MAO:229/12

HAKEMUS

Vaatimukset

Kuluttaja-asiamies on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Market Energia Sähkönmyynti Oy:tä

1. käyttämästä sähkönmyyntisopimusten puhelinmarkkinoinnissa menettelyä, jossa yhtiö lähettää kuluttajalle sopimusta koskevan vahvistusilmoituksen tai laskun ilman, että kuluttaja on puhelinkeskustelussa nimenomaisesti hyväksynyt tarjotun sopimuksen.

2. menettelemästä siten, että yhtiö lähettää kuluttajalle sähkönmyyntisopimusta koskevan laskun, vaikka

a. kuluttajalle ei ole lähetetty puhelinmarkkinoinnissa tehtyä sopimusta koskevaa vahvistusilmoitusta viimeistään kahden viikon kuluttua sopimuksen tekemisestä, tai/ja

b. kuluttaja on puhelinmarkkinoinnissa tai muussa etämyynnissä tehtyä sopimusta koskevan vahvistusilmoituksen saatuaan peruuttanut sopimuksen vahvistusilmoituksessa annetussa määräajassa.

3. muuttamasta kuluttajan ja yhtiön välistä sähkönmyyntisopimusta koskevia sopimusehtoja esimerkiksi laskutusvälin osalta ilman, että yhtiö on ilmoittanut kuluttajalle ehtomuutoksesta, sen perusteesta sekä kuluttajan mahdollisesta irtisanomisoikeudesta kirjallisesti vähintään kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

4. käyttämästä kuluttajia koskevassa sähkön laskutuksessaan menettelyä, jossa kuluttajan on maksettava käyttämästään sähköstä ennakolta ennen kunkin laskutusjakson alkua, jollei yhtiö ole vakuuksin tai muulla tavoin turvannut ennakkomaksujen palauttamisen kuluttajalle mahdollisen suorituskyvyttömyytensä varalta.

5. käyttämästä kuluttajia koskevassa sähkön laskutuksessaan laskutuksen perusteena sellaisia kulutusarvioita, jotka ilman kuluttajan sähkönkäyttöön liittyvää perustetta ylittävät verkonhaltijan ilmoittamiin sähkönkäyttötietoihin perustuvan kulutusarvion.

Kieltoa on kunkin vaatimuskohdan osalta tehostettava 75.000 euron sakon uhalla.

Perusteet

Hakemuksen lähtökohdat

Market Energia Sähkönmyynti Oy (jäljempänä myös Market Energia) on myöntänyt tosiseikkojen suhteen menetelleensä kuluttaja-asiamiehen kieltovaatimuksissa kuvatulla tavalla. Siltä osin kuin Market Energian todettu menettely on ollut lainvastaista, yhtiön toimintatapoihin tehdyt tai mahdollisesti jatkossa tehtävät muutokset eivät poista tarvetta kiellon määräämiseen ja uhkasakon asettamiseen.

Vaatimuskohta 1

Kuluttaja-asiamiehelle on tullut lähes 30 ilmoitusta tapauksista, joissa kuluttaja ei ole puhelinkeskustelussa hyväksynyt Market Energian sähkönmyyntisopimusta, mutta kuluttajalle on tästä huolimatta lähetetty sopimusta koskeva vahvistusilmoitus tai joissakin tapauksissa suoraan sähkölasku.

Kuluttajien ilmoitukset osoittavat, että Market Energian puhelinmarkkinoinnissa ei ole tehty selkeää eroa tarjouksen ja sopimuksen välillä. Yhtiön toiminnassa on ollut kysymys negatiivisen myyntimenetelmän käytöstä. Ilmoitusten suuri määrä huomioon ottaen kyse ei ole ollut vain yksittäisistä puhelinmyynnin virheistä, vaan ilmoitusten on katsottava kuvastavan yhtiön puhelinmarkkinoinnin yleisempää toimintatapaa. Vastaajayhtiön menettely on ollut omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä tehdä perusteltu ostopäätös ja johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei ilman menettelyä olisi tehnyt.

Vastaajayhtiön puhelinmarkkinoinnin menettelytapa, jossa yhtiö on lähettänyt kuluttajalle sähkönmyyntisopimuksen vahvistusilmoituksen tai laskun ilman, että kuluttaja on sähkömarkkinalain 25 e §:ssä edellytetyllä tavalla hyväksynyt sopimuksen puhelimessa, on ollut kuluttajansuojalain 2 luvun 1, 3 ja 10 §:n vastainen.

Vaatimuskohta 2 a

Kuluttaja-asiamiehelle on tullut yli 40 ilmoitusta tapauksista, joissa kuluttaja ei ole saanut Market Energialta lainkaan vahvistusilmoitusta puhelimessa tehdystä sopimuksesta, vaan kuluttaja on markkinointipuhelun jälkeen saanut yhtiöltä ensimmäiseksi laskun tulevasta sähkönkäytöstään. Silloinkin kun kuluttaja on saanut vahvistusilmoituksen, sitä ei ole kaikissa tapauksissa lähetetty sähkömarkkinalain mukaisessa kahden viikon määräajassa sopimuksen tekemisestä. Vahvistusilmoitus saattaa olla lähetetty kuluttajalle esimerkiksi kuukauden kuluttua sopimuksen tekemisestä. Ilmoitusten suuri määrä viittaa siihen, että kysymys ei ole ollut yksittäisestä virheestä.

Kuluttajalla, joka ei ole saanut vahvistusilmoitusta, ei ole ollut mahdollisuutta tutustua tarkkoihin sopimusehtoihin. Puhelin-markkinoinnissa ei ole kerrottu esimerkiksi Market Energian soveltamasta ja alan käytännöstä poikkeavasta ennakkolaskutuksesta, vaan asiasta on ollut maininta vahvistusilmoituksessa. Kuluttaja ei ole siten voinut varautua Market Energian vaatimukseen maksaa sähköstä useilta kuukausilta ennakkoon. Kun Market Energia ei ole lähettänyt kuluttajalle vahvistusilmoitusta, kuluttajalla ei ole ollut myöskään kuluttajansuojalaissa edellytettyä mahdollisuutta peruuttaa sopimusta tai tehdä muita sopimusta koskevia huomautuksia. Vastaajayhtiön menettely on ollut omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä tehdä perusteltu ostopäätös ja johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei ilman menettelyä olisi tehnyt.

Kuluttaja, jolle Market Energia ei ole lähettänyt sopimusvahvistusta, ei ole voinut peruuttaa sähkönmyyntisopimusta sähkön etämyyntiä koskevissa säännöksissä edellytetyllä tavalla, eikä osapuolten välille ole syntynyt sopimusta kysymyksessä olevien säännösten mukaisella tavalla. Market Energian menettely on siten rikkonut negatiivisen myyntimenetelmän käyttöä markkinoinnissa koskevaa kieltoa silloin, kun yhtiö on edellyttänyt kuluttajalta maksua, vaikkei osapuolten välille ole syntynyt sopimusta.

Kuluttajat ovat Market Energian laskuja saatuaan joutuneet tilanteeseen, jossa lasku on saatettu maksaa varmuuden vuoksi peläten, että sähkölaskun maksamatta jättäminen johtaa perintätoimiin tai sähkön katkaisuun ynnä muihin haitallisiin seuraamuksiin. Ne kuluttajat, jotka ovat pyrkineet selvittämään asiaa ottamalla yhteyttä Market Energiaan, ovat kokeneet asian hoitamisen hyvin hankalaksi yhtiön asiakaspalvelun toimimattomuuden takia.

Vastaajayhtiön menettelyä, jossa se on lähettänyt kuluttajille sähkönmyyntisopimusta koskevia laskuja, vaikka yhtiö on puhelinmarkkinoinnissa jättänyt lähettämättä kuluttajalle sopimuksen vahvistusilmoituksen sähkömarkkinalain 25 e §:ssä ja kuluttajansuojalain 6 luvun 14 §:ssä edellytetyllä tavalla viimeistään kahden viikon kuluttua sopimuksen tekemisestä, on pidettävä kuluttajansuojalain 2 luvun 1, 3 ja 10 §:n vastaisena sopimattomana markkinointina sekä myös saman lain 3 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla kuluttajien kannalta kohtuuttomana sopimuskäytäntönä.

Vaatimuskohta 2 b

Market Energian käyttämän sähkönmyyntisopimuksen vahvistus-ilmoituksen mukaan sähkönmyyntisopimus on tullut voimaan sovittuna päivänä ja jatkunut vahvistusilmoituksessa mainituin ehdoin, mikäli kuluttaja ei kahden viikon kuluessa ole ilmoittanut vahvistuksen tai esitettyjen ehtojen sopimuksen vastaisuudesta.

Kuluttaja-asiamiehelle on tullut lukuisia ilmoituksia, joissa kuluttajat ovat kertoneet peruuttaneensa annetussa määräajassa Market Energian kanssa tehdyn sopimuksen, mutta kuluttaja on tästä huolimatta saanut yhtiöltä laskun tulevasta sähkönkäytöstään. Laskuja on lähetetty kuluttajille jo ennen kuin kuluttajan peruutusaika on edes päättynyt. Tapaukset ovat liittyneet sekä puhelinmarkkinoinnissa että muussa etämyynnissä tehtyihin sopimuksiin. Jälkimmäisessä on ollut kysymys vastaajayhtiön internetsivuilla olevan sopimuksen tilauskaavakkeen avulla tehdystä sopimuksesta. Yhtiön toiminnassa on ollut kysymys negatiivisen myyntimenetelmän käytöstä.

Market Energia on laskun lähettämisen lisäksi ilmoittanut kuluttajan sähköverkkoyhtiölle olevansa saamansa suullisen valtakirjan nojalla kuluttajan uusi sähköntoimittaja, jolloin kuluttajan aikaisempi sähkönmyyntisopimus on samalla tullut irtisanotuksi.

Vastaajayhtiön menettelyä, jossa se on lähettänyt kuluttajille sähkönmyyntisopimusta koskevia laskuja, vaikka kuluttaja on peruuttanut etämyynnissä tehdyn sopimuksen sähkömarkkinalain 25 e §:ssä ja kuluttajansuojalain 6 luvun 15 §:ssä säädetyllä tavalla, on pidettävä kuluttajansuojalain 2 luvun 1, 3 ja 10 §:n vastaisena sopimattomana markkinointina sekä myös saman lain 3 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla kuluttajien kannalta kohtuuttomana sopimuskäytäntönä.


Vaatimuskohta 3

Market Energian Market Standard, Market Basic ja Market Takuu 
–sähkönmyyntisopimusten vahvistusilmoituksen mukaan sähköstä on laskutettu neljästi vuodessa etukäteen käyttöpaikan arvioidun sähkönkulutuksen mukaan. Tämä on lähtökohtaisesti merkinnyt sitä, että laskutusväli on ollut kolme kuukautta. Kuluttajat ovat kuitenkin vuoden 2011 talven ja kevään aikana saaneet Market Energialta laskuja jopa kahden viikon välein siten, että laskujen määräksi ilmoitettu neljä vuodessa ei ole pitänyt paikkaansa.

Kuluttajat eivät ole saaneet Market Energialta ennakkoilmoitusta siitä, että yhtiö muuttaa laskutusta koskevia sopimusehtojaan ja luopuu neljä kertaa vuodessa tapahtuvasta laskutuksesta. Kuluttajilta tulleiden ilmoitusten suuri määrä viittaa siihen, että kysymys ei ole ollut yksittäistä asiakasta koskevasta virheestä, vaan siitä, että vastaajayhtiö ei ole lainkaan lähettänyt kuluttajille ennakkoilmoituksia sopimusehtojen muutoksesta.

Toukokuussa 2011 Market Energia on lähettänyt kuluttajille laskujensa mukana ilmoituksia laskutusmuutoksesta, jonka mukaan yhtiö siirtyy toukokuun alusta lähtien kuukausikohtaiseen etukäteislaskutukseen siten, että jatkossa laskutetaan kuukausi eteenpäin edellisen laskutusjakson päättymispäivästä. Lisäksi ilmoituksista ovat puuttuneet tiedot muutoksen perusteesta ja kuluttajan mahdollisesta irtisanomisoikeudesta.

Vastaajayhtiö on menetellyt kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n vastaisesti jättäessään ilmoittamatta sopimusehtomuutoksesta kuluttajille sähkömarkkinalain 26 §:n 4 momentissa edellytetyllä tavalla.

Vaatimuskohta 4

Market Energia on soveltanut sähkönmyynnissään ennakkolaskutusta, jossa yhtiö on laskuttanut kuluttajia heidän tulevasta sähkönkäytöstään jopa yli neljältä kuukaudelta. Ennakkolaskutuksen soveltaminen käy ilmi yhtiön käyttämien sähkönmyyntisopimusten vahvistusilmoituksista, joissa kerrotaan, että kuluttajaa laskutetaan neljästi vuodessa etukäteen käyttöpaikan arvioidun sähkönkulutuksen mukaan. Laskutustapa on tullut kuluttajille yllätyksenä, koska siitä ei ole kerrottu yhtin puhelinmarkkinoinnissa, vaan asiasta on ollut maininta vain sopimuksen vahvistusilmoituksessa. Market Energia ei ole myöskään tarjonnut asiakkailleen muita laskutusvaihtoehtoja kuin ennakkolaskutuksen.

Ennakkomaksut ovat voineet kohota useisiin satoihin ja sähkölämmitteisissä asunnoissa jopa lähes tuhanteen euroon. Kuluttajilla on erityinen riski siitä, säilyttääkö sähkönmyyjä taloudellisen suorituskykynsä ja toimittaako se maksettua sähköä koko sopimusajan. Market Energia on siirtänyt normaalin liiketoimintariskinsä kokonaan kuluttajien kannettavaksi, eikä yhtiö ole turvannut ennakkomaksujen palauttamista kuluttajille vakuuksin sen varalta, että yhtiön toiminta jostain syystä keskeytyy. Market Energian käyttämä ennakkomaksu-käytäntö on merkinnyt sitä, että yhtiön toiminta on tapahtunut kuluttajien antaman luototuksen varassa.

Market Energia menettely on ollut sähkömarkkinoilla noudatettavan hyvän kauppatavan vastainen ja aiheuttanut kuluttajien vahingoksi huomattavan epätasapainon osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien välillä. Menettely on poikennut myös kuluttajakaupassa yleisesti noudatettavasta suoritusten samanaikaisuuden periaatteesta.

Sähkön arviolaskutuksessa käytäntönä on ollut se, että lasku erääntyy maksettavaksi joko laskutusjakson jälkeen tai aikaisintaan kunkin laskutusjakson jälkipuoliskolla, jolloin kuluttaja on laskun maksaessaan käyttänyt valtaosan laskutettavasta sähköstä. Jälkimmäisessä tilanteessa riskinjakoa osapuolten välillä voidaan pitää lähtökohtaisesti kohtuullisena, koska kuluttajalta ennakkolaskutettava osuus kattaa vain joitain viikkoja ja koska myyjä on laskun erääntyessä toimittanut kuluttajalle valtaosan laskutettavasta sähköstä.

Alalla on yleisesti käytössä Energiateollisuus ry:n suosittelemat Sähkönmyyntiehdot SME 2010, joissa on määräykset siitä, milloin sähkönmyyjä voi vaatia kuluttajalta ennakkomaksua tai vakuutta. Sähkönmyyntiehdoissa lähdetään siitä, että kuluttajalta voidaan vaatia ennakkomaksua tai vakuutta myyntisopimusta tehtäessä vain, kun siihen on erittäin painava syy, kuten esimerkiksi se, että myyjällä on kuluttajalta erääntyneitä saatavia huomattava määrä sähkönmyynnin laskutukseen nähden. Ehdot sallivat sen, että silloin kun sähkönmyyjä tarjoaa kuluttajan valittavaksi erilaisia laskutusvaihtoehtoja, niiden joukossa voi olla myös etupainotteisen maksun sisältävä vaihtoehto. Etupainotteinen maksutapa, johon voi liittyä myös jokin kuluttajalle tarjottava etu, kuten maksualennus, ei voi kuitenkaan tällöin olla ainoa laskutusvaihtoehto.

Kuluttaja-asiamiehelle on myös tullut useita ilmoituksia tapauksista, joissa Market Energia ei ole palauttanut ennakkoon maksettuja summia silloin, kun sähkönmyyntisopimus osapuolten välillä on päättynyt kuluttajan irtisanottua sopimuksen.

Market Energian kuluttaja-asiamiehelle antamassa selvityksessä on todettu ennakkolaskutuksen osalta muun ohella, että yhtiö ostaa sähkönsä Energiameklarit Oy:ltä ja että Market Energia joutuu asettamaan yleisten Nord Pool -sääntöjen mukaisesti vakuudet, jotka kattavat tietyn ajan, yleisesti ottaen 30 päivän, sähkönostot. Selvityksen mukaan asetetut vakuudet ovat pantattua käteistä pankissa. Market Energian ja Energiameklarit Oy:n keskinäisissä vakuusjärjestelyissä ei ole ollut kysymys sellaisesta kuluttajien hyväksi asetetusta ennakkomaksut turvaavasta vakuudesta, joka kaikissa tapauksissa varmistaisi ennakkomaksujen palauttamisen kuluttajille. Kun ennakkolaskutus on siis ulottunut jopa yli neljän kuukauden päähän, 30 päivän sähköntoimituksia koskeva vakuus ei ole ollut tältäkään osin riittävä.

Market Energialla on myös ollut maksuhäiriömerkintöjä, mikä yhdistettynä yhtiön käyttämään ennakkolaskutukseen on muodostanut kuluttajille aidon riskin siitä, että kuluttajat saattavat menettää maksamansa ennakkomaksut.

Vastaajayhtiön laskutuskäytäntöä, jossa kuluttajan on maksettava käyttämästään sähköstä ennakolta ennen laskutusjakson alkua ilman, että yhtiö on vakuuksin tai muulla tavoin turvannut ennakkomaksujen palauttamisen kuluttajalle mahdollisen suorituskyvyttömyytensä varalta, on pidettävä kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:ssä tarkoitettuna kuluttajien kannalta kohtuuttomana sopimusehtona ja -käytäntönä.

Vaatimuskohta 5

Sähkön arviolaskutuksessa noudatetaan yleisesti menettelyä, jossa veloitus perustuu kuluttajan edellisen laskutusjakson käytön perusteella mahdollisimman tarkasti arvioituun sähkönkäyttöön. Sähkönmyyntiehtojen SME 2010 mukaan myyjän laskutus perustuu verkonhaltijan ilmoittamiin ja ylläpitämiin sähkönkäyttötietoihin ja -arvioihin, jollei toisin sovita. Verkkopalveluehtojen VPE 2010 mukaan verkonhaltija on velvollinen tarkistamaan arvioituun sähkönkäyttöön perustuvaa laskutusta käyttäjän pyynnöstä, jos arviolaskutuksen perusteina olevissa olosuhteissa on tapahtunut olennainen muutos.

Jos laskutusjakso on vuoden mittainen, arvioitu sähkönkäyttö laskutetaan ennalta määrätyin erin esimerkiksi kolmen kuukauden välein. Kahdennentoista kuukauden aikana mittari luetaan. Tällöin katsotaan, kuinka paljon vuoden todellinen sähkönkäyttö poikkesi arviosta, ja käyttäjä saa niin kutsutun tasauslaskun. Tasauslaskussa hyvitetään tai veloitetaan arvioidun ja toteutuneen sähkönkäytön erotus.

Sähkön arviolaskutuksen hyväksyttävyys on edellyttänyt, että laskutus perustuu mahdollisimman tarkasti kuluttajan aiempiin sähkönkäyttötietoihin ja että kuluttaja on sähkönkäyttönsä muuttuessa voinut myös vaatia tehtyä arviota muutettavaksi. Jos sähkönmyyjä ryhtyy verkonhaltijan tiedoista poiketen itse arvioimaan kuluttajan sähkönkäyttöä siten, että arvioissa säännönmukaisesti ylitetään kuluttajan aiempiin kulutustietoihin perustuva sähkönkäyttö, on seurauksena laskutuksen muodostuminen summittaiseksi ja mielivaltaiseksi sekä kuluttajien kannalta kohtuuttomaksi.

Market Energia ei ole käyttänyt laskutuksensa perusteena verkonhaltijan ilmoittamia kuluttajan aiempaa sähkönkäyttöä kuvaavia tietoja, vaan yhtiö on laskuttanut kuluttajia huomattavasti tätä suurempien kulutusarvioiden perusteella. Kuluttajat ovat ilmoituksissaan kertoneet, että heitä on esimerkiksi kahdeksan kuukauden aikana laskutettu sähkönkäytöstä, joka on vastannut kuluttajien koko vuoden normaalia sähkönkulutusta.

Kuluttaja-asiamiehelle 11.5.2011 antamassaan selvityksessä Market Energia on todennut, että se laskuttaa kuluttajaa etukäteen yhdeltä kuukaudelta määrän, joka vastaa kymmentä prosenttia vuosilaskutuksesta. Tämä johtaa siihen, että kahdentoista kuukauden laskutus vastaa 120 prosenttia kuluttajan arvioidusta vuosilaskutuksesta.

Market Energia ei ole esittänyt hyväksyttävää syytä, jolla se voi säännönmukaisesti poiketa verkonhaltijan ilmoittamista kuluttajan sähkönkäyttöä koskevista tiedoista. Ylisuurten arviolaskujen käyttö voidaan nähdä keinona rahoittaa yhtiön toimintaa.

Vastaajayhtiön menettelyä, jossa se käyttää sähkön laskutuksessa sellaisia kulutusarvioita, jotka ilman kuluttajan sähkönkäyttöön liittyvää perustetta ylittävät verkonhaltijan ilmoittamiin sähkönkäyttötietoihin perustuvan kulutusarvion, on pidettävä kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla kuluttajien kannalta kohtuuttomana sopimuskäytäntönä.


VASTAUS

Vaatimukset

Market Energia Sähkönmyynti Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää kuluttaja-asiamiehen hakemuksen. Kieltojen määräämisen varalta Market Energia Sähkönmyynti Oy on vaatinut, että niiden tehosteeksi ei aseteta uhkasakkoa tai että uhkasakon määrä ei ainakaan ylitä 5.000 euroa vaatimuskohdaltaan. Lisäksi Market Energia Sähkönmyynti Oy on vaatinut mahdollisesti määrättäville kielloille kuuden kuukauden sopeutumisaikaa.

Perusteet

Hakemuksen kiistämisen lähtökohdat

Market Energia on myöntänyt menetelleensä tosiseikkojen suhteen kuluttaja-asiamiehen kieltovaatimuksissa kuvatulla tavalla. Market Energian toiminnassa esiintyneet puutteet ja virheet ovat kuitenkin syntyneet epähuomiossa, eivät harkitusti. Markkinointiin ja sopimusten tekemiseen aikanaan liittyneet puutteet ja virheet ovat myös olleet poikkeuksellisia, kun otetaan huomioon yhtiön huomattava asiakasmäärä.

Market Energian nykyiset toimintatavat täyttävät Energiamarkkina-viraston päätösten perusteella myös sähkömarkkinalain vaatimukset.


Vaatimuskohdat 1–3

Kun Market Energia on lopettanut kuluttaja-asiamiehen hakemuksessaan esittämän menettelyn kieltovaatimusten 1–3 osalta, menettelyä ei voida enää arvioida kuluttajansuojalain vastaiseksi.

Vaatimuskohta 4

Market Energian aikaisemmassa ennakkolaskutuksessa on saattanut olla epätasapaino kuluttajaan nähden. Yhtiö on luopunut useiden kuukausien pituisista ennakkolaskutuksista ja siirtynyt yhden kuukauden pituiseen ennakkolaskutukseen, jossa laskun eräpäivä on jakson jälkipuoliskolla. Lisäksi kuluttajien valittavana on nykyään kaksi muuta muuhun kuin ennakkolaskutukseen perustuvaa laskutusvaihtoehtoa. Sähkön hinta on edullisin kuluttajan valitessa ennakkolaskutuksen.

Sähkösopimusten hinnoittelu on toistaiseksi voimassaolevaa. Market Energia muuttaa sähkönhintaa sähkömarkkinalain mukaisella kirjallisella ilmoituksella 30 vuorokautta ennen hinnanmuutoksen voimaanastumista.

Market Energia ostaa sähkön pohjoismaalaisesta Nord Pool -sähköpörssistä Energiameklarit Oy:ltä. Kaupankäynnin varmistamiseksi Market Energia asettaa toimituksia varten vakuudet. Panttausilmoituksilla sähköntoimitus kuluttajalle on taattu vielä neljän kuukauden pituiseksi ajanjaksoksi sen jälkeen, kun kuluttaja on irtisanonut sähkönmyyntisopimuksen. Sähköntoimitukset eivät siis keskeydy myyjän puolella olevasta syystä ennen kuluttajan ennakkoon maksaman jakson päättymistä. Vakuudet ovat voimassa neljä kuukautta sähköntoimittamissopimuksen jälkeen ja ne kattavat nykyhinnoilla 54 päivää. Sähkön toimittaminen on turvattu kahdeksi kuukaudeksi sopimuksen irtisanomisen jälkeen. Tällä hetkellä Market Energia laskuttaa 38 päivältä ennakkoon laskettuna laskun eräpäivästä laskutusjakson loppuun.

Vakuudet takaavat myös ennakkoon maksettujen laskujen palautuksen kuluttajalle. Ennakkoon maksetuista sähkölaskuista palautetaan kuluttajalle kuuluva osuus tilanteessa, jossa sähkösopimus irtisanotaan ennen ennakkoon laskutetun jakson päättymistä. Kuluttajalle ei ole siten siirtynyt taloudellista riskiä missään vaiheessa. Sähkösopimusta voidaan pitää tasapainoisena ja kohtuullisena kuluttajan kannalta.

Market Energia on pääsääntöisesti palauttanut kolmessa viikossa ennakkoon maksetuista laskuista kuluttajille sen osan, joka on kohdistunut sopimussuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan. Palautus on tapahtunut heti kuluttajan annettua pankkiyhteystietonsa yhtiölle. Nykyään Market Energialla ei enää ole palauttamatta jääneitä ennakoita.

Vaatimuskohta 5

Market Energian laskutus perustuu edellisen laskutusjakson todelliseen sähkönkäyttöön. Laskutus tapahtuu kuukausittain etukäteen käyttöpaikan arvioidun sähkönkulutuksen mukaan, ja laskutus perustuu verkonhaltijan ilmoittamiin ja ylläpitämiin tarkkoihin sähkönkäyttötietoihin ja -arvioihin. Kuukausittaisena arviona käytetään kymmentä prosenttia vuosiarviosta. Jälkeenpäin kulutus tasataan mittarilukemien tai yleisen kulutusprofiilin mukaan. Tasauslaskussa kulutus jaetaan myyjän ja asiakkaan kanssa sovitun kulutusprofiilin mukaisesti. Keskiverto-asiakkaan mittaria luetaan joka 75 päivä, ja tulevassa laskussa asiakkaan laskutusta tasataan tasaustietojen mukaisesti.

Laskutuskäytäntö ei ole summittaista tai mielivaltaista eikä myöskään kohtuutonta. Yhtiö on saattanut epähuomiossa laskuttaa kuluttajaa kuukausitasolla huomattavasti suurempien kulutusarvioiden perusteella, mutta vuositasolla laskutus on tasattu vastaamaan todellista kulutusta.


TODISTELU

Kirjalliset todisteet

Kuluttaja-asiamies

1. Kuluttaja-asiamiehelle 18.5.2011 saapunut kuluttajan ilmoitus
2.–13. Vaatimuskohtaan 1 liittyviä kuluttaja-asiamiehelle ajalla 13.10.2010–9.6.2011 saapuneita kuluttajien ilmoituksia
14. Kuluttaja-asiamiehen selvityspyyntö Market Energialle 25.3.2011
15. Kuluttaja-asiamiehen selvityspyyntö Market Energialle 13.4.2011
16.–24. Vaatimuskohtaan 2 a liittyviä kuluttaja-asiamiehelle ajalla 9.2.–19.4.2011 saapuneita kuluttajien ilmoituksia
25. Kuluttajan saama Market Energian Standard-sopimusta koskeva vahvistusilmoitus 14.2.2011 liittyen puhelinsopimukseen 14.1.2011
26.–33. Vaatimuskohtaan 2 b liittyviä kuluttaja-asiamiehelle ajalla 23.3.–19.4.2011 saapuneita kuluttajien ilmoituksia
34.–36. Market Energian käyttämiä sopimuksen vahvistusilmoituksia joulukuussa 2010 ja keväällä 2011
37.–44. Vaatimuskohtaan 3 liittyviä kuluttajavirastoon ajalla 10.2.–10.5.2011 saapuneita kuluttajien ilmoituksia
45. Market Energian asiakkaalle osoitettu 3.5.2011 päivätty lasku, jossa on kerrottu yhtiön siirtymisestä kuukausikohtaiseen etukäteis-laskutukseen toukokuun alusta lähtien
46.–52. Kuluttajien ilmoituksia kuluttajavirastolle ajalla 15.3.–18.5.2011 tapauksista, joissa Market Energia ei ole palauttanut ennakkomaksuja osapuolten välisen sähkönmyyntisopimuksen päätyttyä
53. Market Energian selvitys kuluttajavirastolle 11.3.2011
54. Norjan kuluttajaviranomaisen Förbrukerådetin internetsivuilla julkaistu Vitel AS -nimistä yhtiötä koskeva tiedote 9.9.2010
55. Market Energian kaupparekisteritiedot
56. Market Energian selvitys kuluttajavirastolle 11.5.2011
57.–62. Vaatimuskohtaan 5 liittyviä kuluttaja-asiamiehelle ajalla 10.2.–13.5.2011 saapuneita kuluttajien ilmoituksia
63.?89. Vaatimuskohtiin 4 ja 5 liittyviä kuluttajien ilmoituksia kuluttajavirastolle ajalla 5.9.2011–20.3.2012 tapauksista, joissa Market Energia ei ole palauttanut ennakkomaksuja osapuolten välisen sähkönmyyntisopimuksen päätyttyä
90. Vaatimuskohtiin 4 ja 5 liittyvä kuluttajan ilmoitus kuluttaja-virastolle 9.2.2012
91. Vaatimuskohtiin 4 ja 5 liittyvä tuloste Kauppalehden Yrityksen maksuhäiriöt -internetsivulta koskien Market Energiaa 11.4.2011

Market Energia Sähkönmyynti Oy

1. ”Telemarketing Agreement” -asiakirja
2. Market Energian asiakaskirje 2.8.2011
3. Market Energian esimerkkilasku
4.–8. Market Energian vakuusasiakirjat ”Tilivarojen panttausilmoitus”
9. Energiamarkkinaviraston päätös 23.9.2011 dnrot 7/422/2011 ja 37/420/2011
10. Energiamarkkinaviraston päätös 28.2.2012 dnro 265/422/2011
11. Market Energian asiakaskirje 23.1.2012
12. Market Energian yhden (1) vuoden pituisen sähkönmyynti-sopimuksen vahvistusilmoitus asiakkaalle liittyen yhtiön kirjallisiin todisteisiin 10 ja 11
13. Market Energian kahden (2) vuoden pituisen sähkönmyynti-sopimuksen vahvistusilmoitus asiakkaalle liittyen yhtiön kirjallisiin todisteisiin 10 ja 11
14. Market Energian sähkösopimuksen sähköinen tilauskaavake liittyen yhtiön kirjallisiin todisteisiin 10 ja 11
15. Market Energian työkirja ja kirjanpitoajot ennakkoon maksettujen laskujen palautuksista

Henkilötodistelu

Market Energia Sähkönmyynti Oy

1. X, Market Energian toimitusjohtaja, todistelu- tarkoituksessa


MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

1. Kuluttaja-asiamiehen kieltovaatimukset

1.1. Vaatimuskohdat 1 ja 2 b

Kuluttaja-asiamiehen kieltovaatimuksissa 1 ja 2 b on kysymys elinkeinonharjoittajan menettelystä, jossa vaatimuksissa esitetyn perusteella Market Energian ja kuluttajan välillä ei ole ollut sähkönmyyntisopimusta.

Market Energia on myöntänyt sen esitetystä todistelustakin ilmenevän, että se on käyttänyt puhelinmarkkinoinnissaan menettelyä, jossa yhtiö on lähettänyt kuluttajille sopimusta koskevia vahvistusilmoituksia tai laskuja ilman, että kuluttaja on puhelinkeskustelussa nimenomaisesti hyväksynyt tarjotun sopimuksen (vaatimuskohta 1) ja että se on lähettänyt kuluttajille laskuja, vaikka kuluttaja on puhelinmarkkinoinnissa tai muussa etämyynnissä tehtyä sähkönmyyntisopimusta koskevan vahvistusilmoituksen saatuaan peruuttanut sopimuksen vahvistusilmoituksessa annetussa määräajassa (vaatimuskohta 2 b).

Kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §:n mukaan markkinointi ei saa olla hyvän tavan vastaista eikä siinä saa käyttää kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä.

Kuluttajansuojalain 2 luvun 10 §:n mukaan markkinoinnissa ei saa tarjota kulutushyödykkeitä toimittamalla niitä kuluttajille ilman nimenomaista tilausta ja edellyttämällä kuluttajalta maksua, hyödykkeen palauttamista tai säilyttämistä taikka muuta toimenpidettä. Kuluttajansuojalain 2 luvun esitöistä (HE 32/2008 vp s. 16) käy ilmi, että negatiivisen myyntimenetelmän käytön kieltävän 10 §:n säännöksen on tarkoitettu vastaavan sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien vlisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta 11.5.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi) liitteen 1 kohdan 29 mukaista kieltoa maksun vaatimisesta heti tai myöhemmin elinkeinonharjoittajan toimittamista tuotteista, joita kuluttaja ei ole tilannut. Mainitun direktiivin 5 artiklan 5 kohdan mukaan liitteessä 1 lueteltuja kaupallisia menettelyjä pidetään kaikissa olosuhteissa sopimattomina.

Direktiivin 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti Euroopan komission yksiköiden 3.12.2009 julkaisemassa valmisteluasiakirjassa ”Ohjeet sopimattomista kaupallisista menettelyistä annetun direktiivin 2005/29/EY täytäntöönpanoa ja soveltamista varten” (SEC(2009) 1666 s. 55) on todettu, että jos voidaan osoittaa, että elinkeinonharjoittaja on käyttänyt jotain sanotun direktiivin liitteen 1 mukaisista menettelyistä, kansallisten täytäntöönpanoviranomaisten, kieltääkseen menettelyn tai määrätkseen seuraamuksia, ei tarvitse pohtia menettelyn vaikutusta keskivertokuluttajan taloudelliseen käyttäytymiseen.

Markkinaoikeus katsoo, että kuluttaja-asiamiehen vaatimuskohdissa 1 ja 2 b kuvatuissa toimintatavoissa on kysymys sellaisesta menettelystä, joka on sellaisenaan kiellettyä ja sopimatonta kuluttajansuojalain 2 luvun 10 §:n perusteella. Tällainen menettely on myös kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §:n tarkoittamalla tavalla sopimatonta.

Kuluttaja-asiamiehen vaatimuskohdassa 2 b vaatiman kiellon määräämisen kannalta vastaajan menettelyn arviointi kuluttajansuojalain 3 luvun säännösten perusteella ei näin ollen ole tarpeellista.

1.2. Vaatimuskohta 2 a

Kuluttaja-asiamiehen kieltovaatimuksessa 2 a on kysymys elinkeinonharjoittajan menettelystä, jossa vaatimuksessa esitetyn perusteella elinkeinonharjoittaja ja kuluttaja ovat puhelimitse eli siis suullisesti tehneet sähkönmyyntisopimuksen.

Market Energia on myöntänyt sen esitetystä todistelustakin ilmenevän, että se on lähettänyt kuluttajille sähkönmyyntisopimusta koskevia laskuja, vaikka kuluttajalle ei ole lähetetty puhelinmarkkinoinnissa tehtyä sopimusta koskevaa vahvistusilmoitusta viimeistään kahden viikon kuluttua sopimuksen tekemisestä.

Edellä perustelujen kohdassa 1.1. lainkohdista esitetyn lisäksi kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §:ssä on myös säädetty, että sopimatonta menettelyä ei saa käyttää myöskään asiakassuhteessa.

Sähkömarkkinalain 25 e §:n 1 momentin mukaan, jos sähköverkko-sopimusta ei ole tehty kirjallisesti, jakeluverkonhaltijan on lähetettävä sähkönkäyttäjälle tiedot tehdystä sopimuksesta sekä siihen sovellettavista hinnoista ja muista ehdoista, eli niin sanottu vahvistusilmoitus. Vähittäismyyjän on lähetettävä sähkönkäyttäjälle vastaava vahvistus-ilmoitus muutoin kuin kirjallisesti tehdystä sähkönmyyntisopimuksesta. Vahvistusilmoitus on lähetettävä viivytyksettä ja viimeistn kahden viikon kuluttua sopimuksen tekemisestä. Pykälän 2 momentin mukaan sopimus katsotaan tehdyksi vahvistusilmoituksen ehdoin, jollei sähkönkäyttäjä vahvistusilmoituksessa mainitussa huomautusajassa ilmoita sopijapuolelleen, ettei hän pidä ilmoitusta sopimusta vastaavana. Huomautusajan on oltava vähintään kolme viikkoa vahvistusilmoituksen lähettämisestä.

Markkinaoikeus toteaa, että kuluttaja-asiamiehen vaatimuskohdassa 2 a kuvattu Market Energian menettely ei ole mahdollistanut kuluttajalle sähkömarkkinalain 25 e §:n edellyttämässä järjestyksessä harkita sitä, aikooko kuluttaja pysyttää osapuolten välisen sopimuksen voimassa. Markkinaoikeus katsoo, että puheena oleva Market Energian menettely on sähkömarkkinalain 25 e § ja kuluttajansuojalain 2 luvun 10 § huomioon ottaen viimeksi mainitun lain 2 luvun 1 §:n tarkoittamalla tavalla sopimatonta.

Kuluttaja-asiamiehen vaatimuskohdassa 2 a vaatiman kiellon määräämisen kannalta vastaajan menettelyn arviointi kuluttajansuojalain 3 luvun säännösten perusteella ei näin ollen ole tarpeellista.

1.3. Vaatimuskohta 3

Market Energia on myöntänyt sen esitetystä todistelustakin ilmenevän, että se on muuttanut kuluttajien ja yhtiön välisiä sähkönmyyntisopimuksia koskevia sopimusehtoja esimerkiksi laskutusvälin osalta ilman, että yhtiö on ilmoittanut kuluttajalle ehtomuutoksesta, sen perusteesta sekä kuluttajan mahdollisesta irtisanomisoikeudesta kirjallisesti vähintään kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan elinkeinon-harjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana. Oikeuskäytännössä elinkeinonharjoittajan säännönmukainen menettely sopimuksen soveltamisessa on rinnastettu sopimusehtoon.

Vähittäismyyjä saa muuttaa sähkönmyyntisopimuksen mukaisia hintoja ja muita sopimusehtoja sähkömarkkinalain 26 §:ssä mainituissa tilanteissa. Tällöin, mainitun pykälän 4 momentin mukaan, vähittäismyyjän on lähetettävä sopijapuolelleen ilmoitus siitä, miten ja mistä ajankohdasta hinnat tai muut sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Ilmoituksessa on mainittava, onko sopijapuolella oikeus irtisanoa sopimus. Jos perusteena on muu syy kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.

Markkinaoikeus katsoo, että kuluttaja-asiamiehen vaatimuskohdassa 3 kuvattu menettely, jolla Market Energia on sähkömarkkinalain 26 §:n 4 momentin vastaisesti toimien muuttanut sen ja kuluttajan välisiä sopimusehtoja, on kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin vastainen.

1.4. Vaatimuskohta 4

Kuluttajansuojalain 5 luvun säännökset koskevat tavaran kauppaa vain sanan ”tavara” suppeassa merkityksessä, joten luvun soveltamisalan ulkopuolelle jäävät esimerkiksi sähkön toimittamista koskevat sopimukset (HE 360/1992 vp s. 47). Tällaisiin sopimuksiin sovellettavan kauppalain, joka koskee kaikenlaisen irtaimen omaisuuden kauppaa ja vaihtoa, 49 §:n 1 momentin mukaan, jos kauppahinnan maksamisen ajankohtaa ei voida katsoa sovitun, ostajan on maksettava kauppahinta myyjän sitä vaatiessa. Ostaja ei kuitenkaan ole velvollinen maksamaan ennen kuin tavara on sopimuksen mukaisesti asetettu hänen saatavilleen tai määrättäväkseen. Pykälän 2 momentin mukaan ostajalla on oikeus ennen kauppahinnan maksamista tarkastaa tavara tavan mukaisesti tai siten kuin olosuhteisiin nähden on asianmukaista, jollei tällainen tarkastus ole yhteensopimaton sovitun luovutus- ja maksutavan kanssa.

Markkinaoikeudessa todistelutarkoituksessa kuultu Market Energian toimitusjohtaja X on kertonut, että nykyään hakemuksen vaatimuskohdassa 4 kuvatun ennakkolaskutustavan ohella yhtiön asiakkaina olevilla kuluttajilla on valittavinaan kaksi muunlaista laskutusvaihtoehtoa. Toisaalta X on myöntänyt sen esitetystä todistelustakin ilmenevän, että aiemmin Market Energia on käyttänyt kuluttajia koskevassa sähkön laskutuksessaan ainoana vaihtoehtona menettelyä, jossa kuluttajan oli maksettava käyttämänsä sähkö ennakolta jopa neljä kuukautta ennen kunkin laskutusjakson alkua.

Asiassa on siis selvitetty, että kuluttaja on joutunut maksamaan sähköstään Market Energialle, ilman muuta maksuvaihtoehtoa, jopa neljä kuukautta ennen laskutusjakson alkua. Esitetystä selvityksestä on myös pääteltävissä, että Market Energia uutena alan yrittäjänä on tällaisella menettelyllään pyrkinyt luotottamaan toimintaansa. Todettu menettely on ollut kuluttajan kannalta kohtuutonta. Market Energian esittämä selvitys vakuusjärjestelyistään ei anna aihetta muuhun arvioon.

Kuluttaja-asiamiehen markkinaoikeudessa ilmoittaman mukaan elinkeinonharjoittajan toimintatapa, joka jättää sähkönmyynnissä kuluttajan valittavaksi laskutustavaksi muunkin kuin ennen laskutusjakson alkua tapahtuvan suorituksen, ei ole tarkoitettu olevan kieltovaatimuksen piirissä. Kuluttaja-asiamiehen vaatimuksen hyväksyminen ja kiellon määrääminen vaaditun sisältöisenä merkitsisi kuitenkin, että vastaajaa lähtökohtaisesti kiellettäisiin käyttämästä ennakkomaksuun perustuvaa laskutusta riippumatta siitä, onko kuluttaja voinut valita perusteiltaan erilaisten laskutustapojen välillä ja myös riippumatta siitä, onko ennakkomaksusta nimenomaisesti sovittu kuluttajan kanssa. Tämän sisältöinen kielto ei ole edellä mainittu kauppalain säännös huomioon ottaen perusteltu. Kuluttaja-asiamiehen mukaan kieltovaatimuksessa tarkoitettu menettely olisi kuitenkin sallittua edellyttäen, että vastaaja vakuuksin tai muulla tavoin turvaisi ennakkomaksujen palauttamisen kuluttajalle mahdollisen suorituskyvyttömyytensä varalta. Markkinaoikeus toteaa, ettei kuluttajansuojalaissa ole säädetty yleisestä velvollisuudesta asettaa vakuus tilanteessa, jossa ostajan on maksettava sopimuksen mukaan kauppahinta tai osa siitä ennakkoon. Sanotut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kuluttaja-asiamiehen kieltovaatimus 4 on hylättävä.

1.5. Vaatimuskohta 5

Energiateollisuus ry:n suosittelemien Sähkönmyyntiehtojen SME 2010 kohdan 6.1.1. mukaan myyjän laskutus perustuu verkonhaltijan ilmoittamiin ja ylläpitämiin sähkönkäyttötietoihin ja -arvioihin, jollei toisin sovita.

Mainittujen ehtojen kohdan 6.1.2. mukaan, jos käyttöpaikalla on tuntimittauslaitteisto tai muu etäluettava mittauslaitteisto, laskutus perustuu mitattuun sähkönkäyttöön, jollei muuta ole sovittu. Jos käyttöpaikan sähkönkäytön mittaus perustuu muuhun kuin etäluettavaan mittauslaitteistoon, laskutus perustuu käyttäjän arvioituun sähkönkäyttöön, jollei muuta ole sovittu. Arviolaskutus tasataan ilmoitetun tai luetun mittarilukeman perusteella vähintään kerran vuodessa (lukema- eli tasausluku). Laskutus voidaan perustaa aikaisempaan sähkönkäyttöön perustuvaan arvioon, jollei verkonhaltija tai myyjä saa tietoonsa mittarilukemaa.

Kuluttaja-asiamiehenkin markkinaoikeudessa ilmoittaman mukaan sähkön laskutus voi perustua verkonhaltijan ilmoittamat sähkönkäyttötiedot ylittävään kulutusarvioon, mikäli sille on olemassa kuluttajan sähkönkäyttöön liittyvä peruste tai mikäli osapuolet nimenomaisesti toisin sopivat.

Toimitusjohtaja X on kertonut markkinaoikeudessa, että yhtiön toimintatapana on laskuttaa kuluttajia sähköstä yhdeltä kuukaudelta määrä, joka vastaa 10 prosenttia vuosilaskutuksesta. Tämä merkitsee sitä, että kahdentoista kuukauden laskutus vastaa 120 prosenttia kuluttajan arvioidusta vuosilaskutuksesta, minkä jälkeen laskutus viimeistään tasataan.

Markkinaoikeus katsoo, että vaatimuskohdassa 5 esitetty laskutusta koskeva kuluttajan mitatusta tai arvioidusta sähkönkäytöstä poikkeava etupainotteinen menettely, elleivät osapuolet ole toisin nimenomaisesti sopineet, on edellä perustelujen kohdassa 1.3. esitetyn kuluttajan-suojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin ja sen soveltamiskäytännön vastainen.

2. Kiellon määrääminen ja uhkasakon asettaminen

Kuluttajansuojalain 2 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan elinkeinon-harjoittajaa voidaan, jos se on kuluttajansuojan kannalta tarpeellista, kieltää jatkamasta tämän luvun säännösten tai niiden nojalla annettujen säännösten vastaista menettelyä taikka uudistamasta sellaista tai siihen rinnastettavaa menettelyä. Kieltoa on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta. Elinkeinonharjoittajalle voidaan kuluttajansuojalain 3 luvun 2 §:n perusteella määrätä vastaava uhkasakolla tehostettu kielto myös viimeksi mainitun luvun 1 §:n 1 momentin vastaisen tai siihen rinnastettavan sopimusehdon käyttämisen johdosta.

Kuten markkinaoikeuden päätöksissä on vakiintuneesti esitetty, hakijan kieltovaatimuksissa tarkoitetun elinkeinonharjoittajan jo toteuttaman menettelyn lainmukaisuuden arvioinnin ja lainvastaiseen menettelyyn perustuvan markkinaoikeudellisen kiellon määräämisen kannalta ei ole merkitystä sillä, miten elinkeinoharjoittaja on sittemmin mahdollisesti muuttanut aiemmin toteuttamaansa menettelyä.

Kun vastaajan jo toteuttama menettely katsotaan lainvastaiseksi, tulee siis pääsääntöisesti määrättäväksi myös edellä todettu kielto. Kieltoa ei näin ollen ole perustetta jättää määräämättä siitä syystä, että Market Energia on ainakin joiltakin osin muuttanut menettelyjään laillisiksi. Kieltoa ei ole perustetta jättää määräämättä myöskään siitä syystä, että Market Energian lainvastaiset toimintatavat olisivat mahdollisesti olleet suhteessa sen asiakasmäärään vain yksittäistapauksellisia.

Market Energian menettely on ollut edellä todetuin tavoin kuluttajansuojalain vastaista. Sen vuoksi Market Energiaa on kiellettävä jatkamasta tai uudistamasta sopimattomaksi katsottua menettelyä päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.

Asiassa ei ole esitetty perusteita, joiden nojalla olisi syytä määrätä, että kieltoja on noudatettava vasta sopeutumisajan jälkeen. Kiellot on siten määrättävä noudatettavaksi heti.

Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole laissa tarkoitettuja erityisiä syitä olla asettamatta uhkasakkoa kieltojen tehosteeksi. Harkittaessa uhkasakon suuruutta on otettava huomioon velvoitetun maksukyky ja se, että sakon uhka on omiaan tehokkaasti ehkäisemään annettavien kieltojen rikkomisen. Kun Market Energian hakemuksen perusteena ollutta toimintaa on uskottavasti esitetty monin kohdin jo muutetun, markkinaoikeus katsoo olevan riittävää, että uhkasakko asetetaan 75.000 euron määräisenä koskemaan määrättyä kieltoja kokonaisuutena.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus kieltää Market Energia Sähkönmyynti Oy:tä

– käyttämästä sähkönmyyntisopimusten puhelinmarkkinoinnissa menettelyä, jossa yhtiö lähettää kuluttajalle sopimusta koskevan vahvistusilmoituksen tai laskun ilman, että kuluttaja on puhelinkeskustelussa nimenomaisesti hyväksynyt tarjotun sopimuksen

– menettelemästä siten, että yhtiö lähettää kuluttajalle laskun, vaikka kuluttaja on puhelinmarkkinoinnissa tai muussa etämyynnissä tehtyä sähkönmyyntisopimusta koskevan vahvistusilmoituksen saatuaan peruuttanut sopimuksen vahvistusilmoituksessa annetussa määräajassa

– menettelemästä siten, että yhtiö lähettää kuluttajalle sähkönmyyntisopimukseen perustuvan laskun, vaikka kuluttajalle ei ole lähetetty puhelinmarkkinoinnissa tehtyä sopimusta koskevaa vahvistusilmoitusta viimeistään kahden viikon kuluttua sopimuksen tekemisestä

– muuttamasta kuluttajan ja yhtiön välistä sähkönmyyntisopimusta koskevia sopimusehtoja esimerkiksi laskutusvälin osalta ilman, että yhtiö on ilmoittanut kuluttajalle ehtomuutoksesta, sen perusteesta sekä kuluttajan mahdollisesta irtisanomisoikeudesta kirjallisesti vähintään kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa

– käyttämästä kuluttajia koskevassa sähkön laskutuksessaan laskutuksen perusteena kuluttajan mitatusta tai arvioidusta sähkönkäytöstä poikkeavia kulutusarvioita ilman kuluttajan sähkönkäyttöön liittyvää perustetta, elleivät osapuolet ole toisin nimenomaisesti sopineet.

Kieltoja kokonaisuutena on noudatettava heti 75.000 euron sakon uhalla.

Muilta osin kuluttaja-asiamiehen vaatimukset hylätään.


MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 20.8.2012.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Sami Myöhänen ja Jaakko Ritvala.


LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen