Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 10.2.2022 (liitteenä)

Asian tausta

John Deere Forestry Oy on 29.1.2013 hakenut patenttia keksinnölle nimeltä ”Menetelmä ja järjestelmä työkoneen puomiston ohjaamiseksi kärkiohjauksella”.

Patentti- ja rekisterihallitus on 10.2.2022 hylännyt patenttihakemuksen FI 20135085.

John Deere Forestry Oy on valittanut päätöksestä markkinaoikeuteen.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

John Deere Forestry Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin myöntämiseksi ensisijaisessa muodossa tai toissijaisesti palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle patenttihakemuksen tekniseen tutkimukseen ensisijaisen patenttivaatimusasetelman mukaisessa muodossa tai toissijaisesti valittajan markkinaoikeudelle toimittaman (jäljempänä vaihtoehtoinen 1–10. patenttivaatimusasetelma) patenttivaatimusasetelman mukaisessa muodossa.

John Deere Forestry Oy on myös vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Patentti- ja rekisterihallituksen korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut.

Perusteet

John Deere Forestry Oy on esittänyt, että patenttihakemuksen selitys on niin selvä, että alan ammattimies kykenee käyttämään keksintöä, ja että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa olennaisesti tunnetusta tekniikasta.

Patenttihakemuksen selityksessä on esitetty, että ohjausjärjestelmän tiedonkäsittely-yksikköön on ohjelmoitu ohjelma, joka laskee eri puomeja liikuttaville toimilaitteille tarvittavat liikenopeudet kinemaattisia yhtälöitä käyttäen siten, että haluttu puomiston pään liikesuunta ja -nopeus toteutuvat mahdollisimman hyvin, ja että laskenta perustuu MS:n diplomityössä esitetyllä tavalla esimerkiksi Denavit-Hartenberg notaatioon. Tällöin alan ammattimies kykenee toteuttamaan keksinnön, kun hänellä on tiedossa optimoinnin tavoitteena oleva mahdollisimman suuri puomiston pään liikenopeus, jonka suhteen mainittua matemaattista mallia laskennassa hyödynnetään.

Mahdollisimman suuren liikenopeuden määrittäminen voi tapahtua esimerkiksi iteroimalla eli laskemalla useita vaihtoehtoisia puomiston eri puomien liikkeiden jakautumisia ja sen jälkeen valitsemalla niistä sen, joka tuottaa suurimman puomiston pään liikenopeuden helpoimmin (painottamalla jonkin puomin liikettä).

Alan ammattimiehelle on selvää, että myös itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteessä ”määrätään automaattisesti ohjaimen (50, 52) asennon ja puomistolla (22) saavutettavan puomiston pään (38) maksimiliikenopeuden perusteella siten” esitetty ohjaimen asento vaikuttaa kärkiohjausta käytettäessä ratkaisevasti siihen suuntaan, mihin puomiston pää liikkuu, ja siten myös niihin nopeuksiin, joilla yksittäiset puomit liikkuvat.

Itsenäisen patenttivaatimuksen edellä mainitun piirteen mukainen maksimiliikenopeus tarkoittaa suurinta nopeutta, jolla puomiston pää saadaan kulloisessakin tilanteessa liikkumaan. Se käy ilmi itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 itsestään, koska patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa määritellään ”...käyttäjän työkoneessa olevilla ohjaimilla ohjaama puomiston pään liikesuunta ja -nopeus toteutetaan…”.

Puomien painotus suoritetaan selityksessä esitetyn mukaisesti. Puomiston eri puomien nopeuksien määrittäminen tapahtuu eri puomien liikenopeuksia painottamalla saavutettavaan puomiston pään maksimiliikenopeuteen perustuen eli valitsemalla puomiston liikenopeuksien painotukset siten, että puomiston pää liikkuu sillä kyseisellä ohjaimen asennolla mahdollisimman nopeasti eli maksimiliikenopeudella.

Toissijaiset patenttivaatimusasetelmat 1–10 ovat täsmällisiä ja keksinnöllisiä ja siten patentoitavissa.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että patenttihakemuksen selitys ei ole niin selvä, että alan ammattimies pystyy käyttämään keksintöä, ja että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei eroa olennaisesti tunnetusta tekniikasta. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan patenttihakemuksen selityksessä kärkiohjauksesta esitetty viittaus esitettyyn toiseen julkaisuun, MS:n diplomityöhön, ei riitä tekemään selityksestä niin selvää, että alan ammattimies voisi käyttää keksintöä itsenäisen patenttivaatimuksen piirteiden ”puomiston (22) eri puomien (24, 26, 28) liikenopeudet eli puomiston pään (38) liikkeiden jakautuminen yksittäisille puomeille (24, 26, 28) määrätään automaattisesti ohjaimen (50, 52) asennon ja puomistolla (22) saavutettavan puomiston pään (38) maksimiliikenopeuden perusteella siten, että ohjausjärjestelmässä oleva ohjelmisto toimii niin, että se toteuttaa suurimman osan liikkeestä sillä puomilla (24, 26, 28), joka helpoimmin saa puomiston pään (38) liikkumaan mahdollisimman nopeasti” mukaisesti.

Patentti- ja rekisterihallitus on lisäksi esittänyt, ettei patenttihakemuksesta käy millään tavalla ilmi se, että puomiston eri puomien nopeuksien määrittäminen tapahtuisi eri puomien liikenopeuksia painottamalla puomiston pään maksimiliikenopeuteen perustuen eli valitsemalla puomiston liikenopeuksien painotukset siten, että puomiston pää liikkuu sillä kyseisellä ohjaimen asennolla mahdollisimman nopeasti eli maksimiliikenopeudella.

Patentti- ja rekisterihallitus on vielä esittänyt, että itsenäinen patenttivaatimus 1 on epätäsmällinen, koska itsenäinen patenttivaatimus käsittää termin ”suurimman osan”, ja termit ”helpoimmin” ja ”mahdollisimman”.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että kaikissa vaihtoehtoisissa patenttivaatimusasetelmissa 1–10 itsenäinen patenttivaatimus 1 ei eroa olennaisesti tunnetusta tekniikasta ja sisältää ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 epätäsmällisiä piirteitä.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on John Deere Forestry Oy:n valituksen johdosta käsiteltävänä ensimmäisenä kysymys siitä, onko keksintö esitetty niin selvästi, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Toiseksi on mahdollisesti arvioitava, onko keksintö keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää.

John Deere Forestry Oy on esittänyt lisäksi vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 1–10.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 8 §:n 2 momentin mukaan patenttihakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata (patenttivaatimus). Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti, milloin: 1) patentti on myönnetty, vaikkei 1, 1 a, 1 b ja 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty; 2) patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole esitetty niin selvästi, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä; 3) patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä; tai 4) patenttisuojaa on laajennettu sen jälkeen, kun 19 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on annettu.

3 Ensisijainen patenttivaatimusasetelma

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 kohdistuu menetelmään työkoneen puomiston ohjaamiseksi kärkiohjauksella. Ensisijaisessa patenttivaatimusasetelmassa on lisäksi epäitsenäiset patenttivaatimukset 2–16 ja järjestelmään työkoneen puomiston ohjaamiseksi kärkiohjauksella kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 17–18.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 on seuraava:

a) Menetelmä työkoneen (10; 44) puomiston (22) ohjaamiseksi kärkiohjauksella, jossa menetelmässä

b) puomisto (22) käsittää ainakin kaksi työkoneeseen (10; 44) ja toisiinsa nivelöidysti kiinnitettyä puomia (24, 26, 28),

c) joita liikutetaan työkoneeseen (10; 44) ja toisiinsa nähden työkoneessa (10; 44) olevalla ohjausjärjestelmällä ohjattavilla toimilaitteilla (32, 34, 36) ja

d) jossa menetelmässä käyttäjän työkoneessa (10; 44) olevilla ohjaimilla (50, 52) ohjaama puomiston pään (38) liikesuunta ja -nopeus toteutetaan puomiston (22) eri puomien (24, 26, 28) liikenopeuksia käyttäen,

e) puomiston (22) eri puomien (24, 26, 28) liikenopeudet eli puomiston pään (38) liikkeiden jakautuminen yksittäisille puomeille (24, 26, 28)

f) määrätään automaattisesti ohjaimen (50, 52) asennon ja puomistolla (22) saavutettavan puomiston pään (38) maksimiliikenopeuden perusteella siten, että

g) ohjausjärjestelmässä oleva ohjelmisto toimii niin, että se toteuttaa suurimman osan liikkeestä sillä puomilla (24, 26, 28),

3.1 Selityksen riittävyys

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään esittänyt, että keksinnön selitys ei ole niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä. Patenttihakemuksesta ei selviä, millä tavalla itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen f) mukainen puomiston pään maksimiliikenopeus vaikuttaa piirteen e) mukaisiin eri puomien liikenopeuksiin ja millä tavalla piirteen e) mukaiset liikenopeudet jakautuvat eri puomien kesken, jotta piirteen f) mukainen puomiston pään maksimiliikenopeus saavutettaisiin. Lisäksi patenttihakemuksen selityksen mukaan puomiston pään liikkeen jakautuminen yksittäisille puomeille tapahtuu puomiston asennon perusteella toisin kuin patenttivaatimuksen piirteessä f) on määritelty.

John Deere Forestry Oy on esittänyt, että patenttihakemuksen selityksessä on esitetty, että ohjelma laskee eri puomeja liikuttaville toimilaitteille tarvittavat liikenopeudet kinemaattisia yhtälöitä käyttäen ja että laskenta perustuu esimerkiksi Denavit-Hartenberg notaatioon ja että puomien painotus suoritetaan patenttihakemuksen selityksessä esitetyn mukaisesti.

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirre f), jonka mukaan ohjaimen asento ja puomistolla saavutettava puomiston pään maksimiliikenopeus toimii perusteena, on perusasiakirjan mukaisessa itsenäisessä patenttivaatimuksessa ollut eräänä vaihtoehtoisena piirreyhdistelmänä, jonka perusteella puomiston eri puomien liikenopeudet määrätään.

Patenttihakemuksen selityksessä on esitetty, että keksinnön mukaisen menetelmän kolmannen aspektin mukaan puomiston pään liikkeen suurimmalla mahdollisella nopeudella toteuttavien puomien liikkeen osuutta painotetaan (s. 4, r. 14–16). Patenttihakemuksessa ei ole kuitenkaan kuvattu, miten ja millä tavalla painotus tulisi tehdä.

Patenttihakemuksen selityksessä koskien kuvaa 1 on esitetty, että puomiston pään liikkeen nopeus riippuu normaalitilanteessa suoraan verrannollisesti siitä, kuinka paljon ohjausvipua kyseisen liikkeen tuottavan ohjaustoiminnon suuntaan käännetään (s. 9, r. 36–s. 10, r. 1), ja että lisäksi keksinnön mukaisessa menetelmässä puomiston pään liikkeen jakautumista yksittäisille puomeille säädetään automaattisesti määrättyjen puomiston asennosta ja sijainnista riippuvien tekijöiden, kriteerien, perusteella (s. 10, r. 4–8). Patenttihakemuksessa ei ole kuitenkaan kuvattu, miten ja millä tavalla liikenopeudet jakautuvat eri puomien kesken, jotta puomiston pään maksimiliikenopeus saavutetaan.

Markkinaoikeus toteaa, että patenttihakemuksen selityksessä ei ole esitetty keksinnön olennaisia piirteitä siten, että alan ammattimies osaisi toteuttaa itsenäisen patenttivaatimuksen piirteet e)–f) patenttihakemuksen opetuksen perusteella.

Edellä oleva huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei keksinnön selitys ole niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä. Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että koska vaihtoehtoisissa patenttivaatimusasetelmissa 1–10 on samat piirteet, myöskään niiden mukaista keksintöä alan ammattimies ei voi selityksen epäselvyydestä johtuen käyttää.

4 Johtopäätös

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että nyt tarkasteltavana olevassa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 patenttisuojaa haetaan patenttilain 8 §:n vastaisesti keksinnölle, jonka selitys ei ole niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Nyt tarkasteltavina olevien patenttivaatimusten mukainen keksintö ei siten ole jo sanotun johdosta patentoitavissa. Valitus on näin ollen hylättävä. Sanottuun nähden asiassa ei siten ole tarpeen lausua muista patentoitavuuden esiteiksi esitetyistä seikoista.

5 Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että John Deere Forestry Oy joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila ja Jaakko Ritvala sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.