MAO:139/2023

Asian tausta

Markkinaoikeus on 22.12.2021 antamallaan lainvoimaisella päätöksellä numero 229/21 hylännyt UPM Plywood Oy:n patenttiin numero FI 127449 sekä hyödyllisyysmalleihin numerot FI 10928 ja FI 12813 perustuneen todistelun turvaamista koskevan hakemuksen.

Hakemus

Vaatimukset

UPM Plywood Oy (jäljempänä myös UPM) on vaatinut, että markkinaoikeus määrää todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 1–3 §:n nojalla ulosottomiehen yhdessä puolueettoman teknisen asiantuntijan kanssa:

1. ottamaan haltuunsa tai vaihtoehtoisesti tallentamaan tietoteknisesti sopivalla menetelmällä tai paperikopioina Metsäliitto Osuuskunnan (jäljempänä myös Metsäliitto) Lohjan tehtaalla osoitteessa Tehtaankatu 1, 08101 Lohja, sijaitsevan puuviilunipun esikuivaukseen käytettävän puristimen loki- ja/tai käyttötiedot sen käyttöönotosta alkaen turvaamistoimen toteuttamishetkeen saakka, sellaisessa muodossa että loki- ja/tai käyttötiedoista ilmenee millaisilla käyttöasetuksilla, kuten asetustiedoilla, pintapaineella, hydrauliikkasylintereiden paineilla ja puristusajoilla mainittua esikuivainta on käytetty ja minkä suuruisia puuviilunippuja poikkipinta-alaltaan mainitulla esikuivaimella on kuivattu sekä mainitun esikuivaimen valmistajan Metsäliiton Lohjan tehtaalla tekemistä käyttöönotto- ja/tai takuuajoista, ja niistä laadituista pöytäkirjoista, muistioista tai muusta dokumentaatiosta;

2. ottamaan haltuunsa tai vaihtoehtoisesti tallentamaan Metsäliiton Lohjan tehtaalla osoitteessa Tehtaankatu 1, 08101 Lohja, sijaitsevan puuviilunipun esikuivaukseen käytettävän puristimen valmistajan laatimat mainitun puristimen tekniset ohjeet sekä piirustukset, ja mainitun puristimen käyttämiseksi laaditut, paperimuodossa tai tietojärjestelmään tallennetut Metsäliiton sisäiset ohjeet sekä mainitun puristimen käyttämiseen määritellyt parametrit, ja muu sellainen aineisto, josta ilmenee mainitun puristimen käyttämä pintapaine tai hydrauliikkasylintereiden paine ajan funktiona ilmoitettuna, sekä puristettujen levyjen pinta-ala sekä mainitun puristimen sylinterimäntien lukumäärä ja halkaisija;

3. videokuvaamaan tai toissijaisesti valokuvaamaan Metsäliiton Lohjan tehtaalla osoitteessa Tehtaankatu 1, 08101 Lohja, sijaitseva puuviilunipun esikuivaukseen käytettävä puristin ensisijaisesti sen käynnissä ollessa siten, että puristimen ohjainyksikön näytön tiedoista on luettavissa, millaisilla käyttöasetuksilla, kuten asetustiedoilla, pintapaineilla, hydrauliikkasylintereiden paineilla ja puristusajoilla mainittua puristinta käytetään;

4. videokuvaamaan tai toissijaisesti valokuvaamaan Metsäliiton Lohjan tehtaalla osoitteessa Tehtaankatu 1, 08101 Lohja, sijaitseva puuviilunipun esikuivaukseen käytettävä puristin ensisijaisesti sen käynnissä ollessa siten, että video- tai valokuvista on havaittavissa minkä suuruisia puuviilunippuja poikkipinta-alaltaan mainitulla puristimella kuivataan;

5. ottamaan haltuunsa tai vaihtoehtoisesti tallentamaan tietoteknisesti sopivalla menetelmällä tai paperikopioina tuotantoa koskeva dokumentaatio, josta ilmenee Metsäliiton Lohjan tehtaalla osoitteessa Tehtaankatu 1, 08101 Lohja, puuviilunipun esikuivauksessa käytettyyn puristimeen yhdistetyn prosessilinjan tuottamien LVL-levyjen määrä sekä tieto, kuinka monta ja millaisen kosteusvaihtelun sisältäviä puuviilunippuja mainitulla puristimella on kuivattu sanotun puristimen käyttöönotosta lukien;

6. videokuvaamaan tai toissijaisesti valokuvaamaan Metsäliiton Lohjan tehtaalla osoitteessa Tehtaankatu 1, 08101 Lohja, sijaitsevaan puuviilunipun esikuivaukseen käytettävään puristimeen yhdistetty prosessilinjan osa sorvauksesta esikuivaukseen kokonaisuudessaan siten, että prosessilinjaan liitetyn sorvin, jolla kuivattavat puuviilut valmistetaan, toimintamekanismi ja vastaterän tyyppi ja halkaisija on havaittavissa;

7. videokuvaamaan tai toissijaisesti valokuvaamaan Metsäliiton Lohjan tehtaalla osoitteessa Tehtaankatu 1, 08101 Lohja, sijaitseva viilumattoa valmistavan sorvin ohjainyksikkö ensisijaisesti sorvin käynnissä ollessa siten, että terän etäisyys vastaterän ja sorvattavan tukin keskilinjan muodostamasta tasosta on mitattavissa ja ohjainyksikön näytöltä on havaittavissa sorville asetettu sorvattavan puun kehänopeus;

8. ottamaan haltuunsa tai vaihtoehtoisesti tallentamaan tietoteknisesti sopivalla menetelmällä tai paperikopioina Metsäliiton Lohjan tehtaalla osoitteessa Tehtaankatu 1, 08101 Lohja, sijaitsevan LVL-levyjen valmistukseen käytettävän sorvin loki- ja/tai käyttötiedot ja sorvia koskevat muut dokumentit sen käyttöönotosta alkaen turvaamistoimen toteuttamishetkeen saakka, sellaisessa muodossa että loki- ja/tai käyttötiedoista tai muusta dokumentaatiosta ilmenee kuinka suuri sorvin vastaterän etäisyys vastaterän ja sorvattavan tukin keskilinjan muodostamasta tasosta on, mikä on sorvin vastaterän halkaisija sekä mikä on ollut sorvattavan puun kehänopeus; ja

9. velvoittaa ulosottomiehen luovuttamaan turvaamistoimen avulla saadun aineiston UPM:n haltuun.

Perusteet

UPM on patentin numero FI 127449 (jäljempänä myös kannepatentti I) ja Suomessa voimaansaatetun eurooppapatentin numero FI/EP 3 403 791 (jäljempänä myös kannepatentti II) sekä hyödyllisyysmallien numero FI 10928 (jäljempänä myös kannehyödyllisyysmalli I) ja numero FI 12813 (jäljempänä myös kannehyödyllisyysmalli II) haltija.

Kannepatentin I suojapiiriin kuuluu menetelmä puuviilunipun esikuivaamiseksi. Kannehyödyllisyysmallin I suojapiiriin kuuluu puuviilujen esikuivaukseen käytetty puristin. Kannepatentin II suojapiiriin kuuluu menetelmä viilujen valmistamiseksi. Kannehyödyllisyysmallin II suojapiiriin kuuluu järjestely, johon kuuluu leikkuri, pyörivällä vastaterällä varustettu viilusorvi ja kannehyödyllisyysmallin I mukainen puristin.

Turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva niin sanottu vaade-edellytys täyttyy hakemuksesta tarkemmin ilmenevin perustein. Metsäliitolla on käytössään Lohjan tehtaalla laite, jota on käytetty ja käytetään edelleen kannepatentin I ja kannehyödyllisyysmallin I suojapiiriin kuuluvalla tavalla. Metsäliitto on kertonut käyttävänsä puuviilun esikuivaamisessa vakiopintapainetta ja tosiasiassa myöntänyt puristimen hallussapidon. Metsäliitto ei ole toimittanut vakiopintapaineesta selvitystä. Suojapiirin kannalta merkitystä ei ole ohjausyksikön pintapaineen asetusarvolla vaan puuviilunippuun tosiasiallisesti kohdistetulla pintapaineella. Puristuskuivausta ei voi toteuttaa vakiopintapaineella.

Metsäliitolla on myös käytössään prosessia tehostava järjestely, jossa on leikkuri, pyörivällä vastaterällä varustettu sorvi ja puristin, joka vastaa kannehyödyllisyysmallin II ja kannepatentin II menetelmää viilujen valmistamiseksi. Kannepatentin II piirteet E1–E10 toteutuvat, kun Metsäliitto käyttää kannehyödyllisyysmallin II mukaista järjestelyä, ja piirteet E11–E14 myös todennäköisesti tai erittäin todennäköisesti toteutuvat. Metsäliitto ei ole edes kiistänyt käyttävänsä Lohjan tehtaallaan leikkuria ja pyörivällä vastaterällä varustettua sorvia.

Hakemuksessa tarkemmin esitetyin perustein turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva niin sanottu vaaraedellytys täyttyy ja haittavertailu osoittaa hakemuksen olevan perusteltu. Aineiston luovuttaminen UPM:n haltuun on tarpeellista oikeudenloukkauksen todentamiseksi ja korvausvaatimusten mitoittamiseksi. Ratkaisun KKO 2019:10 mukaisesti tiedonsaantioikeutta koskeva vaatimus voidaan käsitellä loukkausoikeudenkäynnistä erillisenä.

Markkinaoikeuden päätös numero 229/21 ei estä uuden todistelun turvaamista koskevan hakemuksen tutkimista. Turvaamistoimihakemusten kiireellisyyden ja pääasiaa edeltävän luonteen vuoksi päätösten oikeusvoimaa tulee tulkita suppeasti. Tämä hakemus myös poikkeaa vaatimuksiltaan, perusteiltaan ja todistelultaan aiemmasta hakemuksesta.

UPM:n teollisoikeuksia koskee niin sanottu pätevyysolettama, eivätkä kielto-oikeudet ole sammuneet.

Vastaus

Vaatimukset

Metsäliitto Osuuskunta on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta kokonaan tai osittain ja toissijaisesti hylkää hakemuksen kokonaan tai ainakin vaatimuksen 9 ja vaatimukset 1–8 siltä osin kuin ne kohdistuvat aineistoihin, joilla ei voi olettaa olevan merkitystä väitettyä loukkausta koskevassa riita-asiassa.

Perusteet

Markkinaoikeuden päätöksen numero 229/21 oikeusvoimavaikutus estää UPM:n uuden turvaamistoimihakemuksen tutkimisen. Kyse on samasta tai olennaisesti samasta asiasta sekä seikoista, jotka on esitetty tai olisi voitu esittää jo aiemman hakemuksen yhteydessä.

Vaade-edellytys ei täyty. Metsäliiton käytössä oleva menetelmä ja laite eivät kuulu kannepatentin I tai kannehyödyllisyysmallin I suojapiiriin, joka koskee kaksivaiheista prosessia, jossa paine on aluksi alle 13 barin ja lopuksi yli 13 barin. Metsäliiton menetelmä ei ole tällainen. Laite ja menetelmä on ollut sille räätälöity, ja Metsäliitto on ennen käyttöönottoa varmistanut toimintavapautensa käyttää laitetta. Puolueeton asiantuntija on vahvistanut, että laite ja menetelmä eivät loukkaa kyseisiä UPM:n oikeuksia.

Metsäliiton käytössä oleva menetelmä ja laite eivät kuulu myöskään kannepatentin II tai kannehyödyllisyysmallin II suojapiiriin. UPM:n näyttö ei ole uskottavaa eikä riittävää osoittamaan väitettyä loukkausta.

UPM:n yksinoikeudet olisivat joka tapauksessa sammuneet, kun laite on sen suostumuksella saatettu markkinoille. UPM:n väittämät teollisoikeudet ovat lisäksi mitättömiä puuttuvan uutuuden ja/tai keksinnöllisyyden vuoksi. Pätevyysolettamaa ei voida soveltaa etenkään kannehyödyllisyysmallien osalta. Metsäliitto on tehnyt Euroopan patenttivirastossa väitteen kannepatenttia II vastaan. UPM:n perusteet ja todistelu vaade-edellytyksen täyttymisestä samalla osoittavat sen yksinoikeuksien mitättömyyttä. Metsäliitolla on joka tapauksessa ennakkokäyttöoikeus sen loukkaavaksi väitettyihin menetelmiin ja laitteisiin.

Myöskään vaaraedellytys ei täyty. On käytännössä mahdotonta tai erittäin epätodennäköistä, että Metsäliitto hukkaisi tuotantolaitoksen toiminnan kannalta olennaisen aineiston ja laitosmittakaavan laitteiston tai hävittäisi tuotantodataansa tai laitteitaan. Lisäksi haittavertailu puoltaa hakemuksen hylkäämistä. Edelleen turvaamistoimen kohteena oleva aineisto on liian laaja eikä ole merkityksellinen väitetyn loukkauksen todistelussa. UPM:n vaatimus aineistojen haltuun saamisesta on myös lakiin perustumaton.

Todistelu

Asiakirjatodistelu

UPM Plywood Oy

  1. Patenttijulkaisu FI 127449 B
  2. Hyödyllisyysmallijulkaisu FI 12813 Y1
  3. Hyödyllisyysmallijulkaisu FI 10928
  4. Patenttijulkaisu EP3403791 B1
  5. Metsäliiton kirjeet UPM:lle 2.10.2020 ja 2.11.2020
  6. KA: ”Kertopuuviilujen esikuivaus märkäpinkkaa puristamalla”, Aalto-yliopiston diplomityö 18.8.2015
  7. UPM:n ja laitevalmistajan välinen lisenssisopimus 17.3.2020, otteita
  8. Lisenssisopimuksen liite ”Appendix 1”
  9. Laitevalmistajan sähköpostiviesti UPM:lle liitteineen 3.4.2020
  10. UPM:n sisäinen muistio 9.5.2014
  11. Ote teoksesta ”Wood-based Panels Industry”, 2018
  12. Metsäliiton kirjeet UPM:lle 31.5.2021 ja 2.6.2022
  13. Sähköpostiviestit laitevalmistajan ja UPM:n välillä 12.10.2020
  14. Diplomi-insinööri ML:n asiantuntijalausunto 25.4.2022
  15. Tekniikan tohtori KL:n asiantuntijalausunto 28.4.2022
  16. Euroopan patenttiviraston tutkimusraportti patenttihakemuksesta 17397512.9, 24.11.2017
  17. Hankintasopimus 6.7.1998
  18. Hankintasopimuksen liite

Metsäliitto Osuuskunta

  1. KA: ”Kertopuuviilujen esikuivaus märkäpinkkaa puristamalla”, Aalto-yliopiston diplomityö 18.8.2015
  2. UPM:n selvityspyyntö Metsäliitolle 28.9.2020
  3. Sähköpostiviestit laitevalmistajan ja UPM:n välillä 12.10.2020
  4. Metsäliiton kirje UPM:n asiamiehelle 17.3.2021
  5. UPM:n asiamiesten kirje Metsäliitolle 7.4.2021
  6. UPM:n ja Metsäliiton välisen kokouksen pöytäkirja 20.4.2021
  7. Metsäliiton kirje UPM:lle 31.5.2021
  8. Tekniikan tohtori AR:n asiantuntijalausunto 10.9.2021
  9. Markkinaoikeuden päätös numero 229/21
  10. UPM:n asiamiesten kirje Metsäliiton asiamiehille 25.5.2022
  11. Metsäliiton lausunto markkinaoikeudelle 9.8.2022
  12. Euroopan patenttiviraston ilmoitus aikomuksesta myöntää patentti, 9.11.2021
  13. Kannehyödyllisyysmalleja koskevat otteet PRH:n tietokannasta, 21.10.2022
  14. UPM:n ja laitevalmistajan välinen sopimus 17.3.2020
  15. UPM:n sisäinen muistio 9.5.2014
  16. Väite patenttia FI/EP 3 403 791 koskien 16.11.2022

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Hakemuksen tutkiminen

  1. Metsäliitto on vaatinut, että markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta kokonaan tai osittain sillä perusteella, että markkinaoikeuden aiemman päätöksen numero 229/2021 negatiivinen oikeusvoimavaikutus estää uuden hakemuksen tutkimisen.

  2. Ratkaisun KKO 2018:59 kohdassa 11 todetulla tavalla oikeusvoimasta eli tuomion sitovasta vaikutuksesta ei ole säännöksiä laissa. Oikeusvoiman niin sanotusta negatiivisesta vaikutuksesta on kysymys silloin, kun lainvoimaisesti ratkaistua, samaa asiaa koskevaa uutta kannetta ei voida tutkia. Oikeuskäytännössä ratkaistavaksi on jäänyt, milloin kysymys on samasta asiasta.

  3. Markkinaoikeus toteaa, että negatiivinen oikeusvoimavaikutus koskee yleensä tuomioita tai oikeudenkäynnin aikana annettuja lopullisia aineellisoikeudellisia ratkaisuja.

  4. Käsillä oleva hakemus todistelun turvaamiseksi on sinänsä monilta osin perusteiltaan ja todistelultaan samanlainen kuin aiempi hakemus. Tässä asiassa on kuitenkin esitetty myös uutta todistelua ja perusteita, ja hakemuksen tueksi on vedottu sellaiseen kannepatenttiin II perustuvaan yksinoikeuteen, johon aiemmin ei olisi voitu tehokkaasti vedota.

  5. Todistelun turvaamisessa on kysymys väliaikaisesta oikeussuojasta ennen pääasian ratkaisua ja usein myös vireillepanoa. Todistelun turvaamisasiassa annetulla päätöksellä ei ratkaista aineellisoikeudellisia kysymyksiä. Vastapuolen oikeussuojaa turvaavat muun ohella säännökset turvaamistoimen hankkimisesta aiheutuneiden kulujen korvaamisesta. Kyseiset näkökohdat puoltavat sitä, että todistelun turvaamisasiassa annettu päätös ei aiheuta tuomioita vastaavaa sellaista verraten laajaa negatiivista oikeusvoimavaikusta, joka olisi esteenä uuden hakemuksen tutkimiselle.

  6. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hakemuksen tutkimiselle ei ole miltään osin markkinaoikeuden päätöksestä numero 229/21 johtuvaa estettä.

2 Asian arvioinnin oikeudelliset lähtökohdat


7. Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan mainitussa laissa säädetään todistelun turvaamisesta riita-asiassa, joka perustuu siinä mainituissa laeissa, kuten patenttilaissa ja hyödyllisyysmallioikeudesta annetussa laissa, säädettyjen teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamiseen.

8. Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan todistelun turvaamiseksi toimivaltainen tuomioistuin voi todistelun turvaamiseksi määrätä, että sellainen aineisto, jolla voidaan olettaa olevan todisteena merkitystä mainitun lain 1 §:ssä tarkoitetussa riita-asiassa, pannaan takavarikkoon. Takavarikon lisäksi tai sen sijasta tuomioistuin voi määrätä muusta, ei kuitenkaan takavarikkoa ankarammasta toimenpiteestä, joka on todistusaineiston hankkimiseksi tai säilyttämiseksi tarpeen. Lain 2 §:n 2 momentin mukaan päättäessään turvaamistoimen määräämisestä tuomioistuimen tulee kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa.

9. Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 3 §:n mukaan turvaamistoimi voidaan määrätä, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on mainitun lain 1 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla, ja että hänen oikeuttaan loukataan tai loukkaus on välittömästi toteutumassa (1 kohta), ja on olemassa vaara, että vastapuoli tai se, jonka hallussa aineisto on, kätkee, hävittää tai luovuttaa todistusaineistoa tai muulla tavoin menettelee todistusaineiston säilymistä vaarantavalla tavalla (2 kohta).

10. Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 3 §:n esitöiden (HE 119/1999 vp s. 8) mukaan turvaamistoimen hakijan tulee esittää tuomioistuimelle hallussaan olevaa näyttöä oikeudestaan ja sen loukkaamisesta. Näyttönä oikeudestaan hakija voi esittää esimerkiksi oikeudesta tehdyn rekisterimerkinnän. Turvaamistoimen määrääminen edellyttää, että hakija saattaa todennäköiseksi ensinnäkin oikeutensa olemassaolon ja toiseksi sen, että hänen oikeuttaan loukataan tai loukkaus on välittömästi toteutumassa. Näytön riittävyyttä koskeva näyttökynnys on sama kuin oikeudenkäymiskaaren 7 luvun mukaisten turvaamistointen osalta eli hakijan tulee tässä vaiheessa esittää todennäköisyysnäyttö. Säännös poikkeaa oikeudenkäymiskaaren turvaamistoimista kuitenkin siten, että hakijan tulee saattaa todennäköiseksi paitsi oikeutensa myös se, että hänen oikeuttaan loukataan tai loukkaus on välittömästi toteutumassa. Niin sanotun TRIPS-sopimuksen (Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamissopimuksen liite 1 C, teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista) 50 artiklan 3 kohdan mukaan oikeusviranomaisilla tulee olla oikeus vaatia hakijaa esittämään mitä tahansa kohtuullisella vaivalla saatavaa todistusaineistoa voidakseen riittävästi vakuuttua siitä, että hakija on oikeudenhaltija ja että hänen oikeuttaan loukataan tai että sellainen loukkaus on toteutumaisillaan. Tätä TRIPS-sopimukseen sisältyvää oikeusviranomaisten oikeutta vaatia näyttöä oikeudenloukkauksesta tai sen uhasta voidaan pitää eräänä hakijan vastapuolen oikeusturvaa parantavana tekijänä. Esitöiden mukaan tuomioistuin arvioi sille esitetyn näytön normaalien todistusharkintaa koskevien säännösten mukaan. Jos hakija ei esitä riittävää näyttöä, hakemus on hylättävä. Esimerkiksi pelkkä huhu tai tuntemattoman henkilön ilmoitus oikeuden loukkaamisesta ei siis riitä todennäköisyysnäytöksi.

11. Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 7 §:n mukaan mainitussa laissa tarkoitetusta turvaamistoimesta on muutoin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa säädetään turvaamistoimista.

3 Asian arviointi

12. Todistelun turvaamista koskevan hakemuksensa perusteena UPM on vedonnut siihen, että Metsäliitto on loukannut ja loukkaa edelleen kannepatentteja ja kannehyödyllisyysmalleja Lohjan tehtaalla.

13. Metsäliitto on vastustanut hakemusta sillä perusteella, että menetelmä ja laite eivät kuulu kyseisten teollisoikeuksien suojapiiriin. Metsäliiton mukaan UPM:n yksinoikeudet olisivat joka tapauksessa sammuneet, kun laite on sen suostumuksella saatettu markkinoille. Metsäliitolla olisi myös ennakkokäyttöoikeus laitteeseen ja järjestelyyn. UPM:n väittämät teollisoikeudet ovat lisäksi mitättömiä puuttuvan uutuuden ja keksinnöllisyyden vuoksi, eikä pätevyysolettamaa voida soveltaa etenkään kannehyödyllisyysmalleihin. UPM:n perusteet ja todistelu vaade-edellytyksen täyttymisestä osoittavat sen oikeuksien mitättömyyttä.

14. Jotta turvaamistoimi voidaan myöntää, hakijan tulee saattaa todennäköiseksi väitetyn loukkauksen toteutuminen (niin sanottu vaade-edellytys) sekä se, että aineistolla, jota on vaadittu turvaamistoimen kohteeksi, voidaan olettaa olevan merkitystä todisteena pääasiassa. Lisäksi edellytyksenä on, että on olemassa vaara, että vastapuoli menettelee todistusaineiston säilymistä vaarantavalla tavalla (niin sanottu vaaraedellytys). Edelleen edellytyksenä on, että turvaamistoimen myöntämisestä ei saa aiheutua vastapuolelle turvattavaan etuun nähden kohtuutonta haittaa (niin sanottu haittavertailu).

15. Markkinaoikeus toteaa, että todistelun turvaamista koskevan asian käsittely on muun ohella vastapuolen menettelyn väitetyn oikeudenvastaisuuden osalta summaarista. Sen vuoksi tässä yhteydessä ei kuulu tutkia lopullisesti UPM:n väittämää teollisoikeuksiensa loukkaamista. Kyseinen seikka kuuluu vasta pääasian yhteydessä käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 3 §:n 1 kohdassa edellytetyllä tavalla UPM:n on kuitenkin saatettava todennäköiseksi loukkauksen toteutuminen.

16. Markkinaoikeus katsoo saatetun todennäköiseksi, että Metsäliitolla on ollut käytössä sellainen puuviilunipun esikuivaukseen käytetty laite, jota olisi mahdollista käyttää kannehyödyllisyysmallia I ja kannepatentin I menetelmävaatimusta väitetysti loukkaavalla tavalla käyttämällä laitetta yli 13 barin pintapaineella ainakin 150 sekunnin ajan. Vaade-edellytyksen täyttymistä voidaan tältä osin pitää sinänsä vähintäänkin mahdollisena.

17. Asianosaisten välisessä kirjeenvaihdossa 2.10.2020 Metsäliitto on vastauksena UPM:n selvityspyyntöön ilmoittanut, että puuviilua ei kuivata kannepatentin I edellyttämällä tavalla eli patenttivaatimuksen mukaisesti tietyllä tavalla vaihtuvalla pintapaineella. Lisäksi Metsäliiton pyytämän asiantuntijalausunnon perusteella voidaan katsoa saatetun todennäköiseksi, että 25.5.2021 suoritetussa tarkastelussa tehtaalla laitetta ei ainakaan tuolloin käytetty kannepatenttia I loukkaavalla tavalla. Kyseisen tehtaan tuotantopäällikkö on lisäksi 9.8.2022 lausunnossaan markkinaoikeudelle vakuuttanut, että käytössä ovat edelleen samat laitteistot, tuotantomenetelmät ja parametrit.

18. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa ei ole esitetty ulkopuolisen asiantuntijan selvitystä siitä, millaisilla asetuksilla laitetta on käytetty sen hankkimisen jälkeen ennen edellä viitatun asiantuntijan 25.5.2021 suorittamaa arviointia. Koska kyseinen asiantuntijan tarkastelu oli tehty Metsäliiton omaan käyttöön jo ennen aiemman todistelun turvaamista koskevan asian vireille tuloa, voidaan kuitenkin pitää epätodennäköisenä, että paineasetuksia olisi pelkästään kyseistä tarkastelua varten muutettu.

19. UPM on kannepatentin II ja kannehyödyllisyysmallin II osalta vedonnut siihen, että Metsäliitolla on ollut Lohjan tehtaallaan käytössä tietynlainen leikkurin, pyörivällä vastaterällä varustetun sorvin ja esikuivaimen muodostama kuivaamisprosessi. UPM on esittänyt vaade-edellytyksen täyttymisen tueksi todisteinaan muun ohella otteita sen sisäisestä muistiosta koskien vierailua Lohjan tehtaalla vuonna 2014 sekä Metsäliittoon sulautuneen Finnforest Oyj:n hankintasopimuksen pyörivän vastaterän sisältävän viilusorvauslinjan hankinnasta vuonna 1998.

20. Markkinaoikeus toteaa, että vaikka edellä mainitut todisteet koskevat sinänsä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, voidaanko UPM:n mainittujen teollisoikeuksien loukkausta pitää todennäköisenä, ne perustuvat tietoihin ennen kannepatentin II ja kannehyödyllisyysmallin II tuottaman suojan alkamisajankohtaa. Näin ollen ne eivät suoraan voi osoittaa kyseisten teollisoikeuksien väitettyä loukkausta.

21. Lisäksi Metsäliiton esittämin tavoin UPM:n vaade-edellytyksen tueksi esittämät seikat ja todistelu viittaavat siihen, että Metsäliitolla on ollut käytössään UPM:n väitettyjä teollisoikeuksia vastaava laite ja järjestely jo ennen mainittujen teollisoikeuksien hakemispäivää 19.5.2017. Tämä puoltaa sitä, että Metsäliitolla olisi patenttilain 4 §:n 1 momentissa tai hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain 4 §:ssä tarkoitettu hyväksikäyttöoikeus keksintöön, jos kyseisiä teollisoikeuksia voidaan muutoin pitää pätevinä.

22. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei UPM ole saattanut todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 3 §:n 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi kannepatenttien tai kannehyödyllisyysmallien loukkausta. Näin ollen vaade-edellytys ei täyty, eikä edellytyksiä turvaamistoimen määräämiselle jo tällä perusteella ole olemassa. Siten UPM:n hakemus todistelun turvaamisesta on hylättävä, eikä asiassa ole tarpeen lausua muista asiassa esitetyistä väitteistä.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus hylkää UPM Plywood Oy:n hakemuksen.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 29.5.2023.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Jaakko Ritvala ja Pekka Savola.

Lainvoimaisuus

Lainvoimainen.