MAO:147/2026

Hakemus

Vaatimukset

Telia Finland Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää 300.000 euron sakon uhalla Elisa Oyj:tä käyttämästä matkaviestinpalvelujensa sisältäen puhelinliittymiensä markkinoinnissa ilmaisuja

(i) ”Suomen turvallisimmat puhelinliittymät”

(ii) ”Siksi lanseeraamme maan, ellei maailman, turvallisimmat puhelinliittymät”

(iii) ”Miksi Elisan liittymät liittymäturvalla ovat Suomen turvallisimmat?”

sekä muita näihin rinnastettavia ilmaisuja, joissa totuudenvastaisesti tai harhaanjohtavasti väitetään, että Elisan liittymät olisivat Suomen turvallisimmat, sekä lisäksi kieltää Elisa Oyj:tä käyttämästä markkinoinnissa taulukkoa, jossa väitetään, ettei Telia Finland Oyj:n liittymissä olisi haittasivustojen estoa eikä tietovuotojen seurantaa.

Telia Finland Oyj on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Elisa Oyj:n korvaamaan Telia Finland Oyj:lle turvaamistoimiasiassa dnro 293/2025 aiheutuneet arvonlisäverottomat oikeudenkäynti-, täytäntöönpano- ja muut kulut kulujen osalta 8.839 eurolla ja palkkion osalta 24.800 eurolla viivästyskorkoineen.

Telia Finland Oyj on myös vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Elisa Oyj:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 2.590 eurolla ja palkkion osalta 19.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Elisa Oyj (jäljempänä myös Elisa) on käyttänyt laajassa markkinointikampanjassaan kiellettäväksi vaadittuja ilmaisuja, joissa Elisan liittymien on väitetty olevan Suomen turvallisimpia. Elisan liittymät eivät ole Suomen turvallisimpia.

Elisan käyttämät ja kiellettäväksi vaadittavat ilmaisut ovat olleet vertailevia superlatiiviväittämiä ja tosiasiailmaisuja. Relevantti kohderyhmä eli kuluttajat ovat ymmärtäneet ilmaisut siten, että kaikki Elisan liittymät olisivat kaikilta osin tarkasteltuna yleisesti teknisiltä ominaisuuksiltaan turvallisimmat.

Elisa ei ole suuressa osassa mainoksiaan esittänyt rajauksia tai täsmennyksiä väittämiensä osalta eikä viitannut mihinkään tutkimukseen, jonka perusteella olisi mahdollista todeta, että Elisan liittymät olisivat Suomen turvallisimpia. Elisa ei ole myöskään mainoksissaan perustellut, miksi juuri Elisan osassa mainoksiaan viittaamat kolme turvaominaisuutta eli mobiilivarmenne, haittasivustojen esto ja tietovuotojen seuranta olisivat tärkeimmät turvaominaisuudet.

Elisan internetsivuilla on kuitenkin ollut Elisan tekemä vertailutaulukko, jossa se on verrannut Elisan liittymäturvalla varustettuja liittymiä Telia Finland Oyj:n (jäljempänä myös Telia) ja DNA Oyj:n liittymiin. Elisan taulukossa viittaamat kolme tärkeää turvaominaisuutta eivät ole koskeneet kaikkia Elisan liittymiä, vaan ainoastaan Elisan uusia niin sanottuja liittymäturvalla varustettuja liittymiä. Taulukosta ei ole ilmennyt, että Telia tarjoaa kaikille asiakkailleen täysin maksuttoman mobiilivarmenteen, kun taas Elisan liittymäturvalla varustettujen liittymien hintaa on nostettu. Telian Turvapakettiin on mahdollista saada lisäpalveluna sekä haittasivustojen esto että tietovuotojen seuranta, vaikka taulukossa on todettu, että tällaisia ei ole ollut Telialta saatavilla. Taulukossa on sivuutettu kaikki muut merkitykselliset turvaominaisuudet, kuten muun ohella Telian asiakkailleen tarjoamat huijauspuheluvahti ja tekstiviestien suodatustoiminnallisuus ja lisäksi se, että Telialla on ollut Elisan markkinointikampanjan aikana käynnissä kampanja, jossa asiakas on saanut kuukaudeksi ilmaiseksi käyttöönsä Telian Turvapaketti Total ‑palvelun, joka on sisältänyt turvaominaisuuksina tietoturvan, huijausturvan, identiteettisuojan ja yksityisen VPN-yhteyden.

Elisan pyrkimys perustella ilmaisujaan sillä, että turvaominaisuudet sisältyvät kiinteään kuukausimaksuun, on perusteeton ja oikeudelliseen arvioon vaikuttamaton. Elisa ei ole rajoittanut markkinointi-ilmaisujaan siten, että ne koskisivat vain kiinteään kuukausimaksuun sisältyvien ominaisuuksien vertailua. Elisa tosiasiallisesti myöntää, etteivät sen uudetkaan liittymät ole turvallisempia kuin Telian, mikäli arvioinnissa huomioidaan myös lisämaksusta saatavat turvaominaisuudet. Elisa ei tässäkään huomioi, etteivät sen valitsemat turvaominaisuudet tee liittymistä Suomen turvallisimpia.

Elisa on vertailussaan lisäksi kokonaan sivuuttanut liittymien käyttämän verkon turvallisuuden arvioinnin. Liittymien turvallisuutta ei ole mahdollista erottaa liittymien käyttämän verkon turvallisuudesta, koska liittymiä käytetään verkossa, jossa käyttäjien puhelut ja data kulkevat. Elisan 5G-verkossa on toisin kuin esimerkiksi Telian 5G-verkossa käytetty muun muassa kiinalaisia komponentteja, joita EU:ssa ei pidetä turvallisina.

Elisa ei ole vertailussaan ottanut huomioon myöskään sitä, että Elisan vertailemissa turvaominaisuuksissa on eroja. Telia on ainoa suomalainen teleoperaattori, jolla on mobiilivarmenteessa käytössään 256-bittiset EEC-salausavaimet, minkä vuoksi Telian tarjoama mobiilivarmenne on todennäköisesti turvallisempi kuin Elisan tarjoama mobiilivarmenne. Telian asiakkailleen lisämaksusta tarjoamat haittasivustojen esto ja tietovuotojen seuranta ovat lisäksi vähintäänkin yhtä hyviä kuin Elisan tarjoamat palvelut.

Elisa ei ole markkinoinnissaan tyytynyt väittämään, että sen uusissa liittymissä on eniten kiinteään kuukausimaksuun sisältyviä turvaominaisuuksia.

Elisan markkinointi on ollut sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa tarkoitettua vertailevaa markkinointia. Markkinointi on ensinnäkin ollut sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1 momentin ja 2 a §:n 1 momentin 1 kohdan vastaista, koska esitetyt superlatiiviväittämät ovat olleet totuudenvastaisia tai ainakin harhaanjohtavia. Lisäksi Elisan vertaileva markkinointi on ollut sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 a §:n 1 momentin 3 kohdan vastaista, koska Elisan markkinoinnissa ei verrata puolueettomasti hyödykkeiden olennaista, merkityksellistä, toteen näytettävissä olevaa ja edustavaa ominaisuutta. Elisan menettely on joka tapauksessa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 2 momentin sekä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n vastaista, koska Elisa on elinkeinotoiminnassaan käyttänyt asiaan kuulumattomia seikkoja sisältäviä ja muodoltaan sopimattomia ilmaisuja, jotka ovat omiaan vahingoittamaan Telian elinkeinotoimintaa, ja Elisan menettely on ollut hyvän liiketavan vastaista ja muutoin sopimatonta.

Telialle on aiheutunut ja aiheutuu turvaamistoimiasiassa kuluja asiamiehen palkkiosta ja hakijavakuudesta.

Vastaus

Vaatimukset

Elisa Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Elisa Oyj on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Telia Finland Oyj:n korvaamaan Elisa Oyj:lle turvaamistoimiasiassa dnro 293/2025 aiheutuneet arvonlisäverottomat palkkiosta koostuvat oikeudenkäyntikulut 16.688,75 eurolla viivästyskorkoineen.

Elisa Oyj on myös vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Telia Finland Oyj:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat palkkiosta koostuvat oikeudenkäyntikulut 8.492,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Elisan markkinointi on ollut totuudenmukaista ja perustunut sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 a §:n edellytykset täyttävään vertailuun.

Elisan liittymät ovat turvallisimpia, sillä niissä on eniten liittymän kuukausimaksuun sisältyviä turvaominaisuuksia. Elisan puhelinliittymissä on markkinointihetkellä ollut kiinteällä kuukausimaksulla tarjolla kolme keskeisintä turvaominaisuutta, mobiilivarmenne, haittasivustojen esto ja tietovuotojen seuranta. Yhdelläkään toisella teleoperaattorilla ei ole ollut markkinointihetkellä tarjolla puhelinliittymää, jossa olisi ollut ilman lisämaksua tarjolla kolmea turvaominaisuutta.

Puhelinliittymällä tarkoitetaan niitä palveluita ja ominaisuuksia, jotka teleoperaattori sitoutuu viestintäpalvelusopimuksella asiakkaalle kuukausimaksua vastaan tarjoamaan. Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 106 b §:n 4 momentin mukaan teleyrityksen on annettava kuluttajalle ennen sopimuksen tekemistä maksutta helppolukuinen sopimustiivistelmä. Esimerkiksi tästä sopimustiivistelmästä käyvät ilmi ne liittymän muodostamat ominaisuudet, jotka asiakkaalle kunkin liittymätyypin osalta tarjotaan. Elisan puhelinliittymien osalta tiivistelmässä on kerrottu selkeästi muun muassa, mitkä turvaominaisuudet asiakkaan liittymään kuuluvat. Liittymien tietoturvaominaisuudet kuuluvat liittymiin, kun ne ovat osana liittymän yleistä tuotekuvausta. Näin ollen on perusteltua vertailla liittymien turvallisuusominaisuuksia ja myös käyttää vertailussa superlatiivia.

Elisan markkinoinnissa on selkeästi ja totuudenmukaisesti vertailtu objektiivisesti mitattavissa olevaa seikkaa, eli puhelinliittymien kuukausimaksuun sisältyvien turvaominaisuuksien määrää. Kolme keskeistä turvaominaisuutta vastaavat kuluttajien suurimmiksi kokemiin ja kuluttajien kannalta objektiivisesti arvioiden olennaisimpiin turvallisuusriskeihin, kuten internethuijauksiin ja identiteettivarkauksiin. Näihin uhkiin liittyvät turvaominaisuudet ovat puhelinliittymän ominaisuuksia, eikä niihin voida vaikuttaa matkaviestinverkon väitetyllä turvallisuudella.

Elisa myös informoi läpinäkyvästi vertailutaulukossaan, että samat ominaisuudet ovat saatavissa kilpailijoiltaan lisäpalveluina. Kuluttaja siis pystyy relevantisti vertaamaan, mitä turvaominaisuuksia hän saa Elisan liittymissä ja selvittämään, miten sekä mihin hintaan ne ovat saatavissa kilpailijoilta.

Vertaillut turvaominaisuudet ovat olleet olennaisia, merkityksellisiä, toteennäytettävissä olevia ja edustavia ominaisuuksia ja niiden kuukausimaksuun sisältyvä määrä on puolueettomasti todennettavissa oleva seikka. Elisan markkinoinnissa on taulukon muodossa tuotu selvästi ilmi, mitkä ominaisuuksista kunkin teleoperaattorin liittymiin markkinointihetkellä sisältyy ja mitkä ominaisuudet ovat saatavissa lisämaksusta. Vertailu on ollut puolueeton.

Myös Elisan matkaviestinverkko on joka tapauksessa turvallinen eikä esimerkiksi Telian ja Elisan matkaviestinverkkojen turvallisuuden välillä ole mitään asiakkaiden kannalta merkityksellisiä eroja Telian hyväksi. Elisan matkaviestinverkko täyttää ja ylittää kaikki lainsäädännössä ja viranomaismääräyksissä asetetut turvallisuusvaatimukset ja -kriteerit. Elisan verkossa on myös todistetusti vähiten vakavia verkkovikoja ja se on valittu huoltovarmuuden kannalta kaikkein kriittisimmän viestinnän välittämiseen. Viranomaisen tarkemmin määrittelemissä verkon kriittisissä osissa Elisa käyttää länsimaista teknologiaa.

Elisa ei ole käyttänyt kiellettäväksi vaadittuja ilmaisuja matkaviestinverkon tai matkaviestinpalveluiden markkinoinnissa vaan ainoastaan markkinoidessaan matkapuhelinliittymiä.

Todistelu

Asiakirjatodistelu

Telia Finland Oyj

1. Iltalehden artikkeli, 22.5.2025
2. Esimerkkejä Elisa Oyj:n markkinointiväittämistä
3. Ote Telia Finland Oyj:n internetsivuilta koskien Turvapaketti Total ‑kampanjaa
4. Ote Telia Finland Oyj:n internetsivuilta koskien Telia Finland Oyj:n tarjoamaa huijauspuheluiden estoa 4.7.2025
5. Second report on Member States’ Progress in implementing the EU Toolbox on 5G Cybersecurity, kesäkuu 2023
6. Ilta-Sanomien artikkeli 11.9.2024
7. Komission tiedonanto 15.6.2023
8. Komission lehdistötiedote 15.6.2023
9. Ote F-Securen Githubista ladatuista historiatiedoista Telia Finland Oyj:n palveluista ajalta huhtikuu 2024 – tammikuu 2026
10. Ote koskien Telia Finland Oyj:n Turvapaketti Total -kampanjaa
11. Qlik Sense -raportti Turvapaketti Total S myynnistä 22.5.2025
12. Kuvakaappaus 12.5.2025 Telia Finland Oyj:n internetsivuilta
13. Otteita Elisa Oyj:n internetsivuilta koskien liittymäturvaa
14. Otteita Elisa Oyj:n internetsivuilta koskien puhelinliittymien liittymäturvaominaisuuksien käyttöönottoa
15. Ote Elisa Oyj:n vastauksesta Kilpailu- ja kuluttajavirastolle 29.8.2025 ja vastauksen liite 4

Elisa Oyj

1. Eeddspeaks-vaikuttajayhteistyömainos Telia Finland Oyj:n Mobiilivarmenteesta
2. Telia Finland Oyj:n mainos Kauppakeskus Triplassa 25.2.2025
3. Elisa Oyj:n security portfolio
4. Elisa 5G+ Rajaton 300M Liittymäturvalla -sopimustiivistelmä
5. DNA Huoleton 5G 200M -liittymän sopimusehdot DNA Oyj:n internetsivuilta
6. Telia Rajaton 5G 300M -liittymän sopimusehdot Telia Finland Oyj:n internetsivuilta

Asiantuntijalausunto

Elisa Oyj

1. Tutkimusjohtaja MH:n lausunto 11.11.2025

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Asian riidaton tausta ja kysymyksenasettelu

1. Asiassa on kysymys siitä, että Elisa Oyj (jäljempänä myös Elisa) on markkinoinnissaan käyttänyt ensinnäkin ilmaisuja, joiden mukaan Elisan puhelinliittymät ovat Suomen turvallisimpia, sekä lisäksi taulukkoa, jonka mukaan Telia Finland Oyj:n (jäljempänä myös Telia) liittymissä ei ole haittasivustojen estoa eikä tietovuotojen seurantaa. Telian mukaan edellä mainitut ilmaisut ja taulukossa esitetty vertailu ovat totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia taikka muulla tavoin hyvän liiketavan vastaisia.

2. Asiassa on riidatonta, että Elisa on käyttänyt Telian hakemuksessa yksilöityjä ilmaisuja. Riidatonta lisäksi on, että Elisa on käyttänyt markkinoinnissaan Telian todisteesta 2 ilmenevää taulukkoa, jossa on vertailtu Elisan, Telian ja DNA Oyj:n liittymien ominaisuuksia mobiilivarmenteen, haittasivustojen eston ja tietovuotojen seurannan osalta. Taulukossa on sarakkeissa ”Haittasivustojen esto” ja ”Tietovuotojen seuranta” Teliaa koskevalla rivillä merkintä ”ei saatavissa”.

3. Riidatonta on myös, että haittasivustojen esto ja tietovuotojen seuranta ovat olleet saatavissa myös Telian liittymille ainakin lisäpalveluna. Erimielisyyttä on kuitenkin siitä ajankohdasta, milloin nämä turvaominaisuudet ovat olleet saatavissa.

4. Markkinaoikeus on 1.9.2025 asiassa dnro 293/2025 antamallaan turvaamistoimipäätöksellä numero 451/2025 Telian hakemuksesta kieltänyt Elisaa käyttämästä matkaviestinverkkonsa tai matkaviestinpalvelujensa markkinoinnissa hakemuksessa tarkoitettuja ilmaisuja. Päätöksen mukaan turvaamistoimi on voimassa, kunnes pääasiassa annetaan ratkaisu tai asiassa toisin määrätään.

5. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin yleislausekkeen mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä. Lain 2 §:n 1 momentin mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, joka koskee omaa tai toisen elinkeinotoimintaa ja on omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan taikka vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa.

6. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 a §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan markkinointi, josta voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa kilpailija tai kilpailijan markkinoima hyödyke (vertaileva markkinointi), on vertailun osalta sallittu, jos se ei ole totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa. Saman momentin 3 kohdan mukaan vertaileva markkinointi on sallittu, jos siinä verrataan puolueettomasti hyödykkeiden yhtä tai useampaa olennaista, merkityksellistä, toteen näytettävissä olevaa ja edustavaa ominaisuutta tai hyödykkeiden hintoja.

7. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan vertailevaa markkinointia harjoittavan tahon on kyettävä perustelemaan ja näyttämään toteen vertailun oikeellisuus. Vertailun tulee olla totuudenmukainen markkinoinnin hetkellä. Kun virheellinen vertailu voi johtaa kuluttajaa harhaan ja vahingoittaa kilpailijan elinkeinotoimintaa, on selvää, että vertailulle asetettava oikeellisuusvaatimus on verraten ankara (ks. korkeimman oikeuden ennakkopäätökset KKO 2008:96, 2011:42 ja 2011:88).

8. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain yleislausekkeen esitöiden
(HE 114/1978 vp s. 11) mukaan hyvänä liiketapana voidaan pitää tunnollisen ja rehellisen elinkeinonharjoittajan noudattamaa sekä kilpailijoiden ja asiakkaiden hyväksymää menettelyä taloudellisessa toiminnassa. Lain 2 §:n perusteluissa (s. 11) on todettu muun ohella, että harhaanjohtava ilmaisu on käsitteenä laajempi kuin totuudenvastainen ilmaisu. Totuudenmukainen ilmaisu voi nimittäin olla harhaanjohtava, jos samalla jätetään ilmaisematta jokin asian selvittämisen kannalta tärkeä seikka, minkä vuoksi vastaanottajalle voi syntyä väärä käsitys mainostettavan hyödykkeen laadusta tai muista ominaisuuksista.

9. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 ja 2 §:ssä tarkoitettu menettely on kiellettyä, jos se on omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan taikka vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa, vaikka se, että menettelyn konkreettiset vaikutukset eivät ole kiellon määräämisen edellytys, käy ilmi nimenomaisesti vain lain 2 §:stä. Kaupallisessa toiminnassa esitetyt sopimattomiksi katsottavat ilmaisut jo luonteensa vuoksi lähes poikkeuksetta täyttävät kyseisen edellytyksen.

10. Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO 2005:38 todennut, että markkinoinnissa käytettyjä ilmaisuja on arvioitava markkinoinnin kohderyhmän näkökulmasta ja ottaen huomioon, että ilmaisuja usein silmäillään vain pintapuolisesti.

11. Asiassa on arvioitavana näin ollen se, onko Elisa näyttänyt toteen, että sen käyttämät ilmaisut (Telian vaatimuksen kohdat (i), (ii) ja (iii)), joiden mukaan Elisan liittymät ovat Suomen turvallisimpia, ovat olleet totuudenmukaisia eivätkä harhaanjohtavia. Lisäksi on arvioitavana se, onko taulukko, jonka mukaan Telian liittymissä ei ole haittasivustojen estoa eikä tietovuotojen seurantaa, ollut totuudenmukainen eikä harhaanjohtava. Elisa on valinnut markkinoinnissaan vertailtaviksi turvaominaisuuksiksi mobiilivarmenteen, haittasivustojen eston ja tietovuotojen seurannan. Asiassa on siten myös arvioitavana se, ovatko Elisan markkinoinnissa verratut ominaisuudet sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 a §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla olennaisia, merkityksellisiä, toteen näytettävissä olevia ja edustavia.

2 Elisan menettelyn arviointi

12. Elisa on menettelynsä lainmukaisuuden tueksi esittänyt, että yhdelläkään toisella teleoperaattorilla ei ole ollut markkinointihetkellä tarjolla puhelinliittymää, jossa olisi ollut ilman lisämaksua tarjolla kolmea keskeisintä turvaominaisuutta, ja koska Elisalla nämä ovat sisältyneet kuukausimaksuun, ovat puhelinliittymät olleet Suomen turvallisimpia. Elisa on lisäksi esittänyt, että puhelinliittymien tietoturvaominaisuudet kuuluvat liittymiin, kun ne ovat osana liittymän yleistä tuotekuvausta. Elisan mukaan lisämaksulliset palvelut eivät kuulu osaksi liittymäsopimusta.

13. Telia on puolestaan esittänyt, että Elisan vertailtavaksi valitsemat turvaominaisuudet eli mobiilivarmenne, haittasivustojen esto ja tietovuotojen seuranta eivät tee Elisan liittymistä Suomen turvallisimpia. Lisäksi Telian mukaan sen tarjoamat turvaominaisuudet ovat vähintään yhtä hyviä kuin Elisan tarjoamat palvelut. Vielä Telian mukaan vertailussa on sivuutettu kaikki muut merkitykselliset turvaominaisuudet, kuten muun ohella Telian asiakkailleen tarjoamat huijauspuheluvahti ja tekstiviestien suodatustoiminnallisuus ja lisäksi se, että Telialla on ollut Elisan markkinointikampanjan aikana käynnissä kampanja, jossa asiakas on saanut kuukaudeksi ilmaiseksi käyttöönsä Telian Turvapaketti Total ‑palvelun, joka on sisältänyt turvaominaisuuksina tietoturvan, huijausturvan, identiteettisuojan ja yksityisen VPN-yhteyden.

14. Markkinaoikeus toteaa aluksi, että Elisan markkinointia on arvioitava tavallisen kuluttajan eli tavanomaisesti valistuneen, kohtuullisen tarkkaavaisen ja huolellisen keskivertokuluttajan näkökulmasta. Lainsäädännössä ei ole puhelinliittymän määritelmää, eikä sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 106 b §:n 4 momentin säännökselle ole annettava merkitystä arvioitaessa sitä, mitä palveluita edellä tarkoitettu keskivertokuluttaja ymmärtää puhelinliittymään sisältyvän. Tässä asiassa puhelinliittymien turvallisuutta koskevaa markkinointia arvioitaessa puhelinliittymällä on keskivertokuluttajan näkökulmasta katsottava tarkoitettavan sitä palvelua, jonka teleoperaattori sitoutuu tarjoamaan kuluttajan kanssa tekemällään liittymäsopimuksella riippumatta siitä, sisältyykö palvelun osa, esimerkiksi turvaominaisuus, liittymän kiinteään kuukausimaksuun vai tuleeko siitä suorittaa lisämaksu.

15. Elisan asiassa esittämän asiantuntijalausunnon mukaan Elisan Liittymäturva parantaa käytännön turvallisuutta merkittävästi ja antaa kuluttajalle konkreettista hyötyä. Elisa on lisäksi esittänyt näyttöä siitä, että myös Telia on markkinoinnissaan esittänyt mobiilivarmenteen olevan turvallisin tapa tunnistautumiseen (Elisan kirjallinen todiste 1), ja siitä, että myös Telian puolelta on väitetty Telian liittymän olevan Suomen turvallisin (Elisan kirjallinen todiste 2). Elisa on lisäksi esittänyt kirjallisena todisteena Elisan, DNA Oyj:n ja Telian liittymien ominaisuuksista yhtiöiden internetsivuilla esitettyjä tietoja (Elisan kirjalliset todisteet 4–6). Elisan kirjallisesta todistelusta ilmenee lisäksi, että Elisalla on patentteja keksintöihin (Elisan kirjallinen todiste 3).

16. Telia on vedonnut ensinnäkin siihen, että Elisa ei ole markkinaoikeudessakaan esittänyt vertailua Elisan valitseman kolmen turvaominaisuuden tarkemmasta sisällöstä, esimerkiksi mobiilivarmenteessa käytettävistä salausavaimista. Lisäksi Telian kirjallisesta todistelusta ilmenee, että Elisan markkinoinnissa esitettyjen ominaisuuksien lisäksi on olemassa myös muita puhelinliittymien turvallisuuteen vaikuttavia ominaisuuksia, kuten esimerkiksi huijauspuheluiden esto (Telian kirjallinen todiste 4) ja Telian Turvapaketti Total ‑palveluun sisältyvät tietoturva, huijausturva, identiteettisuoja ja yksityinen VPN-yhteys (Telian kirjallinen todiste 3).

17. Edellä todettu huomioon ottaen Elisa ei ole esittänyt riittäväksi katsottavaa näyttöä siitä, että sen vertailemat kolme turvaominaisuutta olisivat sillä tavoin olennaisia ja merkityksellisiä turvaominaisuuksia, että pelkästään näiden ominaisuuksien lukumääriä vertaamalla olisi mahdollista tehdä objektiivinen vertailu puhelinliittymien turvallisuudesta. Elisa ei näin ollen ole näyttänyt myöskään sitä, että sen puhelinliittymät olisivat Suomen turvallisimpia. Elisan mainonnassaan käyttämät Suomen turvallisimpia puhelinliittymiä koskevat ilmaisut ovat näin ollen olleet totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia.

18. Asiassa on riidatonta se, että Elisa on käyttänyt markkinoinnissaan Telian kirjallisesta todisteesta 2 ilmenevää taulukkoa, jossa haittasivustojen estoa ja tietovuotojen seurantaa koskevissa sarakkeissa Teliaa koskevalla rivillä on todettu ”ei saatavissa”. Mobiilivarmennetta koskevassa sarakkeessa DNA Oyj:tä koskevalla rivillä on todettu ”Erillinen, maksullinen lisäpalvelu”. Näin ollen taulukosta saa käsityksen, että Telialta ei ole ollut saatavissa haittasivustojen estoa ja tietovuotojen seurantaa edes maksullisena lisäpalveluna. Taulukon yläpuolella olevassa tekstissä viitataan siihen, että taulukon tietojen lähteenä on ollut operaattoreiden verkkosivut 23.5.2025.

19. Telian kirjallisesta todistelusta käy kuitenkin ilmi, että Telialla on ollut saatavilla ainakin osana Turvapaketti Total -kampanjaa haittasivustojen esto ja tietovuotojen seuranta ajalla 1.3.2025–31.5.2026 (Telian kirjallinen todiste 10). Telialla on siten ollut saatavilla puhelinliittymiin myös haittasivustojen esto ja tietovuotojen seuranta sinä ajankohtana, kun kysymyksessä olevaa taulukkoa on käytetty markkinoinnissa sekä sinä ajankohtana, johon markkinoinnissa on nimenomaisesti viitattu lähteenä.

20. Edellä lausuttuun nähden myös Elisan taulukossa käytettyjä Telian palveluja koskevia ilmaisuja on pidettävä totuudenvastaisina tai harhaanjohtavina.

21. Elisa on näin ollen käyttäessään vaatimuksessa kuvattuja ilmaisuja ja nyt kysymyksessä olevaa taulukkoa menetellyt sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1 momentin ja 2 a §:n 1 momentin 1 sekä 3 kohtien vastaisesti.

3 Kiellon määrääminen ja uhkasakon asettaminen

22. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajaa voidaan kieltää jatkamasta tai uudistamasta 1–3 §:n vastaista menettelyä. Kieltoa on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta.

23. Lain 6 §:n esitöissä (HE 114/1978 vp s. 17) todetun mukaisesti kiellon antamiseen riittää teon objektiivisen oikeudenvastaisuuden toteaminen. Tekijän ei välttämättä tarvitse tietää tekonsa lainvastaisuutta. Näin ollen kiellon määräämisen kannalta merkitystä ei ole tekijän tahallisuudella tai huolimattomuudella.

24. Elisan on edellä todettu menetelleen sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1 momentin ja 2 a §:n 1 momentin 1 ja 3 kohtien vastaisesti. Todettu huomioon ottaen näitä ilmaisuja ja käytettyä taulukkoa koskevat kieltovaatimukset, mukaan lukien rinnastettavuusvaatimus, on hyväksyttävä. Kieltoa on noudatettava heti. Näin ollen asiassa ei ole tarvetta erikseen arvioida, onko kieltovaatimuksen kohteena olevaa Elisa Oyj:n menettelyä pidettävä myös sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin yleislausekkeen ja 2 §:n 2 momentin vastaisena.

25. Asiassa on seuraavaksi arvioitava uhkasakon asettamista. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n esitöiden (HE 114/1978 vp s. 17) mukaan vain siinä tapauksessa, että uhkasakon asettaminen erityisestä syystä on tarpeetonta, jätetään uhkasakko asettamatta. Esimerkkinä tilanteesta, jossa uhkasakon asettaminen ei ehkä ole tarpeen, on tilanne, jossa elinkeinonharjoittaja on ennalta ilmoittanut suostuvansa vastapuolen vaatimuksiin, mutta viimeksi mainittu pitää ennakkoratkaisun saamista tärkeänä ja vie tästä syystä asian markkinaoikeuteen.

26. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole laissa tarkoitettuja erityisiä syitä olla asettamatta uhkasakkoa kiellon tehosteeksi.

27. Telia on vaatinut uhkasakon asettamista 300.000 euron määräisenä. Elisa on esittänyt, että mahdollisen uhkasakon määrä tulisi olla enintään 50.000 euroa.

28. Harkittaessa uhkasakon suuruutta on ensisijaisesti otettava huomioon se, että sakon uhka on omiaan tehokkaasti ehkäisemään määrättävän kiellon rikkomisen. Tähän nähden uhkasakko on asetettava 200.000 euron määräisenä.

4 Oikeudenkäyntikulut

29. Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 5 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:ssä tarkoitetun kiellon määräämistä koskevissa asioissa sovelletaan oikeudenkäymiskaaren oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevia säännöksiä.

30. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

31. Elisalla ei ole ollut huomauttamista Telian vaatimiin oikeudenkäyntikulujen määriin. Elisa on velvoitettava korvaamaan Telian oikeudenkäyntikulut sekä turvaamistoimiasian että pääasian osalta vaaditun määräisenä.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus kieltää Elisa Oyj:tä jatkamasta tai uudistamasta menettelyä, jossa se käyttää matkaviestinpalvelujensa sisältäen puhelinliittymiensä markkinoinnissa ilmaisuja ”Suomen turvallisimmat puhelinliittymät”, ”Siksi lanseeraamme maan, ellei maailman, turvallisimmat puhelinliittymät”, ”Miksi Elisan liittymät liittymäturvalla ovat Suomen turvallisimmat?” sekä muita näihin rinnastettavia ilmaisuja, joissa totuudenvastaisesti tai harhaanjohtavasti väitetään, että Elisan liittymät olisivat Suomen turvallisimmat, sekä jossa se käyttää markkinoinnissa taulukkoa, jossa väitetään, ettei Telia Finland Oyj:n liittymissä olisi haittasivustojen estoa eikä tietovuotojen seurantaa.

Kieltoa on noudatettava heti 200.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Elisa Oyj:n korvaamaan Telia Finland Oyj:n oikeudenkäyntikulut 55.229 eurolla viivästyskorkoineen.

Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa säädetyn korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Elisa Oyj:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus peruuttaa 1.9.2025 antamassaan päätöksessä numero 451/2025 määrätyn turvaamistoimen.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 25.5.2026.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Markus Mattila ja Riikka Pirttisalo.

Lainvoimaisuus

Ei lainvoimainen.