MAO:168/2026
Päätös, josta valitetaan
Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 6.6.2024 patentin numero FI 128826 kumoamisesta väitteen johdosta (liite 1)
Asian tausta
UPM-Kymmene Corporation on 14.12.2018 hakenut suomalaista patenttia keksinnölle nimeltä ”Process for purifying feedstock comprising fatty acids” (prosessi rasvahappoja käsittävien syötteiden puhdistamiseksi). Patenttihakemus on Patentti- ja rekisterihallituksessa saanut numeron FI 20186086.
Patentti- ja rekisterihallitus on 15.1.2021 myöntänyt edellä mainitusta patenttihakemuksesta patentin numero FI 128826.
Neste Oyj on 15.10.2021 tehnyt väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut sen kumoamista kokonaisuudessaan.
Patentti- ja rekisterihallitus on 6.6.2024 tekemällään päätöksellä kumonnut patentin.
UPM-Kymmene Corporation on valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen.
Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään käyttänyt asiassa esitetyistä viitejulkaisuista nimityksiä N1–N11 ja CGK1–CGK5. Markkinaoikeus käyttää seuraavassa vastaavista viitejulkaisuista nimityksiä D1–D16.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
UPM-Kymmene Corporation (jäljempänä myös ”UPM”) on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja pysyttää patentin numero FI 128826 voimassa markkinaoikeudessa ensisijaisesti tarkasteltavana olevan patenttivaatimusasetelman mukaisessa muodossa tai vaihtoehtoisesti jonkin vaihtoehtoisista patenttivaatimusasetelmista 1–5 mukaisessa muodossa.
Ensisijainen patenttivaatimusasetelma sekä vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 1, 3 ja 5 ovat saapuneet markkinaoikeuteen valituksen yhteydessä 2.8.2024. Vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 2 ja 4 ovat saapuneet markkinaoikeuteen UPM:n toisen lisälausuman 24.11.2025 yhteydessä.
Perusteet
Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti katsonut, ettei ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 1 esitetty prosessi ole keksinnöllinen.
Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään katsonut, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D7. Kyseinen viitejulkaisu ei liity ainakin yhtä rasvahappoa sisältävän uusituvan syötteen puhdistamiseen epäpuhtauksista vaan raakamäntyöljyn värimuutoksiin.
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin viitejulkaisusta D7 tunnetusta prosessista erottavat piirteet ovat ainakin yhtä rasvahappoa käsittävän uusiutuvan syötteen käsittely vesiväliaineen kanssa lämpötilassa 150–210 °C ja paineessa 5–70 bar (abs), uusiutuvan syötteen ja vesiväliaineen määrien suhde 1:5–5:1, ja vesiväliaineen käsittämä 0,01–3 painoprosenttia happoa, joka on rikkihappoa tai orgaanista happoa, jonka molekyylissä on 1–10 hiiliatomia, ja jossa painoprosentti on laskettu uusiutuvan syötteen perusteella.
Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti katsonut, ettei edellä mainituilla erottavilla piirteillä ole mitään uutta teknistä vaikutusta viitejulkaisusta D7 tunnettuun prosessiin nähden. Patentin selitysosassa ja esimerkeissä esitetyn perusteella vesiväliaineen ja syötteen suhde yhdessä lämpötilan ja paineen kanssa saavat aikaan syötteen tehokkaan puhdistuksen, jossa ei menetetä arvokkaita orgaanisia yhdisteitä. Patenttivaatimuksessa 1 esitetyn paineen tekniseksi vaikutukseksi on patentissa esitetty, että patenttivaatimuksen 1 mukaisessa lämpötilassa vesi voidaan pitää nestefaasissa ja näin estää tai ainakin minimoida raaka-aineen sisältämien asyyliglyserolien hajoaminen hydrolyysin vaikutuksesta. Viitejulkaisuun D7 nähden ratkaistavana objektiivisena teknisenä ongelmana on siten uusiutuvan syötteen puhdistusprosessin parantaminen.
Viitejulkaisussa D7 on esitetty vesipitoisuuden enimmäisarvo 4 %, joten veden määrä ei ole kyseisessä viitejulkaisussa esitetyssä prosessissa vapaasti valittavissa. Kyseisen viitejulkaisun mukaan vesimäärä vaikuttaa hapon määrään ja hapon on oltava väkevää, joten alan ammattimies ei kyseisessä viitejulkaisussa esitetyn perusteella päätyisi patenttivaatimuksessa 1 esitettyyn syötteen ja vesiväliaineen suhteeseen. Viitejulkaisussa D7 ei ole esitetty patenttivaatimuksen 1 mukaista paineen ja lämpötilan yhdistelmää.
Viitejulkaisussa D7 on esitetty, että syötteen käsittely edellyttää lisävaiheita, jos syöte sisältää rikkihappoa. Lisäksi kyseisessä viitejulkaisussa on esitetty syitä fosforihapon käytölle siinä selostetussa prosessissa. Viitejulkaisussa D7 esitetty ohjaa siten pois muun kuin fosforihapon käytöstä kyseisestä viitejulkaisusta tunnetussa prosessissa, joten alan ammattimies ei vaihtaisi siinä käytettävää fosforihappoa rikkihapoksi tai orgaaniseksi hapoksi. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi on siten keksinnöllinen viitejulkaisusta D7 tunnettuun prosessiin nähden.
Vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 1 ja 2 patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi on keksinnöllinen viitejulkaisusta D7 tunnettuun prosessiin nähden samoilla perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi eroaa viitejulkaisusta D7 tunnetusta prosessista ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin viimeksi mainitusta prosessista erottavien piirteiden lisäksi siltä osin, että esikäsittely tehdään happoa sisältävällä vesiväliaineella ja lämpökäsittely pelkällä vedellä. Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti katsonut, että mainitun piirteen tekninen vaikutus olisi laitteistoon kohdistuvan syövytysrasituksen väheneminen. Patentissa esitettyjen esimerkkien perusteella tekninen vaikutus on uusituvan syötteen tehokas puhdistuminen piistä ja alkalimetalleista. Viitejulkaisussa D7 ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella piin ja alkalimetallit tehokkaasti uusiutuvasta syötteestä poistamaan tai syövytysrasitusta vähentämään pyrkivä alan ammattimies päätyisi patenttivaatimuksen 1 mukaiseen prosessiin. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi on siten keksinnöllinen viitejulkaisusta D7 tunnettuun prosessiin nähden.
Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto
Ensisijainen patenttivaatimusasetelma ei ole hyväksyttävissä. Patentti on pysytettävissä voimassa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 mukaisessa muodossa.
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 1 ei ole esitetty, mitä epäpuhtauksia uusiutuvasta syötteestä poistetaan. Kyseisen patenttivaatimuksen mukainen prosessi ei saa aikaan uutta teknistä vaikutusta viitejulkaisusta D7 tunnettuun prosessiin nähden, joten kyseiseen viitejulkaisuun nähden ratkaistavana objektiivisena teknisenä ongelmana on vaihtoehtoisen puhdistusprosessin aikaansaaminen. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 1 esitetty prosessi sisältää alan ammattimiehelle rutiininomaisia valintoja ja on siten tälle ilmeinen.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksessa 1 uusiutuvasta syötteestä puhdistettavaksi epäpuhtaudeksi on määritelty fosfori. Lisäksi kyseisessä patenttivaatimuksessa on esitetty puhdistuksen tavoitetaso. Kyseisessä patenttivaatimuksessa esitetty prosessi eroaa viitejulkaisusta D7 tunnetusta prosessista siten, että ensin mainitussa prosessissa vesiväliaineen määrän suhde uusiutuvan syötteen määrään on suurempi, happona käytetään rikkihappoa tai orgaanisia happoja, paine on 5–70 baaria ja puhdistetussa syötteessä on enintään 10 mg/kg fosforia alkuainefosforina laskettuna. Viimeksi mainittu piirre edustaa kyseisten erottavien piirteiden teknistä vaikutusta viitejulkaisusta D7 tunnettuun prosessiin nähden. Ratkaistavana objektiivisena teknisenä ongelmana on uusiutuvan syötteen puhdistusmenetelmän parantaminen.
Alan ammattimies ei viitejulkaisussa D7 esitetyn perusteella puhdistaisi uusiutuvasta syötteestä fosforia eikä erityisesti käyttäisi fosforin poistoon patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi eroaa olennaisesti viitejulkaisusta D7 tunnetusta prosessista.
Neste Oyj:n vastaus
Vaatimukset
Neste Oyj (jäljempänä myös ”Neste”) on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.
Perusteet
Patentti- ja rekisterihallitus ei ole jättäessään patenttivaatimusten täsmällisyyden tutkimatta ottanut huomioon Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisun G 3/14 perustelujen kohtaa 36. Täsmällisyyden arvioinnissa ei ole riittävää todeta, että patenttivaatimukset ovat sisältyneet perusasiakirjaan.
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman ja vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 1–3 patenttivaatimuksen 1 mukaan vesiväliaine käsittää 0,01–3 painoprosenttia happoa, kun taas epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa 14 on esitetty, että käsittelyvaihe veden kanssa on edullinen, koska vesi ei sisällä happoa. Kyseiset patenttivaatimusasetelmat ovat patenttivaatimusten 1 ja 14 välisen ristiriidan vuoksi epätäsmällisiä eivätkä siten hyväksyttävissä.
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman ja vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimus 2 sekä vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 2 ja 3 patenttivaatimus 1 sisältävät lisättyä materiaalia. Kyseisten patenttivaatimusten sisältämää lista uusiutuvista syötteistä ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta.
Tarkasteltavana olevien patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön selitys ei ole niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Patenttivaatimukset eivät sisällä syötettä, paineen vaikutusta, jätemateriaalien vähenemistä ja arvokkaiden materiaalien pysymistä öljyfaasissa määritteleviä olennaisia piirteitä, jotka ovat tarpeen keksinnön etujen saavuttamiseksi.
Patentissa on esitetty vain soijahappoöljyn puhdistus. Siinä ei ole esitetty, kuinka muiden syötteiden puhdistus toteutetaan patenttivaatimuksen 1 mukaisella prosessilla. Patentissa esitetyissä esimerkeissä lämpötila on ollut 150 tai 180 °C. Patentissa ei ole esitetty, kuinka keksintö toteutetaan koko patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä vaihteluvälillä.
Patentissa esitetyn esimerkin B perusteella keksintöä ei voi toteuttaa vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimusten 1 koko laajuudessa, koska kyseisissä esimerkeissä fosforin määrä puhdistetussa öljyssä on ollut 32,2 mg/kg eli enemmän kuin kyseiset patenttivaatimukset edellyttävät. Vastaavalla perusteella keksintöä ei myöskään voi toteuttaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman ja vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 7 sekä vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 2 ja 3 patenttivaatimuksen 6 koko laajuudessa, koska piin määrä puhdistetussa öljyssä on esimerkissä B ollut suurempi kuin kyseiset patenttivaatimukset edellyttävät.
Patentissa on esitetty esimerkki patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteutuksesta 9 ja 11 baarin paineessa. Patentissa ei ole esitetty, kuinka keksintö toteutetaan koko patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä paineen vaihteluvälillä. Patentissa ei myöskään ole esitetty, kuinka patenttivaatimuksen 1 mukaisella prosessilla saavutetaan selitysosassa keksinnön eduiksi mainitut jätemateriaalin vähentyminen ja arvokkaiden mineraalien pysyminen öljyfaasissa.
Alan ammattimies ei myöskään pysty käyttämään keksintöä siitä syystä, että patentin kuvissa on käytetty samaa viitenumeroa teknisesti eri asioista.
Tarkasteltavana olevien patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi ei ole uusi viitejulkaisusta D2 tunnettuun prosessiin nähden. Kyseisessä viitejulkaisussa on esitetty prosessi, jolla voidaan puhdistaan esimerkiksi soijaöljyä klooriyhdisteistä. Kyseisen viitejulkaisun esimerkeissä esitetyt lämpötilat ja paineet sijoittuvat patenttivaatimuksessa 1 määritellyille vaihteluväleille. Samoin veden ja öljyn määrien suhteiden vaihteluvälien päätepisteet sijoittuvat patenttivaatimuksessa 1 määritellylle vaihteluvälille. Viitejulkaisusta D2 tunnetun prosessin lopuksi vesifaasi erotetaan öljyfaasista, jolloin saadaan vettä ja öljyä käsittävät virrat. Viitejulkaisun D2 prosessilla puhdistetaan samaa syötettä kuin tarkasteltavana olevassa patentissa esitetyllä prosessilla, joten myös fosforipitoisuus käy epäsuorasti ilmi kyseisestä viitejulkaisusta. Kyseisestä viitejulkaisusta käy myös ilmi uusiutuvan syötteen esilämmitys 90–145 °C:seen.
Tarkasteltavana olevien patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi ei ole uusi myöskään viitejulkaisusta D5 tunnettuun prosessiin nähden. Kyseisessä viitejulkaisussa esitetyssä prosessissa rasvaa sisältävä raaka-aine on käsitelty lämpötilassa ja paineessa, jotka ovat sijoittuneet patenttivaatimuksessa 1 esitetyille vaihteluväleille. Käsittelyn jälkeen rasvahapot on erotettu vesifaasista. Myös öljyn ja veden määrien suhteet ovat sijoittuneet patenttivaatimuksessa 1 esitetylle vaihteluvälille. Viitejulkaisun D5 prosessilla puhdistetaan samaa syötettä kuin tarkasteltavana olevassa patentissa esitetyllä prosessilla, joten myös fosforipitoisuus käy epäsuorasti ilmi kyseisestä viitejulkaisusta. Viitejulkaisusta D5 käy myös ilmi uusiutuvan syötteen esilämmitys 90–145 °C:seen.
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukaiselta prosessilta puuttuu keksinnöllisyys viitejulkaisusta D7 tunnetun tekniikan ja alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluvan tekniikan yhdistelmään tai viitejulkaisujen D7 ja D10 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.
Vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimukseen 1 lisätty puhdistetun öljyn fosforipitoisuuden enimmäismäärän määrittelevä piirre edustaa tavoitetta eikä määrittele kyseisen tavoitteen saavuttamisen edellyttämiä teknisiä piirteitä. Kyseistä fosforipitoisuutta ei saavuteta kaikilla syötteillä ja kaikilla syötteen fosforipitoisuuksilla. Alan ammattimiehen on ilmeistä vaihtaa viitejulkaisusta D7 tunnetussa prosessissa käytettävä fosforihappo toiseksi mineraalihapoksi, esimerkiksi rikkihapoksi, ja päätyä ilman keksinnöllistä panosta tarkasteltavina olevien patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimuksen 1 mukaiseen prosessiin.
Valittajan lausuma 28.10.2024
Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisun G 3/14 kohta 36 ei liity kyseisen ratkaisun lopputulokseen, vaan siinä on selostettu kyseisen ratkaisun taustalla olevaa valituslautakuntien aiempaa ratkaisukäytäntöä. G 3/14:n kohdassa 87 laajennettu valituslautakunta toteaa, ettei se hyväksy muun ohella kohdassa 36 tarkasteltua ratkaisukäytäntöä. Sen sijaan laajennettu valituslautakunta on kyseisessä ratkaisussaan hyväksynyt ratkaisukäytännön, jonka mukaan patenttivaatimuksen täsmällisyys ei väitekäsittelyssä ja sen jälkeisessä valituskäsittelyssä ole tutkittavissa, jos patenttivaatimus on muodostettu lisäämällä myönnettyyn itsenäiseen patenttivaatimukseen myönnetyn patenttivaatimusasetelman epäitsenäinen patenttivaatimus tai siinä esitetty vaihtoehtoinen suoritusmuoto kokonaisuudessaan.
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 on muodostettu yhdistämällä myönnetyn patenttivaatimusasetelman epäitsenäinen patenttivaatimus 10 kokonaisuudessaan myönnetyn patenttivaatimusasetelman patenttivaatimukseen 1. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimusta 1 on lisäksi täsmennetty toisella myönnetyssä patenttivaatimuksessa 4 esitetyistä suoritusmuodoista. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimusta 1 on vielä täsmennetty myönnetyn patenttivaatimuksen 2 sisällöllä, josta osa on poistettu. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimusta on edelleen täsmennetty myönnettyjen patenttivaatimusten 14 ja 15 sisällöllä kokonaisuudessaan. Minkään patenttivaatimusasetelman täsmällisyys ei siten tule asiassa tutkittavaksi.
Kaikkien patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimus 1 on muodostettu perusasiakirjan patenttivaatimusasetelman sisältämistä patenttivaatimusten yhdistelmistä, minkä lisäksi perusasiakirjan patenttivaatimuksen 2 sisältämää listaa on lyhennetty. Markkinaoikeudessa tarkasteltavana olevat patenttivaatimusasetelmat eivät siten sisällä lisättyä materiaalia.
Olennaisen piirteen puuttuminen patenttivaatimuksesta ei liity selityksen riittävyyteen vaan patenttivaatimuksen täsmällisyyteen, joka ei ole väiteperuste. Tarkasteltavana olevassa patentissa on esitetty useita esimerkkejä, joiden perusteella alan ammattimies pystyy käyttämään patenttivaatimuksissa esitettyä keksintöä. Asiassa ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella syntyisi varteenotettava epäily siitä, ettei alan ammattimies pystyisi käyttämään keksintöä patenttivaatimusten koko laajuudessa.
Viitejulkaisusta D2 ei käy ilmi prosessia, jossa vesiväliaine käsittää 0,01–3 painoprosenttia rikkihappoa tai C1–C10 orgaanista happoa laskettuna rasvahappoja käsittävän uusiutuvan syötteen perusteella. Tarkasteltavina olevien patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi on siten uusi viitejulkaisusta D2 tunnettuun prosessiin nähden.
Viitejulkaisun D5 esimerkissä käsittelylämpötila ei ole patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä vaihteluvälillä. Kyseisestä viitejulkaisusta ei myöskään käy ilmi prosessia, jossa vesiväliaine käsittää 0,01–3 painoprosenttia rikkihappoa tai C1–C10 orgaanista happoa laskettuna rasvahappoja käsittävän uusiutuvan syötteen perusteella. Tarkasteltavina olevien patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi on siten uusi myös viitejulkaisusta D5 tunnettuun prosessiin nähden.
Viitejulkaisussa D7 ei ole tarkasteltu fosforin poistoa, joten sitä ei voi valita kyseiseen viitejulkaisuun nähden ratkaistavaksi objektiiviseksi tekniseksi ongelmaksi.
Muut lausumat
Neste on esittänyt lausumassaan 29.1.2025, että tarkasteltavana olevien patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimusten 1 piirteisiin liittyy useita valintoja, eikä valintojen yhdistelmä käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta.
UPM on esittänyt lisälausumassaan 24.2.2025, että tarkasteltavina olevien patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimusten 1 piirteisiin ei liity useita valintoja, vaan ne perustuvat muun ohella muutoksiin, joissa perusasiakirjan epäitsenäisten patenttivaatimusten sisältö on lisätty kokonaisuudessaan perusasiakirjan itsenäiseen patenttivaatimukseen.
Neste on esittänyt lisälausumassaan 5.11.2025, että kun patenttivaatimuksiin tehtyjä muutoksia tarkastellaan Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisussa G 1/24 annetun ohjeen mukaan käyttäen apuna selitysosaa ja kuvia, patenttivaatimukset osoittautuvat sisäisesti epäjohdonmukaisiksi, jolloin niiden täsmällisyys tulee tutkittavaksi laajennetun valituslautakunnan ratkaisun G 3/14 perusteella.
UPM on antanut toisen lisälausumansa 24.11.2025 ja toimittanut sen yhteydessä markkinaoikeuteen vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 2 ja 4. UPM on tässä lisälausumassaan esittänyt muun ohella, että Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisu G 1/24 ei muuta laajennetun valituslautakunnan ratkaisun G 3/14 tulkintaa.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
1 Kysymyksenasettelu
Asiassa on UPM-Kymmene Corporationin ja Neste Oyj:n markkinaoikeudessa esittämän perusteella kysymys siitä, onko markkinaoikeudessa tarkasteltavina olevien patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimuksissa täsmällisesti ilmaistu se, mitä patentilla halutaan suojata, käsittävätkö patenttivaatimukset sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta, onko patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön selitys niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä, ja onko keksintö uusi ja keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen patentin myöntämiseen johtaneen patenttihakemuksen tekemispäivää.
2 Sovellettavat oikeusohjeet
Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.
Patenttilain 8 §:n 2 momentin mukaan hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata (patenttivaatimus). Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.
Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty.
Patenttiasetuksen 21 §:n 1 momentin mukaan suomalaisen patenttihakemuksen, patenttilain 38 §:n mukaan käsiteltäväksi otettavan patenttihakemuksen ja kansalliseksi hakemukseksi muunnetun eurooppapatenttia koskevan hakemuksen perusasiakirjana pidetään mainitussa asetuksessa suomen-, ruotsin- tai englanninkielistä selitystä piirustuksineen sekä patenttivaatimuksia, jotka sisältyvät hakemukseen, kun hakemus tehtiin tai on katsottava tehdyksi.
Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty, patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole esitetty niin selvästi, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä, tai patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä.
Patenttilain 27 a §:n 3 momentin mukaan haettaessa muutosta väitteen johdosta annettuun lopulliseen patenttiviranomaisen päätökseen patentinhaltijan tulee toimittaa markkinaoikeudelle selityksestä käännös suomeksi tai ruotsiksi, jos patenttia koskevia asiakirjoja ei ole kokonaisuudessaan saatavilla suomeksi tai ruotsiksi. Suomen tai ruotsin kielelle käännetyt asiakirjat ovat jatkokäsittelyn perustana.
Patenttilain muuttamista koskeneissa lainvalmistelutöissä on korostettu, että Euroopan patenttisopimuksen ja patenttilain tulkinnan tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisia oikeusvarmuuden turvaamiseksi (ks. esim. HE 92/2005 vp s. 28). Suomi on liittynyt Euroopan patenttisopimukseen vuonna 1996. Lainsäätäjän tarkoituksena voidaan siten katsoa olleen, että patenttilakia pyrittäisiin tulkitsemaan mahdollisimman samalla tavalla kuin Euroopan patenttisopimusta. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännölle on siten annettavissa merkitystä tulkittaessa patenttilain säännöksiä.
3 Tunnettu tekniikka
Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin viitejulkaisuihin:
D2: Julkaisun WO2011138957 konekäännös englanniksi
D5: US2016152908
D7: US2791577
D10: US2525892
D12: Gunstone et al.: The Lipid Handbook, Third Edition
D13: Lascaray: Industrial Fat Splitting, Journal of the American Oil Chemists' Society 29 (1952)
D14: Sonntag: Fat splitting, Journal of the American Oil Chemists' Society 56(11) (1979)
D15: Khuwijitjaru et al.: Solubility of Saturated Fatty Acids in Water at Elevated Temperatures
D16: Hui: Bailey's Industrial Oil & Fat Products, Volume 2 Edible Oil & Fat Products; Edible oils.
4 Asian arviointi
4.1 Ensisijainen patenttivaatimusasetelma
Markkinaoikeudessa ensisijaisesti tarkasteltavana olevassa patenttivaatimusasetelmassa on prosessiin kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 ja prosessiin kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset
2–23.
Itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti (piirrejako markkinaoikeuden laatima):
P1: Prosessi uusiutuvan syötteen, joka käsittää ainakin yhtä rasvahappoa, puhdistamiseksi
tunnettu siitä, että mainittu prosessi käsittää vaiheet, jossa
P2: uusiutuva syöte, joka käsittää ainakin yhtä rasvahappoa, käsitellään käsittelyvaiheessa vesiväliaineen kanssa,
P3: lämpötilassa, joka on 150–210 °C,
P4: paineessa, joka on välillä 5–70 bar (abs), jossa
P5: ainakin yhtä rasvahappoa käsittävän uusiutuvan syötteen suhde vesiväliaineeseen on välillä
1:5–5:1, tässä järjestyksessä, ja
P6: saadaan ensimmäinen virta, joka käsittää vettä ja
P7: toinen virta, joka käsittää öljyä, ja toinen virta saadaan puhdistettuna uusiutuvana syötteenä, jossa
P8: vesiväliaine käsittää 0,01–3 paino-% happoa, joka on valittu rikkihaposta ja C1–C10 orgaanisista hapoista, laskettuna rasvahappoja käsittävän uusiutuvan syötteen perusteella.
Epäitsenäinen patenttivaatimus 13 kuuluu seuraavasti:
Jonkin patenttivaatimuksen 1–12 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että prosessi käsittää esikäsittelyvaiheen, jossa uusiutuva syöte, joka käsittää ainakin yhtä rasvahappoa, esikäsitellään lämpötilassa, joka on 90–145 °C.
Epäitsenäinen patenttivaatimus 14 kuuluu seuraavasti:
Patenttivaatimuksen 13 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että uusiutuva syöte, joka käsittää ainakin yhtä rasvahappoa, esikäsitellään esikäsittelyvaiheessa, jota seuraa käsittelyvaihe, jossa esikäsittelyvaiheessa uusiutuva syöte, joka käsittää ainakin yhtä rasvahappoa, esikäsitellään vesiväliaineen kanssa, jossa uusiutuvan syötteen, joka käsittää ainakin yhtä rasvahappoa, suhde vesiväliaineeseen on välillä 1:5–5:1, lämpötilassa, joka on 90–145 °C, paineessa, joka on 0,1–10 bar (abs), ja ensimmäisen vaiheen vesipitoinen virta erotetaan ensimmäisen vaiheen öljyvirrasta, ja ensimmäisen vaiheen öljyvirta käsitellään käsittelyvaiheessa vedellä lämpötilassa, joka on 150–210 °C, 5–70 bar (abs) paineessa, ja saadaan ensimmäinen virta, joka käsittää vettä ja toinen virta, joka käsittää rasvahappoja, ja toinen virta saadaan puhdistettuna uusiutuvana syötteenä.
4.1.1 Patenttivaatimusten täsmällisyys
Neste on esittänyt, että kun ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksia tulkitaan käyttämällä apuna selitysosaa ja kuvia, käy ilmi, että patenttivaatimuksen 1 muuttaminen on johtanut patenttivaatimusten 1 ja 14 väliseen ristiriitaan, jonka vuoksi ensisijaisessa patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksissa ei ole täsmällisesti ilmaistu sitä, mitä patentilla halutaan suojata. Patenttivaatimusten tulkinnan osalta Neste on vedonnut Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisuun G 1/24 ja täsmällisyyden tutkimisen osalta ratkaisun G 3/14 perustelujen kohdassa 36 tarkasteltuun valituslautakuntien ratkaisukäytäntöön.
UPM on esittänyt, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 on muodostettu yhdistämällä myönnetyn patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 ja epäitsenäinen patenttivaatimus 10, joten ensin mainitun täsmällisyys ei Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisun G 3/14 lopputuloksen mukaan tule asiassa tutkittavaksi. Kyseisen ratkaisun kohdassa 36 on tarkasteltu ratkaisua edeltävää ratkaisukäytäntöä, jota laajennettu valituslautakunta ei ratkaisussaan ole hyväksynyt.
Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston laajennettu valituslautakunta on ratkaisussaan
G 3/14 katsonut, että patentin myöntämisen jälkeen patenttivaatimuksen epätäsmällisyys on tutkittavissa vain siinä laajuudessa kuin epätäsmällisyyden on aiheuttanut myönnettyyn patenttivaatimukseen tehty muutos. Patenttivaatimuksen muutoksella ei tässä yhteydessä tarkoiteta myönnetyn epäitsenäisen patenttivaatimuksen lisäämistä kokonaisuudessaan myönnettyyn itsenäiseen patenttivaatimukseen eli, toisin ilmaistuna, myönnetyn epäitsenäisen patenttivaatimuksen kirjoittamista auki itsenäisen patenttivaatimuksen muotoon (kohdat 80(a) ja 81). Epätäsmällisyys ei tällöin ole tutkittavissa siinäkään tapauksessa, että itsenäisen patenttivaatimuksen muotoon kirjoittaminen on tuonut esiin myönnettyyn patenttivaatimukseen sisältyneen epätäsmällisyyden (kohdat 80(k) ja 87).
Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisussa G 1/24 ei ole tarkasteltu patenttivaatimusten tulkintaa niiden Euroopan patenttisopimuksen artiklassa 84 säädetyn täsmällisyyden vaatimuksen vaan artikloissa 52–57 säädettyjen patentoitavuuden edellytysten täyttymisen arvioinnin yhteydessä. Laajennetun valituslautakunnan ratkaisu G 1/24 ei siten sisällä sellaisia oikeusohjeita, joiden perusteella edellä todettua ratkaisusta G 3/14 ilmenevää oikeusohjetta olisi tulkittava siten, että myönnettyjen patenttivaatimusten täsmällisyys olisi joissakin tapauksissa tutkittava.
Myönnetyn patenttivaatimusasetelman patenttivaatimukset 1, 10, 14 ja 15 ovat kuuluneet seuraavasti:
1. Prosessi uusiutuvan syötteen, joka käsittää ainakin yhtä rasvahappoa, puhdistamiseksi, tunnettu siitä, että mainittu prosessi käsittää vaiheet, jossa uusiutuva syöte, joka käsittää ainakin yhtä rasvahappoa käsitellään käsittelyvaiheessa vesiväliaineen kanssa, lämpötilassa, joka on 150–210 °C, paineessa, joka on välillä 5–70 bar (abs), jossa ainakin yhtä rasvahappoa käsittävän uusiutuvan syötteen suhde vesiväliaineeseen on välillä 1:5–5:1, tässä järjestyksessä, ja saadaan ensimmäinen virta, joka käsittää vettä ja toinen virta, joka käsittää öljyä, ja toinen virta saadaan puhdistettuna uusiutuvana syötteenä.
10. Jonkin patenttivaatimuksen 1–9 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että vesiväliaine käsittää
0,01–3 paino-% happoa, joka on valittu rikkihaposta ja C1–C10 orgaanisista hapoista, laskettuna rasvahappoja käsittävän uusiutuvan syötteen perusteella.
14. Jonkin patenttivaatimuksen 1–13 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että prosessi käsittää esikäsittelyvaiheen, jossa uusiutuva syöte, joka käsittää ainakin yhtä rasvahappoa, esikäsitellään lämpötilassa, joka on 90–145 °C.
15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että uusiutuva syöte, joka käsittää ainakin yhtä rasvahappoa, esikäsitellään esikäsittelyvaiheessa, jota seuraa käsittelyvaihe, jossa esikäsittelyvaiheessa uusiutuva syöte, joka käsittää ainakin yhtä rasvahappoa, esikäsitellään vesiväliaineen kanssa, jossa uusiutuvan syötteen, joka käsittää ainakin yhtä rasvahappoa, suhde vesiväliaineeseen on välillä 1:5–5:1, lämpötilassa, joka on 90–145 °C, paineessa, joka on 0,1–10 bar (abs), ja ensimmäisen vaiheen vesipitoinen virta erotetaan ensimmäisen vaiheen öljyvirrasta, ja ensimmäisen vaiheen öljyvirta käsitellään käsittelyvaiheessa vedellä lämpötilassa, joka on 150–210 °C, 5–70 bar (abs) paineessa, ja saadaan ensimmäinen virta, joka käsittää vettä ja toinen virta, joka käsittää rasvahappoja, ja toinen virta saadaan puhdistettuna uusiutuvana syötteenä.
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 vastaa myönnetyn patenttivaatimusasetelman epäitsenäistä patenttivaatimusta 10 kirjoitettuna itsenäisen patenttivaatimuksen muotoon yhdessä myönnetyn patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 kanssa. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman epäitsenäinen patenttivaatimus 14 vastaa myönnetyn patenttivaatimusasetelman epäitsenäistä patenttivaatimusta 15. Ensin mainittu viittaa epäitsenäiseen patenttivaatimukseen 13, joka viittaa muun ohella itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 ja joka vastaa myönnetyn patenttivaatimusasetelman epäitsenäistä patenttivaatimusta 14. Myönnetyn patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 15 on viitannut patenttivaatimukseen 14, joka on puolestaan viitannut muun ohella patenttivaatimukseen 10. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimusten 1, 13 ja 14 yhdistelmä on siten sisältynyt myönnettyyn patenttivaatimusasetelmaan patenttivaatimusten 1, 10, 14 ja 15 yhdistelmänä, joten ensisijaista patenttivaatimusasetelmaa ei ole patenttivaatimusten 1, 13 ja 14 yhdistelmän osalta muutettu myönnettyyn patenttivaatimusasetelmaan nähden. Patenttivaatimusten 1 ja 14 mahdollinen ristiriitaisuus ja siitä johtuva epätäsmällisyys ei siten ole aiheutunut kyseisiin patenttivaatimuksiin tehdystä muutoksesta vaan on ollut jo myönnetyssä patenttivaatimusasetelmassa.
Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimusten 1 ja 14 täsmällisyys ole asiassa tutkittavissa. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei siten ole patenttivaatimusten epätäsmällisyydestä johtuvaa estettä.
4.1.2 Lisätty materiaali
Neste on esittänyt, että ensisijainen patenttivaatimusasetelma sisältää lisättyä materiaalia, koska patenttivaatimuksen 1 piirteisiin liittyy useita valintoja eikä valinnan lopputulos käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta.
UPM on esittänyt, ettei ensisijainen patenttivaatimusasetelma sisällä lisättyä materiaalia, koska patenttivaatimus 1 on muodostettu yhdistämällä perusasiakirjan patenttivaatimukset 1 ja 10.
Markkinaoikeus toteaa, että perusasiakirjan patenttivaatimukset 1 ja 10 ovat kuuluneet seuraavasti:
1. A process for purifying renewable feedstock comprising at least one fatty acid, wherein said process comprises the steps, where the renewable feedstock comprising at least one fatty acid is treated in a treating step with an aqueous medium, at the temperature from 150 to 210 °C, under a pressure from 5 to 70 bar (abs), where the ratio of the renewable feedstock comprising at least one fatty acid to the aqueous medium is from 1:5 to 5:1, respectively, and a first stream comprising water and a second stream comprising oil are obtained, and the second stream is obtained as purified renewable feedstock.
10. The process according to any one of claims 1–9, wherein the aqueous medium comprises 0.01 to 3 wt% of an acid selected from sulphuric acid and C1–C10 organic acids, calculated based on the renewable feedstock comprising fatty acids.
Perusasiakirjan patenttivaatimus 10 on viitannut muun ohella itsenäiseen patenttivaatimukseen 1, joten patenttivaatimusten 1 ja 10 ja siten myös kyseisten patenttivaatimusten sisältämien piirteiden yhdistelmä on käynyt selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjan patenttivaatimusasetelmasta. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 eroaa perusasiakirjan patenttivaatimusten 1 ja 10 yhdistelmästä vain siten, että ilmaisu ”wherein” on muutettu ilmaisuksi ”tunnettu siitä, että”. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 kohdistuu siten samaan prosessiin kuin perusasiakirjan patenttivaatimusten 1 ja 10 yhdistelmä, joten ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksella 1 haetaan patenttia keksintöön, jolle on haettu patenttia jo alkuperäisen patenttihakemuksen patenttivaatimusten 1 ja 10 yhdistelmällä.
Neste on vedonnut Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännöstä ratkaisuun T 1809/20 ja esittänyt muun ohella, ettei valituslautakunta kyseisessä asiassa itsenäiseen patenttivaatimukseen lisättyjen piirteiden tarkastelussa ole ollenkaan viitannut piirteiden löytymiseen tai löytymättömyyteen epäitsenäisistä patenttivaatimuksista, vaan keskeistä arviolle on Nesteen mukaan ollut se, mitä alan ammattimies on ymmärtänyt itse hakemustekstistä viitaten erityisesti selitysosaan.
Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston teknisen valituslautakunnan asiassa T 1809/20 valittajien vastapuolena oleva patentinhaltija ei ole vedonnut muutetun itsenäisen patenttivaatimuksen piirteiden ja niiden yhdistelmän löytymiseen perusasiakirjan patenttivaatimuksista, vaan patentinhaltija on vedonnut ainoastaan tuen löytymiseen perusasiakirjan itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 ja perusasiakirjan selitysosasta (kohdat 3.1–3.4, 3.5.4 ja 7.2). Kysymys piirteiden löytymisestä tai löytymättömyydestä perusasiakirjan epäitsenäisistä patenttivaatimuksista ei siten ole tullut lainkaan arvioitavaksi kyseissä valituslautakunnan asiassa. Koska valituslautakunnan asiassa T 1809/20 lisätyn materiaalin arvioinnin yhteydessä tarkastellut seikat eivät näin ollen ole vastanneet nyt arvioitavina olevia seikkoja, kyseiselle valituslautakunnan ratkaisulle ei ole annettavissa merkitystä arvioitaessa lisättyä materiaalia tässä markkinaoikeuden valitusasiassa.
Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei patenttivaatimus 1 sisällä lisättyä materiaalia. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei näin ollen ole patenttilain 25 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua estettä.
4.1.3 Selityksen riittävyys
Neste on esittänyt, ettei patenttivaatimuksessa 1 esitetyn prosessin selitys ole riittävä, koska kyseinen patenttivaatimus ei sisällä kaikkia keksinnön etujen saavuttamisen edellyttämiä olennaisia piirteitä, selitysosassa ei ole esitetty, kuinka prosessi toteutetaan patenttivaatimuksen 1 koko laajuudessa tai kuinka selitysosassa keksinnön eduiksi mainitut jätemateriaalin vähentyminen ja arvokkaiden mineraalien pysyminen öljyfaasissa saavutetaan.
UPM on esittänyt, että olennaisen piirteen puuttuminen patenttivaatimuksesta ei liity selityksen riittävyyteen vaan patenttivaatimuksen täsmällisyyteen, joka ei ole väiteperuste. UPM:n mukaan tarkasteltavana olevassa patentissa on esitetty useita esimerkkejä, joiden perusteella alan ammattimies pystyy käyttämään patenttivaatimuksissa esitettyä keksintöä.
Markkinaoikeus toteaa, että kun patentti on myönnetty, lähtökohtaisesti on olemassa olettama siitä, että patentin selitys on riittävä. Patentin kumoaminen väitteen johdosta selityksen riittämättömyyden perusteella edellyttää tällöin, että väitteentekijän on horjutettava tätä olettamaa esittämällä todennettavissa olevia seikkoja, joiden perusteella syntyy varteenotettava epäily selityksen riittävyydestä. Selityksen voidaan katsoa olevan riittävä, jos tarkasteltavana olevassa patentissa on selostettu ainakin yksi keksinnön toteutustapa.
Patenttivaatimuksesta mahdollisesti puuttuvien keksinnön olennaisten piirteiden osalta kysymys ei ole selityksen riittävyydestä vaan patenttivaatimuksen täsmällisyydestä. Patenttivaatimuksen epätäsmällisyydestä voi sinänsä seurata keksinnön selityksen riittämättömyys. Patenttivaatimuksen epätäsmällisyyteen perustuvan selityksen riittämättömyyden toteamiseen ei kuitenkaan riitä, että patenttivaatimuksen osoitetaan olevan epätäsmällinen, vaan tällaisessa tapauksessa on osoitettava, että epätäsmällisyys koskee tarkasteltavana olevaa patenttia tai patenttihakemusta kokonaisuudessaan ja että epätäsmällisyys estää alan ammattimiestä keksinnön selityksen ja yleistietojen hyödyntämisestä huolimatta käyttämästä keksintöä (ks. esim. T 1811/13 kohta 5.1).
Vaatimus selityksen riittävyydestä koskee patenttivaatimuksissa esitettyä keksintöä ja erityisesti sen rakenteellisten ja toiminnallisten piirteiden yhdistelmää. Se ei koske keksintöön mahdollisesti liittyviä teknisiä näkökohtia, esimerkiksi keksinnöllä saavutettavia tuloksia tai keksinnön teknisiä vaikutuksia, jotka on mainittu patenttihakemuksen tai patentin selitysosassa mutta joita ei ole esitetty patenttivaatimuksissa (ks. T 1900/17 perustelujen kohta 2.5).
Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että asiassa on selityksen riittävyyden osalta kysymys siitä, voiko alan ammattimies tarkasteltavana olevassa patentissa kokonaisuudessaan esitetyn perusteella käyttää patenttivaatimuksen 1 mukaista prosessia, kun lisäksi otetaan huomioon alan ammattimiehen yleistiedot.
Tarkasteltavana olevassa patentissa on muun ohella patenttivaatimuksen 1 mukaista prosessia edustavat esimerkit 4–6, joissa hapanta soijaöljyä on puhdistettu sitruunahapon avulla, ja esimerkit
8–10, joissa puhdistuksessa käytettävänä happona on ollut rikkihappo. Patentissa on siten esitetty useita patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin toteutusesimerkkejä.
Neste ei ole esittänyt todennettavissa olevia seikkoja, joiden perusteella olisi syytä todeta, ettei alan ammattimies voisi patentissa esitettyjen esimerkkien ja yleistietojensa perusteella käyttää patenttivaatimuksen 1 mukaista prosessia kyseisen patenttivaatimuksen koko laajuudessa. Selityksessä keksinnön eduiksi mainittuja jätemateriaalin vähentymistä ja arvokkaiden mineraalien pysymistä öljyfaasissa ei ole esitetty patenttivaatimuksessa 1, joten mainittujen etujen saavuttamisella ei ole merkitystä arvioitaessa kyseisen patenttivaatimuksen mukaisen prosessin selityksen riittävyyttä.
Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin selitys on niin selvä, että alan ammattimies pystyy sen perusteella käyttämään kyseistä prosessia. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei näin ollen ole patenttilain 25 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua estettä.
4.1.4 Uutuus
Neste on esittänyt, ettei patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi ole uusi viitejulkaisusta D2 tai D5 tunnettuun prosessiin nähden.
UPM on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi on uusi sekä viitejulkaisusta D2 että viitejulkaisusta D5 tunnettuun prosessiin nähden, koska kyseisistä viitejulkaisuista ei käy ilmi prosessia, jossa on patenttivaatimuksen 1 piirre P8.
Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään katsonut, että patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi on uusi sekä viitejulkaisusta D2 että viitejulkaisusta D5 tunnettuun prosessiin nähden.
Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisuna D2 on asiassa esitetty japanin kielellä julkaistun kansainvälisen patenttihakemuksen numero WO2011138957 englanninkielinen konekäännös. Asiassa ei ole esitetty, ettei konekäännöksen sisältö vastaisi japaninkielisen julkaisun sisältöä, joten markkinaoikeus arvioi patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin uutuuden siihen nähden, mitä käy ilmi kyseisestä konekäännöksestä.
Viitejulkaisun D2 esimerkeissä 1 ja 2 on esitetty palmuöljyn puhdistusmenetelmä (piirre P1), jossa palmuöljyä on käsitelty vesiväliaineen kanssa (piirre P2) lämpötilassa 150 °C tai 200 °C (esimerkki 1, piirre P3) ja 0,5 MPa:n (5 baarin, esimerkki 1) tai 1,5 MPa:n (15 baarin, esimerkki 2, piirre P4) paineessa. Palmuöljysyötteen ja veden määrien suhde on ollut 1:1 (piirre P5). Käsittelyn jälkeen puhdistettu öljy ja vesifaasi on erotettu toisistaan (piirteet P5 ja P6).
Viitejulkaisun D2 esimerkkien 1 ja 2 selostuksesta ei käy ilmi, että vesiväliaine käsittäisi 0,01–3 paino-% happoa, joka on valittu rikkihaposta ja C1–C10 orgaanisista hapoista. Myöskään viitejulkaisun D2 keksintöön yleisesti liittyvästä selostuksesta ei käy ilmi, että vesiväliaine käsittäisi happoa. Patenttivaatimuksen 1 piirre P8 ei siten käy ilmi viitejulkaisusta D2.
Viitejulkaisun D5 esimerkeissä 1–9 on esitetty menetelmiä, joihin sisältyy rasvahappoja sisältävien uusiutuvien syötteiden, esimerkiksi palmuöljyn, puhdistusprosessi. Kyseisissä puhdistusprosesseissa uusiutuva syöte on käsitelty vesiväliaineen kanssa 250, 260 tai 270 °C:n lämpötiloissa. Kyseisissä esimerkeissä käsittelyvaiheen lämpötila on siten ollut patenttivaatimuksen 1 piirteessä P3 esitetyn vaihteluvälin ulkopuolella.
Viitejulkaisun D5 patenttivaatimuksessa 1 ja keksinnön selityksen yleisessä osassa on sinänsä esitetty, että käsittelyvaiheen lämpötila on 200–280 °C ja paine 30–80 baaria, jolloin sekä lämpötilan että paineen vaihteluvälin alaraja on piirteissä P3 ja P4 esitettyjen vaihteluvälien sisällä. Kun otetaan huomioon, että edellä todetut viitejulkaisun D5 esimerkkien käsittelylämpötilat ovat olleet merkittävästi korkeammat kuin kyseisen viitejulkaisun patenttivaatimuksessa 1 esitetyn vaihteluvälin alaraja 200 °C, mainitun alarajan on katsottava liittyvän lähinnä patenttivaatimuksen ja selityksen yleisen osan laatimiseen siten, että tavoiteltava patenttisuoja olisi mahdollisimman laaja (vrt. T 1658/12 kohta 3.8). Patenttivaatimuksen 1 piirteen P3 vaihteluvälille sijoittuvan lämpötilan ja piirteen P4 vaihteluvälille sijoittuvan paineen yhdistelmien ei siten ole katsottava kuuluvan viitejulkaisun D5 antamaan tekniseen opetukseen, joten piirteiden P3 ja P4 yhdistelmä ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi viitejulkaisusta D5.
Viitejulkaisun D5 esimerkkien tai keksinnön yleisestä selostuksesta ei myöskään käy ilmi, että vesiväliaine käsittäisi 0,01–3 paino-% happoa, joka on valittu rikkihaposta ja C1–C10 orgaanisista hapoista. Myöskään patenttivaatimuksen 1 piirre P8 ei siten käy ilmi viitejulkaisusta D5.
Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi on uusi viitejulkaisusta D2 tai D5 tunnettuun prosessiin nähden. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei näin ollen ole uutuuden osalta patenttilain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua estettä.
4.1.5 Keksinnöllisyys
4.1.5.1 Lähin tekniikan taso
Neste on esittänyt patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin lähimmäksi tekniikan tasoksi vain viitejulkaisun D7.
UPM on esittänyt, että viitejulkaisu D7 ei liity ainakin yhtä rasvahappoa sisältävän uusituvan syötteen puhdistamiseen epäpuhtauksista vaan raakamäntyöljyn värimuutoksiin. Asiassa on siten ensin arvioitava, onko viitejulkaisu D7 sopiva lähintä tekniikan tasoa edustavaksi viitejulkaisuksi.
Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että keksinnöllisyyden arvioinnissa käytettävää lähintä tekniikan tasoa edustaa tyypillisesti viitejulkaisu, josta käy ilmi tarkasteltavassa patenttivaatimuksessa esitettyyn keksintöön nähden samaan tarkoitukseen kehitetty tai samaan tavoitteeseen pyrkivä ratkaisu, jossa on eniten samoja olennaisia teknisiä piirteitä kuin patenttivaatimuksessa esitetyssä keksinnössä. Mainitun tarkoituksen tai tavoitteen tulisi mieluiten olla sellainen, että se on esitetty viitejulkaisussa saavuttamisen arvoisena tavoitteena. Lähimmän tekniikan tason yhtenä valintaperusteena on tarkasteltavana olevassa patenttihakemuksessa tai patentissa ratkaistavaksi esitetty tekninen ongelma (ks. esim. T 439/92 kohta 6.2.2). Lähintä tekniikan tasoa ei yleensä voi edustaa viitejulkaisu, jossa ei ole mainittu tarkasteltavana olevasta patentista tai patenttihakemuksesta ilmenevää tai ainakin siihen liittyvää teknistä ongelmaa (ks. esim. T 1666/16 kohta 12). Yhteisten piirteiden lukumäärä ei yksinään ole lähimmän tekniikan tason valintaperuste (ks. esim. T 686/91 kohta 4). Keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi valitaan lähintä tekniikan tasoa edustavassa viitejulkaisussa yhdistelmänä, esimerkiksi suoritusmuotona tai esimerkkinä, esitetty piirteiden joukko, josta lähtevällä kehitystyöllä on parhaat edellytykset päätyä ilmeisellä tavalla patenttivaatimuksessa esitettyyn keksintöön.
Patenttivaatimuksessa 1 esitetyn prosessin tarkoitus on puhdistaa rasvahappoja sisältävää uusiutuvaa syötettä, esimerkiksi raakamäntyöljyä, epäpuhtauksista, esimerkiksi fosforista, piistä, metalleista ja ligniinistä, arvokkaiden raaka-aineiden, esimerkiksi asyyliglyserolien, rakenne säilyttäen.
Viitejulkaisusta D7 tunnetun prosessin tarkoitus on puhdistaa raakamäntyöljystä muun ohella sulfonoituja epäpuhtauksia. Viitejulkaisusta D7 tunnetussa puhdistusprosessissa käytetään fosforihappoa, koska kyseisessä viitejulkaisussa esitetyn mukaan (2. palsta rivit 60–63) fosforihappo aiheuttaa vain vähän tai ei lainkaan hartsihappojen polymerisoitumista, mikä parantaa hartsihappojen saantoa tislauksessa. Viitejulkaisussa D7 on siten esitetty prosessi, jonka tarkoitus on puhdistaa rasvahappoja sisältävästä uusiutuvasta syötteestä epäpuhtauksia arvokkaiden raaka-aineiden rakenne säilyttäen, eli patenttivaatimuksen 1 mukaiseen prosessiin nähden samaan tarkoitukseen kehitetty prosessi. Viitejulkaisu D7 on siten sopiva edustamaan patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin lähintä tekniikan tasoa.
4.1.5.2 Keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohta
Viitejulkaisussa D7 on esitetty raakamäntyöljyn puhdistusprosessi, joka käsittää esikäsittelyvaiheen ja puhdistuskäsittelyn fosforihapolla (D7 palsta 1 rivit 53–56). Esikäsittelyvaihe voi sisältää raakamäntyöljyn vesipesun, jonka jälkeen vesi ja pesty raakamäntyöljy erotetaan toisistaan. Raakamäntyöljy lämpökäsitellään ennen puhdistuskäsittelyä. Jos esikäsittelyyn sisältyy raakamäntyöljyn vesipesu, sen toteuttaminen ennen lämpökäsittelyä on käytännöllistä, koska mahdolliset vesijäämät poistuvat lämpökäsittelyvaiheessa eivätkä laimenna fosforihappoa puhdistusvaiheessa
(D7 palsta 2 rivit 45–49).
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 kohdistuu prosessiin, jossa uusiutuvaa syötettä käsitellään käsittelyvaiheessa happoa sisältävän vesiväliaineen kanssa. Epäitsenäisen patenttivaatimuksen 13 mukaan prosessissa voi olla esikäsittelyvaihe. Patentin selitysosassa on keksintöä edustavien esimerkkien yhteydessä todettu, että happo tehostaa uusiutuvan syötteen puhdistusprosessia. Viitejulkaisussa D7 esitetyn prosessin puhdistuskäsittelyn fosforihapolla on siten katsottava lähinnä vastaavan patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin käsittelyvaihetta, joten keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi viitejulkaisusta D7 on valittava kyseistä puhdistusvaihetta edustava suoritusmuoto tai esimerkki.
Viitejulkaisun D7 esimerkissä 1 mineraalitärpättiin liuotettua raakamäntyöljyä on esikäsitelty vesipesulla ja lämpökäsittelyllä, minkä jälkeen 92 °F:seen (33 °C:seen) jäähdytetty mäntyöljyliuos on puhdistuskäsitelty 85-prosenttisella fosforihapolla. Fosforihapon määrä on ollut 2 painoprosenttia käsiteltävän raakamäntyöljyn määrästä laskettuna. Esimerkissä 2 raakamäntyöljyä on esimerkkiä 1 vastaavan esikäsittelyn jälkeen puhdistuskäsitelty 212 °F:n (100 °C:n) lämpötilassa 85-prosenttisella fosforihapolla, jonka määrä on ollut 4 painoprosenttia raakamäntyöljyn määrästä laskettuna.
Viitejulkaisun D7 esimerkissä 1 fosforihapon määrä suhteessa käsiteltävän raakamäntyöljyn määrään on ollut patenttivaatimuksen 1 piirteessä P8 esitetyllä vaihteluvälillä, kun taas esimerkissä 2 fosforihapon määrä on ollut mainitun vaihteluvälin ulkopuolella. Esimerkin 1 mukaisella puhdistuskäsittelyllä on siten enemmän yhteisiä olennaisia teknisiä piirteitä patenttivaatimuksen 1 mukaiseen prosessiin nähden kuin esimerkin 2 mukaisella puhdistuskäsittelyllä, joten keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi on valittava esimerkin 1 mukainen puhdistuskäsittely fosforihapolla.
4.1.5.3 Erottavat piirteet ja objektiivinen tekninen ongelma
Viitejulkaisun D7 esimerkissä 1 raakamäntyöljyn puhdistukseen on käytetty fosforihapon
85-prosenttista vesiliuosta, jonka määrä suhteessa raakamäntyöljyn määrään on ollut 2 painoprosenttia. Jos kyseisen seoksen katsotaan olevan patenttivaatimuksen 1 piirteissä P2 ja P8 tarkoitettua happoa käsittävää vesiväliainetta, sen ja raakamäntyöljyn määrien suhde on ollut piirteessä P5 esitetyn vaihteluvälin 1:5–5:1 ulkopuolella.
Viitejulkaisun D7 esimerkissä 1 mäntyöljyliuoksen lämpötila on fosforihappokäsittelyssä ollut noin 33 °C eli patenttivaatimuksen 1 piirteessä P3 esitetyn vaihteluvälin ulkopuolella. Esimerkin 1 selostuksessa ei ole mainittu fosforihappokäsittelyvaiheen painetta (piirre P4). Kyseisen esimerkin fosforihappokäsittelyvaiheessa muodostuva liete laskeutetaan ja erotetaan puhdistetusta mäntyöljyliuoksesta (piirteet P6 ja P7).
Patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin viitejulkaisun D7 esimerkistä 1 tunnetusta prosessista erottavia piirteitä ovat siten ainakin P3, P4 ja P5 sekä P8 siltä osin, että puhdistuksessa käytettävä happo on rikkihappoa tai C1–C10 orgaanista happoa.
Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että viitejulkaisuun D7 nähden muodostettavana objektiivisena teknisenä ongelmana on saada aikaan vaihtoehtoinen menetelmä, jolla puhdistetaan rasvahappoja sisältävää uusiutuvaa syötettä happamalla vesiliuoksella korotetussa lämpötilassa.
UPM on esittänyt, että viitejulkaisusta D7 tunnettuun prosessiin nähden ratkaistavana objektiivisena teknisenä ongelmana on uusiutuvan syötteen puhdistusprosessin parantaminen.
Markkinaoikeus toteaa, että patentissa ei ole esitetty viitejulkaisun D7 esimerkin 1 mukaista prosessia edustavaa vertailuesimerkkiä, joten patentissa esitetyn perusteella ei ole pääteltävissä, että patenttivaatimuksen 1 mukainen puhdistusprosessi olisi parempi kuin viitejulkaisun D7 esimerkin 1 mukainen puhdistusprosessi. Uusiutuvan syötteen, ja erityisesti raakamäntyöljyn, puhdistusprosessin parantamista ei siten ole pidettävä viitejulkaisuun D7 nähden ratkaistavana objektiivisena teknisenä ongelmana.
Patentin selitysosan sivun 5 riveillä 33–34 esitetyn perusteella patenttivaatimuksen 1 piirteiden P3 ja P4 tekninen vaikutus on veden pysyminen nestefaasissa puhdistuskäsittelyn ajan. Viitejulkaisun D7 esimerkin 1 fosforihappokäsittely on toteutettu 33 °C:n lämpötilassa. Fosforihappokäsittelyn painetta ei ole mainittu, mutta kun otetaan huomioon, että käsittely toteutetaan fosforihapon 85-prosenttisella vesiliuoksella, käsittelyvaiheen paineen on katsottava olevan sellainen, että fosforihappoliuoksen vesi pysyy nestefaasissa. Piirteiden P3 ja P4 teknistä vaikutusta on siten pidettävä samana kuin viitejulkaisun D7 esimerkin 1 käsittelylämpötilan ja -paineen teknistä vaikutusta.
Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin viitejulkaisun D7 esimerkin 1 mukaiseen prosessiin nähden ratkaisemana objektiivisena teknisenä ongelmana on kyseiselle prosessille vaihtoehtoisen puhdistusprosessin aikaansaaminen.
4.1.5.4 Objektiivisen teknisen ongelman ratkaisun ilmeisyys
Neste on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukaiselta prosessilta puuttuu keksinnöllisyys, kun lähintä tekniikan tasoa edustavan viitejulkaisun D7 lisäksi otetaan huomioon alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluva tai viitejulkaisusta D10 tunnettu tekniikka.
Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi ei ole keksinnöllinen viitejulkaisusta D7 tunnettuun prosessiin nähden.
UPM on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi on keksinnöllinen viitejulkaisusta D7 tunnettuun prosessiin nähden.
Markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimuksen 1 piirteiden P3 ja P4 yhdistelmän tekninen vaikutus on veden pysyminen nestefaasissa puhdistuskäsittelyn ajan. Kyseisissä piirteissä esitetyt lämpötilan ja paineen vaihteluvälit eivät siten ole mielivaltaisesti vaan tarkoitushakuisesti valittuja, joten niiden osalta on arvioitava, muokkaisiko viitejulkaisun D7 esimerkin 1 mukaiselle puhdistusprosessille vaihtoehtoa etsivä alan ammattimies kyseistä puhdistusprosessia siten, että käsittelylämpötila ja -paine olisivat patenttivaatimuksen 1 piirteissä P3 ja P4 esitetyillä vaihteluväleillä, kun otetaan huomioon viitejulkaisussa D7 kokonaisuudessaan ja viitejulkaisussa D10 esitetty sekä alan ammattimiehen yleistiedot. Viitejulkaisun D7 esimerkin 1 mukaiselle puhdistusprosessille vaihtoehtoa etsivä alan ammattimies ottaa huomioon kaikki tunnetut vaihtoehdot, jotka eivät ole vastoin viitejulkaisussa D7 esitettyä teknistä opetusta.
Paineen vaikutuksen veden kiehumispisteeseen on katsottava sinänsä kuuluvan alan ammattimiehen yleistietoihin. Viitejulkaisussa D7 on kuitenkin esitetty (palsta 3 rivit 15–18), ettei fosforihappokäsittelyn lämpötilan tule ylittää 300 °F:ta (noin 149 °C:ta) polymeroitumisen estämiseksi ja että huoneenlämpöä vastaava käsittelylämpötila on riittävä, jos käsiteltävä raakamäntyöljy on liuenneena hiilivetyliuottimeen. Kyseisen viitejulkaisun esimerkin 1 mukaisessa prosessissa fosforihappokäsittelyn lämpötila on ollut
33 °C. Käsiteltävänä ollut raakamäntyöljy on ollut liuenneena mineraalitärpättiin, joten edellä mainitun viitejulkaisussa D7 esitetyn teknisen opetuksen perusteella alan ammattimiehellä ei ole syytä toteuttaa esimerkin 1 mukaista fosforihappokäsittelyä 33 °C:ta korkeammassa lämpötilassa eikä varsinkaan yli 149 °C:n lämpötilassa. Patenttivaatimuksen 1 piirteessä P3 esitetylle vaihteluvälille sijoittuvien lämpötilojen on siten katsottava olevan vastoin lähintä tekniikan tasoa edustavassa viitejulkaisussa D7 kokonaisuudessaan esitettyä teknistä opetusta. Näin ollen alan ammattimies ei muokkaisi keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohtana olevaa viitejulkaisun D7 esimerkin 1 mukaista puhdistusprosessia siten, että käsittelyvaiheen lämpötila olisi patenttivaatimuksen 1 piirteessä P3 esitetyllä vaihteluvälillä.
Viitejulkaisun D7 palstan 3 riveillä 60–67 on esitetty, että happokäsittelyllä puhdistetut öljyt ovat tavallisesti niin polymeroituneita ja jäykkäliikkeisiä, että niiden tilauksen hävikki on suuri. Kyseisessä kohdassa on lisäksi esitetty, että viitejulkaisussa D7 esitetyllä fosforihappokäsittelyllä saadaan suhteellisen notkeaa puhdistettua öljyä, jonka polymeroituminen on vähäistä. Näin ollen myös viitejulkaisun D7 esimerkin 1 puhdistuskäsittelyssä käytettävän fosforihapon vaihtamisen patenttivaatimuksen 1 piirteessä P8 esitettyihin happoihin on katsottava olevan vastoin kyseissä lähintä tekniikan tasoa edustavassa viitejulkaisussa kokonaisuudessaan annettua teknistä opetusta, joten alan ammattimies ei muokkaisi kyseisen esimerkin mukaista puhdistusprosessia myöskään niin, että se sisältäisi patenttivaatimuksen 1 piirteen P8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi eroaa siten jo mainituilla perusteilla olennaisesti viitejulkaisusta D7 tunnetun tekniikan ja viitejulkaisusta D10 tunnetun tai alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluvan tekniikan yhdistelmästä.
Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi eroaa piirteiden P3 ja P8 osalta myös viitejulkaisun D7 esimerkin 2 mukaisesta puhdistusprosessista, jossa fosforihappokäsittely toteutetaan 212 °F:n (100 °C:n) lämpötilassa. Näin ollen alan ammattimies ei muokkaisi viitejulkaisussa D7 kokonaisuudessaan esitetyn teknisen opetuksen perusteella myöskään sen esimerkin 2 mukaista puhdistusprosessia niin, että lopputuloksena olisi prosessi, jossa on patenttivaatimuksen 1 piirteet P3 ja P8.
4.1.5.5 Keksinnöllisyysarvioinnin lopputulos
Edellä kohdissa 4.1.5.1–4.1.5.4 esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että patenttivaatimuksessa 1 esitetty prosessi eroaa ainakin piirteiden P3 ja P8 osalta olennaisesti viitejulkaisusta D7 tunnetusta prosessista siinäkin tapauksessa, että lisäksi otetaan huomioon viitejulkaisusta D10 tunnettu tai alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluva tekniikka. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei näin ollen ole myöskään keksinnöllisyyden osalta patenttilain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua estettä.
4.2 Johtopäätös
Ensisijainen patenttivaatimusasetelma on hyväksyttävissä. Patentti- ja rekisterihallituksen päätös on siten kumottava, ja asia on palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin numero FI 128826 pysyttämiseksi voimassa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman mukaisessa muodossa.
Lopputulos
Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen 6.6.2024 tekemän päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin numero FI 128826 pysyttämiseksi voimassa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman mukaisessa muodossa.
Muutoksenhaku
Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila ja Jaakko Ritvala sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.