Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 10.3.2021 (liitteenä)

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi tavaramerkin numero 275619 Diakonissalaitos (kuvio) rekisteröinnin kumoamista varten.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallitus on virheellisesti rekisteröinyt kysymyksessä olevan tavaramerkin, joka on erottamiskyvytön rekisteröinnin kattamille palveluille luokissa 35, 36, 41, 43 ja 44.

Valituksenalainen päätös on puutteellinen siltä osin kuin siinä ei ole lausuttu tavaramerkin kohdeyleisöstä ja sen merkityksestä tavaramerkin erottamiskyvyn arvioinnissa. Asiassa merkityksellinen kohdeyleisö koostuu ammattilais- ja kuluttajakohderyhmästä. Erottamiskyvyn ja kuvailevuuden arvioinnin näkökulmasta on riittävää, että tavaramerkki on vailla erottamiskykyä toisen kohderyhmän osalta. Ammattilaiskohderyhmän edustaja tunnistaa helpommin tavaramerkkiin sisältyvän sanan ”diakonissalaitos” sekä kuvio-osuuden merkityksen ja pitää niitä erottamiskyvyttöminä.

Valituksenalaisessa päätöksessä ei ole lausuttu myöskään erottamiskyvyn vaatimuksesta merkin suullisen käytön tilanteessa tai asiassa esitetystä näytöstä koskien muita diakonissalaitoksia, niiden nimeämistä ja tilannetta kohdeyleisön keskuudessa.

Diakoniatyön tavoite on auttaa kokonaisvaltaisesti ihmisiä, jotka tarvitsevat tukea elämänsä eri osa-alueilla. Diakonissalaitosten tarjoamat palvelut ovat varsin laaja-alaisia.

Kysymyksessä olevan tavaramerkin kattamista palveluista luokan 35 vapaaehtoistyö on kiinteä osa diakonissalaitosten toimintaa. Diakonissalaitokset tarjoavat myös erilaisia asiantuntijapalveluita (muun ohella työhyvinvointi) yrityksille ja koulutusyhteisöille. Muut luokan 35 palvelut ”Mainonta; liikkeenjohto; yrityshallinto; toimistotehtävät; liiketoimintaan liittyvän uutiskirjeen tarjoaminen” ovat niin yleisluontoisia, että yllä kuvattujen palvelujen on katsottava sisältyvän niihin. Kysymyksessä oleva tavaramerkki on edellä mainittuja luokan 35 palveluita kuvaileva ja siten erottamiskyvytön.

Luokan 36 palvelut liittyvät kiinteästi diakonissalaitosten toimintaan. Eri diakonissalaitoksilla on muun ohella Poliisihallituksen luvalla varainhankintatoimintaa. Tyypillisesti diakonissalaitoksilla on myös kiinteistövarallisuutta, jonka puitteissa laitokset toimivat muun ohella vuokranantajina. Diakonialaitokset ovat tyypillisesti säätiöitä, ja niitä velvoittaa säätiölaki. Säätiölain mukaan säätiön varainhoidon on oltava suunnitelmallista, ja varainhoitoon kuuluu säätiön toimintaan käytettävien varojen hoitamisen lisäksi säätiön sijoitustoiminta ja liiketoiminta. Näin ollen monet luokan 36 palvelut ovat lain nojalla diakonissalaitosten toimintaan liittyviä. Nyt kysymyksessä oleva tavaramerkki on luokan 36 palvelujen osalta erottamiskyvytön.

Luokan 41 palveluiden osalta Patentti- ja rekisterihallitus on sanamerkin DIAKONISSALAITOS rekisteröintiedellytyksiä koskevassa ennakkotutkimuksessaan 23.10.2019 katsonut, että merkki näyttäisi olevan erottamiskyvytön seuraaville palveluille: ”koulutus; koulutuksen järjestäminen; valmennuspalvelut; valmennuskurssien järjestäminen oppilaitoksissa; valmennuskurssien tarjoaminen nuorille; opetus- ja valmennuspalvelut; koulutuskurssien tarjoaminen nuorille uravalmennusta varten; koulutuskurssien tarjoaminen nuorille ammattiin valmistautumista varten; koulutuskurssien tarjoaminen nuorille työmarkkinoille siirtymistä varten; nuorille tarkoitettu ammattikoulutus; neuvonta-, opetus- ja koulutuskurssien pitäminen nuorille ja aikuisille”. Myös muut rekisteröinnin kattamat palvelut luokassa 41 eli ”ajanviete; urheilu- ja kulttuuritoiminnat; valmennus talous ja hallintoasioissa; jatkuva valmennus; koulutustilojen tarjoaminen nuorille” ovat kiinteä osa diakonissalaitosten toimintaa, ja merkki on siksi erottamiskyvytön myös tältä osin. Myös nyt kysymyksessä oleva tavaramerkki on luokan 41 palveluiden osalta erottamiskyvytön.

Luokan 43 palveluiden osalta diakoniatyöhön kuuluu hädänalaisten ihmisten kokonaisvaltainen auttaminen tarjoamalla esimerkiksi kriisitilanteessa konkreettista apua, kuten ateria- ja majoituspalveluja. Sanotut luokan 43 palvelut sisältyvät diakoniatyön käsitteeseen. Nyt kysymyksessä oleva tavaramerkki on luokan 43 palveluita kuvaileva ja siten erottamiskyvytön.

Luokan 44 palveluiden osalta terveyspalvelut ovat kiinteä osa diakonialaitosten toimintaa. Patentti- ja rekisterihallitus on edellä mainitussa sanamerkkiä DIAKONISSALAITOS koskevassa ennakkotutkimuksessaan 23.10.2019 katsonut, että merkki näyttäisi olevan erottamiskyvytön sanotuille luokan 44 palveluille.

Kun tavaramerkkiin sisältyy sanaosuuden lisäksi kuvio-osuus eli kyse on yhdistelmämerkistä, tavaramerkin tulee olla erottamiskykyinen myös suullisesti käytettäessä siinä tapauksessa, että tavaramerkillä varustettuja palveluita tarjotaan myös suullisesti. Tavaramerkkiä suullisesti käytettäessä siihen sisältyvä kuvio-osuus ei ole nähtävissä. Tavaramerkin haltijan toimintaan liittyvät palvelut ja tavaramerkin käyttö niiden yhteydessä on merkittävissä määrin suullista. Tavaramerkki on suullisessa käytössä ”diakonissalaitos”, joka yleissanana ei voi toimia erottamiskykyisenä tavaramerkkinä.

Suomessa diakonia-alalla toimii useita laitoksia, ja diakoniatyötä tehdään maailmanlaajuisesti. Diakonissa tarkoittaa muun ohella sairaanhoitajan ja diakonian virkatutkinnon suorittanutta henkilöä. Laitos on muun ohella terveydenhoidon, sosiaalihuollon ja opetuksen toimintayksikkö, kuten esimerkiksi oppilaitos tai hoitolaitos. Näin ollen myös näistä sanoista muodostuva yhdyssana ”diakonissalaitos” on edellä mainittuja palveluita kuvaileva ja erottamiskyvytön. Sana ”diakonissalaitos” on yleissana, mistä osoituksena on se, että sana mainitaan muun ohella kirkkolaissa.

Nyt kysymyksessä olevan yhdistelmämerkin kuvio-osuus koostuu yksinkertaisesta pyöreästä muodosta, kolmesta yksinkertaisesta aaltoviivasta ja sydämen puolikkaasta tai kaarikuviosta, jotka eivät ole erottamiskykyisiä. Erityisesti ammattilaiskohderyhmän edustaja yhdistää kuvion osatekijät ja kokonaisuuden sanaan ”diakonissalaitos” sekä siihen liittyviin mielikuviin, kuten ihmisten hoitamiseen, tukemiseen ja välittämiseen. Tavaramerkin kuvio on ammattilaiskohderyhmän edustajalle kuvaileva ja erottamiskyvytön varsinkin, kun kuviota käytetään yhdessä sanan ”diakonissalaitos” kanssa.

Yhdistelmämerkki voi olla vailla erottamiskykyä myös siinä tapauksessa, että kuvio-osuus olisi vähäisessä määrin erottamiskykyinen, jos kuvio jää erottamiskyvyttömän sanaosuuden varjoon. On vastoin vapaanapitotarvetta hyväksyä sanan ”diakonissalaitos” sisältävän tavaramerkin rekisteröinti vain siksi, että siihen on lisätty yksinkertainen ja sanaan yhdistettävissä oleva kuvio-osuus.

Kukin diakonissalaitos on toiminut perinteisesti omalla maantieteellisellä toiminta-alueellaan. Kunkin laitoksen nimeen sisältyy sana ”diakonissalaitos” tai sana ”diakonialaitos” sekä nimeä yksilöivä paikkakuntaa tai maantieteellistä aluetta kuvaava etuliite. Tavaramerkkioikeudessa harhaanjohtavuus voi koskea myös tavaroiden tai palveluiden alkulähdettä. Kun kysymyksessä olevan tavaramerkin haltija on poistanut tavaramerkistään sen tarjoamien palveluiden alkuperää ilmaisevan sanan ”Helsingin”, tavaramerkki on omiaan johtamaan kohdeyleisöä ja varsinkin kuluttajia harhaan. Tavaramerkki ei kerro kohdeyleisölle mitään palveluiden alkuperästä.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Valituskirjelmässä ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista päätöstä.

Kysymyksessä oleva tavaramerkki on erottamiskykyinen kokonaisuus, joka ei ole harhaanjohtava, eikä sanalle ”diakonissalaitos” ole vapaanapitotarvetta. Vaikka tavaramerkin kuvioelementti muodostuu yksinkertaisista kuvioista, jotka ovat lähtökohdaltaan heikkoja, ne muodostavat yhdistettyinä toisiinsa erottamiskykyisen kokonaisuuden. Tavaramerkin kuviokokonaisuus ei ole alalla tunnettu yleinen kuvio tai muu yleisesti käytetty kuvio. Tavaramerkki saa sisältää erottamiskyvyttömiä sanoja, kunhan tavaramerkki ei yksinomaan muodostu erottamiskyvyttömästä sanasta. Rekisteröity tavaramerkki sisältää kuviomerkin, joka täyttää tavaramerkin rekisteröitävyydeltä vaaditut kriteerit, eikä kuviomerkin erottamiskyvyn kannalta ole merkitystä sillä, mikä sana merkkiin sisältyy. Asiassa ei täten ole ollut tarpeen erikseen arvioida kuviomerkkiin sisältyvän sanan mahdollista kuvailevuutta.

Tavaramerkin kohderyhmällä ei ole erottamiskyvyn kannalta tässä tapauksessa merkitystä, sillä merkkikokonaisuus muodostaa kuvioelementtinsä perusteella erottamiskykyisen kokonaisuuden kohderyhmästä riippumatta. Näin ollen asiassa ei ole ollut tarvetta arvioida tavaramerkin kohderyhmää.

Vastaajan vastaus

Vaatimukset

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Kysymyksessä oleva tavaramerkki on sellaisenaan erottamiskykyinen rekisteröinnin kattamille palveluille luokissa 35, 36, 41, 43 ja 44, eikä tavaramerkki ole harhaanjohtava. Rekisteröityyn tavaramerkkiin ei kohdistu vapaanapitotarvetta, eikä rekisteröinnin kumoaminen tulisi kyseeseen, vaikka tavaramerkin yksittäiseen osatekijään kohdistuisi vapaanapitotarve.

”Diakonissalaitos” ei ole yleissana, eikä sillä ole oikeuskäytännössä vaadittua riittävän suoraa ja konkreettista yhteyttä rekisteröinnin kohteena oleviin palveluihin. Näin ollen myöskään merkin sanallisella osalla ei ole vapaanapitotarvetta. Tavaramerkin haltija on Suomen ensimmäinen, vanhin ja maineikkain diakoniapalveluita tuottava säätiö, joka on perustettu vuonna 1867. Perustamisestaan lähtien tavaramerkin haltijasta on vakiintuneesti käytetty myös nimitystä Diakonissalaitos. Vaikka tavaramerkkiä ei joiltain osin katsottaisi sellaisenaan erottamiskykyiseksi, se on saavuttanut käytössä erottamiskyvyn mainituille palveluille ennen rekisteröintihakemuksen tekopäivää.

Nyt kysymyksessä olevien diakoniapalveluiden pääasiallinen kohdeyleisö muodostuu Suomen kunnista ja kuntayhtymistä, diakoniapalveluita tuottavien toimijoiden kanssa yhteistyötä tekevistä yrityksistä sekä tavaramerkin haltijan toiminnan ammattimaisista rahoittajista. Kohdeyleisön tarkkaavaisuusastetta arvioitaessa on huomioitava, että diakoniapalveluista kunnille aiheutuvat kustannukset ovat varsin suuria. Palveluiden luonteesta johtuen, niitä ostavien tahojen tarkkaavaisuusaste on edellä kerrotuista syistä johtuen varsin korkea. Lisäksi myös muun kuin ammattimaisen kohdeyleisön tarkkaavaisuusastetta ja huolellisuutta on pidettävä tavanomaista korkeampana, sillä palveluiden ostopäätökset edellyttävät kohdeyleisöltä tavallista enemmän harkintaa. Haetun merkin kattamissa palveluissa ei ole kyse nopean ostopäätöksen päivittäistavaroista, vaan ne ovat luonteeltaan palveluita, joita käytetään ihmisen elämään vaikuttavia, merkittäviä päätöksiä tehtäessä tai suurten elämänmuutosten yhteydessä.

Tavaramerkki Diakonissalaitos (kuvio) muodostuu sekä sana- että kuvio-osasta, jotka on sijoitettu toisistaan selkeästi erilleen merkin kuvio-osan ollessa sen sanaosan yläpuolella. Tavaramerkin kuvio-osa on sijainniltaan ja kooltaan sellainen, että se kiinnittää kohdeyleisön huomion vähintään yhtä helposti kuin merkin sanallinen osa. Lisäksi erityisesti tavaramerkin kuvio-osan kirkkaanpunainen väritys kiinnittää kohdeyleisön huomion kuvioon huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi mustavalkoinen tavaramerkki tai muutoin neutraali väritys kuviomerkissä. Kyseessä olevan merkin kuviolla ja sanallisella osalla on vähintään yhtä suuri painoarvo erottamiskykyä arvioitaessa.

Tavaramerkin kuvio-osa ei muodostu yksinkertaisista tai rekisteröinnin kattamia palveluita kuvailevista elementeistä. Kuvio on luonteeltaan abstrakti, ja se muodostuu useammasta eri kuvioelementistä, minkä johdosta sitä ei voida pitää yksinkertaisena geometrisena kuviona. Kuvio-osa ei myöskään ole todenmukainen kuvaus tavaramerkillä tarjottavista palveluista, eikä sitä voida pitää palveluiden symbolisena tai tyyliteltynä kuvauksena. Edelleen tavaramerkin kuvio-osa ei ole yleisesti tunnettu symboli, vaan tavaramerkin haltijan palveluiden omaperäinen tunnus. Tavaramerkin kuvio-osan eri elementtien yhdistäminen, esitystapa ja kokoonpano luovat riittävän erottamiskykyisen yleisvaikutelman. Kuvio-osan ollessa erottamiskykyinen itsessään, tavaramerkki on katsottava kokonaisuudessaan erottamiskykyiseksi.

Vastaaja käyttää tavaramerkkiään pääasiallisesti kirjallisessa ja muussa visuaalisia elementtejä sisältävässä viestinnässään. Tällöin rekisteröinnin kattamien palvelujen kohdeyleisö kohtaa tavaramerkin kokonaisuudessaan.

Harhaanjohtavuutta tarkasteltaessa on otettava huomioon, että rekisteröity tavaramerkki on kuviomerkki, joka sisältää sekä kuvio- että sanaelementin. Näin ollen kohdeyleisö kohtaa kuviomerkin kokonaisuudessaan, eikä yksinään sanaa ”diakonissalaitos”. Tavaramerkin haltija tarjoaa sosiaali- ja terveyspalveluitaan valtakunnallisesti, ja sen palveluita ostaa noin 70 kuntaa ja kuntayhtymää. Lisäksi diakoniapalveluita tarjoavat toimijat tekevät yhteistyötä keskenään, esimerkiksi ylläpitämällä Suomen Diakoniaopisto – SDO Oy:n toimintaa. Asiassa ei ole merkitystä sillä, ettei rekisteröidystä tavaramerkistä ilmene, minkä paikkakunnan diakonissalaitoksesta on kyse. Edellä todettu valtakunnallisuus huomioiden, tavaramerkin haltija pyrkii nimenomaisesti antamaan rekisteröinnin kohteena olevien palveluiden kohdeyleisölle mahdollisimman paikkansapitävän käsityksen toiminnastaan. Suomen muita diakoniapalveluita tarjoavat toimijat ovat rakentaneet toimintansa kyseessä olevasta kuviomerkistä poikkeavia kaupallisia tunnuksia käyttäen. Esimerkiksi valittajan aiempi ja nykyinen kuviomerkki poikkeavat huomattavasti nyt kysymyksessä olevasta tavaramerkistä.

Valittajan lausuma

Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr on esittänyt, että tavaramerkki Diakonissalaitos (kuvio) ei täytä tavaramerkkilain vaatimusta suojan selkeästä ja täsmällisestä kohteesta, koska rekisteröinnistä ei ilmene, kohdistuuko suoja merkin sanaosioon.

Vaikka yhdistelmämerkin kuvio-osuus yksinään olisi erottamiskykyinen, kuvion yhdistäminen erottamiskyvyttömään sanaosuuteen voi saada aikaan erottamiskyvyttömän yhdistelmämerkin. Yhdistelmämerkin erottamiskyvyn arviointi edellyttää aina sekä kuvio- että sanaosuuden erottamiskyvyn arviointia erikseen ja yhdessä. Nyt kysymyksessä olevassa tavaramerkissä suurempi painoarvo erottamiskykyä arvioitaessa on sanaosuudella Diakonissalaitos. Kohderyhmälle tavaramerkki on ”Diakonissalaitos”.

Nyt kysymyksessä olevaa tavaramerkkiä käytetään ammattilaiskohderyhmän edustajien kanssa suullisessa kanssakäymisessä. Lisäksi tavaramerkin haltija on kokonaan jättänyt vaille huomioita kuluttajakohderyhmän. Väite tavaramerkin suullisen käytön vähäisyydestä on näin ollen harhaanjohtava.

Sana ”diakonissalaitos” on yleiskielen sana. Sana ”diakonissalaitos” on merkitty sekä Nykysuomen sanakirjan vuoden 2021 painokseen että MOT suomi-englanti -sanakirjaan. Lisäksi Nykysuomen sanakirjan vuoden 1996 painokseen sisältyy sana ”diakonissalaitos”.

Tavaramerkin käyttö ei ole riittävän laajaa, jotta käytölle voitaisiin antaa merkitystä erottamiskykyä arvioitaessa. Lisäksi sana ”diakonissalaitos” ja muut ”diakoni”-sisältöiset sanat ovat laajassa yleisessä käytössä.

Nyt kysymyksessä olevan tavaramerkin sanaosuus Diakonissalaitos ei vastaa sen haltijatietoja. Rekisteröinnin haltijan ollessa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr tavaramerkistä itsestään ei ilmene, tuottaako sen alla tarjottavat palvelut vastaaja vai jokin muu Suomen diakonissalaitoksista tai alan muista toimijoista.

Muut kirjelmät

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr on esittänyt, ettei sillä, mikä tavaramerkkiin sisältyvien yksittäisten elementtien keskinäinen painoarvo on, ole merkitystä yhdistelmämerkkien erottamiskykyä arvioitaessa. Ratkaisun tulee perustua tavaramerkin kokonaisvaikutelmaan.

Nyt kyseessä olevan tavaramerkin ammattilaiskohdeyleisön keskuudessa palveluita hankitaan tyypillisesti pitkän kilpailutusprosessin kautta, usein julkisilla hankinnoilla, jolloin on selvää, että tavaramerkkiä käytetään lähes yksinomaan kirjallisessa viestinnässä. Muulle kuin ammattimaiselle kohdeyleisölle tarjottavissa palveluissaan vastaaja käyttää ensisijaisesti muita merkkejä kuin nyt kysymyksessä olevaa kuviomerkkiä. Siltä osin, kun nyt kysymyksessä olevalla tavaramerkillä tarjotaan palveluita suoraan kuluttajakohdeyleisölle, kyseeseen tulevat lähinnä henkilöt, joiden tarkkaavaisuusastetta voidaan pitää korkeana, ja tavaramerkkiä käytetään tällöin lähinnä verkkosivuilla ja koulutusmateriaaleissa yhtenä kokonaisuutena. Sekä ammattimainen että muu kohdeyleisö kohtaa tavaramerkin sana- ja kuvio-osan edellä kerrotulla tavalla yhtenä kokonaisuutena ja lähes yksinomaan kirjallisessa aineistossa.

Rekisteröinnissä ei ole kyse pyrkimyksestä monopolisoida yksittäistä sanaa, eikä vastaaja ole edes hakenut rekisteröintiä sanamerkille. Nyt kysymyksessä oleva tavaramerkki on kuvio- ja sanaosuudesta muodostuva yhdistelmämerkki, eikä pelkän sanaosuuden vapaanapitotarpeen arviointi ole asiassa olennaista.

Tavaramerkki ei ole diakoniapalveluita tarjoavan toimijan rekisteröimänä harhaanjohtava, eikä arvioinnin kannalta ole merkitystä, millä paikkakunnalla tavaramerkin haltija harjoittaa toimintaansa.

Markkinaoikeus on pyytänyt Patentti- ja rekisterihallitusta lausumaan erityisesti siitä, mitä valittaja on esittänyt nyt kysymyksessä olevan merkin esittämisestä rekisterissä.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että tavaramerkin esittämistapaa koskevat vaatimukset liittyvät muun ohella siihen, että toimivaltainen viranomainen voi tunnistaa merkin luonteen ja ylläpitää tavaramerkkirekisteriä. Selkeyden ja täsmällisyyden vaatimus ei siten koske merkissä olevien eri elementtien suojan laajuutta. Merkin esittämistapaa koskeva säännös ei estä sellaisten yhdistelmämerkkien rekisteröimistä, jossa merkkiin sisältyvä sanaosa on kysymyksessä olevia tavaroita tai palveluita kuvaileva.

Valittaja on esittänyt, että tavaramerkkilain mukaan taloudellisten toimijoiden on kyettävä saamaan rekisteröinneistä kolmansien oikeuksia koskevat merkitykselliset tiedot, mukaan lukien rekisterissä olevien tavaramerkkien yksinoikeuden laajuus. Nyt kysymyksessä olevan tavaramerkin suoja-ala ei ole määritettävissä selkeästi tavaramerkkirekisteriä tarkastelemalla.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1. Asian tarkastelun lähtökohdat

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisella 10.3.2021 tekemällään päätöksellä hylännyt kysymyksessä olevaa tavaramerkkiä numero 275619 Diakonissalaitos (kuvio) koskevan valittajan tekemän väitteen.

Tavaramerkki nro 275619

Asiassa on markkinaoikeudessa kysymys siitä, tuleeko tavaramerkkirekisteröinti kumota valittajan esittämin perustein. Asiassa on ensin arvioitava, onko tavaramerkki Diakonissalaitos (kuvio) erottamiskykyinen rekisteröinnin kattamille palveluille luokissa 35, 36, 41, 43 ja 44. Lisäksi on arvioitava, onko sanottu tavaramerkki esitetty tavaramerkkirekisterissä sellaisella tavalla, että suojan selkeä ja täsmällinen kohde on mahdollista määrittää. Lopuksi on vielä tarvittaessa arvioitava, onko nyt kysymyksessä oleva tavaramerkki omiaan johtamaan yleisöä harhaan.

2. Erottamiskykyä koskeva valitusperuste

2.1. Oikeusohjeet ja arvioinnin lähtökohdat

Tavaramerkkilain 11 §:n 1 momentin mukaan tavaramerkkinä voidaan rekisteröidä mikä tahansa merkki, jos sillä voidaan elinkeinotoiminnassa erottaa tavaramerkin haltijan tavarat tai palvelut toisen tavaroista tai palveluista (1 kohta).

Saman pykälän 2 momentin mukaan erottamiskykyisenä ei pidetä muun ohella merkkiä, joka voi kuvailla tavaroiden tai palvelujen lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa, palvelujen suoritusajankohtaa taikka muuta niiden ominaisuutta (1 kohta) tai merkkiä, jolla ei muulla tavoin voida elinkeinotoiminnassa erottaa tavaramerkin haltijan tavaroita tai palveluita toisen tavaroista tai palveluista (3 kohta).

Tavaramerkkilain 12 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan tavaramerkkiä ei rekisteröidä, tai jos se on rekisteröity, se on mitätöitävä, jos merkki ei ole 11 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 2 momentin mukaisesti erottamiskykyinen.

Markkinaoikeus toteaa, että tavaramerkkiä on pidettävä erottamiskyvyttömänä muun ohella, jos se on kuvaileva. Tavaramerkin kuvailevuutta tarkastellaan kussakin yksittäistapauksessa suhteessa rekisteröinnin kattamiin tavaroihin tai palveluihin. Tavaramerkin kuvailevuutta on arvioitava ottaen toisaalta huomioon ne tavarat tai palvelut, joita varten merkki halutaan rekisteröidä, ja toisaalta se, miten niiden kohdeyleisö ymmärtää merkin. Merkin katsotaan olevan kuvaileva niiden tavaroiden tai palveluiden osalta, joita merkin muodostama sana kuvailee suoraan, mutta myös sellaisten laajempaan ryhmään kuuluvien tavaroiden tai palveluiden osalta, joihin edellä mainitun kaltainen tavara tai palvelu sisältyy.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että tavaramerkin pitäminen kuvailevana edellyttää, että merkin ja niiden tavaroiden tai palveluiden välillä, joita varten se on rekisteröity, on olemassa riittävän suora ja konkreettinen yhteys, jotta kohdeyleisö voi heti ja asiaa tarkemmin pohtimatta havaita, että merkillä kuvaillaan kyseessä olevia tavaroita tai palveluita tai niiden tiettyä ominaisuutta.

Nyt kysymyksessä oleva tavaramerkki Diakonissalaitos (kuvio) muodostuu punaisesta täytetystä ympyrästä, jonka sisällä on kolme päällekkäistä valkoista aaltoviivaa ja niiden oikealla puolella tummanpunainen sydämen puolikasta muistuttava kuvio, sekä ympyrän alla olevasta kahteen riviin sanavälitavutuksella jaetusta mustalla kirjoitetusta tekstistä ”Diakonissalaitos”. Sanotun tavaramerkin rekisteröinti kattaa seuraavat palvelut luokissa 35, 36, 41, 43 ja 44:

- Luokka 35: Mainonta; liikkeenjohto; yrityshallinto; toimistotehtävät; vapaaehtoishankkeiden kehittäminen ja koordinointi hyväntekeväisyysjärjestöjen puolesta; liiketoimintaan liittyvän uutiskirjeen tarjoaminen.

- Luokka 36: Vakuutustoiminta; rahatalousasiat; raha-asiat; varainhankinta; kiinteistöasiat.

- Luokka 41: Koulutus; koulutuksen järjestäminen; ajanviete; urheilu- ja kulttuuritoiminnat; valmennuspalvelut; valmennuskurssien järjestäminen oppilaitoksissa; valmennuskurssien tarjoaminen nuorille; opetus- ja valmennuspalvelut; valmennus talous- ja hallintoasioissa; jatkuva valmennus; koulutuskurssien tarjoaminen nuorille uravalmennusta varten; koulutuskurssien tarjoaminen nuorille ammattiin valmistautumista varten; koulutuskurssien tarjoaminen nuorille työmarkkinoille siirtymistä varten; nuorille tarkoitettu ammattikoulutus; koulutustilojen tarjoaminen nuorille; neuvonta-, opetus- ja koulutuskurssien pitäminen nuorille ja aikuisille.

- Luokka 43: Ravitseminen ja juomien anniskelu; tilapäismajoitus; tilapäismajoituspalvelut.

- Luokka 44: Lääkinnälliset palvelut; terveydenhoitopalvelut ihmisille; mielenterveyspalvelut; päihdeterveyspalvelut.

2.2. Kohdeyleisö

Nyt kysymyksessä olevat luokan 35 palvelut ovat yhtäältä vapaaehtoishankkeisiin liittyviä palveluita järjestöille sekä erilaisia hallinto- ja toimistopalveluita sekä toisaalta markkinointiin ja tiedonvälitykseen liittyvää toimintaa. Kysymyksessä olevien palveluiden voidaan katsoa olevan suunnattuja yrityksille ja muille korkean tarkkaavaisuusasteen ammattimaisille toimijoille, mutta mainonnan ja uutiskirjeen tarjoamisen osalta myös kuluttajille eli suurelle yleisölle, jonka tarkkaavaisuus- ja huolellisuusastetta ei kysymyksessä olevien palveluiden osalta voida katsoa tavanomaista korkeammaksi. Luokan 36 palvelut ovat vakuutuksiin ja varallisuuteen liittyviä palveluita, joiden voidaan katsoa olevan suunnattuja ammattimaisten toimijoiden lisäksi osaltaan myös kuluttajille eli suurelle yleisölle, jonka tarkkaavaisuus- ja huolellisuusasteen on katsottava kuitenkin näiden palveluiden osalta olevan tavanomaista korkeampaa.

Nyt kysymyksessä olevat luokan 41 palvelut ovat yhtäältä opetukseen, koulutukseen ja valmennukseen liittyviä palveluita sekä toisaalta urheilu- ja kulttuuritoimintaa. Kysymyksessä olevien palveluiden on katsottava olevan suunnattuja sekä suurelle yleisölle että yrityksille ja muille ammattimaisille toimijoille. Suuren yleisön tarkkaavaisuusastetta voidaan näiden palveluiden osalta pitää tavanomaisena ja osittain myös tavanomaista korkeampana. Molemmille kohderyhmille ovat suunnatut myös nyt kysymyksessä olevat luokan 43 ravitsemus- ja majoituspalvelut, joiden osalta suuren yleisön tarkkaavaisuusastetta voidaan pitää tavanomaisena. Luokan 44 palvelut ovat pääasiassa sosiaali- ja terveyspalveluita, joiden on katsottava olevan suunnattuja sekä yritysasiakkaille että suurelle yleisölle. Nyt kysymyksessä olevien palveluiden osalta myös suuren yleisön tarkkaavaisuus- ja huolellisuusasteen on katsottava näiden palveluiden luonteen vuoksi olevan tavanomaista korkeampaa.

2.3. Asian arviointi

Kysymyksessä olevan tavaramerkin erottamiskykyä tulee arvioida suhteessa niihin palveluihin, joille se on rekisteröity.

Edellä esitetty huomioon ottaen on arvioitava sitä, onko mainitun kohdeyleisön näkökulmasta katsottava kyseessä olevan tavaramerkin ja kysymyksessä olevien palveluiden välillä olevan riittävän suora ja konkreettinen yhteys.

Tavaramerkki Diakonissalaitos (kuvio) koostuu edellä tarkemmin kuvatuin tavoin sekä kuvioelementistä että kahteen riviin tavutetusta sanaelementistä Diakonissalaitos.

Sanaa ”diakonissalaitos” voidaan pitää yleissanana. Nykysuomen sanakirjan mukaan diakonia tarkoittaa kristillisessä seurakunnassa järjestettyä laupeudentoimintaa, kuten sairaan- ja köyhäinhoitoa, ja sanalle ”diakonissalaitos” on annettu seuraava määritelmä: ”diakoniaa toteuttava sairaala, jossa samalla koulutetaan diakonissoja”. Diakonissa on Suomen evankelisluterilaisen kirkon verkkosivujen mukaan diakoniatyöntekijän koulutus, jossa erityisosaamisena on ihmisten kokonaisvaltainen terveyden edistäminen. Wikipedia-verkkosivujen mukaan Suomessa diakonissalla tarkoitetaan nykyisin yleensä henkilöä, joka on suorittanut sairaanhoitajan ja kirkollisen kelpoisuuden antavan tutkinnon sekä vihitty diakonian virkaan. Lisäksi Wikipedia-sivujen mukaan diakonissalaitosten tehtäviin on perinteisesti kuulunut muun ohella sekä kristilliseen lähimmäisenrakkauteen perustuvien sosiaali- ja terveyspalvelujen ylläpito sekä diakoniatyöntekijöiden koulutus.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Suomessa eri diakoniapalveluita tarjoavat yhteisöt toimivat yleisesti ja laajalti erilaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden alalla, mukaan lukien niihin liittyvät asumispalvelut.

Markkinaoikeus katsoo edellä todetun perusteella, että kohdeyleisö ymmärtää tavaramerkin sanaosan kuvailevan kaikkia rekisteröinnin kattamia luokan 44 palveluita, ainakin seuraavia luokan 41 palveluita: ”Koulutus; koulutuksen järjestäminen; valmennuspalvelut; valmennuskurssien järjestäminen oppilaitoksissa; valmennuskurssien tarjoaminen nuorille; opetus- ja valmennuspalvelut; koulutuskurssien tarjoaminen nuorille uravalmennusta varten; koulutuskurssien tarjoaminen nuorille ammattiin valmistautumista varten; koulutuskurssien tarjoaminen nuorille työmarkkinoille siirtymistä varten; nuorille tarkoitettu ammattikoulutus; neuvonta-, opetus- ja koulutuskurssien pitäminen nuorille ja aikuisille” sekä seuraavia luokan 43 palveluita: ”tilapäismajoitus; tilapäismajoituspalvelut”.

Tavaramerkissä on myös edellä tarkemmin kuvattu kuvioelementti. Kuvioelementin eri osat eli ympyrä, aaltoviivat ja sydämen puolikasta muistuttava kuvio ovat yksinkertaisia geometrisiä kuvioita tai niihin rinnastettavissa olevia kuvioita, jotka eivät sellaisinaan ole erottamiskykyisiä. Nyt kysymyksessä olevassa kuvioelementissä nämä yksittäiset osat kuitenkin muodostavat yhdessä näistä yksittäisistä osista erillisen tyylitellyn ja abstraktin kokonaisuuden, jota ei mainitulla perusteella ole pidettävä sellaisenaan erottamiskyvyttömänä. Tältä osin ei ole ratkaisevaa merkitystä myöskään sillä, että jokin kuvion yksittäinen osa mahdollisesti viittaisi diakoniaan liittyvään symboliikkaan.

Nyt kysymyksessä olevan sana- ja kuvioelementeistä muodostuvan tavaramerkin erottamiskykyä tulee kuitenkin tarkastella kokonaisuutena.

Tavaramerkissä pääosin punainen kuvioelementti sijaitsee mustalla kirjoitetun sanaosan Diakonissalaitos yläpuolella ja on kooltaan suunnilleen samansuuruinen. Näin ollen sanaosa ei ole yksin merkin hallitseva osa.

Markkinaoikeus katsoo, että vaikka tavaramerkin sanaosaa Diakonissalaitos on edellä todetuin tavoin pidettävä ainakin osaa kysymyksessä olevista luokkien 41 ja 43 palveluista sekä luokan 44 palveluita kuvailevana ja siten näiltä osin erottamiskyvyttömänä, tavaramerkin voidaan arvioida muodostavan sen kuviollisuus huomioon ottaen kokonaisuuden, jonka ei ole kokonaisuutena arvioiden katsottava suoraan kuvailevan tällaisia palveluita. Näin ollen vaikka tavaramerkin sanaosa ei ainakaan edellä tarkoitettujen palveluiden osalta sellaisenaan saa suojaa nyt kysymyksessä olevan tavaramerkin perusteella, markkinaoikeus katsoo, että tavaramerkki kokonaisuutena arvioiden ei ole kuvaileva ja siten erottamiskyvytön suhteessa mihinkään rekisteröinnin kattamiin palveluihin. Kysymyksessä olevan kuviomerkin ei myöskään voida katsoa olevan erottamiskyvytön sen vuoksi, että sen sanaosaan kohdistuisi vapaanapitotarve taikka silläkään perusteella, mitä valittaja on esittänyt merkin suullisesta käytöstä.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei tavaramerkkiä Diakonissalaitos (kuvio) kokonaisuutena ole pidettävä erottamiskyvyttömänä millekään rekisteröinnin kattamille palveluille. Edellä todettu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua tavaramerkin käytön perusteella väitetysti saavutetusta erottamiskyvystä.

3. Tavaramerkin suojan kohteen esittäminen rekisterissä

Tavaramerkkilain 11 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan tavaramerkkinä rekisteröitävä merkki on voitava esittää tavaramerkkirekisterissä sellaisella tavalla, että viranomaiset ja yleisö voivat määrittää tavaramerkin haltijan saaman suojan selkeän ja täsmällisen kohteen.

Tältä osin asiassa on kysymys siitä, onko rekisteröinnin kohteena oleva tavaramerkki Diakonissalaitos (kuvio) esitetty rekisterissä selkeästi ja täsmällisesti.

Markkinaoikeus toteaa, että aikaisemmin voimassa olleen tavaramerkkilain (7/1964) 15 §:n nojalla suojan piiristä on voitu niin sanotulla erottamislausumalla erottaa merkin osa, jota ei sinänsä voida rekisteröidä. Vastaavaa säännöstä ei ole voimassa olevassa tavaramerkkilaissa. On varsin tavanomaista, että tavaramerkki koostuu useista eri osista, joista jokainen yksittäinen osa ei välttämättä ole sellaisenaan erottamiskykyinen. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö tavaramerkki olisi esitetty tavaramerkkilain 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa edellytetyllä tavalla siten, että viranomaiset ja yleisö voivat määrittää tavaramerkin haltijan saaman suojan selkeän ja täsmällisen kohteen. Viimeksi mainittu säännös koskee tavaramerkin selkeää ja täsmällistä esittämistapaa rekisterissä kokonaisuudessaan. Säännöksen tarkoitus on toinen kuin edellä mainitulla erottamislausumalla, jolla on aikaisemmin voitu erottaa merkin osa suojan piiristä. Tavaramerkin Diakonissalaitos (kuvio) on näin ollen katsottava täyttävän tavaramerkkilain sanotun vaatimuksen.

4. Harhaanjohtavuutta koskeva valitusperuste

Tavaramerkkilain 12 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan tavaramerkkiä ei rekisteröidä, jos se on omiaan johtamaan yleisöä harhaan.

Valittaja on esittänyt tavaramerkin Diakonissalaitos (kuvio) olevan harhaanjohtava, koska tavaramerkistä puuttuu vastaajan paikkakuntaa määrittävä etuliite ”Helsingin” ja koska kaikki diakonissalaitokset ovat perinteisesti toimineet omalla maantieteellisellä toiminta-alueellaan.

Jotta harhaanjohtavuutta koskeva rekisteröintieste soveltuisi, Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan edellytyksenä on, että merkki on tosiasiallisesti harhaanjohtava tai on olemassa riittävän vakava kuluttajien harhaanjohtamista koskeva vaara (ks. tuomio 30.3.2006, Emanuel, C-259/04, EU:C:2006:215, 47 kohta).

Markkinaoikeus toteaa, että tavaramerkkioikeudellinen harhaanjohtavuus tarkoittaa sitä, että tavaramerkki itsessään johtaisi yleisöä harhaan. Nyt kysymyksessä olevan tavaramerkin haltija on diakonissalaitos, eikä tavaramerkin sanaelementti itsessään sisällä viittausta maantieteelliseen alkuperään. Tavaramerkki ei siten ole omiaan antamaan harhaanjohtavaa käsitystä rekisteröinnin kattamien palvelujen maantieteellisestä alkuperästä tai siitä, että tavaramerkin kattamat palvelut tuottaisi jokin muu taho kuin tavaramerkin haltija. Sillä, onko diakonissalaitoksia useita ja toimivatko ne eri alueilla, ei ole merkitystä asian arvioinnissa.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että tavaramerkki Diakonissalaitos (kuvio) ei ole tavaramerkkilain 12 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla harhaanjohtava.

5. Johtopäätös

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että rekisteröity tavaramerkki numero 275619 Diakonissalaitos (kuvio) on erottamiskykyinen kaikille rekisteröinnin kattamille palveluille luokissa 35, 36, 41, 43 ja 44. Tavaramerkki on esitettävissä rekisterissä tavaramerkkilaissa edellytetyllä tavalla, eikä tavaramerkki ole myöskään harhaanjohtava. Valitus on näin ollen hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Markus Mattila ja Mirva Näsi.

Tämä asiakirja on sähköisesti varmennettu tuomioistuimen asianhallintajärjestelmässä.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.