Energiaviraston päätös 7.5.2021 Dnro 1438/422/2021

Asian tausta ja asian käsittely markkinaoikeudessa

Energiavirasto 14.3.2021 saamansa tutkintapyynnön perusteella aloittanut tutkinnan Keuruun Sähkö Oy:n menettelystä sähkönmyyjän vaihtamista ja sähkönjakelun keskeyttämistä koskevassa tilanteessa sekä jakeluverkonhaltijan syrjimättömyysvelvoitteen noudattamisesta.

Energiavirasto on 7.5.2021 tekemällään päätöksellä Dnro 1438/422/2021 velvoittanut Keuruun Sähkö Oy:n ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin sähkömarkkinalain ja sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (66/2009, mittausasetus) vastaisen menettelynsä korjaamiseksi. Energiavirasto on lisäksi päätöksellään velvoittanut Keuruun Sähkö Oy:n toimimaan jatkossa sähkömarkkinalain 18 §:n mukaisen verkonhaltijan tasavertaisuus- ja syrjimättömyysvelvoitteen mukaisesti ja ilmoittamaan loppukäyttäjälle, että tämä voi tehdä sähkönmyyntisopimuksen minkä tahansa sähkönmyyjän kanssa ja että Keuruun Sähkö Oy:n menettelytavat jakeluverkonhaltijana uuden avoimen toimituksen aloittamisessa eivät riipu siitä, minkä sähkönmyyjän loppukäyttäjä valitsee.

Energiavirasto on edelleen päätöksellään velvoittanut Keuruun Sähkö Oy:n menettelemään mittausasetuksen 2 luvun 1 §:n 3 momentin ja 3 luvun 4 §:n 1 ja 2 momentin säännösten mukaisesti. Päätöksessä on vielä edellytetty, että Keuruun Sähkö Oy:n toimittaa Energiavirastolle 60 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista selvityksen toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt päätöksen johdosta ja niiden aikataulu.

Energiavirasto on valituksenalaisessa päätöksessä muun ohella todennut, että Keuruun Sähkö Oy on menetellyt mittausasetuksen 3 luvun 4 §:n 1 momentin vastaisesti, kun se ei ole antanut toimituksen alkamista koskevaa vahvistusilmoitusta uudelle avoimelle toimittajalle. Päätöksen mukaan Keuruun Sähkö Oy on menetellyt mittausasetuksen 2 luvun 1 §:n 3 momentin vastaisesti, kun se on keskeyttänyt sähkönjakelun kyseessä olevaan käyttöpaikkaan, vaikka loppukäyttäjällä on ollut avoin toimittaja. Edelleen päätöksessä on todettu, että Keuruun Sähkö Oy on menetellyt sähkömarkkinalain 18 §:ssä säädetyn jakeluverkonhaltijan tasapuolisuus- ja syrjimättömyysvelvoitteen vastaisesti, kun se ei ole ilmoittanut loppukäyttäjälle, että tämä voi tehdä sähkönmyyntisopimuksen minkä tahansa sähkönmyyjän kanssa ja että Keuruun Sähkö Oy:n menettelytavat jakeluverkonhaltijana uuden avoimen toimituksen aloittamisessa eivät riipu siitä, minkä sähkönmyyjän loppukäyttäjä valitsee.

Valitus

Vaatimukset

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja velvoittaa Energiaviraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.060 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Energiaviraston valituksenalainen päätös on ollut virheellinen, eikä valittaja ole menetellyt päätöksessä esitetyin tavoin lainvastaisesti.

Energiavirasto on soveltanut mittausasetuksen 2 luvun 1 §:n 3 momenttia virheellisesti nyt kyseessä olevaan tilanteeseen. Sähkönkäyttöpaikalla on ollut sopimukseton tila, jossa ei ole ollut voimassa siirto- tai verkkosopimuksia. Näin ollen valittajalla on ollut mittausasetuksen 2 luvun 1 §:n 3 momenttiin perustuva oikeus keskeyttää sähkönsiirto- ja jakelu nyt kyseessä olevalle sähkönkäyttöpaikalle, kun sen tiedossa ei ole ollut asiakasta eikä sille avointa toimittajaa.

Toisin kuin Energiaviraston valituksenalaisessa päätöksessä on todettu, mittausasetuksen 3 luvun 4 § ei sovellu käsillä olevaan tilanteeseen, jossa kyseessä ei ole ollut myyjänvaihtoprosessi, jossa loppukäyttäjä vaihtaa avoimen toimittajan toiseen toimittajaan, vaan tilanne, jossa nykyinen loppukäyttäjä muuttaa sähkönkäyttöpaikalta pois ja avoimen toimittajan on ilmoitettava riittävät tiedot uudesta loppukäyttäjästä sähkönjakelijalle. Kyseessä olevassa tapauksessa valittaja on vastaanottanut 15.11.2020 poismuuttoilmoituksen, jonka seurauksena sillä ei ole ollut käyttöpaikalla olevaa asiakasta 17.11.2020 lähetettyyn myyjänvaihto- eli myynninaloitussanomaan. Näin ollen kyseessä olevassa asiassa ei tule arvioida sitä, onko valittaja toiminut mittausasetuksen 3 luvun 4 §:n mukaisesti vai ei, kun sanoman lähettäjä ei ole ollut lain mukainen uusi avoin toimittaja.

Energiavirasto on tulkinnut sähkömarkkinalakia väärin, kun se on valituksenalaisessa päätöksessään todennut, että sähkömarkkinalaissa tai sen nojalla annetuissa asetuksissa tai muissa säädöksissä ei säädetä, että sisäänmuuttosanoma olisi edellytyksenä uuden avoimen toimituksen aloittamiselle. Energiaviraston toteamuksessa ei ole otettu huomioon sähkömarkkinalain nojalla säädettyä sähkökaupassa ja sähköntoimitusten selvityksessä noudatettavasta tiedonvaihdosta annettua työ- ja elinkeinoministeriön asetusta (273/2016, tiedonvaihtoasetus), jossa edellytetään, että viestinnässä sovelletaan Ediel-sovellusohjetta. Tiedonvaihtoasetuksen mukaan sen 3 §:n 1 momentissa tarkoitetut ilmoitukset tulee tehdä Ediel Nordic Groupin hyväksymän PRODAT.F97A-sanoman ja siihen kulloinkin voimassa olevan sovellusohjeen sekä järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan hyväksymän raportin ”Ediel-sanomavälityksen yleiset sovellusohjeet” mukaisesti. Lisäksi tiedonvaihtoasetuksen 4 luvun 16 §:n 2 momentin mukaan ilmoitukset on tehtävä EDIFACT ISO 9735 -standardin käytäntöjä noudattaen.

Tiedonvaihtoasetuksessa viitattu PRODAT-sanoma on joukko EDIFACT-sanomia, jotka on kehitetty sähköyhtiöiden käyttöpaikka-, sopimus- ja asiakastietojen välittämiseen. Valittaja on vastaanottanut muuttosanoma Z03[14] sijasta Z03[1]-sanoman, joka ei ole sisältänyt tilanteessa tarvittavia uuden asiakkaan henkilötietoja.

Nyt kyseessä olevaan asiaan soveltuvassa sisäänmuuttosanomassa tulee välittää asiakkaan sen hetkinen eli sanoman muodostushetken postiosoite sopimusvahvistuksen lähettämistä varten, ja osoitteen muututtua sähköntoimittajan tulisi ilmoittaa siitä sähköpostilla verkonhaltijalle. Koska verkonhaltija ei ole vastaanottanut näitä tietoja, ei se ole voinut lähettää sähkönkäyttöpaikan uudelle asiakkaalle esimerkiksi sopimusvahvistusta, ja näin ollen käyttöpaikan uuden käyttäjän sanomaan on vastattu negatiivisella sanomalla.

Myyjä vastaa siitä, että muuttotilanteissa välitetään oikeat ja riittävät tiedot verkonhaltijalle sopimusvahvistuksien ja laskujen lähettämistä varten. Tiedonvaihtoasetuksessa määrätään, että tiettyä muotoa on avoimen toimittajan ja sähköjakelijan välisessä viestinnässä noudatettava. Tiedonvaihtoasetuksessa viitatussa Ediel-sovellusohjeissa todetaan, että vastuu sanoman perille toimittamisesta on sanoman lähettäjällä aina vastaussanoman tai kuittauksen saapumiseen saakka.

Koska sähkönkäyttöpaikan uusi käyttäjä on sähkön myyjänä toimittanut tiedonvaihtoasetuksen vastaisen sanoman, valittajalle ei ole toimitettu sellaista sanomaa, jonka perusteella tulisi arvioida, onko valittaja toiminut mittausasetuksen 3 luvun 4 §:n 1 momentin mukaisesti. Lisäksi, koska uusi avoin toimittaja ei ole toimittanut sisäänmuuttosanomaa tai palannut asiaan muutoin ja koska käyttöpaikalle on näin ollen jäänyt sopimukseton tila, valittajalla on ollut mittausasetuksen 2 luvun 1 §:n 3 momentin mukainen peruste keskeyttää sähkönjakelu sähkönkäyttöpaikalle.

Valittajan palveluiden tarjonnassa ei ole perusteettomia tai sähkökaupan kilpailua ilmeisesti rajoittavia ehtoja. Valittaja on solminut nyt kyseessä olevassa asiassa sähkönmyyntisopimuksen viikonloppuna, kun asiakas on soittanut vikapäivystäjälle ja pyytänyt sähkön toimittamista sähkönkäyttöpaikalle välittömästi. Vikapäivystäjällä ei ole viikonloppuna ollut tiedossa muita vaihtoehtoja sähköjen toimittamiseksi sähkönkäyttöpaikalle asiakkaan pyynnön mukaisesti heti, kuin tehdä sähkön myyntiä koskeva sopimus valittajan kanssa. Kyse ei siis ole ollut valittajan normaaleista toimintatavoista sähkön myynnissä, joihin kuuluu antaa asiakkaalle mahdollisuus solmia sopimus minkä tahansa avoimen sähkön toimittajan kanssa. Sopimuksen solmimisen jälkeen asiakas on saanut normaalin käytännön mukaisesti vahvistuskirjeen sekä ohjeet sopimuksen perumiseksi ja myyjän vaihtamiseksi. Lisäksi valittaja on 8.2.2021 soittanut asiakkaalle tarkistaakseen, haluaako hän tehdä myyntisopimuksen valittajan vai jonkun muun avoimen toimittajan kanssa. Asiakas on puhelussa ilmoittanut tekevänsä myyntisopimuksen valittajan kanssa toistaiseksi.

Energiaviraston lausunto

Vaatimukset

Energiavirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perustelut

Energiavirasto on tehnyt päätöksensä sähkömarkkinalaista ja sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetusta laista (valvontalaki) ilmenevän toimivaltansa puitteissa. Energiavirasto on noudattanut soveltuvia säädöksiä sekä ottanut huomioon niitä koskevista lainvalmisteluasiakirjoista ilmenevät perustelut sekä suhteuttanut harkintavallan käyttönsä yleisiin hallinto-oikeudellisiin periaatteisiin.

Sähkönjakelun keskeyttämistä koskevan valittajan menettelyn lainmukaisuuden tarkastelussa on ensin arvioitava, onko nyt kyseessä olevalla käyttöpaikalla ollut avointa toimittajaa, kun valittaja on keskeyttänyt sähkönjakelun. Mittausasetuksen 1 luvun 1 §:n 6 kohdan mukaan uudella avoimella toimittajalla tarkoitetaan avointa toimittajaa, joka on tehnyt ennen avoimen toimittajan vaihtumista ilmoituksen uuden avoimen toimituksen alkamisesta sähkönkäyttöpaikkaan ja jolle sähkönkäyttöpaikan uusi avoin toimitus on joko siirtymässä tai siirtynyt.

Käyttöpaikan avoin toimittaja on tehnyt 15.11.2020 poismuuttosanoman, jonka mukaan avoimen toimittajan toimitus päättyy 2.2.2021.Käyttöpaikalla on siten toiminut avoimena toimittajana loppukäyttäjän vanha myyjä kyseiseen päivään asti. Uuden myyjän tehdessä 17.11.2020 myynninaloittamisilmoituksen 2.2.2021 alkavasta toimituksestaan, on uudesta myyjästä muodostunut käyttöpaikalle uusi avoin toimittaja, jolle sähkönkäyttöpaikan uusi avoin toimitus on mittausasetuksen 1 luvun 1 §:n 6 kohdan mukaisesti siirtymässä. Näin ollen käyttöpaikalla on koko ajan ollut mittausasetuksen mukaisesti avoin toimittaja, eli ensin vanha sähkönmyyjä ja sen jälkeen uusi avoin toimittaja, joka on ilmoittanut toimituksensa alkamisesta ja jolle toimitus on ollut siirtymässä.

Uusi avoin toimittaja on ilmoittanut uudesta sähkönmyyntisopimuksesta käyttöpaikkaan, ja sähkönkäytön on ollut tarkoitus jatkua kohteessa. Kyseessä olevalta käyttöpaikalta ei edellä esitetyn perusteella ole puuttunut 2.2.2021 avointa toimittajaa, joten jakeluverkonhaltijana toimineen valittajan ei olisi pitänyt keskeyttää sähkönkäyttäjän sähkönjakelua. Kysymys ei ole ollut sopimuksettomasta tilasta, jossa käyttöpaikkaan ei olisi kenenkään myyjän toimesta tehty myyntisopimusta loppukäyttäjän kanssa. Edellä esitetyn perusteella valittaja on toiminut valituksenalaisessa päätöksessä todetulla tavalla mittausasetuksen 2 luvun 1 §:n 3 momentin vastaisesti keskeyttäessään sähköt käyttöpaikalle.

Sähköjen keskeyttäminen käyttöpaikalla on ylipäänsä äärimmäinen menettely, ja se on lainsäädännössä rajattu vain tiettyihin tarkasti säänneltyihin tilanteisiin. Tilanteessa, jossa uusi myyjä on ilmoittanut aloittavansa sähköntoimituksen käyttöpaikalle, edellytyksiä jakelun keskeyttämiselle ei ole ollut. Loppukäyttäjän suojan näkökulmastakin keskeyttämisen edellytyksiä tulee tulkita suppeasti.

Energiaviraston tehtäviä ja toimivaltaa säätelevän valvontalain 4 §:ssä on säädetty Energiaviraston yleistehtäväksi muun ohella tehokkaan kilpailu- ja kuluttajasuojan varmistaminen sekä vaikuttaa heikossa asemassa olevien asiakkaiden suojeluun. Kysymyksessä on ollut poikkeuksellinen tilanne, jossa käyttöpaikalla asuva henkilö on tehnyt poismuuttosanoman vanhan myyjän verkkopalvelun kautta muuttamatta kuitenkaan itse kyseiseltä käyttöpaikalta pois. Käyttöpaikalla asuvien tarkoituksena on ollut ainoastaan muuttaa sähkönmyyntisopimus käyttöpaikan omistajan nimiin ja vaihtaa tässä yhteydessä sähkön myyjää. Käytännössä kyseessä ei ole siten edes tarkoitettu olevan poismuutto, vaan myyjänvaihtotilanne, riippumatta siitä millaisena sanoma on jakeluverkonhaltijalle näyttäytynyt. Virhe sanomien osalta ei voi asiakkaan näkökulmasta aiheuttaa sellaista kohtuutonta tilannetta, jossa sähkö voitaisiin käyttöpaikalta keskeyttää, etenkin kun jakeluverkonhaltijan tiedossa on, että kyseiselle käyttöpaikalle on ilmoittautunut uusi myyjä.

Sähkönmyyjän mahdollisesti toimittamaa virheellistä sanomaa ei edellä esitetyn perusteella voida pitää perusteltuna syynä sähköjen keskeyttämiseen käyttöpaikalla tai sille, että uutta myyjää ei katsottaisi ollenkaan avoimeksi toimittajaksi. Mittausasetuksen 2 luvun 1 §:n 3 momentti on asiassa yksiselitteinen, ja sähköt saadaan keskeyttää vain, jos käyttöpaikalla ei ole avointa toimittajaa tai jos tällä ei ole tasevastaavaa.

Energiavirasto on ottanut huomioon tapaukseen sovellettavat säännökset siltä osin kuin niillä on ollut asian kannalta merkitystä. Näin ollen myös mittausasetuksen 3 luvun 4 § soveltuu tilanteeseen. Valittajan suppea tulkinta säännöksen soveltumisesta on virheellinen eikä se saa tukea myöskään säännöksen sanamuodosta. Mittausasetuksen 3 luvun 4 §:ää on sovellettava myyjänvaihtoilmoitusten lisäksi myös myynninaloittamisilmoituksiin. Säännöksessä ei ole poissuljettu muita myynninaloittamistilanteita säännöksen soveltamisalasta, ja myös säännöksen sananmuodon voidaan tulkita sisältävän kaikki myynnin aloittamista koskevat tilanteet.

Mittausasetuksen säännökset ovat uuden avoimen toimittajan toimituksen alkamista koskevien sanomien hyväksymisen ja hylkäämisen osalta selvät. Asetuksen 3 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan jakeluverkonhaltijan on annettava toimituksen alkamista koskeva vahvistusilmoitus uudelle avoimelle toimittajalle, ja pykälän 2 momentissa on puolestaan säädetty edellytykset sille, että jakeluverkonhaltija ilmoittaa uudelle avoimelle toimittajalle, että tämän toimitusta ei voida aloittaa. Valituksenalaisen päätöksen mukaisesti valittaja ei ole vastaanottanut sellaista mittausasetuksen 3 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitettua ilmoitusta, jonka perusteella se olisi ollut oikeutettu ilmoittamaan uudelle avoimelle toimittajalle, että sen toimitusta ei voida aloittaa.

Tiedonvaihtoasetuksessa on puolestaan säädetty muun ohella edellä kuvattujen ilmoitusten osalta käytettävistä menettelyistä eli käytännössä siitä, millaisia ilmoitusten tulee olla. Tiedonvaihtoasetuksessa ei sen sijaan ole säädetty siitä, että jakeluverkonhaltija voi hylätä virheellisessä muodossa tulleen ilmoituksen, vaan sen osalta on noudatettava, mitä mittausasetuksessa on säädetty. Ediel-sanomaliikenneohjetta ei ole ollut tarpeen soveltaa nyt käsiteltävänä olevassa asiassa, eikä toimituksen alkamista koskevan sanoman sisällöllä ole tässä tapauksessa ollut vaikutusta arvioitaessa jakeluverkonhaltijan mittausasetuksen mukaisten velvoitteiden noudattamista.

Sähkösopimuksen solmimisen osalta asiassa ei ole merkitystä sillä, onko valittajan kanssa tehtävä sopimus ollut käytännössä nopein mahdollinen keino saada sähköt kytkettyä sähkönkäyttöpaikkaan. Merkitystä sähkömarkkinalain 18 §:n tasapuolisuus- ja syrjimättömyysvelvoitetta tulkittaessa on sillä, onko asiakkaalle käytännössä annettu tieto siitä, että se voi tehdä sopimuksen minkä tahansa sähkönmyyjän kanssa ja, että tämä myyjänvaihto tulee käsitellä jakeluverkonhaltijan toimesta yhtä nopeasti, oli kyseessä sitten saman yrityksen sähkönmyynnistä vastaava taho tai ulkopuolinen sähkönmyyjä. Asiassa on siten oleellista, että verkonhaltijan toimintaan ei saa vaikuttaa se, kuka loppukäyttäjän sähkönmyyjä on. Jakeluverkonhaltija ei saa antaa oman yhtiönsä sähkönmyyntitoimintoja suosivaa ohjeistusta loppukäyttäjälle. Jakeluverkonhaltijan on käsiteltävä myyjänvaihto jokaisessa tapauksessa yhtä nopeasti ja samoin menettelytavoin, riippumatta siitä, mikä kunkin sähkönmyyjän valmius aikataulullisesti on tehdä sopimus asiakkaan kanssa.

Menettely, jossa jakeluverkonhaltija on todennut asiakkaalle, että ainoa keino saada sähköt käyttöpaikalle kytkettyä välittömästi on tehdä myyntisopimus mainitun jakeluverkonhaltijan kanssa, on vastoin sähkömarkkinalain 18 §:n syrjimättömyys- ja tasapuolisuusvelvoitetta. Valittaja ei itsekään kiistä toimineensa asiassa edellä kuvatun mukaisesti ja näyttää todetessaan, ettei kyseinen toimintatapa ole yhtiön normaalitapa, ymmärtävän, että kyseinen toimintatapa ei ole ollut tapauksessa oikea. Merkitystä lainvastaista toimintaa arvioitaessa nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ei tule antaa sille, onko kyseinen tapahtuma ollut yksittäinen tapahtuma vai onko kyseessä yleisempi toimintatapa. Asiassa ei ole merkitystä myöskään sillä, että valittaja on sopimuksen solmimisen jälkeen 8.2.2021 tiedustellut jälkikäteen asiakkaan halukkuutta tehdä myyntisopimus valittajan tai jonkun muun myyjän kanssa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt olevan kohtuutonta katsoa, että vastaanottaessaan silloiselta toimittajalta poismuuttosanoman valittajan olisi tullut ymmärtää, ettei silloisen toimittajan toimittama muuttosanoma olisi todellisuudessa tarkoittanut kyseisen sähkönkäyttöpaikan asiakkaan vaihtumista. Lisäksi sähkömarkkinalain 75 §:n perusteella sähkökaupan ilmoitukset on tehtävä niille säädettyä ilmoitusmenettelyä noudattaen, ja valittajalla on ollut sähkömarkkinalakiin perustuva edellytys olettaa, että asiakas vaihtuu. Näin ollen valittaja on myös perustellusti vaatinut sisäänmuuttosanoman uudelta avoimelta toimittajalta.

Energiaviraston lausunnossaan esittämä argumentti siitä, ettei jakeluverkonhaltijalla olisi mahdollisuutta hylätä virheellisessä muodossa tullutta ilmoitusta tiedonvaihtoasetuksen perusteella, on kestämätön. Tiedonvaihtoasetuksen 15 §:n mukaan sähkömarkkinoiden osapuolet ja taseselvittäjät ovat velvollisia varmistamaan ennen sähkökaupan aloittamista, että heidän lähettämänsä ilmoitukset täyttävät tiedonvaihtoasetuksen mukaiset sanomia koskevat vaatimukset. Edelleen tiedonvaihtoasetuksen 16§:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tiedonvaihtoasetuksen 3 §:n 1 momentissa tarkoitetut ilmoitukset tulee tehdä Ediel-sanomaliikenneohjeen mukaisesti. Tiedonvaihtoasetuksen 3 §:n 1 momentin mukaan avoimen toimittajan on tehtävä mittausasetuksen 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetut ilmoitukset enintään 90 ja vähintään 14 päivää ennen avoimen toimituksen alkamista tai päättymistä.

Muut lausumat

Energiavirasto on esittänyt, että valittajan oikeudenkäyntikulujen ei voida katsoa olevan vastaselitykseen kuluneen työmäärän osalta kohtuulliset. Valittajan vastaselityksessä ei ole esitetty uusia väitteitä tai tuotu esiin uusia seikkoja. Asiassa ei myöskään ole kyse sellaisesta asiasta, joka vaatisi asiaan perehtyneeltä lainopilliselta asiantuntijalta erityisen merkittävää työpanosta.

Energiavirasto on toimittanut lisäselvityksiä.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on arvioitava, onko Energiaviraston päätös ollut virheellinen, kun siinä on katsottu valittajan menetelleen mittausasetuksen 3 luvun 4 §:n 1 momentin vastaisesti, kun se ei ole päätöksen mukaan antanut toimituksen alkamista koskevaa vahvistusilmoitusta uudelle avoimelle toimittajalle. Asiassa on lisäksi arvioitava, onko Energiaviraston päätös ollut virheellinen, kun siinä on katsottu valittajan menetelleen mittausasetuksen 2 luvun 1 §:n 3 momentin vastaisesti keskeyttäessään sähkönjakelun kyseessä olevaan käyttöpaikkaan, vaikka loppukäyttäjällä on päätöksen mukaan ollut avoin toimittaja.

Asiassa on edelleen arvioitava, onko Energiaviraston päätös ollut virheellinen, kun päätöksessä on katsottu valittajan menetelleen sähkömarkkinalain 18 §:ssä säädetyn jakeluverkonhaltijan tasapuolisuus- ja syrjimättömyysvelvoitteen vastaisesti, kun se ei ole ilmoittanut loppukäyttäjälle, että tämä voi tehdä sähkönmyyntisopimuksen minkä tahansa sähkönmyyjän kanssa ja että Keuruun Sähkö Oy:n menettelytavat jakeluverkonhaltijana uuden avoimen toimituksen aloittamisessa eivät riipu siitä, minkä sähkönmyyjän loppukäyttäjä valitsee.

Asiassa on vielä arvioitava, onko Energiaviraston päätös ollut virheellinen, kun siinä on edellä mainitun perusteella velvoitettu valittaja korjaamaan menettelyään päätöksessä tarkemmin yksilöidyin tavoin.

Sovellettavat oikeusohjeet

Sähkömarkkinalain 1 §:n 1 momentin mukaan mainitun lain tarkoituksena on varmistaa edellytykset tehokkaasti, varmasti ja ympäristön kannalta kestävästi toimiville kansallisille ja alueellisille sähkömarkkinoille sekä Euroopan unionin sähkön sisämarkkinoille siten, että hyvä sähkön toimitusvarmuus, kilpailukykyinen sähkön hinta ja kohtuulliset palveluperiaatteet voidaan turvata loppukäyttäjille. Sen saavuttamisen ensisijaisina keinoina ovat terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen sähkön tuotannossa ja toimituksessa sekä kohtuullisten ja tasapuolisten palveluperiaatteiden ylläpitäminen sähköverkkojen toiminnassa.

Sähkömarkkinalain 1 §:n 1 momentin esitöiden (HE 20/2013 vp s. 158‒159) mukaan lain soveltajien tulee huomioida momentissa tarkoitetut tavoitteet lakia soveltaessaan ja tulkitessaan. Sähkömarkkinalain tarkoituksena on varmistaa edellytykset tehokkaasti, varmasti ja ympäristön kannalta kestävästi toimiville kansallisille ja alueellisille sähkömarkkinoille sekä Euroopan unionin sähkön sisämarkkinoille. Lain tavoitteiden toteutuminen ilmenee viimekädessä sen vaikutuksina sähkön loppukäyttäjille. Lain tavoitteiden toteumista tulee tämän vuoksi arvioida loppukäyttäjien näkökulmasta. Tämän vuoksi tavoitesäännöksessä asetetaan tavoitteeksi pyrkimys turvata loppukäyttäjille hyvä sähkön toimitusvarmuus, kilpailukykyinen sähkön hinta ja kohtuulliset palveluperiaatteet. Sähkömarkkinoiden varmuudella tarkoitetaan sähkön hankinta- ja toimitusvarmuutta sekä teknistä turvallisuutta.

Sähkömarkkinalain 1 §:n 2 momentin mukaan sähköalan yritysten tehtäviin kuuluu huolehtia asiakkaittensa ja verkkonsa käyttäjien sähkönhankintaan liittyvistä palveluista sekä edistää omassa ja näiden toiminnassa sähkön tehokasta ja säästäväistä käyttöä.

Sähkömarkkinalain 18 §:n mukaan verkonhaltijan on tarjottava sähköverkkonsa palveluita sähkömarkkinoiden osapuolille tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Palveluiden tarjonnassa ei saa olla perusteettomia tai sähkökaupan kilpailua ilmeisesti rajoittavia ehtoja.

Sähkömarkkinalain 18 §:n esitöiden (HE 20/2013 vp s. 77 ja 78) mukaan verkkopalvelujen tarjonnan tulee tapahtua verkon käyttäjille tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Se merkitsee, että tietty palvelu on tarjottava samoilla, yhtenäisillä ehdoilla kaikille verkon käyttäjille. Palvelun ehdot eivät esimerkiksi riipu siitä, kenen sähköä verkossa siirretään. Sähkön ostajan palvelu ei saa liioin muuttua perusteetta, kun sähköntoimittaja vaihtuu. Verkkopalvelujen ehdot voivat kuitenkin vaihdella palvelujen käytön suhteen erikokoisten tai -tyyppisten verkon käyttäjien välillä. Myös lainsäädännön verkonhaltijoille asettamat vaatimukset voivat edellyttää tai oikeuttaa erilaiseen palveluun eri verkonkäyttäjäryhmien osalta. Saman verkonkäyttäjäryhmän sisällä tulee kuitenkin soveltaa yhtäläisiä ehtoja ja palveluperiaatteita.

Sähkömarkkinalain 21 §:n mukaan verkonhaltijan on kohtuullista korvausta vastaan myytävä sähkön siirto- ja jakelupalveluja niitä tarvitseville sähköverkkonsa siirtokyvyn rajoissa.

Sähkömarkkinalain 22 §:n 1 momentin (108/2019) mukaan verkonhaltijan on järjestettävä sähköverkossaan taseselvityksen ja laskutuksen perustana oleva sähköntoimitusten mittaus sekä mittaustietojen rekisteröinti ja ilmoittaminen sähkömarkkinoiden osapuolille. Taseselvityksessä ja laskutuksessa tarvittavat mittaustiedot on ilmoitettava sähkönkäyttöpaikka- tai mittauskohtaisesti.

Sähkömarkkinalain 22 §:n 4 momentin (108/2019) mukaan tarkempia säännöksiä sähköntoimitusten mittauksesta sähköverkoissa annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Sähkömarkkinalain 75 §:n mukaan sähkömarkkinoiden osapuolen ja verkonhaltijan on huolehdittava vastuulleen kuuluvien sähkökaupan, tasevastuun täyttämisen sekä taseselvityksen edellyttämien ilmoitusten tekemisestä. Kukin ilmoitus on tehtävä sille asetetussa määräajassa sekä sille säädettyä ilmoitusmenettelyä noudattaen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin ilmoitusvelvollisuuden sisällöstä. Ministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset ilmoitusmenettelystä.

Sähkömarkkinalain 75 §:n esitöiden (HE 20/2013 vp s. 116) mukaan ilmoitusvelvoitteesta säätäminen on tarpeen, koska sähkömarkkinoiden toiminta edellyttää muiden osapuolten toiminnan huomioon ottamista siten, että nämä saisivat muilta osapuolilta käyttöönsä omaan toimintaansa vaikuttavia tietoja. Tällaisia tietoja ovat lähinnä kunkin osapuolen taseeseen sekä taseselvitykseen liittyvien tehtävien täyttämiseen vaikuttavat sähköntoimitus- ja mittaustiedot. Ilmoitusvelvoite rajataan kuitenkin vain välttämättömimpiin tietoihin ja niiden asiaton hyväksikäyttö pyrittäisiin ehkäisemään, jotta sähkömarkkinoiden osapuolten liikesalaisuudet eivät joutuisi kilpailijoiden tietoon. Ilmoitettavia tietoja ovat ensinnäkin tiedot, joilla varmistetaan, että osapuoli on järjestänyt tasevastuunsa. Tämän lisäksi tulee ilmoittaa taseselvitykseen sekä muiden osapuolten taseenhallintaan tarvittavia toimitusten määriä ja ajankohtia koskevia ennakkoilmoitus- ja mittaustietoja sekä siirtoja koskevia mittaustietoja. Ilmoitusvelvollisuus kohdistuu tarpeen mukaan kaikkiin sähkömarkkinoiden osapuoliin ja sen sisältö vaihtelisi osapuolen harjoittaman toiminnan luonteen mukaan

Sähkömarkkinalain 102 §:n 1 momentin mukaan jakeluverkonhaltija ei saa keskeyttää sähkönjakelua vähittäismyyjästä johtuvasta syystä, ennen kuin jakeluverkonhaltija on ilmoittanut loppukäyttäjälle sähkönjakelun keskeyttämisestä ja sen syystä. Jakeluverkonhaltijan on huolehdittava siitä, että kuluttajalle toimitetaan sähköä vähintään kolmen viikon ajan ilmoituksen lähettämisestä.

Sähkömarkkinalain 102 §:n 2 momentin mukaan jakeluverkonhaltija ei saa keskeyttää sähköntoimitusta toimitusvelvollisuuden piirissä olevalle loppukäyttäjälle, ennen kuin Energiamarkkinavirasto on lain 67 §:n nojalla määrännyt uuden vähittäismyyjän.

Sähkömarkkinalain 103 §:n 1 momentin mukaan sähkönjakelu tai sähköntoimitus voidaan keskeyttää, jos loppukäyttäjä on olennaisesti laiminlyönyt jakeluverkonhaltijalle tai vähittäismyyjälle tulevien maksujen suorittamisen tai on muutoin olennaisesti rikkonut sopimukseen perustuvia velvoitteitaan. Ennen sähkönjakelun tai sähköntoimituksen keskeyttämistä loppukäyttäjälle on lähetettävä kirjallinen huomautus maksun laiminlyönnistä tai muusta sopimusrikkomuksesta sekä aikaisintaan kahden viikon kuluttua huomautuksen lähettämisestä erillinen katkaisuvaroitus.

Mittausasetuksen 1 luvun 1 §:n (217/2016) 1 kohdan mukaan avoimella toimituksella tarkoitetaan sähköntoimitusta, jossa sähköntoimittaja toimittaa asiakkaalleen kaiken tämän tarvitseman sähkön, sekä sähköntoimitusta, jossa sähköntoimittaja tasapainottaa asiakkaan sähköntuotannon ja -hankinnan sekä sähkönkäytön ja -toimituksen erotuksen toimittamalla puuttuvan sähkömäärän tai vastaanottamalla ylijäämän kunkin tasatunnin aikana.

Mittausasetuksen 1 luvun 1 §:n (217/2016) 5 kohdan mukaan nykyisellä avoimella toimittajalla tarkoitetaan avointa toimittajaa, joka toimittaa sähkönkäyttöpaikkaan sähköenergiaa ennen avoimen toimittajan vaihtumista. Pykälän 6 kohdan mukaan uudella avoimella toimittajalla tarkoitetaan avointa toimittajaa, joka on tehnyt ennen avoimen toimittajan vaihtumista ilmoituksen uuden avoimen toimituksen alkamisesta sähkönkäyttöpaikkaan ja jolle sähkönkäyttöpaikan uusi avoin toimitus on siirtymässä tai siirtynyt.

Mittausasetuksen 2 luvun 1 §:n (217/2016) 1 momentin mukaan sähkömarkkinoiden osapuolella tulee olla avoin toimittaja osapuolen sähköntuotantoa ja -hankintaa sekä sähkönkäyttöä ja -toimitusta varten mainitussa luvussa säädetyn mukaisesti. Pykälän 2 momentin mukaan avoimen toimittajan tulee osoittaa sähkömarkkinoiden osapuolelle suorittamalleen avoimelle toimitukselle tasevastaava, joka tämän avoimen toimituksen tai siihen ulottuvan katkeamattoman avointen toimitusten ketjun välityksellä tasapainottaa kysymyksessä olevaan avoimeen toimitukseen perustuvan sähköntuotannon ja -hankinnan sekä sähkönkäytön ja -toimituksen osapuolelle.

Mittausasetuksen 2 luvun 1 §:n (217/2016) 3 momentin mukaan verkonhaltija saa keskeyttää sähkömarkkinoiden osapuolen sähkönsiirron ja -jakelun, jos osapuolella ei ole avointa toimittajaa tai, jos osapuolen avoimella toimittajalla ei ole tasevastaavaa. Jakeluverkonhaltija ei kuitenkaan saa keskeyttää sähkönkäyttäjän sähkönjakelua sinä aikana, kun sähkönkäyttäjälle toimitetaan sähköä sähkömarkkinalain 102 §:ään perustuen.

Mittausasetuksen 3 luvun 1 §:n (217/2016) 1 momentin mukaan avoin toimittaja on velvollinen ilmoittamaan avoimen toimituksen alkamisesta ja päättymisestä toimituksen toisen osapuolen taseselvittäjälle. Ilmoitus on tehtävä lisäksi sähköverkkoon liittyneen osapuolen verkonhaltijalle, jos tämä ei toimi osapuolen taseselvittäjänä. Jos avoimella toimittajalla ei ole ollut aikaisemmin toimitusta kyseiselle mittausalueelle, ilmoitus on tehtävä myös avoimen toimittajan omalle taseselvittäjälle. Ilmoituksessa on yksilöitävä sähkön toimituskohde, avoimen toimittajan sopimustunnus sekä toimituksen alkamis- tai päättymisajankohta.

Mittausasetuksen 3 luvun 4 §:n (217/2016) 1 momentin mukaan jakeluverkonhaltijan on annettava toimituksen alkamista koskeva vahvistusilmoitus uudelle avoimelle toimittajalle. Jakeluverkonhaltija on velvollinen vahvistamaan tiedon toimituksen alkamisesta uudelle avoimelle toimittajalle myös siinä tapauksessa, että nykyinen avoin toimittaja laiminlyö sopimuksen voimassaoloa koskevan asetuksen 3 §:n mukaisen ilmoitusvelvollisuutensa. Vahvistusilmoitukseen on liitettävä sähkönkäyttöpaikan voimassa oleva vuosienergia-arvio.

Mittausasetuksen 3 luvun 4 §:n (217/2016) 2 momentin mukaan jakeluverkonhaltijan on 1 momentissa tarkoitetun vahvistusilmoituksen asemesta ilmoitettava uudelle avoimelle toimittajalle, että tämän toimitusta ei voida aloittaa, jos:

1. nykyinen avoin toimittaja on tehnyt jakeluverkonhaltijalle 3 §:n mukaisen ilmoituksen toimituksensa jatkumisesta;
2. toimituksen toiseksi osapuoleksi ilmoitettu sähkönkäyttäjä on ilmoittanut jakeluverkonhaltijalle kirjallisesti, että hän on kiistänyt kyseisen sähkönmyyntisopimuksen pätevyyden ja ilmoittanut siitä erikseen uudelle avoimelle toimittajalle.

Tiedonvaihtoasetuksen 3 §:n 1 momentin mukaan avoimen toimittajan on tehtävä mittausasetuksen 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetut ilmoitukset enintään 90 ja vähintään 14 päivää ennen avoimen toimituksen alkamista tai päättymistä.

Tiedonvaihtoasetuksen 8 §:n 1 momentin mukaan jakeluverkonhaltijan on vahvistettava uudelle avoimelle toimittajalle tieto avoimen sähköntoimituksen alkamisesta viiden arkipäivän kuluessa toimituksen alkamista koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta.

Tiedonvaihtoasetuksen 15 §:n mukaan sähkömarkkinoiden osapuolet ja taseselvittäjät ovat velvollisia varmistamaan ennen sähkökaupan, tasevastuun täyttämisen ja taseselvityksen edellyttämän tiedonvaihdon aloittamista, että heidän lähettämänsä ilmoitukset täyttävät mainitun asetuksen mukaiset sanomia koskevat vaatimukset ja että heidän tietojärjestelmänsä pystyvät vastaanottamaan näiden vaatimusten mukaisia sanomia.

Tiedonvaihtoasetuksen 16 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan mainitun asetuksen 3 §:n 1 momentissa, 6‒8 §:ssä ja 13 §:n 5 momentissa tarkoitetut ilmoitukset on tehtävä Ediel Nordic Groupin hyväksymän PRODAT.F97A ‑sanoman ja siihen liittyvän kulloinkin voimassa olevan sovellusohjeen sekä järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan hyväksymän raportin "Ediel-sanomavälityksen yleiset sovellusohjeet" mukaisesti.

Tiedonvaihtoasetuksen 16 §:n 2 momentin mukaan edellä 1 momentin 1, 3 ja 5 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset on tehtävä EDIFACT ISO 9735 -standardin käytäntöjä noudattaen.

Tapahtumainkulku ennen valituksenalaisen päätöksen tekemistä

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan jakeluverkonhaltijana toimiva Keuruun Sähkö Oy on saanut 15.11.2020 sen jakeluverkkoon liitetyltä sähkönkäyttöpaikalta 6686 poismuuttosanoman (Prodat-rivi Z08, syykoodi 14 ”Ulosmuutto”) sähkönkäyttöpaikan silloiselta avoimelta toimittajalta. Sähkönmyynnin päättymispäiväksi on sanomassa ilmoitettu 2.2.2021. Poismuuttosanomasta ei ole käynyt ilmi, että sähkönkäyttöpaikan loppukäyttäjä olisi tehnyt tai hänen olisi ollut tarkoitus tehdä uutta sähkönmyyntisopimusta toisen avoimen toimittajan kanssa tai että joku toinen saman sähkönkäyttöpaikan loppukäyttäjä olisi tehnyt tai ollut aikeissa tehdä uutta sähkönmyyntisopimusta.

Keuruun Sähkö Oy on saanut 17.11.2020 samaa sähkönkäyttöpaikkaa koskevan uuden avoimen toimittajan myyjänvaihto- eli myynninaloitussanoman (Prodat-rivi Z03, syykoodi 1 ”Aloitus”), jossa on ilmoitettu sähkönkäyttöpaikan ohella esimerkiksi avoimen toimittajan sopimustunnus sekä ehdotettu myynnin alkamisajankohta 2.2.2021. Mainitussa sanomassa yksilöity uusi avoin toimittaja on ollut eri avoin toimittaja kuin edellä mainitussa poismuuttosanomassa yksilöity avoin toimittaja. Myyjänvaihtosanoma ei ole sisältänyt tietoja sähkönkäyttäjänä tai loppukäyttäjänä toimivasta avoimen toimittajan asiakkaasta.

Keuruun Sähkö Oy on vastannut 17.11.2020 vastaanottamaansa myyjänvaihtosanomaan negatiivisella sanomalla (Virhekoodi, 101 ”Ei käsitelty”). Sanoman kohdasta ”Virheilmoitus” käy ilmi, että Keuruun Sähkö Oy on edellyttänyt uuden avoimen toimittajan lähettävän sähkönkäyttöpaikkaa koskevan sisäänmuuttosanoman (Prodat-rivi Z03, syykoodi 14). Asiassa esitetyn selvityksen mukaan uusi avoin toimittaja ei ole sittemmin lähettänyt Keuruun Sähkö Oy:lle mainittua sähkönkäyttöpaikkaa koskevaa sisäänmuuttosanomaa.

Keuruun Sähkö Oy on katkaissut sähköntoimituksen edellä mainitulle sähkönkäyttöpaikalle 2.2.2021.

Sähkönkäyttöpaikan 6686 sähkönkäyttäjä on solminut marraskuussa 2020 sähkönmyyntisopimuksen uuden avoimen toimittajan kanssa. Tämän sopimuksen on tehnyt henkilö ei ole ollut aiemman sähkönmyyntisopimuksen osapuoli. Marraskuussa 2020 solmitussa sähkönmyyntisopimuksessa on sovittu sähköntoimituksen alkamisajankohdaksi 2.2.2021.

Keuruun Sähkö Oy on saanut 7.2.2021 yhteydenoton sähkönkäyttöpaikan 6686 sähkönkäyttäjältä, jossa on pyydetty Keuruun Sähkö Oy:tä sähköntoimituksen aloittamista välittömästi. Keuruun Sähkö Oy:n edustaja on tässä yhteydessä ohjeistanut sähkönkäyttäjää tekemään sähkönmyyntisopimuksen Keuruun Sähkö Oy:n kanssa. Sähkönkäyttäjä on tehnyt 7.2.2021 Keuruun Sähkö Oy:n kanssa sähkönmyyntisopimuksen, missä yhteydessä sähkönkäyttäjälle on toimitettu sopimusta koskeva vahvistusviesti sekä ohjeet sopimuksen perumiseksi ja myyjän vaihtamiseksi.

Keuruun Sähkö Oy:n edustaja on ottanut 8.2.2021 yhteyttä sähkönkäyttöpaikan 6686 sähkönkäyttäjään ja muun ohella tiedustellut, haluaako hän tehdä sähkönmyyntisopimuksen Keuruun Sähkö Oy:n vai jonkin muun sähkönmyyntiyhtiön kanssa. Sähkönkäyttäjä on ilmoittanut Keuruun Sähkö Oy:lle, että sopimus tehdään toistaiseksi Keuruun Sähkö Oy:n kanssa. Keuruun Sähkö Oy on 8.2.2021 toimittanut tietojärjestelmäänsä sähkönkäyttöpaikkaa koskevan sisäänmuuttosanoman (Prodat-rivi Z03, Syykoodi 14 ”Sisäänmuutto”).

Sähkönkäyttöpaikan 6686 sähkönkäyttäjä on tehnyt 14.3.2021 tutkintapyynnön Energiavirastolle Keuruun Sähkö Oy:n menettelystä sähkönmyyjän vaihtamisessa ja sähkönjakelun keskeyttämisessä.

Energiaviraston valituksenalainen päätös

Energiavirasto on kuultuaan Keuruun Sähkö Oy:tä valituksenalaisessa päätöksessään katsonut, että Keuruun Sähkö Oy on menetellyt mittausasetuksen 3 luvun 4 §:n 1 momentin vastaisesti, kun se ei ole antanut toimituksen alkamista koskevaa vahvistusilmoitusta uudelle avoimelle toimittajalle. Päätöksen mukaan Keuruun Sähkö Oy on lisäksi menetellyt mittausasetuksen 2 luvun 1 §:n 3 momentin vastaisesti, kun se on keskeyttänyt sähkönjakelun kyseessä olevaan käyttöpaikkaan, vaikka loppukäyttäjällä on ollut avoin toimittaja.

Valituksenalaisessa päätöksen perusteluissa on todettu jakeluverkonhaltijan toiminnasta uuden toimituksen aloittamista koskevassa tilanteessa muun ohella seuraavaa:

”Keuruun Sähkö Oy on vastaanottanut kohteen silloiselta sähköntoimittajalta 15.11.2020 sähkönkäyttöpaikkaa koskevan poismuuttosanoman, jonka mukaan silloisen avoimen toimittajan toimitus päättyy 2.2.2021. Keuruun Sähkö Oy on vastaanottanut uudelta avoimelta toimittajalta myynninaloitussanoman 17.11.2020 ja ilmoittanut samana päivänä uudelle avoimelle toimittajalle, että tämän toimitusta ei voida aloittaa. Keuruun Sähkö Oy on 14.4.2021 Energiavirastolle toimittamassaan selvityksessä todennut, että uutta avointa toimitusta ei voitu aloittaa, koska yhtiö oli vastaanottanut kyseessä olevaa sähkönkäyttöpaikkaa koskevan poismuuttosanoman, eikä uusi avoin toimittaja ollut lähettänyt sisäänmuuttosanomaa, ainoastaan myynnin aloittamista koskevan sanoman, joka ei sisällä tietoja loppukäyttäjästä. Poismuuttosanoman jäljiltä sähkönkäyttöpaikassa ei Keuruun Sähkö Oy:n tietojen mukaan ole ollut asiakasta, koska uusi avoin toimittaja ei ollut lähettänyt sisäänmuuttosanomaa, joka sisältää tietoja siitä, kuka on loppukäyttäjänä kyseisellä käyttöpaikalla. Toimittamansa selvityksen mukaan Keuruun Sähkö Oy on ilmoittanut uudelle avoimelle toimittajalle, ettei toimitusta voida aloittaa ennen kuin uusi avoin toimittaja on lähettänyt sisäänmuuttosanoman.

Sähkön vähittäismyyntiä koskevassa Energiateollisuus ry:n julkaisemassa Vähittäismarkkinoiden menettelytapa- ja sanomaliikenneohjeessa on ohjeita sähkönkäyttäjän poismuuttoa koskevissa tilanteissa noudatettavista sanomaliikennekäytännöistä, joihin kuuluu sisäänmuuttosanoman lähettäminen uuden avoimen toimittajan toimesta silloin, kun sähkönkäyttöpaikan loppukäyttäjä vaihtuu. Sanomaliikenneohjeet ovat toimialan suosituksia, mutta eivät lain tai asetuksen kaltaisia säännöksiä, eikä niiden noudattaminen voi syrjäyttää laissa tai asetuksissa säädettyjä velvoitteita. Sähkömarkkinalaissa tai sen nojalla annetuissa asetuksissa tai muissa säädöksissä ei säädetä, että sisäänmuuttosanoma olisi edellytyksenä uuden avoimen toimituksen aloittamiselle, tai että jakeluverkonhaltija voisi ilmoittaa mittausasetuksen 3 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, että toimitusta sähkönkäyttöpaikkaan ei voida aloittaa, jos sisäänmuuttosanomaa ei ole lähetetty.”

Valituksenalaisen päätöksen perusteluissa on todettu Keuruun Sähkö Oy:n menettelystä sähkönjakelun keskeyttämisessä muun ohella seuraavaa:

”Keuruun Sähkö Oy on selvityksessään esittänyt, että se on keskeyttänyt sähkönjakelun kyseessä olevalle käyttöpaikalle, koska käyttöpaikalla ei ole ollut poismuuttoilmoituksen jäljiltä asiakasta eikä voimassa olevaa sähkönmyyntisopimusta, ja siten sähkönjakelun jatkamiselle ei ole ollut edellytyksiä.

Tutkintapyynnön tekijä on tehnyt uuden avoimen toimittajan kanssa sähkönmyyntisopimuksen, jonka mukaan mittausasetuksen 1 luvun 1 §:n 1 kohdassa tarkoitetun avoimen toimituksen on ollut tarkoitus alkaa 2.2.2021. Mittausasetuksen 1 luvun 1 §:n 6 kohdan mukaan uudella avoimella toimittajalla tarkoitetaan avointa toimittajaa, joka on tehnyt ennen avoimen toimittajan vaihtumista ilmoituksen uuden avoimen toimituksen alkamisesta sähkönkäyttöpaikkaan ja jolle sähkönkäyttöpaikan uusi avoin toimitus on siirtymässä tai siirtynyt. Uusi avoin toimittaja on 17.11.2020 ilmoittanut Keuruun Sähkö Oy:lle mittausasetuksen 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla avoimen toimituksen alkamisesta kyseessä olevaan käyttöpaikkaan. Keuruun Sähkö Oy on vastannut tähän myynninaloitussanomaan kielteisesti ilman mittausasetuksen 3 luvun 4 §:n 2 momentissa säädettyä perustetta edellyttäessään, että uusi avoin toimittaja lähettää sisäänmuuttosanoman. Asia on kielteisen vastauksen jälkeen jäänyt sikseen, eikä uusi avoin toimitus ole alkanut sopimuksen mukaisesti 2.2.2021.

Energiavirasto katsoo, että jos sähköntoimittaja on tehnyt ilmoituksen toimituksen aloittamisesta käyttöpaikalle eikä toimituksen aloittamiselle ole laissa määrättyjä esteitä tai sitä ei ole peruttu, on sähkönkäyttöpaikan uusi avoin toimitus siirtymässä tälle sähköntoimittajalle. Myynninaloitusilmoituksen 17.11.2020 tehnyt sähköntoimittaja on katsottava tutkintapyynnön tekijän uudeksi avoimeksi toimittajaksi, jolle avoin toimitus oli siirtymässä 2.2.2021. Siten tutkintapyynnön tekijällä on ollut avoin toimittaja, kun sähkönkäyttöpaikalta on keskeytetty sähkönjakelu 2.2.2021.

Mittausasetuksen 2 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan verkonhaltija saa keskeyttää sähkömarkkinoiden osapuolen sähkönsiirron tai -jakelun muun muassa, jos osapuolella ei ole avointa toimittajaa. Näiden olosuhteiden puuttuessa jakeluverkonhaltija ei saa keskeyttää sähkönjakelua, ellei laissa erikseen säädetä Koska tutkintapyynnön tekijällä on ollut avoin toimittaja sähkönjakelun keskeytyksen aikaan, Energiavirasto katsoo, että Keuruun Sähkö Oy on menetellyt mittausasetuksen 2 luvun 1 §:n 3 momentin vastaisesti, kun se on keskeyttänyt sähkönjakelun tutkintapyynnön tekijän käyttöpaikkaan.

[‒ ‒]

Käsiteltävässä asiassa ei ole tullut ilmi, että tutkintapyynnön tekijän uuden avoimen toimittajan menettely olisi ollut hallituksen esityksessä annettujen esimerkkien kaltaista tai muutoin niihin rinnastettavaa. Energiavirasto katsoo, että sähkönjakelun keskeyttämisessä ei ole ollut kyse sähkömarkkinalain 102 §:ssä tarkoitetusta tilanteesta, jossa sähkönjakelu keskeytetään vähittäismyyjästä johtuvasta syystä. Sähkönjakelua ei myöskään ole keskeytetty sähkömarkkinalain 103 §:ssä tarkoitetusta syystä loppukäyttäjän maksulaiminlyönnin tai muun sopimusrikkomuksen vuoksi. Siten sähkömarkkinalain 102 ja 103 § eivät sovellu käsiteltävään asiaan, eikä Energiavirasto voi arvioida näissä lainkohdissa jakeluverkonhaltijalle säädettyjen velvoitteiden noudattamista.”

Valituksenalaisessa päätöksessä on jakeluverkonhaltijan tasapuolisuus- ja syrjimättömyysvelvoitteen noudattamisen osalta todettu muun ohella seuraavaa:

”[‒ ‒]Verkonhaltija ei saa perusteetta kohdella eri vähittäismyyjiä eri tavoin, eikä esimerkiksi uuden avoimen toimituksen aloittamisessa tule esiintyä viivettä silloin, kun uutena avoimena toimittajana toimii jokin muu osapuoli kuin jakeluverkonhaltijan kanssa samaan yritykseen tai yritysryhmään kuuluva vähittäismyyjä. Jakeluverkonhaltijan tulee käsitellä kaikki uutta avointa toimitusta koskevat ilmoitukset yhtä nopeasti riippumatta siitä, kuka toimii uutena avoimena toimittajana. Verkonhaltijan on siten toimittava neutraalina osapuolena ja sen menettelytapojen ja prosessien sähköntoimitusten aloittamisen ja myyjänvaihdon sekä niihin liittyvän sanomaliikenteen osalta on oltava samanlaiset myyjästä riippumatta.

Energiavirasto katsoo sähkömarkkinalain 18 §:n tasapuolisuus- ja syrjimättömyysvelvoitteesta johtuvan myös, että verkonhaltija ei saa antaa loppukäyttäjän ymmärtää, että tämän tulisi tehdä sopimus sähkön toimituksesta jakeluverkonhaltijan kanssa samaan yritykseen tai yritysryhmään kuuluvan vähittäismyyjän kanssa, tai että sähköntoimituksen palauttamisessa kestää pidempään, jos loppukäyttäjä valitsee uudeksi avoimeksi toimittajaksi jonkin muun kuin mainitun tahon. Jakeluverkonhaltijan on annettava tieto siitä, että loppukäyttäjä voi tehdä sopimuksen minkä tahansa sähkönmyyjän kanssa.

Asiassa saadun selvityksen perusteella Energiavirasto katsoo, että Keuruun Sähkö Oy on esittänyt tutkintapyynnön tekijälle ainoaksi vaihtoehdoksi sähköntoimituksen palauttamiseksi sähkönmyyntisopimuksen tekemisen Keuruun Sähkö Oy:n kanssa. Tutkintapyynnön tekijälle ei ole selvennetty, että tämä voi tehdä sopimuksen minkä tahansa sähkönmyyjän kanssa, eikä sähkönmyyjän valinta vaikuta jakeluverkonhaltijan toimintaan ja uutta avointa toimitusta koskevan ilmoituksen käsittelyprosessiin tai sen nopeuteen. Asiakkaalta on kaksi päivää myöhemmin tiedusteltu, haluaako tämä tehdä sähkönmyyntisopimuksen Keuruun Sähkö Oy:n vai jonkin muun sähkönmyyjän kanssa. Energiavirasto toteaa, että sillä seikalla, että loppukäyttäjältä on vasta sopimuksen tekemisen jälkeen tiedusteltu halukkuutta sopimuksen tekemiseen Keuruun Sähkö Oy:n tai muun myyjän kanssa, ei ole merkitystä arvioitaessa jakeluverkonhaltijan menettelyä sopimuksen tekemistä edeltävässä tilanteessa. Jakeluverkonhaltijan velvoitteiden noudattamisen arvioinnin kannalta ei merkitystä ole myöskään sillä, miten nopeasti kukin sähkönmyyjä tosiasiassa pystyy sopimuksen solmimaan.”

Toimituksen alkamista koskevan vahvistusilmoituksen lähettämättä jättäminen ja sähkönjakelun keskeyttäminen

Valittaja on esittänyt Energiaviraston päätöksen olleen virheellinen, kun siinä on katsottu valittajan menetelleen mittausasetuksen vastaisesti jättäessään lähettämättä käyttöpaikalla olevalle uudelle myyjälle toimituksen alkamista koskevan vahvistusilmoituksen ja kun se on keskeyttänyt käyttöpaikalla sähkönjakelun. Valittajan mukaan sähkönkäyttöpaikan uusi avoin toimittaja ei ole toimittanut marraskuussa 2020 valittajalle asianmukaista sisäänmuuttosanomaa, vaan myyjänvaihto- eli myynninaloitussanoman, josta ei ole käynyt ilmi sähkönkäyttäjää koskevia tietoja, minkä vuoksi sähkönkäyttöpaikalla on ollut sopimukseton tila, jossa ei ole ollut voimassa siirto- tai verkkosopimuksia. Valittaja on esittänyt, että edellä esitetyn perusteella jakeluverkonhaltijan toimituksen alkamisen vahvistusilmoituksen antamista koskeva mittausasetuksen 3 luvun 4 § ei sovellu nyt käsillä olevaan tilanteeseen, minkä lisäksi sillä on edellä esitetyn perusteella ollut mittausasetuksen 2 luvun 1 §:n 3 momenttiin perustuva oikeus keskeyttää sähkönsiirto- ja jakelu nyt kyseessä olevalle sähkönkäyttöpaikalle.

Energiaviraston mukaan käyttöpaikalla on koko ajan ollut mittausasetuksen mukaisesti avoin toimittaja, eikä kysymyksessä ole ollut sopimukseton tila, joten valittaja ei ole voinut jakeluverkonhaltijana keskeyttää sähkönkäyttäjän sähkönjakelua. Energiavirasto on lisäksi esittänyt, että mittausasetuksen 3 luvun 4 §:ää on sovellettava myyjänvaihtoilmoitusten lisäksi myös myynninaloittamisilmoituksiin. Energiavirasto on edelleen esittänyt, että sähkönjakelun keskeyttämisen edellytyksiä tulee tulkita suppeasti ja että virhe sanomien osalta ei voi aiheuttaa sellaista kohtuutonta tilannetta, jossa sähkö voitaisiin käyttöpaikalta keskeyttää etenkin, kun jakeluverkonhaltijan tiedossa on, että kyseiselle käyttöpaikalle on ilmoittautunut uusi myyjä. Viraston mukaan mittausasetuksen 2 luvun 1 §:n 3 momentti on asiassa yksiselitteinen, ja sähköt saadaan keskeyttää vain, jos käyttöpaikalla ei ole avointa toimittajaa tai jos tällä ei ole tasevastaavaa.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä sähkömarkkinalain 1 §:ssä ja sen esitöissä todetulla tavalla lakia sovellettaessa ja tulkittaessa on otettava huomioon muun ohella lain tarkoitus varmistaa edellytykset tehokkaasti, varmasti ja ympäristön kannalta kestävästi toimiville alueellisille sähkömarkkinoille siten, että muun ohella hyvä sähkön toimitusvarmuus ja kohtuulliset palveluperiaatteet voidaan turvata loppukäyttäjille. Tasevastuuseen ja taseselvitykseen liittyvän ilmoitusvelvollisuuden osalta sähkömarkkinalain esitöissä on edellä kuvatulla tavalla todettu sähkömarkkinoiden toiminnan edellyttävän muiden osapuolten toiminnan huomioon ottamista siten, että nämä saisivat muilta osapuolilta käyttöönsä omaan toimintaansa vaikuttavia tietoja. Markkinaoikeus toteaa, että sanottu ja etenkin loppukäyttäjien näkökulman korostettu asema on otettava huomioon myös sähkömarkkinalain nojalla annettuja mittausasetuksen ja tiedonvaihtoasetuksen säännöksiä sovellettaessa ja tulkittaessa.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittaja on ensin 15.11.2020 saanut sähköiseen tietojärjestelmäänsä sanoman jakeluverkkoonsa liitetyn sähkönkäyttöpaikan sähkönmyyjän poismuutosta ja 17.11.2020 saanut toisen sähkönmyyjän samaa sähkönkäyttöpaikkaa koskevan myyjänvaihto- tai myynninaloitussanoman (Prodat-rivi Z03, Syykoodi 1 ”Aloitus”). Ensiksi mainitussa poismuuttosanomassa ilmoitettu myynnin päättymispäivä ja viimeksi mainitussa myyjänvaihto- tai myynninaloitussanomassa ilmoitettu ehdotettu myynnin aloituspäivä on ollut sama eli 2.2.2021. Markkinaoikeus katsoo, että valittajan saamien sanomien perusteella valittajan on tullut ymmärtää, että kyseisellä sähkönkäyttöpaikalla on ollut tarkoitus vaihtaa avoin toimittaja ja että sähkönkäyttöpaikalla sähkönkäytön on ollut tarkoitus jatkua, vaikka aiemman ja eri loppukäyttäjän kanssa tehdyn sähkönmyyntisopimuksen osalta valittajalle on aiemmin toimitettu mainittua sähkönkäyttöpaikkaa koskeva poismuuttosanoma. Näin ollen mainitulla sähkönkäyttöpaikalla on 17.11.2020 alkaen ollut yhtäältä mittausasetuksen 1 §:n 5 kohdassa tarkoitettu nykyinen avoin toimittaja eli avoin toimittaja, joka on toimittanut sähkönkäyttöpaikkaan sähköenergiaa ennen avoimen toimittajan vaihtumista, ja toisaalta mittausasetuksen 1 §:n 6 kohdassa tarkoitettu uusi avoin toimittaja eli avoin toimittaja, joka on tehnyt ennen avoimen toimittajan vaihtumista ilmoituksen uuden avoimen toimituksen alkamisesta sähkönkäyttöpaikkaan ja jolle sähkönkäyttöpaikan uusi avoin toimitus on siirtymässä.

Valittaja on esittänyt, että sille 17.11.2020 sähköisesti toimitettu sanoma ei ole ollut tiedonvaihtoasetuksen 16 §:n 1 momentin 1 kohdassa viitattujen sanomaliikennettä koskevien sovellusohjeiden ohjeistuksen mukainen ja että vääränlaisen sanoman lähettämisen vuoksi valittajalle ei ole saapunut uuden asiakkaan henkilötietoja. Energiaviraston valituksenalaisessa päätöksessä on todettu, että sähkön vähittäismyyntiä koskevassa Energiateollisuus ry:n julkaisemassa vähittäismarkkinoiden menettelytapa- ja sanomaliikenneohjeessa, johon asiassa esitetyn selvityksen perusteella on viitattu tiedonvaihtoasetuksessa viitatussa järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan hyväksymässä raportissa ”Ediel-sanomavälityksen yleiset sovellusohjeet”, on ohjeita sähkönkäyttäjän poismuuttoa koskevissa tilanteissa noudatettavista sanomaliikennekäytännöistä. Näihin ohjeistettuihin käytäntöihin kuuluu Energiaviraston päätöksen mukaan sisäänmuuttosanoman lähettäminen uuden avoimen toimittajan toimesta silloin, kun sähkönkäyttöpaikan loppukäyttäjä vaihtuu. Asiassa on näin ollen arvioitava, mikä merkitys edellä sanomaliikenteestä ja asiakastiedoista todetulla on valittajan menettelyn lainmukaisuuden tarkastelussa.

Avoimen toimittajan on edellä mittausasetuksen 3 luvun 1 §:n 1 momentissa kuvatulla tavalla ilmoitettava avoimen toimituksen alkamisesta ja päättymisestä toimituksen toisen osapuolen taseselvittäjälle sekä sähköverkkoon liittyneen osapuolen verkonhaltijalle, jos tämä ei toimi osapuolen taseselvittäjänä. Momentissa on lisäksi edellytetty, että ilmoituksessa yksilöidään sähkön toimituskohde, avoimen toimittajan sopimustunnus sekä toimituksen alkamis- tai päättymisajankohta. Jakeluverkonhaltijan on vastaavasti annettava edellä mittausasetuksen 3 luvun 4 §:n 1 momentissa kuvatulla tavalla toimituksen alkamista koskeva vahvistusilmoitus uudelle avoimelle toimittajalle. Asetuksen 2 momentissa on säädetty tilanteista, joissa jakeluverkon haltija voi 1 momentissa tarkoitetun vahvistusilmoituksen asemesta ilmoittaa uudelle avoimelle toimittajalle, että tämän toimitusta ei voida aloittaa.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan nyt kyseessä olevan sähkönkäyttöpaikan tuleva uusi avoin toimittaja on 17.11.2020 ilmoittanut jakeluverkonhaltijana toimivalle valittajalle avoimen toimituksen alkamisesta siten, että ilmoituksesta on käynyt ilmi sähkön toimituskohde, avoimen toimittajan sopimustunnus ja toimituksen alkamisajankohta. Vaikka ilmoitus ei olisi kaikin osin täyttänyt tiedonvaihtoasetuksessa viitattujen ohjeiden sanomaliikenneohjeistusta ja vaikka ilmoituksessa ei ole ollut loppukäyttäjää koskevia tietoja, jakeluverkonhaltijana toiminut valittaja on saanut tulevalta uudelta avoimelta toimittajalta mittausasetuksen 3 luvun 1 §:n 1 momentissa nimenomaisesti edellytetyt tiedot. Markkinaoikeus toteaa, että valittaja on edellä todetuin tavoin ollut tietoinen siitä, että kyseisellä sähkönkäyttöpaikalla on ollut tarvetta aiemman poismuuttosanoman vastaanottamisenkin jälkeen sähkönjakelulle nimenomaisesti poismuuttosanoman myynnin päättymispäivästä eteenpäin ja että sanoman lähettäneellä avoimella toimittajalla on tullut olla myös asiakas, vaikka asiakasta ei ole yksilöity sisäänmuuttosanomalla tai muulla tavalla.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että asiassa esitetyn selvityksen mukaan käsillä ei ole ollut sellaista tilannetta, jossa jakeluverkon haltija olisi mittausasetuksessa nimenomaisesti säädetyn nojalla voinut olla lähettämättä vahvistusilmoitusta tai mittausasetuksen 3 luvun 4 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla ilmoittaa vahvistusilmoituksen asemesta, että toimitusta ei voida aloittaa. Mainittua ilmoitusta ole myöskään lähetetty, vaan tulevalle uudelle avoimelle toimittajalle on lähetetty edellä kuvattu virhesanoma, jonka mukaan tulevan uuden avoimen toimittajan sanomaa ei ole käsitelty.

Markkinaoikeus toteaa, että jakeluverkonhaltijan uudelle avoimelle toimittajalle antamien vahvistusilmoitusten tai niiden asemesta annettujen ilmoitusten on katsottava palvelevan erityisesti sitä, että avoimet toimittajat tietävät, mikä taho toimittaa kulloinkin sähköä tietyn sähkönkäyttöpaikan osalta, ja tätä kautta osaltaan varmistavan katkeamattoman sähkönjakelun loppukäyttäjälle. Vaikka asiassa esitetyn selvityksen perusteella tuleva uusi avoin toimittaja ei ole toimittanut uutta mainittua sähkönkäyttöpaikkaa koskevaa sanomaa jakeluverkonhaltijalle tai ollut siihen muutoin yhteydessä, myöskään valittaja ei ole virhesanomansa lähettämisen jälkeen selvittänyt millään tavoin sähkönkäyttöpaikan tilannetta, vaikka sen tiedossa on ollut ilmoitus sähkönmyynnin aloittamisesta nimenomaisesti aiemman ulosmuuttosanomassa ilmoitetusta sähkön myynnin päättymispäivästä alkaen.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että valittaja on menetellyt mittausasetuksen 3 luvun 4 §:n 1 momentin vastaisesti, kun se ei ole antanut toimituksen alkamista koskevaa vahvistusilmoitusta uudelle avoimelle toimittajalle. Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin se, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella uusi sähkönmyyntisopimus on tehty eri henkilön nimissä kuin aiempi sähkönmyyntisopimus.

Sähkönjakelun keskeyttämisen osalta markkinaoikeus toteaa, että nyt kyseessä olevassa asiassa ei ole ollut kyse tilanteesta, jossa maakaasumarkkinalain 18 ja 21 §:ssä edellytetty sähkönjakelu olisi voitu keskeyttää mittausasetuksen 2 luvun 1 §:n 3 momentin mukaisesti sen vuoksi, että sähkömarkkinoiden osapuolella ei ole avointa toimittajaa tai että osapuolen avoimella toimittajalla ei ole tasevastaavaa. Edellä todetulla tavalla sähkönkäyttöpaikalla on ollut myös 2.2.2021 alkaen mittausasetuksen 1 §:ssä tarkoitettu avoin toimittaja. Markkinaoikeus toteaa, että kyse ei myöskään ole tilanteesta, jossa sähkönjakelu olisi voitu keskeyttää joko sähkön vähittäismyyjästä johtuvasta syystä sähkömarkkinalain 102 §:n nojalla tai loppukäyttäjästä johtuvasta syystä sähkömarkkinalain 103 §:n nojalla.

Markkinaoikeus kiinnittää edellä mainitulta osin huomiota sähkömarkkinalain esitöissä korostettuun loppukäyttäjän asemaan ja siihen, että esimerkiksi sähkömarkkinalain 102 §:ssä on silloinkin, kun kyseessä voidaan katsoa olevan pykälässä tarkoitettu sähkönjakelun keskeyttämiseen oikeutettu tilanne, suojattu loppukäyttäjää yhtäältä jakeluverkonhaltijaa koskevan ja loppukäyttäjälle tehtävän ilmoitusvelvollisuuden (1 momentti) ja toisaalta uuden vähittäismyyjän määräämistä koskevan edellytyksen (2 momentti) kautta. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella jakeluverkonhaltijana toimiva valittaja ei ole ilmoittanut sen tiedossa olleelle tai uudelle loppukäyttäjälle sähkönjakelun keskeyttämisestä, eikä se ole selvittänyt loppukäyttäjien tilannetta sähkönkäyttöpaikalla, vaikka sen tiedossa on ollut tarkoitus jatkaa sähkönmyyntiä ja siten sähköntoimitusta myös 2.2.2021 alkaen. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että valittaja on menetellyt sähkömarkkinalain 18 ja 21 §:n sekä mittausasetuksen 2 luvun 1 §:n 3 momentin vastaisesti, kun se on keskeyttänyt sähkönjakelun kyseessä olevaan käyttöpaikkaan, vaikka loppukäyttäjällä on ollut avoin toimittaja. Edellä vahvistusilmoituksen antamatta jättämisen osalta todetun perusteella asiaa ei anna aihetta arvioida toisin se, että valittajalle ei ole toimitettu 17.11.2020 tietoja uuden avoimen toimittajan asiakkaasta.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei Energiaviraston valituksenalainen päätös ole ollut valituksessa esitetyin tavoin sähkömarkkinalain tai sen nojalla annettujen säädösten vastainen toimituksen alkamista koskevan vahvistusilmoituksen lähettämättä jättämistä ja sähkönjakelun keskeyttämistä koskevien toteamusten ja seuraamusten osalta.

Sähkönmyyjän valitsemista koskeva valittajan menettely

Valittaja on esittänyt, että Energiaviraston päätös on ollut virheellinen siltä osin, kuin siinä on todettu valittajan menetelleen sähkömarkkinalain 18 §:n vastaisesti jättäessään ilmoittamatta loppukäyttäjälle, että tämä voi tehdä sähkönmyyntisopimuksen minkä tahansa sähkönmyyjän kanssa ja että valittajan menettelytavat jakeluverkonhaltijana uuden avoimen toimituksen aloittamisessa eivät riipu siitä, minkä sähkönmyyjän loppukäyttäjä valitsee.

Valittajan mukaan sen palveluiden tarjonnassa ei ole perusteettomia tai sähkökaupan kilpailua ilmeisesti rajoittavia ehtoja. Valittaja on lisäksi esittänyt, että se on solminut nyt kyseessä olevan sähkönmyyntisopimuksen asiakkaan sähkön välitöntä toimittamista koskevan pyynnön vuoksi, kun viikonloppuna tiedossa ei ole ollut muita vaihtoehtoja sähköjen toimittamiseksi sähkönkäyttöpaikalle. Valittajan mukaan sen normaaleihin toimintatapoihin kuuluu antaa asiakkaalle mahdollisuus solmia sopimus minkä tahansa avoimen sähkön toimittajan kanssa. Valittaja on lisäksi esittänyt, että sopimuksen solmimisen jälkeen asiakas on saanut normaalin käytännön mukaisesti vahvistuskirjeen sekä ohjeet sopimuksen perumiseksi ja myyjän vaihtamiseksi, minkä ohella valittaja on 8.2.2021 soittanut asiakkaalle tarkistaakseen, haluaako hän tehdä myyntisopimuksen valittajan vai jonkun muun avoimen toimittajan kanssa. Valittajan mukaan asiakas on ilmoittanut tekevänsä myyntisopimuksen valittajan kanssa toistaiseksi.

Energiavirasto on esittänyt, että sen päätös ei ole ollut virheellinen sähkönmyyjän valitsemista koskevan valittajan menettelyn arvioimisen osalta. Energiaviraston mukaan menettely, jossa jakeluverkonhaltija on todennut asiakkaalle, että ainoa keino saada sähköt käyttöpaikalle kytkettyä välittömästi on tehdä myyntisopimus mainitun jakeluverkonhaltijan kanssa, on ollut vastoin sähkömarkkinalain 18 §:n syrjimättömyys- ja tasapuolisuusvelvoitetta. Energiavirasto on lisäksi esittänyt mainitun tasapuolisuus- ja syrjimättömyysvelvoitteen tulkinnassa merkitykselliseksi sen, onko asiakkaalle käytännössä annettu tieto siitä, että se voi tehdä sopimuksen minkä tahansa sähkönmyyjän kanssa ja, että tämä myyjänvaihto tulee käsitellä jakeluverkonhaltijan toimesta yhtä nopeasti, oli kyseessä sitten saman yrityksen sähkönmyynnistä vastaava taho tai ulkopuolinen sähkönmyyjä. Viraston mukaan verkonhaltijan toimintaan ei saa vaikuttaa se, kuka loppukäyttäjän sähkönmyyjä on, eikä jakeluverkonhaltija ei saa antaa oman yhtiönsä sähkönmyyntitoimintoja suosivaa ohjeistusta loppukäyttäjälle.

Energiavirasto on edelleen esittänyt, että sähkösopimuksen solmimisen osalta asiassa ei ole merkitystä sillä, onko valittajan kanssa tehtävä sopimus ollut käytännössä nopein mahdollinen keino saada sähköt kytkettyä sähkönkäyttöpaikkaan tai onko kyseinen tapahtuma ollut yksittäinen tapahtuma vai yleisempi toimintatapa. Viraston mukaan asiassa ei ole merkitystä myöskään sillä, että valittaja on sopimuksen solmimisen jälkeen tiedustellut jälkikäteen asiakkaan halukkuutta tehdä myyntisopimus valittajan tai jonkun muun myyjän kanssa.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä sähkömarkkinalain 18 §:n esitöissä kuvatulla tavalla verkkopalvelujen tasapuolinen ja syrjimätön tarjoaminen verkon käyttäjille merkitsee, että tietty palvelu on tarjottava samoilla yhtenäisillä ehdoilla kaikille verkon käyttäjille ja että palvelun ehdot eivät esimerkiksi riipu siitä, kenen sähköä verkossa siirretään.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella jakeluverkonhaltijana toimiva valittaja on keskeytettyään sähkönjakelun nyt kyseessä olevalle sähkönkäyttöpaikalle ohjeistanut sähkönkäyttöpaikan loppukäyttäjää solmimaan sen kanssa sähkönmyyntisopimuksen sen mahdollistamiseksi, että sähkönjakelu alkaa mainitulla sähkönkäyttöpaikalla välittömästi. Markkinaoikeus katsoo, että näin toimiessaan verkonhaltijana toiminut valittaja on sitonut sähköverkkonsa jakelupalveluiden tarjoamisen sähkönmyyntisopimuksen tekemiseen valittajan kanssa, eikä se ole tällöin tarjonnut sähköverkkonsa palveluita sähkömarkkinoiden osapuolille sähkömarkkinalain 18 §:ssä edellytetyllä tavalla tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Edellä markkinaoikeuden toteamaa ei anna aihetta arvioida toisin valittajan sen yleisestä toimintatavasta esittämä tai se, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella loppukäyttäjä on ottaessaan yhteyttä valittajaan viikonlopun aikana 7.2.2021 pyytänyt sähkönjakelun aloittamista välittömästi. Valittaja ei ole asiassa osoittanut, että sähkönjakelun välittömän aloittamisen toteuttamistapojen esitetty vaihtoehdottomuus mainittuna ajankohtana olisi johtunut valittajasta riippumattomista seikoista. Jakeluverkonhaltijan on järjestettävä toimintansa siten, että sähkönjakelu voidaan aloittaa jakeluverkkoon liitetylle sähkönkäyttöpaikalle lähtökohtaisesti samalla nopeudella ja samoina ajankohtina riippumatta siitä, minkä sähkönmyyjän loppukäyttäjä valitsee. Samoin jakeluverkonhaltijan on viestinnässään loppukäyttäjien kanssa välitettävä viimeksi mainituille tieto edellä kuvatusta sähköverkon palveluiden tasapuolisesta ja syrjimättömästä tarjoamisesta ja siitä, ettei jakeluverkonhaltijan menettely uuden avoimen toimituksen aloittamisessa riipu siitä, minkä sähkönmyyjän loppukäyttäjä valitsee. Valittaja ei ole näin menetellyt.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei Energiaviraston valituksenalainen päätös ole ollut valituksessa esitetyin tavoin sähkömarkkinalain tai sen nojalla annettujen säädösten vastainen myöskään sähkönmyyjän valitsemista koskevan valittajan menettelyn arvioinnin ja asetettujen seuraamusten osalta. Näin ollen valitus on hylättävä pääasian osalta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että valittaja joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 37 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituslupaa pyytämättä siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Jaakko Ritvala ja Markus Ukkola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.