MAO:23/13

HAKEMUS

Vaatimukset

Kuluttaja-asiamies on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää WestStar Oy:tä 50.000 euron sakon uhalla käyttämästä ammattimaista perintätoimintaa harjoittaessaan menettelyä, jossa kuluttajasaatavaa perittäessä velalliselle aiheutetaan tarpeettomia kuluja lähettämällä ilman erityistä aihetta samasta saatavasta velalliselle useampaa kuin kahta maksullista kirjallista maksuvaatimusta.

Perusteet

Ammattimaista perintätoimintaa harjoittava WestStar Oy on lähettänyt kuluttajasaatavia periessään velalliselle lyhyin aikavälein useita maksullisia perintäkirjeitä tilanteissa, joissa vapaaehtoinen perintä ei johda tulokseen, vaan saatavat tulisi siirtää oikeudelliseen perintään tai palauttaa asia velkojalle.

Saatavien perinnästä annetun lain 10 §:n perusteella velallinen on velvollinen korvaamaan perustellun saatavan perimisestä aiheutuneet kohtuulliset kulut, eikä tarpeettomia kuluja saa periä. Tarpeettomien kulujen aiheuttamista on esimerkiksi maksumuistutusten ja maksuvaatimusten lähettäminen lyhyin aikavälein, jos niiden kulut on tarkoitus periä velalliselta. WestStar Oy:n menettely on hyvän perintätavan vastaista, koska se aiheuttaa velalliselle tarpeettomia tai kohtuuttomia kuluja.

Perintäkulujen kasvattaminen edellä mainitun lain 10 c §:n mukaisiin enimmäismääriin tai lähelle niitä ennen oikeudellista perintää on muodostunut perintäalalla ilmiöksi vasta pikaluottojen leviämisen myötä, mistä johtuen lainsäädännössä ei ole aiemmin ollut tarpeen erikseen puuttua ilmiöön, vaan hyvää perintätapaa on pidetty riittävänä. Puheena olevan lain hyvää perintätapaa koskeva 4 §:n 1 momentin yleislauseke on tarkoitettu kattamaan kaikki sopimattoman painostuksen muodot ja epäasianmukaiset menettelytavat.

Hyvä perintätapa edellyttää, ettei velalliselle lähetetä enempää kuin kaksi tai erityisistä syistä enintään kolme maksullista kirjallista maksuvaatimusta. Kolmannen maksuvaatimuksen lähettäminen voi olla perusteltua esimerkiksi, jos velallinen on tahallaan vaikeuttanut perintää antamalla totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, laiminlyönyt noudattaa tekemäänsä maksusuunnitelmaa taikka kysymys on velan vanhentumisen katkaisemisesta. WestStar Oy:n toiminnassa useiden maksuvaatimusten lähettäminen ei ole perustunut tällaisiin syihin.

Kuluttaja-asiamiehen kirjalliset todisteet osoittavat, että WestStar Oy on kasvattanut neljässä esimerkkitapauksessa perintäkuluja systemaattisesti ja tarpeettomasti. Vaikka WestStar Oy olisikin sittemmin muuttanut menettelytapojaan siten, että se noudattaa normaalitilanteessa kolmen kirjallisen maksuvaatimuksen mallia, muutos ei ole kuluttaja-asiamiehen vaatimuksen mukainen.

Ottaen huomioon puheena olevan lain 12–14 § kuluttaja-asiamies on toimivaltainen saattamaan asian markkinaoikeuteen vaaditun kiellon määräämiseksi.

VASTAUS

Vaatimukset

WestStar Oy on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää hakemuksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää sen.

Perusteet

Hakemuksessa esitetty vaatimus kohdistuu oikeuskysymykseen, joka voidaan ratkaista vain lainsäädäntöteitse. Saatavien perinnästä annetussa laissa ei ole tällä hetkellä nimenomaista maksuvaatimusten lukumäärän rajoitusta, vaan asiaa sääntelee vain hyvää perintätapaa koskeva yleislauseke. Perintäkäytäntöjä koskevista nimenomaisista rajoituksista voidaan säätää vain lailla. Kuluttaja-asiamiehen toimivaltaan ei kuulu maksuvaatimusten lukumäärään liittyviin epäkohtiin puuttuminen, eikä markkinaoikeudella ole toimivaltaa tutkia kuluttaja-asiamiehen hakemusta.

Mikäli markkinaoikeus kuitenkin katsoisi, että se voi tutkia kuluttaja-asiamiehen hakemuksen, ei maksuvaatimusten lukumäärän rajoittaminen kahteen ole sellaisenaan hyväksyttävissä. Lukuisat perintäyhtiöt, WestStar Oy mukaan lukien, noudattavat kolmen maksuvaatimuksen perintäkäytäntöä. WestStar Oy ei ole valmis ainoana alan toimijana siirtämään perinnän painopistettä tarpeettomasti oikeudelliseen perintään, koska se voisi vaikuttaa vastaajayhtiön asiakkaiden halukkuuteen osoittaa toimeksiantoja yhtiölle. Yksinomaan WestStar Oy:öön kohdistetun vaatimuksen hyväksyminen asettaisi vastaajayhtiön eriarvoiseen asemaan sen kilpailijoihin nähden. Vaadittu kielto ei myöskään ole luonteeltaan sellainen, että sitä voitaisiin tehostaa uhkasakolla.

WestStar Oy:n toimintatavat eivät ole hakemuksessa esitetyn kaltaisia vaan hyvän perintätavan mukaisia. Kuluttaja-asiamiehen viittaamissa esimerkkitapauksissa on ollut kysymys yksittäistapauksista vuodelta 2010, jonka jälkeen WestStar Oy:n toimintatavoissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vastaajayhtiön toimintatapojen arviointi tulee perustaa vain sen nykyisiin, aiemmista muuttuneisiin toimintatapoihin. Kirjeperinnässä velalliselle lähetetään normaalisti kolme ja erityisissä tilanteissa neljä maksuvaatimusta. Tarkastelujaksolla syyskuusta 2011 helmikuuhun 2012 WestStar Oy:n kolmas maksuvaatimus on ollut prosentuaalisesti tehokkain. Normaalitapauksissa vastaajayhtiöllä on siten perusteltu syy lähettää kolmas maksuvaatimus.

WestStar Oy:n perintä ei ole automatisoitua kirjeperintää vaan maksuvaatimuksia lähetetään osana vapaaehtoisen perinnän suunniteltua prosessia. Yhtiön lähettämien maksuvaatimusten velalliselle aiheuttamat kustannukset jäävät huomattavasti alle puheena olevassa laissa määriteltyjen enimmäismäärien.

Saatava tulee siirtää oikeudelliseen perintään vasta, kun vapaaehtoinen perintä ei tuota tulosta tai ole muuten perusteltua. Vapaaehtoinen perintä ei muutu hyvän perintätavan vastaiseksi kategorisesti kahden maksuvaatimuksen lähettämisen jälkeen. Mikäli WestStar Oy:n perimät saatavat olisi edellä mainitulla tarkastelujaksolla siirretty oikeudelliseen perintään toisen maksuvaatimuksen jälkeen, velalliselle aiheutuneet perintäkulut olisivat olleet suuremmat. Kuluttaja-asiamiehen esittämn laintulkinnan hyväksyminen olisi omiaan lisäämään tarpeettomasti oikeudellista perintää.

TODISTELU

Kirjalliset todisteet

Kuluttaja-asiamies

1. WestStar Oy:n haastehakemukset Helsingin käräjäoikeudessa 14.7.2010, 6.10.2010, 2.12.2010 ja 13.1.2011 vireille tulleissa asioissa
2. Kuluttaja-asiamiehen kirje 8.4.2011 WestStar Oy:lle
3. WestStar Oy:n lausuma 6.5.2011 edellisessä kohdassa mainitun kirjeen johdosta

WestStar Oy

1. WestStar Oy:n laatima selvitys 14.6.2012 perinnästään
2. Yksipuolinen tuomio, Varsinais-Suomen käräjäoikeus 11.5.2012
3. Yksipuolinen tuomio, Varsinais-Suomen käräjäoikeus 26.4.2012
4. Yksipuolinen tuomio, Espoon käräjäoikeus 2.1.2012
5. Yksipuolinen tuomio, Kanta-Hämeen käräjäoikeus 4.1.2012
6. Yksipuolinen tuomio, Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus 5.1.2012
7. Yksipuolinen tuomio, Hyvinkään käräjäoikeus 3.1.2012
8. Yksipuolinen tuomio, Päijät-Hämeen käräjäoikeus 8.2.2012
9. Yksipuolinen tuomio, Kanta-Hämeen käräjäoikeus 27.3.2012
10. Yksipuolinen tuomio, Helsingin käräjäoikeus 3.5.2012
11. Yksipuolinen tuomio, Etelä-Karjalan käräjäoikeus 9.1.2012
12. Yksipuolinen tuomio, Ylivieska-Raahen käräjäoikeus 17.1.2012
13. Yksipuolinen tuomio, Oulun käräjäoikeus 7.2.2012
14. Yksipuolinen tuomio, Päijät-Hämeen käräjäoikeus 2.12.2011
15. Yksipuolinen tuomio, Pohjois-Savon käräjäoikeus 23.12.2011
16. Yksipuolinen tuomio, Päijät-Hämeen käräjäoikeus 29.12.2011
17. Yksipuolinen tuomio, Lapin käräjäoikeus 19.12.2011
18. Yksipuolinen tuomio, Lapin käräjäoikeus 12.12.2011
19. Yksipuolinen tuomio, Keski-Suomen käräjäoikeus 15.12.2011
20. Yksipuolinen tuomio, Kymenlaakson käräjäoikeus 9.12.2011
21. Yksipuolinen tuomio, Kymenlaakson käräjäoikeus 4.1.2012
22. Yksipuolinen tuomio, Pirkanmaan käräjäoikeus 21.12.2011

Henkilötodistelu

WestStar Oy

1. HK, WestStar Oy:n liiketoimintajohtaja

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Hakemuksen tutkimisen edellytykset

1. Eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain 2 §:n 10 kohdan mukaan markkinaoikeus käsittelee asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi saatavien perinnästä annetussa laissa (jäljempänä perintälaki). Ensiksi mainitun lain 3 §:n 1 momentin
1 kohdan (1528/2001) mukaan perintälain 13 §:n 1 momentin nojalla käsiteltävä asia tulee markkinaoikeudessa vireille kuluttaja-asiamiehen hakemuksella. Markkinaoikeus, ottaen huomioon perintälain 13 §:n 1 momentin ja 14 §:n 1 momentin, voi kieltää elinkeinonharjoittajaa, joka periessään kuluttajasaatavaa rikkoo esimerkiksi mainitun lain 4 §:n säännöksiä, jatkamasta tai uudistamasta lainvastaista taikka siihen rinnastettavaa menettelyä. Perintälain 12 §:n nojalla lain säännösten noudattamista kuluttajasaatavien perinnän osalta valvovan kuluttaja-asiamiehen hakemuksessa väitetyn mukaan WestStar Oy:n menettely on ollut mainitun lain 4 §:n vastaista. Näin ollen markkinaoikeus on toimivaltainen tutkimaan hakemuksen.

Kysymyksenasettelu

2. Kuluttaja-asiamiehen mukaan WestStar Oy on käyttänyt perinnässä hyvän perintätavan vastaista menettelyä.

3. Kuluttaja-asiamiehen asiassa esittämän kieltovaatimuksen mukaan WestStar Oy saisi samaa kuluttajasaatavaa periessään lähettää vain erityisestä aiheesta useamman kuin kaksi kulukorvaukseen oikeuttavaa kirjallista maksuvaatimusta.

4. Kuluttaja-asiamies on vedonnut hakemuksensa perustaksi siihen, että WestStar Oy on neljässä esimerkkitapauksessa kasvattanut perintäkuluja systemaattisesti ja tarpeettomasti. WestStar Oy on tältä osin lausunut lähinnä, että kyseiset tapaukset ovat olleet yksittäistapauksia vuodelta 2010 ja että sittemmin yhtiön perintätavoissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia.

5. Markkinaoikeudessa on kysymys hakemuksessa tarkoitetun WestStar Oy:n menettelyn arvioinnista ja markkinaoikeudellisen kiellon määräämisen edellytyksistä kuluttaja-asiamiehen esittämän vaatimuksen ja sen perusteiden pohjalta.

Perintälain kirjallista maksuvaatimusta koskeva sääntely

6. Perintälaissa, sellaisena kuin se on voimassa 15.3.2013 saakka, ei ole rajoitettu kulukorvaukseen oikeuttavien kirjallisten maksuvaatimusten lukumäärää.

7. Perintälain voimassa olevan 10 §:n 1 momentin perusteella velallisen on korvattava perinnästä aiheutuneet kohtuulliset kulut. Lain voimassa olevan 4 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan perinnässä ei saa aiheuttaa velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja. Tarkentavia säännöksiä koskien kuluttajasaatavien perintäkulujen enimmäismääriä ja velallisen kokonaiskuluvastuuta kuluttajasaatavan perinnässä on perintälain voimassa olevissa 10 a ja 10 c §:ssä.

8. Perintälain 10 a §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan kuluttajasaatavaa perittäessä saa velalliselta vaatia perintäkuluja kirjallisesta maksuvaatimuksesta 21 euroa, jos saatavan pääoma on 250 euroa tai vähemmän, ja 45 euroa, jos pääoma on yli 250 euroa. Puheena olevan pykälän 3 momentin perusteella 1 momentissa säädetyt perintäkulujen euromäärät ovat tietyin edellytyksin ylitettävissä.

9. Perintälain 10 c §:n 1 momentin mukaan samaa kuluttajasaatavaa perittäessä saa vaatia velalliselta perintäkuluja yhteensä enintään 190 euroa, jos saatavan pääoma on 250 euroa tai vähemmän, ja 220 euroa, jos saatavan pääoma on yli 250 euroa. Puheena olevan pykälän 2 momentin mukaan velalliselta saa vaatia 1 momentissa säädetyt määrät ylittävät todelliset perintäkulut, jos perinnän suorittaminen on ollut poikkeuksellisen vaikeaa eikä toteutettuja perintätoimia voida pitä suhteettomina ottaen huomioon erityisesti saatavan pääoma. Velalliselle on tällöin esitettävä erittely vaadituista perintäkuluista ja niiden perusteista sekä samalla ilmoitettava ne syyt, joiden vuoksi kuluja vaaditaan yli muutoin sovellettavan kokonaiskuluvastuun enimmäismäärän.

Perintälain 16.3.2013 voimaantuleva sääntely maksuvaatimusten lukumäärästä

10. Perintälain 16.3.2013 voimaantulevan 10 c §:n 1 momentin (31/2013) perusteella saman kuluttajasaatavan perinnässä velalliselta saa vaatia perintäkuluja enintään kahdesta maksuvaatimuksesta. Pykälän 2 momentin (31/2013) perusteella velalliselta saa vaatia perintäkuluja useammista maksuvaatimuksista kuin 1 momentissa säädetään, jos useampiin perintätoimiin on ollut erityistä aihetta eikä toteutettuja perintätoimia voida pitää suhteettomina ottaen huomioon erityisesti saatavan pääoma. Velalliselle on tällöin esitettävä erittely toteutetuista perintätoimista ja samalla ilmoitettava ne syyt, joiden vuoksi toteutettuihin perintätoimiin on ollut erityinen aihe.

11. Pykälän 2 momentin esitöissä (HE 57/2012 vp s. 38–39) on esitetty esimerkkejä siitä, milloin voi olla käsillä erityinen aihe ylittää pykälän 1 momentissa säädetty maksuvaatimusten enimmäismäärä.

Hakemuksen perustana oleva menettely

12. Hakemuksen perustana olevaa WestStar Oy:n menettelyä arvioidaan menettelyn tapahtuessa voimassa olleiden säännösten perusteella. Nämä säännökset ovat voimassa edelleen. Perinnän hyvän perintätavan vastaisuuden arvioinnin kannalta keskeistä on se, onko perinnässä aiheutettu velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja.

13. Perintälain edellä todetulla 16.3.2013 voimaantulevalla muutoksella ei sellaisenaan ole välitöntä vaikutusta siihen, kuinka kuluttaja-asiamiehen hakemuksen perustaksi esitettyyn WestStar Oy:n menettelyyn sovellettavia säännöksiä on sovellettava ja tulkittava.

14. Kuluttaja-asiamiehen esittämistä WestStar Oy:n menettelyä koskevista esimerkkitapauksista ilmenee, että yhtiön perintäkulujen yhteismäärä on saattanut nousta jopa yli perintälain asiaan sovellettavan 10 c §:n 1 momentin mukaisen 220 euron, kun saatavan pääoma on ollut yli 250 euroa. Tämä viittaa siihen, että WestStar Oy:n perintätoiminta ei ole aina välttämättä ollut hyvän perintätavan mukaista. Tätä WestStar Oy:kään ei ole kiistänyt, vaan se on todennut ainoastaan, että kuluttaja-asiamiehen esittämien esimerkkitapausten jälkeen yhtiön toimintatavat ovat muuttuneet merkittävästi ja että asiaa tulee arvioida ainoastaan yhtiön nykyisten toimintatapojen perusteella.

15. Olennaista asian ratkaisemisen kannalta on kuitenkin havaita, ottaen huomioon kuluttaja-asiamiehen vaatimus ja sen perusteet sekä asiaan sovellettava laki, että WestStar Oy:n perintäkulujen määrään puheena olevissa tapauksissa ei ole vaikuttanut yksin maksuvaatimusten lukumäärä, joka on ollut jopa kuusi, vaan myös niistä peritty yksikköhinta. Mikäli todettu yksikköhinta olisi ollut riittävän alhainen, on mahdollista, että perintäkulujen yhteismäärä ei mainituissa esimerkkitapauksissa olisi kohonnut lähellekään perintäkulujen yhteismäärän enimmäismäärää. Maksuvaatimusten lukumäärä ei siten ole yksin ratkaiseva sen kannalta, aiheutetaanko velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja.

16. Todettu ja erityisesti WestStar Oy:n menettelyn arviointiin sovellettavan lain sisältö huomioon ottaen WestStar Oy:lle ei voida määrätä kuluttaja-asiamiehen vaatimukseen perustuvaa markkinaoikeudellista kieltoa, joka asettaisi lukumääräisen rajoitteen kulukorvaukseen oikeuttaville kirjallisille maksuvaatimuksille.

Muu kiellon määräämistä koskevien edellytysten arviointi

17. Eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeudelle tehtävässä hakemuksessa on ilmoitettava muun muassa vaatimus ja sen perusteet. Mainitun lain 16 §:n 3 momentin perusteella markkinaoikeudellisen asian käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin, mitä oikeudenkäynnistä riita-asioissa säädetään. Tuomioistuin ei saa oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan tuomita muuta tai enempää kuin asianosainen on vaatinut.

18. Markkinaoikeus on niin tämän asian valmistelussa kuin istunnossakin kiinnittänyt kuluttaja-asiamiehen huomiota kieltovaatimuksen sisältöön ottaen huomioon, että markkinaoikeudellisen kiellon tulee olla sisällöltään selkeä ja tarkkarajainen. Tästä huolimatta kuluttaja-asiamies on pysynyt vaatimuksensa alkuperäisessä muotoilussa. Sen sijaan vaatimuksensa perusteina kuluttaja-asiamies on päätynyt esittämään täsmentävän, mutta ei tyhjentävän, esimerkkiluettelon niistä kieltovaatimukseen sisällytetyistä erityisistä aiheista, jolloin kolmannen maksuvaatimuksen lähettäminen voi olla perusteltua.

19. Kuluttaja-asiamiehen kieltovaatimuksen mukainen kielto, vaikka kiellon sisällön määrittelyssä otettaisiin huomioon kuluttaja-asiamiehen vaatimuksen perusteiden mukainen esimerkkiluettelo koskien useamman kuin kahden maksuvaatimuksen sallittavuuden edellytyksiä, ei olisi niin selkeä ja tarkkarajainen, että se voitaisiin markkinaoikeudellisena kieltona määrätä elinkeinonharjoittajan noudatettavaksi. Mikäli markkinaoikeus taas muotoilisi kieltoa riittävän selkeäksi ja tarkkarajaiseksi tekemällä kuluttaja-asiamiehen puheena olevasta esimerkkiluettelosta tyhjentävän sanan esimerkki poistamalla, merkitsisi se sitä, että kielto olisi ankarampi kuin mihin kuluttaja-asiamiehen vaatimuksen perusteet viittaavat. Todettu ja oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n 1 momentin oikeusohje huomioon ottaen kuluttaja-asiamiehen vaatiman kiellon määrääminen ei tästäkään syystä voi tulla kysymykseen.

Johtopäätös

20. Edellä todetun johdosta kuluttaja-asiamiehen esittämälle kieltovaatimukselle ei ole perusteita. Kuluttaja-asiamiehen hakemus on näin ollen hylättävä.

Päätöslauselma

Hakemus hylätään.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 26.3.2013.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Sami Myöhänen ja Pasi Yli-Ikkelä sekä asiantuntijajäsen Jaana Norio-Timonen.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen