Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 21.3.2019(liitteenä)

Asian tausta

UPM-Kymmene Corporation on 25.5.2010 hakenut patenttia keksinnölle nimeltä ”Process and apparatus for producing hydrocarbons” (menetelmä ja laitteisto hiilivetyjen valmistamiseksi).

Patentti- ja rekisterihallitus on 15.4.2016 myöntänyt edellä mainitulle keksinnölle patentin numero FI 125931.

Neste Oyj on 16.1.2017 tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteen edellä mainittua patenttia numero FI 125931 vastaan ja vaatinut, että kyseinen patentti kumotaan kokonaisuudessaan.

Väitekäsittelyn aikana UPM-Kymmene Corporation on 14.7.2017 ja 22.1.2018 toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle muutetut patenttivaatimukset.

Patentti- ja rekisterihallitus on 21.3.2019 antamallaan päätöksellä pysyttänyt patentin numero FI 125931 voimassa muutetussa muodossa.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Neste Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen 21.3.2019 ja kumoaa patentin numero FI 125931 kokonaisuudessaan.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä on tulkittu kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 sisältävän piirteitä, joita siihen ei tosiasiassa sisälly. Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä voi olla muitakin kuin mainitussa patenttivaatimuksessa nimenomaisesti esitettyjä vaiheita, joten kyseinen patenttivaatimus ei rajoitu menetelmiin, joissa vetykäsittely on yksivaiheinen. Itsenäinen patenttivaatimus 1 ei myöskään edellytä hapenpoisto-, isomerointi- ja krakkausreaktiota, ja menetelmän mukainen syöte voi olla muutakin kuin mäntyöljyä tai raakamäntyöljyä.

Lisätty materiaali

Kysymyksessä oleva patentti sellaisena kuin se on pysytetty voimassa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisella päätöksellä käsittää sellaista, joka ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä.

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaan katalyyttisysteemi käsittää NiW-katalyyttiä Al₂O₃-kantajalla. Mainitussa patenttivaatimuksessa on siten perusasiakirjaan sisältyneeseen itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 sisältynyt määrite ”vahanpoistokatalyytti” korvattu määritteellä ”NiW-katalyytti Al₂O₃-kantajalla”.

Kysymyksessä olevan patentin selityksen mukaan katalyyttimateriaali tulee aktivoida ennen sen käyttöönottoa. Aktivointia on siten pidettävä katalyyttimateriaaliin liittyvänä olennaisena piirteenä. Keksinnön olennaisen piirteen jättäminen pois patenttivaatimuksesta suoritetulla tavalla on tuonut siihen sisältöä, jota patenttivaatimukseen ei ole alun perin sisältynyt. Kysymyksessä oleva itsenäinen patenttivaatimus 1 kattaa nimittäin myös aktivoimattoman NiW-katalyytin Al₂O₃-kantajalla.

Selityksen riittävyys

Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä on katsottu virheellisesti, että alan ammattimies kykenisi käyttämään kysymyksessä olevaa keksintöä sen selityksen perusteella itsenäisen patenttivaatimuksen 1 koko laajuudella.

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaan vetykäsittely suoritetaan lämpötilassa 280–500 °C. Patentin selitykseen sisältyy ainoastaan yksi suoritusesimerkki, jossa vetykäsittelyn suorittamisen lämpötilana on mainittu 410 °C. Patentin selityksen perusteella ei ole pidettävä uskottavana, että kysymyksessä oleva keksintö toimisi koko itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisella lämpötila-alueella.

On huomattava, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän käyttämiseksi alan ammattimiehen on valittava ainakin syöte, lämpötila, paine, syöttönopeus, vetykaasun määrä suhteessa syötteen määrään ja valmistettava tuoteseos. Kyseiset parametrit ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Näille parametrien raja-arvoille on joko esitetty laajat vaihteluvälit tai ei ole esitetty vaihteluväliä lainkaan. Parametrien arvojen toimivien yhdistelmien valitseminen edellyttäisikin merkittävää koesarjaa esimerkiksi pilottilaitoksessa.

Uutuus

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää ei ole pidettävä uutena Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainittuun viitejulkaisuun D15 nähden, kun otetaan huomioon, että menetelmän syöte voi olla muutakin kuin mäntyöljyä tai raakamäntyöljyä.

Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä on virheellisesti katsottu, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän syöte olisi vain mäntyöljyä tai raakamäntyöljyä. Mainitun patenttivaatimuksen ei ole kuitenkaan katsottava rajoittuvan vain tällaisiin menetelmiin.

Edellä mainitusta viitejulkaisusta D15 tunnetaan dieselpolttoaineiden valmistus jätetriasyyliglyseroleista (TGA) poistamalla niistä happea vedyllä (HDO). Menetelmän syötteenä ovat biologista alkuperää olevat, esimerkiksi raakamäntyöljystä saatavat triglyseridit. Ne muunnetaan vedyn läsnä ollessa yhdessä vetykäsittelyvaiheessa n‑alkaaneiksi, joista muodostuu polttoainekomponenttien seos. Vetykäsittely suoritetaan käyttämällä erityisesti NiW/γ‑Al₂O₃-katalyyttiä 300–360 °C:n lämpötilassa ja vähintään 3 MPa:n (30 barin) paineessa.

Keksinnöllisyys

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää ei ole pidettävä keksinnöllisenä ensinnäkään Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainittuun viitejulkaisuun D16 nähden.

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa edellä mainitussa viitejulkaisussa D16 esitetystä menetelmästä siltä osin, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä käytetään NiW-katalyyttiä alumiinioksidikantajalla. Kysymyksessä olevan patentin selityksen mukaan katalyytin teknisiä vaikutuksia ovat kaksoissidosten vedytys, hapen poisto vedyn avulla sekä syötteen krakkaus ja isomerointi. Viitejulkaisun D16 mukaan NiMo-katalyytin tekniset vaikutukset ovat samat. Koska erottavan piirteen ei ole katsottava omaavan teknistä vaikutusta lähimpään tekniikan tasoon verrattuna, objektiivisen teknisen ongelman on katsottava muodostavan vaihtoehtoisen katalyytin valitseminen polttoainekomponenttien valmistamiseen. Viitejulkaisun D16 mukaan katalyyttinä voidaan käyttää myös NiW-katalyyttiä alumiinioksidikantajalla. Alan ammattimiehelle olisi siten viitejulkaisun D16 perusteella ilmeistä vaihtaa NiMo-katalyytti NiW-katalyytiksi.

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää ei ole pidettävä keksinnöllisenä myöskään Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainittuun viitejulkaisuun D17 nähden.

Edellä mainitussa viitejulkaisussa D17 esitetään menetelmä hiilivetyjen, eli polttoainekomponenttien, valmistamiseksi biomassasta. Sekä NiMo- että NiW-katalyytti aluminakantajalla esitetään biomassan vedyttämiseen sopiviksi katalyyteiksi. Alan ammattimiehen olisi siten myös viitejulkaisun D17 perusteella ilmeistä vaihtaa NiMo-katalyytti NiW-katalyytiksi.

Siinäkin tapauksessa, että lähintä tekniikan tasoa katsottaisiin edustavan Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainittu viitejulkaisu D20, kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää ei ole pidettävä keksinnöllisenä edellä mainittujen viitejulkaisujen D16 ja D20 yhdistelmään eikä myöskään viitejulkaisujen D17 ja D20 yhdistelmään nähden.

Edellä mainitusta viitejulkaisusta D20 käy ilmi menetelmä polttoainekomponenttien seoksen valmistamiseksi biologista alkuperää olevasta syötteestä, esimerkiksi raakamäntyöljystä, yksivaiheisessa vetykäsittelyssä 280–500 °C:n lämpötilassa ja 30–200 barin paineessa katalyyttisysteemin läsnä ollessa. Alan ammattimiehelle olisi ollut ilmeistä valita vaihtoehtoiseksi valmistusmenetelmäksi viitejulkaisussa D20 esitetty yksivaiheinen vetykäsittely.

Mainitun viitejulkaisun D20 mukaisessa menetelmässä käytettävänä katalyyttina on NiMo, joten kysymyksessä oleva itsenäinen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D20 tunnetusta menetelmästä käytettävän katalyyttisysteemin osalta. Itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetyn NiW-katalyytin ja NiMo-katalyytin tekniset vaikutukset ovat kuitenkin samat, joten objektiivinen tekninen ongelma on vaihtoehtoisen katalyytin valinta. Edellä mainitun viitejulkaisun D16 mukaan NiW-katalyytti Al₂O₃-kantajalla sopii mäntyöljyn vetykäsittelyyn. Mainittu katalyyttisysteemi on esitetty myös edellä mainitussa viitejulkaisussa D17.

UPM-Kymmene Corporationin vastaus

Vaatimukset

UPM-Kymmene Corporation on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 sanamuodon perusteella biologista alkuperää oleva syöte voi olla vain mäntyöljyä tai raakamäntyöljyä. Mainitun patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän vetykäsittely on puolestaan yksivaiheinen, koska polttoainekomponenttien valmistaminen kyseisellä menetelmällä ei edellytä lisävetykäsittelyä. Hapenpoisto, isomerointi ja krakkaus ovat itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitettyjen piirteiden seuraus tai lopputulos, joten niiden sisällyttämistä mainittuun patenttivaatimukseen ei ole pidettävä tarpeellisena.

Lisätty materiaali

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteelle ”NiW-katalyytti Al₂O₃-kantajalla” löytyy niin sanottu tuki perusasiakirjasta. Katalyytin aktivointia on pidettävä alan ammattimiehelle ilmeisenä, mutta sitä koskevan piirteen lisäämistä patenttivaatimukseen ei ole pidettävä tarpeellisena, koska piirteen ilmeisyydellä ei ole merkitystä lisättyä materiaalia koskevan kysymyksen arvioinnissa.

Selityksen riittävyys

Kysymyksessä olevassa patentissa on esitetty prosessiolosuhteet, syötemateriaalin syöttönopeus ja vetykaasun määrä suhteessa syötteen määrään. Patenttiin sisältyvissä esimerkeissä on esitetty prosessin toteutus ja kuvissa prosessin suoritus. Alan ammattimiehen on siten katsottava voivan selityksen perusteella käyttää patenttivaatimuksissa esitettyä keksintöä.

Uutuus

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää on pidettävä uutena Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainittuun viitejulkaisuun D15 nähden.

Edellä mainitussa viitejulkaisussa D15 esitetään menetelmä, jonka syötteenä on esimerkiksi raakamäntyöljyn ja mineraaliperäisen kaasuöljyn seos. Viitejulkaisun D15 menetelmässä syöte ei ole pelkästään biologista alkuperää. Mainitussa viitejulkaisussa D15 ei myöskään esitetä, että raakamäntyöljyä sisältävän syötteen vetykäsittelyssä käytettäisiin katalyyttinä kysymyksessä olevassa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitettyä NiW:a Al₂O₃-kantajalla.

Keksinnöllisyys

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän on ensinnäkin katsottava eroavan olennaisesti Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainitusta viitejulkaisusta D16.

Edellä mainitussa viitejulkaisussa D16 esitetyn menetelmän ensimmäisessä vaiheessa valmistetaan biologista alkuperää oleva syöte vetykäsittelemällä NiMo/alumina-katalyytin läsnä ollessa n-parafiineja, joiden hiiliketjun pituus on C15–C18. Tämä vaihe vastaa tunnetun tekniikan HDO/HDS-vaihetta, jonka tuottamien n-parafiinien kylmäominaisuudet eivät ole riittävän hyvät. Mainitusta viitejulkaisusta D16 ei käy ilmi NiW-katalyyttiä Al₂O₃-kantajalla, eikä aluminaa esitetä sopivana kantajana. Viitejulkaisun D16 perusteella alan ammattimies päätyisi kaksivaiheiseen vetykäsittelymenetelmään, koska viitejulkaisun menetelmän ensimmäisessä vaiheessa saatujen n‑parafiinien kylmäominaisuudet eivät ole riittävät.

Myös Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainitussa viitejulkaisussa D17 esitetään kaksivaiheinen vetykäsittelymenetelmä, eikä siitä käy ilmi NiW/Al₂O₃-katalyytin soveltuvuutta yksivaiheiseen menetelmään. Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän on siten katsottava eroavan olennaisesti edellä mainittujen viitejulkaisujen D16 ja D17 yhdistelmästä tunnetusta menetelmästä.

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän on katsottava eroavan olennaisesti myös Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainittujen viitejulkaisujen D16 ja D20 yhdistelmästä tunnetusta menetelmästä.

Edellä mainitussa viitejulkaisussa D20 esitetyssä menetelmässä suoritetaan ensin vetykäsittely NiMo-katalyytin läsnä ollessa. Vetykäsittelystä saaduilla n-parafiineilla on huonot kylmäominaisuudet, joten ne eivät kelpaa korkealaatuiseksi polttoaineeksi. Tämän vuoksi vetykäsittelyn jälkeen on välttämätöntä suorittaa n-parafiinien isomerointi erillisessä vaiheessa. Kysymyksessä olevassa patentissa esitetyssä keksinnössä isomerointia tapahtuu yhdessä vaiheessa normaalien vetykäsittelyreaktioiden lisäksi siinä määrin, että polttoaineen kylmäominaisuudet paranevat.

Edellä mainittua viitejulkaisua D20 ei ole pidettävä sopivana valintana lähimmäksi tekniikan tasoksi. Mainitussa viitejulkaisussa D20 esitetään vain yksi esimerkki, jossa syötteenä on käytetty raakamäntyöljyä, ja tässä esimerkissä on käytetty NiMo-katalyyttiä. Kyseisen viitejulkaisun esimerkissä mäntyöljy on tuottanut huonoimman dieselsaannon. Alan ammattimies ei siten edellä mainitusta viitejulkaisusta D20 lähtemällä päätyisi ilmeisellä tavalla kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallitus on antanut lausunnon.

Valittajan lausuma

Neste Oyj on lausumassaan esittänyt, että kysymyksessä olevassa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 käytetty sanamuoto ”menetelmä käsittää” tarkoittaa avointa määrittelyä, joten mainitun patenttivaatimuksen kohteena oleva menetelmä voi käsittää esimerkiksi jonkin muun kuin biologista alkuperää olevan syötteen syöttämistä vetykäsittelyyn. Mainitun patenttivaatimuksen mukainen menetelmä voi myös käsittää useita vetykäsittelyvaiheita. Epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa 11 on puolestaan esitetty, että menetelmä voi käsittää myös vetyviimeistelyvaiheen. Termin ”polttoainekomponenttien seos” on taas tulkittava tarkoittavan mitä tahansa seosta, joka on käytettävissä polttoaineissa.

Kysymyksessä olevan patentin selityksen perusteella vetykäsittelyssä voi tapahtua hapenpoisto-, isomerointi- ja krakkausreaktioita eri yhdistelminä. Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä ei siten välttämättä tapahdu kaikkia mainittuja reaktioita. Itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitettyjä lämpötila- ja painealueita on pidettävä niin laajoina, ettei ole uskottavaa, että kaikkia mainittuja reaktioita tapahtuisi puheena olevan patenttivaatimuksen koko laajuudelta.

Kysymyksessä olevaa itsenäistä patenttivaatimusta 1 on perusasiakirjaan sisältyneeseen itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 nähden muutettu siten, että vahanpoistokatalyytiksi on määritelty NiW-katalyytti Al₂O₃-kantajalla, biologista alkuperää olevaksi syötöksi on määritelty mäntyöljy tai raakamäntyöljy, ja vetykäsittelyvaihe on määritelty toteutettavaksi lämpötilassa 280–500 °C ja paineessa 30–200 bar. Katalyytti on valittu perusasiakirjaan sisältyneessä patenttivaatimuksessa 4 esitetystä listasta ja syöttö perusasiakirjaan sisältyneessä patenttivaatimuksessa 3 esitetystä listasta. Kysymyksessä oleva itsenäinen patenttivaatimus 1 on siten muodostettu valitsemalla katalyytti ja syöttö kahdesta erillisestä listasta. Mainittuun patenttivaatimukseen valittua katalyytin ja syötön yhdistelmää ei ole esitetty perusasiakirjassa. Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 on siten katsottava käsittävän sellaista, mikä ei käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä.

Kysymyksessä olevaa patenttia vastaavan eurooppapatentin väitekäsittelyn yhteydessä esitetyn perusteella esimerkissä 1 käytetty katalyytti ei ole ollut NiW/Al₂O₃ vaan NiW/zeoliitti-Al₂O₃. Kysymyksessä olevassa patentissa ei siten ole esitetty yhtään itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän suoritusesimerkkiä.

Muut kirjelmät

UPM-Kymmene Corporation on esittänyt lausumassaan 5.5.2021, että kysymyksessä oleva itsenäinen patenttivaatimus 1 edellyttää polttoainekomponenttien muodostumista yhden vetykäsittelyvaiheen aikana. Mainitun patenttivaatimuksen tarkoittamassa menetelmässä voi lisäksi olla vetyviimeistelyvaihe, jossa muun ohella poistetaan kaikki olefiiniset ryhmät. Kyseisessä patenttivaatimuksessa esiintyvä ilmaisu ”polttoainekomponenttien seos” tarkoittaa taas mitä tahansa polttoaineissa käytettävissä olevaa seosta, joka on muodostettu patenttivaatimuksessa esitetyissä olosuhteissa patenttivaatimuksessa esitetyistä raaka-aineista.

Kysymyksessä olevassa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 täsmennettyä katalyyttiä ja biologista materiaalia ei ole valittu kahdelta listalta, vaan kumpikin on perusasiakirjan selityksessä esitetty keksinnön edullisina suoritusmuotoina. Mainitussa patenttivaatimuksessa esitetyiksi vetykäsittelyvaiheen lämpötilaksi ja paineeksi on otettu selityksessä esitetyt paineen ja lämpötilan laajimmat raja-arvot.

Neste Oyj on 11.6.2021 antanut lausuman.

UPM-Kymmene Corporation on 11.6.2021 antanut lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty.

Edellä mainittua vastaavasti Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä Euroopan patenttisopimus tai EPC) 123 artiklan 2 kappaleen mukaan eurooppapatenttia koskevaa hakemusta tai eurooppapatenttia ei saa muuttaa siten, että hakemuksen kohde laajenee siitä, mikä on esitetty hakemuksessa sitä tehtäessä.

Euroopan patenttiviraston laajennettu valituslautakunta on EPC 123 artiklan 2 kappaleen tulkinnan osalta ratkaisussaan G 2/10 todennut, että EPC 123 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetusta kielletystä muutoksesta on kyse, jos kyseisen muutoksen lopputulos ei ole, suoraan tai epäsuorasti, selvästi ja yksiselitteisesti ilmennyt alan ammattimiehelle tämän yleistiedon valossa mainitussa säännöksessä viitatusta hakemusasiakirjasta.

Viimeksi mainitussa Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisussa on sinänsä ollut kysymys Euroopan patenttisopimuksen määräysten tulkinnasta. Patenttilain muuttamista koskeneissa lainvalmistelutöissä on kuitenkin korostettu, kuinka Euroopan patenttisopimuksen, johon Suomi on vuonna 1996 liittynyt, ja patenttilain tulkinnan tulee olla mahdollisimman yhdenmukaista oikeusvarmuuden turvaamiseksi (ks. esim. HE 92/2005 vp s. 28). Sanottuun nähden Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisuille on annettavissa merkitystä puheena olevalta osin.

Patenttiasetuksen 19 §:n mukaan patenttivaatimusta ei saa muuttaa siten, että se tulee sisältämään sellaista, mikä ei ilmene asiakirjasta, joka mainitun asetuksen 21 §:n 1 tai 2 momentin tahi 24 §:n 1 momentin mukaan on perusasiakirja.

Patenttiasetuksen 21 §:n 1 momentin (104/1996) mukaan suomalaisen patenttihakemuksen, patenttilain 38 §:n mukaan käsiteltäväksi otettavan patenttihakemuksen ja kansalliseksi hakemukseksi muunnetun eurooppapatenttia koskevan hakemuksen perusasiakirjana pidetään mainitussa asetuksessa suomen- tai ruotsinkielistä selitystä piirustuksineen sekä patenttivaatimuksia, jotka sisältyivät hakemukseen, kun hakemus tehtiin tai on katsottava tehdyksi. Jos nämä asiakirjat eivät ole sanottuna ajankohtana sisältyneet hakemukseen, perusasiakirjana pidetään tämän jälkeen ensiksi annettua suomen- tai ruotsinkielistä selitystä ja patenttivaatimuksia, jos näiden sisältö selvästi vastaa mainittuna ajankohtana virastossa olevien asiakirjojen sisältöä.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, jos patentti on myönnetty, vaikkei mainitun lain 1, 1 a, 1 b ja 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty, tai jos patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä.

Kysymyksessä oleva keksintö

Kysymyksessä olevan patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

”1. Menetelmä polttoainekomponenttien seoksen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää sen, että

syötetään biologista alkuperää oleva syöttö ja vetykaasu yksivaiheiseen vetykäsittelyyn katalyyttisysteemin läsnä ollessa, joka käsittää NiW-katalyyttiä Al₂O₃-kantajalla, polttoainekomponenttien seoksen muodostamiseksi,

vetykäsittelyvaihe toteutetaan lämpötilavälillä 280 °C–500 °C ja paineessa 30–200 bar, ja

biologista alkuperää oleva syöttö on mäntyöljyä tai raakamäntyöljyä.”

Asian arviointi

Neste Oyj on esittänyt, että perusasiakirjan mukaista patenttivaatimusta on muutettu määrittelemällä vahanpoistokatalyytiksi NiW Al₂O₃-kantajalla, biologista alkuperää olevaksi syötöksi mäntyöljy tai raakamäntyöljy, vetykäsittelyvaiheen lämpötilaksi 280–500 °C ja vetykäsittelyvaiheen paineeksi 30–200 bar. Sanotun johdosta kysymyksessä olevan patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 on tullut käsittämään sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi perusasiakirjasta.

Kysymyksessä olevan patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 eroaa perusasiakirjan mukaisesta patenttivaatimuksesta 1 ensinnäkin siinä, että vahanpoistokatalyytiksi on määritelty NiW Al₂O₃-kantajalla, toiseksi siinä, että biologista alkuperää olevaksi syötöksi on määritelty mäntyöljy tai raakamäntyöljy, kolmanneksi siinä, että vetykäsittelyn lämpötilaksi on määritelty 280–500 °C, ja neljänneksi siinä, että vetykäsittelyn paineeksi on määritelty 30–200 baria.

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevan patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 voidaan katsoa perustuvan perusasiakirjan mukaiseen patenttivaatimukseen 11, kun se yhdistetään perusasiakirjan mukaisiin patenttivaatimuksiin 1, 3, 4 ja 10. Perusasiakirjan mukaisessa patenttivaatimuksessa 3 on esitetty pitkä lista biologista alkuperää olevia syöttöjä. Perusasiakirjan mukaisessa patenttivaatimuksessa 4 on puolestaan esitetty neljä NiW-katalyytin kantajaa. Perusasiakirjan mukaisessa patenttivaatimuksessa 10 on taas esitetty vetykäsittelyn lämpötilalle kaksi vaihteluväliä, joista toinen on esitetty edullisena, sekä perusasiakirjan mukaisessa patenttivaatimuksessa 11 esitetty vetykäsittelyvaiheen paineelle kolme vaihteluväliä, joista toinen on esitetty edullisena ja kolmas vielä edullisempana. Mainituissa patenttivaatimuksissa 10 ja 11 esitettyjä listoja voidaan siten pitää niin sanottuina suppenevina listoina.

Edellä esitetyn valossa kysymyksessä olevan patenttivaatimusasetelman itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 tehtyjen muutosten voidaan katsoa perustuvan valintoihin neljältä erilliseltä listalta.

Perusasiakirjan mukaisen patenttivaatimuksen 3 listaa vastaava biologista alkuperää olevien syöttöjen lista on esitetty perusasiakirjan selityksen sivuilla 4–5. Perusasiakirjan selityksen sivulla 5 on lisäksi esitetty, että keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan biologista alkuperää oleva syöttö on mäntyöljyä tai raakamäntyöljyä.

Perusasiakirjan mukaisen patenttivaatimuksen 4 listaa vastaava katalyytin kantajien lista on esitetty perusasiakirjan selityksen sivulla 6. Edulliseksi NiW-katalyytin kantajaksi on kyseisessä yhteydessä esitetty Al₂O₃.

Perusasiakirjan mukaisessa patenttivaatimuksessa 10 esitettyä suppenevaa listaa vastaava vetykäsittelyn lämpötilojen lista ja perusasiakirjan mukaisen patenttivaatimuksen 11 suppenevaa listaa vastaava vetykäsittelyn paineiden lista on esitetty perusasiakirjan selityksen sivulla 8. Kysymyksessä olevassa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitettyä lämpötilan vaihteluväliä 280–500 °C ja paineen vaihteluväliä 30–200 baria ei ole esitetty edullisiksi suoritusmuodoiksi sen paremmin perusasiakirjan selityksessä kuin perusasiakirjan mukaisissa patenttivaatimuksissa.

Kysymyksessä olevaan itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 lisättyjen piirteiden on siten katsottava edustavan siten sekä edullisina että niin sanottuina ei-edullisina esitettyjä piirteitä.

Perusasiakirjassa on esitetty (s. 19) suoritusesimerkki, jossa vetykäsittelyn syöttönä on raakamäntyöljy, katalyyttinä NiW Al₂O₃-kantajalla, reaktiopaineena 90 baria ja reaktiolämpötilana 410 °C. Markkinaoikeus toteaa, että kyseisessä suoritusesimerkissä syöttö ja katalyytin kantaja edustavat perusasiakirjan selityksessä edulliseksi esitettyjä piirteitä. Suoritusesimerkin mukainen reaktiopaine sijoittuu sinänsä perusasiakirjan mukaisessa patenttivaatimuksessa 11 ja perusasiakirjan selityksessä (s. 8) esitetylle vaihteluvälille 30–200 baria, jota ei edellä todetulla tavalla ole kuitenkaan esitetty edulliseksi suoritusmuodoksi. Myös suoritusesimerkin katalyyttikerroksen ensimmäisen osan lämpötila 410 °C, toisen osan lämpötila 380 °C ja kolmannen osan lämpötila 365 °C sijoittuvat perusasiakirjan mukaisessa patenttivaatimuksessa 10 ja perusasiakirjan selityksessä (s. 8) esitetylle vaihteluvälille 280–500 °C, jota ei edellä todetulla tavalla ole kuitenkaan esitetty edulliseksi.

Markkinaoikeus katsoo, ettei edellä mainittu perusasiakirjassa esitetty suoritusesimerkki ohjaa ensinnäkään valitsemaan vetykäsittelyn lämpötilan ja paineen vaihteluväleiksi arvoja, joita ei ole esitetty edullisina. Perusasiakirjassa ei ole katsottava muutoinkaan esitetyn sellaista, joka ohjaisi alan ammattimiehen valitsemaan katalyytin kantajaksi ja biologista alkuperää olevaksi syötöksi edulliseksi esitetyt vaihtoehdot sekä vetykäsittelyn lämpötilaksi ja paineeksi vaihtoehdot, joita ei ole esitetty edulliseksi. Kysymyksessä olevan patenttivaatimusasetelman itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetyn katalyytin kantajan, biologista alkuperää olevan syötön, vetykäsittelyn lämpötilan vaihteluvälin sekä paineen vaihteluvälin yhdistelmän ei näin ollen ole katsottava käyvän selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta.

Neste Oyj on lisäksi esittänyt, että kysymyksessä olevan patenttivaatimusasetelman itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 ei ole lisätty perusasiakirjassa edullisina esitettyjä syöttönopeutta WHVS ja vetykaasun määrää, jotka on esitetty myös perusasiakirjan mukaisessa suoritusesimerkissä 1. Näiden piirteiden poisjättämisen on katsottava edustavan sellaista perusasiakirjan sisällön yleistämistä, joka ei ole hyväksyttävissä.

Markkinaoikeus toteaa, että yksittäisen piirteen irrottamisen yhdistelmänä esitettyjen piirteiden joukosta on oikeuskäytännössä katsottu olevan hyväksyttävää sillä edellytyksellä, että irrotettu piirre ei liity erottamattomasti piirteiden yhdistelmän muihin piirteisiin tai että yhdistelmänä esitetyillä piirteillä ei ole selvästi tunnistettavissa olevaa toiminnallista tai rakenteellista yhteyttä toisiinsa.

Perusasiakirjan selityksessä keksinnön edullisina piirteinä on edellä mainittujen katalyytin ja syötön lisäksi esitetty muun ohella vetykäsittelyn lämpötilan vaihteluväli 330–430 °C, vetykäsittelyn paineen vaihteluväli 70–90 baria, syöttönopeus WHSV 0,7–0,9 h^-1 sekä vetysyötön ja materiaalisyötön suhde 500–800 Nl/l. Vastaavat parametrit on esitetty myös perusasiakirjassa esitetyn keksinnön suoritusesimerkin yhteydessä, jossa biologista alkuperää olevana syöttönä on ollut raakamäntyöljy.

Perusasiakirjan selityksessä on esitetty, että syöttömateriaalin syöttönopeuden ja katalyytin määrän välillä on toiminnallinen yhteys siten, että syöttönopeus on syöttömateriaalin pumppausnopeuden suhde katalyytin massaan. Toisin sanoen, selityksen mukaan syöttönopeus määräytyy syöttömateriaalin pumppausnopeuden ja katalyytin massan perusteella. Perusasiakirjan selityksestä ei sen sijaan käy ilmi, että valittu katalyytti vaikuttaisi syöttönopeuteen tai että syöttönopeus olisi valittavissa vapaasti erityisesti siinä tapauksessa, että katalyyttinä on NiW Al₂O₃-kantajalla. Näin ollen myös mainitun katalyytin on perusasiakirjan selityksen valossa katsottava olevan erottamattomassa yhteydessä syöttömateriaalin syöttönopeuteen.

Edellä mainitun lisäksi perusasiakirjan selityksessä on esitetty, että reaktioon syötettävän vetykaasun määrä riippuu vetykäsiteltävän materiaalin määrästä. Tältäkään osin selityksessä ei ole esitetty, että vetykaasun määrä olisi riippuvainen raaka-aineen valinnasta tai että reaktioon syötettävän vetykaasun määrä olisi valittavissa vapaasti erityisesti siinä tapauksessa, että raaka-aineena on mäntyöljy tai raakamäntyöljy.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että syöttömateriaalin syöttönopeuden WHSV sekä vety- ja materiaalisyöttöjen suhteen edullisiksi esitettyjen arvojen jättäminen pois kysymyksessä olevan patenttivaatimusasetelman itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 on antanut alan ammattimiehelle perusasiakirjassa esitettyyn nähden uutta teknistä tietoa siltä osin, että mainitun itsenäisen patenttivaatimuksen 1 perusteella patentissa kuvattu tekninen vaikutus olisi saavutettavissa valitsemalla mainittujen parametrien arvot vapaasti siinä tapauksessa, että katalyyttinä on NiW Al₂O₃-kantajalla ja biologista alkuperää olevana syöttönä mäntyöljy tai raakamäntyöljy.

Kysymyksessä olevan patenttivaatimusasetelman itsenäistä patenttivaatimusta 1 on näin ollen katsottava muutetun niin, että se on tullut käsittämään sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi perusasiakirjasta.

Edellä esitetty huomioon ottaen kysymyksessä olevan patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole jo sanotun johdosta patentoitavissa.

Asiassa ei ole siten tarpeen lausua muista mainitulta osin patentoitavuuden esteiksi asiassa esitetyistä seikoista.

Johtopäätös

Edellä todetulla tavalla kysymyksessä oleva patenttivaatimusasetelma ei ole hyväksyttävissä. Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalainen päätös 21.3.2019 on siten kumottava, ja asia on palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin numero FI 125931 kumoamista varten.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 21.3.2019 ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin numero FI 125931 kumoamista varten.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen, markkinaoikeustuomari Reima Jussila sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.