Asian tausta

Markkinaoikeus on 16.5.2022 antamallaan tuomiolla ja välituomiolla numerot 23/22 ja 24/22 asiassa diaarinumero 2020/457, joka on tullut vireille 5.11.2020, BMW:n vaatimuksesta

1. vahvistanut, että Vannetukku loukkaa elinkeinotoiminnassaan EU-tavaramerkkiä numero 14015143 BMW (kuvio) Suomessa tarjoamalla, saattamalla markkinoille, varastoimalla edellä mainittuja tarkoituksia varten, maahantuomalla ja maastaviemällä vanteita ja vanteisiin kuuluvia keskimerkkejä markkinaoikeuden ratkaisun liitteestä ilmenevällä Blaukreuz-tunnuksella sekä käyttämällä mainonnassa ratkaisun liitteestä ilmenevää Blaukreuz-tunnusta; ja
2. kieltänyt Vannetukkua 100.000 euron sakon uhalla jatkamasta tai toistamasta edellä tuomiolauselman kohdassa 1 tarkoitettua loukkausta.

Markkinaoikeuden 16.5.2022 antamasta tuomiosta ja välituomiosta ilmenevin tavoin asian diaarinumero 2020/457 käsittelyä muilta osin (muun ohella BMW:n esittämät hyvitys- ja vahingonkorvausvaatimukset) jatketaan sen jälkeen, kun edellä mainitut välituomio ja tuomio ovat saaneet lainvoiman.

Vannetukku on hakenut valituslupaa mainittuun tuomioon ja välituomioon. Korkeimman oikeuden 27.12.2022 antaman päätöksen numero 2017 mukaan valituslupaa ei myönnetä.

Markkinaoikeus on 7.7.2023 antamallaan päätöksellä numero 329/2023 BMW:n vaatimuksesta määrännyt

1. Vannetukun 50.000 euron sakon uhalla toimittamaan markkinaoikeuteen kirjanpitolain edellyttämät osto- ja myyntitositteet jokaisesta sen myymästä, ostamasta, maahantuomasta tai maasta viemästä vanteesta ja keskimerkistä, jota on myyty tai markkinoitu markkinaoikeuden 16.5.2022 asiassa diaarinumero 2020/457 antaman välituomion tuomiolauselman 1 kohdassa tarkoitetulla Blaukreuz-tunnuksella riippumatta siitä, onko tunnus kiinnitetty itse tuotteeseen vai ei, viiden vuoden ajalta ennen kanteen vireille tuloa eli 5.11.2015 alkaen aina tämän markkinaoikeuden päätöksen antamispäivään asti; sekä
2. Vannetukun 50.000 euron sakon uhalla toimittamaan markkinaoikeuteen todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 7 a §:n mukaiset tarpeelliset tiedot, eli

2.1) tavaroiden tuottajien, valmistajien, jakelijoiden, toimittajien, haltijoiden sekä tukku- ja vähittäiskauppiaiden nimet ja osoitteet ja

2.2) tiedot tuotettujen, valmistettujen, toimitettujen, vastaanotettujen tai tilattujen tavaroiden määrästä sekä niistä saaduista hinnoista,

jokaisesta sen myymästä, ostamasta, maahantuomasta tai maasta viemästä vanteesta ja keskimerkistä, jota on myyty tai markkinoitu edellä mainitun välituomion tuomiolauselman 1 kohdassa tarkoitetulla Blaukreuztunnuksella riippumatta siitä, onko tunnus kiinnitetty itse tuotteeseen vai ei, viiden vuoden ajalta ennen kanteen vireille tuloa eli 5.11.2015 alkaen aina tämän markkinaoikeuden päätöksen antamispäivään asti.

Markkinaoikeuden päätöksen numero 329/2023 mukaan edellä mainitut asiakirjat ja tiedot on toimitettava markkinaoikeuteen viimeistään 60 päivän kuluttua siitä, kun kyseinen päätös on annettu tiedoksi Vannetukulle. Markkinaoikeuden päätöksen mukaan siihen ei saa hakea muutosta erikseen valittamalla.

BMW on markkinaoikeuteen 21.12.2023 toimittamassaan lausumassa esittänyt jäljempänä todetun vaatimuksensa Vannetukulle asetettujen uhkasakkojen tuomitsemisesta maksettavaksi.

Vannetukku on antanut asiassa lausuman 25.1.2024.

BMW on antanut asiassa lausuman 15.3.2024.

Vannetukku on antanut asiassa lausuman 5.4.2024.

BMW on antanut asiassa lausuman 15.4.2024.

Kantajan hakemus uhkasakkojen tuomitsemisesta maksettavaksi

Vaatimukset

Bayerische Motoren Werke Aktiengesellschaft on vaatinut, että markkinaoikeus määrää markkinaoikeuden 7.7.2023 antamassa päätöksessä numero 329/2023 annettujen asiakirjan esittämistä ja tiedonsaantia koskevien määräysten 1 ja 2 noudattamisen tehostamiseksi asetetut uhkasakot, yhteensä 100.000 euroa, vannetukku.fi Oy:n maksettavaksi täysimääräisinä.

Perusteet

Vannetukun väite siitä, ettei markkinaoikeuden 7.7.2023 antamaa päätöstä numero 329/2023 olisi annettu Vannetukulle tiedoksi, on perusteeton. Päätös on 7.7.2023 lähetetty tiedoksi Vannetukun asiamiehen sähköpostiosoitteeseen, joka on ilmoitettu prosessiosoitteena. Vannetukun asiamies on myös Vannetukun itsensä toteamin tavoin välittänyt päätöksen tiedoksi edelleen Vannetukulle.

Vannetukku ei ole missään vaiheessa ilmoittanut, että sen prosessiosoite olisi muuttunut, vaan prosessiosoite on pysynyt samana koko asian vireilläoloajan. Prosessisosoitteen tarkoituksena on lain sanamuodon mukaisesti toimia osoitteena, johon asiaa koskevat kutsut, kehotukset ja ilmoitukset voidaan lähettää. Oikeuskäytännössä on nimenomaisesti katsottu, että sähköpostiosoitteen ilmoittamisen prosessiosoitteena on voitu katsoa ilmaisevan suostumusta päätöksen sähköiselle tiedoksiannolle.

Koska markkinaoikeuden päätöksen numero 329/2023 tiedoksianto on tapahtunut, siinä asiakirjojen ja tietojen toimittamiselle asetettu 60 päivän pituinen määräaika on alkanut kulua. Vannetukku ei ole noudattanut mainitussa päätöksessä annettuja määräyksiä asetetussa määräajassa, eikä noudattamatta jättämiselle ole pätevää syytä. Uhkasakot, yhteensä 100.000 euroa, on siten tuomittava uhkasakkolain 10 §:n nojalla maksettavaksi täysimääräisinä.

Vannetukun on alkuperäisen haastehakemuksen tiedoksi saatuaan tullut varautua esittämään siinä esitettyjen editio- ja tiedonsaantivaatimuksien mukaisia asiakirjoja ja tietoja. Markkinaoikeudelta syksyllä 2023 saatujen tietojen mukaan Vannetukku ei kuitenkaan ole toimittanut mitään päätöslauselman mukaisia asiakirjoja tai tietoja markkinaoikeudelle. BMW on sittemmin marraskuussa 2023 tiedustellut Vannetukulta, tuleeko Vannetukku vapaaehtoisesti toimittamaan päätöslauselman mukaiset asiakirjat ja tiedot markkinaoikeudelle. BMW ei ole saanut vastausta tähän tiedusteluun.

Vannetukun väite markkinaoikeuden päätöksessä annettujen määräysten täytäntöönpanokelvottomuudesta on virheellinen. Markkinaoikeuden päätöksessä todetuin tavoin Vannetukku ei ole aikaisemmin edes väittänyt, ettei BMW:n asiakirjojen tai tietojen esittämisvaatimus olisi riittävän yksilöity. Markkinaoikeus onkin katsonut, että vaatimus on hyväksyttävissä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO 2019:7 asetetut kriteerit huomioiden.

Ei ole uskottavaa, ettei Vannetukulla yhtiönä, joka harjoittaa melko laajaa liiketoimintaa, olisi mitään vaadittuja asiakirjoja tai tietoja, eikä se siten pystyisi toimittamaan niitä markkinaoikeudelle. Vannetukku ei ole myöskään edes väittänyt, että kaikki puheena oleva tositeaineisto olisi hävitetty.

Myös asianosaisten välisessä aiemmassa riita-asiassa Vannetukku on toimittanut jossain määrin vaadittuja asiakirjoja ja tietoja. Myös kyseisessä aiemmassa asiassa Vannetukku väitti, ettei sen tositteista ilmenisi myydyn tuotteen tuotemerkki, minkä vuoksi tositteita ei olisi mahdollista löytää tuotemerkkiperusteisesti. Tämä ei kuitenkaan pitänyt täysin paikkaansa. Kyseisen toisen asian yhteydessä Vannetukku nimittäin toimitti sellaisia myyntitositteita esimerkiksi vuosilta 2015 ja 2016, jotka sisälsivät tuotemerkkitiedon myydyn tuotteen osalta. Esillä olevassa asiassa asiakirjojen esittämismääräys ulottuu ajallisesti myös vuoden 2015 loppuun ja vuoteen 2016.

Aiemman riita-asian yhteydessä Vannetukun toimittamat myyntitositteet ovat tuotemerkin lisäksi yksilöineet myydyn tuotteen tuotekohtaisella tuotenumerolla. Siinä tapauksessa, että kaikki tositteet eivät olisi löydettävissä tuotemerkkiperusteisesti Vannetukun väittämällä tavalla esillä olevassa asiassa, ei ole uskottavaa, etteivät tositteet olisi löydettävissä muiden tunnistetietojen, kuten tuotekohtaisten tuotenumeroiden avulla.

Asianosaisten välisessä aiemmassa riita-asiassa on myös ilmennyt, että Vannetukku on ottanut jonkinlaisen uuden järjestelmän käyttöönsä vuonna 2020. Ei ole uskottavaa, ettei kyseisestä järjestelmästä pystyttäisi selvittämään mitään nyt vaadittuja asiakirjoja tai tietoja, esimerkiksi tietojen antamismääräyksen kattamia vanteiden ja keskimerkkien tuottajien, valmistajien, jakelijoiden, toimittajien, haltijoiden sekä tukku ja vähittäiskauppiaiden nimi- ja osoitetietoja. Ylipäätään ei ole uskottavaa, ettei Vannetukku liiketoimintaa harjoittavana yrityksenä olisi tietoinen niistä tahoista, joiden kanssa se on tekemisissä liiketoimintansa puitteissa.

Markkinaoikeuden määräyksen kattamat tiedot voivat ilmetä useista eri asiakirjoista, kuten tilausasiakirjoista, tilausvahvistuksista, tilauksia koskevasta kirjeenvaihdosta, toimitusvahvistuksista, laskuista, kuiteista, yrityksen myyntiraporteista sekä sopimuksista. Kun käsitellään tietojen antamismääräyksen täytäntöönpantavuutta, Vannetukun väitteet muun ohella siitä, ettei tositteita olisi olemassa, ovat siis vailla merkitystä. Mikäli jokin vaadittu tieto ei ilmene mistään asiakirjasta, se ei automaattisesti tarkoita sitä, ettei Vannetukulla olisi vaadittua tietoa hallussaan ja ettei se pystyisi sitä ilmaisemaan.

Vastaajan vastaus kantajan vaatimuksiin

Vaatimukset

Vannetukku.fi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Bayerische Motoren Werke Aktiengesellschaft:n vaatimuksen uhkasakkojen tuomitsemisesta maksettavaksi, ja esittänyt, että joka tapauksessa vaatimusta on pidettävä määrältään kohtuuttomana.

Perusteet

Markkinaoikeuden päätöstä numero 329/2023 ei ole annettu Vannetukulle tiedoksi, joten päätöksessä asetettu edition määräaika ei ole alkanut kulua. BMW:n vaatimus uhkasakkojen määräämisestä maksettaviksi on siten perusteeton.

Vannetukun asiamies on vastaanottanut yhtiön oikeudenkäyntiasiamiehenä markkinaoikeudelta 7.7.2023 annetun päätöksen numero 329/2023 sähköisesti liitetiedostona ja välittänyt markkinaoikeuden sähköpostin liitteineen edelleen Vannetukulle. Koska Vannetukun asiamiehellä ei kuitenkaan ole yleistä valtuutta ottaa vastaan yhtiön puolesta haaste- tai muita tiedoksiantoja eikä hän toimi myöskään tavaramerkkilain 28 §:n tarkoittamana asiamiehenä, kyse on ollut vain asiamiehen välittämästä informaatiosta. Editiovelvoitteen sisältävän markkinaoikeuden päätöksen toimittaminen sähköisesti asianosaisen asiamiehelle ilmoitettuun prosessiosoitteeseen ei tarkoita päätöksen todisteellista tiedoksiantoa. Päätöksen sanamuoto osoittaa, että päätös on erikseen annettava tiedoksi yhtiölle, eli päätöksen toimittaminen prosessiosoitteeseen asiamiehelle ei ole riittävää.

BMW:n vaatimus uhkasakkojen täysimääräisestä maksuunpanosta on joka tapauksessa myös määrältään kohtuuton erityisesti seuraavassa lausuttu huomioon ottaen.

Uhkasakkojen maksuunpanolle ei ole edellytyksiä, koska markkinaoikeuden päätöksen numero 329/2023 mukaista editioratkaisua ei voida tosiasiallisesti panna täytäntöön asiakirjojen esittämisen eikä myöskään tietojen antamisen osalta. Päätöslauselman mukainen editio on sanamuodoltaan niin yleinen ja yksilöimätön, ettei se täytä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO 2019:7 asetettuja kriteerejä editioratkaisun sisällöstä ja tarkkarajaisuudesta.

Tämä yksilöimättömyys ja siitä aiheutuva täytäntöönpanon asiallinen mahdottomuus on todettu myös samojen asianosaisten välillä markkinaoikeudessa käydyssä toisessa varsin samanlaisessa asiassa, jossa markkinaoikeus oli antanut käytännössä samanlaisen editioratkaisun, jota markkinaoikeuden pyynnöstä oli yritetty panna täytäntöön ulosottomiehen toimesta tässä kuitenkaan onnistumatta. Näin on siksi, ettei Vannetukun kirjanpitotositteista ilmene tuotemerkkejä tai muita sellaisia tunnistetietoja, jotka vastaisivat editiopäätöksessä tarkoitettua, eikä tällaisten tositteiden summittainen etsiminen ole mielekästä tai tuloksellista. Vannetukku toimittaa markkinaoikeudelle tätä koskevan kihlakunnanvoudin kirjeen 26.9.2022. Edellä todetun perusteella nyt kyseessä olevan markkinaoikeuden editiopäätöksen numero 329/2023 perusteluissa todettu epäuskottavuus koskien sitä, että vaaditun kaltaista selvitystä ei olisi lainkaan olemassa, ei vastaa tosiasioita.

Myös siltä osin kuin markkinaoikeuden päätöksessä numero 329/2023 on todettu, ettei Vannetukku olisi esittänyt asiassa mitään selvitystä kohtuuttomana pidettävästä selvitystyöstä, Vannetukku viittaa edellä mainittuun ulosottoviranomaisen kirjeeseen, joka todentaa Vannetukun esittämät argumentit oikeiksi.

Markkinaoikeuden editiopäätös numero 329/2023 perustuu siten monin osin virheellisisiin tulkintoihin Vannetukun tositeaineiston luonteesta. Vannetukun ei voida katsoa laiminlyöneen sille asetettua riittävän selkeää velvoitetta tavalla, josta voisi seurata uhkasakon määrääminen maksettavaksi. Vannetukkua ei voida rankaista sillä perusteella, että sen vastapuolen esittämä tosiasioita vastaamaton ja markkinaoikeuden hyväksymä editiopäätös osoittautuu sisällöltään epätäsmälliseksi, varsinkin kun Vannetukku on nimenomaisesti vedonnut asiaan jo ennen editiopäätöksen antamista.

Lisäksi ainakin ehdoton valtaosa edition tarkoittamasta tositeaineistosta on jo hävitetty tositeaineiston säilyttämisen määräaikojen päättymisen perusteella, joten editiopäätöksen tarkoittamia asiakirjoja ei ole ainakaan pääosin edes olemassa. Kirjanpitolaissa ei ole kohtaa eikä asiasta ole alemmankaan tason määräystä, jonka mukaan kirjanpitotositteesta tulisi ilmetä tuotemerkki, -numero tai vastaava tieto. Tositteet viedään kirjanpitoon numerojärjestyksessä, ja ne ilmenevät pääkirjasta, josta ei ole mahdollista etsiä tuotemerkkiä, -numeroa tai vastaavaa tietoa. Asiassa ei ole merkitystä sillä BMW:n esittämällä lakiin tai oikeuskäytäntöön perustumattomalla näkemyksellä, jonka mukaan Vannetukku olisi heti alkuperäisen haastehakemuksen saatuaan ollut velvollinen jollain lailla valmistautumaan joidenkin asiakirjojen esittämisvelvollisuuteen.

Vannetukun hallussa ei ole mitään tositeaineistoa ajalta ennen vuotta 2018. Näin ollen ja kun editioratkaisu asiallisesti kohdistuu ainakin pääosin aikaan, jolta aineisto ei ole tallessa, asiallista perustetta uhkasakon maksuunpanolle ei ole olemassa.

BMW:n vaatimus uhkasakkojen tuomitsemisesta maksettaviksi on edellä lausutuin perustein hylättävä, ja joka tapauksessa yhteensä 100.000 euron uhkasakkoja on pidettävä määrältään täysin kohtuuttomina BMW:llä oleva intressi ja asiakokonaisuus huomioon ottaen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

1. Asiassa on arvioitavana, tuleeko markkinaoikeuden 7.7.2023 antamalla päätöksellä numero 329/2023 asetetut uhkasakot tuomita Vannetukun maksettavaksi.

2. Uhkasakkolain 1 §:n 1 momentin mukaan mainittua lakia sovelletaan, kun viranomaisen antaman käskyn tai kiellon (päävelvoite) tehosteeksi asetetaan uhkasakko ja kun se tuomitaan maksettavaksi. Lain 2 §:ssä sekä lain 1 ja 2 §:n esitöissä (HE 63/1990 vp s. 8–9) esitetty huomioon ottaen mainittua lakia sovelletaan markkinaoikeudessa kummassakin edellä todetussa vaiheessa. Lain 3 §:n mukaan, jos muussa laissa tai ennen mainitun lain voimaantuloa annetussa asetuksessa on mainitusta laista poikkeavia säännöksiä, niitä sovelletaan uhkasakkolain sijasta.

3. Uhkasakkolain 10 §:n 1 momentin mukaan uhkasakon asettanut viranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä. Edellytyksenä uhkasakon tuomitsemiselle maksettavaksi on, että uhkasakon asettamista koskeva päätös on lainvoimainen, jollei päätöstä ole säädetty tai määrätty noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta.

4. Mainitun pykälän esitöiden (HE 63/1990 vp s. 14) mukaan uhkasakkoa ei voida tuomita maksettavaksi, jos päävelvoitteen noudattamatta jättämiseen on esitetty pätevä syy. Tällainen syy on esimerkiksi se, että velvoitetulta on puuttunut tosiasiallinen tai oikeudellinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Esitöiden mukaan uhkasakon tuomitsemisen yhteydessä voidaan oikeuskäytännön mukaan tutkia myös asettamispäätöksen lainmukaisuus. Jos tällöin todetaan, että laillisia edellytyksiä uhkasakon asettamiselle ei ole ollut, uhkasakkoa ei tuomita maksettavaksi.

5. Uhkasakkolain 11 §:n mukaan uhkasakko voidaan tuomita asetettua pienempänä, jos päävelvoitetta on olennaiselta osalta noudatettu tai velvoitetun maksukyky on merkittävästi alentunut taikka uhkasakon määrän alentamiseen on muu perusteltu syy.

6. Mainitun pykälän esitöiden (HE 63/1990 vp s. 15) mukaan säännös antaa tuomitsemisesta päättävälle viranomaiselle laajan harkintavallan ottaa huomioon kulloinkin ratkaistavan asian edellyttämät uhkasakon määrän alentamista puoltavat seikat. Käytännössä tärkein peruste on velvoitteen osittainen täyttäminen. Alentamiskynnyksen tulee olla verraten korkea.

2 Uhkasakkojen tuomitseminen maksettavaksi

7. Vannetukku ei ole miltään osin täyttänyt sille markkinaoikeuden 7.7.2023 antamassa päätöksessä numero 329/2023 asetettuja määräyksiä 1 ja 2. Päätökseen on mahdollista hakea muutosta myöhemmin pääasian yhteydessä, mutta päätös on määrätty noudatettavaksi ennen sen lainvoimaisuutta.

8. Vannetukku on vedonnut asiassa ensinnäkin siihen, että markkinaoikeuden päätöstä numero 329/2023 ei ole annettu Vannetukulle tiedoksi, jolloin päätöksessä asetettu 60 päivän määräaika asiakirjojen ja tietojen toimittamiseksi ei olisi alkanut kulua.

9. Markkinaoikeuden päätös numero 329/2023 on päätöksen antamispäivänä 7.7.2023 toimitettu sähköpostitse asianajajalle, joka on edustanut Vannetukkua esillä olevassa asiassa. Kuten Vannetukun lausumassa 25.1.2024 on todettu, Vannetukun asiamies on vastaanottanut päätöksen 7.7.2023 ja välittänyt sen edelleen Vannetukulle.

10. Asiassa sovellettavan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 6 luvun 8 §:n 4 momentin mukaan markkinaoikeuden on lähetettävä ratkaisustaan kappale kaikille asianosaisille. Kappale ratkaisusta saadaan lähettää postitse, jollei muuta tiedoksiantotapaa pidetä tarpeellisena. Kyseisen säännöksen esitöiden (HE 124/2012 vp s. 73) mukaan kappale ratkaisusta saadaan lähettää joustavimmalla mahdollisella tavalla eli postitse asianosaisen viimeksi ilmoittamalla osoitteella, jollei muuta tiedoksiantotapaa pidetä tarpeellisena. Markkinaoikeuden tulee käyttää todisteellista tiedoksiantotapaa, kuten esimerkiksi vastaanottotodistusta vastaan tapahtuvaa tiedoksiantoa, silloin kun on tarpeen saada täysi varmuus siitä, että asianosainen saa tiedon ratkaisusta.

11. Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 17 §:n mukaisesti, jollei mainitusta laista tai tavaramerkkilaista muuta johdu, esillä olevan asian käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään riita- ja hakemusasioiden käsittelystä käräjäoikeudessa.

12. Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 16 §:n 3 momentin mukaan, milloin sitä, jolle tiedoksianto on osoitettu, edustaa vireillä olevassa asiassa asiamies, saadaan tiedoksianto toimittaa asiamiehelle.

13. Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja, jos tuomioistuin niin määrää. Kyseisen säännöksen esitöiden (HE 318/2010 vp s. 56 ja 57) mukaan puheena olevassa momentissa säädetystä valtakirjan esittämisvelvollisuudesta pääsääntöisesti luovutaan. Esitöiden mukaan myös sähköinen asiointi on osaltaan tehnyt aiemman säännöksen vanhentuneeksi, ja ehdotus helpottaa asiointia tuomioistuimissa, vaarantamatta asianosaisten oikeusturvaa. Esitöiden mukaan kaikkien oikeudenkäyntiasiamiesten osalta riittävää on lähtökohtaisesti asiamiehen oma ilmoitus hänellä olevasta valtuutuksesta.

14. Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan mainittua lakia sovelletaan muun ohella tuomioistuinasian sähköiseen päätöksen tiedoksiantoon, jollei muualla laissa toisin säädetä. Lain 19 §:ssä säädetään tavallisesta sähköisestä tiedoksiannosta. Pykälän 1 momentin mukaan muu kuin 18 §:ssä tarkoitettu asiakirja voidaan antaa tiedoksi asianomaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan. Lain 19 §:n 2 momentin mukaan asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

15. Markkinaoikeus toteaa, että Vannetukkua on esillä olevassa asiassa koko prosessin ajan edustanut sama asiamies, joka on asianajaja. Asiassa ei ole ilmennyt mitään seikkoja, joiden perusteella markkinaoikeus olisi pitänyt tarpeellisena erillisen valtakirjan pyytämistä kyseiseltä asiamieheltä. Kyseisen asianajajan yhteystiedot, mukaan lukien sähköpostiosoite, on ilmoitettu asiassa Vannetukun prosessiosoitteena, ja Vannetukun lausumassa 25.1.2024 on myös nimenomaisesti todettu, että asiamies on saanut markkinaoikeuden nyt kyseessä olevan päätöksen 7.7.2023 ja lähettänyt sen edelleen päämiehelleen. Markkinaoikeus päätös numero 329/2023 on näin ollen katsottava annetun Vannetukulle tiedoksi siten, että päätöksessä todettu 60 päivän määräaika on alkanut kulua. Mainittu määräaika on sittemmin myös päättynyt.

16. Vannetukku on vedonnut asiassa lisäksi siihen, että markkinaoikeuden päätöksen numero 329/2023 sisältämä asiakirjojen ja tietojen esittämisvelvollisuus on sanamuodoltaan niin yleinen ja yksilöimätön, ettei se ole tosiasiallisesti pantavissa täytäntöön. Vannetukku on vedonnut tältä osin erityisesti asianosaisten välisessä erillisessä riita-asiassa toimitettuun ulosottoviranomaisen kirjeeseen 26.9.2022, josta Vannetukun mukaan ilmenee, ettei Vannetukun kirjanpitotositteista ilmene tuotemerkkejä tai muita sellaisia tunnistetietoja, jotka vastaisivat markkinaoikeuden päätöksessä tarkoitettua.

17. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen KKO 2019:7 (kohdat 15–17) mukaan asiakirjan esittämistä koskevassa vaatimuksessa asiakirjat on yksilöitävä niin tarkoin, että esittämismääräyksen saaja pystyy sitä noudattamaan ja että määräys voidaan tarvittaessa panna täytäntöön. Asiakirjan tulee olla löydettävissä ja erotettavissa haltijansa muista vastaavista asiakirjoista. Merkityksellisen asiakirja-aineiston saaminen todisteeksi ei kuitenkaan saa olla asianosaiselle käytännössä mahdotonta tai kohtuuttoman vaikeaa liiallisen yksilöintivaatimuksen takia. Asianosaisen oikeus ajaa asiaansa ja aineellisen totuuden selvittämisen tavoite tukevat ennemmin joustavaa kuin tiukkaa yksilöintivaatimuksen tulkintaa.

18. Vannetukun vetoamassa ulosottoviranomaisen kirjeessä on todettu muun ohella, että markkinaoikeuden kyseisessä aiemmassa asiassa antamassa asiakirjan esittämistä ja tiedonsaantia koskevassa päätöksessä ei ole yksilöity Vannetukun asiakirjoja sillä tavoin, että ne olisivat kohtuudella erotettavissa muista vastaavista asiakirjoista, ja että päätöksessä määrättyä ulosottomiehen selvitysvelvollisuutta ei ole toteutettavissa enempää ilman Vannetukulle määrättyä vastaavaa tietojen luovuttamis- ja selvittämisvelvollisuutta.

19. Markkinaoikeus toteaa, että tässä asiassa ei voida antaa ratkaisevaa merkitystä sille, että asianosaisten välisessä sinänsä samankaltaisessa mutta täysin erillisessä tavaramerkki ja mallioikeudellisessa riita-asiassa nyt kyseessä olevan kaltaista selvitystä tietyltä, osittain toiselta ajanjaksolta ei ole voitu ainakaan kyseessä olleen markkinaoikeuden päätöksen perusteella ulosottoviranomaisen toimesta toimittaa. Vannetukku ei ole esillä olevassa asiassa esittänyt mitään muuta selvitystä nyt kyseessä olevista kirjanpidollisista tositteistaan taikka markkinaoikeuden päätöksen numero 329/2023 määräyksessä 2 tarkoitetuista liikekumppaneistaan tai niitä koskevien tietojen olemassaolosta.

20. Edellä todetun perusteella ja ottaen huomioon muun ohella kirjanpitolain määräykset markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole todettavissa, ettei Vannetukku olisi edes itse voinut löytää ja erottaa kirjanpito- tai muusta aineistostaan markkinaoikeuden päätöksen numero 329/2023 määräyksen 1 mukaisia tositteita tai määräyksen 2 mukaisia tietoja jossakin muodossa. Vannetukku ei ole siten näyttänyt, että siltä olisi tällä perusteella puuttunut tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa markkinaoikeuden päätöksessä numero 329/2023 asetettuja päävelvoitteita.

21. Vielä Vannetukku on vedonnut asiassa siihen, että ainakin ehdoton valtaosa markkinaoikeuden päätöksessä numero 329/2023 tarkoitetusta tositeaineistosta on jo hävitetty tositeaineiston säilyttämisen määräaikojen päättymisen perusteella, joten kyseisiä asiakirjoja ei ole ainakaan pääosin olemassa. Vannetukun mukaan sen hallussa ei ole mitään tositeaineistoa ajalta ennen vuotta 2018.

22. Markkinaoikeuden päätöksen numero 329/2023 määräyksillä 1 ja 2 Vannetukku on velvoitettu toimittamaan tiettyjä tositteita ja tietoja
ajalta 5.11.2015–7.7.2023.

23. Kirjanpitoaineiston säilytysajoista on säädetty kirjanpitolain 2 luvun 10 §:ssä. Mainitun pykälän 1 momentin mukaan tilinpäätös, toimintakertomus, kirjanpidot, tililuettelo sekä luettelo kirjanpidoista ja aineistoista on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä siten, että lain 6, 7 ja 9 §:n vaatimukset täyttyvät. Pykälän 2 momentin mukaan, jollei muualla laissa ole säädetty pitempää määräaikaa säilyttämiselle, tilikauden tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto sekä muu kuin 1 momentissa mainittu kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt siten, että 6, 7 ja 9 §:n vaatimukset täyttyvät.

24. Markkinaoikeus katsoo, ettei BMW ole esittänyt asiassa sellaista selvitystä, jonka perusteella Vannetukun ilmoituksen paikkansapitävyys voitaisiin kyseenalaistaa siten, etteikö Vannetukulla olisi ollut kyseessä olevien määräysten 1 ja 2 noudattamatta jättämiselle tosiasiallisen mahdottomuuden vuoksi uhkasakkolain 10 §:n 1 momentissa tarkoitettu pätevä syy koskien tositteita ja tietoja ajalta ennen 1.1.2017. Sen sijaan ottaen huomioon edellä Vannetukun esittämästä selvityksestä muutoin todettu, Vannetukun ei ole katsottava näyttäneen, että vaadittu selvitys olisi muilta osin hävitetty.

25. Koska Vannetukku ei ole miltään osin täyttänyt sille markkinaoikeuden 7.7.2023 antamassa päätöksessä numero 329/2023 asetettuja määräyksiä eikä määräysten noudattamatta jättämiseen ole esitetty pätevää syytä muutoin kuin tiettyjen, melko lyhyttä ajanjaksoa koskevien tositteiden ja tietojen osalta, markkinaoikeus katsoo, että määräysten tehosteeksi asetetut uhkasakot on tuomittava Vannetukun maksettavaksi osittain asetettua pienempänä siten, että tuomittava määrä on yhteensä 85.000 euroa. Uhkasakkojen määrän alentamiseen enemmälti ei ole esitetty perusteltua syytä.

Päätöslauselma

Markkinaoikeuden 7.7.2023 antamassa päätöksessä numero 329/2023 annettujen määräysten tehosteeksi asetetut uhkasakot tuomitaan vannetukku.fi Oy:n maksettavaksi yhteensä 85.000 euron määräisenä. Markkinaoikeus hylkää Bayerische Motoren Werke Aktiengesellschaftin vaatimuksen enemmälti.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 15.7.2024.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Mirva Näsi ja Tobias von Schantz.

Lainvoimaisuus

Lainvoimainen