Hakemus

Vaatimukset

Elisa Oyj (jäljempänä myös Elisa) on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Adola Oy:tä (jäljempänä myös Adola) väliaikaisesti vähintään 150.000 euron sakon uhalla käyttämästä markkinoinnissaan totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia sekä halventavia ilmaisuja

a) ”Muutkin lupaukset ovat kiusallisen ylimitoitettuja. 5G-verkolle on ladattu poskettomia odotuksia, joita se ei tule koskaan täyttämään.”

b) ”Jotta 5G-verkko voisi lunastaa sen puolesta annetut lupaukset, tulisi tarjolla olla huomattavasti enemmän tukiasemia, mielellään lähellä koteja. 5G:n myötätunto onkin erityisesti harvemmin asuttujen alueiden puolella, sillä vaikka noilla seuduilla kaivattaisiin ehkä kaikista kipeimmin uutta ja nopeaa nettiä, rakennetaan tiheät tukiasemaverkostot ensin kaupunkeihin.”

c) ” Vastaus on harhaanjohtavassa markkinoinnissa.

Esimerkiksi 4G-verkon nopeuden luotettava vaihteluväli (eli operaattorin lupaama nopeus) on 5–300 megaa. Toisin sanoen liittymä on myyty rummuttamalla 300 megaa, mutta asiakas saa todellisuudessa tyytyä viiteen.

Sama pätee 5G:n kohdalla. Asiakkaalle tänään myydyn 5G-liittymän sopimuksessa seisoo, että yhteyden luotettava vaihteluväli on 10–1000 megaa.

10 megaa on vain 1 % yhteyden teoreettisesta maksiminopeudesta. Yksi prosentti. Se on sama kuin autoa ostaessa saisitkin pelkän takarenkaan.”

d) ”5G ei täytä sille ladattuja odotuksia.

5G-verkon puolestapuhujat lupaavat mm. huippunopeutta, tasalaatuisuutta, korkeaa kapasiteettia ja kaikkea muutakin hyvää ja kaunista.

Valitettavasti SG-verkkoon ladattavat odotukset ovat kuitenkin aivan liian korkealla, eikä kaikille annetuista lupauksista ei ole katetta.”

e) ”Harhaanjohtavaa markkinointia

Kantavuusongelmien lisäksi 5G-verkkoa markkinoidaan harhaanjohtavasti korostamalla yhteyksien maksiminopeuksia, vaikka tavan käyttäjälle on merkitystä miniminopeudella.

Annan käytännön esimerkin:

4G-verkon nopeuden luotettava vaihteluväli (eli operaattorin lupaama nopeus) on 5–300 megaa. Toisin sanoen liittymä on myyty rummuttamalla 300 megaa, mutta asiakas saa todellisuudessa tyytyä viiteen. Tämä on muuten todellisuutta allekirjoittaneenkin kotona.

Sama pätee myös 5G:n kohdalla. Asiakkaalle tänään myydyn 5G-liittymän sopimuksessa seisoo, että yhteyden luotettava vaihteluväli on 10–1000 megaa.

10 megaa on muuten vain 1 % yhteyden teoreettisesta maksiminopeudesta, jos kaivat esiin laskinta. Yksi prosentti on melko surullinen toteutuma, ja 10-megainen netti aivan muuta kuin mitä operaattori lupaa." ja

f) ”Ei se 5G:kään toimi missään syrjäseudulla yhtään sen nopeammin kuin 3G:kään.”

tai muita näihin rinnastettavia ilmaisuja, joissa totuudenvastaisesti tai harhaanjohtavalla sekä halventavalla tavalla väitetään, että 5G-verkko ja -liittymät eivät täyttäisi odotuksia, 5G-verkkoon rakennettaisiin liian vähän tukiasemia, 5G-verkko ja -liittymät eivät toimisi syrjäseuduilla nopeammin kuin 3G taikka 5G-verkkoa ja -liittymiä markkinoivat operaattorit olisivat syyllistyneet harhaanjohtavaan markkinointiin.

Perusteet

Adola on kieltovaatimuksista ilmenevällä tavalla markkinoinnissaan esittänyt vertailevia väitteitä valokuituverkkojen ja valokuituverkossa toteutettujen laajakaistaliittymien sekä 4G- ja 5G-verkkojen sekä niissä toteutettujen laajakaistaliittymien välisistä eroista. Lisäksi Adola on esittänyt markkinoinnissaan väitteitä sen markkinoimien valokuituverkkojen ja niissä toteutettujen laajakaistaliittymien kanssa kilpailevien 4G- ja 5G-verkkoja ja -liittymiä markkinoivien elinkeinonharjoittajien markkinoinnista väiittäen markkinoinnin olevan harhaanjohtavaa.

Kyseessä olevassa markkinoinnissa on nimenomaisesti viitattu 4G- ja 5G-verkkoihin ja niissä toteutettuihin laajakaistaliittymiin sekä kyseisiä hyödykkeitä markkinoiviin elinkeinonharjoittajiin. Kyseisia hyödykkeitä markkinoivia elinkeinonharjoittajia on Suomessa rajallinen määrä. 4G- ja 5G-verkkoja suomessa omistaa ja markkinoi vain kolme kaikkien suomalaisten kuluttajien erittäin hyvin tuntemaa elinkeinonharjoittajaa, Elisa, Telia Finland Oy ja DNA Oyj. Kyseiset mobiiliverkko-operaattorit ovat myös suurimmat mobiililaajakaistaliittymiä markkinoivat elinkeinonharjoittajat.

Kuluttajan Adolan markkinoinnista käytetyistä ilmaisuista saama kokonaiskuva on selvästi ollut se, että ilmaisuilla on viitattu edellä mainittuihin elinkeinonharjoittajiin ja niiden markkinoimiin hyödykkeisiin, vaikka kyseisiä elinkeinonharjoittajia tai niiden markkinoimia tuotemerkkejä ei ole suoraan mainittu. Kyse on siten epäsuorasta vertailevasta markkinoinnista, josta edellä mainitut Adolan kanssa kilpailevat elinkeinonharjoittajat ja niiden hyödykkeet ovat selvästi tunnistettavissa.

Adolan edellä siteerattu väite a) on totuudenvastainen ja harhaanjohtava. Lisäksi ilmaisussa esitetty vertailu ei ole puolueeton ja tasapuolinen. Valokuituverkon ja matkaviestinverkon yleinen vertailu johtaa kuluttajia harhaan. Kun vertaillaan oikeasti keskenään kilpailevia tuotteita eli kuituliittymää pientaloon ja esimerkiksi Elisan markkinoimaa 5G Kotinetti (Fixed Wireless Access eli ”FWA”) -asennusta, ei eroja käytännössä juuri ole. Kotinetti 5G-yhteys testataan kunkin asennuspaikan osalta ja liittymää myytäessä siis tiedetään, että se toimii kyseisen kuluttajan osalta kyseisessä osoitteessa. Elisan edellä mainitun kaltaisen 5G Kotinetti -liittymän asiakkaiden osalta asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla. 5G-verkko ja liittymät yleisestikin toimivat hyvin.

Adola on perustellut väitettään esittämällä tarkoitushakuisesti, että seinärakenteet muodostavat esteen 5G-palvelun toimimiselle ja toisaalta kertoo, että 5G edellyttää johdon asentamista. Elisan tarjoamalla 5G Fixed Wireless Access -palvelun avulla juuri vältetään kyseiset ongelmat ja varmistetaan, että laajakaistapalvelu toimii kodin sisätiloissa.

Adolan edellä siteerattu väite b) on totuudenvastainen ja harhaanjohtava. Sillä seikalla, että kaikkien viestinverkkojen eli myös valokuituverkkojen rakentaminen aloitetaan kaupallisesti kannattavimmilta eli tiheimmin asutetuilta alueilta ei ole vaikutusta 5G-verkkojen tai -liittymien toimintaan harvemmin asutuilla alueilla. Esimerkiksi Elisa laajentaa koko ajan 5G-verkkoaan kaupallisesti kannattaville alueille. Lupaehtojenkin mukaan 5G-verkosta tulee rakentumaan valtakunnallinen verkko, kun taas valokuituverkkoja ei koskaan tulla rakentamaan valtakunnallisiksi, koska se ei olisi kaupallisesti järkevää. Tukiasemien tiheys ei sellaisenaan ole ratkaiseva tekijä, sillä harvaanasutuilla alueilla käytettävillä taajuusalueilla 5G-verkko voidaan toteuttaa harvemmalla tukiasemaverkostolla kuin kaupungeissa käytetyillä taajuusalueilla.

Adolan edellä siteerattu väite d) on myös totuudenvastainen ja harhaanjohtava jo edellä viitattujen ilmaisujen kohdalla mainituista syistä.

Adolan edellä siteerattu väite f) on totuudenvastainen. Väitteen mukaan 5G ei toimisi missään syrjäseudulla nopeammin kuin 3G. Tosiasia on kuitenkin, että 5G toimii kaikilla sen kattamilla alueilla eli myös syrjäseuduilla huomattavasti nopeammin kuin 3G. Ero on hyvin huomattava.

Adolan edellä siteeratulla väitteellä c) Adola syyttää perusteetta Elisaa ja muita 4G- ja 5G-verkkoja ja niissä toteutettavia laajakaistaliittymiä markkinoivia elinkeinonharjoittajia harhaanjohtavasta markkinoinnista. Adolan mukaan nämä elinkeinonharjoittajat myisivät liittymiä rummuttamalla markkinoinnissa liittymän maksiminopeutta. Kyseinen väite ei pidä paikkaansa ja halventaa Elisan toimintaa. Elisa toimii kaikessa markkinoinnissaan sovellettavan lainsäädännön, viranomaisten ohjeiden sekä hyvän liiketavan mukaisesti. Liikenne- ja viestintävirasto on julkaissut vuonna 2020 kannanoton internetyhteyspalvelun nopeuden kohtuullisesta ilmoittamistavasta. Kannanotto sisältää tarkat ohjeet siitä, miten liittymien nopeus tulee markkinoinnissa ilmoittaa. Elisa noudattaa kyseisiä ohjeita, joten Elisan markkinointi ei ole ollut harhaanjohtavaa. Adolan käyttämät ilmaisut ovat siten Elisan toimintaa halventavia sekä myös totuudenvastaisia.

Adolan edellä siteeratulla väitteellä e) Adola on syyttänyt perusteetta Elisaa ja muita 4G- ja 5G-verkkoja ja niissä toteutettavia laajakaistaliittymiä markkinoivia elinkeinonharjoittajia har- haanjohtavasta markkinoinnista. Edellä todetulla tavalla nämäkin ilmaisut ovat Elisan toimintaa halventavia ja myös totuudenvastaisia.

Kielto on määrättävä väliaikaisena. Kyse on Adolan monella eri markkinointikanavalla aloittamasta tehokkaasta markkinointikampanjasta. Kampanjassa vedotaan laajakaistapalvelujen käyttäjien kannalta yhteen keskeisimpään tekijään eli verkon laatuun. Kampanja vaikuttaa suoraan ja tehokkaasti erittäin kilpaillulla alalla Adolan kilpailijoiden, kuten Elisan markkinaosuuksiin. Jos kampanjan sallitaan jatkua markkinaoikeuskäsittelyn ajan, ovat Elisan menetykset peruuttamattomia. Kyseessä olevan vertailevan markkinoinnin kohderyhmänä ovat ensisijaisesti kuluttajat. Vertailevaa mainontaa ja siinä esitettyjä väitteitä on siten arvioitava paitsi kilpailijoiden myös kuluttajien edun kannalta. Väliaikaisen kiellon harkinnassa on otettava huomioon, että markkinoinnissa on kysymys sellaisesta hyödykkeen ominaisuutta koskevasta väitteestä, jonka todenperäisyyttä kuluttajan on käytännössä vaikea omakohtaisesti arvioida erityisesti, kun erot eri kilpailevien hyödykkeiden välillä ovat kuluttajan kannalta merkityksettömän pieniä. Mielikuva verkon laadusta on kuitenkin ku- luttajan kannalta nykyisin keskeinen operaattorin valintaan vaikuttava seikka. Väliaikaisen kiellon tarkoitus on mahdollistaa nopea puuttuminen sopimattomaan menettelyyn ja estää kiellettyjen häiriöiden aiheuttaminen kilpailutilanteeseen. Elisalle Adolan menettelyn jatkamisesta tai toistamisesta aiheutuva vahinko olisi markkinoinnin näkyvyys, toteuttamistapa ja vaikutukset huomioon ottaen todennäköisesti koko- naisuutena arvioiden laajempaa ja pitkäaikaisempaa kuin Adolalle väliaikaisesta kiellosta mahdollisesti aiheutuva vähäinen vahinko.

Vastaus

Vaatimukset

Adola Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää väliaikaista kieltoa koskevan vaatimuksen.

Perusteet

Väliaikaisen kiellon määräämisen edellytykset eivät täyty.

Elisan kieltovaatimuksen kohteena ovat yksittäiset ilmaisut Adolan yleisestä yritysviestinnästä. Elisan kieltovaatimuksen kohteena olevat ilmaisut perustuvat Adolan yhteen verkkosivuartikkeliin, yhteen uutiskirjeeseen ja yhteen rajatun osallistujakunnan tiedotustilaisuuteen, josta Adola on julkaissut tallenteen Youtube-palvelussa. Tallennetta on katsottu alle 400 kertaa. Kyse ei siten ole mistään tehokkaasta ja parhaillaan käynnissä olevasta internet-, radio-, televisio- tai muustakaan markkinointikampanjasta, jonka pikaiseen kieltämiseen Elisalla olisi aito intressi. Elisan kieltovaatimus ei siten ole erityisen kiireinen. Joka tapauksessa Adolan ilmaisut perustuvat laajamittaiseen julkiseen keskusteluun. Ilmaisujen tarkoittamia teemoja tullaan mitä todennäköisimmin käsittelemään julkisuudessa jatkossakin, vaikka se Adolalta kiellettäisiinkin. Väliaikainen kielto ei siten tuo Elisalle mitään erityistä turvaa, kun taas Adolan osalta se merkitsisi kieltoa osallistua julkiseen keskusteluun, ja rajaisi Adolan sanan- ja mielipiteenvapautta.

Adola on joka tapauksessa tehnyt muutoksia kieltovaatimuksen kohteena oleviin ilmaisuihin asian vireille tulon jälkeen. Adolan verkkosivuartikkelissa ei esimerkiksi enää esitetä, että 5G:lle ladatut odotukset olisivat kiusallisen ylimitoitettuja, että 5G ei voisi täyttää odotuksiaan milloinkaan, että muut operaattorit syyllistyisivät harhaanjohtavaan markkinointiin ja että muut operaattorit olisivat ”rummuttaneet” liittymien enimmäisnopeuksia. Lisäksi Adola on poistanut kokonaan tiedotustilaisuutta koskevan tallenteen Youtube-palvelusta. Asiassa ei siten ole todennäköistä, että Adola jatkaisi Elisan kieltovaatimusten kohteena olevien ilmaisujen käyttämistä asian ollessa vireillä.

Asiassa ei ole kyse vertailevasta markkinoinnista. Adolan viestintä on käsitellyt niitä samoja kysymyksiä ja teemoja, joita 5G-teknologiaa koskevassa laajamittaisessa ja kauan jatkuneessa julkisessa keskustelussa on käsitelty. Näihin kysymyksiin Adola on viitannut käyttämällä olennaisesti niitä samoja ilmaisuja, joita julkisuudessakin on käytetty. Kyse on siten ollut osallistumisesta julkiseen keskusteluun suurta mielenkiintoa herättäneestä aiheesta (5G-teknologia), mikä on perustuslain turvaaman sananvapauden piirissä. Adolalla on oikeus ilmaista mielipiteensä näistä kysymyksistä. Sanan- ja mielipiteen vapautta rajoittaisi kohtuuttomasti, jos Adolan menettely tältä osin tulkittaisiin vertailevaksi markkinoinniksi. Adolan viestinnässä ei ole nimeltä mainittu yhtään 5G-ratkaisua tarjoavaa yritystä ja viestintä on muutenkin ollut luonteeltaan hyvin yleistä ja abstraktia

Mikäli kyse katsottaisiin olevan vertailevasta markkinoinnista, Adolan käyttämät ilmaisut eivät ainakaan miltään osin ole olleet hakemuksessa väitetyin tavoin totuudenvastaisia, harhaanjohtavia tai halventavia.

Elisan mukaan (kieltovaatimukset a ja d) Adolan yleinen vertailu 5G-matkaviestinverkon ja valokuituverkon välillä ei olisi tasapuolinen ja puolueeton, ja johtaisi kuluttajia harhaan, sillä Elisan mukaan vertailu pitäisi rajata koskemaan valokuituliittymiä ja FWA-tyyppisiä 5G-liittymiä. Väite ei pidä paikkaansa, sillä Adolan vertailu on koskenut internetyhteyspalvelun olennaisia, merkityksellisiä, toteen näytettävissä olevia ja edustavia ominaisuuksia, erityisesti niiden nopeutta. Adolan väitettyä vertailua ei liioin voida pitää yksipuolisena tai harhaanjohtavana, sillä Adola on korostanut myös 5G-teknologian hyviä puolia. Julkisuudessa 5G-teknologialle on asetettu hyvin suuria odotuksia, joiden kaikkien toteutuminen on kyseenalaista ja tietyiltä osin jopa mahdotonta, joten Adolan esittämä tältä osin ei ole ollut totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa.

Liittyen tukiasemaverkkoon (kieltovaatimus b) Adolan käyttämän ilmaisun pääsanoma on se, että 5G-tukiasemia tulisi olla enemmän, jotta 5G-teknologia voisi täyttää siihen kohdistuvat odotukset, erityisesti nopeuden suhteen. Lisäksi ilmaisussa todetaan, että 5G-tukiasemia on rakennettu ensin kaupunkeihin, vaikka 5G-teknologian kysyntä on ollut suurinta harvaan asutuilla alueilla. Kyseiset ilmaisut ovat totuudenmukaisia, eikä niitä voida pitää harhaanjohtavana.

Liittyen 5G-verkon toimivuuteen syrjäseudulla (kieltovaatimus f) Adolan edustaja on viitannut sellaisiin syrjäseutualueisiin, joissa tyypillisesti edes 4G-liittymat eivät toimi. Joka tapauksessa ilmaisua ei voida mieltää sillä tavoin ehdottomana kuten Elisa on sen hakemuksessaan esittänyt. Ilmaisua ei ilman tarkempaa selvitystä voida pitää totuudenvastaisena tai harhaanjohtavana.

Liittyen markkinoinnin harhaanjohtavuuteen (kieltovaatimukset c ja e) Adolan käyttämien ilmaisujen pääviesti on jo pitkään jatkunut epäkohta mobiililiittymien markkinoinnissa eli se, että operaattorien mainostamat enimmäisnopeudet ovat vain harvoin käytännössä saavutettavissa. Ongelma on ollut esillä julkisessa sanassa ja myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto on puuttunut asiaan. Se, että Adola on viitannut harhaanjohtavaan enimmäisnopeusmarkkinointiin kielteisessä sävyssä, ei ole Elisaa tai muita operaattoreita halventavaa. Käytetyt ilmaisut ovat olleet neutraaleja ja käsitelleet jo esillä ollutta ongelmaa, joka on aiheuttanut kuluttajille haittaa. Ongelma on myös kärjistynyt tehokkaimpien 5G-liittymien erittäin suurten nopeusvälivaihteluiden myötä. Adolan ilmaisuja ei ilman tarkempaa selvitystä voida pitää totuudenvastaisina, harhaanjohtavina tai Elisaa taikka muita operaattoreita halventavina.

Mikäli markkinaoikeus vastoin Adolan käsitystä määräisi asiassa väliaikaisen kiellon, ei kieltoa ole tarpeen tehostaa uhkasakolla, sillä Adola on jo muuttanut markkinointiaan, joten mahdollisesti kiellettäväksi katsotun menettelyn jatkamista ei voida pitää todennäköisenä. Uhkasakon määrän ei ainakaan tule ylittää 25.000 euroa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Markkinaoikeus voi sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n 1 momentin nojalla kieltää elinkeinonharjoittajaa jatkamasta tai uudistamasta lain 1–3 §:n vastaista menettelyä. Markkinaoikeus voi lain 7 §:n mukaan määrätä 6 §:ssä tarkoitetun kiellon myös väliaikaisena, jolloin kielto on voimassa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin ei sisälly erikseen säännöksiä siitä, millä edellytyksillä väliaikainen kielto voidaan määrätä. Lain 7 §:n säännöstä edeltänyt vastaava säännös (1061/1978) oli samansisältöinen. Tuota säännöstä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 114/1978 vp s. 18) on todettu, että väliaikainen kielto tulee antaa lähinnä vain silloin, kun on todennäköistä, että lain 1–3 §:n vastainen menettely tullaan vähintään samassa laajuudessa kieltämään myös lopullisessa ratkaisussa.

Väliaikaisen kiellon tarkoituksena on mahdollistaa nopea puuttuminen sopimattomaan menettelyyn elinkeinotoiminnassa ja estää kiellettyjen häiriöiden aiheuttaminen kilpailutilanteeseen oikeudenkäynnin aikana. Väliaikaista kieltoa koskevan vaatimuksen ratkaisu perustuu väitetyn oikeudenvastaisuuden osalta summaariseen tutkintaan. Asianosaisten vaatimustensa tueksi esittämät perusteet ja todisteet tulevat siten tarkemmin arvioitaviksi vasta pääasian käsittelyn yhteydessä. Väliaikaisesta kiellosta päätettäessä merkitystä on annettava myös asian laadulle ja kiireellisyydelle sekä kiellon määräämisen ja määräämättä jättämisen vaikutuksille niin osapuolten kuin kuluttajienkin kannalta.

Riippumatta väitettyä oikeudenvastaisuutta koskevasta harkinnasta väliaikaisen kiellon määrääminen ei lähtökohtaisesti ole tarpeen, mikäli voidaan pitää varsin todennäköisenä, että vastaaja ei jatka tai uudista hakemuksessa tarkoitettua menettelyä asian ollessa vireillä markkinaoikeudessa. Mikäli vastaajan kuitenkin myöhemmin osoitetaan menetelleen toisin, edellytykset väliaikaisen kiellon määräämiselle ovat lähes poikkeuksetta käsillä.

Markkinaoikeus toteaa Elisan väliaikaista kieltoa koskevan vaatimuksen perustuvan Adolan menettelyyn, joka on liittynyt verkkosivuartikkeliin, yhteen uutiskirjeeseen ja yhteen Youtube-palvelussa julkaistuun tiedotustilaisuuteen. Adola on sinänsä kiistänyt miltään osin menetelleensä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti. Adola on kuitenkin tehnyt muutoksia kieltovaatimuksen kohteena oleviin ilmaisuihin asian vireille tulon jälkeen. Verkkosivuartikkelissa ei enää esitetä, että 5G:lle ladatut odotukset olisivat kiusallisen ylimitoitettuja (osa Elisan kieltovaatimuksessa a tarkoitetuista ilmaisuista), tai että 5G ei voisi täyttää odotuksiaan milloinkaan (loppuosa Elisan kieltovaatimuksessa a tarkoitetuista ilmaisuista) taikka että muut operaattorit syyllistyisivät harhaanjohtavaan markkinointiin (osa Elisan kieltovaatimuksissa c ja e tarkoitetuista ilmaisuista) tahi että muut operaattorit olisivat ”rummuttaneet” liittymien enimmäisnopeuksia (osa Elisan kieltovaatimuksissa c ja e tarkoitetuista ilmaisuista). Lisäksi Adola on poistanut kokonaan tiedotustilaisuutta koskevan tallenteen Youtube-palvelusta (Elisan kieltovaatimus f).

Elisan kieltovaatimuksissa a) ja f) tarkoitettuja ilmaisuja ei siis tällä hetkellä lainkaan käytetä Adolan viestinnässä. Voidaan pitää varsin todennäköisenä, että Adola ei uudista Elisan kieltovaatimuksissa a) ja f) tarkoitettua menettelyä asian ollessa vireillä markkinaoikeudessa. Tähän nähden väliaikaisen kiellon määräämiselle ainakaan asian käsittelyn tässä vaiheessa ei näiltä osin ole tarvetta.

Elisan kieltovaatimuksissa c) ja e) tarkoitettuja ilmaisuja on nyttemmin siis muutettu niin, että Adola ei enää viittaa suoraan markkinoinnin harhaanjohtavuuteen eikä enimmäisnopeuden rummuttamiseen markkinoinnissa. Markkinaoikeus pitää varsin todennäköisenä, että Adola ei lisää takaisin näitä ilmaisuja toteuttamaansa viestintään asian ollessa vireillä markkinaoikeudessa. Näin ollen väliaikaisen kiellon edellytyksiä on näiltä osin arvioitava siinä muodossa kuin mitä ilmaisut ovat tällä hetkellä.

Elisan hakemus kieltovaatimusten c) ja e) osalta on perustunut siihen, että käytetyt ilmaisut olisivat Elisaa ja muita 4G- ja 5G-verkkoja ja niissä toteutettavia laajakaistaliittymiä markkinoivia elinkeinonharjoittajia halventavia ja myös totuudenvastaisia. Adola on esittänyt vastakkaisen käsityksen ja myös todistelua koskien sitä, ovatko ilmaisut jotakin tahoa halventavia tai totuudenvastaisia. Asianosaisten vaatimuksensa tueksi esittämät perusteet ja todistelu tulevat tarkemmin arvioitaviksi vasta pääasian käsittelyn yhteydessä. Edellä lausuttuun nähden markkinaoikeus katsoo, ettei Elisa ole esittänyt vaatimansa kiellon tueksi riittävän todennäköisiä perusteita siltä osin kuin kyse on kieltovaatimuksissa c) ja e) tarkoitetuista ilmaisuista siinä muodossa kuin ne esiintyvät Adolan viestinnässä tällä hetkellä.

Elisan kieltovaatimuksissa b) ja d) tarkoitettuja ilmaisuja Adola ei ole ilmoittanut muuttaneensa. Elisan hakemus kieltovaatimusten b) ja d) osalta on perustunut siihen, että käytetyt ilmaisut olisivat totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia. Adola on esittänyt vastakkaisen käsityksen ja myös todistelua koskien sitä, ovatko ilmaisut totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia. Adolan muun ohella esittämän mukaan Adolan viestintä on käsitellyt julkisuudessa muutoinkin esillä olleita 5G-teknologiaan liittyviä kysymyksiä, ja Adola on viitannut käytyyn keskusteluun käyttämällä olennaisesti niitä samoja ilmaisuja, joita julkisuudessakin on käytetty. Asianosaisten vaatimuksensa tueksi esittämät perusteet ja todistelu tulevat tarkemmin arvioitaviksi vasta pääasian käsittelyn yhteydessä. Edellä lausuttuun nähden markkinaoikeus katsoo, ettei Elisa ole esittänyt vaatimansa kiellon tueksi riittävän todennäköisiä perusteita siltä osin kuin kyse on kieltovaatimuksissa b) ja d) tarkoitetuista ilmaisuista

Päätöslauselma

Markkinaoikeus hylkää Elisa Oyj:n väliaikaista kieltoa koskevan vaatimuksen.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 29.8.2022.

Markkinaoikeustuomari Reima Jussila

Lainvoimaisuus

Lainvoimainen.