Hakemus

Vaatimukset

Elisa Oyj (jäljempänä myös Elisa) on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Adola Oy:tä (jäljempänä myös Adola) vähintään 150.000 euron sakon uhalla käyttämästä markkinoinnissaan totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia taikka halventavia ilmaisuja:

a) ”Muutkin lupaukset ovat kiusallisen ylimitoitettuja. 5G-verkolle on ladattu poskettomia odotuksia, joita se ei tule koskaan täyttämään.”

b) ”Jotta 5G-verkko voisi lunastaa sen puolesta annetut lupaukset, tulisi tarjolla olla huomattavasti enemmän tukiasemia, mielellään lähellä koteja. 5G:n myötätunto onkin erityisesti harvemmin asuttujen alueiden puolella, sillä vaikka noilla seuduilla kaivattaisiin ehkä kaikista kipeimmin uutta ja nopeaa nettiä, rakennetaan tiheät tukiasemaverkostot ensin kaupunkeihin.”

c) ”Vastaus on harhaanjohtavassa markkinoinnissa.

Esimerkiksi 4G-verkon nopeuden luotettava vaihteluväli (eli operaattorin lupaama nopeus) on 5–300 megaa. Toisin sanoen liittymä on myyty rummuttamalla 300 megaa, mutta asiakas saa todellisuudessa tyytyä viiteen.

Sama pätee 5G:n kohdalla. Asiakkaalle tänään myydyn 5G-liittymän sopimuksessa seisoo, että yhteyden luotettava vaihteluväli on 10–1000 megaa.

10 megaa on vain 1 % yhteyden teoreettisesta maksiminopeudesta. Yksi prosentti. Se on sama kuin autoa ostaessa saisitkin pelkän takarenkaan.”

d) ”5G ei täytä sille ladattuja odotuksia

5G-verkon puolestapuhujat lupaavat mm. huippunopeutta, tasalaatuisuutta, korkeaa kapasiteettia ja kaikkea muutakin hyvää ja kaunista.

Valitettavasti 5G-verkkoon ladattavat odotukset ovat kuitenkin aivan liian korkealla, eikä kaikille annetuista lupauksista ei ole katetta.”

e) ”Harhaanjohtavaa markkinointia

Kantavuusongelmien lisäksi 5G-verkkoa markkinoidaan harhaanjohtavasti korostamalla yhteyksien maksiminopeuksia, vaikka tavan käyttäjälle on merkitystä miniminopeudella.

Annan käytännön esimerkin:

4G-verkon nopeuden luotettava vaihteluväli (eli operaattorin lupaama nopeus) on 5–300 megaa. Toisin sanoen liittymä on myyty rummuttamalla 300 megaa, mutta asiakas saa todellisuudessa tyytyä viiteen. Tämä on muuten todellisuutta allekirjoittaneenkin kotona.

Sama pätee myös 5G:n kohdalla. Asiakkaalle tänään myydyn 5G-liittymän sopimuksessa seisoo, että yhteyden luotettava vaihteluväli on 10–1000 megaa.

10 megaa on muuten vain 1 % yhteyden teoreettisesta maksiminopeudesta, jos kaivat esiin laskinta. Yksi prosentti on melko surullinen toteutuma, ja 10-megainen netti aivan muuta kuin mitä operaattori lupaa.”

f) ”Ei se 5G:kään toimi missään syrjäseudulla yhtään sen nopeammin kuin 3G:kään”

tai muita näihin rinnastettavia ilmaisuja, joissa edellä mainittuihin ilmaisuihin rinnastettavalla tavalla totuudenvastaisesti tai harhaanjohtavalla taikka halventavalla tavalla väitetään, että 5G-verkko ja liittymät eivät täyttäisi odotuksia, 5G-verkkoon rakennettaisiin liian vähän tukiasemia, 5G-verkko ja liittymät eivät toimisi syrjäseuduilla nopeammin kuin 3G taikka 5G-verkkoa ja -liittymiä markkinoivat operaattorit olisivat syyllistyneet harhaanjohtavaan markkinointiin.

Elisa Oyj on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Adola Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut palkkion osalta 17.281,25 eurolla ja kulujen osalta 2.120 eurolla eli yhteensä 19.401,25 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Adola on käyttänyt valokuituverkkonsa ja -liittymiensä markkinoinnissa internetsivuillaan www.tayskuitu.fi, asiakaskirjeessään ja etäyhteyden välityksellä järjestetyssä asiakastilaisuudessa lainvastaisia ilmaisuja a–f.

Ilmaisuissa on vertailtu Adolan valokuituverkon laajakaistaliittymiä ja muiden elinkeinonharjoittajien 4G/5G-laajakaistaliittymiä, joita markkinoivia elinkeinonharjoittajia on Suomessa hyvin rajallinen määrä. Kyse on epäsuorasta vertailevasta markkinoinnista, josta kilpailevat elinkeinonharjoittajat ja niiden hyödykkeet ovat selvästi tunnistettavissa. Vertaileva markkinointi ei ole ollut sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 a §:n 1 momentin 1, 2, 3 ja 5 kohdan edellytysten mukaista. Markkinointi on ollut hyvän liiketavan vastaista ja muutoin sopimatonta.

Ilmaisu a on ollut harhaanjohtava ja totuudenvastainen, eikä vertailu ole ollut puolueeton. Valokuituverkon ja matkaviestinverkon yleinen vertailu johtaa kuluttajia harhaan. Kun vertaillaan keskenään kilpailevia tuotteita eli kuituliittymää pientaloon ja esimerkiksi Elisan 5G Kotinetti (Fixed Wireless Access, FWA) -asennusta, ei eroja käytännössä juuri ole. Kotinetti 5G -yhteys testataan kussakin asennuspaikassa ja liittymää myytäessä tiedetään, että se toimii kyseiselle kuluttajalle kyseisessä osoitteessa. 5G-verkko ja -liittymät toimivat hyvin. Adola perustelee väitettään myös tarkoitushakuisesti ja harhaanjohtavasti sillä, että seinärakenteet muodostaisivat esteen 5G-palvelun toimimiselle. FWA-asennuksella ja sisäverkolla vältetään nämä ongelmat. Elisa on asettanut tiukat kriteerit 5G Kotinetti -liittymien myyntialueen laskennalliselle laadulle ja asennuksen yhteydessä toteutuvalle nopeudelle.

Ilmaisu b on ollut harhaanjohtava ja totuudenvastainen. Sillä seikalla, että kaikkien viestinverkkojen eli myös valokuituverkkojen rakentaminen aloitetaan tiheimmin asutetuilta alueilta, ei ole vaikutusta 5G-verkkojen tai -liittymien toimintaan harvemmin asutuilla alueilla. Elisa laajentaa koko ajan 5G-verkkoaan, ja lupaehtojenkin mukaan 5G-verkosta tulee rakentumaan valtakunnallinen verkko, kun taas valokuituverkkoja ei tulla rakentamaan valtakunnallisiksi. Tukiasemien tiheys ei ole sellaisenaan ratkaiseva tekijä, koska harvaanasutuilla alueilla käytettävillä taajuusalueilla 5G-verkko voidaan toteuttaa harvemmalla tukiasemaverkostolla kuin kaupungeissa käytetyillä taajuusalueilla.

Ilmaisu d on ollut harhaanjohtava ja totuudenvastainen edellä esitetyistä syistä. Kyseisissä ilmaisuissa totuudenvastaista ja harhaanjohtavaa on väite 5G-verkoille tai 5G:lle asetetuista korkeista lupauksista tai odotuksista sekä väite, että nämä jäisivät täyttymättä.

Ilmaisu f on ollut totuudenvastainen tosiasiaväite. 5G toimii kaikilla sen kattamilla alueilla eli myös syrjäseuduilla huomattavasti nopeammin kuin 3G.

Ilmaisu c on ollut halventava ja totuudenvastainen. Elisa ei ole ”rummuttanut” markkinoinnissaan liittymän maksiminopeutta. Syytökset asiakkaiden pettämisestä halventavat Elisaa. Liittymien nimeäminen niiden enimmäisnopeuden mukaan on Suomessa ainoa looginen tapa erottaa liittymät toisistaan. Elisa toimii kaikessa markkinoinnissaan sovellettavan lainsäädännön, viranomaisten ohjeiden ja hyvän liiketavan mukaisesti. Elisa noudattaa Liikenne- ja viestintäviraston kannanottoa 222/2020 internetyhteyspalvelun nopeuden kohtuullisesta ilmoittamistavasta, joka sisältää tarkat ohjeet liittymien nopeuden ilmoittamisesta markkinoinnissa. Liittymien suhteellinen nopeusero säilyy myös verkon ruuhkatilanteessa eli silloinkin, kun maksiminopeutta ei saavuteta. Näin ollen Elisan markkinointi ei ole ollut harhaanjohtavaa.

Ilmaisu e on ollut halventava ja totuudenvastainen. Elisa ei ole ”korostanut” tai ”rummuttanut” markkinoinnissaan liittymän maksiminopeutta. Syytökset asiakkaiden pettämisestä halventavat Elisaa. Adola on syyttänyt perusteetta 4G- ja 5G-verkkoja ja niissä toteutettavia laajakaistaliittymiä markkinoivia elinkeinonharjoittajia ja siten Elisaa harhaanjohtavasta markkinoinnista. Vastaavilla perusteilla nämäkin ilmaisut ovat olleet Elisan toimintaa halventavia ja totuudenvastaisia.

Adola on käsittelyn aikana muuttanut ilmaisun a toiseen, vastaavaan muotoon. Määrättävä kielto on tarpeellista muotoilla riittävän laajaksi, ja asettaa kiellon tehosteeksi riittävän suuri uhkasakko.

Vastaus

Vaatimukset

Adola Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Adola Oy on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Elisa Oyj:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut palkkion osalta 109.072,50 eurolla ja kulujen osalta 2.150,50 eurolla eli yhteensä 111.223 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kiellettäväksi vaaditut ilmaisut eivät ole olleet sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisia. Kyse on myös yleisestä yritysviestinnästä, ei vertailevasta markkinoinnista, ja ilmaisut käsittelevät aihetta yleisellä tasolla ja kuuluvat Adolan sananvapauden piiriin.

Jos ilmaisut katsotaan vertailevaksi markkinoinniksi, ne ovat olleet hyvän liiketavan mukaisia ja täyttäneet vertailulle asetetut vaatimukset. Vertailu on koskenut hyödykkeitä, joita käytetään samaan tarkoituksen tai samoihin tarpeisiin. Erilaisten internetliittymätyyppien vertailu on tavanomaista. Lisäksi FWA-liittymät ovat ominaisuuksiltaan lähempänä mobiili- kuin valokuituliittymiä. Vertailu on ollut puolueetonta, ja yhteyden nopeus, tasalaatuisuus ja kapasiteetti ovat merkityksellisiä, toteen näytettävissä olevia ja edustavia hyödykkeiden ominaisuuksia. Valinta tehdään usein nopeuden perusteella, ja 5G-yhteyksien nopeus riippuu muun muassa yhteyden tasalaatuisuudesta ja kapasiteetista, kuten siitä, paljonko käyttäjiä saman verkon alueella on. Viestintä on ollut totuudenmukaista, tosiasioihin perustuvaa ja perusteltua, eikä se ole ollut harhaanjohtavaa tai halventavaa.

Ilmaisuissa on käsitelty julkisuudessa olleita 5G:hen liittyviä kysymyksiä, kuten odotuksia asettavia lupauksia huippunopeudesta, kapasiteetista ja tasalaatuisuudesta. Harhaanjohtaviksi tai totuudenvastaisiksi väitetyt ilmaisut ovat tulleet olennaisesti samassa muodossa esitetyiksi lukuisissa uutisartikkeleissa sekä muissa luotettavien tahojen julkisissa lähteissä.

Korkeataajuuksisten 5G-verkkojen ongelmat seinien ja muiden signaaliesteiden kanssa ovat yleisesti tiedossa. Huippunopeuksien toteutuminen edellyttää myös maaseutu- ja pientaloalueille tiiviimpiä, korkeiden taajuuksien tukiasemaverkkoja, joita ei ole rakennettu eikä tulla lähiaikoina rakentamaan. Elisan tehokkaimman 1000M-liittymän keskimääräinen nopeus jää jopa alle 50 prosenttiin enimmäisnopeudesta. Enimmäisnopeuksiin tulee voida päästä realistisissa käyttöolosuhteissa. Kuluttajille markkinoidaan myös enimmäisnopeudella 600 Mbit/s toimivaa liittymää, eli kuluttajan ei ole kannattavaa hankkia 1000 Mbit/s -liittymää. Lisäksi taajuusalueella 700 Mhz enimmäisnopeus on noin 100–200 Mbit/s, eikä 5G-yhteys tuo juuri 4G:tä korkeampia nopeuksia. Elisa myy kuitenkin kaikkia 5G-liittymiään myös näille alueille, eikä sen kuuluvuusaluekartasta voi tarkastaa käytettävissä olevia taajuusalueita. Tasalaatuisuus merkitsee kuluttajalle sitä, että yhteyden nopeus ei vaihtele ja että suurikaan käyttäjämäärä ei juuri vaikuta yhteyden nopeuteen.

Puuttuminen enimmäisnopeuksien markkinointiin negatiivisessa sävyssä ei ole ollut halventavaa. Nopeuden vaihteluvälin ongelmiin viittaaminen on ollut asianmukaista, ja myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto on 10.11.2014 tekemässään päätöksessä puuttunut enimmäisnopeusmarkkinointiin. Menettely on kuitenkin jatkunut, siihen on kiinnitetty huomiota julkisuudessa ja se on kärjistynyt 5G-liittymien suurten nopeusvälivaihteluiden myötä. Ilmaisut ovat olleet perusteltuja ja oikeutettuja, koska Elisan enimmäisnopeusmarkkinointi on ollut harhaanjohtavaa ja kuluttajien kannalta haitallista.

Kieltovaatimus rinnastettavista ilmaisuista on yksilöimätön ja epämääräinen. Näin laveasti muotoiltu kielto aiheuttaisi huomattavaa epävarmuutta siitä, mitä Adola saa julkisuudessa sanoa.

Kieltoa ei ole tarpeen tehostaa uhkasakolla eikä sen määrän tule ylittää 25.000 euroa. Adola on jo muuttanut viestintäänsä verkkosivuartikkelissaan ja poistanut vaatimukseen f liittyvän tallenteen.

Todistelu

Asiakirjatodistelu

Elisa Oyj

1. Ote Adola Oy:n verkkosivulta otsikolla ”Valokuitu vai 5G – kas siinäpä pulma”
2. Adola Oy:n uutiskirje 18.5.2022 otsikolla ”Valokuitu näyttää 5G:lle, mistä kana pissii”
3. Osittainen transkripti Adola Oy:n tiedotustilaisuudesta 13.4.2022
4. Elisa Oyj:n kirje Adola Oy:lle 7.4.2022
5. Elisa Oyj:n sähköposti Adola Oy:lle 25.4.2022
6. Adola Oy:n sähköposti Elisa Oyj:lle 22.4.2022
7. Adola Oy:n sähköposti Elisa Oyj:lle 26.4.2022
8. Artikkeli Adola Oy:n verkkosivuilla 16.8.2022 otsikolla ”Suomen valokuitumarkkinat käyvät kuumana”
10. Boftel Estonia Oü:n tutkimus vuodelta 2022, Operaattorivertailu, Selvitys Suomen 5G verkkojen kuuluvuudesta (salassa pidettävä)
11. Signals Ahead, 5G: The Greatest Show on Earth, Volume 20: Crossing the Finnish Line 23.11.2021

Adola Oy

1. Adola Oy:n verkkosivuartikkeli 21.6.2022 ”Valokuitu vai 5G – kas siinäpä pulma” ja siihen tehdyt muutokset
2. Helsingin Sanomien artikkeli ”5g-puhelimet kiinnostavat nyt monia, mutta kuka sellaisesta hyötyy? Katso, onko sinun kotipaikkakunnallasi 5g-verkko” 21.9.2020
3. Helsingin Sanomien artikkeli ”5g törmää seinään” 27.3.2021
4. Helsingin Sanomissa julkaistu mielipide ”Uusi 5g-teknologia tekee arjesta turvallisempaa ja toimivampaa” 26.4.2021
5. Ylen artikkeli ”Valokuitu vai 5G? Kysyimme DNA:lta, Elisalta ja Telialta, miksi kuluttajille myydään nyt kallista kuitua nettiyhteydeksi, jos kohta kaikilla on 5G” 16.9.2019
6. VTT:n palvelukuvaus ”Beyond 5G- ja 6G-verkot” ja julkaisu ”Holistic approach to 6G networks, beyond the obvious” 15.6.2022
7. Traficomin julkaisu ”Kuntien aktiivisuus valokuidun rakentamisessa siivittää kiinteiden yhteyksien laajakaistaluokituksen tähdet nousuun” 9.6.2022
8. Taloustiedon artikkeli ”Mikä laajakaista vie voiton? Vauhtirallia kotiverkossa” 21.12.2020
9. Kalevan artikkeli ”5G-liittymästä ei ole syrjäseudulla vielä iloa – tällä hetkellä 4G riittää useimmille” 20.3.2022
10. Iltalehden artikkeli ”Kannattaako 5G? Nämä ovat sen plussat ja miinukset” 7.3.2022
11. Kalevan artikkeli ”Mobiilinetti on nopea vain myyjän puheissa – Kaleva testasi Oulussa 100 megan 4G-liittymän latausnopeudet, ja lupauksista jäätiin kauas” 5.2.2020
12. Tekniikan maailman artikkeli ”Ensituntumat: 5G-yhteydet Suomessa Pelkkä nopeus ei riitä” 13.9.2019
14. Otteet Elisa Oyj:n 5G-mobiililiittymien tilausprosessista 13.6.2022 ja 17.6.2022
15. Adola-konsernin tilinpäätös 1.1.2021–31.12.2021
16. Esimerkkejä kiinteiden yhteyksien, mobiiliyhteyksien ja FWA-liittymien markkinoinnista
17. MTV Uutisten artikkeli ”5G:lle on ladattu valtavasti odotuksia, paineita ja lupauksia – näin sinunkin elämäsi voi mullistua, kun uudet teknologiat tulevat käyttöön” 10.9.2018
18. Tekniikan Maailman artikkeli ”Lisää kaistaa kotinettiin” 31.5.2021
19. Mikrobitin artikkeli ”Bitit liikkeelle maalla ja kaupungissa” kesäkuu 2021
20. Ote Elisa Oyj:n verkkosivuilta ”Elisan 5G-verkko Suomessa”, ”Usein kysyttyä” -osio, ”Miten nopea 5G-verkko on?” 8.7.2022
21. Mikrobitin artikkeli ”Vertailussa uudet 4g- ja 5g-mobiilireitittimet: joko kannattaa ostaa?” 17.6.2022, päivitetty 20.6.2022
22. Mikrobitin artikkeli ”5g saa uusia taajuuksia vuonna 2021 – kysyimme operaattoreilta, mitä se tarkoittaa käytännössä” 1.12.2020
23. Elisa Oyj:n verkkosivu ”Valokuitu vai kiinteä 5G? Valitse yrityksellesi paras laajakaista” 30.3.2022
24. Videotallenne Adola Oy:n tiedotustilaisuudesta Haukiputaalla 13.4.2022
25. Mikrobitin artikkeli ”Netti mukaan minne vain” 6/2020
26. Esimerkki Elisa Oyj:n 5G 1000M -mobiililaajakaistan tilausprosessista Sammatissa 12.7.2022
27. Esimerkkejä Elisa Oyj:n ”Saunalahti Mobiililaajakaista 5G 600M”-liittymän tilausprosesseista 10.11.2022
28. Esimerkkejä Elisa Oyj:n ”Saunalahti Mobiililaajakaista 5G 1000M”-liittymän sekä ”Elisa 5G Kotinetti”-tuotteen tilausprosesseista 26.7.2022 ja 22.11.2022
29. Oy Omnitele Ab:n tiedonsiirtonopeusvertailututkimukset 5.8.2022, 8.4.2022, 15.12.2021 ja 18.12.2020
30. Traficomin Sitowiselta tilaama selvitys Viestintäverkkojen kustannusselvitys 13.11.2020
32. Yle Uutisten artikkeli ”Nopea 5G-mobiiliverkko jää osassa Suomea vain haaveeksi – tukiasemia ei saa rakentaa, koska ne häiritsevät venäläisten yhteyksiä” 21.1.2021
33. FiCom ry:n artikkeli ”Kiinteä langaton laajakaista – mikä se on?” 21.4.2020
34. Elisa Oyj:n verkkosivut: Elisa Netti Lite 5G Kiinteä 21.10.2022
35. Otteita Elisa Oyj:n 5G Kotinetti -liittymien markkinoinnista 18.11.2022
36. Elisa Oyj:n palvelukuvaus ”Elisan Saunalahti-mobiililaajakaistapalvelut” 8.11.2022
37. Elisa Oyj:n artikkeli ”Nopea 5G-yhteys tekee mökkikaudesta pitemmän” 3.6.2022
39. Esimerkki Elisa Oyj:n markkinoinnista: ”Valokuidunnopea netti kotiin ilman kaapeleita”
41. Elisa Oyj:n mobiiliverkon nopeudet 26.10.2022
42. Otteita Elisa Oyj:n Facebook ja Instagram -markkinoinnista vuosina 2019–2022
43. Elisa Oyj:n lehdistötiedotteita 2.10.2020–12.10.2022
45. Elisa Oyj:n verkkoartikkeli ”Elisa Turbonappi – käytä huippunopeuksia silloin kun niitä eniten tarvitset” 22.4.2021
46. Mikrobitin artikkeli ”Testissä Elisa 5G Kotinetti, osa 2: näin avaimet käteen -asennus onnistui ” 2.4.2020
53. Mikrobitin artikkeli ”Testissä Elisa 5G Kotinetti, osa 1: korvaako 5g kiinteän nettilittttymän?” 25.3.2020
54. Uusiteknologia.fi-verkkosivun artikkeli ”SuomiAreenalle 5G-kotitukiasema ja älykoti” 11.7.2019
55. Traficomin 5G-kuluttajatutkimusta koskeva artikkeli ”Kuluttajat: 5G on nopea, hyvä ja tulevaisuuteen liittyvä – monelle silti tuntematon” 29.6.2021
56. Seuran artikkeli ”MTV3Doc: Totuus 5g:stä -dokumentti tutkii, mistä teknologian pelko ja vastustus johtuvat” 24.8.2021
57. Mobiili.fi: ”Elisan 5G-verkko laajeni Toholammelle ja Kannukseen” 9.11.2021
58. Otteita Elisa Oyj:n peittoaluekartoista 18.11.2022
59. Hufvudstadsbladet: 5G-reklamen håller inte vad den lovar 27.11.2022

Asiantuntijalausunnot

Adola Oy

1. MM-B 22.11.2022
2. MM-B 29.5.2023

Henkilötodistelu

Elisa Oyj

1. JN, Head of Mobile Access Technology, Elisa Oyj

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Asian tarkastelun lähtökohdat

1. Valokuitutekniikkaan perustuvia internetliittymiä markkinoiva Adola on verkkosivuillaan, asiakirjaskirjeessään ja etäyhteyden välityksellä järjestetyssä asiakastilaisuudessaan riidattomasti esittänyt tiettyjä 5G-verkkoja ja liittymiä koskevia ilmaisuja (Adolan ilmaisut ja niitä vastaavat Elisan kieltovaatimukset a–f).

2. Elisa on vaatinut ilmaisuja kiellettäviksi totuudenvastaisena (ilmaisut a–f), harhaanjohtavana (ilmaisut a, b ja d) tai halventavana (ilmaisut c ja e) vertailevana markkinointina. Ilmaisujen lainmukaisuus ei tule nyt arvioitavaksi enemmälti tai muilla perusteilla.

3. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 a §:n 1 momentin mukaan markkinointi, josta voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa kilpailija tai kilpailijan markkinoima hyödyke, on vertailun osalta sallittu muun ohella, jos se ei ole totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa (1 kohta), se koskee hyödykkeitä, joita käytetään samaan tarkoitukseen tai samoihin tarpeisiin (2 kohta), siinä verrataan puolueettomasti hyödykkeiden yhtä tai useampaa olennaista, merkityksellistä, toteen näytettävissä olevaa ja edustavaa ominaisuutta tai hyödykkeiden hintoja (3 kohta) ja siinä ei väheksytä eikä halvenneta kilpailijan tavaramerkkiä, toiminimeä tai muuta erottavaa tunnusta taikka hyödykettä, toimintaa tai oloja (5 kohta).

4. Kyseisen pykälän esitöistä (HE 32/2008 vp s. 28) ilmenevällä tavalla sääntely vastaa aiemmin voimassa ollutta vertailevaa mainontaa koskenutta kuluttajansuojalain 2 luvun 4 a §:ää (1072/2000), jonka esitöiden (HE 79/2000 vp s. 25 ja 26) mukaan vertailevan mainonnan käsite on tarkoitettu laajaksi. Säännökset koskevat sellaista mainontaa, jossa kilpaileva elinkeinonharjoittaja tai hänen markkinoimansa hyödyke mainitaan nimenomaisesti, mutta säännöksiä sovelletaan myös silloin, kun kilpailijaan tai kilpailijoihin viitataan vain epäsuorasti. Vertailu voi olla myös yleisluontoista, jolloin mainostetun tuotteen materiaalia, ominaisuuksia tai käyttökelpoisuutta verrataan muihin markkinoilla oleviin vastaaviin tuotteisiin yleensä, vertailukohteita yksilöimättä. Edelleen esitöiden mukaan vertaileva mainonta ei saa olla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa. Totuudellisuusvaatimus on erityisesti vertailevassa mainonnassa korostunut. Vertailevan mainonnan on lisäksi oltava kilpailijaa kohtaan asiallista ja tahdikasta. On esimerkiksi varottava käyttämästä ilmaisuja, jotka voivat saattaa kilpailijan epäilyttävään valoon sopijakumppanina tai joissa kilpailijan tuotteet esitetään yleisesti heikkolaatuisina.

5. Harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/114/EY 2 artiklan c alakohdan mukaan vertailevalla mainonnalla tarkoitetaan kaikkea mainontaa, josta suoraan tai epäsuorasti voidaan tunnistaa kilpailija tai kilpailijan tarjoamat tavarat tai palvelut. Mainitun artiklan b alakohdan mukaan harhaanjohtavalla mainonnalla tarkoitetaan kaikkea mainontaa, joka tavalla tai toisella, esitystapa mukaan lukien, harhauttaa tai on omiaan harhauttamaan niitä henkilöitä, joille se on osoitettu tai jotka se tavoittaa, ja joka harhauttavan ominaisuutensa takia on omiaan vaikuttamaan heidän taloudelliseen käyttäytymiseensä taikka aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan vahinkoa kilpailijalle.

6. Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että vertailevaa markkinointia käyttävän elinkeinonharjoittajan on kyettävä perustelemaan ja näyttämään toteen vertailun oikeellisuus. Vertailun tulee olla totuudenmukainen markkinoinnin hetkellä. Kun virheellinen vertailu voi johtaa kuluttajaa harhaan ja vahingoittaa kilpailijan elinkeinotoimintaa, on selvää, että vertailulle asetettava oikeellisuusvaatimus on verraten ankara (ks. korkeimman oikeuden ennakkopäätökset KKO 2008:96, 2011:42 ja 2011:88).

7. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen KKO 2011:42 mukaan vertaileva mainonta voi olla totuudenmukaista ja silti harhaanjohtavaa, jos esimerkiksi totuudellisen väittämän yhteydessä jätetään ilmaisematta jokin asian selvittämisen kannalta tärkeä seikka, mistä johtuen vastaanottajalle voi syntyä väärä käsitys mainostettavan hyödykkeen laadusta tai muista ominaisuuksista (kohta 14).

8. Markkinaoikeus katsoo, että kieltovaatimusten kohteena olevissa Adolan ilmaisuissa on kyse 5G-verkkoon perustuvia liittymiä tarjoavaan Elisaan kohdistuneesta vertailevasta markkinoinnista ja että erilaiset internetliittymät ovat sinänsä verrattavissa toisiinsa. Adolalla ei ole sananvapaudesta johtuvaa oikeutta sellaisten markkinointi-ilmaisujen esittämiseen, jotka olisivat sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisia. Asiassa on siten arvioitava, ovatko Adolan markkinointi-ilmaisut olleet edellä kohdassa 2 yksilöidyin tavoin totuudenvastaisia, harhaanjohtavia tai halventavia.

2 Adolan markkinointi-ilmaisut ja niiden arviointi

2.1 5G:tä koskevat lupaukset tai odotukset (ilmaisut a, b ja d)

9. Adolan verkkosivustolla on keväällä 2022 ollut artikkeli ”Valokuitu vai 5G – kas siinäpä pulma” (Elisan asiakirjatodiste 1), jossa on esitetty muun ohella seuraavaa (ilmaisu a):

”Muutkin lupaukset ovat kiusallisen ylimitoitettuja. 5G-verkolle on ladattu poskettomia odotuksia, joita se ei tule koskaan täyttämään.”

10. Artikkelissa on esitetty myös seuraavaa (ilmaisu b):

”Jotta 5G-verkko voisi lunastaa sen puolesta annetut lupaukset, tulisi tarjolla olla nykyistä huomattavasti enemmän tukiasemia, mielellään lähellä koteja. 5G:n myötätunto onkin erityisesti harvemmin asutettujen alueiden puolella, sillä vaikka noilla seuduilla kaivattaisiin ehkä kaikista kipeimmin uutta ja nopeaa nettiä, rakennetaan tiheät tukiasemaverkostot ensin kaupunkeihin.”

11. Kyseisessä artikkelissa on lisäksi esitetty, että kirjoituksen tarkoituksena on selventää mobiiliyhteyden ja kiinteän valokuituliittymän eroja, ja tuotu esiin, että siinä kerrotaan ensin 5G-verkon teknisistä ongelmista ja kuvataan sitä, että 5G-yhteys ei pääse kunnolla seinien läpi.

12. Adola on lähettänyt 18.5.2022 markkinointisähköpostin aiheella ”Valokuitu voittaa 5G:n” ja otsikolla ”Valokuitu näyttää 5G:lle, mistä kana pissii” (Elisan asiakirjatodiste 2), jossa on esitetty muun ohella seuraavaa (ilmaisu d):

”5G ei täytä sille ladattuja odotuksia

5G-verkon puolestapuhujat lupaavat mm. huippunopeutta, tasalaatuisuutta, korkeaa kapasiteettia ja kaikkea muutakin hyvää ja kaunista.

Valitettavasti 5G-verkkoon ladattavat odotukset ovat kuitenkin aivan liian korkealla, eikä kaikille annetuista lupauksista ei ole katetta.”

13. Sähköpostiviestissä on viitattu edellä mainittuun verkkosivun artikkeliin ja todettu, että viesti on oikeastaan vain tiivistelmä artikkelin sisällöstä.

14. Elisa on verkkosivuillaan vastauksena kysymykseen ”Miten nopea 5G-verkko on?” esittänyt muun ohella, että ”Elisa 5G tarjoaa todella nopeat yhteydet ja myös sen kapasiteetti on aivan omaa luokkaansa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että verkkoon mahtuu samanaikaisesti huikea määrä käyttäjiä ja verkko on nopea kaikille. (…) 5G:n viive, eli aika, jonka jokin reaaliaikaisesti ohjattava asia reagoi ohjaamiseen, on minimaalinen” (Adolan asiakirjatodiste 20). Elisa on lehdistötiedotteissaan vuosina 2020–2022 esittänyt muun ohella, että 5G tarjoaa jopa 10 kertaa aiempaa nopeammat mobiiliyhteydet, 5G-verkko mahdollistaa merkittävästi aiempaa nopeammat mobiiliyhteydet ja 5G tarjoaa jopa gigan nopeuden (Adolan asiakirjatodiste 43). Elisa on myös Facebook- ja Instagram-markkinoinnissaan tuonut esiin 5G:n jopa kymmenkertaista nopeutta 4G:hen verrattuna, Elisan 5G-verkon kattavuutta jo yli 100 paikkakunnalla Suomessa ja että jo puolet suomalaisista asuu nopean ja ruuhkattoman Elisa 5G:n alueella (Adolan asiakirjatodiste 42). Elisa on lisäksi muutoin tuonut esiin 5G-yhteyden nopeutta ja sen soveltuvuutta esimerkiksi kesämökeille (viimeksi mainittu ja Adolan asiakirjatodiste 37). Edelleen Elisa on markkinoinut mobiililaajakaistaa huippunopeana ja esittänyt, että nämä liittymät toimivat mainiosti kotona, mökillä ja tabletissa (Adolan asiakirjatodiste 26).

15. Elisa on lisäksi 5G Kotinetti -palvelun yhteydessä mainostanut sen olevan huippunopea (Adolan asiakirjatodiste 35) ja Netti Lite 5G Kiinteä palvelun yhteydessä tuonut esiin huippunopeuden ohella myös optimaalisen kuuluvuuden, ruuhkattomuuden, vakauden ja toimintavarmuuden (Adolan asiakirjatodiste 34). Vastaavasti Elisa on markkinoinut Kiinteä 5G -laajakaistan asennuksen takaavan nopean ja luotettavan internetyhteyden (Adolan asiakirjatodiste 23).

16. Markkinaoikeus toteaa, että edellä selostetun näytön perusteella Elisan 5G-liittymien markkinointi on koskenut ainakin huippunopeutta, minimaalista viivettä, ruuhkattomuutta, 5G-verkon kattavuutta yli 100 paikkakunnalla ja soveltuvuutta esimerkiksi kesämökeillä käytettäväksi. Tämän lisäksi Elisa on markkinoinut kiinteästi asennettavia 5G-liittymiä eräillä muilla määreillä. Elisan voidaan näin ollen katsoa omassa markkinoinnissaan tuoneen esiin sen 5G-liittymiin liittyviä seikkoja, jotka ovat voineet saada kuluttajissa ja muussakin kohdeyleisössä aikaan odotuksia.

17. Adola on myös esittänyt asiakirjatodistelua 5G-teknologiaan liittyviä lupauksia tai odotuksia koskevasta julkisesta kirjoittelusta esimerkiksi lehti- ja verkkoartikkeleissa (Adolan asiakirjatodisteet 2–6, 9,10, 12, 17–19, 25, 53–55 ja 59). Vaikka tämä näyttö sinänsä osoittaa, että asiasta on käyty julkista keskustelua ja artikkeleissa on käytetty myös osin samankaltaisia ilmaisuja kuin Adola on käyttänyt, kyseinen näyttö ei osoita Elisan tai minkään alan viranomaisen antaneen 5G:stä mitään tiettyjä lupauksia tai täsmentäneen sitä, mitä lupaukset olisivat konkreettisesti olleet.

18. Markkinaoikeus toteaa, että Adolan ilmaisut voivat siten olla totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia riippumatta siitä, että ilmaisuissa on toistettu tai mukailtu julkisessa kirjoittelussa esillä olleita väitteitä. Myöskään se, että samankaltaisia ilmaisuja on esitetty esimerkiksi lehtiartikkeleissa, ei sellaisenaan osoita Adolan ilmaisuja totuudenmukaisiksi.

19. Edellä kohdassa 9 selostettu Adolan ilmaisu on sisältänyt voimakkaita sananvalintoja ”lupaukset ovat kiusallisen ylimitoitettuja”, ”poskettomia odotuksia” ja ”ei tule koskaan täyttämään”. Markkinaoikeus katsoo Adolalta jääneen näyttämättä, että Elisa tai mikään viranomaistaho olisi tällaisia lupauksia antanut. Ilmaisut ovat olleet vähintäänkin harhaanjohtavia siltä osin kuin kohdeyleisölle on voinut aiheutua epätietoisuutta lupausten tai odotusten sisällöstä ja antajasta sekä siitä, mikä merkitys näillä on 5G-liittymien käytettävyyteen. Näyttämättä on myös jäänyt, että lupauksia tai odotuksia, mitä ne olisivatkaan, ei voitaisi koskaan täyttää. Ilmaisua on siten pidettävä totuudenvastaisena ja harhaanjohtavana, ja Elisan kieltovaatimus a on hyväksyttävä.

20. Sen sijaan edellä kohdissa 10 ja 12 selostetut Adolan ilmaisut b ja d ovat olleet sävyltään hillitympiä, ja asiayhteydestä on ollut pääteltävissä, että viittaukset lupauksiin tai odotuksiin ovat koskeneet ainakin Elisan markkinoimaa 5G:n jopa 1.000 megabittiin sekunnissa yltävää huippunopeutta, suurta kapasiteettia, ruuhkattomuutta, viiveettömyyttä ja saatavuutta yli 100 paikkakunnalla. Kyseisiin Adolan ilmaisuihin on liittynyt erityisesti myös se, että toteutuminen edellyttäisi merkittävää määrää tukiasemia ja että nopeille yhteyksille olisi suurta kysyntää erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Koska Elisan voidaan katsoa markkinoinnillaan asettaneen kohdeyleisölle tämänsuuntaisia odotuksia, asiassa on seuraavaksi arvioitava Adolan ilmaisujen totuudellisuutta.

21. Adola on esittänyt näyttöä siitä, että 4G-teknologiaa olennaisesti suurempien nopeuksien saavuttaminen 5G-verkossa edellyttää varsin tiheää 3.500 megahertsin taajuusalueella toimivaa tukiasemaverkkoa ja ettei 700 megahertsin taajuusaluetta käyttäen toteutetulla 5G-verkolla päästä ainakaan olennaisesti 4G-verkkoa suurempiin nopeuksiin (Adolan asiakirjatodisteet 2, 3, 5, 9, 18, 19, 21, 22, 25 ja 30).

22. Kaleva-lehden artikkeliin 20.3.2022 sisältyvän Elisan toimitusjohtajan haastattelun mukaan Elisan 5G-verkon väestöpeitto oli jo yli 70 prosenttia, mutta maantieteellinen peitto on peittokarttojen perusteella paljon heikompi, ”5G-läiskiä on pääasiassa Oulusta etelään isomman puoleisissa taajamissa” (Adolan asiakirjatodiste 9, Elisan peittoaluekartasta vastaavasti Adolan asiakirjatodiste 58). Kyseisen artikkelin yhteydessä on myös todettu, että maapinta-alasta 5G-verkon nopea verkko kattoi vuoden 2021 lopussa 7 prosenttia ja 4G-verkon vastaava luku oli 18 prosenttia.

23. Elisan markkinoinnissa on ilmoitettu 5G-verkon laajentumisesta esimerkiksi Toholammille, Kannukseen, Närpiöön, Kristiinankaupunkiin, Maalahteen, Lappajärvelle, Ilomantsiin ja Polvijärvelle sekä eräisiin hiihtokeskuksiin (Adolan asiakirjatodisteet 42, 43 ja 57). Asiassa esitetyn selvityksen perusteella marras-joulukuussa vuonna 2022 noin 10.800 kilometrin pituisen 391 paikkakuntaa kattavan mittausreitin varrella tehtyjen havaintojen perusteella Elisan 5G-verkko oli jollakin tavalla kuuluvissa tietyllä ulkokuuluvuuden raja-arvolla lähes 100 prosentissa havaintoja ja tietyllä sisäkuuluvuuden raja-arvolla noin 85 prosentissa havaintoja (Elisan asiakirjatodiste 10).

24. Markkinaoikeus katsoo näytetyksi, että Elisan markkinoinnillaan kohdeyleisössä aikaansaamat 5G:hen liittyvät odotukset huippunopeudesta, jotka on asiayhteydessään ymmärrettävä olennaisesti suurempana nopeutena 4G-verkkoon verrattuna, eivät voi toteutua sen 5G-verkon alueella ainakaan muutoin kuin rajatuilla alueilla ja silloin, kun käytetään 3.500 megahertsin taajuusaluetta. Elisan voidaan niin ikään katsoa markkinoinnillaan tuoneensa esiin 5G:n ominaisuuksia tavalla, joita on voitu mieltää sen palveluja koskeviksi lupauksiksi. Näin ollen Adolan markkinointi-ilmaisuissa esittämiä väitteitä siitä, että kaikilta osin lupaukset eivät toteudu tai etenkin syrjäseuduilla tarvittaisiin enemmän tukiasemia, ei voida pitää totuudenvastaisina tai harhaanjohtavina. Myöskään muilta osin ilmaisuja ei voida pitää totuudenvastaisina tai niiden asiayhteys huomioon ottaen harhaanjohtavina. Näin ollen Elisan kieltovaatimukset b ja d on hylättävä.

2.2 5G-liittymien nopeuden vaihteluväli (ilmaisut c ja e)

25. Adolan verkkosivustolla keväällä 2022 olleessa artikkelissa ”Valokuitu vai 5G – kas siinäpä pulma” (Elisan asiakirjatodiste 1), on esitetty otsikon ”5G-yhteyden maksiminopeus vs. miniminopeus” alla seuraavaa (ilmaisu c):

”Vastaus on harhaanjohtavassa markkinoinnissa.

Esimerkin 4G-verkon nopeuden luotettava vaihteluväli (eli operaattorin lupaama nopeus) on 5–300 megaa. Toisin sanoen liittymä on myyty rummuttamalla 300 megaa, mutta asiakas saa todellisuudessa tyytyä viiteen.

Sama pätee myös 5G:n kohdalla. Asiakkaalle tänään myydyn 5G-liittymän sopimuksessa seisoo, että yhteyden luotettava vaihteluväli on 10–1000 megaa.

10 megaa on vain 1 % yhteyden teoreettisesta maksiminopeudesta. Yksi prosentti. Se on sama kuin autoa ostaessa saisitkin pelkän takarenkaan.”

26. Adola on lähettänyt 18.5.2022 markkinointisähköpostin aiheella ”Valokuitu voittaa 5G:n” ja otsikolla ”Valokuitu näyttää 5G:lle, mistä kana pissii” (Elisan asiakirjatodiste 2), jossa on esitetty muun ohella seuraavaa (ilmaisu e):

”Harhaanjohtavaa markkinointia

Kantavuusongelmien lisäksi 5G-verkkoa markkinoidaan harhaanjohtavasti korostamalla yhteyksien maksiminopeuksia, vaikka tavan käyttäjälle on merkitystä miniminopeudella.

Annan käytännön esimerkin:

4G-verkon nopeuden luotettava vaihteluväli (eli operaattorin lupaama nopeus) on 5–300 megaa. Toisin sanoen liittymä on myyty rummuttamalla 300 megaa, mutta asiakas saa todellisuudessa tyytyä viiteen. Tämä on muuten todellisuutta allekirjoittaneenkin kotona.

Sama pätee myös 5G:n kohdalla. Asiakkaalle tänään myydyn 5G-liittymän sopimuksessa seisoo, että yhteyden luotettava vaihteluväli on 10–1000 megaa.

10 megaa on muuten vain 1 % yhteyden teoreettisesta maksiminopeudesta, jos kaivat esiin laskinta. Yksi prosentti on melko surullinen toteutuma, ja 10-megainen netti aivan muuta kuin mitä operaattori lupaa.”

27. Kyseisissä ilmaisuissa Adola on siis Elisaan kohdistuvalla tavalla väittänyt Elisan harjoittavan harhaanjohtavaa markkinointia korostamalla 5G-verkon maksiminopeutta, vaikka käyttäjät todellisuudessa saavat tyytyä verkon miniminopeuteen.

28. Markkinaoikeus katsoo, ettei kyseisiä ilmaisuja voida pitää sellaisenaan halventavina. Ilmaisujen totuudenvastaisuudesta tai harhaanjohtavuudesta markkinaoikeus toteaa seuraavan.

29. Elisa on edellä kohdassa 14 selostetussa markkinoinnissaan tuonut usein esiin 5G:n huippunopeutta ja tuonut esiin nopeutena muun ohella 1.000 megabittiä sekunnissa. Adolan ilmaisuissa tietyn nopeuden yhteydessä käytettyä varsin neutraalia ilmaisua ”rummuttanut” tai ”korostanut” ei näin ollen voi sellaisenaan pitää totuudenvastaisena tai harhaanjohtavana.

30. Elisa on sen mobiiliverkon nopeuksia koskevalla verkkosivulla tuonut esiin muun ohella sen, että 5G-tekniikan teoreettinen maksiminopeus on 1.000 megabittiä sekunnissa ja että arvioitu nopeus on 10–1.000 megabittiä sekunnissa, ja että vastaavasti 4G LTE Carrier Aggregation tekniikan kohdalla teoreettinen maksiminopeus on 300 megabittiä sekunnissa ja arvioitu nopeus 5–300 megabittiä sekunnissa (Adolan asiakirjatodiste 41). Vastaavaa on esitetty myös Elisan palvelukuvauksessa (Adolan asiakirjatodiste 36), jossa on esitetty tiedonsiirtonopeudesta myös seuraavaa:

”Tiedonsiirtonopeus riippuu mm. valitusta palvelusta, sijainnista, käytettävissä olevasta verkkotekniikasta, kuuluvuuden voimakkuudesta, häiriötasosta, päätelaitteen ominaisuuksista ja verkon kuormituksesta. Mobiililaajakaistapalveluiden tiedonsiirtonopeudet voivat tilapäisesti alittaa arvioidun tiedonsiirtonopeuden. Tiedonsiirtonopeuteen voivat vaikuttaa myös esimerkiksi internetpalveluiden ruuhka, palveluiden käyttöön tarkoitettujen laitteistojen suorituskyky, virustorjunta- ja palomuuripalveluiden sekä muiden käytössä olevien ohjelmistojen aiheuttama kuormitus tai langattoman lähiverkkoyhteyden käyttö. Lisäksi verkon kuuluvuusalueissa saattaa esiintyä paikallisia katveita, esimerkiksi naapurirakennukset tai oman talon rakenteet voivat vaimentaa kuuluvuutta sisätiloissa.”

31. Oy Omnitele Ab:n tiedonsiirtonopeusvertailututkimuksista ilmenee, että Elisan 5G-verkossa esimerkiksi 5.8.2022 suoritetussa mittauksessa pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Porissa keskimääräiset latausnopeudet olivat 377–554 megabittiä sekunnissa (Adolan asiakirjatodiste 29).

32. Markkinaoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että Adolan väite siitä, että asiakas todellisuudessa saa tyytyä viiteen tai kymmeneen megabittiin eli mobiililaajakaistaliittymän ilmoitetun vaihteluvälin miniminopeuteen olisi totuudenmukainen. Adolan ilmaisuissa muutoinkin annetaan totuudenvastaisella ja harhaanjohtavalla tavalla ymmärtää, että mobiililaajakaistaliittymän nopeus vastaisi vaihteluvälin alarajaa. Tällaisen väitteen tueksi ei ole esitetty näyttöä, ja päinvastoin esitetystä näytöstä on havaittavissa, että nopeudet ovat keskimäärin huomattavasti vaihteluvälin alarajaa korkeampia. Näin ollen Elisan kieltovaatimukset c ja e on hyväksyttävä.

33. Koska kyseiset ilmaisut on kiellettävä totuudenvastaisina ja harhaanjohtavina jo mainitulla perusteella, tässä asiassa ei ole tarpeen arvioida sitä kyseisten ilmaisujen kannalta vähemmän olennaista seikkaa, ovatko Elisan markkinoimat enimmäisnopeudet saavutettavissa, ja olisivatko Adolan ilmaisut olleet myös tällä perusteella totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia.

2.3 5G:n nopeus syrjäseuduilla (ilmaisu f)

34. Adola on 13.4.2022 pitänyt tiedotustilaisuuden (Elisan asiakirjatodiste 3), jossa Adolan edustaja on esittänyt suullisesti seuraavaa (ilmaisu f):

”[E]i se 5G:kään toimi missään syrjäseudulla yhtään sen nopeammin kuin 3G:kään”.

35. Ilmaisu on esitetty tiedotustilaisuuden loppupuolella verratessa Adolan valokuituliittymien hintoja siihen, että 5G-liittymät maksavat paljon, mutta tiedonsiirtoa käytetään runsaasti vain kotona, jossa voidaan käyttää langatonta lähiverkkoa (wifi), ja hankkimalla hitaamman mobiililiittymän voi säästää merkittävästi puhelinlaskuissa.

36. Edellä kohdissa 21 ja 22 todetusti Adola on esittänyt näyttöä siitä, että Elisan 5G-verkon maantieteellinen kattavuus on rajallinen ja että 5G-verkko ei ole välttämättä maantieteellisesti edes saatavilla riippuen siitä, miten ilmaisun käsite ”syrjäseutu” ymmärretään. Markkinaoikeus katsoo, että joitakin sellaisia paikkoja, joissa 5G-verkko toimii, voidaan mieltää ja kutsua syrjäseuduiksi. Notoorista on, että mikäli tietty verkkotekniikka ei ole tietyssä paikassa saatavilla, mobiililaitteet yrittävät tällöin käyttää muita verkkotekniikoita, kuten 4G:tä, 3G:tä tai 2G:tä.

37. Edellä todetun perusteella Adolan ilmaisun totuudenmukaisuutta ei ole mielekästä arvioida vain sellaisten erityisen syrjäisten syrjäseutujen kannalta, joissa 5G-verkko ei ole lainkaan saatavilla ja joissa mobiililiittymä käyttää sen vuoksi esimerkiksi 3G:tä eikä 5G-yhteys ole sen vuoksi nopeampi kuin 3G-yhteys olisi. Adolan ilmaisun totuudenmukaisuutta on sen sijaan perusteltua arvioida sillä perusteella, onko 5G-verkko sen ”syrjäseudulle” sijoittuvalla kuuluvuusalueella enintään yhtä nopea kuin 3G-verkko samassa paikassa on.

38. Adola ei ole esittänyt näyttöä siitä, että 5G-verkko olisi sen kuuluvuusalueella kaikilla ”syrjäseuduilla” saati edes jossakin paikassa ”syrjäseudulla” enintään yhtä nopea kuin 3G-verkko vastaavassa paikassa on. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että Adolalta on jäänyt näyttämättä, että 5G toimisi ”syrjäseuduilla” enintään yhtä nopeasti kuin 3G. Ilmaisua on siten pidettävä totuudenvastaisena, ja Elisan kieltovaatimus f on hyväksyttävä.

3 Kiellon määrääminen ja uhkasakon asettaminen

39. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajaa voidaan kieltää jatkamasta tai uudistamasta 1–3 §:n vastaista menettelyä. Kieltoa on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta.

40. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n esitöissä (HE 114/1978 vp s. 17) todetulla tavalla kiellon tehokkuus edellyttää, ettei annettavaa kieltoa ole muotoiltu liian suppeasti. Kiellon on siten katettava paitsi toteutettu lainvastainen menettely myös vastaavanlaatuiset toimenpiteet. Kiellon sisältö riippuu asiassa esitetyistä vaatimuksista.

41. Adolan on edellä todettu menetelleen Elisan hakemuksen kohteena olevien ilmaisujen a, c, e ja f osalta sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti. Todettu huomioon ottaen näitä ilmaisuja koskevat kieltovaatimukset, mukaan lukien rinnastettavuusvaatimus, on hyväksyttävä päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla. Kieltoja on noudatettava heti.

42. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n esitöissä (HE 114/1978 vp s. 17) on todettu, että uhkasakko on mitoitettava yksittäistapauksessa elinkeinonharjoittajan liikevaihto ja muut seikat huomioon ottaen siten, että uhka voi tehokkaasti ehkäistä kiellon rikkomisen. Uhkasakkoa asetettaessa otetaan huomioon asianomaisen maksukyky.

43. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole laissa tarkoitettuja erityisiä syitä olla asettamatta uhkasakkoa kiellon tehosteeksi. Harkittaessa uhkasakon suuruutta on ensisijaisesti otettava huomioon se, että sakon uhka on omiaan tehokkaasti ehkäisemään määrättävän kiellon rikkomisen. Tähän nähden uhkasakko on asetettava 100.000 euron määräisenä.

4 Oikeudenkäyntikulut

44. Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 5 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:ssä tarkoitetun kiellon määräämistä koskevissa asioissa sovelletaan oikeudenkäymiskaaren oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevia säännöksiä.

45. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

46. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan.

47. Elisa on vaatinut Adolaa korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen palkkion osalta 17.281,25 eurolla ja kulujen osalta 2.120 eurolla eli yhteensä 19.401,25 eurolla. Adolalla ei sinänsä ole ollut huomauttamista Elisan palkkion tai kulujen määrään. Adola on kuitenkin esittänyt, että Elisan vaatimus väliaikaisen kiellon määräämisestä on tullut hylätyksi ja tältä osin Adolalle on aiheutunut oikeudenkäyntikuluja yli 33.000 euroa.

48. Elisan kuudesta kieltovaatimuksesta neljä on tullut hyväksytyksi. Kahdella hylätyllä kieltovaatimuksella ja hylätyllä väliaikaisen kiellon määräämistä koskevalla vaatimuksella ei ole ollut vain vähäistä merkitystä asiassa. Koska Elisan hyväksytyt kieltovaatimukset ovat kuitenkin koskeneet kaikkia esillä olleita kokonaisuuksia, markkinaoikeus katsoo, että asiassa on syytä velvoittaa Adola korvaamaan Elisan oikeudenkäyntikulut osaksi, kulujen osalta kokonaan ja palkkion osalta siten, että yhteismääräksi muodostuu 10.000 euroa. Huolimatta siitä, että Elisan väliaikaisen kiellon määräämistä koskeva vaatimus on tullut hylätyksi, pääasian lopputulos huomioon ottaen Adolan vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta on hylättävä myös tältä osin.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus kieltää Adola Oy:tä käyttämästä markkinoinnissaan seuraavia ilmaisuja:

- ”Muutkin lupaukset ovat kiusallisen ylimitoitettuja. 5G-verkolle on ladattu poskettomia odotuksia, joita se ei tule koskaan täyttämään.”

- ”Vastaus on harhaanjohtavassa markkinoinnissa.

Esimerkiksi 4G-verkon nopeuden luotettava vaihteluväli (eli operaattorin lupaama nopeus) on 5–300 megaa. Toisin sanoen liittymä on myyty rummuttamalla 300 megaa, mutta asiakas saa todellisuudessa tyytyä viiteen.

Sama pätee 5G:n kohdalla. Asiakkaalle tänään myydyn 5G-liittymän sopimuksessa seisoo, että yhteyden luotettava vaihteluväli on 10–1000 megaa.

10 megaa on vain 1 % yhteyden teoreettisesta maksiminopeudesta. Yksi prosentti. Se on sama kuin autoa ostaessa saisitkin pelkän takarenkaan.”

- ”Harhaanjohtavaa markkinointia

Kantavuusongelmien lisäksi 5G-verkkoa markkinoidaan harhaanjohtavasti korostamalla yhteyksien maksiminopeuksia, vaikka tavan käyttäjälle on merkitystä miniminopeudella.

Annan käytännön esimerkin:

4G-verkon nopeuden luotettava vaihteluväli (eli operaattorin lupaama nopeus) on 5–300 megaa. Toisin sanoen liittymä on myyty rummuttamalla 300 megaa, mutta asiakas saa todellisuudessa tyytyä viiteen. Tämä on muuten todellisuutta allekirjoittaneenkin kotona.

Sama pätee myös 5G:n kohdalla. Asiakkaalle tänään myydyn 5G-liittymän sopimuksessa seisoo, että yhteyden luotettava vaihteluväli on 10–1000 megaa.

10 megaa on muuten vain 1 % yhteyden teoreettisesta maksiminopeudesta, jos kaivat esiin laskinta. Yksi prosentti on melko surullinen toteutuma, ja 10-megainen netti aivan muuta kuin mitä operaattori lupaa.”

- ”Ei se 5G:kään toimi missään syrjäseudulla yhtään sen nopeammin kuin 3G:kään”

tai muita näihin rinnastettavia ilmaisuja.

Kieltoja on noudatettava heti 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Adola Oy:n korvaamaan Elisa Oyj:n oikeudenkäyntikulut 10.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa säädetyn korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Elisa Oyj:n hakemuksen muilta osin.

Markkinaoikeus hylkää Adola Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 5.12.2023.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Pasi Yli-Ikkelä ja Pekka Savola.

Lainvoimaisuus

Lainvoimainen.