuja, että ne eivät jää vain taulukoihin vaan että saadaan maaliin. [– –] Tässä alla esimerkki millaisia päätöksiä tulisi tehdä porukalla ja sitoutua siihen, että joissakin tuotteissa on hintaamme tarkistettava ja tähän juuri näitä hintavertailuja tarvitaan. Tähän palaveriin valmistelisit aina päivitetyn vertailutilanteen ja saadut viestit kilpailijoiden toimista markkinoinnissa jne.”

208. Isojoen Konehallin TH on saanut 28.12.2014 Turun Konekeskuksen AV:ltä sähköpostiviestin (KKV:n asiakirjatodiste 82) otsikolla ”Kokemuksia Traktorimies.fi verkkokaupasta” ja sähköpostilinkin. TH on 29.12.2014 välittänyt kyseisen viestin Isojoen Konehallin sisällä eteenpäin HS:lle, VP:lle ja AR:lle seuraavalla kommentilla: ”Tuleeko muualta tästä Virtasesta? Meillä AR:n kanssa siellä Salossa palaveri 9.1. joten käydään tätä läpi.”

209. Isojoen Konehallin VP on vastannut 29.12.2014 edellä mainittuun sähköpostiviestiin viestiketjussa (KKV:n asiakirjatodiste 82) seuraavaa: ”Niin tämä on edelleen pyhä kolminaisuus Turku, Lahti, Loimaa mistä palautteet tulee, muut ovat yksittäisiä. [– –] mutta kyllä siinä on oikeassa että yks kauppias ei voi tuhota/vetää mattoa alta koko ketjun verkkokaupalta. Pakkohan Teidän on kysyä että kunnioittavatko he ketjuhinnoittelua, eli haluavat jatkossakin olla osa sitä? [– –] Kun katsoo heidän hinnoittelua on selkeä Motonet tyyli jos alennus heille on [ ] tai yli on verkko kaupassa hinta [ ] % alle meidän näyttämän hinnoittelun eli kun puhutaan kauppiaan katteesta pyydetään lisää alennuksia ja parempia täällä se menee vessan pönttöön konkreettisesti (koskee niin varaosia kuin työkaluja) ja aivan sama aikoinaan kun annettiin jotain extraa kun ostivat enempi lisä ale meni heti jakoon ovh hinnoittelussa. Eihän näin voida jatkaa, kaikki ymmärrämme sen.”

210. Isojoen Konehallin HS on sähköpostiviestissään 29.12.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 82) vastannut edellä mainittuun viestiketjuun todeten seuraavaa: ”Toivottavasti tulossa olevat toimet tehoavat, [– –] ei oo kuittausta tullu mutta varmistan vielä että on menossa tuotantoon. Hinnasto muuttuu 1.1.2015 niin että varaosat säilyy samaten lehtihinnat, kaikki muut työkalupuolen alennukset putoavat yhden tason siitä mitä on automaattisesti IKHV- kauppiaalle. Tämä tason pudotus vaihtelee [ ] % riippuen tasosta missä on IKHV-kauppiaalla. Eli vaikka on vielä meillä kuten IKHV ei tunnus voi olla systeemissämme vaan on asiakasnumero jolla alennukset säädetty tätä ei tietenkään kerrota virtaselle, ainoastaan uusi hinnasto. Juridisesti tämä on kestävää koska hinta jolla myymme on meidän ja asiakkaan välinen sopimus. Meidän kannalta on oltava erityisen tarkka ettei sanota hintaa nostettava, sopimuksessa lukee kaikilla IKH-kauppiailla että ’maahantuoja IKH julkaisee ohjehintoja jotka eivät mitenkään sido jälleenmyyjän hinnoittelua vaan ovat ohjeellisia’ TH ja AR tietää tämän ku menee. Meillä on tässä toisella puolella puntarissa millin myynti ja toisella puolella hinnoittelumme kilpailukyky jota tää Virtanen raiskaa.”

211. Isojoen Konehallin TH on 29.12.2014 lähettänyt edellä olevaan viestiketjuun HS:lle sekä kopiona VP:lle ja AR:lle seuraavan viestin (KKV:n asiakirjatodiste 82): ”Onko AR:llä tai VP:llä mahdollista katsoa esimerkkejä isommista tuotteista koskien viimeisimpiä lehtiä että miten hinnoittelevat esimerkiksi pesurit, agrekaatit, lämmittimet, puuntyöstökoneet, tarmot, isommat tarvikepuolen tuotteet, varaosista laturit, vesipumput, LUK. näin saisimme esimerkkien kautta käytyä läpi että miten kerromme lehdissä ja miten he netissä...ei tarttisi selittää enempää kun olisi heti reilusti faktaa pöytään… näistä isommista tuotteista se sanominen tulee suuremmin mausteena on sitten se keskustelu siitä uudesta liiketilasta ja sinne haluttavasta IKH-työkalumyymälästä :).”

212. Isojoen Konehallin TH on 30.12.2014 välittänyt yhtiön johtoryhmälle Virtasen Moottorin MV:n aiemmin samana päivänä lähettämän lehtiartikkelin Salon Seudun Sanomista 30.12.2014. Artikkelin otsikkona on ollut ”Virtasen Moottori viisinkertaistaa tilansa”. TH on todennut sähköpostiviestissään (KKV:n asiakirjatodiste 83) seuraavaa: ”Tiedoksi. Tässä meille pähkinää...ovat jo käynnistäneet keskustelun työkaluketjuun pääsystä... Menemme AR:n kanssa käymään 9.1.” Isojoen Konehallin HS on vastannut viestiin seuraavasti: ”joo sitä saa mitä tilaa. jälkiviisaana voi miettiä palkinnon rohkaisevaa vaikutusta. ainakin on tehty selväksi ettei työkalustatus tuu automaattisesti.”

213. Isojoen Konehallin HS on 30.12.2014 TH:lle ja yhtiön johtoryhmälle lähettämässään sähköpostiviestissä (KKV:n asiakirjatodiste 83) todennut seuraavaa: ”Tähän täytyy vielä lisätä ettei tää ole enää pelkästään työkaluhinnoitteluongelma. kun katsoo www.traktorimies.fi palautteita ovat ne tosi mairittelevia, se mikä on huomioitava on että palautteita on se määrä päivittäin kuin meillä on tilauksia, voiko olla että 10 % kirjoittaa palautetta? mielestäni ei. se tarkoittaa että päivittäisten tilausten määrä saattaa heillä netistä nousta lähemmäs sataa?”

214. Isojoen Konehallin TH on tämän jälkeen 30.12.2014 lähettänyt Isojoen Konehallin HS:lle ja yhtiön johtoryhmälle sähköpostiviestin (KKV:n asiakirjatodiste 83), jossa hän on todennut muun ohella seuraavaa: ”Käymme asiat läpi heidän kanssaan liittyen nettikauppaan ja tähän myymälätilaan liittyen, yhdeksi vaihtoehdoksi jää myös sopimuksen katkaisu jos ei päästä asioista samalle aaltopituudelle.”

215. Isojoen Konehallin AR on osallistunut edellä olevaan sähköpostiviestikeskusteluun Isojoen Konehallin HS:lle, TH:lle ja johtoryhmälle 30.12.2014 lähettämällään sähköpostiviestillä (KKV:n asiakirjatodiste 84), jossa hän on todennut seuraavaa: ”Vertasin myös varaosa ja tarvikepuolen hintoja talven traksaan. Hinnat hieman alle ja toimitukset ilma kuluja.”

216. Isojoen Konehallin ILA on 31.12.2014 vastannut edellä olevaan AR:n viestiin sähköpostiviestissään (KKV:n asiakirjatodiste 84) seuraavaa: ”TH tekee toimenpiteet alkuvuonna viimeinen vaihtoehto on sanoa sopimus irti”.

Vuoden 2015 tapahtumista

217. Vuotta 2015 koskeva näyttö koostuu Isojoen Konehallin sisäisestä sähköpostiviestistä 7.1.2015, Turun Konekeskuksen myymälässä tapahtunutta Virtasen Moottorin edustajien vierailua koskevasta henkilötodistelusta, Isojoen Konehallin johtoryhmäkokousta 1/2015 koskevasta pöytäkirjasta sekä Virtasen Moottorin myyntiyhteistyösopimuksen irtisanomisilmoituksesta 23.1.2015 ja irtisanomiseen liittyvästä henkilötodistelusta. Lisäksi asiassa on esitetty näyttönä sähköpostiviestejä helmikuulta 2015.

218. Isojoen Konehallin sisällä TH:lle 7.1.2015 lähetetystä sähköpostiviestistä ja sen liitteinä olleista taulukoista (KKV:n asiakirjatodiste 86) käy ilmi, että yhtiössä on tehty hintavertailua Isojoen Konehallin ovh-hintojen ja Virtasen Moottorin virtasen kauppa-verkkokaupan nettihintojen välillä. Taulukkoihin on merkitty tuotteiden kohdalle, kuinka monta prosenttia vertailuun otettu tuote on ollut Isojoen Konehallin ovh-hintaa halvempi.

219. MV on markkinaoikeudessa kertonut, että hän on tammikuussa 2015 sen jälkeen, kun Virtasen Moottori oli hankkinut suuremmat tilat, käynyt tutustumassa Turun Konekeskuksen tiloihin. Hän on saanut tuolloin Turun Konekeskuksen taholta valtavan palauteryöpyn IKH-tuotteiden hinnoittelusta Virtasen Moottorin verkkokaupassa.

220. Turun Konekeskuksen AV on markkinaoikeudessa kertonut, että Virtasen Moottorin MV on vieraillut tammikuussa 2015 Turun Konekeskuksen liikkeessä. AV on kuitenkin markkinaoikeudessa kiistänyt kommentoineensa tapaamisessa Virtasen Moottorin hinnoittelua.

221. Isojoen Konehallin johtoryhmä on keskustellut Virtasen Moottorista ”Jory palaverissa 1/2015”, joka kokouspöytäkirjan (KKV:n asiakirjatodiste 87) merkintöjen mukaan on pidetty 10.11.2014 mutta viraston mukaan 13.1.2015. Pöytäkirjaan on kirjattu Virtasen Moottorin osalta seuraavaa: ”Virtasen Kauppa – Hintavertailut ajettu. Me ei voida määrätä jälleenmyyjän hintoja. Jäähdytellään. TH valmistelee paperit valmiiksi. Irtisanomisilmoitus. Irtisanomisajan ed. ehdot voimassa. Sen jälkeen neuvotellaan uudet ehdot. Strategia sen jälkeen siitä, miten informoidaan talosta ulos tai vastaillaan kysymyksiin.”

222. Isojoen Konehallin TH on 23.1.2015 lähettämällään sähköpostiviestillä (KKV:n asiakirjatodiste 89) ilmoittanut Virtasen Moottorille, että Isojoen Konehalli on irtisanonut sen IKH-myyntiyhteistyö- ja IKH-verkkokauppasopimukset.

223. MV on markkinaoikeudessa kertonut, että Virtasen Moottori oli ennen tammikuussa 2015 Salossa Isojoen Konehallin ja Virtasen Moottorin edustajien välillä järjestettyä tapaamista hankkinut uuden 1.200 neliömetrin suuruisen myymälän, josta oli tarkoitus varata noin tuhat neliömetriä IKH-tuotteita varten. IKH-myyntiyhteistyösopimuksen irtisanominen on MV:n mukaan tullut Virtasen Moottorille yllätyksenä. Irtisanomisesta on hänen mukaansa soitettu irtisanomisilmoituksen jälkeen Isojoen Konehallin HS:lle ja TH:lle, jolloin irtisanomista oli puhelimitse perusteltu Virtasen Moottorille Isojoen Konehallin sisäisellä strategiamuutoksella.

224. JV on markkinaoikeudessa kertonut Isojoen Konehallin perustelleen sopimuksen irtisanomista puhelimitse sillä, että Virtasen Moottori ei ole sopinut IKH-konseptiin.

225. Isojoen Konehallin entinen myyntijohtaja HS on markkinaoikeudessa kertonut, että Virtasen Moottorin IKH-myyntiyhteistyösopimuksen irtisanominen on johtunut siitä, että Virtasen Moottorin konsepti ei ole enää sopinut Isojoen Konehallin tarkoituksiin. Isojoen Konehallin edustajien vierailulla tammikuussa 2015 Salossa oli selvinnyt, etteivät Virtasen Moottorin uudet myyntitilat vastanneet kooltaan sitä, mitä Isojoen Konehallille oli esitetty. HS:n mukaan irtisanomispäätös on johtunut Virtasen Moottorin liian pienistä tiloista eivätkä irtisanomiseen ole vaikuttaneet Isojoen Konehallin sisäisissä sähköposteissa olleet Virtasen Moottoria koskeneet pohdinnat, joita ei ole toteutettu.

226. Isojoen Konehallin entinen toimitusjohtaja TH on markkinaoikeudessa kertonut, että Virtasen Moottorin IKH-myyntiyhteistyösopimuksen irtisanomisessa on noudatettu mainitun sopimuksen määräyksiä. Irtisanomispäätös on syntynyt vasta Virtasen Moottorin uusista toimitiloista tammikuussa 2015 tehtyjen havaintojen perusteella. Virtasen Moottori on tuolloin halunnut jatkaa yhteistyötä Isojoen Konehallin kanssa ja saada IKH-työkaluvaltuutetun aseman, mutta Isojoen Konehallin myyntitavoitteiden kannalta Virtasen Moottorin uudet tilat eivät ole olleet riittävän suuria.

227. TH on kertomansa mukaan raportoinut tapaamisestaan Virtasen Moottorin kanssa tuoreeltaan puhelimitse Isojoen Konehallin pääomistajalle ILA:lle, joka on yksin päättänyt Virtasen Moottorin myyntiyhteistyösopimuksen irtisanomisesta ja siitä, että [ ].

228. Turun Konekeskuksen sisäisen sähköpostikirjeenvaihdon 5.2.2015 (KKV:n asiakirjatodiste 90) mukaan Isojoen Konehallin TH on ilmoittanut Virtasen Moottorin myyntiyhteistyösopimuksen irtisanomisesta puhelimitse Turun Konekeskuksen AV:lle.

229. Turun Konekeskuksen ja Lahden Traktorivarusteen välisen sähköpostikirjeenvaihdon 19. ja 20.2.2015 (KKV:n asiakirjatodiste 79) mukaan Isojoen Konehallin TH on ilmoittanut Virtasen Moottorin myyntiyhteistyösopimuksen irtisanomisesta 20.2.2015 puhelimitse Lahden Traktorivarusteen TT:lle, joka on sähköpostissaan todennut asiasta muun ohella ”ei turhaan mennyt valitus perille”.

5.4.7 Muusta näytöstä

230. Muu kyseessä olevaa ajanjaksoa koskeva keskeinen näyttö muodostuu seuraavista sähköpostiviesteistä ja niiden osalta selostetusta henkilötodistelusta.

231. Vantaan OTP-jälleenmyyjä on 27.3.2011 lähettänyt Isojoen Konehallille sähköpostitse palautetta Motonetin eräiden tuotteiden hinnoittelusta (KKV:n asiakirjatodiste 64). Isojoen Konehallin myyntipäällikkö ISA on 28.3.2011 sähköpostitse lähettämässään vastauksessa ilmoittanut seuraavaa: ”lupasivat nostaa hintaa”.

232. Isojoen Konehallin HS on 26.8.2011 lähettänyt Isojoen Konehallin johtoryhmälle sähköpostiviestin (KKV:n asiakirjatodiste 24), jossa hän on todennut työkalu- ja varaosayhteistyöstä Isojoen Konehallin kanssa kiinnostuneen Smartian edustajien käyneen edellisenä päivänä vierailulla. HS on kirjoittanut sähköpostiviestissään, että kyseinen yhtiö on muuttanut konseptiaan ammattimaiseen rautakauppasuuntaan ja että sillä on verkkokauppa ja ”hinnoittelusta netissä käyty keskustelu ja sen ovat hyväksyneet ettei hintoja raiskata”. Isojoen Konehallin markkinointipäällikkö AK on kirjoittanut HS:lle ja yhtiön johtoryhmälle lähettämässään vastauksessa ”hyvä että nettiosuudesta ollut jo keskustelua hinnoittelun osalta.”

233. Isojoen Konehallin entinen myyntijohtaja HS on markkinaoikeudessa kertonut, että Isojoen Konehalli ei ole esittänyt edellä mainitulle yhteistyöstä kiinnostuneelle yhtiölle mitään hinnoitteluvaatimuksia. Isojoen Konehalli on etsinyt tuolloin uutta valtuutettua IKH-jälleenmyyjää ja sen on pitänyt päättää, uskooko se, että kyseinen yhtiö pystyy tarjoamaan valtuutettuna IKH-jälleenmyyjänä riittävää palvelua lokaamatta IKH-merkkiä siten, ettei se anna kunnon palvelua. Kyseessä ollut yhtiö on hyväksytty valtuutetuksi IKH-työkalu- ja varaosajälleenmyyjäksi ja se on toiminut siinä asemassa lokakuusta 2011 huhtikuuhun 2015 saakka.

234. Isojoen Konehallin TH on 25.11.2011 lähettänyt yhtiön johtoryhmälle sähköpostiviestin (KKV:n asiakirjatodiste 25), jossa hän on kertonut AD-Turun olevan perustamassa verkkokauppaa ja todennut tässä yhteydessä seuraavaa: ”Sinne tekevät myös nettikaupan ja meiltä haluavat tiedot sähköisinä tietokantaansa kertatoimituksena. Lupasi että ei hulluttele mitenkään eikä aiheuta häiriöitä vaan menee ihan normaaleilla jutuilla. Tästä tehtiin kerran päätös että ei, mutta miten suhtaudutaan tässä tapauksessa?”

235. Isojoen Konehallin HS on 25.11.2011 vastannut sähköpostiviestissään (KKV:n asiakirjatodiste 25) TH:lle ja johtoryhmälle seuraavasti: ”Kehitysryhmässä tästä nettikauppapolitiikasta oli silloin juttua ja taittiin siitä mainita viimeistä edellisillä kauppiaspäivillä. Jos kauppiaalla on oma nettikauppa niin ei tuu jälkihyvitettä sitte mahdollisesta IKH ketjun yhteisen nettikaupan kyseisen alueen ostoista. Luotan [– –] että mitä lupaa tekee niin mutta niin minä luotin Virtaseenkin koska viisi vuotta sitten en olisi uskonut että sieltä raiskataan hintoja. Missä on raja sitten jos ei pidetä kiinni aikaisemmasta päätöksestä että tietokantaa ei saa?”

236. Isojoen Konehallin entinen toimitusjohtaja TH on markkinaoikeudessa kertonut, että hänen 25.11.2011 lähettämänsä sähköpostiviesti on koskenut IKH-jälleenmyyjää, jolla on ollut sekä työkalu- että varaosavaltuutus, ja että hänen viestinsä on liittynyt IKH-tavaramerkin käyttöön verkkokaupassa. Isojoen Konehallilla ei hänen mukaansa ole ollut nettikauppapolitiikkaa, mutta jälleenmyyjän verkkokaupan on haluttu olevan sellainen, ettei se näytä IKH-logojen käytön vuoksi ulospäin Isojoen Konehallin verkkokaupalta.

237. Isojoen Konehallin HS on 18.12.2012 yhtiön aluepäällikölle lähettämässään sähköpostiviestissä (KKV:n asiakirjatodiste 40) todennut erään jälleenmyyjäehdokkaan kanssa järjestettäväksi tulevasta tapaamisesta seuraavaa: ”Periaate on että jos taustat ok niin jatketaan samoilla ehdoilla [ ], jos rupee räiskiin hintoja niin sitte lisäale pois.”

238. HS on markkinaoikeudessa kertonut, että edellä olevassa kohdassa viitatut ehdot [ ] ovat olleet työkalualennuksia. Ensin mainittu tunniste [ ] on viitannut työkalumyyjään, joka ei ole
kuulunut IKH-ketjuun, mutta jolla on silti ollut vähän reilummat alennukset. Jälkimmäinen tunniste on viitannut alennusryhmään, joka on lähtökohtaisesti myönnetty vain valtuutetuille IKH-työkalujälleenmyyjille.

239. Jyväskylän OTP-jälleenmyyjä on 15.9.2012 ja 18.1.2013 lähettänyt Isojoen Konehallille sähköpostitse (KKV:n asiakirjatodiste 66) tietoja Motonetin kivijalkamyymälän hinnoittelusta mainituissa sähköposteissa yksilöityjen tuotteiden osalta.

240. Isojoen Konehallin ILA on 27.12.2014 yhtiön sisäisesti TH:lle lähettämäänsä sähköpostiviestiin liittämässä asiakirjassa (KKV:n asiakirjatodiste 81) kirjoittanut seuraavaa: ”Paria asiaa pidän nyt tärkeänä. Salon netti myynti joka merkittävästi pienentää meidän nettikauppaa kannattaisi ottaa heidän liikevaihdot 5 v taaksepäin. Uskon, että heidän nettikauppa on lisääntynyt merkittävästi kun olemme avanneet omat sivustomme. Kannattaa pyytää [– –] päivittäiset ostot sen jälkeen kun olemme avanneet nettikaupan. Toiseksi tehdä hintavertailu meidän toimittamista tuotteista Motonetille ensin ne jotka ovat IKH pakkauksissa. Sen jälkeen mikäli on huomattavia eroja hinnoissamme voin käydä tapaamassa [– –] uskon pääseväni heidän kanssa hyvään lopputulokseen? Listaukseen kannattaa laittaa myös heidän ostohinnat ja kate. Esim. pumppukärryissä kävi ilmi viimeksi kun [– –] kävi meillä ja tarjosimme niitä heille he olivat ostaneet ko. pumppukärryjä Koivuselta 328 e heidän ulosmyyntihintansa oli 299 [– –] korjasi ko. tuotteen hinnan välittömästi koneelle. [ ]”

241. Isojoen Konehallin ILA on lähettänyt 31.12.2014 yhtiön myyntipäällikkö AR:lle sähköpostiviestin (KKV:n asiakirjatodiste 57), jossa hän on Motonetin hinnoitteluun liittyen todennut seuraavaa: ”Mennään läpi kaikki tuotteet mitä meiltä toimitetaan motolle tehdään hintavertailu ikh-­tuotteista ensin sitten muut tuotteet.” Lisäksi ILA on todennut viestissään pyrkivänsä sopimaan Motonetin kanssa hinnoista.

242. Isojoen Konehallin ILA on 6.1.2015 lähettänyt yhtiön sisäisesti Motonetiin liittyen sähköpostiviestin (KKV:n asiakirjatodiste 68), jossa hän on todennut Motonetin ja IKH-tuotteiden hintavertailusta muun muassa seuraavaa: ”Olisi ehkä hyvä olla heidän myyntihintojensa vieressä hankintahinnat meiltä. Jää sellainen tunnelma, että kaikki hinnoitellaan jonkin verran meidän alle. Teemme toimenpiteet mahdollisimman pian. Oliko siinä kaikki IKH tuotteet. Osittain tulemme hinnoittelemaan heidän hintojensa alle. Tämän tyyppinen hinnoittelu voi olla meille iso kaupallinen este niillä paikkakunnilla missä motonet toimii.”

243. Isojoen Konehallin TH on vastannut edellä mainittuun viestiin sähköpostiviestissään 6.1.2015 (KKV:n asiakirjatodiste 68) seuraavaa: ”Joo erot ovat kyllä paikoin huomattavia… suurimmat vaikutukset tällä (ja myös Virtasella) on meidän IKH-ketjun hintamielikuvalle. Tästä syystä meidän tulee tehdä strateginen päätös siitä millä tavalla nämä hoidamme. Ehdotus etenemiseksi tässä asiassa. teen [– –] kanssa laskelman, että paljonko vuositasolla nykyisillä volyymeillä ja myynnin jakaumalla katemenetys jos hinnoittelemme IKH-brändätyt tuotteet Ketjulle Motonetin hinnoittelumallilla. Osassa motonetilla iso osuus tuotteen kokonaisvolyymistä ja toisissa pienempi. katsotaan tilanne ja tehdään päätökset mitä ollaan valmiit tekemään dollarin kehitys huomioiden, että tulevat tavarat nykyisiä kalliimpia ostaa.” Sähköpostiin on vastattu Isojoen Konehallin sisällä ILA:lle ja TH:lle seuraavaa: ”Tässä on kaikki IKH­-tuotteet. Katsotaan huomenna mistä tuoteryhmästä jatkan. Pyysin [– –] lisäämään taulukkoon jällärin ja Motonetin ostohinnan ja katteet.”

244. Isojoen Konehallin HS on 16.1.2015 kommentoinut yhtiön sisäisessä sähköpostiviestissä (KKV:n asiakirjatodiste 29) hänelle 22.12.2014 sähköpostitse otsikolla ”Ketjupoliisi HS: oletko yhteydessä?” tullutta viestiä eräästä verkkosivustosta seuraavasti: ”Asia sovittu puhelimitse [– –] kanssa, poistaa IKH logon sivuiltaan muutaman päivän sisällä. Lähettää minulle sitten e­mailin kun kunnossa. On meillä asiakasryhmässä [ ], koska mistään ei minulle ole tullut tietoa hintojen raiskaamisesta eikä mitään hintoja ole sivuilla näkyvissä en tähän puuttunut.”

5.5 Markkinaoikeuden arvio esitetystä näytöstä

5.5.1 Näytön arvioinnin lähtökohdista

245. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 79 §:n mukaan hallintotuomioistuimen on päätöksessään annettava ratkaisu esitettyihin vaatimuksiin. Hallintotuomioistuimen tulee harkita kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan perustaa.

246. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 79 §:n esitöiden (HE 29/2018 vp s. 143 ja 144) mukaan kyseinen säännös vastaa sisällöltään aiemmin voimassa olleen hallintolainkäyttölain (586/1996) 51 §:n 1 momenttia. Lähtökohtana on, että päätös perustuu vain osapuolten esittämiin vaatimuksiin ja niiden perusteluihin. Tuomioistuimen on otettava kantaa kaikkiin asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisiin vaatimusten perusteluihin. Tällä tarkoitetaan relevantteja tosiseikkoja sekä sitä selvitystä, jonka perusteella tuomioistuin katsoo, että ratkaisun kannalta relevanttien tosiseikkojen olemassaolo on selvitetty totuudenmukaisesti. Hallintolainkäytössä on edelleen vapaa todistusharkinta. Hallintotuomioistuimen on kaikkia oikeudenkäynnissä esiin tulleita seikkoja harkittuaan päätettävä, mitä asiassa on selvitetty tai jäänyt asianmukaisista yrityksistä huolimatta selvittämättä.

247. Korkein hallinto-oikeus on todennut vuosikirjapäätöksessään KHO 2021:112, että hallinnolliset sanktiot eivät saa menettelynsä puolesta muodostua perustuslain 21 §:ssä tarkoitetun syyttömyysolettaman vastaisiksi, eivätkä ne voi myöskään perustua puhtaasti käännettyyn todistustaakkaan taikka ankaraan objektiiviseen vastuuseen. Syyttömyysolettama on niin ikään unionin oikeuden yleinen periaate, joka mainitaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 48 artiklan 1 kohdassa ja jota jäsenvaltioilla on velvollisuus noudattaa, kun ne panevat täytäntöön unionin kilpailuoikeutta.

248. Myös unionin oikeudessa vallitseva periaate on vapaan todistusharkinnan periaate, josta seuraa, että ainoa merkityksellinen kriteeri säännönmukaisesti esitettyjen todisteiden todistusvoiman arvioimiseksi on niiden uskottavuus (tuomio 26.9.2018, Infineon Technologies v. komissio, C-99/17 P, EU:C:2018:773, 65 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Tehokkuusperiaate edellyttää, että näyttö unionin kilpailuoikeuden rikkomisesta voidaan esittää suoran näytön lisäksi indisioilla, mikäli ne ovat objektiivisia ja yhtäpitäviä (tuomio 21.1.2016, Eturas ym., C-74/14, EU:C:2016:42, 37 kohta).

249. Näyttökynnyksen osalta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on todettu, että näyttökynnys, jota edellytetään kilpailunvastaisen sopimuksen olemassaolon osoittamiseksi vertikaalisen suhteen yhteydessä, ei lähtökohtaisesti ole korkeampi kuin horisontaalisen suhteen yhteydessä edellytetty (tuomio 10.2.2011, Activision Blizzard Germany v. komissio, C-260/09 P, EU:C:2011:62, 71 kohta).

250. Useimmissa tapauksissa kilpailunvastaisen menettelytavan tai sopimuksen olemassaolo on pääteltävä tietyistä yhteensattumista ja indisioista, jotka yhdessä tarkasteltuina voivat muun johdonmukaisen selityksen puuttuessa muodostaa näytön kilpailusääntöjen rikkomisesta. Tällaisten indisioiden ja yhteensattumien avulla, kun niitä tarkastellaan kokonaisuutena, on mahdollista paljastaa paitsi kilpailunvastaisia menettelytapoja tai sopimuksia myös jatkettujen kilpailusääntöjen vastaisten menettelytapojen kesto ja kilpailunvastaisten sopimusten soveltamisajanjakso (tuomio 18.3.2021, Pometon v. komissio, C-440/19 P, EU:C:2021:214, 110 ja 111 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

251. Huomioon voidaan ottaa myös rikkomisjakson ulkopuolella olevia, toteen näytettyjä osatekijöitä, jos nämä osatekijät kuuluvat aihetodisteisiin, joihin on vedottu kilpailusääntöjen rikkomisen toteennäyttämiseksi. Kilpailunvastaista käyttäytymistä edeltäviin tai sen jälkeisiin tosiseikkoihin voidaan näin ollen vedota muun objektiivisen todisteen sisällön vahvistamiseksi (tuomio 28.3.2019, Pometon v. komissio, T-433/16, EU:T:2019:201, 113 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

5.5.2 Markkinaoikeuden johtopäätökset

252. Isojoen Konehallin menettelystä tarkastelevana olevalta ajanjaksolta 16.2.2010–20.2.2015 tehtävät johtopäätökset on perustettava edellä selostetun näytön kokonaisarviointiin. Näin ollen näytöstä ei voida tehdä johtopäätöksiä esimerkiksi yksinomaan sen perusteella, että Isojoen Konehallin ja sen valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien välisissä IKH-myyntiyhteistyösopimuksissa on sopimuskohdassa 6.4 todettu jälleenmyyjän olevan oikeutettu vapaasti määrittelemään tuotteiden jälleenmyyntihinnan, vaan huomioon on otettava myös se, mitä esitetty näyttö kokonaisuutena osoittaa Isojoen Konehallin ja sen jälleenmyyjien tosiasiallisesta toiminnasta.

253. Asiassa esitetty näyttö on liittynyt suurelta osin Virtasen Moottoriin. Tämän lisäksi näyttöä on esitetty Puuilon ja muutaman muun Isojoen Konehallin jälleenmyyjän osalta sekä kehitysryhmiä ja hintaseurantaa koskien.

254. MV ja JV ovat edellä selostetun mukaisesti kertoneet Isojoen Konehallin kehottaneen vuosina 2010–2015 Virtasen Moottoria nostamaan yhtiön verkkokaupassa myymien IKH-tuotteiden hintoja. Tällaisia hinnoittelua koskevia yhteydenottoja on JV:n mukaan ollut mainitulla ajanjaksolla useita kertoja vuodessa ja MV:n mukaan vuotta 2012 lukuun ottamatta useita kertoja vuodessa. Kummatkin ovat kertoneet Isojoen Konehallin hinnoitteluun liittyneiden yhteydenottojen koskeneen aina yksinomaan sitä, että Virtasen Moottorin tulisi nostaa yhtiön verkkokaupassa myymien IKH-tuotteiden hintatasoa, ja Virtasen Moottorin suostuneen ainakin osassa tilanteita ongelmien pelossa Isojoen Konehallin toivomiin toimenpiteisiin. MV:n mukaan Virtasen Moottori on noudattanut IKH-tuotteiden kivijalkamyynnissä Isojoen Konehallin ovh-hintoja, mutta yhtiön verkkokaupassa omia halvempia hintoja.

255. Vuosilta 2010 ja 2013 MV ja JV ovat yksilöineet kummankin vuoden osalta yhden Isojoen Konehallin hinnankorotusvaatimuksen ja kertoneet yhdenmukaisesti Virtasen Moottorin saaneen Isojoen Konehallilta hinnankorotuskehotuksia useita kertoja vuodessa vuotta 2012 lukuun ottamatta. Vuodelta 2012, jonka osalta MV:llä ei kertomansa mukaan ole ollut muistiinpanoissaan merkintöjä Isojoen Konehallin yhteydenotoista, Isojoen Konehallin sisäisestä sähköpostista 24.5.2012 käy ilmi, että yhtiössä on katsottu Virtasen Moottorin verkkokaupan hinnoittelun olleen tuolloin pitkälti ovh-hintojen mukaista.

256. Markkinaoikeus toteaa, että Virtasen Moottoriin liittyvä asiakirjanäyttö on painottunut vuoteen 2011 sekä vuodenvaihteeseen 2014–2015 ja että asiakirjanäyttöä muulta tarkasteltavalta ajalta on ollut vähemmän.

257. Vuotta 2011 koskevasta asiakirjanäytöstä ilmenee, että Isojoen Konehalli on helmikuussa 2011 ilmoittanut puuttuvansa IKH-tuotteiden alhaisiin hintoihin Virtasen Moottorin verkkokaupassa tavalla tai toisella, mistä toimenpiteistä on esimerkkeinä mainittu Virtasen Moottorin alennusten muuttaminen, jälleenmyyntiä koskevan yhteistyön jarruttaminen ja IKH-myyntiyhteistyösopimuksen irtisanominen. Virtasen Moottori on esitetyn selvityksen perusteella tämän jälkeen helmikuussa 2011 poistanut IKH-tavaramerkit verkkokaupastaan, Isojoen Konehalli on 1.4.2011 lukien heikentänyt Virtasen Moottorin työkalualennuksia ja Virtasen Moottori on 7.4.2011 lähettänyt Isojoen Konehallille sähköpostitse tuotekohtaisen selvityksen siitä, miten sen verkkokauppahinnoittelu on vastannut Isojoen Konehallin ovh-hintoja, sekä ilmoittanut nostavansa verkkokaupassa myymiensä IKH-tuotteiden hintoja 10 prosentilla niissä tuotteissa, joissa ei ole ollut käytössä ovh-hintaa taikka sitä kalliimpaa hintaa.

258. Vuodenvaihdetta 2014–2015 koskevasta asiakirjanäytöstä ilmenee muun ohella, että Virtasen Moottorin MV on 10.12.2014 Isojoen Konehallin TH:lle lähettämässään sähköpostiviestissä viimeksi mainitun puhelinsoittoon viitaten esittänyt Isojoen Konehallille, että Virtasen Moottori muuttaisi hinnoittelunsa vapauttamiseksi verkkokaupassaan IKH-tuotteiden tuotenumerointia ja poistaisi verkkosivuiltaan kaikki viittaukset Isojoen Konehalliin. TH on välittänyt kyseisen viestin Isojoen Konehallin HS:lle sekä ILA:lle ja ilmaissut pitävänsä Virtasen Moottorin edellä mainittua ehdotusta Isojoen Konehallin kannalta parempana vaihtoehtona kuin toista TH:n mukaan tuossa vaiheessa jäljellä ollutta vaihtoehtoa, joka olisi tarkoittanut Virtasen Moottorin IKH-myyntiyhteistyösopimuksen irtisanomista. TH:n edellä mainitun sähköpostiviestin mukaan Virtasen Moottorin esittämä ehdotus tuotenumeroinnin poistamisesta olisi merkinnyt sitä, että Virtasen Moottori tulisi toimaan kuten Motonet, jonka ”nettikaupasta ei tule meille savua”. HS on TH:n sähköpostiviestiin antamassaan vastauksessa ilmaissut olevansa asiasta TH:n kanssa samaa mieltä. Isojoen Konehallissa on edellä mainittujen sähköpostiviestien jälkeen tehty hintavertailuja yhtiön määrittämien ovh-hintojen ja Virtasen Moottorin verkkokaupan hintojen välillä, päätetty Virtasen Moottorin työkalualennusten heikentämisestä sekä sittemmin 23.1.2015 irtisanottu yhtiön IKH-myyntiyhteistyösopimus.

259. Puuilon osalta MT on kertonut, että Isojoen Konehallin ja Puuilon välillä on ollut vuosina 2010–2015 joitakin tilanteita, joissa IKH-jälleenmyyntiketjuun kuulumattoman Puuilon IKH-jälleenmyyntiketjua edullisempi IKH-tuotteiden hinnoittelu ei ole miellyttänyt Isojoen Konehallia, ja että Puuilo on joutunut joissakin yksittäistapauksissa Isojoen Konehallin kehotuksesta nostamaan myymänsä IKH-tuotteen hintaa, jotta toimitussuhde Isojoen Konehallin kanssa on voinut jatkua. Puuilon periaatteena on MT:n mukaan ollut asettaa myymilleen tuotteille sama hinta sekä kivijalassa että verkkokaupassa.

260. Puuiloon liittyvää asiakirjanäyttöä on ollut väitetyltä määrähinnoittelujaksolta 16.2.2010–20.2.2015 verraten vähän. MT on kertonut Isojoen Konehallin hinnoittelua koskevista yhteydenotoista yhden konkreettisen esimerkin. Hänen mukaansa Puuilo on arviolta joko vuonna 2013 tai 2014 myynyt verkkokaupassaan Isojoen Konehallin sille toimittamia paineilmakompressoreita Isojoen Konehallin omaa verkkokauppaa halvemmalla hinnalla, minkä johdosta Isojoen Konehallista oli ilmoitettu Puuilolle, että hinnan tulisi olla sama kuin heilläkin, jotta yhteistyö jatkuu. MT ei ole mainitsemiensa Isojoen Konehallin hinnankorotuskehotusten osalta täsmentänyt, ovatko ne kohdistuneet yksinomaan Puuilon verkkokauppamyyntiin vai myös kivijalkamyyntiin.

261. Isojoen Konehallin muiden jälleenmyyjien osalta markkinaoikeus toteaa, että edellä jaksossa 5.4.7 selostettu Isojoen Konehallin HS:n sähköpostiviesti 26.8.2011 osoittaa Isojoen Konehallin edustajien keskustelleen valtuutetuksi IKH-jälleenmyyjäksi sittemmin hyväksytyn Smartian edustajien kanssa IKH-tuotteiden hinnoittelusta viimeksi mainitun yhtiön omassa verkkokaupassa ja Smartian hyväksyneen HS:n viestiinsä kirjoittaman mukaan sen, ”ettei hintoja raiskata”. Isojoen Konehallin AK on mainittuun viestiin antamassaan vastauksessa pitänyt hyvänä, että yhtiöiden välillä oli jo keskusteltu hinnoittelusta verkkokaupan osalta.

262. Isojoen Konehallin TH:n ja HS:n 25.11.2011 lähettämistä jaksossa 5.4.7 selostetuista sähköpostiviesteistä käy niissä oleva Virtasen Moottorin hinnoittelua koskeva viittauskin huomioon ottaen ilmi, että Isojoen Konehallin ja IKH-jälleenmyyntiketjuun kuuluneen AD-Turun edustajien välisissä keskusteluissa AD-Turun tuolloin perusteilla olleesta verkkokaupasta on käsitelty AD-Turun hinnoittelua verkkokaupan osalta.

263. Muun jaksossa 5.4.7 selostetun sähköpostiviesteistä muodostuvan näytön osalta markkinaoikeus toteaa ensinnäkin, että Isojoen Konehallin HS:n 18.12.2012 lähettämä sähköpostiviesti, joka on koskenut IKH-jälleenmyyntiketjuun mahdollisesti liittymässä olleen jälleenmyyjäehdokkaan kanssa järjestettäväksi kaavailtua neuvottelua, on viitannut kohdan ”jos rupee räiskiin hintoja niin sitte lisäale pois” perusteella siihen, että Isojoen Konehalli on yhdistänyt jälleenmyyjän noudattaman hinnoittelun jälleenmyyjälle myönnettävien alennusten tasoon ja alennusten mahdolliseen heikentämiseen. Viestistä ei ole ilmennyt, onko se liittynyt hinnoitteluun verkkokaupan vai kivijalan puolella.

264. Jaksossa 5.4.7 selostettu Isojoen Konehallin HS:n 16.1.2015 lähettämä sähköpostiviesti on puolestaan toteamuksensa ”koska mistään ei minulle ole tullut tietoa hintojen raiskaamisesta eikä mitään hintoja ole sivuilla näkyvissä en tähän puuttunut” perusteella viitannut siihen, että Isojoen Konehalli olisi puuttunut IKH-tuotteiden hinnoitteluun viestissä tarkoitetussa verkkokaupassa, jos kyseisellä verkkosivustolla olisi ollut näkyvissä Isojoen Konehallin ovh-hinnoittelun alittavia hintoja.

265. Edellä käsitellyn näytön lisäksi asiassa on esitetty myös kehitysryhmiä koskevaa näyttöä. Jaksossa 5.4.4 selostetun mukaisesti IKH-jälleenmyyntiketjun kehitysryhmistä on esitetty asiakirjanäyttönä seitsemän kokousmuistiota ajalla 16.2.2010–22.10.2014 pidetyistä kehitysryhmäkokouksista. Kehitysryhmät ovat esitetyn selvityksen perusteella kokoontuneet kahdesta neljään kertaa vuodessa.

266. Näyttönä esitetyissä IKH-jälleenmyyntiketjun kehitysryhmäkokousten kokousmuistioissa 16.2.2010, 17.12.2010, 12.3.2011 ja 30.9.2011 on edellä selostetun mukaisesti ollut hinnoitteluun liittyviä kirjauksia, joiden mukaan kokouksissa on keskusteltu tiettyjen tuotteiden hintojen korottamisesta sekä myös jälleenmyyjien katteista.

267. Markkinaoikeus katsoo, että kokousmuistioiden hinnoittelua koskevat kirjaukset ovat liittyneet niiden sisältämien ovh-hintojen ja jälleenmyyjän katetason nostamista koskevien mainintojen perusteella IKH-tuotteiden jälleenmyyntihinnoitteluun. Jälleenmyyntihinnan nostamista koskevia mainintoja ei ole kuitenkaan ollut markkinaoikeudelle esitetyissä kehitysryhmien kokousmuistioissa enää 30.9.2011 jälkeen.

268. IKH-jälleenmyyntiketjun kehitysryhmäkokouksista esitetystä asiakirjatodistelusta ilmenee myös, että 16.2.2010 pidetyn kehitysryhmäkokouksen kokousmuistiossa on ollut merkintä ”Yhteistyö Puuilon kanssa on tällä hetkellä kriittisen tarkastelun alla. Motonet ei ole tällä hetkellä aiheuttanut suuria hintahäiriöitä”. Puuilosta tai Motonetista ei ole kuitenkaan ollut kehitysryhmäkokousten kokousmuistioissa muita vastaavia merkintöjä. Kokousmuistioissa ei ole ollut vastaavia merkintöjä myöskään Virtasen Moottorista tai Isojoen Konehallin muista jälleenmyyjistä.

269. Kehitysryhmäkokouksista esitetystä asiakirjatodistelusta ilmenee lisäksi, että 17.12.2010 pidetyn kehitysryhmäkokouksen kokousmuistiossa on ollut Isojoen Konehallin TH:n nimen yhteydessä kohdassa ”Nettikauppakeskustelua” muun ohella kirjaukset ”IKH:lla ei ole tunkua nettikauppaan, mutta keskustelua siitä, jos tilanne sen vaatii” ja ”yhtenäinen nettikauppa ketjulle, ettei hintakilpailua ketjun sisällä”.

270. Edellä selostetun lisäksi asiakirjanäyttö osoittaa, että Isojoen Konehalli on saanut vuosina 2010–2015 jälleenmyyjiensä hinnoittelusta palautetta OTP-jälleenmyyjiltään, valtuutetuilta IKH-jälleenmyyjiltään sekä tavarantoimittajiltaan. Isojoen Konehalli on seurannut mainitulla ajanjaksolla myös itse jälleenmyyjiensä hinnoittelua. Palautteet ja hintaseuranta ovat kohdistuneet erityisesti Virtasen Moottorin, Puuilon ja Motonetin verkkokauppahinnoitteluun mutta myös myymälä- ja lehtihintoihin.

271. Esitetyn asiakirjanäytön valossa Isojoen Konehalli on reagoinut jälleenmyyjiensä hinnoittelusta saamiinsa palautteisiin tekemillään hintavertailuilla, joissa jälleenmyyjien hinnoittelua on vertailtu Isojoen Konehallin ovh-hintoihin.

272. Isojoen Konehallin entinen toimitusjohtaja TH ja entinen myyntijohtaja HS ovat markkinaoikeudessa kertoneet, ettei Isojoen Konehalli ole pyrkinyt vaikuttamaan jälleenmyyjiensä hinnoitteluun. Kehitysryhmien osalta TH on kertonut, että kehitysryhmässä mukana olleita valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien edustajia ovat sitoneet salassapitosopimukset kehitysryhmien keskusteluista ja kehitysryhmien kokousmuistiot on toimitettu ainoastaan kehitysryhmässä mukana olleille jälleenmyyjien edustajille. TH:n mukaan Isojoen Konehalli on tehnyt yhtiön sisäisesti hintavertailuja vain oman kilpailukykynsä selvittämiseksi ja tehdäkseen päätelmiä markkinoiden hintatasosta ja mahdollisista tarpeista laskea tuotteidensa hintoja.

273. TA, AH, JPK, JM, RM, IP, PP, JR, MS ja AV ovat markkinaoikeudessa kertoneet, että Isojoen Konehalli ei ole kehottanut heitä noudattamaan IKH-tuotteiden hinnoittelussa sen määrittämiä ovh-hintoja ja etteivät he ole olleet tietoisia siitä, että Isojoen Konehalli olisi puuttunut jälleenmyyjiensä myyntihintoihin. Edellä mainituista henkilötodistajista AH, JPK, JM, IP, JR, MS ja AV ovat olleet vuosina 2010–2015 mukana kehitysryhmien toiminnassa.

274. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella yhdenkään edellisessä perustelukappaleessa mainitun henkilön edustama yhtiö ei ole myynyt tarkasteltavana olevalla ajanjaksolla IKH-tuotteita omassa verkkokaupassaan. Näin ollen heidän edustamiensa yhtiöiden tilanne on ollut tältä osin mainitulla ajanjaksolla erilainen kuin Virtasen Moottorilla, Puuilolla ja Smartialla, joilla edellä todetusti on ollut tuolloin oma IKH-tuotteita myyvä verkkokauppa, tai AD-Turulla, jonka edellä selostetun mukaisesti on esitetyn selvityksen perusteella voitu todeta käyneen Isojoen Konehallin kanssa mainitulla ajanjaksolla keskusteluja oman verkkokaupan perustamisesta.

275. Isojoen Konehallilla on esittämänsä mukaan ollut oikeus huomauttaa Virtasen Moottoria IKH-tavaramerkkien virheellisestä käytöstä, tasapuolistaa mainitun yhtiön työkalualennukset samalle tasolle muiden samassa asemassa olleiden IKH-varaosavaltuutettujen kanssa ja irtisanoa yhtiön IKH-myyntiyhteistyösopimus. Isojoen Konehallilla on myös esittämänsä mukaan ollut oikeus olla myymättä Puuilolle tiettyjä IKH-tuotteita, koska Puuilo ei ole ollut valtuutettu IKH-jälleenmyyjä ja yhtiöiden liikesuhteissa on ollut ongelmia Puuilon harhaanjohtavan markkinoinnin, maksamattomien korkolaskujen ja sovituista tukkuostomääristä jäämisen vuoksi. Isojoen Konehallin mukaan sen menettelyssä on ollut kyse tapahtumista, joiden osalta sillä on ollut hyväksyttävät syyt toimenpiteilleen ja joilla ei ole ollut yhteyttä keskenään.

276. Markkinaoikeus toteaa edellä lausutun johdosta, että Virtasen Moottoriin liittyvä sähköpostiviesteistä koostuva näyttö on sisältänyt vuoden 2011 ja vuodenvaihteen 2014–2015 osalta useita mainintoja Virtasen Moottorin liian alhaisista IKH-tuotteiden hinnoista yhtiön verkkokaupassa ja Isojoen Konehallin puuttumisesta tähän hinnoitteluun. MV ja JV ovat kertoneet keskenään yhdenmukaisesti ja muutoinkin luotettavana pidettävällä tavalla, että Isojoen Konehalli on maaliskuussa 2010 tapahtuneesta työkaluvaunun hinnankorotuksesta alkaen pyrkinyt vaikuttamaan Virtasen Moottorin hintoihin sen verkkokaupan osalta painostamalla sitä puhelimitse ja tapaamisissa noudattamaan määräämäänsä vähimmäishintatasoa ja uhkaamalla sitä esimerkiksi alennusten heikentämisellä tai IKH-myyntiyhteistyösopimuksen irtisanomisella. Isojoen Konehallin toimenpiteilleen esittämistä edellä selostetuista perusteluista huolimatta markkinaoikeus pitää näyttöä kokonaisuutena arvioituna näytettynä, että Virtasen Moottori on Isojoen Konehallin painostuksen seurauksena joutunut useissa tapauksissa nostamaan IKH-tuotteiden myyntihintojaan Isojoen Konehallin määrittämälle ovh-hintatasolle. Menettelyn on katsottava näytetyn kohdistuneen yksinomaan Virtasen Moottorin hinnoitteluun yhtiön verkkokaupassa.

277. Puuilon osalta MT:n kertoma siitä, että Puuilo on joutunut Isojoen Konehallin esittämien hinnankorotuskehotusten johdosta vuosina 2010–2015 joissakin tapauksissa nostamaan myymiensä IKH-tuotteiden jälleenmyyntihintoja, on vastannut pitkälti sitä, mitä MV ja JV ovat Virtasen Moottorin osalta kertoneet. Näiden kertomusten samankaltaisuus on ollut omiaan vahvistamaan niiden luotettavuutta. Markkinaoikeus katsoo MT:n uskottavana pidettävän todistajankertomuksen perusteella näytetyksi, että Puuilo on joutunut edellä mainitulla ajanjaksolla ainakin joissakin tapauksissa nostamaan Isojoen Konehallin kehotuksesta ja toimitussuhdetta Isojoen Konehallin kanssa jatkaakseen jälleenmyymiensä IKH-tuotteiden hintoja. Sanottua johtopäätöstä ei ole katsottava muuttavan se, mitä Isojoen Konehalli on edellä selostetulla tavalla esittänyt perusteluina Puuiloa koskeville toimenpiteilleen. Asiassa on tullut MT:n todistajankertomuksen perusteella näytetyksi, että Isojoen Konehallin hinnankorotuskehotukset ovat kohdistuneet IKH-tuotteiden myyntiin Puuilon verkkokaupassa, mutta jäänyt sen perusteella epäselväksi, ovatko ne kohdistuneet myös Puuilon kivijalkamyyntiin.

278. Smartian osalta edellä mainitut Isojoen Konehallin HS:n ja AK:n sähköpostiviestit 26.8.2011 ja näyttö kokonaisuutena osoittavat, että Isojoen Konehalli on elokuussa 2011 järjestetyssä tapaamisessa pyrkinyt vaikuttamaan IKH-jälleenmyyntiketjuun liittymässä olleen Smartian hinnoitteluun ja että valtuutetuksi IKH-jälleenmyyjäksi sittemmin hyväksytty Smartia on mainitussa tapaamisessa sitoutunut Isojoen Konehallin siltä edellyttämään hintatasoon IKH-tuotteiden verkkokauppamyynnissä.

279. AD-Turun osalta Isojoen Konehallin TH:n ja HS:n 25.11.2011 lähettämistä sähköpostiviesteistä käy näyttöä kokonaisuutena arvioiden ilmi, että Isojoen Konehalli on pyrkinyt vaikuttamaan IKH-jälleenmyyntiketjuun kuuluneen AD-Turun tuolloin perusteilla olleen verkkokaupan hinnoitteluun ja että AD-Turku on sitoutunut Isojoen Konehallin määrittämään IKH-tuotteiden hinnoitteluun verkkokauppansa osalta.

280. Siltä osin kuin virasto on esittänyt, että asiassa on ollut viitteitä Isojoen Konehallin puuttumisesta Motonetin hinnoitteluun, Isojoen Konehallin menettelystä ei ole esitetty henkilötodistelua. Markkinaoikeus katsoo, ettei näyttö kokonaisuutena osoita riittävän luotettavasti, että Motonet olisi muuttanut myymänsä IKH-tuotteen hinnoittelua Isojoen Konehallin yhteydenoton vuoksi.

281. Asiassa niin ikään esillä olleen Inspector Sec Oy:n hinnoittelusta esitetyt viraston väitteet ovat esitetyn selvityksen (KKV:n asiakirjatodiste 18) perusteella koskeneet ennen vuotta 2010 mainitun yhtiön verkkokauppaan väitetysti kohdistunutta Isojoen Konehallin menettelyä. Koska asiassa ei ole esitetty tältä osin mitään muuta todistelua kuin Inspector Sec Oy:n vuonna 2015 virastolle toimittama kirjallinen selvitys, esitettyä näyttöä ei ole pidettävä riittävänä osoittamaan, että Isojoen Konehalli olisi pyrkinyt vaikuttamaan mainitun yhtiön hinnoitteluun.

282. IKH-jälleenmyyntiketjun kehitysryhmien kokousmuistioita koskeva asiakirjanäyttö osoittaa edellä selostetun mukaisesti, että kehitysryhmissä on keskusteltu IKH-tuotteiden jälleenmyyntihinnoista. Edellä kuvattuihin hinnoitteluun liittyneisiin kokousmuistiomerkintöihin liittyvä tietty tulkinnanvaraisuus huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo kuitenkin jääneen näyttämättä, että kehitysryhmissä mukana olleet valtuutetut IKH-jälleenmyyjät olisivat vastoin markkinaoikeudessa kuultujen henkilötodistajien kertomaa jälleenmyyntihinnoista keskustelemisen lisäksi myös sitoutuneet noudattamaan IKH-tuotteiden hinnoittelussa Isojoen Konehallin ovh-hinnoittelua.

283. Kehitysryhmän kokousmuistion yksittäisen kirjauksen ”Yhteistyö Puuilon kanssa on tällä hetkellä kriittisen tarkastelun alla. Motonet ei ole tällä hetkellä aiheuttanut suuria hintahäiriöitä.” perusteella ei sen yleisluonteisuuden vuoksi ole katsottavissa olevan tehtävissä päätelmiä esityksen kohteena olevasta Isojoen Konehallin menettelystä edellä todettua laajemmin.

284. Siltä osin kuin kehitysryhmien kokousmuistioissa on edellä selostetun mukaisesti ollut 17.12.2010 pidetyn kokouksen osalta kirjaus ”yhtenäinen nettikauppa ketjulle, ettei hintakilpailua ketjun sisällä”, markkinaoikeus toteaa, että mainittu kirjaus on sinänsä liittynyt vasta vuonna 2014 avattuun IKH-ketjun yhteiseen IKH-verkkokauppaan. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että kyseinen kirjaus on merkitty Isojoen Konehallissa laadittuun kokousmuistioon TH:n nimen yhteyteen yhtiön omaksi verkkokauppaan liittyväksi huomioksi, markkinaoikeus katsoo, että mainittu toteamus joulukuussa 2010 on joka tapauksessa kuvastanut Isojoen Konehallin sen hetkisiä tavoitteita.

285. Markkinaoikeus toteaa, että Isojoen Konehallin edellä selostetun mukaisesti Virtasen Moottoriin, Puuiloon, Smartiaan ja AD-Turkuun kohdistaman menettelyn on näytetty kohdistuneen vain mainittujen yhtiöiden verkkokauppoihin. Jaksossa 5.4.7 selostetuista muista kuin edellä mainittuihin jälleenmyyjiin tai Motonetiin liittyneistä sähköpostiviesteistä Isojoen Konehallin sähköpostiviestistä 18.12.2012 ei ole ilmennyt, onko se liittynyt verkkokauppa- vai kivijalkahinnoitteluun, kun taas Isojoen Konehallin sähköpostiviesti 16.1.2015 on koskenut nimenomaisesti IKH-tuotteiden hinnoittelua verkkokaupassa.

286. Yksikään markkinaoikeudessa kuulluista todistajista ei ole kertonut, että Isojoen Konehalli olisi edellyttänyt heidän edustamaltaan yhtiöltä vähimmäishintatason noudattamista kivijalkamyynnissä. Sen, että Isojoen Konehallin jälleenmyyjä on mahdollisesti käyttänyt IKH-tuotteen kivijalkahinnoittelussa hyväkseen Isojoen Konehallin sille toimittamia ovh-hintoja, ei ole katsottava vielä osoittavan, että jälleenmyyjälle olisi asetettu Isojoen Konehallin taholta vähimmäismyyntihinta.

287. Virasto ei ole selvittänyt, kuinka monella Isojoen Konehallin jälleenmyyjällä on ollut tarkastellulla ajanjaksolla 16.2.2010–20.2.2015 oma verkkokauppa tai kuinka moni yhtiön jälleenmyyjistä on ollut mainitun ajanjakson kuluessa mukana muissa verkkokaupoissa kuin 28.10.2014 avatussa IKH-verkkokaupassa. Isojoen Konehalli on esittänyt selvityksensä (Isojoen Konehallin asiakirjatodiste 20) perusteella, että ainakin 25 sen valtuutettua IKH-jälleenmyyjää on ollut vuoden 2019 lopussa osallisena jossakin IKH-verkkokaupan kanssa kilpailevassa verkkokaupassa. Isojoen Konehallilla on ollut edellä jaksossa 2 todetun mukaan vuosina 2010–2015 noin 120 valtuutettua IKH-jälleenmyyjää sijoittautuneena ympäri Suomen.

288. Markkinaoikeus katsoo edellä lausuttuun nähden, että asiassa on riittävän luotettavasti todettavissa, että IKH-tuotteiden myynti on painottunut vuosina 2010–2015 kivijalkamyyntiin ja että Isojoen Konehallin jälleenmyyjillä on tuolloin ollut omia verkkokauppoja vähemmän kuin vuonna 2019.

5.6 Kilpailuoikeudellinen arviointi

5.6.1 Arvioinnin lähtökohdat

289. Edellä on todettu, mitä markkinaoikeus on asiassa esitetyn näytön perusteella katsonut näytetyn tapahtuneeksi. Markkinaoikeus arvioi seuraavaksi näitä tapahtumia kilpailuoikeudellisesti ensinnäkin siltä kannalta, onko asiassa osoitettu, että tarkastellussa menettelyssä on ollut kysymys sopimuksesta tai yhdenmukaistetusta menettelytavasta. Tämän jälkeen markkinaoikeus vielä tarvittaessa arvioi, onko menettelyllä katsottava olleen kilpailunvastainen tarkoitus.

290. Kilpailulain 50 §:n 3 momentin säännös huomioon ottaen Isojoen Konehallin menettelyä ajanjaksolla 16.2.2010–20.2.2015 on arvioitava kilpailunrajoituslain (480/1992) säännösten perusteella kilpailulain voimaan tuloon 1.11.2011 asti ja tämän jälkeen kilpailulain säännösten perusteella.

291. Elinkeinonharjoittajien välisistä kielletyistä kilpailunrajoituksista on säädetty jaksossa 4 selostetuissa kilpailunrajoituslain (480/1992) 4 §:n 1 ja 2 momentissa sekä kilpailulain 5 §:n 1 ja 2 momentissa. Mainittujen säännösten mukaan sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä. Kiellettyjä ovat erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat, joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja.

292. SEUT 101 artiklan 1 kohdassa mainitaan edellä mainittuihin kilpailunrajoituslain (480/1992) 4 §:n ja kilpailulain 5 §:n säännöksiin nähden vastaavasti yritysten väliset sopimukset, yritysten yhteenliittymien päätökset sekä yritysten yhdenmukaistetut menettelytavat. Mainittuja kilpailunrajoituslain (480/1992) ja kilpailulain säännöksiä on tulkittava yhdenmukaisesti SEUT 101 artiklan ja sitä koskevan oikeuskäytännön kanssa.

5.6.2 Markkinaoikeuden arviointi

Sopimus tai yhdenmukaistettu menettelytapa

293. Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen olemassaolon edellytykseksi riittää se, että kyseiset yritykset ovat ilmaisseet yhteisen tahtonsa toimia markkinoilla määrätyllä tavalla. SEUT 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla yhdenmukaistetun menettelytavan käsitteellä tarkoitetaan yritysten välisen yhteensovittamisen muotoa, jolla tietoisesti korvataan kilpailun riskit käytännön yhteistyöllä ilman, että asiasta olisi tehty varsinaista sopimusta (tuomio 14.1.2021, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, C-450/19, EU:C:2021:10, 21 ja 22 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

294. Arviointiperusteita, jotka koskevat yhteensovittamista ja yhteistyötä, jotka merkitsevät samassa määräyksessä tarkoitettua yhdenmukaistettua menettelytapaa, on tarkasteltava sellaisesta EUT-sopimuksen kilpailua koskeville määräyksille ominaisesta näkökulmasta, jonka mukaan jokaisen talouden toimijan on itsenäisesti päätettävä toimintalinjasta, jota se aikoo noudattaa sisämarkkinoilla. Tältä osin SEUT 101 artiklan 1 kohta on esteenä kaikille sellaisille talouden toimijoiden välisille suorille tai epäsuorille yhteydenotoille, jotka voivat vaikuttaa todellisen tai mahdollisen kilpailijan markkinakäyttäytymiseen tai paljastaa tällaiselle kilpailijalle käyttäytymisen, jonka asianomainen toimija on itse päättänyt omaksua tai jonka se suunnittelee omaksuvansa markkinoilla, kun näiden yhteydenottojen tarkoituksena tai vaikutuksena on kilpailun rajoittaminen (edellä mainittu tuomio Kilpailu- ja kuluttajavirasto, 23 ja 24 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

295. Unionin vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, että kielletty sopimus ei voi perustua pelkästään siihen, että joku sopimuspuolista ilmaisee yksipuolisen politiikkansa, joka voidaan toteuttaa ilman muiden myötävaikutusta (tuomio 6.1.2004, BAI v. Bayer ja komissio, yhdistetyt asiat C-2/01 P ja C-3/01 P, EU:C:2004:2, 101 kohta ja tuomio 26.10.2000, Bayer v. komissio, T-41/96, EU:T:2000:242, 66 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

296. Jotta kyseessä olisi sopimus, riittää, että yksipuolinen toimenpide tai menettely on ilmaisu vähintään kahden sopimuspuolen yhteisestä tahdosta eikä merkitystä sellaisenaan ole sillä, missä muodossa tämä tahdonilmaisu on annettu. Osapuolten tahto voi ilmetä sekä kyseessä olevan jälleenmyyntisopimuksen lausekkeista että osapuolten menettelystä ja erityisesti esimerkiksi jälleenmyyjien hiljaisesta suostumuksesta kehotukseen. Ratkaisevien sopimusmääräysten puuttuessa sopimuksen olemassaolo edellyttää sitä, että jälleenmyyjät ovat nimenomaisesti tai hiljaisesti antaneet suostumuksensa toimenpiteelle (tuomio 13.7.2006, komissio v. Volkswagen, C-74/04 P, EU:C:2006:460, 37, 39 ja 46 kohta).

297. Jotta sopimuksen voitaisiin katsoa syntyneen hiljaisella hyväksymisellä, on välttämätöntä, että sopimuspuolen sellaisella tahdonilmaisulla, jolla on kilpailunvastainen tarkoitus, kehotetaan joko nimenomaisesti tai hiljaisesti toista osapuolta osallistumaan tällaisen tarkoituksen yhteiseen toteuttamiseen, ja näin on varsinkin silloin, kun tällaisen sopimuksen tekeminen ei ensi arviolta ole toisen osapuolen, kuten jälleenmyyjien, etujen mukaista (edellä mainittu tuomio BAI v. Bayer ja komissio, 102 kohta).

298. Kun kyse on kilpailun vastaisista sopimuksista ja yhdenmukaistetuista menettelytavoista, unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä seuraa, että osoittaakseen yrityksen osallistuneen rikkomiseen ja sen vastuun kaikista rikkomisen sisältämistä eri osatekijöistä, kilpailuviranomaisen on näytettävä toteen, että kyseinen yritys aikoi omalla toiminnallaan myötävaikuttaa kaikkien osallistujien yhteisten päämäärien tavoittelemiseen ja että yritys tiesi muiden samaan päämäärään pyrkivien yritysten suunnittelemasta tai toteuttamasta konkreettisesta käyttäytymisestä tai että se saattoi kohtuudella ennakoida sen ja oli valmis hyväksymään siihen sisältyvän riskin (tuomio 22.10.2015, AC-Treuhand v. komissio, C-194/14 P, EU:C:2015:717, 30 kohta).

299. Kuten SEUT 101 artiklan 1 kohdan sanamuodosta ilmenee, yhdenmukaistetun menettelytavan käsitteen suhteen edellytetään paitsi kyseisten yritysten välistä toiminnan yhdenmukaistamista myös tätä yhdenmukaistamista seuraavaa markkinakäyttäytymistä ja näiden kahden seikan välistä syy-yhteyttä (tuomio 19.3.2015, Dole Food ja Dole Fresh Fruit Europe v. komissio, C‑286/13 P, EU:C:2015:184, 126 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen sekä tuomio 21.1.2016, Eturas ym., C-74/14, EU:C:2016:42, 42 kohta).

300. Unionin tuomioistuin on tältä osin katsonut, että on syytä olettaa, elleivät asianomaiset toimijat esitä niille kuuluvan näyttövelvollisuuden mukaisesti vastakkaista näyttöä, että yhdenmukaistamiseen osallistuvat ja edelleen markkinoilla toimivat yritykset ottavat markkinakäyttäytymisestään päättäessään huomioon kilpailijoidensa kanssa vaihtamansa tiedot. Näin on etenkin siinä tapauksessa, että yhdenmukaistaminen jatkuu pitkän ajanjakson kuluessa. Tällainen yhdenmukaistettu menettelytapa kuuluu SEUT 101 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, vaikka markkinoilla ei ilmenisi kilpailua rajoittavia vaikutuksia (edellä mainittu tuomio Dole Food ja Dole Fresh Fruit Europe v. komissio, 127 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

301. Markkinaoikeus on edellä perustelukappaleessa 276 katsonut näytetyksi, että Virtasen Moottori on Isojoen Konehallin painostuksen seurauksena joutunut useissa tapauksissa nostamaan sen verkkokaupassa IKH-tuotteiden myyntihintoja Isojoen Konehallin määrittämälle ovh-hintatasolle.

302. Markkinaoikeus on myös edellä perustelukappaleessa 277 katsonut näytetyksi, että Puuilo on joutunut joissakin tapauksissa nostamaan Isojoen Konehallin kehotuksesta jälleenmyymiensä IKH-tuotteiden hintoja verkkokaupassaan.

303. Markkinaoikeus on lisäksi katsonut edellä perustelukappaleissa 278 ja 279 näytetyksi, että Isojoen Konehalli on pyrkinyt vaikuttamaan IKH-tuotteiden hinnoitteluun Smartian ja AD-Turun osalta ja että valtuutetuksi IKH-jälleenmyyjäksi sittemmin hyväksytty Smartia on hyväksynyt Isojoen Konehallin siltä edellyttämän hintatason verkkokaupassaan ja että IKH-jälleenmyyntiketjuun kuulunut AD-Turku on suostunut menettelemään sen verkkokauppaa koskevan hinnoittelunsa osalta Isojoen Konehallin esittämällä tavalla.

304. Markkinaoikeus katsoo edellä selostetun asiassa esitetyn perusteella näytetyksi, että Isojoen Konehallilla on ollut Virtasen Moottorin, Puuilon, Smartian ja AD-Turun kanssa sopimus tai ainakin yhdenmukaistettu menettelytapa IKH-tuotteiden määrähinnoittelusta viimeksi mainittujen jälleenmyyjien verkkokaupoissa. Mainitulta osin kysymys ei ole ollut Isojoen Konehallin yksipuolisista toimenpiteistä vaan vertikaalisessa sopimussuhteessa tapahtuneesta menettelystä, jossa edellä mainitut jälleenmyyjät ovat yhdenmukaistaneet IKH-tuotteiden hinnoittelunsa verkkokauppojensa osalta vastaamaan Isojoen Konehallin määräämää vähimmäishintatasoa.

305. Asiassa esitetyn perusteella ei sen sijaan voida katsoa tulleen riittävän luotettavalla tavalla näytetyksi, että Isojoen Konehalli olisi vastoin markkinaoikeudessa kuultujen todistajien kertomaa edellyttänyt jälleenmyyjiltään ovh-hintatason noudattamista IKH-tuotteiden kivijalkamyynnissä ja että Isojoen Konehallilla siten olisi tältä osin ollut IKH-tuotteiden hinnoittelusta yhdenkään jälleenmyyjänsä kanssa sopimusta tai yhdenmukaistettua menettelytapaa. Tätä johtopäätöstä ei muun näytön puuttuessa muuta myöskään edellä selostettu kehitysryhmistä eikä Isojoen Konehallin hintaseurannasta ja hintavertailuista esitetty näyttö.

306. Asiakirjanäytöstä koskien IKH-tuotteiden hinnoittelua verkkokaupassa käy ilmi, että Isojoen Konehalli on Virtasen Moottoriin liittyvistä sähköpostiviesteistään 10.12.2014 ilmenevän mukaisesti yhdistänyt tarpeen puuttua jälleenmyyjiensä IKH-tuotteiden hinnoitteluun verkkokaupan osalta osaltaan siihen, onko IKH-tuotteiden myynti verkkokaupassa tapahtunut niiden IKH-tuotenumeroiden perusteella tai ollut muutoin yhdistettävissä IKH-jälleenmyyntiketjuun. Asiakirjanäytöstä on myös Smartian ja AD-Turun osalta esitettyjen sähköpostiviestien osalta ilmennyt, että Isojoen Konehalli on kohdistanut IKH-tuotteiden myyntiin verkkokaupassa määrähinnoittelutoimenpiteitä yhtäältä sekä IKH-jälleenmyyntiketjuun liittymässä olleen yhtiön että toisaalta myös mainittuun ketjuun jo kuuluneen valtuutetun IKH-jälleenmyyjän kohdalla. Lisäksi Isojoen Konehallin on osoitettu edellä mainittujen yhtiöiden ohella määränneen joissakin tapauksissa myös Puuilon hinnoista yhtiön verkkokaupassa sekä olleen Isojoen Konehallin sähköpostiviestistä 16.1.2015 ilmenevän mukaisesti tarvittaessa valmis puuttumaan IKH-tuotteiden alhaisiin hintoihin verkkokaupassa.

307. Ottaen huomioon, että IKH-tuotteiden myynti verkkokaupassa ei edellä selostetulla tavalla ole ollut vuosina 2010–2015 vielä erityisen yleistä, markkinaoikeus katsoo asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden, että Isojoen Konehallin edellä kuvatussa menettelyssä on ollut kysymys Isojoen Konehallin tavanomaisesta toimintatavasta, jota yhtiö on soveltanut kaikkiin IKH-tuotteita verkkokaupassaan myyneisiin jälleenmyyjiinsä, jos kyseinen jälleenmyyjä on myynyt verkkokaupassaan IKH-tuotteita Isojoen Konehallin määräämää ovh-hintatasoa edullisempaan hintaan ja myynti verkkokaupassa on tapahtunut myytyjen tuotteiden IKH-tuotenumeroiden perusteella tai ollut muutoin yhdistettävissä IKH-jälleenmyyntiketjuun. Sanotun menettelyn on katsottava täyttäneen sopimuksen tai ainakin yhdenmukaistetun menettelytavan tunnusmerkistön.

Kilpailurikkomuksen luonne

308. Jotta sopimus kuuluisi SEUT 101 artiklan 1 kohdassa määrätyn kiellon piiriin, sopimuksen on oltava sellainen, että sen ”tarkoituksena tai vaikutuksena” on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan mainitun edellytyksen vaihtoehtoisuus, joka osoitetaan konjunktiolla ”tai”, johtaa siihen, että on tarkasteltava ensiksi sopimuksen tarkoitusta (tuomio 2.4.2020, Budapest Bank ym., C-228/18, EU:C:2020:265, 33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

309. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on korostettu, että erottelu ”tarkoitukseen perustuvan rikkomisen” ja ”seurauksiin perustuvan rikkomisen” välillä liittyy siihen, että tiettyjen yritysten välisten yhteistoimintamuotojen voidaan jo luonteensa puolesta katsoa haittaavan kilpailua (tuomio 13.12.2012, Expedia, C-226/11, EU:C:2012:795, 36 kohta).

310. Unionin tuomioistuimen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, että tietyntyyppinen yritysten toiminnan yhteensovittaminen ilmentää siinä määrin riittävää vahingollisuutta kilpailulle, jotta voidaan katsoa, ettei sen vaikutusten tutkiminen ole tarpeen. Mainittu oikeuskäytäntö liittyy siihen, että tiettyjen yritysten välisten toiminnan yhteensovittamisen muotojen voidaan jo luonteensa puolesta katsoa haittaavan kilpailun normaalia toimintaa. On siis vakiintuneesti katsottu, että tietyn kollusiivisen käyttäytymisen, kuten sen, että kartellit vahvistavat hintoja horisontaalisesti, voidaan katsoa niin todennäköisesti johtavan haitallisiin vaikutuksiin erityisesti hintojen, tuotteiden ja palvelujen määrien tai laadun kannalta, ettei ole tarpeen osoittaa, että kyseisellä käyttäytymisellä on konkreettisia vaikutuksia markkinoilla. Kokemus nimittäin osoittaa, että mainitunlainen käyttäytyminen johtaa tuotannon vähentämiseen ja hintojen korotuksiin, mikä taas johtaa resurssien huonoon jakautumiseen, mistä erityisesti kuluttajat kärsivät (tuomio 11.9.2014, CB v. komissio, C-67/13 P, EU:C:2014:2204, 49–51 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

311. Tarkoitukseen perustuvan kilpailurajoituksen käsitettä on tulkittava suppeasti. Tarkoitukseen perustuvan kilpailunrajoituksen käsitettä voidaan soveltaa vain tietyntyyppisiin yritysten välisiin toiminnan yhteensovittamisiin, jotka ilmentävät siinä määrin riittävää vahingollisuutta kilpailulle, jotta voidaan katsoa, ettei niiden vaikutusten tutkiminen ole tarpeen, sillä muuten kilpailuviranomainen vapautettaisiin velvollisuudesta osoittaa sellaisten sopimusten konkreettiset vaikutukset markkinoilla, joista ei ole lainkaan osoitettu, että ne ovat jo luonteeltaan kilpailun moitteetonta toimintaa haittaavia. Sillä, että SEUT 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut sopimustyypit eivät ole tyhjentävä luettelo kielletystä kolluusiosta, ei ole tältä osin merkitystä (edellä mainittu tuomio CB v. komissio, 58 kohta ja edellä mainittu tuomio Budapest Bank ym., 54 kohta).

312. Se, että sopimus on vertikaalinen sopimus, ei merkitse sitä, etteikö siihen voisi sisältyä tarkoitukseen perustuvaa kilpailunrajoitusta. Sillä vaikka vertikaaliset sopimukset usein haittaavat luonteensa vuoksi kilpailua horisontaalisia sopimuksia vähemmän, myös niihin voi kuitenkin tietyissä olosuhteissa sisältyä erityisen korkea kilpailun rajoittamisen mahdollisuus. Sen arvioimiseksi, onko yritysten välinen sopimus tai yritysten yhteenliittymän päätös siinä määrin riittävän vahingollinen kilpailulle, että sitä voidaan pitää SEUT 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna ”tarkoitukseen perustuvana” kilpailunrajoituksena, on tarkasteltava sen lausekkeiden sisältöä, tavoitteita, jotka sillä pyritään saavuttamaan, sekä sen taloudellista ja oikeudellista asiayhteyttä. Kyseistä asiayhteyttä arvioitaessa on myös otettava huomioon sopimuksen tai päätöksen kohteena olevien tavaroiden tai palvelujen luonne sekä kysymyksessä olevien markkinoiden toimintaan ja rakenteeseen liittyvät tosiasialliset olosuhteet (tuomio 18.11.2021, Visma Enterprise, C-306/20, EU:C:2021:935, 61 ja 62 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

313. Siihen, että sopimuksen tarkoitus on kilpailunvastainen, riittää se, että sopimus on omiaan vaikuttamaan kielteisesti kilpailuun, eli sen on toisin sanoen oltava konkreettisesti omiaan estämään kilpailu yhteismarkkinoilla tai rajoittamaan tai vääristämään sitä (tuomio 14.3.2013, Allianz Hungária Biztosító ym., C-32/11, EU:C:2013:160, 38 kohta). Kun sopimuksen kilpailunvastainen tarkoitus on osoitettu, ei ole tarpeen tutkia sen vaikutuksia (tuomio 26.11.2015, Maxima Latvija, C‑345/14, EU:C:2015:784, 17 kohta; tuomio 20.1.2016, Toshiba Corporation v. komissio, C‑373/14 P, EU:C:2016:26, 25 kohta ja edellä mainittu tuomio Budapest Bank ym., 34 kohta).

314. Markkinaoikeus toteaa, että siihen, että sopimuksen tai yhdenmukaistetun menettelytavan tarkoitus on kilpailunvastainen, riittää vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan se, että sopimus tai yhdenmukaistettu menettelytapa on omiaan vaikuttamaan kielteisesti kilpailuun. Menettelyn kilpailua rajoittavia vaikutuksia on siten tutkittava vain, jos kilpailunrajoituksesta ei jo sen luonteen perusteella ilmene riittävää vahingollisuutta kilpailulle.

315. Isojoen Konehallin menettelyssä on ollut kysymys kilpailunrajoituksesta, jossa Isojoen Konehalli on määrännyt jälleenmyyjänsä noudattamaan asettamaansa vähimmäishintatasoa niiden verkkokaupoissa suoritetussa IKH-tuotteiden jälleenmyynnissä ja kohdistanut jälleenmyyjäänsä tarvittaessa painostustoimia, jos jälleenmyyjä ei ole muutoin suostunut noudattamaan verkkokaupassaan IKH-tuotteiden myynnissä Isojoen Konehallin määräämää vähimmäisjälleenmyyntihintaa.

316. Markkinaoikeus katsoo, että Isojoen Konehallin edellä kuvattu menettely on ollut vähintäänkin omiaan vaikuttamaan kielteisesti kilpailuun. Näin ollen kyseisessä menettelyssä on ollut kysymys tarkoitukseen perustuvasta kilpailunrajoituksesta, jonka osalta ei ole tarpeen arvioida menettelyn mahdollisia kilpailua rajoittavia vaikutuksia.

6 IKH-verkkokauppa

6.1 Yleistä

317. Markkinaoikeus arvioi seuraavaksi esityksen kohteena olevaa IKH-verkkokauppaa sellaisena kuin 28.10.2014 avattu IKH-verkkokauppa on ollut ennen siihen esityksen tekemisen jälkeen syksyllä 2020 tehtyjä muutoksia.

318. IKH-verkkokaupassa on ollut kysymys Isojoen Konehallin omistamasta ja hallinnoimasta verkkokaupasta, jossa on myyty IKH-tuotteita kiinteään, Isojoen Konehallin yksin määrittämään jälleenmyyntihintaan. IKH-verkkokaupassa on siten ollut kunkin tuotteen osalta näkyvissä vain yksi hinta, jonka Isojoen Konehalli on määrittänyt.

319. IKH-verkkokauppaan on voinut liittyä vain sillä edellytyksellä, että jälleenmyyjällä on ollut voimassa oleva IKH-myyntiyhteistyösopimus Isojoen Konehallin kanssa. Näin ollen Isojoen Konehallin jälleenmyyjistä vain valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ovat voineet olla mukana IKH-verkkokaupassa.

320. Valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ovat ennen IKH-verkkokauppaan liittymistä allekirjoittaneet Isojoen Konehallin kanssa IKH-verkkokauppasopimuksen, joka mainitussa sopimuksessa ilmoitetun mukaan on ollut täydennys osapuolten väliseen IKH-myyntiyhteistyösopimukseen.

321. Isojoen Konehallin valtuutetuilla IKH-jälleenmyyjillä ei ole ollut velvollisuutta liittyä IKH-verkkokauppaan. Heillä on ollut myös IKH-verkkokauppaan liittymisestä huolimatta oikeus perustaa oma verkkokauppa tai toimia muissa olemassa olevissa verkkokaupoissa.

322. Asiassa esitetyn selvityksen (22.10.2014 pidetyn kehitysryhmäkokouksen kokousmuistio, KKV:n asiakirjatodiste 75) perusteella noin 90 prosenttia valtuutetuista IKH-jälleenmyyjistä on liittynyt IKH-verkkokauppaan sen perustamisvaiheessa. Esityksen mukaan IKH-verkkokaupan perustamishetkellä on ollut hieman yli sata valtuutettua IKH-jälleenmyyjää.

323. Virasto ei ole selvittänyt, kuinka monella valtuutetulla IKH-jälleenmyyjällä on esityksen tarkoittamana ajankohtana ollut oma verkkokauppa tai kuinka moni niistä on ollut mukana muissa verkkokaupoissa kuin IKH-verkkokaupassa.

324. Isojoen Konehalli on selvityksensä (Isojoen Konehallin asiakirjatodiste 20) perusteella esittänyt, että ainakin 25 sen valtuutettua IKH-jälleenmyyjää on vuoden 2019 lopulla ollut mukana muissa verkkokaupoissa kuin IKH-verkkokauppa.

6.2 Viraston kanta

325. Virasto on esittänyt, että IKH-verkkokaupan loppuasiakas on maksanut IKH-verkkokaupasta myydystä IKH-tuotteesta aina Isojoen Konehallin määrittämän kiinteän jälleenmyyntihinnan. IKH-verkkokauppaan liittyneet valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ovat sitoutuneet noudattamaan IKH-verkkokaupassa myytyjen IKH-tuotteiden osalta mainittua kiinteää jälleenmyyntihintaa. Tässä menettelyssä on ollut kysymys kilpailusäännöissä kielletyn määrähintalausekkeen soveltamisesta IKH-verkkokaupassa.

326. IKH-verkkokaupassa on ollut kysymys Isojoen Konehallin ja sen valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien yhteistoiminnasta ja yhteisestä myyntikanavasta, joka on jakanut loppuasiakkaat IKH-verkkokauppaan kuuluneiden jälleenmyyjien kesken. Verkkokauppa on ollut ketjuohjautuva, mikä on tarkoittanut, että IKH-verkkokauppa on osoittanut kunkin tilauksen myyjäksi sen IKH-verkkokauppaan kuuluneen valtuutetun IKH-jälleenmyyjän, joka on toiminut loppuasiakkaan postinumeron perusteella määräytyneellä alueella. IKH-verkkokaupassa myydyn tuotteen tilaus ja maksu on ohjattu IKH-verkkokauppaan kuuluneelle valtuutetulle IKH-jälleenmyyjälle, joka on toimittanut asiakkaalle omistamansa tuotteen omasta varastostaan.

327. Isojoen Konehallin ja sen valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien keskinäiset suhteet sekä vastuunjako on määritelty yhtenä sopimuskokonaisuutena pidettävissä IKH-myyntiyhteistyö- ja IKH-verkkokauppasopimuksissa.

328. IKH-jälleenmyyntiketjuun kuuluneet valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ovat olleet IKH-myyntiyhteistyö- ja IKH-verkkokauppasopimuksiin perustuneessa sopimussuhteessa itsenäisiä taloudellisia toimijoita. Mainitussa sopimussuhteessa valtuutetulle IKH-jälleenmyyjälle on siirtynyt Isojoen Konehallilta ostamiensa IKH-tuotteiden omistusoikeus ja valtuutettu IKH-jälleenmyyjä on vastannut tavaroiden jälleenmyyntiin liittyneistä kustannuksista, pitänyt varastoja omalla kustannuksellaan ja ollut vastuussa myydyistä tuotteista kolmansille osapuolille mahdollisesti aiheutuneista vahingoista. Lisäksi valtuutettu IKH-jälleenmyyjä on vastannut toimitusten mahdollisesta laiminlyönnistä viime kädessä Isojoen Konehallille. Valtuutetut IKH-jälleenmyyjät eivät siten ole olleet IKH-verkkokaupassa pelkästään IKH-tuotteiden välittäjiä, eikä edellä mainituista sopimuksista muodostunutta kokonaisuutta voida näin ollen pitää edustussopimuksena.

329. IKH-verkkokauppasopimus on muodostanut IKH-myyntiyhteistyösopimuksen kanssa vertikaalisen sopimuskokonaisuuden, joka on koskenut edellytyksiä, joiden mukaisesti eri jakeluportaalla olevat elinkeinonharjoittajat ovat voineet ostaa, myydä ja jälleenmyydä IKH-tuotteita. IKH-verkkokauppasopimus on koskenut valtuutetun IKH-jälleenmyyjän IKH-myyntiyhteistyösopimuksen perusteella jälleenmyyntiä varten hankkimien IKH-tuotteiden jälleenmyyntiehtoja, kuten toimitustapaa ja hintaa, kun kyseiset tuotteet on myyty IKH-verkkokaupan kautta.

330. IKH-verkkokauppasopimuksen määrähintalausekkeesta, jonka mukaan tuotteiden hinnat ovat olleet IKH-verkkokaupassa kaikkien valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien osalta samat, ilmenee, että Isojoen Konehalli on määrännyt IKH-verkkokauppasopimuksessa IKH-tuotteille kiinteän jälleenmyyntihinnan. Valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien tahto suostua määrähintalausekkeeseen käy ilmi siitä, että ne ovat allekirjoittaneet IKH-verkkokauppasopimuksen. Näin ollen jokaisessa määrähintalausekkeen sisältämässä IKH-verkkokauppasopimuksessa on ollut kysymys IKH-tuotteiden määrähinnasta Isojoen Konehallin ja IKH-verkkokauppasopimuksen allekirjoittaneen valtuutetun IKH-jälleenmyyjän välillä.

331. IKH-verkkokauppasopimuksen määrähintalauseke on estänyt valtuutetuilta IKH-jälleenmyyjiltä mahdollisuuden määrittää myyntihintansa silloin, kun IKH-tuote on myyty IKH-verkkokaupan kautta. IKH-verkkokauppasopimuksen tarkoituksena on ollut poistaa IKH-verkkokaupassa myytyjen tuotteiden sisäinen hintakilpailu Isojoen Konehallin ja sen valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien välillä sekä mainittujen jälleenmyyjien kesken ja varmistaa sekä Isojoen Konehallille että IKH-jälleenmyyntiketjulle keinotekoisen korkea kate IKH-tuotteiden myynnistä. Määrähintalauseketta arvioitaessa on otettava huomioon myös se, että Isojoen Konehalli on kilpaillut IKH-tuotteiden vähittäismarkkinoilla valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien kanssa.

332. IKH-verkkokauppasopimuksessa sovitut vaihtoehtoiset toimitusmuodot ovat varmistaneet valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille keinotekoisen katteen jokaisesta IKH-verkkokaupasta tilatusta tuotteesta. Sekä IKH-verkkokaupan kautta valtuutetulle IKH-jälleenmyyjälle ohjautuneessa myynnissä että Isojoen Konehallin itse hoitamissa päämiestoimituksissa tilaaja on maksanut IKH-verkkokaupasta tilaamastaan tuotteesta määrähintalausekkeen mukaisen kiinteän jälleenmyyntihinnan, jonka Isojoen Konehalli on määrittänyt.

333. Päämiestoimitukset, joissa Isojoen Konehalli on toiminut tilauksen toimittajana ja joista valtuutettu IKH-jälleenmyyjä on saanut omalla toimialueellaan katetta, vaikka ei ole osallistunut myyntitapahtumaan, ovat vahvistaneet IKH-tuotteiden määrähinnoittelua ja vähentäneet valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien kannustimia perustaa omia verkkokauppoja. Tämä valtuutetulle IKH-jälleenmyyjälle automaattisesti kertynyt kate on ollut omiaan rohkaisemaan valtuutettuja IKH-jälleenmyyjiä liittymään IKH-verkkokauppaan ja poistamaan niiltä kannustimen kilpailla omissa verkkokaupoissaan IKH-tuotteiden hinnalla.

334. IKH-verkkokaupan aiheuttama IKH-tuotteiden hintojen läpinäkyvyys on vähentänyt jälleenmyyjien halukkuutta poiketa IKH-tuotteiden ovh-hinnoista omissa verkkokaupoissaan ja myymälöissään.

335. IKH-verkkokaupassa toteutettua kiellettyä määrähinnoittelua ei ole syytä arvioida toisin sillä perusteella, että IKH-verkkokauppasopimukset eivät niissä todetun mukaan ole rajoittaneet valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien hinnoittelua niiden omissa myymälöissä tai verkkokaupoissa.

336. Vaikka IKH-verkkokauppa on mahdollisesti saattanut johtaa joihinkin tuotteiden jakelua loppuasiakkaille tehostaviin hyötyihin ja tuotteiden myynnin edistämiseen, Isojoen Konehallin jälleenmyyntihinnan määrääminen IKH-verkkokaupassa on ilmentänyt siinä määrin riittävää haitallisuutta kilpailulle, ettei viraston ole tarvinnut tutkia menettelyn vaikutuksia. Kysymys on ollut tarkoitukseen perustuvasta vertikaalisesta kilpailunrajoituksesta.

337. IKH-verkkokaupan tilaus- ja toimitusehdoilla ei ole kyseessä olevan määrähinnoittelun arvioinnissa merkitystä. Mainittuja ehtoja on sovellettu ainoastaan Isojoen Konehallin ja IKH-verkkokaupan loppuasiakkaiden välisissä kauppasuhteissa, eivätkä ne ole osoitus Isojoen Konehallin ja IKH-verkkokauppaan liittyneen valtuutetun IKH-jälleenmyyjän yhteisestä tahdosta toimia markkinoilla tietyllä tavalla.

6.3 Isojoen Konehallin kanta

338. Isojoen Konehalli on esittänyt, että seuraamusmaksuesityksen kohteena olevassa IKH-verkkokaupassa ei ole ollut kyse määrähinnoittelusta eikä vertikaalisesta kilpailunrajoituksesta.

339. IKH-verkkokaupassa myyjänä on toiminut vain Isojoen Konehalli. Isojoen Konehalli on päättänyt yksin IKH-verkkokaupassa myytyjen tuotteiden saataville asettamisesta, valikoimasta ja hinnoista sekä vastannut IKH-verkkokaupan ylläpidosta, kaikista kustannuksista ja mahdollisista virheistä suhteessa loppuasiakkaisiin.

340. Isojoen Konehallilla on ollut oikeus määritellä omistamassaan ja hallinnoimassaan IKH-verkkokaupassa myymiensä tuotteiden hinnat. IKH-verkkokauppasopimukset eivät ole olleet osto- tai jakelusopimuksia. Isojoen Konehalli ja sen valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ovat toimineet IKH-verkkokaupassa samalla jakelun tasolla eivätkä ole kilpailleet keskenään IKH-verkkokaupan loppuasiakkaista. Valtuutetut IKH-jälleenmyyjät eivät ole toimineet IKH-verkkokaupassa jälleenmyyjän roolissa eikä niillä ole ollut sen osalta jälleenmyyntiin verrattavaa riskiä.

341. IKH-verkkokauppaan liittyminen on ollut valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille vapaaehtoista. Valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ovat niin halutessaan voineet toimia IKH-verkkokaupassa palveluntarjoajina, joilta Isojoen Konehalli on ostanut IKH-verkkokaupassa myytyjen tuotteiden toimittamiseen liittyneitä palveluja. Tässä asemassaan valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ovat voineet toimittaa myydyn tuotteen loppuasiakkaalle, toimia noutopisteenä, neuvoa loppuasiakkaita, ottaa vastaan reklamaatioita ja palautuksia sekä markkinoida IKH-verkkokauppaa. Isojoen Konehallin ja IKH-verkkokaupassa mukana olleiden valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien tarkoituksena ei ole ollut, että valtuutetut IKH-jälleenmyyjät toimisivat IKH-verkkokaupassa jälleenmyyjinä.

342. Se, että IKH-verkkokaupassa mukana olleet valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ovat myyntitapahtuman jälkeen voineet halutessaan luovuttaa IKH-verkkokaupassa myydyn tuotteen loppuasiakkaalle omasta varastostaan, ei ole tehnyt myyntitapahtuman jälkeisestä luovutuksesta jälleenmyyntiä, sillä noutopaikan valinnassa ei ole kyse myyjän valitsemisesta. Toimintamallin tarkoituksena on ollut nopeuttaa ja parantaa IKH-verkkokaupan toimitusprosessia loppuasiakkaille mahdollistamalla varastotoimitukset valtuutetuilta IKH-jälleenmyyjiltä.

343. IKH-verkkokauppaa ei tule arvioida IKH-verkkokauppasopimuksen tai IKH-verkkokaupan tilaus- ja toimitusehtojen sanamuotojen muodollisen tarkastelun perusteella vaan huomioon on otettava asian tosiasialliset olosuhteet ja osapuolten tarkoitus kokonaisuutena.

344. IKH-verkkokaupan tilaus- ja toimitusehdoissa 12.11.2014 ja 13.12.2019 on ollut kyse loppuasiakkaan informoimisesta siitä, kuka toimittaa Isojoen Konehallin IKH-verkkokaupassa myymän tuotteen loppuasiakkaalle myyntitapahtuman jälkeen ja mikä on loppuasiakasta lähinnä oleva asiakaspalvelupiste. Jos tilaus- ja toimitusehdoille annetaan merkitystä, arviointi on tehtävä yksinomaan esitykseen liitettyjen 12.5.2020 voimassa olleiden tilaus- ja toimitusehtojen perusteella.

345. IKH-verkkokaupassa on ollut teknisesti mahdollista myydä IKH-tuotteita vain Isojoen Konehallin toimesta ja käyttää kunkin tuotteen osalta vain yhtä hintaa. Isojoen Konehallilla ja sen valtuutetuilla IKH-jälleenmyyjillä ei ole ollut yhteensopivia ja yhtenäisiä tietojärjestelmiä, mikä olisi ollut edellytys kaikille sopivien rajapintojen toteuttamiselle sekä hintojen ja varastosaldotietojen siirrolle. Verkkokauppamalli, jossa olisi ollut Isojoen Konehallin ohella myyjinä toistasataa valtuutettua IKH-jälleenmyyjää eri hintoineen, olisi ollut teknisesti ja taloudellisesti käytännössä mahdotonta toteuttaa.

346. Valtaosa IKH-verkkokaupan toimituksista on tapahtunut Isojoen Konehallin tai sen omien OTP-pisteiden toimesta. Esimerkiksi vuonna 2019 Isojoen Konehalli tai sen OTP-piste on hoitanut noin 70 prosenttia IKH-verkkokaupan kaikista toimituksista. Näissä tilanteissa on ollut selvää, että myyjänä IKH-verkkokaupassa on toiminut Isojoen Konehalli.

347. IKH-myyntiyhteistyö- ja IKH-verkkokauppasopimuksissa on nimenomaisesti todettu, että valtuutetuilla IKH-jälleenmyyjillä on oikeus hinnoitella tuotteet vapaasti silloin, kun ne toimivat jälleenmyyjänä IKH-verkkokaupan ulkopuolella. Tätä valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien itsenäistä hinnoitteluoikeutta on korostettu myös IKH-verkkokaupan tilaus- ja toimitusehdoissa sekä IKH-verkkokaupan ostoskori- ja tuotekorttitiedoissa.

348. Virasto ei ole esittänyt näyttöä siitä, että IKH-verkkokauppa olisi ohjannut valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien hinnoittelua niiden omissa verkkokaupoissa tai myymälöissä taikka että IKH-verkkokaupan tarkoituksena olisi ollut jakelijoiden hintojen ohjaaminen. Verkkokaupan luonteeseen kuuluvaa hintojen läpinäkyvyyttä ei voida pitää osoituksena IKH-verkkokaupan väitetystä haitallisesta vaikutuksesta kilpailulle.

349. Valtuutetut IKH-jälleenmyyjät eivät ole saaneet IKH-verkkokaupasta keinotekoista katetta. Saatu korvaus ei ole ollut vastikkeetonta niissäkään tapauksissa, joissa jälleenmyyjä ei ole osallistunut tuotteiden toimittamiseen, koska jälleenmyyjälle on voinut tällöinkin aiheutua IKH-verkkokaupasta kustannuksia esimerkiksi tuotepalautusten ja reklamaatioiden käsittelyn vuoksi.

350. IKH-verkkokaupan merkitys Isojoen Konehallille on ollut liikevaihdollisesti hyvin vähäinen. Seuraamusmaksuesityksen määrässä IKH-verkkokaupan osalta huomioon otetulla ajanjaksolla 28.10.2014–27.5.2015 IKH-verkkokaupan liikevaihto on ollut vain noin 430.000 euroa, joka on muodostanut 0,4 prosenttia Isojoen Konehallin liikevaihdosta vuonna 2015. IKH-verkkokaupan osuus Isojoen Konehallin kokonaisliikevaihdosta on ollut tämänkin jälkeen vuosina 2016–2020 alhaisella [ ] prosentin tasolla.

351. IKH-verkkokaupan merkitys on ollut vähäinen myös siihen osallistuneiden valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien kannalta, joiden IKH-verkkokaupassa myydyistä tuotteista keskimääräisesti saama korvaus on ollut pieni. Merkittävä osa valtuutetuista IKH-jälleenmyyjistä ei ole toimittanut lainkaan IKH-verkkokaupan tuotteita loppuasiakkaille eikä ole saanut IKH-verkkokaupasta lainkaan korvauksia. Esimerkiksi vuonna 2019 noin 30–35 prosenttia IKH-verkkokaupassa mukana olleista valtuutetuista IKH-jälleenmyyjistä ei vastannut lainkaan IKH-verkkokaupan toimituksista. Valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien vuosina 2017–2019 IKH-verkkokauppamyynnistä saaman hyvitteen määrä on ollut keskimäärin vain noin 2.000–2.600 euroa vuodessa. Näin pienillä korvausmäärillä ei ole ollut vaikutusta valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien kannustimiin perustaa omia verkkokauppoja.

352. Oman verkkokaupan perustamiseen vaikuttavat keskeisesti siitä aiheutuva työmäärä ja kustannukset sekä verkkokaupasta saatava liikevaihto. IKH-verkkokauppa on tarjonnut sellaisille pienille ja paikallisille valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille, joilla ei olisi ollut riittäviä taloudellisia tai teknisiä resursseja oman verkkokaupan perustamiseen ja ylläpitämiseen, kustannustehokkaan mahdollisuuden olla mukana verkkokaupassa.

353. IKH-verkkokaupan keskeisenä tarkoituksena on ollut saada IKH-tuotteet paremmin esille internetissä, parantaa IKH-brändin näkyvyyttä sekä toimia IKH-ketjun tuoteluettelona ja markkinointikanavana. Loppuasiakas on saanut IKH-verkkokaupan kautta tietoa siitä, minkälaisia tuotteita IKH-ketjulla on ollut valikoimassaan ja mitkä ovat olleet kyseisten tuotteiden tekniset ominaisuudet. IKH-verkkokauppasopimusten tavoitteena ei ole ollut määrähinnoittelu eikä muukaan kilpailunvastainen tavoite vaan loppuasiakkaiden edun mukaisella tavalla mahdollisimman kustannustehokas, nopea ja palveleva verkkokauppa.

354. IKH-verkkokauppa on johtanut tehokkuusetuihin tehokkaampien, nopeampien ja parempien toimitusten muodossa. Valittu toimintamalli on mahdollistanut henkilökohtaisen asiakasneuvonnan ja palvelun, kun valtuutettu IKH-jälleenmyyjä on IKH-verkkokaupasta ostetun tuotteen toimittaessaan voinut antaa loppuasiakkaalle henkilökohtaista asiakasneuvontaa ja käyttöopastusta.

355. Valtuutettu IKH-jälleenmyyjä on voinut saada itselleen lisämyyntiä, kun loppuasiakas on käynyt noutamassa IKH-verkkokaupasta ostamansa tuotteen valtuutetulta IKH-jälleenmyyjältä, jolloin loppuasiakas on saanut lisäopastusta ja loppuasiakkaalle on voitu myydä hänen ostamansa tuotteen käyttöä varten tarvitsemansa lisätarvikkeet. IKH-verkkokaupan toimintamalli on samalla vähentänyt ja yksinkertaistanut tuotteisiin liittyviä reklamaatioita ja tuotepalautuksia sekä tehostanut valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien varastojen kiertonopeutta mahdollistaen laajemman tuotevalikoiman.

356. IKH-verkkokaupassa ei ole ollut kysymys määrähinnoittelusta silläkään perusteella, että komissio on 9.7.2021 julkaissut luonnoksen uusista vertikaalisista suuntaviivoista, joiden 178 kohdan mukaan jälleenmyyntihinnan määräämistä toimittajan ja ostajan välisessä vertikaalisessa sopimuksessa, jolla pannaan täytäntöön toimittajan ja tietyn loppukäyttäjän välinen aiempi sopimus (täytäntöönpanosopimus), ei pidetä jälleenmyyntihinnan määräämisenä, jos loppukäyttäjä on luopunut oikeudestaan valita yritys, jonka on pantava sopimus täytäntöön. Käsillä olevassa asiassa on kysymys tällaisesta tilanteesta, sillä IKH-verkkokaupan loppuasiakas on voinut ostaa tuotteen vain Isojoen Konehallilta eikä ole voinut valita, kenen varastosta IKH-verkkokaupassa myyty tuote toimitetaan myyntitapahtuman jälkeen.

357. Tarkoitukseen perustuvan kilpailunrajoituksen käsitettä on tulkittava suppeasti. Virasto ei ole osoittanut, että IKH-verkkokauppa olisi ollut jo luonteensa vuoksi kilpailulle vahingollinen. Virasto on laiminlyönyt Isojoen Konehallin markkina-aseman ja IKH-verkkokaupan vaikutusarvioinnin selvittämisen. Väitetty määrähinnoittelu on ollut oikeutettavissa kilpailulain 6 §:n mukaisilla tehokkuusperusteluilla tai liitännäisrajoituksena, joten virasto ei ole voinut pelkästään kilpailulain 5 §:n perusteella katsoa IKH-verkkokaupan olleen kilpailulain vastainen. Näin ollen esitys on hylättävä IKH-verkkokaupan osalta.

6.4 IKH-verkkokaupan perustamiseen ja toimintaan liittyvästä todistelusta

358. IKH-verkkokauppaa koskeva näyttö koostuu asiakirja- ja henkilötodistelusta. Esitetty asiakirjanäyttö muodostuu keskeiseltä osin IKH-jälleenmyyntiketjun kehitysryhmien kokousmuistioista ja IKH-verkkokauppasopimuksesta.

Kehitysryhmien kokousmuistiot

359. IKH-jälleenmyyntiketjun kehitysryhmissä on esitetyn näytön perusteella keskusteltu IKH-jälleenmyyntiketjun yhteisen verkkokaupan perustamisesta edellä jaksossa 5.4.4 selostetun mukaisesti 15.12.2010, 17.12.2010, 19.9.2013 ja 22.10.2014 pidetyissä kokouksissa.

360. IKH-jälleenmyyntiketjun työkalukehitysryhmän kokouksesta 15.12.2010 laaditussa kokousmuistiossa (KKV:n asiakirjatodiste 74) on todettu muun ohella seuraavaa: ”Kaikki olivat sitä mieltä, että yksi yhteneväinen nettikauppa koko ketjulle. Nettikaupan ylläpito IKH:lta ja kyselyt suunnataan myös keskitetysti IKH:lle. Keskusteltiin myös nettikaupan mahdollisista jatkotoimenpiteistä myöhemmin: jos voidaan tilata suoraan netin kautta jatkossa, niin yksi mahdollisuus on, että asiakas voi valita tuotteen toimitusmaksuttoman noudon lähimmästä jälleenmyyntiliikkeestä tai sitten toimitus IKH:lta, jolloin lähetyksiin lisätään toimitusmaksu. Huomioitava, että maksu etukäteen aina, koska muuten voi tulla noutamattomia tilauksia paljon.”

361. IKH-jälleenmyyntiketjun varaosakehitysryhmän kokouksesta 17.12.2010 laaditussa kokousmuistiossa (KKV:n asiakirjatodiste 12) on ollut Isojoen Konehallin TH:n nimen yhteydessä kohdassa ”Nettikauppakeskustelua” kirjaukset ”IKH:lla ei ole tunkua nettikauppaan, mutta keskustelua siitä, jos tilanne sen vaatii”, ”yhtenäinen nettikauppa ketjulle, ettei hintakilpailua ketjun sisällä”, ”aina toimitus- ja rahtikulut hinnan päälle, jos asiakas ostaa netin kautta” ja ”nuori sukupolvi, joka ostaa vain netistä”.

362. IKH-jälleenmyyntiketjun työkalu- ja varaosakehitysryhmien yhteiskokouksesta 19.9.2013 laaditussa kokousmuistiossa (KKV:n asiakirjatodiste 13) on todettu seuraavaa: ”TH esitteli IKH ketjuohjautuvan verkkokauppamallin. Verkkokauppa olisi ketjun yhteinen myyntikanava, josta tilaukset jaetaan suoraan kauppiaille toimitettavaksi. Jako tapahtuisi postinumeron (lehtijakoalueen) mukaan. Kukin kauppias tekisi oman sopimuksen verkkomaksuja hoitavan yrityksen kanssa, jolloin maksut menisivät suoraan alueen kauppiaalle. Verkkokaupan toimitusaika tulisi olla 2–7 päivää. IKH:lla olisi oma yhteyshenkilö verkkokauppa tilauksiin liittyen. Verkkokaupan tarkoitus on, että pysymme mukana kehityksessä ja saamme tätä kautta myös uudet sukupolvet asiakkaiksemme. Idea sai kehitysryhmän selkeän kannatuksen ja siitä kehitetään selkeä toimintamalli millä edetään. Verkkokauppa esitellään kauppiaspäivillä.”

363. IKH-jälleenmyyntiketjun työkalu- ja varaosakehitysryhmien yhteiskokouksesta 22.10.2014 laaditussa kokousmuistiossa (KKV:n asiakirjatodiste 75) on todettu IKH-verkkokaupan osalta muun ohella seuraavaa: ”Verkkokauppa on avattu lokakuun lopulla ja ensimmäisiä tilauksia on päästy toimittamaan. 90 % kauppiaista on mukana.”

IKH-verkkokauppasopimus

364. IKH-verkkokauppasopimuksessa selostetuissa esitiedoissa on ilmoitettu, että Isojoen Konehallin jälleenmyyjät ovat tiedustelleet, voisiko Isojoen Konehalli järjestää niiden käyttöön niin kutsutun ketjuohjautuvan verkkokaupan, ja että Isojoen Konehalli on todettuaan hankkeen järkeväksi luonut Anvia Oyj:n (jäljempänä myös Anvia) kanssa Anviaweb-ohjelmistoon pohjautuvan ketjuohjautuvan verkkokaupan.

365. Isojoen Konehalli on valtuutettujen IKH-jälleenmyyjiensä kanssa tekemiensä IKH-verkkokauppasopimusten mukaan maksanut [

]. Isojoen Konehalli on vastannut sisällön tuottamisesta IKH-verkkokauppaan sekä neuvotellut kuljetussopimukset ja maksuvälityssopimuksen mainittua verkkokauppaa varten.

366. Valtuutettu IKH-jälleenmyyjä on tekemänsä IKH-verkkokauppasopimuksen mukaan maksanut [

]. IKH-verkkokauppa on IKH-verkkokauppasopimuksen mukaan sisältänyt mahdollisuuden tilausten välitykseen sähköisesti kauppiaan järjestelmään ja IKH-tuotteiden varastosaldojen toimittamiseen kauppiaan järjestelmästä IKH-tilausliitynnän rajapintaan.

367. IKH-verkkokauppasopimuksessa on ilmoitettu IKH-verkkokaupan perusperiaatteeksi, että se on loppuasiakkaille helppo ja luotettava. IKH-verkkokaupan loppuasiakas on saanut tilauksensa yhteydessä välittömästi tilausvahvistuksen, josta on ilmennyt hinta rahtikuluineen, ja tilaukset on maksettu tilauksen yhteydessä.

368. IKH-verkkokauppasopimuksen mukaan kunkin tilauksen myyjänä on toiminut se jälleenmyyjä, jonka lehtienjakelualueen postinumeroihin tilauksen toimitusosoitteen postinumero on kuulunut. Mikäli jakoalueet ovat menneet päällekkäin toisen valtuutetun IKH-jälleenmyyjän kanssa, järjestelmä on jakanut tilaukset tasapuolisesti näiden jälleenmyyjien kesken. Lisäksi IKH-verkkokauppasopimuksessa on todettu, että IKH-verkkokaupasta ostetun tilauksen kauppahinta maksetaan maksunvälittäjän toimesta asianomaisen jälleenmyyjän pankkitilille ja tilausvahvistukseen toimittajaksi / myyjäksi ilmoitetaan kyseinen jälleenmyyjä yhteystietoineen.

369. Valtuutettu IKH-jälleenmyyjä on IKH-verkkokauppasopimuksen mukaan vastannut kunkin yksittäisen tilauksen osalta IKH-verkkokaupasta ostettujen tuotteiden pakkaamisesta Isojoen Konehallin ohjeiden mukaisesti, niiden lähettämisestä loppuasiakkaalle IKH-verkkokauppasopimuksessa määritellyllä tavalla sekä tuotepalautusten ja reklamaatioiden käsittelystä niin, että myyjälle kuuluvat etäkauppaan liittyvät ja lainsäädäntöön perustuvat velvoitteet täytetään asianmukaisesti.

370. Jos valtuutettu IKH-jälleenmyyjä on laiminlyönyt IKH-verkkokauppasopimuksen mukaiset sopimusvelvoitteensa, niistä on IKH-verkkokauppasopimuksen mukaan huolehtinut Isojoen Konehalli. Mikäli Isojoen Konehalli on joutunut toimittamaan valtuutetun IKH-jälleenmyyjän toimitusvastuulla olleet tuotteet IKH-verkkokaupan loppuasiakkaalle, Isojoen Konehalli on laskuttanut valtuutetulta IKH-jälleenmyyjältä kyseisestä tilauksesta maksetun kauppahinnan ja muut IKH-verkkokauppasopimuksessa määritellyt kulut.

371. IKH-verkkokauppasopimuksen ehtojen mukaan valtuutetulla IKH-jälleenmyyjällä on ollut niin halutessaan mahdollisuus ohjata IKH-verkkokaupassa tehty tilaus Isojoen Konehallin toimitettavaksi.

372. Edellisessä perustelukappaleessa tarkoitettuja Isojoen Konehallin itsensä hoitamia päämiestoimituksia varten IKH-verkkokaupassa on ollut IKH-verkkokauppasopimuksessa todetun mukaan ominaisuus, joka on antanut valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille mahdollisuuden valita, että tilattu tuote on pakattu ja lähetetty Isojoen Konehallin toimesta loppuasiakkaalle. IKH-verkkokauppasopimuksen mukaan Isojoen Konehalli on näissä tilanteissa laskuttanut valtuutetulta IKH-jälleenmyyjältä mainitussa sopimuksessa määritellyn korvauksen.

373. IKH-verkkokauppasopimuksen mukaan myytyjen tuotteiden hinnat ovat IKH-verkkokaupassa kaikkien jälleenmyyjien osalta samat, koska muuten loppuasiakas ei tiedä, mitä tuote maksaa. Valtuutetulla IKH-jälleenmyyjällä on kuitenkin ollut oikeus hinnoitella tuotteet vapaasti silloin, kun se on myynyt ne muuten kuin IKH-verkkokaupan kautta.

374. IKH-verkkokauppasopimuksen mukaan Isojoen Konehalli on määrittänyt IKH-verkkokaupassa loppuasiakkaaseen nähden sovelletut tilaus- ja toimitusehdot, joiden on ilmoitettu olevan nähtävissä IKH-verkkokaupan internetsivuilla.

375. IKH-verkkokaupan suunnitteluun ja käyttöönottoon liittyneistä toimenpiteistä Isojoen Konehallissa asiassa esitetyn mukaan vastannut Isojoen Konehallin entinen toimitusjohtaja TH on kertonut, että yhtiössä on päätetty IKH-verkkokaupan toimintamallista ja Anvian valitsemisesta IKH-verkkokaupan ohjelmistotoimittajaksi alkuvuonna 2014.

376. TH on kertonut, että Isojoen Konehalli on päätynyt Anvian valitsemiseen siitä syystä, että sillä on ollut tarjota IKH-verkkokauppaa varten lähes toimintavalmis ratkaisu. Kyseinen verkkokauppamalli oli ollut aikaisemmin jo muualla käytössä ja se on ollut Isojoen Konehallin kannalta helppo ostaa ja tullut halvemmaksi kuin niin sanotusti räätälintyönä sitä varten tehty verkkokauppa. IKH-verkkokaupan perustamisesta on aiheutunut Isojoen Konehallille [
] euron kustannukset ja [
]. IKH-verkkokaupan osuus Isojoen Konehallin liikevaihdosta on hänen mukaansa ollut noin [ ] prosentin luokkaa.

IKH-verkkokaupan toiminta

377. TH on markkinaoikeudessa kuultaessa kertonut, että IKH-verkkokaupan toimintamallin tavoitteena on ollut mahdollistaa IKH-verkkokaupan loppuasiakkaille nopeat ja tehokkaat toimitukset. Valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien tehtävänä on ollut niin halutessaan toimittaa IKH-verkkokaupassa myytyjä tuotteita loppuasiakkaille omasta myymälästään ja vastata paikallisina palvelupisteinä esimerkiksi asiakaskyselyistä, paikallisesta mainonnasta, reklamaatioista ja tuotepalautuksista. Valtuutetuilla IKH-jälleenmyyjillä on ollut yhteys IKH-verkkokauppaan vain tilausliitännän kautta, eikä myyntitapahtumissa ole voitu ottaa huomioon sitä, mikä on ollut IKH-verkkokaupassa mukana olleiden valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien varastotilanne.

378. TH:n kertoman mukaan Isojoen Konehalli on vastannut euromääräisesti tarkasteltuna noin 70 prosenttisesti IKH-verkkokaupassa myytyjen tuotteiden toimittamisesta loppuasiakkaille. Valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille on maksettu myös näissä tapauksissa korvausta IKH-verkkokaupassa myydystä tuotteesta, koska ne ovat huolehtineet IKH-verkkokaupan asiakaspalvelusta paikallisesti ja markkinoineet maksamissaan lehdissä muun muassa IKH-verkkokauppaa. Korvauksen suuruus on ollut tällöin puolet siitä, mitä se olisi ollut, jos valtuutettu IKH-jälleenmyyjä olisi itse toimittanut tuotteen loppuasiakkaalle.

379. TH:n mukaan IKH-verkkokaupan loppuasiakas on voinut valita ostotapahtuman yhteydessä sen, haluaako tuotteen toimitettavaksi suoraan itselleen vai noutaako sen jostakin IKH-jälleenmyyntiketjun myymälästä. Loppuasiakas on TH:n muistaman mukaan nähnyt IKH-verkkokaupan ostotapahtuman yhteydessä sijaintinsa perusteella lähimmän tai lähimmät valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien myymälät, joista ostokset on ollut mahdollista noutaa ja joiden joukosta loppuasiakas on voinut valita noutopisteen.

380. TA, JM, RM, JR, MS, HS, AV ja MV ovat markkinaoikeudessa kertoneet, että tilanteissa, joissa IKH-verkkokaupasta ostettu tuote on toimitettu loppuasiakkaalle valtuutetun IKH-jälleenmyyjän toimesta, loppuasiakkaalle on luovutettu valtuutetun IKH-jälleenmyyjän varastosta sen Isojoen Konehallilta aiemmin ostama tuote. PP on kertonut markkinaoikeudessa, että hänen edustamansa yhtiö on toimittanut noutotilanteessa IKH-verkkokaupan loppuasiakkaalle pääsääntöisesti yhtiön aiemmin Isojoen Konehallilta IKH-myyntiyhteistyösopimuksen mukaisin ehdoin ostaman tuotteen, mutta ei aina, ja IP, että hänen edustamansa yhtiö on noutotilanteissa toimittanut IKH-verkkokaupan loppuasiakkaalle joko Isojoen Konehallilta aiemmin ostamansa tuotteen taikka tarvittaessa muun vastaavan tuotteen, jotta loppuasiakas on saanut ostamansa tuotteen nopeasti itselleen. MS:n mukaan IKH-verkkokaupasta ostettu tuote on toimitettu loppuasiakkaalle hänen edustamansa yhtiön varastosta, jos tuote on ollut siellä, mutta IKH-verkkokaupan noutotoimituksissa on voinut tapahtua myös niin, että Isojoen Konehalli on toimittanut tuotteen jälleenmyyjän myymälään loppuasiakkaan noudettavaksi.

381. TA, RM, JR, MS ja MV ovat kertoneet, että toimittaessaan IKH-verkkokaupasta ostetun tuotteen loppuasiakkaalle heidän edustamansa yhtiö on saanut ostotapahtuman johdosta tililleen maksusuorituksen jälkikäteen maksunvälittäjältä IKH-verkkokauppasopimuksen mukaisesti.

382. TA, AH, JPK, JM, RM, IP, PP, JR, MS ja AV ovat kertoneet mieltäneensä IKH-verkkokaupassa olleen kysymys Isojoen Konehallin verkkokaupasta, jossa myyjänä on toiminut yksin Isojoen Konehalli. Valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien tehtävänä on heidän mukaansa ollut toimia IKH-verkkokaupan paikallisina palvelu- ja noutopisteinä ja niin halutessaan luovuttaa sen kautta ostettu tuote loppuasiakkaalle ja vastata luovutuksiin liittyvästä asiakaspalvelusta.

383. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan IKH-verkkokaupan tilaus- ja toimitusehtoihin on tehty muutoksia IKH-verkkokaupan avaamisen jälkeen jo ennen esityksen tekemistä.

384. IKH-verkkokaupan internetsivuilta saatavilla olleissa tilaus- ja toimitusehdoissa on viraston mukaan todettu 12.11.2014 ja 13.12.2019, että IKH.fi on Isojoen Konehallin ylläpitämä markkinapaikka, jossa hyödykkeen myyjänä on joko Isojoen Konehalli tai yrittäjänä toimiva auktorisoitu IKH-kauppias, ja että kunkin tilauksen osalta myyjän nimi ja yhteystiedot ilmenevät tilausvahvistuksesta. Isojoen Konehalli ei ole kiistänyt edellä mainitun seikan todenperäisyyttä, mutta on todennut, että tilaus- ja toimitusehdoissa on ollut viraston viittaamalta osin kysymys loppuasiakkaan informoimisesta siitä, kuka toimittaa Isojoen Konehallin IKH-verkkokaupassa myymän tuotteen myyntitapahtuman jälkeen loppuasiakkaalle ja mikä on loppuasiakasta lähinnä oleva asiakaspalvelupiste.

385. IKH-verkkokaupan tilaus- ja toimitusehdoissa 12.5.2020 (KKV:n asiakirjatodiste 7) on ilmoitettu, että IKH-verkkokauppa on Isojoen Konehallin ylläpitämä verkkokauppa, jossa tuotteiden myyjänä on Isojoen Konehalli. Tuotteiden toimitusten osalta on ilmoitettu, että tuotteet toimittaa joko Isojoen Konehalli tai IKH-kauppias ja että loppuasiakas voi valita toimitustavaksi joko noudon IKH-kumppanilta, postitoimituksen tai kotiinkuljetuksen. IKH-verkkokaupan hintojen on ilmoitettu voivan poiketa myymälöiden hinnoista.

6.5 Kilpailuoikeudellinen arviointi

6.5.1 Arvioinnin lähtökohdat

386. Isojoen Konehallin IKH-verkkokauppaa koskeneeseen menettelyyn sovelletaan koko ajalta kilpailulakia.

387. Kilpailulain 3 §:n mukaan, kun kilpailunrajoitus on omiaan vaikuttamaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sovelletaan myös muun ohella SEUT 101 artiklan säännöksiä.

388. Kilpailulain 5 §:n 1 momentissa kielletään aiemmin todetun mukaisesti sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan kiellettyjä ovat erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat, joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja.

389. SEUT 101 artiklan 1 kohdassa kielletään edellä selostetulla tavalla muun ohella yritysten väliset sopimukset, jotka ovat omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja joiden tarkoituksena on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla tai joista seuraa, että kilpailu estyy, rajoittuu tai vääristyy sisämarkkinoilla.

6.5.2 Markkinaoikeuden arviointi

Yksipuolinen menettely vai vertikaalinen sopimus?

390. Kuten edellä jaksossa 5.6.2 on selostettu, unionin tuomioistuimen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, ettei kielletty sopimus voi perustua pelkästään siihen, että joku sopimuspuolista ilmaisee yksipuolisen politiikkansa, joka voidaan toteuttaa ilman muiden myötävaikutusta (tuomio 6.1.2004, BAI v. Bayer ja komissio, yhdistetyt asiat C-2/01 P ja C-3/01 P, EU:C:2004:2, 101 kohta ja tuomio 26.10.2000, Bayer v. komissio, T-41/96, EU:T:2000:242, 66 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

391. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan ”sopimuksen” olemassaolo perustuu vähintään kahden sopimuspuolen yhteisen tahdon ilmaisuun eikä merkitystä sellaisenaan ole sillä, missä muodossa tämä tahdonilmaisu ilmenee (tuomio 22.10.2015, AC-Treuhand v. komissio, C-194/14 P, EU:C:2015:717, 28 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

392. Markkinaoikeus toteaa, että kaikki Isojoen Konehallin omistamassa ja hallinnoimassa IKH-verkkokaupassa mukana olleet valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ovat asiassa esitetyn mukaan allekirjoittaneet ennen IKH-verkkokauppaan liittymistä Isojoen Konehallin kanssa IKH-verkkokauppasopimuksen, joka mainitussa sopimuksessa ilmoitetun mukaan on ollut täydennys osapuolten väliseen IKH-myyntiyhteistyösopimukseen.

393. IKH-verkkokauppasopimuksen mukaan IKH-verkkokaupan toimitukset ovat jakaantuneet yhtäältä Isojoen Konehallin hoitamiin päämiestoimituksiin, joiden osalta Isojoen Konehalli on itse toimittanut IKH-verkkokaupan kautta tilatun ja myydyn IKH-tuotteen loppuasiakkaalle. Toisaalta osassa toimituksissa on ollut kysymys IKH-verkkokaupassa mukana olleiden valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien hoitamista toimituksista, joissa valtuutettu IKH-jälleenmyyjä on toimittanut IKH-verkkokaupan loppuasiakkaalle lähtökohtaisesti Isojoen Konehallilta jälleenmyyntiä varten ostamansa ja omistamansa IKH-tuotteen. Tämän ovat vahvistaneet myös markkinaoikeudessa todistajina kuultujen valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien edustajat.

394. Markkinaoikeus katsoo, että edellä tarkoitetuissa IKH-verkkokaupan päämiestoimituksissa, joissa IKH-verkkokaupan kautta myydyn IKH-tuotteen myyntiin tai toimittamiseen liittyvistä kaikista toimenpiteistä on vastannut yksin Isojoen Konehalli tai sen oma OTP-piste eivätkä valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ole osallistuneet tuotteen myyntiin tai toimittamiseen millään tavalla, on ollut kysymys Isojoen Konehallin yksipuolisesta menettelystä, joka on voitu toteuttaa ilman valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien myötävaikutusta. Isojoen Konehallin menettelyssä ei siten ole tältä osin ollut kysymys kilpailusäännöissä kielletystä sopimuksesta.

395. Valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien hoitamien IKH-verkkokaupan toimitusten osalta markkinaoikeudessa todistajina kuullut valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien edustajat TA, AH, JPK, JM, RM, IP, PP, JR, MS ja AV ovat sinänsä kaikki kertoneet yhdenmukaisesti, että valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ovat toimineet heidän käsityksensä mukaan Isojoen Konehallin omistamassa IKH-verkkokaupassa pelkästään paikallisina palveluntarjoajina, jotka ovat voineet halutessaan luovuttaa IKH-verkkokaupasta ostetun tuotteen loppuasiakkaalle ja vastata luovutuksiin liittyvästä asiakaspalvelusta, ja että myyjänä IKH-verkkokaupassa on heidän käsityksensä mukaan ollut kaikissa tapauksissa yksin Isojoen Konehalli.

396. Kuten edellä on todettu, Isojoen Konehallin ja sen valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien allekirjoittamat IKH-verkkokauppasopimukset ovat olleet täydennyksiä osapuolten välisiin IKH-myyntiyhteistyösopimuksiin, joilla Isojoen Konehalli on edellä jaksossa 5.4.3 todetun mukaisesti myöntänyt mainitun sopimuksen allekirjoittaneelle valtuutetulle IKH-jälleenmyyjälle oikeuden IKH-tuotteiden jälleenmyyntiin ja markkinointiin sovitulla markkina-alueella kyseisen sopimuksen voimassaoloajaksi. IKH-myyntiyhteistyösopimuksessa todetun mukaan valtuutettu IKH-jälleenmyyjä on toiminut itsenäisenä yrittäjänä ja kauppiaana ostaessaan ja myydessään sanotussa sopimuksessa tarkoitettuja IKH-tuotteita omaan lukuunsa.

397. IKH-verkkokauppasopimuksen voimassaolo on siinä todetun mukaisesti edellyttänyt, että valtuutetulla IKH-jälleenmyyjällä on ollut Isojoen Konehallin kanssa voimassa oleva IKH-myyntiyhteistyösopimus. IKH-verkkokauppasopimus on siten muodostanut yhdessä IKH-myyntiyhteistyösopimuksen kanssa IKH-verkkokaupan toimintaa sääntelevän sopimuskokonaisuuden.

398. Asiassa on edellä IKH-myyntiyhteistyösopimuksen osalta selostettu huomioon ottaen selvää, että valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ovat olleet allekirjoittamiensa IKH-myyntiyhteistyö- ja IKH-verkkokauppasopimusten osalta Isojoen Konehalliin nähden itsenäisiä elinkeinonharjoittajia. Mainitut sopimukset eivät siten ole olleet kilpailusääntöjen ulkopuolelle jääviä edustussopimuksia.

399. Isojoen Konehalli on IKH-tuotteita IKH-myyntiyhteistyösopimuksen perusteella valtuutetuille IKH-jälleenmyyjilleen jakaessaan toiminut tukkumyyjänä eri tasolla kuin IKH-tuotteita siltä ostanut valtuutettu IKH-jälleenmyyjä. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, että myös IKH-verkkokauppasopimuksessa on ollut kysymys eri jakeluportailla toimivien yritysten välillä sovellettavasta sopimuksesta siltä osin kuin IKH-verkkokaupan kautta myydyt ja loppuasiakkaille toimitetut IKH-tuotteet ovat olleet valtuutetun IKH-jälleenmyyjän Isojoen Konehallilta jälleenmyyntiä varten ostamia IKH-tuotteita, joiden omistusoikeus on ollut valtuutetulla IKH-jälleenmyyjällä.

400. Edellä selostettua johtopäätöstä IKH-verkkokaupan luonteesta vertikaalisena järjestelynä tukee osaltaan se, että samalla tavalla kuin IKH-verkkokauppasopimuksessa myös IKH-verkkokaupan tilaus- ja toimitusehdoissa on asiassa esitetyn mukaan todettu 12.11.2014 ja 13.12.2019 IKH-verkkokaupasta tilatun IKH-tuotteen myyjäksi joko Isojoen Konehalli tai tilausvahvistuksessa tuotteen toimittajaksi ilmoitettu valtuutettu IKH-jälleenmyyjä.

401. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Isojoen Konehallin IKH-verkkokauppaa koskeneessa menettelyssä ei ole ollut kyse yhtiön yksipuolisesta menettelystä siltä osin kuin IKH-verkkokaupassa myydyt tuotteet ovat olleet valtuutetun IKH-jälleenmyyjän loppuasiakkaalle varastostaan toimittamia IKH-tuotteita. Isojoen Konehallin ja IKH-verkkokauppaan liittyneiden valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien välinen IKH-verkkokauppaa koskenut menettely on täyttänyt tältä osin vertikaalisen sopimuksen tunnusmerkistön.

Onko kysymys tarkoitukseen perustuvasta kilpailunrajoituksesta?

402. Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kuuluakseen SEUT 101 artiklan 1 kohdassa määrätyn periaatteellisen kiellon soveltamisalaan menettelyn tarkoituksena on oltava estää, rajoittaa tai vääristää tuntuvasti kilpailua sisämarkkinoilla tai siitä on seurattava, että kilpailu estyy, rajoittuu tai vääristyy tuntuvasti sisämarkkinoilla. Lisäksi tarkoitukseen perustuvan kilpailunrajoituksen käsite ja vaikutukseen perustuvan kilpailunrajoituksen käsite erotetaan selvästi toisistaan, ja kumpaankin niistä sovelletaan erilaista todistelua koskevaa järjestelmää (tuomio 30.1.2020, Generics (UK) ym., C-307/18, EU:C:2020:52, 62 ja 63 kohta ja tuomio 18.11.2021, Visma Enterprise, C-306/20, EU:C:2021:935, 54 ja 56 kohta).

403. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että tarkoitukseen perustuvan kilpailunrajoituksen käsitettä on tulkittava suppeasti ja sitä voidaan soveltaa vain tietyntyyppisiin yritysten välisiin kollusiivisiin käytäntöihin, jotka ovat itsessään ja kun otetaan huomioon niiden määräysten sisältö, niiden tavoitteet sekä taloudellinen ja oikeudellinen asiayhteys, johon ne kuuluvat, riittävän vahingollisia kilpailulle, jotta voidaan katsoa, ettei niiden vaikutusten tutkiminen ole tarpeen, koska tiettyjen yritysten välisten toiminnan yhteensovittamisen tyyppien voidaan jo luonteensa puolesta katsoa haittaavan normaalin kilpailun asianmukaista toimintaa (edellä mainittu tuomio Generics (UK) ym., 67 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

404. Jos sopimuksen tarkoitus todetaan kilpailunvastaiseksi, sopimuksen vaikutuksia kilpailuun ei ole tarpeen tutkia. Jos sopimuksen sisällön tarkastelusta ei kuitenkaan ilmene riittävää vahingollisuutta kilpailulle, on tutkittava sen vaikutuksia, ja jotta kielto koskisi sopimusta, on edellytettävä niiden eri seikkojen olemassaoloa, jotka osoittavat, että kilpailu on tosiasiallisesti estynyt, rajoittunut tai vääristynyt tuntuvasti. Siihen, että sopimuksen tarkoitus on kilpailunvastainen, riittää se, että sopimus on omiaan vaikuttamaan kielteisesti kilpailuun, eli sen on toisin sanoen oltava konkreettisesti omiaan estämään kilpailu yhteismarkkinoilla tai rajoittamaan tai vääristämään sitä. Sillä, aiheutuuko tällainen vaikutus todellisuudessa ja missä määrin niin on, voi olla merkitystä ainoastaan laskettaessa mahdollisten sakkojen suuruutta ja arvioitaessa vahingonkorvausvaatimusta (tuomio 14.3.2013, Allianz Hungária Biztosító ym., C-32/11, EU:C:2013:160, 34 ja 38 kohta).

405. Tarkoitukseen perustuviksi kilpailunrajoituksiksi luonnehdittujen menettelytapojen osalta ei ole tarpeen etsiä eikä varsinkaan näyttää toteen niiden vaikutuksia kilpailuun niiden luonnehtimiseksi SEUT 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi ”kilpailunrajoitukseksi”, koska kokemus osoittaa, että mainitunlainen käyttäytyminen johtaa tuotannon vähentämiseen ja hintojen korotuksiin, mikä taas johtaa resurssien huonoon jakautumiseen, mistä erityisesti kuluttajat kärsivät (edellä mainittu tuomio Generics (UK) ym., 64 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

406. Keskeinen oikeudellinen kriteeri sen määrittämiseksi, sisältääkö sopimus tarkoitukseen perustuvan kilpailunrajoituksen, on sen toteaminen, että tällainen sopimus on itsessään siinä määrin riittävän vahingollinen kilpailulle, että voidaan katsoa, ettei ole tarpeen selvittää sen vaikutuksia. Lisäksi tarkoitukseen perustuvan kilpailurajoituksen käsitettä on tulkittava suppeasti. Kyseistä käsitettä voidaan näet soveltaa vain tietyntyyppisiin yritysten välisen toiminnan yhteensovittamisiin, jotka ilmentävät siinä määrin riittävää vahingollisuutta kilpailulle, että voidaan katsoa, ettei niiden vaikutusten tutkiminen ole tarpeen. Se, että sopimus on vertikaalinen sopimus, ei merkitse kuitenkaan sitä, etteikö siihen voisi sisältyä tarkoitukseen perustuvaa kilpailunrajoitusta. Sillä vaikka vertikaaliset sopimukset usein haittaavat luonteensa vuoksi kilpailua horisontaalisia sopimuksia vähemmän, myös niihin voi kuitenkin tietyissä olosuhteissa sisältyä erityisen korkea kilpailun rajoittamisen mahdollisuus (edellä mainittu tuomio Visma Enterprise, 59–61 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

407. Sen arvioimiseksi, onko yritysten välinen sopimus tai yritysten yhteenliittymän päätös siinä määrin riittävän vahingollinen kilpailulle, että sitä voidaan pitää SEUT 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna ”tarkoitukseen perustuvana” kilpailunrajoituksena, on tarkasteltava sen lausekkeiden sisältöä, tavoitteita, jotka sillä pyritään saavuttamaan, sekä sen taloudellista ja oikeudellista asiayhteyttä. Kyseistä asiayhteyttä arvioitaessa on myös otettava huomioon sopimuksen tai päätöksen kohteena olevien tavaroiden tai palvelujen luonne sekä kysymyksessä olevien markkinoiden toimintaan ja rakenteeseen liittyvät tosiasialliset olosuhteet. Se, että toimenpiteellä katsotaan pyrittävän hyväksyttävään tavoitteeseen, ei sulje pois sitä, että silloin, kun toimenpiteellä pyritään myös toiseen tavoitteeseen – joka puolestaan on katsottava ei-hyväksyttäväksi, kun otetaan huomioon myös tämän toimenpiteen lausekkeiden sisältö ja asiayhteys, johon se kuuluu –, toimenpiteen tarkoituksena voidaan katsoa olevan kilpailun rajoittaminen (edellä mainittu tuomio Visma Enterprise, 62 ja 63 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

408. IKH-verkkokauppasopimuksen kilpailunvastaista tarkoitusta vastaan voidaan katsoa esitetyn seuraavia seikkoja.

409. Asiassa on ensinnäkin esitetty, ettei IKH-verkkokauppasopimuksen tarkoituksena ole siinä käytetyistä sanamuodoista huolimatta ollut, että valtuutettu IKH-jälleenmyyjä toimisi loppuasiakkaille toimittamiensa IKH-tuotteiden osalta jälleenmyyjän asemassa. Valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien tehtävänä on esitetty olleen IKH-verkkokaupassa tehtyjen tilausten välittäminen loppuasiakkaille ja näihin toimituksiin liittyvä asiakaspalvelu. IKH-verkkokaupan myyjänä on toimitustavasta riippumatta esitetty aina olleen Isojoen Konehalli.

410. Asiassa on myös esitetty, että IKH-verkkokaupassa on ollut mahdollista käyttää kunkin myytävän tuotteen osalta vain yhtä hintaa. IKH-verkkokaupassa ei esitetyn mukaan olisi ollut teknisesti ja taloudellisesti käytännössä mahdollista myydä IKH-tuotteita siten, että IKH-verkkokauppaan liittyneet valtuutetut IKH-jälleenmyyjät olisivat ilmoittaneet myytäville tuotteille omat hintansa.

411. IKH-verkkokaupan tavoitteeksi on esitetty IKH-tuotteiden näkyvyyden parantaminen sitä kautta, että loppuasiakkaat ovat saaneet IKH-verkkokaupan kautta tietoa IKH-tuotteista ja niiden ominaisuuksista. Lisäksi tavoitteeksi on esitetty kustannustehokkaan, nopean ja loppuasiakkaita mahdollisimman hyvin palvelevan verkkokaupan perustaminen. Valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien varastotoimitukset mahdollistaneesta IKH-verkkokaupan toimintamallista on lisäksi esitetty aiheutuneen tehokkuusetuja.

412. Asiassa on niin ikään tuotu esille, että IKH-verkkokauppaan liittyminen on ollut IKH-myyntiyhteistyösopimuksen allekirjoittaneille valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille vapaaehtoista ja että IKH-verkkokauppasopimuksen sopimusehtojen mukaan valtuutetulla IKH-jälleenmyyjällä on ollut oikeus hinnoitella IKH-tuotteet vapaasti silloin, kun ne on myyty muuten kuin IKH-verkkokaupan kautta. Myöskään oman verkkokaupan perustamista ei ole IKH-verkkokauppasopimuksessa kielletty.

413. Vielä asiassa on esitetty, että IKH-verkkokaupan merkitys on ollut hyvin vähäinen niin Isojoen Konehallille kuin IKH-verkkokauppaan liittyneille valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille. Esitetyn selvityksen mukaan Isojoen Konehallin markkinaosuus on ollut nyt kysymyksessä olevien tuotteiden markkinoilla vähäinen ja myös IKH-verkkokaupan osuus Isojoen Konehallin vuotuisesta liikevaihdosta on ollut alhaisella [ ] prosentin tasolla.

414. IKH-verkkokaupan kilpailunvastaiseen tarkoitukseen viittaavina voidaan puolestaan pitää seuraavia seikkoja.

415. Isojoen Konehallin ja IKH-verkkokauppaan liittyneiden valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien allekirjoittamissa IKH-verkkokauppasopimuksissa on ollut IKH-verkkokaupassa myytävien IKH-tuotteiden osalta sopimuslauseke, jonka mukaan ”tuotteiden hinnat ovat verkkokaupassa kaikkien jälleenmyyjien osalta samat, koska muuten loppuasiakas ei tiedä, mitä tuote maksaa”. IKH-verkkokaupassa on siten ollut kunkin tuotteen osalta vain yksi hinta, josta valtuutettu IKH-jälleenmyyjä ei ole voinut poiketa.

416. IKH-verkkokauppasopimuksen mukaan kunkin tilauksen myyjänä on toiminut IKH-verkkokaupassa myydyn IKH-tuotteen loppuasiakkaalle toimittanut valtuutettu IKH-jälleenmyyjä. Lisäksi, kuten edellä on selostettu, myös IKH-verkkokaupan tilaus- ja toimitusehdoissa on asiassa esitetyn mukaan todettu 12.11.2014 ja 13.12.2019 IKH-verkkokaupasta tilatun tuotteen myyjäksi joko Isojoen Konehalli tai tilausvahvistuksessa tuotteen toimittajaksi ilmoitettu valtuutettu IKH-jälleenmyyjä.

417. IKH-verkkokauppasopimuksen ehtojen mukaan IKH-verkkokaupan tilaukset on jaettu IKH-verkkokauppaan kuuluneiden valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien toimitettaviksi loppuasiakkaan postinumeron perusteella. Mikäli tällä postinumeroalueella on toiminut useampi valtuutettu IKH-jälleenmyyjä, alueelta tulleet tilaukset on IKH-verkkokauppasopimuksen mukaan jaettu tasapuolisesti kyseisten jälleenmyyjien kesken.

418. IKH-verkkokaupan loppuasiakkaan tilauksensa yhteydessä maksama kauppahinta on niin IKH-verkkokauppasopimuksen ehtojen kuin myös henkilötodistelussa vahvistetun mukaan maksettu maksunvälittäjän toimesta tilausvahvistukseen toimittajaksi / myyjäksi merkityn ja myydyn IKH-tuotteen loppuasiakkaalle toimittaneen valtuutetun IKH-jälleenmyyjän pankkitilille.

419. IKH-verkkokaupan toimituksen hoidettavakseen saanut valtuutettu IKH-jälleenmyyjä on toimittanut loppuasiakkaalle lähtökohtaisesti sellaisen IKH-tuotteen, jonka mainittu jälleenmyyjä oli tekemänsä IKH-myyntiyhteistyösopimuksen perusteella ostanut aiemmin Isojoen Konehallilta ja jonka omistusoikeus oli siten ennen sen toimittamista loppuasiakkaalle siirtynyt Isojoen Konehallilta kyseiselle valtuutetulle IKH-jälleenmyyjälle.

420. Valtuutettu IKH-jälleenmyyjä on IKH-verkkokauppasopimuksen perusteella vastannut toimittamiensa IKH-verkkokauppatilausten osalta tuotteiden pakkaamisesta ja toimittamisesta loppuasiakkaalle sekä mahdollisten tuotepalautusten ja reklamaatioiden käsittelystä. Mikäli Isojoen Konehalli on joutunut valtuutetun IKH-jälleenmyyjän laiminlyönnin vuoksi toimittamaan valtuutetun IKH-jälleenmyyjän toimitusvastuulla olleet tuotteet IKH-verkkokaupan loppuasiakkaalle, Isojoen Konehalli on IKH-verkkokauppasopimuksen sopimusehtojen mukaan laskuttanut valtuutetulta IKH-jälleenmyyjältä kyseisestä tilauksesta maksetun kauppahinnan ja muut mainitussa sopimuksessa määritellyt kulut.

421. IKH-verkkokauppasopimuksen ehtojen perusteella valtuutettu IKH-jälleenmyyjä on saanut korvauksen myös niistä IKH-verkkokaupan kautta sille ohjautuneista tilauksista, jotka Isojoen Konehalli on itse toimittanut päämiestoimituksena asiakkaalle. Valtuutetun IKH-jälleenmyyjän saaman korvauksen suuruus on asiassa esitetyn mukaan ollut tällöin puolet siitä, mitä se olisi ollut, jos valtuutettu IKH-jälleenmyyjä olisi itse toimittanut IKH-tuotteen varastostaan IKH-verkkokaupan loppuasiakkaalle.

422. Isojoen Konehallin pyrkimykseen määrätä jälleenmyyntihinnoista mainitussa suhteessa viittaavat myös eräät IKH-verkkokaupan avaamista 28.10.2014 edeltäneiden IKH-jälleenmyyntiketjun kehitysryhmäkokousten kokousmuistioiden merkinnät, jotka ovat koskeneet IKH-jälleenmyyntiketjun yhteisen verkkokaupan perustamista. Kehitysryhmäkokouksen 15.12.2010 kokousmuistiossa on todettu, että kaikki läsnäolijat ovat yksimielisesti kannattaneet yhden yhteneväisen verkkokaupan perustamista koko IKH-jälleenmyyntiketjulle. Kaksi päivää myöhemmin 17.12.2010 järjestetyn kehitysryhmäkokouksen kokousmuistio on sisältänyt kirjauksen, jossa on IKH-jälleenmyyntiketjun yhteisen verkkokaupan osalta todettu ”yhtenäinen nettikauppa ketjulle, ettei hintakilpailua ketjun sisällä”.

423. Edellä mainitut kehitysryhmäkokoukset on järjestetty selvästi ennen kuin IKH-verkkokauppa on 28.10.2014 aloittanut toimintansa. Joulukuun 2010 jälkeen seuraava kehitysryhmäkokous, jossa kokousmuistiomerkintöjen perusteella on käsitelty IKH-jälleenmyyntiketjun yhteisen verkkokaupan perustamista, on pidetty vasta 19.9.2013. Asiassa esitetyn mukaan kehitysryhmälle on tuolloin selostettu verkkokauppamallia, jossa tilaukset jaetaan valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien maantieteellisen sijainnin perusteella niiden toimitettavaksi ja maksut menevät suoraan näille valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille.

424. Markkinaoikeus toteaa, että edellä selostetun oikeuskäytännön perusteella tarkoitukseen perustuvan kilpailunrajoituksen arvioinnissa on kysymys kokonaisharkinnasta, jossa on otettava huomioon sopimuksen lausekkeiden sisältö, tavoitteet, jotka sillä pyritään saavuttamaan, sekä sen taloudellinen ja oikeudellinen asiayhteys. Jotta sopimusta voidaan pitää tarkoitukseen perustuvana kilpailunrajoituksena, sen on oltava siinä määrin vahingollinen kilpailulle, että voidaan katsoa, ettei sen vaikutusten tutkiminen ole tarpeen. Siihen, että sopimuksen tarkoitus katsotaan kilpailunvastaiseksi, riittää unionin oikeuskäytännön mukaan se, että sopimus on omiaan vaikuttamaan kielteisesti kilpailuun. Sopimuksen vaikutuksia ei siten ole tarpeen tutkia tilanteessa, jossa sopimuksen kilpailunvastainen tarkoitus on osoitettu.

425. IKH-verkkokauppasopimuksessa on edellä todetun mukaisesti vahvistettu Isojoen Konehallin ja sen valtuutetun IKH-jälleenmyyjän välillä sopimusehdot koskien Isojoen Konehallin omistamassa ja hallinnoimassa IKH-verkkokaupassa myytävien IKH-tuotteiden hintoja ja toimituksia. IKH-verkkokauppasopimuksen lausekkeesta, jonka mukaan ”tuotteiden hinnat ovat verkkokaupassa kaikkien jälleenmyyjien osalta samat” on ilmennyt, että Isojoen Konehalli on määrännyt IKH-verkkokaupassa myytyjen IKH-tuotteiden hinnat.

426. IKH-verkkokauppasopimuksen sopimuslausekkeista käy niin ikään ilmi, että IKH-verkkokaupan toimitukset on jaettu loppuasiakkaan postinumeron perusteella IKH-verkkokauppaan liittyneiden valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien toimitettaviksi. Loppuasiakkaan tilauksensa yhteydessä maksama kauppahinta on tilitetty IKH-verkkokaupasta ostetun tuotteen loppuasiakkaalle toimittaneen valtuutetun IKH-jälleenmyyjän pankkitilille.

427. IKH-jälleenmyyntiketjun kehitysryhmien kokousmuistioista ilmenee edellä selostetusti, että Isojoen Konehallin tarkoituksena on ollut perustaa IKH-jälleenmyyntiketjulle yhteinen verkkokauppa, josta tehdyt tilaukset jaetaan valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien toimitettaviksi siten, että tilatun IKH-tuotteen loppuasiakkaalle toimittava valtuutettu IKH-jälleenmyyjä saa maksun verkkokauppaostosta verkkomaksuja hoitavalta yritykseltä. Isojoen Konehallin perustamassa IKH-verkkokaupassa on IKH-verkkokauppasopimuksessa todetun mukaisesti ollut kysymys nimenomaisesti tällaisesta kehitysryhmissä käsitellystä IKH-jälleenmyyntiketjun yhteisestä verkkokaupasta, josta tehdyt tilaukset ja asiakasmaksut on jaettu IKH-verkkokauppaan kuuluneiden valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien kesken.

428. Asiassa esitetyn mukaan IKH-verkkokaupassa myydyissä IKH-tuotteissa on ollut valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien toimittamien tuotteiden osalta lähtökohtaisesti kyse mainittujen jälleenmyyjien omistamista ja IKH-myyntiyhteistyösopimuksen mukaisin ehdoin jälleenmyyntiä varten hankkimista IKH-tuotteista. Kysymys ei IKH-verkkokauppasopimuksen sopimusehtojen perusteella ole siten ollut Isojoen Konehallin omistamien tuotteiden välittämisestä IKH-verkkokaupan loppuasiakkaille vaan järjestelystä, jossa valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ovat toimittaneet loppuasiakkaalle varastostaan omistamansa IKH-tuotteen, josta ne itse ovat kantaneet jälleenmyyntiin liittyneen kaupallisen riskin.

429. Markkinaoikeus on edellä perustelukappaleessa 315 katsonut, että Isojoen Konehallin jaksossa 5 tarkastellussa menettelyssä on ollut kysymys kilpailunrajoituksesta, jossa Isojoen Konehalli on määrännyt jälleenmyyjänsä noudattamaan asettamaansa vähimmäishintatasoa niiden verkkokaupoissa suoritetussa IKH-tuotteiden jälleenmyynnissä ja kohdistanut jälleenmyyjäänsä tarvittaessa painostustoimia, jos jälleenmyyjä ei ole muutoin suostunut noudattamaan verkkokaupassaan IKH-tuotteiden myynnissä Isojoen Konehallin määräämää vähimmäisjälleenmyyntihintaa.

430. Viimeksi mainittu seikka on osaltaan otettava huomioon myös nyt kysymyksessä olevan IKH-verkkokaupan kokonaisarvioinnissa etenkin, kun Isojoen Konehallin jaksossa 5 tarkastellussa menettelyssä ja nyt kysymyksessä olevassa IKH-verkkokaupassa on ollut kyse ajallisesti osin päällekkäisistä menettelyistä. Jaksossa 5 todettuun nähden sille seikalle, että IKH-verkkokauppasopimuksen sopimusehdoissa on sinänsä annettu valtuutetuille IKH-jälleenmyyjille mahdollisuus määrätä hinnoittelustaan IKH-verkkokaupan ulkopuolella tai perustaa omia verkkokauppoja, ei voida antaa IKH-verkkokaupan kokonaisarvioinnissa merkitystä.

431. IKH-verkkokaupassa näkyvillä olleiden IKH-tuotteiden hintojen on katsottava olleen omiaan vähentämään valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien halukkuutta poiketa IKH-verkkokaupan hinnoista niiden omissa verkkokaupoissa, joiden hinnoitteluun Isojoen Konehalli on jaksossa 5 todetulla tavalla kohdistanut tarvittaessa määrähinnoittelutoimenpiteitä, jotta IKH-tuotteiden verkkokauppahinnoittelu olisi ollut jälleenmyyjien osalta Isojoen Konehallin määräämän vähimmäishintatason mukaista.

432. IKH-verkkokauppasopimuksen sopimusehtojen, joiden perusteella IKH-verkkokaupassa mukana olleet valtuutetut IKH-jälleenmyyjät ovat saaneet katetta jokaisesta IKH-verkkokaupan kautta niille ohjautuneesta myyntitapahtumasta silloinkin, kun valtuutettu IKH-jälleenmyyjä ei ole osallistunut tuotteen toimittamiseen millään tavalla, on katsottava olleen omiaan kannustamaan valtuutettuja IKH-jälleenmyyjiä liittymään IKH-verkkokauppaan.

433. Markkinaoikeus katsoo, että Isojoen Konehallin tarkoituksena on ollut IKH-verkkokauppasopimusten kiinteän myyntihinnoittelun avulla vaikuttaa IKH-tuotteiden jälleenmyyntihintoihin. IKH-verkkokauppasopimuksen hinnoittelua koskeva lauseke on merkinnyt, että IKH-verkkokaupassa on ollut kunkin IKH-tuotteen osalta kiinteä jälleenmyyntihinta, josta IKH-verkkokauppasopimuksen allekirjoittanut valtuutettu IKH-jälleenmyyjä ei ole voinut poiketa silloin, kun sen jälleenmyyntiä varten hankkima IKH-tuote on myyty IKH-verkkokaupan kautta.

434. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että arvioitaessa Isojoen Konehallin menettelyä kokonaisuutena IKH-verkkokauppasopimusten keskeisenä tarkoituksena on ollut vähentää IKH-verkkokaupan kiinteiden jälleenmyyntihintojen avulla IKH-tuotteiden sisäistä hintakilpailua Isojoen Konehallin ja sen valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien välillä sekä mainittujen jälleenmyyjien kesken ja rajoittaa valtuutettujen IKH-jälleenmyyjiensä oikeutta hinnoitella IKH-tuotteet vapaasti IKH-verkkokaupassa. Samalla IKH-verkkokauppaa koskeneen menettelyn tavoitteena on ollut saada Isojoen Konehallille ja IKH-jälleenmyyntiketjulle keinotekoisen korkea kate IKH-tuotteiden myynnistä.

435. Edellä olevan johtopäätöksen kannalta ei ole merkitystä sillä, että IKH-verkkokaupalla on ollut esitetyn selvityksen perusteella hyväksyttäviäkin tavoitteita, koska Isojoen Konehalli on pyrkinyt edellä kuvatuilla toimenpiteillään myös ei-hyväksyttäviin tavoitteisiin. Isojoen Konehallin menettelyn kilpailunvastainen luonne huomioon ottaen mainitun johtopäätöksen kannalta ei ole merkitystä myöskään Isojoen Konehallin markkinaosuuden tai IKH-verkkokaupan liikevaihdon suuruudella eikä muillakaan Isojoen Konehallin edellä IKH-verkkokaupasta esittämillä väitteillä.

436. Edellä todettu huomioon ottaen Isojoen Konehallin menettelyssä on ollut IKH-verkkokaupan osalta kysymys kilpailun rajoittamiseen IKH-tuotteiden verkkokauppamyynnissä tähdänneestä menettelystä, joka on ilmentänyt jo luonteensa puolesta riittävää vahingollisuutta kilpailulle. Näin ollen kyse on ollut IKH-verkkokaupan osalta tarkoitukseen perustuvasta kilpailunrajoituksesta, jonka osalta ei ole tarpeen selvittää menettelyn mahdollisia kilpailua rajoittavia vaikutuksia.

7 Oikeuttamisperusteet

437. Isojoen Konehalli on esittänyt, että IKH-verkkokaupassa noudatettu yhden hinnan hinnoittelumalli on ollut oikeutettavissa kilpailulain 6 §:n ja SEUT 101 artiklan 3 kohdan mukaisilla tehokkuusperusteluilla tai liitännäisrajoituksena. KKV on Isojoen Konehallin mukaan laiminlyönyt asiassa IKH-verkkokaupan tehokkuusperustelujen ja liitännäisrajoitusluonteen selvittämisen.

438. KKV on esittänyt, että tehokkuusetujen toteuttaminen ei ole edellyttänyt määrähintalausekkeen sisältävää IKH-verkkokauppasopimusta. Määrähintalausekkeessa ei ole ollut kyse myöskään liitännäisrajoituksesta, koska se ei ole ollut oikeuskäytännössä tarkoitettu kilpailuvaikutuksiltaan neutraali tai myönteinen pääjärjestely ja se on ollut irrotettavissa pääjärjestelystä, eli IKH-tuotteiden jakelusta IKH-verkkokaupan välityksellä.

439. Kilpailulain 6 §:n mukaan mainitun lain 5 §:ssä säädetty kielto ei koske sellaista elinkeinonharjoittajien välistä sopimusta, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän päätöstä tai elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistettua menettelytapaa tai sellaista sopimusten, päätösten tai yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmää, joka:
1) osaltaan tehostaa tuotantoa tai tuotteiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä;
2) jättää kuluttajille kohtuullisen osuuden näin saatavasta hyödystä;
3) ei aseta asianomaisille elinkeinonharjoittajille rajoituksia, jotka eivät ole välttämättömiä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi; ja
4) ei anna näille elinkeinonharjoittajille mahdollisuutta poistaa kilpailua merkittävältä osalta kysymyksessä olevia hyödykkeitä.

440. SEUT 101 artiklan 3 kohdan mukaan mainitun artiklan 1 kohdan määräykset eivät koske yritysten välistä sopimusta tai yritysten välisten sopimusten ryhmää, yritysten yhteenliittymän päätöstä tai yritysten yhteenliittymien päätösten ryhmää eikä yhdenmukaistettua menettelytapaa tai yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmää, joka osaltaan tehostaa tuotantoa tai tuotteiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä jättäen kuluttajille kohtuullisen osuuden näin saatavasta hyödystä asettamatta asianomaisille yrityksille rajoituksia, jotka eivät ole välttämättömiä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi, antamatta näille yrityksille mahdollisuutta poistaa kilpailua merkittävältä osalta kysymyksessä olevia tuotteita.

441. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan SEUT 101 artiklan 3 kohdan mukaisen poikkeuksen soveltaminen edellyttää, että kaikki mainitun määräyksen kumulatiiviset edellytykset täyttyvät (tuomio 21.9.2006, JCB Service v. komissio, C-167/04 P, EU:C:2006:594, 187 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

442. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan selvitysvastuu on yrityksellä, joka haluaa, että SEUT 101 artiklan 3 kohdan tai vastaavasti kilpailulain 6 §:n mukaista poikkeusta sovelletaan siihen. Tosiseikat, joihin kyseinen yritys vetoaa, voivat kuitenkin olla sellaisia, että toisen osapuolen velvollisuutena on esittää selitys tai perustelu, jonka puuttuessa on mahdollista päätellä, että selvitysvastuu on täytetty (tuomio 6.10.2009, GlaxoSmithKline Services ym. v. komissio ym., C-501/06 P, C-513/06 P, C-515/06 P ja C-519/06 P, EU:C:2009:610, 83 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

443. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että jos tietty järjestely tai toiminta jää kilpailuvaikutustensa neutraaliuden tai myönteisyyden vuoksi SEUT 101 artiklan 1 kohdassa määrätyn kieltoperiaatteen soveltamisalan ulkopuolelle, tähän järjestelyyn tai toimintaan osallistuvan toimijan tai toimijoiden kaupallisen itsemääräämisoikeuden rajoitus ei kuulu mainitun kieltoperiaatteen soveltamisalaan, jos kyseinen rajoitus on objektiivisesti tarpeellinen asianomaisen järjestelyn tai toiminnan toteuttamiseksi ja oikeassa suhteessa järjestelyn tai toiminnan tavoitteisiin (tuomio 11.9.2014, MasterCard ym. v. komissio, C-382/12 P, EU:C:2014:2201, 89 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

444. Kun kyse on sen määrittämisestä, voiko kilpailunvastainen rajoitus välttyä SEUT 101 artiklan 1 kohdassa säädetyn kiellon soveltamiselta sillä perusteella, että sitä on pidettävä sellaisen pääjärjestelyn liitännäisrajoituksena, joka ei ole kilpailunvastainen, on tutkittava, olisiko tämän järjestelyn toteuttaminen mahdotonta ilman kyseistä rajoitusta. Se seikka, että kyseinen järjestely olisi ilman tätä rajoitusta hankalasti toteutettavissa tai kannattamattomampi, ei tee tästä rajoituksesta liitännäisrajoitukseksi luonnehtimisen edellyttämällä tavalla objektiivisesti tarpeellista. Tällainen tulkinta merkitsisi kyseisen käsitteen ulottamista sellaisiin rajoituksiin, jotka eivät ole ehdottoman tarpeellisia pääjärjestelyn toteuttamiseksi. Tällaisella lopputuloksella vaarannettaisiin SEUT 101 artiklan 1 kohdassa määrätyn kiellon tehokas vaikutus. (edellä mainittu tuomio MasterCard ym. v. komissio, 91 kohta).

445. Jotta menettely täyttäisi kilpailulain 6 §:n ja SEUT 101 artiklan 3 kohdan mukaiset poikkeuksen edellytykset, sen on osaltaan tehostettava tuotantoa tai tavaroiden jakelua taikka edistettävä teknistä tai taloudellista kehitystä. Kilpailunrajoitus ei myöskään saa asettaa asianomaisille elinkeinonharjoittajille rajoituksia, jotka eivät ole välttämättömiä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi, antamatta myöskään yrityksille mahdollisuutta poistaa kilpailua merkittävältä osalta kysymyksessä olevia tuotteita. Kuten edellä mainitusta oikeuskäytännöstä käy lisäksi ilmi, seuraamusmaksuesityksen kohteen olisi ensin osoitettava ne vakuuttavat perustelut ja todisteet, joihin se poikkeuksen osalta vetoaa. Vasta tämän jälkeen Kilpailu- ja kuluttajaviraston velvollisuutena olisi arvioida, osoittaako esitetty näyttö poikkeuksen edellytysten täyttymistä vai ei.

446. Isojoen Konehalli on esittänyt, että kuluttajat ovat hyötyneet verkkokaupassa käytetystä mallista, jossa verkkokaupasta tilatun tuotteen on toimittanut omasta varastostaan jälleenmyyjä. Tämä hyöty on ilmennyt toisaalta nopeampina toimituksina ja toisaalta parempana palveluna, kuten tuotteiden käyttökuntoon saattamisena.

447. Markkinaoikeus toteaa, että Isojoen Konehallin kilpailurikkomuksessa on edellä jaksossa 6 todetulla tavalla ollut IKH-verkkokaupan osalta kysymys kilpailun rajoittamiseen IKH-tuotteiden verkkokauppamyynnissä tähdänneestä menettelystä, joka on ilmentänyt jo luonteensa puolesta sellaista vahingollisuutta kilpailulle, ettei sen vaikutusten tutkiminen tai merkityksellisten markkinoiden määrittäminen ole ollut tarpeen.

448. Markkinaoikeus edelleen toteaa, ettei asiassa ole esitetty kilpailuoikeudellisesti hyväksyttäviä perusteita sille, miksi kysymyksessä oleva IKH-verkkokaupan kilpailunrajoitus olisi ollut välttämätön edellä selostetun kaltaisten tehokkuusetujen saavuttamiseksi. IKH-tuotteiden myynti IKH-verkkokaupassa olisi ollut mahdollista toteuttaa myös ilman kiellettyä määrähinnoittelua. Kysymyksessä olevaa määrähinnoittelua ei näin ollen voida pitää myöskään sallittuna liitännäisrajoituksena.

449. Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että kilpailulain 6 §:n ja SEUT 101 artiklan 3 kohdan soveltamisedellytykset eivät täyty. Isojoen Konehallin edellä selostetut väitteet on näin ollen hylättävä.

8 Kilpailurikkomuksen yhtenäisyys ja kesto

450. Markkinaoikeus on katsonut edellä näytetyksi, että Isojoen Konehalli on menetellyt kilpailusääntöjen vastaisesti sekä jaksossa 5 tarkastellun määrähinnoittelun että jaksossa 6 tarkastellun IKH-verkkokaupan osalta.

451. Isojoen Konehalli on esittänyt, että sen menettelyssä ei ole ollut kysymys yhdestä yhtenäisestä rikkomuksesta. Yhtiön mukaan esityksessä selostetuilla tapahtumilla ja IKH-verkkokaupalla ei ole ollut kokonaissuunnitelmaa osoittavia yhdistäviä tekijöitä. Lisäksi esityksessä esille tuotujen tapahtumien välissä on ollut esimerkiksi Puuilon ja Virtasen Moottorin osalta pitkiä taukoja, eikä tapahtumien yhteydestä toisiinsa ole esitetty uskottavaa näyttöä tai perusteluja.

452. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen käsite edellyttää sellaisen ”kokonaissuunnitelman” olemassaoloa, johon eri toimenpiteet kuuluvat, koska niiden yhteisenä tavoitteena on kilpailun vääristäminen sisämarkkinoilla, ja näin on riippumatta siitä, että yksi tai useampi näistä toimenpiteistä voisi sellaisenaankin ja erikseen tarkasteltuna merkitä SEUT 101 artiklan rikkomista (tuomio 22.10.2020, Silver Plastics ja Johannes Reifenhäuser v. komissio, C-702/19 P, EU:C:2020:857, 81 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

453. Erilaisten toimintojen luokittelemiseksi yhtenä kokonaisuutena pidettäväksi jatketuksi kilpailusääntöjen rikkomiseksi ei unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan ole tarpeen selvittää, täydentävätkö ne toisiaan siinä mielessä, että kunkin niistä tarkoituksena on vastata yhteen tai useampaan tavanomaisen kilpailun seuraukseen, ja myötävaikuttavatko ne vuorovaikutuksen kautta kaikkien kyseisten toimintojen toteuttajien haluamien kilpailunvastaisten vaikutusten toteuttamiseen sellaisen kokonaisvaltaisen suunnitelman puitteissa, jolla on yksi yhtenäinen päämäärä. Edellytys, joka koskee käsitettä ”yksi yhtenäinen päämäärä”, merkitsee sitä vastoin sitä, että on selvitettävä, ettei ole olemassa sellaisia seikkoja, jotka ovat ominaisia rikkomisen muodostavalle erilaiselle käyttäytymiselle ja jotka voivat osoittaa, että muiden rikkomiseen osallistuneiden yritysten konkreettisesti toteuttamalla käyttäytymisellä ei ole samaa kilpailua rajoittavaa päämäärää tai vaikutusta eikä se siis kuulu ”kokonaissuunnitelmaan”, koska sen yhteisenä tavoitteena on kilpailun vääristäminen sisämarkkinoilla (tuomio 19.12.2013, Siemens ym. v. komissio, C‑239/11 P, C‑489/11 P ja C‑498/11 P, EU:C:2013:866, 247 ja 248 kohta sekä tuomio 26.1.2017, Duravit ym. v. komissio, C-609/13 P, EU:C:2017:46, 121 kohta).

454. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on yksilöity useita perusteita, joilla on merkitystä kilpailusääntöjen rikkomisen yhdeksi kokonaisuudeksi luonnehtimisessa ja joihin kuuluu se, että kyseessä olevien menettelytapojen tavoitteet, kyseessä olevat tavarat ja palvelut, siihen osallistuneet yritykset ja sen täytäntöönpanotavat ovat samoja. Kyseisessä tutkinnassa voidaan lisäksi ottaa huomioon myös se, että yritysten puolesta toimivat luonnolliset henkilöt ja kyseessä olevien menettelytapojen maantieteellinen soveltamisala ovat samoja (tuomio 17.5.2013, Trelleborg Industrie ja Trelleborg v. komissio, T-147/09 ja T-148/09, EU:T:2013:259, 60 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 12.7.2018, Brugg Kabel ja Kabelwerke Brugg v. komissio, T-441/14, EU:T:2018:453, 125 kohta).

455. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että indisioiden ja yhteensattumien avulla, kun niitä tarkastellaan kokonaisuutena, on mahdollista paljastaa paitsi kilpailunvastaisia menettelytapoja tai sopimuksia myös jatkettujen kilpailusääntöjen vastaisten menettelytapojen kesto ja kilpailunvastaisten sopimusten soveltamisajanjakso. Siitä, ettei ole esitetty todisteita sopimuksen olemassaolosta tiettyjen ajanjaksojen aikana tai ainakaan siitä, että yritys olisi pannut sen täytäntöön tietyllä ajanjaksolla, on muistutettava, ettei tällaisen näytön puuttuminen tietyiltä ajanjaksoilta ole esteenä sille, että kilpailusääntöjen rikkomisen katsotaan kestäneen kyseisiä ajanjaksoja pidemmän kokonaisajanjakson, kun tällainen toteamus perustuu objektiivisiin ja yhtäpitäviin indisioihin. Usean vuoden ajalle ulottuvassa rikkomisessa se, että kartelli ilmenee eri ajanjaksoina, joiden välillä voi olla pidempiä tai lyhyempiä aikoja, ei vaikuta tämän kartellin olemassaoloon, kunhan eri toimilla, jotka ovat osa tätä rikkomista, on yksi ainoa tavoite ja ne toteutetaan yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun rikkomisen yhteydessä (tuomio 18.3.2021, Pometon v. komissio, C-440/19 P, EU:C:2021:214, 111 ja 112 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

456. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä on katsottava seuraavan, että komissio voi katsoa, että kilpailusääntöjen rikkominen tai yrityksen osallistuminen rikkomiseen ei ole keskeytynyt, vaikka sillä ei ole näyttöä rikkomisesta tiettyjen ajanjaksojen osalta, kun tähän rikkomiseen kuuluvilla eri toimilla on yksi ainoa tavoite ja ne voidaan toteuttaa yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun rikkomisen yhteydessä ja kun asianomainen yritys ei ole esittänyt indisioita tai todisteita, jotka päin vastoin osoittavat, ettei rikkomista tai sen osallistumista siihen jatkettu näiden ajanjaksojen aikana (edellä mainittu tuomio Pometon v. komissio, 114 kohta).

457. Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO 2009:83 katsonut, että näyttääkseen yhden yhtenäisen kilpailurikkomuksen toteen, kilpailuviranomaisen on esitettävä näyttöä, joka liittyy ajallisesti riittävän lähellä toisiaan oleviin tosiseikkoihin, joiden perusteella voidaan kohtuullisesti päätellä, että rikkominen on jatkunut keskeytyksettä tietyn kahden ajankohdan välillä (kohta 1092).

458. Korkein hallinto-oikeus on arvioinut kilpailurikkomuksen yhtenäisyyttä myös 30.8.2021 antamassaan päätöksessä H2893/2021. Mainitun päätöksen perustelujen mukaan kaikissa asiassa näytetyiksi tulleissa hintasuosituksissa oli ollut tavoitteena korottaa autokoulujen ajokorttiopetuksen hintatasoa. Tästä yhteisestä tavoitteesta huolimatta hintasuositusten antamisen taustalla olivat vaikuttaneet eri tekijät ja hintasuositukset olivat kohdistuneet maantieteelliseltä laajuudeltaan erilaisille alueille. Kun lisäksi otettiin huomioon pitkähkö aikaväli viimeisimmän taloudellisen ajattelun koulutustilaisuuden 8.2.2013 ja ensimmäisen Porvoon autokoulumarkkinoita koskeneen viestin 31.10.2014 välillä ja se, että kilpailurikkomuksista olivat vastuussa osittain eri yhtiöt, korkein hallinto-oikeus katsoi, että asiassa oli ollut kyse kahdesta erillisestä kilpailurikkomuksesta, jotka kumpikin olivat muodostaneet oman yhtenäisen rikkomuksen.

459. Nyt käsillä olevassa asiassa markkinaoikeus on edellä jaksossa 5.6.2 todetulla tavalla katsonut, että Isojoen Konehallilla on ollut Virtasen Moottorin, Puuilon, Smartian ja AD-Turun kanssa sopimus tai ainakin yhdenmukaistettu menettelytapa IKH-tuotteiden määrähinnoittelusta kyseisten jälleenmyyjien verkkokaupoissa ja että Isojoen Konehallin menettelyssä on ollut tältä osin kyse yhtiön tavanomaisesta toimintatavasta, jota se on soveltanut kaikkiin IKH-tuotteita verkkokaupoissaan myyneisiin jälleenmyyjiinsä, jos kyseinen jälleenmyyjä on myynyt verkkokaupassaan IKH-tuotteita Isojoen Konehallin määräämää ovh-hintatasoa edullisempaan hintaan ja myynti verkkokaupassa on ollut myytyjen tuotteiden IKH-tuotenumeroiden perusteella tai muutoin yhdistettävissä IKH-jälleenmyyntiketjuun.

460. Jaksossa 5 tarkastellun määrähinnoittelun osalta asiassa on jäänyt näyttämättä, että mainittu menettely olisi viraston esittämällä tavalla alkanut jo 16.2.2010. Asiassa on nimittäin katsottu jääneen näyttämättä, että Isojoen Konehalli olisi raportoinut tuolloin pidetyssä kehitysryhmäkokouksessa Puuiloon kohdistamistaan määrähinnoittelutoimenpiteistä jälleenmyyjilleen. Asiassa on sen sijaan katsottu näytetyksi, että Isojoen Konehalli on määrännyt IKH-tuotteiden vähimmäishinnoista Virtasen Moottorin verkkokaupassa maaliskuusta 2010 alkaen ja että Virtasen Moottorin osalta menettely on päättynyt 23.1.2015, kun Isojoen Konehalli on irtisanonut Virtasen Moottorin myyntiyhteistyösopimuksen. Isojoen Konehalli on ilmoittanut mainitusta irtisanomistoimenpiteestä Lahden Traktorivarusteelle 20.2.2015.

461. Asiassa esitetyn näytön perusteella Isojoen Konehallilla ei voida todeta olleen vuonna 2012 määrähintojen noudattamiseen liittyneitä yhteydenottoja Virtasen Moottoriin tai Puuiloon. Sen, ettei tällaisia yhteydenottoja tai muuta näyttöä määrähinnoitteluun liittyvistä painostustoimista ole ollut tuolloin lainkaan, on katsottava ainakin osaksi selittyneen sillä, ettei Isojoen Konehallilla ole katsottava olleen huomauttamista jälleenmyyjiensä verkkokaupoissaan noudattamasta hintatasosta. Kysymys ei näin ollen ole ollut siitä, että Isojoen Konehallin olisi katsottava luopuneen määrähinnoittelusta.

462. Isojoen Konehallilla on katsottava olleen jaksossa 5 tarkasteltujen määrähinnoittelutoimenpiteiden osalta yksi yhteinen tavoite saada sen jälleenmyyjät noudattamaan Isojoen Konehallin määrittämää ovh-hintatasoa IKH-tuotteiden myynnissä verkkokaupassa ja sanotussa menettelyssä on edellä todetulla tavalla ollut kysymys Isojoen Konehallin tavanomaisesta toimintatavasta.

463. Edellä esitettyyn nähden asiassa ei ole perusteita katsoa, että Isojoen Konehallin mainittu määrähinnoittelumenettely olisi maaliskuun 2010 ja 20.2.2015 välisellä ajanjaksolla missään vaiheessa keskeytynyt, vaikka näyttöä kilpailurikkomuksesta ei tältä ajanjaksolta ole kaikilta osin esitettykään. Isojoen Konehallin jälleenmyyjiensä verkkokauppamyyntiin kohdistaman jaksossa 5 tarkastellun määrähinnoittelumenettelyn on siten katsottava alkaneen maaliskuussa 2010 ja jatkuneen 20.2.2015 saakka ja kysymys on tältä osin ollut yhdestä yhtenäisestä kilpailunrajoituksesta.

464. IKH-verkkokaupan osalta markkinaoikeus on edellä jaksossa 6.5.2 katsonut, että 28.10.2014 avatussa IKH-verkkokaupassa on ollut kysymys kilpailun rajoittamiseen IKH-tuotteiden verkkokauppamyynnissä tähdänneestä menettelystä.

465. Markkinaoikeus katsoo, että Isojoen Konehallin sekä jaksossa 5 että jaksossa 6 tarkasteltujen menettelyjen taustalla ovat vaikuttaneet samat tekijät. Kummassakin menettelyssä on ollut kysymys Isojoen Konehallin toteuttamista toimenpiteistä, joilla on ollut sama kilpailunvastainen päämäärä saada yhtiön jälleenmyyjät noudattamaan sen määrittämää ovh-hintatasoa niiden jälleenmyyntiä varten hankkimiensa IKH-tuotteiden myynnissä verkkokaupassa. Isojoen Konehallin puolesta menettelyä toimeenpanneet keskeiset henkilöt ovat olleet molemmissa menettelyissä samoja, ja menettelyt ovat kohdistuneet maantieteellisesti samalla tavalla Isojoen Konehallin ympäri Suomen sijoittautuneisiin jälleenmyyjiin.

466. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että jaksoissa 5 ja 6 tarkastelluissa menettelyissä on ollut kysymys yhdestä yhtenäisestä kilpailunrajoituksesta, joka on alkanut maaliskuussa 2010 ja jatkunut IKH-verkkokaupan osalta esityksen tekemiseen 20.5.2020 saakka.

 
9 Kilpailuoikeudellista arviointia koskevat johtopäätökset

467. Isojoen Konehallin edellä kuvatussa yhdessä yhtenäisessä kilpailunrajoituksessa on ollut kysymys koko Suomen laajuisesta menettelystä ottaen huomioon, että yhtiöllä on ollut toistasataa valtuutettua IKH-jälleenmyyjää sijoittautuneena ympäri Suomen ja IKH-verkkokaupassa on myyty IKH-tuotteita koko Suomen alueella.

468. Kilpailunrajoituslain (480/1992) 1 a §:n ja kilpailulain 3 §:n mukaan, kun kilpailunrajoitus on omiaan vaikuttamaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sovelletaan muun ohella SEUT 101 artiklan säännöksiä.

469. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin kilpailuoikeutta ja kansallista kilpailuoikeutta sovelletaan rinnakkain. Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan, jotta SEUT 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu sopimus, päätös tai yhdenmukaistettu menettelytapa on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, on oltava nähtävissä riittävällä todennäköisyydellä ja kaikkien asiaan vaikuttavien oikeudellisten seikkojen ja tosiseikkojen perusteella, että niillä voi tosiasiallisesti tai mahdollisesti olla suoraa tai välillistä vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan tavalla, joka voisi haitata jäsenvaltioiden välisten yhtenäismarkkinoiden toteuttamista. Tämän lisäksi vaaditaan, ettei tämä vaikutus ole vähäistä. Siltä osin kuin on kyse jäsenvaltion koko alueen kattavan yhteistoimintajärjestelyn mahdollisuudesta vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, että tällainen järjestely on jo luonteeltaan sellainen, että se lujittaa kansallista markkinoiden eristämistä ja haittaa näin unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa tavoiteltua taloudellista vuorovaikutusta (tuomio 16.7.2015, ING Pensii, C-172/14, EU:C:2015:484, 48 ja 49 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

470. Kysymyksessä olevassa valtakunnallisessa kilpailurikkomuksessa on edellä todettu huomioon ottaen ollut kyse menettelystä, joka on ollut omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja johon tulee siten soveltaa myös SEUT 101 artiklan 1 kohtaa.

471. Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että Isojoen Konehalli on rikkonut kilpailunrajoituslain (480/1992) 4 §:ää, kilpailulain 5 §:ää ja SEUT 101 artiklan 1 kohtaa määrätessään IKH-tuotteiden vähimmäismyyntihinnoista jälleenmyyjiensä verkkokaupoissa maaliskuusta 2010 alkaen 20.2.2015 saakka sekä kilpailulain 5 §:ää ja SEUT 101 artiklan 1 kohtaa sopimalla valtuutettujen IKH-jälleenmyyjiensä kanssa IKH-verkkokaupassa noudatettavasta kiinteästä jälleenmyyntihinnasta 28.10.2014 alkaen esityksen tekemiseen 20.5.2020 saakka.

 
10 Seuraamusmaksu

472. Asiassa on edellä lausuttu huomioon ottaen harkittava seuraamusmaksun määräämistä Isojoen Konehallille. Ennen mahdollista seuraamusmaksun määräämistä on kuitenkin otettava ensin kantaa siihen, onko seuraamusmaksuesitys tehty määräajassa.

10.1 Seuraamusmaksuesityksen määräaika

473. Isojoen Konehalli on esittänyt, että seuraamusmaksuesitys on vanhentunut ajankohtaa 1.11.2011 edeltävien tapahtumien osalta kilpailunrajoituslain (480/1992) 22 §:n nojalla sekä kilpailunrajoituksen tapahtuma-ajankohdan että viraston kilpailunrajoituksesta saaman tiedon perusteella. Lisäksi Isojoen Konehalli on esittänyt, että kaikki yli kymmenen vuotta ennen esityksen tekemistä 20.5.2020 tapahtuneet rikkomukset ovat vanhentuneet myös kilpailulain 19 §:n 2 momentin (948/2011) nojalla.

474. Viraston mukaan esityksen kohteena oleva rikkomus ei ole miltään osin vanhentunut, koska määräaika seuraamusmaksuesityksen tekemiselle alkaa kulua aikaisintaan siitä, kun kilpailunrajoitus on kokonaisuudessaan päättynyt. Koska Isojoen Konehallin yhtenä kokonaisuutena pidettävä kilpailunrajoitus on jatkunut esityksen tekohetkellä, vanhentumisaika ei ole alkanut kulua esityksen tekohetkellä vielä lainkaan riippumatta siitä, sovelletaanko esityksen vanhentumiseen kilpailunrajoituslain (480/1992) vai kilpailulain säännöksiä.

475. Kilpailunrajoituslain (480/1992) 22 §:n mukaan seuraamusmaksua ei saa määrätä mainitun lain 4 tai 6 §:n tai EY:n perustamissopimuksen 81 tai 82 artiklan (nykyisin SEUT 101 ja vastaavasti 102 artikla) säännösten rikkomisesta, ellei esitystä markkinaoikeudelle ole tehty viidessä vuodessa siitä, kun kilpailunrajoituksen voimassaolo on lakannut tai kun Kilpailu- ja kuluttajavirasto on saanut tiedon kilpailunrajoituksesta.

476. Edellä mainittu säännös on ollut samansisältöinen vuonna 1992 tapahtuneesta kilpailunrajoituslain (480/1992) säätämisestä lukien. Säännöstä koskeneissa yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 162/1991 vp s. 17) on todettu, että ”viiden vuoden vanhentumisaika on sama kuin EY:ssä”.

477. Kilpailunrajoituslakia (480/1992) säädettäessä oli voimassa vanhentumisajoista liikennettä ja kilpailua koskeviin Euroopan talousyhteisön sääntöihin liittyvissä menettelyissä ja niiden nojalla määrättyjen seuraamusten täytäntöönpanossa annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2988/74.

478. Edellä mainitun asetuksen 1 artiklan 1 kohdan mukaan komission toimivaltaa määrätä sakkoja tai seuraamusmaksuja liikennettä ja kilpailua koskevien Euroopan talousyhteisön sääntöjen rikkomisesta koskevat seuraavat vanhentumisajat: a) kolme vuotta, jos on rikottu säännöksiä, jotka koskevat yritysten tai yritysten yhteenliittymien hakemuksia tai ilmoituksia, tietojensaantipyyntöjä tai tutkimusten suorittamista; b) viisi vuotta, jos kyse on muista rikkomuksista. Saman artiklan 2 kohdan mukaan aika alkaa kulua rikkomuksen tekopäivästä. Jatkettujen tai uusittujen rikkomusten osalta aika alkaa kuitenkin kulua siitä päivästä, jona rikkominen on lakannut.

479. Kilpailunrajoituslaki (480/1992) on sittemmin kumottu 1.11.2011 voimaan tulleella kilpailulailla. Kilpailulain 50 §:n 3 momentin mukaan ennen kilpailulain voimaantuloa tapahtuneisiin kilpailurikkomuksiin sovelletaan kilpailulain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

480. Kilpailulain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 88/2010 vp s. 83) on todettu viimeksi mainitun säännöksen yksityiskohtaisten perustelujen osalta, että ennen kilpailulain voimaan tuloa tapahtuneisiin kilpailunrikkomuksiin sovelletaan kilpailulain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Jos kilpailunrikkomus on alkanut vanhan lain aikana ja jatkunut kilpailulain voimaantulon jälkeen, vanhan lain aikaiseen rikkomukseen sovelletaan vanhan lain säännöksiä ja kilpailulain voimaantulon jälkeen tapahtuneeseen osaan rikkomuksesta sovelletaan kilpailulain säännöksiä.

481. Kilpailulain 19 §:n 1 momentissa (662/2012) on säädetty, että seuraamusmaksua ei saa määrätä mainitun lain 5, 7, 25 tai 27 §:n taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklan säännösten rikkomisesta, ellei esitystä markkinaoikeudelle ole tehty viiden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona rikkominen tapahtui, tai jatketun rikkomisen osalta viiden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona rikkominen päättyi. Kilpailu ja kuluttajaviraston toimenpiteet kilpailunrajoituksen tutkimiseksi aloittavat vanhentumisajan kulumisen alusta. Mainitun pykälän 2 momentin (948/2011) mukaan seuraamusmaksua ei kuitenkaan saa määrätä, jos esitystä markkinaoikeudelle ei ole tehty kymmenen vuoden kuluessa siitä päivästä, jona rikkominen tapahtui, tai jatketun rikkomisen osalta kymmenen vuoden kuluessa siitä päivästä, jona rikkominen päättyi.

482. Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksissään KHO 2009:83 ja KHO 2013:8 todennut, että kilpailunrajoituslain (480/1992) 22 §:ssä säädetyn viiden vuoden määräajan on katsottava alkavan kulua yhtenä kokonaisuutena pidettävässä kilpailurikkomuksessa aikaisintaan viimeisen kokonaisuuteen liittyvän menettelyn päättymisestä.

483. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä KHO 2013:8 on edelleen todettu, että Euroopan yhteisön oikeudessa on omaksuttu erilainen sääntely sellaisiin rikkomuksiin nähden, jotka edelleen jatkuvat, ja sellaisiin, jotka ovat jo päättyneet. Tämä tausta huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus on mainitussa vuosikirjapäätöksessään katsonut, että sanottua kilpailunrajoituslain (480/1992) 22 §:n säännöstä on tulkittava niin, ettei kilpailunrajoituksesta luopuneeseen elinkeinonharjoittajaan tule kohdistaa seuraamusmaksuvaatimusta enää sen jälkeen, kun luopumisesta on kulunut säännöksessä tarkoitettu viiden vuoden määräaika. Mikäli elinkeinonharjoittajan kilpailunrajoituslain (480/1992) vastaiset menettelyt liittyvät yhteen siten, että ne muodostavat yhtenä kokonaisuutena pidettävän kilpailunrikkomuksen, on kilpailunrajoituslain (480/1992) 22 §:ssä säädetyn viiden vuoden määräajan katsottava alkavan kulua neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2988/74 1 artiklan 2 kohtaa vastaavalla tavalla viimeisen kokonaisuuteen liittyvän menettelyn päättymisestä.

484. Isojoen Konehallin kilpailurikkomuksessa on edellä todetulla tavalla ollut kyse yhdestä yhtenäisestä kilpailunrajoituksesta, joka on jatkunut siinä vaiheessa, kun KKV on 20.5.2020 tehnyt seuraamusmaksuesityksensä markkinaoikeudelle.

485. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Isojoen Konehallin yhtenä kokonaisuutena pidettävän kilpailurikkomuksen vanhentumisajan kannalta merkitystä ei ole sillä, että Isojoen Konehallin kilpailurikkomukseen sovelletaan 1.11.2011 edeltävältä ajalta kilpailunrajoituslakia (480/1992) ja sen jälkeen kilpailulakia. Yhtenä kokonaisuutena pidettävää kilpailunrajoitusta on tullut arvioida sekä kilpailunrajoituslain (480/1992) että kilpailulain säännösten nojalla samalla tavalla siten, että viiden vuoden määräaika alkaa vasta viimeisen kokonaisuuteen liittyvän menettelyn päättymisestä. Näin ollen kysymyksessä olevan esityksen määräajan osalta merkitystä ei ole myöskään yksittäisillä tapahtuma-ajankohdilla tai sillä, milloin virasto on saanut tiedon kyseessä olevasta kilpailunrajoituksesta.

486. Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei KKV seuraamusmaksuesityksen viiden vuoden määräaika ole alkanut kulua vielä siinä vaiheessa, kun KKV on tehnyt esityksensä markkinaoikeudelle, koska Isojoen Konehallin yhtenä kokonaisuutena pidettävä kilpailunrajoitus ei ole ollut tuolloin vielä päättynyt.

487. Näin ollen seuraamusmaksuesitys on tehty määräajassa ja Isojoen Konehallin väite esityksen määräajan ylittymisestä on hylättävä.

10.2 Seuraamusmaksun määrääminen

10.2.1 Oikeusohjeet

488. Kilpailunrajoituslain (480/1992) 7 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajalle tai näiden yhteenliittymälle, joka rikkoo mainitun lain 4 tai 6 §:n tai Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 81 tai 82 artiklan (nykyisin SEUT 101 ja vastaavasti 102 artikla) säännöksiä, määrätään seuraamusmaksu, jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin pidetä perusteettomana. Pykälän 2 momentin mukaan seuraamusmaksua määrättäessä on otettava huomioon kilpailunrajoituksen laatu ja laajuus sekä sen kestoaika. Maksu saa olla enintään 10 prosenttia kunkin kilpailunrajoitukseen osallistuvan elinkeinonharjoittajan tai näiden yhteenliittymän edellisen vuoden liikevaihdosta.

489. Kilpailulain 12 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajalle tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymälle, joka rikkoo mainitun lain 5 tai 7 §:n taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklan säännöksiä, määrätään seuraamusmaksu, jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin perusteettomana.

490. Kilpailulain 13 §:n (948/2011) mukaan seuraamusmaksun suuruus perustuu kokonaisarviointiin, ja sitä määrättäessä on otettava huomioon rikkomuksen laatu ja laajuus, moitittavuuden aste sekä rikkomuksen kestoaika. Seuraamusmaksu saa olla enintään 10 prosenttia kunkin kilpailunrajoitukseen osallistuvan elinkeinonharjoittajan tai näiden yhteenliittymän liikevaihdosta siltä vuodelta, jona elinkeinonharjoittaja tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä viimeksi osallistui rikkomukseen.

491. Kilpailulain esitöissä (HE 88/2010 vp s. 58) on mainitun lain 13 §:n yksityiskohtaisten perustelujen osalta todettu, että lähtökohtana seuraamusmaksun määräämisessä on, että sillä tulee olla riittävä erityis- ja yleisestävä vaikutus. Seuraamusmaksun suuruus perustuu kokonaisarviointiin, ja sitä määrättäessä on otettava huomioon muun ohella rikkomuksen laatu ja laajuus, rikkomuksen moitittavuuden aste sekä sen kestoaika. Luettelo ei ole tyhjentävä. Rikkomuksen moitittavuuden astetta voivat kuvastaa esimerkiksi elinkeinonharjoittajan tai näiden yhteenliittymän osallisuuden luonne rikkomuksessa, rikkomuksen uusiminen, mahdolliset toimenpiteet rikkomuksen lopettamiseksi, rikkomuksen vahingollisuus yhteiskunnalle ja rikkomuksella saavutettu hyöty.

492. Mainittujen esitöiden mukaan seuraamusmaksun määrän tulee olla sellainen, ettei kielletty kilpailunrajoittaminen ole rajoitukseen osallistuville elinkeinonharjoittajille kannattavaa. Kilpailunrajoituksesta saatavan hyödyn huomioon ottaminen seuraamusmaksua määrättäessä ei edellytä aukottoman näytön esittämistä hyödyn määrästä, vaan hyöty voidaan arvioida luotettavien, käytettävissä olevien tietojen perusteella. Kartellista aiheutuneen vahingon määrän tai toisaalta kartellista siihen osallistuneille aiheutuneen taloudellisen hyödyn selvittäminen ei ole edellytyksenä seuraamusmaksun määräämiselle. Edelleen hallituksen esityksen mukaan seuraamusmaksun enimmäismäärää koskevan säännöksen tavoitteena on puolestaan varmistaa, että seuraamusmaksu ei ole kohtuuton suhteessa elinkeinonharjoittajan liiketoiminnan kokoon ja maksukykyyn.

493. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan rikkomisen vakavuutta on arvioitava yksilöllisesti. Sakkojen suuruuden määrittämiseksi on otettava huomioon kilpailusääntöjen rikkomisen kesto ja kaikki tekijät, jotka voivat vaikuttaa kilpailusääntöjen rikkomisen vakavuuden arviointiin, kuten kunkin yrityksen käyttäytyminen, kunkin yrityksen osuus yhdenmukaistettujen menettelytapojen luomisessa, hyöty, jonka ne ovat voineet saada näistä menettelytavoista, yritysten koko, kyseisten tavaroiden arvo sekä se vaara, joka tällaisista kilpailusääntöjen rikkomisista aiheutuu Euroopan unionille. Näihin tekijöihin kuuluu myös kilpailunvastaisten käyttäytymisten lukumäärä ja intensiteetti (tuomio 26.9.2018, Infineon Technologies v. komissio, C-99/17 P, EU:C:2018:773, 196 ja 197 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

494. Varoittavuuden käsite on yksi huomioon otettavista seikoista sakon määrää laskettaessa. Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sakoilla, jotka määrätään SEUT 101 artiklan rikkomisista, on tarkoitus sekä rangaista asianomaisia yrityksiä lainvastaisesta käyttäytymisestä että estää asianomaisia yrityksiä ja muita taloudellisia toimijoita rikkomasta unionin oikeuden kilpailusääntöjä tulevaisuudessa. Yhtäältä yritysten koko ja kokonaisresurssit sekä toisaalta sakon varoittavan vaikutuksen varmistamistarve ovat sidoksissa toisiinsa. Ensi sijassa juuri se vaikutus, joka kyseessä olevalle yritykselle halutaan aiheuttaa, oikeuttaa ottamaan huomioon yrityksen koon ja kokonaisresurssit sakon riittävän varoittavan vaikutuksen varmistamiseksi, koska seuraamus ei saa olla vähäinen varsinkaan mainitun yrityksen taloudelliseen kapasiteettiin nähden (tuomio 4.9.2014, YKK ym. v. komissio, C-408/12 P, EU:C:2014:2153, 84 ja 85 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

495. Kilpailusääntöjen rikkomisen konkreettinen vaikutus ei unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ole ratkaiseva peruste määrättäessä seuraamuksen määrää. Erityisesti rikkomisen suunnitelmallisuuteen liittyvillä seikoilla voi olla suurempi merkitys kuin sen vaikutuksiin liittyvillä seikoilla, varsinkin kun kyse on sellaisinaan vakavista rikkomisista (edellä mainittu tuomio YKK ym. v. komissio, 26 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

496. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä hintojen vahvistamista koskevien sopimusten on katsottu olevan erityisen vakavia kilpailunrajoituksia (tuomio 27.4.2017, FSL ym. v. komissio, C-469/15 P, EU:C:2017:308, 106 ja 107 kohta).

497. Sakkoa määrättäessä ei unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan ole velvollisuutta ottaa huomioon sitä, ettei kyseisestä rikkomisesta ole saatu etua. Rikkomiseen liittyvän taloudellisen edun puuttumista ei myöskään voida pitää lieventävänä olosuhteena (tuomio 25.6.2010, Imperial Chemical Industries v. komissio, T-66/01, EU:T:2010:255, 443 kohta).

498. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että sakon määrää arvioitaessa voidaan ottaa huomioon paitsi yrityksen kokonaisliikevaihto, joka on osoitus sen koosta ja taloudellisesta vallasta, myös sen osan liikevaihto, joka tulee kilpailusääntöjen rikkomisen kohteena olevista tuotteista ja joka on näin ollen omiaan osoittamaan rikkomisen laajuutta (tuomio 22.10.2015, AC-Treuhand v. komissio, C-194/14 P, EU:C:2015:717, 62 kohta).

10.2.2 Markkinaoikeuden arviointi

499. Kilpailusääntöjä rikkoneelle elinkeinonharjoittajalle määrätään edellä todetun mukaisesti seuraamusmaksu, jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin perusteettomana. Seuraamusmaksun määrääminen perustuu kokonaisarviointiin, jossa on otettava huomioon rikkomuksen laatu ja laajuus, moitittavuuden aste sekä rikkomuksen kestoaika. Seuraamusmaksulla on oltava riittävä erityis- ja yleisestävä vaikutus.

500. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan Isojoen Konehallin menettelyssä on ollut kysymys vakavimpiin kilpailurikkomuksiin lukeutuvasta vertikaalisesta määrähinnoittelusta, josta on määrättävä Isojoen Konehallille seuraamusmaksu, jolla on riittävä yleis- ja erityisestävä vaikutus. KKV on vaatinut, että markkinaoikeus määrää Isojoen Konehallille 9.000.000 euron seuraamusmaksun. Esityksen mukaan virasto on ottanut seuraamusmaksun suuruutta määrittäessään huomioon rikkomuksen keston osalta ainoastaan ajanjakson 16.2.2010–27.5.2015.

501. Isojoen Konehalli on esittänyt, että seuraamusmaksun määräämiselle ei ole perusteita ja että seuraamusmaksun määrää on vähintäänkin olennaisesti alennettava vaaditusta. Isojoen Konehallin esittämän mukaan asiaa on joka tapauksessa pidettävä vähämerkityksellisenä, vaikka Isojoen Konehallin katsottaisiin menetelleen joltakin osin kilpailusääntöjen vastaisesti.

502. Markkinaoikeus on edellä jaksossa 9 johtopäätöksenään katsonut, että Isojoen Konehalli on rikkonut kilpailunrajoituslain (480/1992) 4 §:ää, kilpailulain 5 §:ää ja SEUT 101 artiklan 1 kohtaa määrätessään IKH-tuotteiden vähimmäismyyntihinnoista jälleenmyyjiensä verkkokaupoissa sekä kilpailulain 5 §:ää ja SEUT 101 artiklan 1 kohtaa sopimalla valtuutettujen IKH-jälleenmyyjiensä kanssa IKH-verkkokaupassa noudatettavasta kiinteästä jälleenmyyntihinnasta. Seuraamusmaksun määräämiselle on siten lähtökohtaisesti kilpailunrajoituslain (480/1992) 7 §:n 1 momentissa ja kilpailulain 12 §:n 1 momentissa säädetty peruste.

503. Isojoen Konehallin menettelyssä on edellä selostetun mukaisesti ollut kysymys yhdestä yhtenäisestä tarkoitukseen perustuvasta kilpailunrajoituksesta. Markkinaoikeus katsoo, että ottaen huomioon Isojoen Konehallin menettelyn vakavuuden, ajallisen keston sekä alueellisen ulottuvuuden, menettelyä ei voida pitää vähäisenä eikä seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta voida muutoinkaan pitää perusteettomana.

504. Asiassa on jäänyt jaksossa 5 tarkastellun määrähinnoittelun osalta näyttämättä, että Isojoen Konehallin määrähinnoittelu olisi kohdistunut IKH-tuotteiden kivijalkamyyntiin. Jaksossa 6 tarkastellun IKH-verkkokaupan osalta esityksen kohteena olevassa menettelyssä ei puolestaan ole katsottu olevan kysymys kielletystä kilpailunrajoituksesta Isojoen Konehallin itsensä tai sen OTP-pisteiden toteuttamissa päämiestoimituksissa, jotka asiassa esitetyn mukaan ovat muodostaneet valtaosan IKH-verkkokaupan toimituksista.

505. Viimeksi mainituista seikoista huolimatta tarkasteltavana olevaa yhtä yhtenäistä rikkomusta on pidettävä laadun ja laajuuden osalta vakavana kilpailunrajoituksena. Isojoen Konehallin menettelyssä on ollut kyse jo tarkoituksensa perusteella kilpailua rajoittavasta kielletystä hintojen vahvistamisesta, jota on menettelyn vertikaalisesta luonteesta huolimatta pidettävä vakavana kilpailunrajoituksena. Rikkomuksen laajuuden osalta kysymys on ollut koko Suomen alueen kattaneesta valtakunnallisesta rikkomuksesta. Laajuuden osalta seuraamusmaksun määrän arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon, että rikkomuksen näytetyksi tullut laajuus on ollut sekä jaksossa 5 tarkastellun määrähinnoittelun että jaksossa 6 tarkastellun IKH-verkkokaupan osalta merkittävästi suppeampi kuin mitä seuraamusmaksuesityksessä on esitetty.

506. Rikkomuksen moitittavuuden astetta on toisaalta katsottava lisäävän se, että Isojoen Konehallin määrähinnoittelustrategia on ollut suunnitelmallista ja kohdistunut loppukuluttajille myytävien IKH-tuotteiden hintatasoon. Yhtiön johto on ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa määrähinnoittelua. Isojoen Konehalli on käyttänyt tarvittaessa painostustoimenpiteitä, jos jälleenmyyjä ei ole muutoin suostunut noudattamaan IKH-tuotteita verkkokaupassaan myydessä sen määräämää vähimmäisjälleenmyyntihintaa, ja se on nähnyt IKH-verkkokaupan keinona vähentää hintakilpailua IKH-jälleenmyyntiketjun sisällä.

507. Rikkomuksen keston osalta virasto on edellä todetun mukaisesti ottanut huomioon esittämänsä seuraamusmaksun määrässä ainoastaan ajanjakson 16.2.2010–27.5.2015. Perusteeksi tälle rajaukselleen KKV on esittänyt sen, että asian käsittelyn virastossa on voitu katsoa viivästyneen, koska käsittely virastossa on kestänyt edellä jaksossa 3 selostetun Isojoen Konehallin tiloissa 27. ja 28.5.2015 toimitetun tarkastuksen jälkeen vielä viisi vuotta.

508. Edellä mainittu seuraamusmaksuesityksen keston määrittelyä koskeva lähtökohta huomioon ottaen seuraamusmaksun määrän arvioinnissa huomioon otettavaksi tulee näin ollen jaksossa 5 tarkastellun määrähinnoittelun osalta maaliskuun 2010 ja 20.2.2015 välinen ajanjakso ja IKH-verkkokaupan osalta ajanjakso 28.10.2014–27.5.2015.

509. Edellä selostetulla tavalla rikkomuksesta aiheutuneen taloudellisen hyödyn selvittäminen ei ole edellytyksenä seuraamusmaksun määräämiselle, eikä sitä ole tarpeen ottaa huomioon seuraamusmaksun määrää arvioitaessa. Isojoen Konehallin menettelyssä on ollut kysymys tarkoitukseen perustuvasta kilpailunrajoituksesta, jonka osalta KKV:n ei ole tarvinnut osoittaa kilpailunvastaisten vaikutusten olemassaoloa eikä selvittää kilpailunrajoituksen vahingollisuutta.

510. Seuraamusmaksun suuruus perustuu edellä todetun mukaisesti kokonaisarviointiin, jossa lähtökohtana on, että määrättävällä seuraamusmaksulla on riittävä erityis- ja yleisestävä vaikutus. Seuraamusmaksu ei saa olla liian vähäinen yrityksen taloudelliseen kapasiteettiin nähden. Isojoen Konehallin kohdalla kysymys on yhtiöstä, jonka kokonaisliikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa. Määrättävän seuraamusmaksun kannalta on lisäksi tärkeätä, että sillä on riittävä yleisestävä vaikutus, jotta se estää taloudellisia toimijoita rikkomasta kilpailusääntöjä tulevaisuudessa.

511. Kun otetaan huomioon edellä yhtäältä kilpailunrajoituksen laadusta ja laajuudesta, moitittavuudesta ja kestosta lausuttu sekä lisäksi se, että määrättävällä seuraamusmaksulla voidaan katsoa olevan edellä kuvatuissa olosuhteissa riittävä erityis- ja yleisestävä vaikutus, markkinaoikeus harkitsee Isojoen Konehallille määrättävän seuraamusmaksun määräksi 1.750.000 euroa.

11 Kilpailu- ja kuluttajaviraston määräys kilpailunrajoituksen lopettamisesta

512. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on 20.5.2020 tekemällään päätöksellä määrännyt Isojoen Konehallin lopettamaan sanotussa päätöksessä kuvatun kilpailunrajoituslain (480/1992) 4 §:ssä, kilpailulain 5 §:ssä ja SEUT 101 artiklan 1 kohdassa kielletyn menettelyn, jossa Isojoen Konehalli määrää jälleenmyyjilleen jakelemiensa IKH-tuotteiden jälleenmyyntihinnat sopimalla ylläpitämässään IKH-verkkokaupassa valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien kanssa noudatettavasta kiinteästä jälleenmyyntihinnasta ja määräämällä jälleenmyyjänsä muissa jakelukanavissaan noudattamaan IKH-tuotteiden vähimmäisjälleenmyyntihintaa.

513. Isojoen Konehalli on markkinaoikeuteen 18.6.2020 toimittamassaan valituksessa (markkinaoikeuden asia diaarinumero 2020/257) vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa edellä mainitun KKV:n päätöksen. Isojoen Konehallin esittämän mukaan viraston mainittu päätös on kumottava jo yksistään sillä perusteella, ettei kieltopäätökselle ole enää olemassa oikeudellista intressiä, koska IKH-verkkokauppaa on muutettu KKV:n päätöksen tekemisen jälkeen eikä päätöksessä tarkoitettua IKH-verkkokauppaa ole enää olemassa. Lisäksi päätös on kumottava silläkin perusteella, ettei se epäselvyytensä vuoksi täytä hallintolain 44 §:n mukaisia hallintopäätöksen sisältövaatimuksia.

514. Markkinaoikeus toteaa, että viraston edellä mainittu päätös on siinä todetun mukaan kohdistunut Isojoen Konehallin menettelyyn siltä osin kuin se on edelleen jatkunut. Virasto on markkinaoikeuden suullisessa käsittelyssä vahvistanut, että sen edellä mainittu päätös on kohdistunut yksinomaan IKH-verkkokauppaan sellaisena kuin se on ollut päätöstä tehtäessä. Viraston päätöksestä voidaan siten katsoa käyneen hallintolain 44 §:ssä edellytetyllä tavalla ilmi, mihin Isojoen Konehalli on päätöksellä velvoitettu.

515. Isojoen Konehalli on edellä todetun mukaisesti syyllistynyt IKH-verkkokaupan osalta kilpailulain 5 §:ssä ja SEUT 101 artiklan 1 kohdassa kiellettyyn määrähinnoitteluun.

516. Markkinaoikeus katsoo, että kilpailulain 9 §:n 1 kohdan (662/2012) säännös huomioon ottaen KKV on voinut 20.5.2020 tekemällään päätöksellä määrätä Isojoen Konehallin lopettamaan menettelyn, jossa Isojoen Konehalli määrää jälleenmyyjilleen jakelemiensa IKH-tuotteiden jälleenmyyntihinnat sopimalla ylläpitämässään IKH-verkkokaupassa valtuutettujen IKH-jälleenmyyjien kanssa noudatettavasta kiinteästä jälleenmyyntihinnasta. Se, että IKH-verkkokaupan toimintamallia on sittemmin päätöksen tekemisen jälkeen muutettu, ei anna aihetta arvioida asiaa toisin.

517. Edellä lausuttu huomioon ottaen Isojoen Konehallin valitus on hylättävä.

12 Oikeudenkäyntikulut

518. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

519. Markkinaoikeus on edellä katsonut, että Isojoen Konehalli on menetellyt kilpailusääntöjen vastaisesti.

520. Vaikka markkinaoikeus on määrännyt seuraamusmaksun Isojoen Konehallille määrällisesti alhaisempana kuin mitä virasto on esittänyt, markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/213 annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuutonta, että Isojoen Konehalli joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

521. Markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/257 annettu ratkaisu ja sen liityntä markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/213 annettuun ratkaisuun huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että Isojoen Konehalli joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan myös markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/257.

Lopputulos

Markkinaoikeus määrää Isojoen Konehalli Oy:n maksamaan valtiolle seuraamusmaksuna 1.750.000 euroa.

Markkinaoikeus hylkää Isojoen Konehalli Oy:n valituksen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/257.

Markkinaoikeus hylkää Isojoen Konehalli Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 2020/213 ja 2020/257.

Muutoksenhaku

Kilpailulain 44 §:n 2 momentin (948/2011) nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituslupaa pyytämättä siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen, markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Pasi Yli-Ikkelä sekä asiantuntijajäsen Antti Aine.

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asiasta on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 22.12.2023 vuosikirjapäätös KHO:2023:127.