MAO:667/2024


Hakemus

Vaatimukset

Kuluttaja-asiamies on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Verisure Oy:tä 150.000 euron sakon uhalla käyttämästä kuluttajien kanssa tehtävissä kodin turvajärjestelmiä ja -palveluita koskevissa sopimuksissa sopimusehtoa, jonka mukaan toistaiseksi voimassa oleva sopimus on kuluttajan irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Toissijaisesti kuluttaja-asiamies on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Verisure Oy:tä 150.000 euron sakon uhalla käyttämästä kuluttajien kanssa tehtävissä kodin turvajärjestelmiä ja -palveluita koskevissa sopimuksissa sopimusehtoa, jonka mukaan toistaiseksi voimassa oleva sopimus on kuluttajan irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla, kun Verisure Oy:llä on oikeus muuttaa sopimuksen hintaa tai ehtoja ilmoittamalla hinnankorotuksesta tai ehtomuutoksesta viimeistään yksi kuukausi ennen muutoksen voimaantuloa.

Perusteet

Verisure Oy toimii yksityisten turvallisuuspalvelujen alalla ja tarjoaa valvottuja murto-, palo- ja vuotohälytysjärjestelmiä eli kodin turvapalveluja kotitalouksille. Verisure Oy:n markkinoima ja myymä turvapalvelu on kuluttajatuote, jota markkinoidaan ja myydään laajasti tavallisille kuluttajille ja jossa on kysymys melko standardoidusta palvelukonseptista.

Verisure Oy:n ja kuluttajan välinen sopimus on yhdistelmäsopimus, jolla Verisure Oy myy turvapalveluita ja vuokraa valvontajärjestelmän laitteet kuluttajalle. Turvalaitteiden asennuksen yhteydessä kuluttajalta peritään kertaluonteinen asennus- ja liityntämaksu. Kuluttajalla on tekemänsä sopimuksen perusteella velvollisuus suorittaa järjestelmän käyttöoikeudesta ja palveluista Verisure Oy:lle kuukausittaista palvelumaksua sopimuksen aloittamispäivästä lukien aina siihen asti, kun sopimus päättyy.

Verisure Oy:n sopimusehtojen mukaan, mikäli muusta ei ole sovittu, Verisure Oy:n ja kuluttajan välinen sopimus on voimassa toistaiseksi kuluttajalle asetetulla kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Mainittu sopimusehto on kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kuluttajien kannalta kohtuuton.

Sopimusvapauden periaatteen mukaisesti sopimusosapuolet voivat sopia muun ohella siitä, millaiset ehdot koskevat irtisanomisaikaa. Vakiosopimusten osalta, jollaisesta on nyt kysymys, kuluttajalla ei kuitenkaan tyypillisesti ole tosiasiallista mahdollisuutta neuvotella yksittäisen ehdon sisällöstä, vaan kuluttajan on joko hyväksyttävä ehto sellaisenaan tai jätettävä sopimus kokonaan tekemättä. Turvapalveluiden alalla noudatetaan myös yleisesti kolmen kuukauden irtisanomisaikaa, joten kuluttajalla ei ole valinnanvaraa. Kohtuuttomuusarvioinnin lähtökohdaksi on siten otettava se tarkastelutapa, suosiiko ehto yksipuolisesti palveluntarjoajana olevaa elinkeinonharjoittajaa siten, että se aiheuttaa kuluttajan vahingoksi huomattavan sopimukseen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan epätasapainon.

Irtisanomisajan tarkoituksena on varata sopimuskumppanille kohtuullinen järjestelyaika ennen sopimussuhteen päättymistä. Kolmen kuukauden irtisanomisaika on kuluttajan kannalta kohtuuttoman pitkä, sillä hänellä on ollut irtisanomisilmoituksen tekemiseen todellinen syy ja halu päästä kokonaan eroon sopimuksesta ja sen aiheuttamista kustannuksista. Kolmen kuukauden irtisanomisaika on omiaan hankaloittamaan kuluttajan mahdollisuuksia tehdä omalta kannaltaan rationaalisia valintoja, joita ovat yhtä lailla niin valinnat sopimuksen tekemisestä kuin sopimuksen irtisanomisesta.

Kodin turvapalveluissa ei ole kysymys välttämättömyyspalvelusta tai sellaisesta sopimuskokonaisuudesta, josta irtautumiseen kuluttaja tai Verisure Oy tarvitsisi järjestelyaikaa. Nykyaikaiset verkkoympäristössä toimivat langattomat turvajärjestelmät ovat laitteiltaan helposti asennettavissa ja purettavissa.

Verisure Oy:n noudattama kolmen kuukauden irtisanomisehto on rangaistusluonteinen. Ehdon ilmeisenä tarkoituksena on asettaa kuluttajalle esteitä palvelua koskevan sopimuksen päättämiseksi ja näin rajoittaa kuluttajan valinnanmahdollisuuksia kuluttajamarkkinoilla. Irtisanomistilanteessa pitkä irtisanomisaika toimii yksipuolisesti Verisure Oy:n eduksi ja kuluttajan vahingoksi. Sopimus on kuluttajan kannalta epätasapainoinen, kun otetaan huomioon, että kuluttajan irtisanomisaika on kolme kuukautta mutta Verisure Oy on sopimusehtojen perusteella oikeutettu sopimuksen hinnan ja sopimuksen ehtojen muuttamiseen kuukauden varoitusajalla.

Kuluttajalle kohtuuttomasta irtisanomisehdosta aiheutuvan lisäkustannuksen määrä ei ole vähämerkityksellinen verrattuna siihen kertaluonteiseen maksuun, jonka kuluttaja on maksanut tekemänsä sopimuksen perusteella Verisure Oy:lle turvalaitteiden asennuksesta ja liittymispalvelusta.

Verisure Oy:llä olisi nykyisen irtisanomisehdon kieltämisen jälkeenkin mahdollisuus itse arvioida ja päättää, millä hinnalla ja ehdoin se tarjoaa palveluitaan kotitalouksille, ja esimerkiksi korottaa palveluidensa hintoja. Verisure Oy:llä olisi siten oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus huolehtia liiketoiminnassaan siitä, että toiminta on liiketaloudellisesti kannattavaa, vaikka kuluttaja voisi irtisanoa yhtiön kanssa tekemänsä sopimuksen alle kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Pidempääkin asiakassidontaa tavoitteleva yritys voi käyttää asiakassuhteen alussa määräaikaista sopimuskautta.

Teknologinen kehitys on tehnyt turvapalvelujen alasta langattoman ja etäyhteyksien varaan rakentuvan. Alalla ei ole enää tunnistettavissa sellaisia erityispiirteitä, joiden vuoksi olisi kohtuullista asettaa kuluttajalle toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa kolmen kuukauden pituinen irtisanomisaika. Myös eräissä muissa sopimussuhteissa, esimerkiksi vartiointi- ja turvapuhelinpalveluiden alalla, kuluttajilla olevat lyhyemmät irtisanomisajat ilmentävät johtopäätöstä, jonka mukaan Verisure Oy:n kyseessä oleva kolmen kuukauden pituinen irtisanomisehto on kuluttajien kannalta kohtuuton.

Asiassa ei ole kuluttajansuojalaissa tarkoitettuja erityisiä syitä olla asettamatta uhkasakkoa kiellon tehosteeksi. Jotta sakon uhka on omiaan tehokkaasti ehkäisemään annettavan kiellon rikkomisen, uhkasakko on asetettava vaaditun 150.000 euron määräisenä. Sopeutumisaika kiellolle on tarpeeton, ja sen pituus tulee olla enintään kaksi viikkoa.

Vastaus

Vaatimukset

Verisure Oy on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Toissijaisesti Verisure Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää kiellon vain rajoitettuna koskien sopimusmuutoksen johdosta tehtyä irtisanomista ja joka tapauksessa ilman uhkasakkoa tai korkeintaan 50.000 euron sakon uhalla ja vähintään kolmen kuukauden sopeutumisajalla.

Perusteet

Kodin turvajärjestelmiä ja -palveluita koskevissa toistaiseksi voimassa olevissa Verisure Oy:n sopimuksissa kuluttajille asetettu kolmen kuukauden irtisanomisaika ei ole kuluttajan kannalta kohtuuton.

Sopimusehdon kohtuuttomuusarvioinnissa on otettava huomioon sopimuksen ja sopimusehdon kokonaisvaikutukset sekä asianomaisen alan erityispiirteet. Kohtuuttomuusarvioinnissa ei tule ottaa huomioon pelkästään kuluttajan kuukausittain maksamia palvelumaksuja vaan myös vastaehdot eli kaikki kuluttajan tekemänsä sopimuksen perusteella elinkeinonharjoittajalta saamat vastasuoritukset.

Verisure Oy:n tarjoamissa turvajärjestelmissä ja -palveluissa ei ole kysymys sellaisista peruskulutus- tai välttämättömyyshyödykkeiden tarjoamiseen verrattavissa olevista tavaroista tai palveluista, joita tavalliset kuluttajat ostaisivat tai joita kaikkien kuluttajien olisi välttämätöntä hankkia. Kyseessä olevissa turvapalveluissa on kysymys palveluista, joihin sitoutumista kuluttaja harkitsee suojattavan tilan ja omaisuuden sekä niiden sijainnin ja kuluttajan valitseman suojatason perusteella tarkasti. Turvapalveluja hankkivat vain kuluttajat, joilla on suojattava asunto tai tila ja siellä omaisuutta sekä halu ja myös taloudellinen mahdollisuus panostaa niiden suojaamiseen hankkimalla ympärivuorokautista turvapalvelua maksua vastaan. Jo valvontajärjestelmän eri elementtien kiinteä asentaminen tilaan, yhteyksien muodostaminen ja palvelun käyttöönotto kuukausittaisia palvelumaksuja selvästi korkeampaa asennus- ja liittymismaksua vastaan kertoo siitä, että kysymys on kuluttajan pitkäkestoisesti hankkimasta palvelusta, jota kuluttajankaan ei ole mainitut kustannukset huomioon ottaen järkevää irtisanoa kovin pian palvelun hankkimisen jälkeen.

Kuluttaja on allekirjoittamansa sopimuksen perusteella tietoinen ja hyväksyy sen, että sopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Sopimuksen voimassaoloa ja irtisanomisaikaa koskeva ehto sisältyy varsinaiseen toimeksiantosopimukseen ja mainitussa sopimuksessa viitattuihin Verisure-ketjun yleisiin sopimusehtoihin. Lisäksi kuluttajaa informoidaan sopimuksen voimassaolosta ja irtisanomisehdosta paikan päällä suojattavissa tiloissa ennen sopimuksen allekirjoittamista tehtävän suojauskartoituksen yhteydessä. Näin ollen kuluttaja tietää hyvin, mihin hän sitoutuu tehdessään sopimuksen Verisure Oy:n kanssa.

Turvapalvelujen liiketoimintaympäristö ei teknologian yleisestä kehityksestä huolimatta ole muuttunut sellaisella tavalla, ettei Verisure Oy:n toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa kuluttajien osalta käytetty kolmen kuukauden irtisanomisaika olisi kuluttajan kannalta kohtuullinen ja perusteltu. Verisure Oy:n turvapalveluissa kuluttajille asentamat laitteet ovat olleet pääosin langattomia jo vuonna 2013, jolloin kuluttaja-asiamies katsoi Verisure Oy:lle antamassaan vastauksessa selvitetyksi, ettei kolmen kuukauden irtisanomisaikaa ollut alan erityispiirteet ja sopimuksen kokonaisvaikutukset huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana.

Kuluttajan kannalta teknologian kehitys on johtanut entistä parempiin, nopeampiin ja monipuolisempiin laitteisiin ja yhteyksiin sekä laajempiin ja monipuolisempiin turvapalveluihin. Myös kyseessä olevia palveluita koskevat määräykset ja palveluntarjoajille asetetut vaatimukset ovat viime vuosina entisestään tiukentuneet. Turvajärjestelmän hankinta tulee siten kuluttajalle selvästi kokonaisedullisemmaksi kuin aiemmin.

Samalla, kun fyysisten hälytyskeskusten laatuvaatimukset ovat viime vuosina tiukentuneet ja kuluttajien käytössä olevien valvottujen ja sertifioitujen palvelujen taso on parantunut, Verisure Oy:n liiketoiminnan kokonaiskustannukset ovat kasvaneet, kun se on joutunut panostamaan yhä parempiin laitteisiin ja yhteyksiin. Kustannusten nousu on koskenut myös henkilöstön palkkausta, koulutusta ja tarvittavia lupia sekä alihankintasopimuksin toteutettavia palveluhankintoja. Sillä, että turvajärjestelmät voidaan kuluttajan toimesta sinänsä kytkeä helposti päälle tai pois päältä taikka asentaa ja purkaa aiempaa helpommin, ei ole mitään tekemistä niiden kustannusten kannalta, jotka turvapalvelun tuottamisesta aiheutuu elinkeinonharjoittajalle. Vallitsevissa olosuhteissa asiakassopimusten irtisanomisesta Verisure Oy:lle koituvat taloudelliset vahingot eivät ole vähäisiä. Verisure Oy:n asiakaskohtaisten kulujen takaisinmaksuaika on vuoteen 2013 verrattuna merkittävästi pidentynyt, eikä kulujen määrään vaikuta se, että irtisanomisen johdosta laitteet mahdollisesti puretaan tai palvelu lakkautetaan. Irtisanomisesta aiheutuvat taloudelliset vahingot ovat sitä suuremmat, mitä lyhyemmän aikaa sopimus on ollut voimassa.

Kuluttajaa toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa koskeva kolmen kuukauden irtisanomisehto ei ole rangaistusluonteinen. Verisure Oy:n pyrkimyksenä ei ole rajoittaa kuluttajan valinnanmahdollisuuksia asettamalla hänelle esteitä sopimuksen päättämiselle. Verisure Oy:n teettämä markkinatutkimus osoittaa, että kuluttajat valitsevat selvästi mieluummin toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen yhden tai kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen sijaan.

Kuluttajalta kolmen kuukauden irtisanomisaikana veloitettavia kuluja ei voida pitää Verisure Oy:n tyypillisen kuluttaja-asiakkaan näkökulmasta kohtuuttomina. Irtisanomisajan kulut ovat maltilliset verrattuna etenkin valvonnan kohteena olevien rakennusten tyypillisiin ylläpito- tai asumiskuluihin. Kysymys ei ole lisämaksun tai sakon luonteisesta maksusta vaan irtisanomisajalta eli sopimuksen voimassaoloajalta palvelusta perittävästä normaalista maksusta. Sopimuksen irtisanomisajan palvelumaksujen vertaaminen asennus- ja liittymismaksuun ei ole perusteltua. Turva- ja hälytysjärjestelmälaitteiden asentamisesta johtuvat työt ovat kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä. Lisäksi on otettava huomioon, että tilanteessa, jossa Verisure Oy käyttäisi sopimusehtojen mukaista oikeuttaan muuttaa sopimuksen hintaa ja asiakas päättäisi irtisanoa sopimuksensa, kuluttajalta ei peritä korotettua hintaa irtisanomisajalta miltään osin.

Kuluttaja saa turvapalvelunsa irtisanomisajalta normaalisti sopimuksen voimassaolon päättymiseen saakka. Kotinsa tai muun asuntonsa ja omaisuutensa turvajärjestelmällä ja palveluilla suojannut asiakas tietää todennäköisesti hyvissä ajoin etukäteen, jos hän on esimerkiksi muuttamassa suojatusta kohteesta tai myymässä sen, ja voi tällöin hyvissä ajoin irtisanoa sopimuksen päättymään ajankohtaan, jolloin hän ei enää tarvitse palvelua sopimuksen kattamassa suojatussa kohteessa. Se seikka, ettei kuluttaja irtisanomisen jälkeen jostain syystä halua saada tai tarvitse sopimuksen mukaista palvelua irtisanomisaikana tai koko irtisanomisaikaa, ei ole peruste pitää kolmen kuukauden irtisanomisaikaa kohtuuttomana kuluttajalta irtisanomisajalta veloitettavien palvelumaksujen johdosta. Kuluttajan kannalta olisi huomattavasti kohtuuttomampaa olla sidottu kalliimpaan määräaikaiseen tai toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen.

Verisure Oy:n tarjoamat turvapalvelut eivät ole vertailukelpoisia turvapuhelinpalvelujen kanssa. Viimeksi mainittuja tarjotaan pääosin haavoittuvassa asemassa oleville vanhuksille eli eri kohderyhmälle kuin Verisure Oy:n palveluita. Turvapuhelinpalvelujen tarjoajien liiketoiminnalle on myös erittäin suuri taloudellinen merkitys sillä, että näitä palveluja hankitaan hyvinvointialueiden kautta arvonlisäverottomina hyvinvointialueiden sopimilla sopimushinnoilla, minkä lisäksi turvapuhelinalan palveluntarjoajien asiakaskohtaiset kustannukset ovat huomattavasti turvapalveluntarjoajien kustannuksia pienemmät. Näin ollen turvapuhelinpalveluissa noudatettavaa asiakkaan lyhyempää irtisanomisaikaa ei ole perusteltua verrata turvapalvelujen toimittajien keskuudessa varsin yleisesti käytettyyn kolmen kuukauden irtisanomisaikaan. Sama pätee myös turvapalveluihin nähden täysin erilaisiin vartiointipalveluihin. Myöskään esimerkiksi sähkösopimukset, asuntojen vuokraus tai laajakaistapalvelut eivät ole vertailukelpoisia turvapalveluiden kanssa.

Asiassa ei ole perusteita asettaa Verisure Oy:lle kieltoa edes rajoitettuna koskemaan irtisanomisia sopimusehtomuutoksen johdosta. Kolmen kuukauden irtisanomisaika ei ole kohtuuton silloinkaan, kun kuluttaja irtisanoo sopimuksen Verisure Oy:n hinnankorotuksesta johtuen.

Mikäli kielto tulisi määrättäväksi, sen tehostaminen uhkasakolla ei ole tarpeen. Kysymys on oikeudellisesti tulkinnanvaraisesta asiasta, jossa Verisure Oy on toiminut hyvässä uskossa ottaen huomioon sekin, että myös sen kilpailijat käyttävät vastaavaa irtisanomisehtoa. Verisure Oy noudattaisi markkinaoikeuden asettamaa kieltoa ilman sakon uhkaakin. Mahdollista kieltoa ei tule määrätä kuin enintään kuluttaja-asiamiehen toissijaisen vaatimuksen mukaisesti rajoitettuna ja joka tapauksessa ilman uhkasakkoa tai korkeintaan 50.000 euron sakon uhalla.

Lisäksi mahdollinen kielto on määrättävä noudatettavaksi vasta vähintään kolmen kuukauden pituisen sopeutumisajan jälkeen. Irtisanomisajan muuttaminen tarkoittaisi muutosta Verisure Oy:n järjestelmiin, toimeksiantosopimukseen ja sopimusehtoihin. Muutoksesta ilmoittaminen vie aikansa, ja jo irtisanoneiden asiakkaiden osalta ilmoitus olisi tehtävä manuaalisesti. Sopeutumisaikana kuluttaja-asiamies voisi ryhtyä toimenpiteisiin myös Verisure Oy:n kilpailijoiden osalta.

Todistelu

Asiakirjatodistelu

Kuluttaja-asiamies

  1. Verisure-ketjun 25.4.2022 päivitetyt yleiset sopimusehdot
  2. Suomen Vartioliikkeitten Liitto ry:n vartioimisliiketoiminnan yleiset sopimusehdot kuluttajille 21.9.2007
  3. AddSecure Smart Care Oy:n turvapuhelinpalveluiden yleiset kuluttajasopimusehdot 1.12.2022
  4. Agape Palvelut Oy:n turvapuhelinpalvelun hinnasto 1.1.2024
  5. Tunstall Oy:n turvapuhelinpalveluiden yleiset kuluttajasopimusehdot
  6. Vantaan Sanomien verkkosivuilla julkaistu artikkeli 23.3.2019, päivitetty 29.4.2020
  7. Verisure Oy:n verkkoblogi ”Verisure 30 vuotta: alaa uudistavia innovaatioita ja voimakasta kasvua” 1.10.2018
  8. Avarn Security Oy:n verkkoblogi ”Pilvipalvelut mullistavat turvallisuusalan teknologian” 16.8.2023
  9. Ote Avarn Security Oy:n verkkosivuilta 21.2.2024
  10. Ote Verisure Oy:n asiamiehen kirjeestä kuluttaja-asiamiehelle 30.1.2024 (salassa pidettävä)
  11. Verisure Oy:n asiakastiedote ”Uutisia Verisurelta – muutos sopimusehdoissa” 23.11.2022
  12. Allmänna villkor Verisure, Avtalsrevision 2022:1
  13. Kuluttajariitalautakunnan päätös 24.4.2024 esitellyssä asiassa diaarinumero D/4265/39/2022

Verisure Oy

  1. Yksityishenkilöiden / kotitalouksien toimeksiantosopimus, Verisure Oy, 11.4.2024
  2. Hälytystenvastaanottokeskuksien vaatimukset, Finanssiala ry
  3. Hälytyskeskusten luettelo, Finanssiala ry, 15.12.2023
  4. Kotitalouksien varat, velat ja tulot asunnon hallintasuhteen mukaan vuodelta 2019, Tilastokeskus
  5. AddSecure Smart Care Oy:n tiedote “Miten sote-uudistus vaikuttaa turvapuhelinpalveluihin?” 17.8.2022
  6. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen verkkoartikkeli ”Siun soten uudistuvat turvapalvelut tarjoavat asiakkaille yksilöllisiä ratkaisuja” 5.2.2019
  7. Turvapalvelun kuvaus, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, 10.4.2024
  8. AddSecure Smart Care Oy:n turvapuhelinpalveluiden hinnasto KeskiUudenmaan hyvinvointialueelle, 1.4.2024
  9. Yleisradio Oy:n Kuningaskuluttajan verkkoartikkeli ”Vertailimme kodin murtohälytysjärjestelmiä: hinnoissa ja palveluissa tuntuvia eroja” 25.1.2017
  10. K2 Turvapalvelut Oy:n sopimusehdot 29.8.2022
  11. Kuluttajariitalautakunnan 14.2.2024 esitelty päätös asiassa diaarinumero D/1724/36/2022
  12. Markkinatutkimus ”kodin hälytys- ja turvajärjestelmien palvelukokonaisuudet – sopimusehdot”, CX Development
  13. Verisure Oy:n yleiset sopimusehdot kuluttajille 02/2024
  14. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tiedote ”Kuluttaja-asiamies vie kodinturvapalveluita tarjoavan Verisure Oy:n markkinaoikeuteen kohtuuttomasta irtisanomisehdosta” 23.2.2024

Henkilötodistelu

Verisure Oy

  1. PH, omistaja, CX Development
  2. KH, Operational Excellence Lead & Data Protection Officer, Verisure Oy

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Asian tarkastelun lähtökohdat

1. Asiassa on kysymys siitä, onko kodin turvajärjestelmiä ja -palveluita tarjoavan Verisure Oy:n kuluttajasopimuksissa oleva sopimusehto, jonka mukaan toistaiseksi voimassa oleva sopimus on kuluttajan irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla, kuluttaja-asiamiehen esittämin tavoin kuluttajien kannalta kohtuuton.

2. Kuluttaja-asiamiehen ensisijaisen vaatimuksen mukaan edellä mainittu sopimusehto on jo itsessään kohtuuton. Toissijaisen vaatimuksen mukaan sopimusehto on kohtuuton, kun Verisure Oy:llä on oikeus muuttaa sopimuksen hintaa tai ehtoja ilmoittamalla hinnankorotuksesta tai ehtomuutoksesta viimeistään yksi kuukausi ennen muutoksen voimaantuloa.

3. Asiassa on riidatonta, että Verisure Oy:n kuluttajille tarjoamissa turvajärjestelmissä ja -palveluissa on kysymys tuotteesta, jossa Verisure Oy vuokraa omistamansa valvontajärjestelmän laitteet kuluttajalle ja myy kuluttajalle turvapalveluja. Kuluttajan Verisure Oy:ltä vuokraama laite säilyy Verisure Oy:n omaisuutena asiakkaan omistukseen siirtyviä avaimenperätunnisteita ja älypistorasioita lukuun ottamatta. Turvalaitteiden asennuksen yhteydessä kuluttajalta peritään kertaluonteinen asennus- ja liityntämaksu, minkä lisäksi kuluttaja maksaa vuokraamansa turvajärjestelmän käyttöoikeudesta ja palveluista Verisure Oy:lle kuukausittaista palvelumaksua. Sopimuksen päättyessä kuluttajan on luovutettava Verisure Oy:n omistamat ja asentamat järjestelmän osat Verisure Oy:lle, jollei muuta sovita.

4. Verisure-ketjun vuoden 2022 yleisten sopimusehtojen (kuluttajaasiamiehen asiakirjatodiste 1) kohdan 12 mukaan Verisure Oy on oikeutettu kerran kalenterivuodessa tarkastamaan voimassa olevan sopimuksen sisältämien palvelujen hinnoittelun tuotanto-, tuotekehitys-, hankinta- tai muiden kustannusten muutoksen takia. Edellä todetusta poiketen, mikäli välilliset verot tai muut viranomaisen määräämät maksut muuttuvat säädösmuutoksen tai verotuskäytännön muuttumisen vuoksi, Verisure Oy on oikeutettu välittömästi muuttamaan asiakkaan kanssa sovittuja maksuja vastaavasti. Verisure Oy on oikeutettu muuttamaan näitä sopimusehtoja sopimuksen voimassaoloaikana perustellusta syystä, mikäli muutokset eivät olennaisesti heikennä asiakkaan asemaa. Ilmoitus sopimusehtojen muutoksesta toimitetaan asiakkaalle viimeistään yksi kuukausi ennen sopimusehtojen voimaantuloa. Jos asiakas ei hyväksy sopimusehtomuutoksia, hänellä on oikeus irtisanoa sopimus yleisten sopimusehtojen kohdan 15 mukaisesti.

5. Sopimusehtojen kohdan 15 mukaan, ellei sopimuksessa toisin määritellä tai sovita, sopimus tulee voimaan, kun asiakas ja Verisure Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Edelleen kyseisen kohdan mukaan sopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajalla, mikäli muusta ei ole sovittu. Myös kuluttajan ja Verisure Oy:n välisessä toimeksiantosopimusta koskevassa lomakepohjassa on vakiosopimusehto, jonka mukaan sopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajalla (Verisure Oy:n asiakirjatodiste 1).

6. Kuluttaja-asiamies on arvioinut kyseessä olevan Verisure Oy:n soveltaman kolmen kuukauden irtisanomisehdon kohtuuttomuutta jo aikaisemmin vuonna 2013. Kuluttaja-asiamies on tuolloin saamiensa tietojen perusteella päätynyt siihen, ettei mainittu ehto ollut kohtuuton. Markkinaoikeus toteaa tältä osin selvyyden vuoksi, ettei mainitulla kuluttaja-asiamiehen aikaisemmalla kannanotolla ole merkitystä sopimusehdon kohtuullisuutta koskevassa markkinaoikeuden arvioinnissa nyt kysymyksessä olevassa asiassa.

2 Sopimusehdon kohtuuttomuusarvioinnin oikeudelliset lähtökohdat

7. Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana.

8. Kuluttajansuojalainsäädännön säätämisen yhtenä tavoitteena on kuluttajansuojalain esitöiden (HE 8/1977 vp s. 5) perusteella ollut eräiden sopimusten oikeusvaikutusten sääntely kuluttajien oikeussuojan lisäämiseksi lähinnä vakiosopimuksissa. Kuluttajansuojalain sopimusehtojen sääntelyä koskevissa edellä mainituissa esitöissä on vakiosopimusten osalta todettu, että koska mainitunlaiset sopimusehdot useimmiten syntyvät yrittäjien tai näiden yhteenliittymien toimesta, kuluttajilla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa niiden sisältöön. Yksittäisessä kaupantekotilaisuudessa kuluttajan harkittavaksi jää yleensä vain, tekeekö hän sopimuksen myyjän kanssa tämän ehdoilla vai jättääkö hän sopimuksen kokonaan tekemättä. Kuluttajan mahdollisuus saada vakiosopimuksen sisältö muutetuksi on olosuhteiden vuoksi lähes olematon (s. 33). Näistä syistä kuluttajansuojalakiin on otettu edellä todettu sopimusehdon sääntelyä kohtuuttomuustilanteissa koskeva yleislauseke, jolla pyritään suojaamaan kuluttajia sellaisia elinkeinonharjoittajan käyttämiä sopimusehtoja vastaan, jotka tyypiltään ovat kohtuuttomia kuluttajansuojan kannalta (s. 36).

9. Mainittujen esitöiden (s. 34) mukaan sopimusehdon kohtuuttomuutta on arvosteltava sen mukaan, onko se luonteeltaan, tyypiltään omiaan suosimaan myyjää siinä määrin, ettei sopimuspuolten välillä voida enää katsoa vallitsevan kohtuullista tasapainoa. Yleislausekkeen sanamuodon mukaan on otettava huomioon kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Kysymys on siis sopimuksen kokonaisvaikutuksen arvioimisesta. Ehto, joka yksinään tarkasteltuna voi näyttää kuluttajien kannalta kohtuuttomalta, saattaa esimerkiksi hinnan tai jonkin muun luovutusehdon edullisuuden johdosta yksittäistapauksessa kuitenkin olla hyväksyttävä. Toisaalta on mahdollista, että useat sopimusehdot yhdessä johtavat kohtuuttomaan tulokseen, minkään ehdon olematta sinänsä kohtuuton.

10. Edelleen mainittujen esitöiden (s. 35 ja 36) mukaan sopimuksen vaikutusten kokonaisarviointi edellyttää myös asianomaisen alan erityispiirteiden huomioon ottamista. Ehto, joka jollakin alalla on asiallisesti perusteltu, saattaa toisella alalla osoittautua kohtuuttomaksi. Ehto, joka tahdonvaltaisesta säännöksestä poiketen yksipuolisesti suosii myyjää tavalla, joka järkyttää osapuolten keskinäistä tasapainoa, on kohtuuton.

11. Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annetun direktiivin (93/13/ETY) 3 artiklan 1 kohdan mukaan sopimusehtoa, josta ei ole erikseen neuvoteltu, pidetään kohtuuttomana, jos se hyvän tavan vastaisesti aiheuttaa kuluttajan vahingoksi huomattavan epätasapainon osapuolten sopimuksesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien välille. Sopimusehdon kohtuuttomuutta arvioidaan direktiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaan ottaen huomioon sopimuksen kohteena olevien tavaroiden ja palvelujen luonne ja viitaten sopimuksentekohetkellä kaikkiin sopimuksen tekoon liittyviin olosuhteisiin sekä kaikkiin muihin sopimuksen ehtoihin tai toiseen sopimukseen, josta se on riippuvainen.

12. Mainitun direktiivin liitteenä on ohjeellinen luettelo ehdoista, joita voidaan pitää kohtuuttomina. Irtisanomisaikaa koskevan ehdon kaltaista sopimusehtoa ei ole luettelossa mainittu. Arvioitaessa ehdon kohtuuttomuutta liitteen luettelon valossa on kuitenkin otettava huomioon, ettei tarkoituksena ole soveltaa sitä yksinomaisesti eikä kaavamaisesti. Luetteloa ei ole tarkoitettu tyhjentäväksi, minkä vuoksi yksittäistä ehtoa ei voida pitää kohtuullisena yksin sen vuoksi, että se ei esiinny liitteessä (HE 218/1994 vp s. 10).

3 Asian arviointi

13. Turvapalvelujen alalla ei ole irtisanomisajan pituutta koskevaa erityissääntelyä, joten irtisanomisajan kohtuullisuutta koskeva arviointi on tehtävä kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin yleislausekkeen perusteella.

14. Kuluttaja-asiamies on esittänyt, että kohtuullisuusarvioinnissa voidaan hyödyntää vertailukohtana muita aloja koskevaa sopimuskäytäntöä, kuten jäljempänä kohdassa 19 todettuja vartioimisliiketoiminnan yleisiä sopimusehtoja kuluttajille ja eräiden turvapuhelinpalveluita kuluttajille tarjoavien yritysten sopimusehtoja. Kuluttaja-asiamies on vedonnut vertailukohtana myös erityssäännöksiin, jotka koskevat sähkönmyyntisopimuksia, viestintäpalvelusopimuksia, huoneenvuokrasopimuksia ja vakuutussopimuksia.

15. Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainittujen sopimusehtojen ja erityissäännösten mukaiset kuluttajan irtisanomisajat vaihtelevat, mutta yhdessäkään varsinainen irtisanomisaika ei ole yhtä kuukautta pitempi. Toisaalta turvapalvelualalla on Verisure Oy:n lisäksi useita muita toimijoita, joiden sopimusehdoissa sovelletaan samaa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa (Verisure Oy:n asiakirjatodisteet 9 ja 10).

16. Toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa kuluttajalle asetettu kolmen kuukauden irtisanomisaika on selvästi tavanomaista pidempi. Tästä ei kuitenkaan vielä seuraa, että kyseistä Verisure Oy:n sopimusehtoa olisi pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana. Kysymys on edellä todetuin tavoin sopimuksen vaikutusten kokonaisarvioinnista, jonka osana tulee ottaa huomioon myös asianomaisen alan erityispiirteet.

17. Verisure Oy:n sopimusehdon kohtuullisuusarviointiin ei suoraan vaikuta se, että samalla alalla on edellä todetuin tavoin myös muita toimijoita, jotka soveltavat samaa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa. Asiassa on kuitenkin arvioitava, liittyykö turvapalvelualan toimintaympäristöön sellaisia muista aloista poikkeavia erityispiirteitä, jotka voisivat osaltaan perustella Verisure Oy:n toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa kuluttajille asetetun selvästi tavanomaista pidemmän kolmen kuukauden irtisanomisajan kohtuullisuutta.

18. Kuluttaja-asiamiehen mukaan turvapalvelualalla ei ole tunnistettavissa sellaisia erityispiirteitä, joiden vuoksi toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa olisi tarpeen asettaa kuluttajalle kolmen kuukauden irtisanomisaika.

19. Kuluttaja-asiamiehen esittämästä asiakirjatodistelusta käy ilmi, että kuluttajalla on toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa Suomen Vartioliikkeitten Liitto ry:n yleisten sopimusehtojen (kuluttaja-asiamiehen asiakirjatodiste 2) ja erään turvapuhelinpalveluita tarjoavan yrityksen kuluttajasopimusehtojen (kuluttaja-asiamiehen asiakirjatodiste 5) mukaan yhden kuukauden irtisanomisaika. Kahden muun turvapuhelinpalveluita tarjoavan yrityksen sopimuksissa kuluttajalla on oikeus irtisanoa palvelu päättymään ilman irtisanomisaikaa, toisen yhtiön osalta tosin sillä edellytyksellä, että palvelun kesto on ollut vähintään yksi kuukausi (kuluttaja-asiamiehen asiakirjatodisteet 3 ja 4).

20. Verisure Oy on esittänyt, että turvapalvelualaa koskevat määräykset ja laatuvaatimukset ovat koko ajan tiukentuneet ja kuluttajien käytössä olevien valvottujen ja sertifioitujen palvelujen taso on parantunut. Turvapalvelut eroavat Verisure Oy:n mukaan olennaisesti vartiointi- ja turvapuhelinpalveluista, eikä näiden palvelujen irtisanomisaikoja ole siten perusteltua verrata toisiinsa.

21. Finanssiala ry:n 15.12.2023 päivätystä hälytyskeskusten luettelosta (Verisure Oy:n asiakirjatodiste 3) ilmenee, että Verisure Oy ja myös muita turvapalvelualan toimijoita on hyväksytty hälytyskeskuksiksi. Hälytystenvastaanottokeskuksilta vaadittavat seikat käyvät ilmi Finanssiala ry:n asiaa koskevasta asiakirjasta (Verisure Oy:n asiakirjatodiste 2). Vaatimukset perustuvat toiminnan laatuun, yrityksen luotettavaan toimintaan ja vastuuhenkilöiden ammattitaitoon. Laatuvaatimusten täyttyminen on mahdollista näyttää tietyillä sertifikaateilla.

22. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kuvauksen (Verisure Oy:n asiakirjatodiste 7) mukaan turvapuhelinpalveluun kuuluvat muun ohella itse hälytinlaite eli turvapuhelin, hälytysnappi yhteydenottoa varten sekä koko vuorokauden saatavilla oleva hälytysten vastaanotto. Turvapuhelinpalveluiden sisältö ja kohderyhmä ilmenevät tarkemmin erään turvapuhelinpalveluita tarjoavan yrityksen tiedotteesta ja hinnastosta sekä turvapuhelinpalveluita koskevasta verkkoartikkelista (Verisure Oy:n asiakirjatodisteet 5, 6 ja 8).

23. Verisure Oy:n pitkäaikainen työntekijä KH on häntä todistajana kuultaessa kertonut, että turvapalvelualan toimijoihin kohdistuu nykyään aikaisempaa korkeampia laatuvaatimuksia, joiden täyttyminen näytetään muun ohella erilaisin melko työläin auditoinnein, ja että kuluttajien saamien palvelujen taso on pilvipalveluihin siirtymisen johdosta koko ajan parantunut. Asiakkaan perehdytys on merkittävä osa asentamisprosessia ja vie aikaisempaa enemmän aikaa. Todistajan mukaan Verisure Oy:n asentamat turvapalvelut eroavat sisällöltään ja asiakkaalle laitteiden asennuksen yhteydessä annettavan koulutuksen sekä perehdytyksen osalta muista palveluista ja myös markkinoilla olevista asiakkaiden itsensä asentamista turvajärjestelmistä.

24. Markkinaoikeus katsoo, että asiassa on todistaja KH:n kertoman ja Verisure Oy:n asiakirjatodisteiden (Verisure Oy:n asiakirjatodisteet 2, 3 ja 5–8) perusteella selvää, että yhtiön kuluttajille tarjoamat turvapalvelut eroavat palvelun kohderyhmän ja palvelua koskevien vaatimusten sekä ainakin osittain myös palvelun sisällön osalta muista palveluista, kuten turvapuhelinpalveluista. Vartiointi- ja turvapuhelinaloilla sovellettavista lyhyemmistä irtisanomisajoista ei siten voida tehdä johtopäätöstä siitä, että kolmen kuukauden irtisanomisehto olisi Verisure Oy:n kuluttaja-asiakkaiden kannalta kohtuuton.

25. Kuluttaja-asiamies on esittänyt lisäksi, että Verisure Oy:n yleisten sopimusehtojen mukainen kolmen kuukauden irtisanomisehto on rangaistusluonteinen ja rajoittaa kuluttajan valinnanmahdollisuuksia sekä suosii yksipuolisesti Verisure Oy:tä ja siirtää liiketoimintariskiä kuluttajalle. Kuluttaja-asiamiehen mukaan nykyaikaiset verkkoympäristössä toimivat langattomat turvajärjestelmät ovat laitteiltaan helposti asennettavissa ja purettavissa. Lisäksi sopimus on kuluttaja-asiamiehen mukaan kuluttajan kannalta epätasapainoinen, kun otetaan huomioon, että kuluttajan irtisanomisaika on kolme kuukautta, mutta Verisure Oy on sopimusehtojensa perusteella oikeutettu sopimuksen hinnan ja muiden ehtojen muuttamiseen kuukauden varoitusajalla.

26. Verisure Oy on tältä osin esittänyt muun ohella, että kolmen kuukauden irtisanomisehto ei ole rangaistusluonteinen ehto ja että kolmea kuukautta lyhyempi irtisanomisaika tarkoittaisi kalliimpia määräaikaisia sopimuksia, jotka eivät olisi kuluttajien edun mukaisia. Kuluttaja harkitsee tarkasti turvapalvelusopimukseen sitoutumista, eikä sopimusta ole kuluttajankaan kannalta järkevää irtisanoa kovin pian sopimuksen tekemisen jälkeen, kun otetaan huomioon turvalaitteiden asentamisvaiheessa kuluttajan maksettavaksi tuleva kuukausittaista palvelumaksua selvästi suurempi kertaluonteinen asennus- ja liittymismaksu. Kolmen kuukauden irtisanomisaikaa koskevassa kohtuullisuusarvioinnissa on otettava huomioon kuluttajan maksusuoritusten lisäksi kaikki kuluttajan tekemänsä sopimuksen perusteella Verisure Oy:ltä saamat vastasuoritukset. Kuluttajat saavat teknologian kehityksen myötä koko ajan entistä parempaa palvelua samalla, kun Verisure Oy:n liiketoiminnan kokonaiskustannukset ovat kasvaneet ja Verisure Oy:n asiakaskohtaisten kustannusten takaisinmaksuaika on pidentynyt. Palvelun irtisanomisesta Verisure Oy:lle aiheutuvat taloudelliset vahingot ovat sitä suuremmat, mitä lyhyemmän aikaa sopimus on ollut voimassa.

27. Verisure Oy:n turvajärjestelmien voidaan asiassa esitetyn todistelun (erityisesti todistaja KH) perusteella todeta olevan teknologian kehittymisen myötä suhteellisen helposti ja nopeasti purettavissa, ja yksi käynti asiakkaan luona riittää. Asiassa ei ole esitetty selvitystä turvajärjestelmien purkamisesta Verisure Oy:lle aiheutuvista kustannuksista. Edellä kohdassa 3 mainittujen seikkojen lisäksi asiassa on riidatonta, että kuluttaja on velvollinen maksamaan kolmen kuukauden irtisanomisajalta palvelun kuukausimaksua, vaikka kuluttaja ei käyttäisi palvelua tai Verisure Oy olisi käynyt purkamassa järjestelmän. Toisaalta kuluttajalla on tekemänsä sopimuksen perusteella halutessaan oikeus saada pidetyksi turvajärjestelmä toiminnassa ja mahdollisuus käyttää sitä koko kolmen kuukauden irtisanomisajan.

28. Markkinaoikeus katsoo, että kuluttajan turvapalvelusta kolmen kuukauden irtisanomisajalta Verisure Oy:lle maksama kuukausimaksu ei ole kuluttajan kannalta vähämerkityksellinen lisäkustannus tilanteessa, jossa kuluttajalla on syystä tai toisesta tarve irtisanoa sopimus.

29. Verisure Oy on esittänyt, ettei se tilanteessa, jossa se on käyttänyt sopimusehtojen mukaista oikeuttaan muuttaa sopimuksen hintaa ja asiakas päättää irtisanoa sopimuksensa, peri kuluttajalta korotettua hintaa irtisanomisajalta. Verisure Oy ei ole kuitenkaan esittänyt väitteensä tueksi mitään muuta näyttöä kuin sen vuodelta 2024 peräisin olevat yleiset sopimusehdot kuluttajille (Verisure Oy:n asiakirjatodiste 13), joita Verisure Oy:n mukaan sovelletaan 15.2.2024 alkaen tehtyihin uusiin kuluttajasopimuksiin. Koska Verisure-ketjun 25.4.2022 päivitetyistä yleisistä sopimusehdoista (kuluttaja-asiamiehen asiakirjatodiste 1) tai Verisure Oy:n asiakastiedotteesta 23.11.2022 (kuluttaja-asiamiehen asiakirjatodiste 11) ei ole ilmennyt, että hinnankorotus ei tulisi edellä mainitussa tilanteessa kuluttajaa sitovaksi jo irtisanomisaikana heti muutoksesta ilmoittamista seuraavan yhden kuukauden määräajan kuluttua, eikä Verisure Oy ole ennen 15.2.2024 tehtyjen sopimusten osalta muuta näyttänyt, Verisure Oy:n edellä mainitulle väitteelle ei voida antaa asiassa merkitystä. Lisäksi edellä todetun mukaisesti kuluttajan kolmen kuukauden irtisanomisajalta Verisure Oy:lle maksamaa kuukausimaksua ei voida muutoinkaan pitää kuluttajan kannalta vähämerkityksellisenä lisäkustannuksena. Kolmen kuukauden palvelumaksun ei ole myöskään edes väitetty vastaavan Verisure Oy:lle palvelun irtisanomisesta ja turvajärjestelmän purkamisesta aiheutuvia kustannuksia.

30. Sen sijaan Verisure Oy on perustellut kolmen kuukauden irtisanomisaikaa turvapalvelujen järjestämisestä asiakaskohtaisesti aiheutuvien kokonaiskustannusten suurella määrällä ja niiden pitkällä takaisinmaksuajalla. Verisure Oy ei kuitenkaan ole esittänyt mitään todistelua sille turvapalvelujen tuottamisesta aiheutuvien kustannusten määrästä. Asiassa ei sinänsä ole epäiltävissä, etteivätkö Verisure Oy:n kokonaiskustannukset olisi muun ohella teknologian kehittymisen ja palvelujen kasvaneen vaatimustason myötä saattaneet kasvaa (esim. kuluttaja-asiamiehen asiakirjatodisteet 6–9). Yhtiön tältä osin esittämälle väitteelle ei kuitenkaan voida antaa kolmen kuukauden irtisanomisajan kohtuullisuuden arvioinnissa merkitystä, koska yhtiö ei ole esittänyt mitään näyttöä omien kustannustensa määrän lisäksi myöskään siitä, mikä vaikutus teknologian kehittymisellä ja kuluttajien saamien palvelujen parantumisella on ollut yhtiön kuluttajilta perimän kertaluonteisen asennus- ja liityntämaksun tai turvapalveluista kuluttajilta perittävän kuukausimaksun suuruuteen.

31. Verisure Oy:n kuluttaja-asiakkaisiinsa soveltama sopimusehto kolmen kuukauden irtisanomisajasta merkitsee, että kuluttaja on toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanoessaan sidottu sopimukseensa kolmen kuukauden irtisanomisajan ja velvollinen maksamaan tältä ajalta palvelun kuukausimaksua Verisure Oy:lle riippumatta siitä, tarvitseeko hän esimerkiksi enää lainkaan turvapalvelua, haluaako hän mahdollisesti jostakin syystä vaihtaa palveluntarjoajaa tai miten pitkään hän on ollut Verisure Oy:n asiakkaana. Verisure Oy on perustellut pitkää irtisanomisaikaa muun ohella korkeilla asiakaskohtaisilla asennus- ja liittymiskustannuksilla sekä niiden pitkällä takaisinmaksuajalla. Verisure Oy:n mukaan sille aiheutuvat taloudelliset vahingot ovat sitä suuremmat, mitä lyhyemmän aikaa sopimus on ollut voimassa. Mainittu irtisanomista koskeva sopimusehto kuitenkin rajoittaa kuluttajan valinnanvapautta täysin riippumatta siitä, kuinka kauan asiakas on hankkinut turvapalveluja Verisure Oy:ltä. Irtisanomisaikaa sovelletaan siinäkin tilanteessa, että Verisure Oy:n asiakaskohtaiset asennus- ja liittymiskustannukset ovat jo tulleet kokonaisuudessaan katetuiksi, mikä aiheuttaa kuluttajalle lisäkustannuksia sitomalla kuluttajan sopimukseen ja näin rajoittamalla kuluttajan valinnanvapautta tavanomaisia irtisanomisaikoja selvästi pidemmäksi kolmen kuukauden ajaksi.

32. Verisure Oy:n kanssa sopimussuhteessa olevan kuluttajan ei ole osoitettu saavan kolmen kuukauden irtisanomisajasta mitään erityisiä etuja siihen nähden, että irtisanomisaika olisi lyhyempi. Tällaisena etuna ei ole pidettävä sitä, että Verisure Oy:n mukaan kuluttajat saavat muun ohella teknologisen kehityksen johdosta aikaisempaa laajempaa ja parempaa palvelua. Tällaisena etuna ei myöskään ole pidettävä kuluttajalla olevaa oikeutta saada käyttää turvajärjestelmää koko kolmen kuukauden irtisanomisajan, sillä kuluttaja haluaa sopimuksensa irtisanottuaan lähtökohtaisesti päästä eroon sopimuksesta ja sen aiheuttamista kustannuksista mahdollisimman pian. Todettakoon lisäksi, että todistaja KH:n kertoman mukaan Verisure Oy:n asiakassuhteen pituuteen vaikuttaa merkittävästi se, kuinka Verisure Oy on onnistunut laitteiden asennuksen yhteydessä asiakkaan perehdyttämisessä turvalaitteiden ja palvelujen käyttöön. Verisure Oy pystyy näin ollen itse merkittävästi vaikuttamaan asiakassuhteen pituuteen ja siihen, saako se kyseistä asiakassuhdetta koskevat aloituskustannukset katettua. Markkinaoikeus toteaa myös, että Verisure Oy:n sopimussuhteen alussa asiakkaalta perimän kertaluonteisen asennus- ja liityntämaksun tarkoitus on osaltaan kattaa näitä kustannuksia. Asennus- ja liityntämaksun taso on Verisure Oy:n itsensä vapaasti päätettävissä.

33. Verisure Oy on vielä esittänyt, että sen teettämä markkinatutkimus osoittaa, että kuluttajat valitsevat selvästi mieluummin toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen yhden tai kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen sijaan. Markkinaoikeus toteaa, että Verisure Oy:n toimeksiannosta internetkuluttajapaneelissa 26.–28.3.2024 toteutetussa markkinatutkimuksessa (Verisure Oy:n asiakirjatodiste 12) on selvitetty kuluttajien näkemyksiä hälytys- ja turvajärjestelmiä koskevien palvelusopimusten tekemiseen liittyen. Tutkimukseen on saatu yhteensä 501 vastausta.

34. Markkinatutkimuksessa 80 prosenttia vastanneista suosisi toistaiseksi voimassa olevaa sopimustyyppiä kolmen kuukauden irtisanomisajalla, kun vertailukohtana on ollut kahden vuoden määräaikainen sopimus ilman irtisanomismahdollisuutta. Vastaava osuus on ollut 77 prosenttia, jos määräaikaisen sopimuksen kesto olisi yksi vuosi. Edelleen tutkimuksen mukaan siinä tilanteessa, että vastannut taho suosisi palvelukokonaisuuden osalta pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta määräaikaiseen sopimukseen verrattuna, 64 prosenttia vastanneista olisi valmis hyväksymään kolmen kuukauden irtisanomisajan välttääkseen sopimuksen määräaikaisuuden. PH on markkinaoikeudessa todistajana kuultuna vahvistanut toteuttamansa markkinatutkimuksen edellä mainitut tulokset.

35. Markkinaoikeus toteaa, ettei edellä mainitussa markkinatutkimuksessa ole selvitetty esimerkiksi sitä, pitävätkö kuluttajat toistaiseksi voimassa olevien sopimusten kolmen kuukauden irtisanomisehtoa turvapalvelualalla yleisesti ottaen liian pitkänä irtisanomisaikana tai olisivatko kuluttajat valmiita maksamaan turvapalveluista lisähintaa, jos irtisanomisaika olisi tätä lyhyempi. Markkinaoikeuden arvioitavana olevassa irtisanomisehdossa on kysymys vakiosopimusehdosta, josta ei ole erikseen neuvoteltu Verisure Oy:n ja kuluttajan välillä ja jonka sisältöön kuluttaja ei siten ole voinut vaikuttaa. Markkinaoikeus katsoo, että se että kuluttajien enemmistö on markkinatutkimuksessa ilmoittanut suosivansa toistaiseksi voimassa olevaa sopimustyyppiä kolmen kuukauden irtisanomisajalla määräaikaisiin yhden tai kahden vuoden sopimuksiin verrattuna, ei sellaisenaan osoita, etteikö Verisure Oy:n soveltama kolmen kuukauden irtisanomisaika voisi olla pituudeltaan kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kuluttajien kannalta kohtuuton.

36. Markkinaoikeus katsoo edellä todetuin perustein, että kuluttajaa koskeva kolmen kuukauden irtisanomisehto on suosinut yksipuolisesti Verisure Oy:tä kuluttajan vahingoksi. Mainittu ehto aiheuttaa jo sellaisenaan sopimusosapuolten välille huomattavan sopimukseen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan epätasapainon. Markkinaoikeus kuitenkin toteaa, että sopimussuhteen epätasapainoa korostaa entisestään se, että Verisure Oy on sopimusehtojen perusteella oikeutettu hintojen ja muiden sopimusehtojen muuttamiseen ilmoittamalla siitä vain kuukautta etukäteen. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella turvapalvelualan toimintaympäristöön ei voida myöskään katsoa sisältyvän sellaisia muista aloista poikkeavia erityispiirteitä, jotka puoltaisivat kolmen kuukauden irtisanomisajan kohtuullisuutta.

37. Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että Verisure Oy:n yleisissä sopimusehdoissa käytetyssä sopimusehdossa, jonka mukaan toistaiseksi voimassa oleva sopimus on kuluttajan irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla, on kuluttaja-asiamiehen ensisijaisen vaatimuksen mukaisesti kysymys niin sanotusta tyyppikohtuuttomasta ehdosta, joka on itsenäisenä sopimusehtona kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kuluttajien kannalta kohtuuton. Näin ollen asiassa ei ole tarpeen lausua kuluttaja-asiamiehen toissijaisesta vaatimuksesta.

4 Kuluttajansuojalain mukaisen kiellon määrääminen

38. Kuluttajansuojalain 3 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajaa voidaan, jos se on kuluttajansuojan kannalta tarpeellista, kieltää jatkamasta mainitun luvun 1 §:n 1 momentin vastaisen sopimusehdon käyttämistä taikka uudistamasta sellaisen tai siihen rinnastettavan sopimusehdon käyttämistä. Kieltoa on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta.

39. Kuluttaja-asiamiehen mukaan kielto tulee määrätä noudatettavaksi heti tai enintään kahden viikon sopeutumisajan jälkeen.

40. Verisure Oy:n mukaan mahdolliselle kiellolle tulee asettaa vähintään kolmen kuukauden sopeutumisaika.

41. Markkinaoikeus katsoo, että Verisure Oy:n kuluttajansuojalain vastaisen menettelyn kieltäminen on kuluttajansuojan kannalta tarpeellista. Verisure Oy:n kuluttajansuojalain vastainen menettely tulee siten kieltää jäljempänä päätöslauselmassa todetuin tavoin. Markkinaoikeus määrää kiellon noudatettavaksi Verisure Oy:n sopeutumisajasta esittämä huomioon ottaen 9.12.2024 alkaen.

42. Verisure Oy on vastustanut uhkasakon asettamista kiellon tehosteeksi tarpeettomana ja esittänyt, että kiellon tehosteeksi tulee asettaa korkeintaan 50.000 euron suuruinen uhkasakko.

43. Markkinaoikeus toteaa, että kuluttajansuoja-asioissa on ensisijaisesti otettava huomioon se, että sakon uhka on omiaan tehokkaasti ehkäisemään määrättävän kiellon rikkomisen. Verisure Oy ei ole esittänyt sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella kieltoa ei tulisi tehostaa uhkasakolla. Verisure Oy:n lainvastaisen menettelyn luonne ja kiellon tehokkuus edellyttävät uhkasakon asettamista. Markkinaoikeus katsoo, että 100.000 euron suuruinen uhkasakko on omiaan riittävästi ehkäisemään määrättävän kiellon rikkomisen.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus kieltää Verisure Oy:tä käyttämästä kuluttajien kanssa tehtävissä kodin turvajärjestelmiä ja -palveluita koskevissa sopimuksissa sopimusehtoa, jonka mukaan toistaiseksi voimassa oleva sopimus on kuluttajan irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Kieltoa on noudatettava 9.12.2024 alkaen 100.000 euron sakon uhalla.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 21.1.2025.


Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Markus Mattila, Pasi Yli-Ikkelä ja Mirva Näsi.


Lainvoimaisuus

Ei lainvoimainen.