Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 29.3.2019(liitteenä)

Asian tausta

UPM-Kymmene Corporation on 27.2.2009 hakenut patenttia keksinnölle nimeltä ”Method and apparatus for preparing fuel components from crude tall oil” (menetelmä ja laitteisto polttoainekomponenttien valmistamiseksi raakamäntyöljystä).

Patentti- ja rekisterihallitus on 30.9.2014 myöntänyt edellä mainitulle keksinnölle patentin numero FI 124508. Kyseistä patenttia koskevaan patenttijulkaisuun patentinhaltijaksi on merkitty UPM-Kymmene Oyj.

Neste Oyj on 29.6.2015 tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteen edellä mainittua patenttia numero FI 124508 vastaan ja vaatinut, että kyseinen patentti kumotaan kokonaisuudessaan.

Väitekäsittelyn aikana UPM-Kymmene Oyj on 23.11.2017 toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle muutetut patenttivaatimukset.

Patentti- ja rekisterihallitus on 29.3.2019 antamallaan päätöksellä pysyttänyt patentin numero FI 124508 voimassa muutetussa muodossa.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Neste Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen 29.3.2019 ja kumoaa patentin numero FI 124508 kokonaisuudessaan.

Perusteet

Kysymyksessä oleva patentti sellaisena kuin se on pysytetty voimassa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisella päätöksellä (jäljempänä myös ensisijainen patenttivaatimusasetelma) ei ensinnäkään ole hyväksyttävissä sen johdosta, että patentin patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön selitystä ei ole pidettävä niin selvänä, että alan ammattimies voisi sen perusteella käyttää keksintöä.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on lisäksi tunnettu Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainitusta viitejulkaisusta D3 tai viitejulkaisusta D4.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää ei ole myöskään pidettävä keksinnöllisenä.

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei ensinnäkään eroa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainittujen viitejulkaisujen D5 ja D2 yhdistelmästä.

Edellä mainitusta viitejulkaisusta D5 käy ilmi dieselpolttoaineen komponentin valmistaminen muun ohella mäntyöljystä tai raakamäntyöljystä. Raakamäntyöljystä voidaan poistaa tuhka esimerkiksi pesemällä se vedellä. Puhdistettu raakamäntyöljy johdetaan katalyyttiseen vetykäsittelyyn, jossa raakamäntyöljyn tyydyttymättömät rasvahapot, diterpeenihapot ja saippuoitumattomat ainesosat muuttuvat setaanituotteiksi, eli dieselpolttoaineen komponenteiksi. Vetykäsittelystä saatu tuotevirta johdetaan erottimeen, jossa tuotevirta jakautuu kaasu- ja nestevirraksi. Nestevirta johdetaan tislauskolonniin, josta saadaan naftaa, keskitislettä, eli setaanin parantajaa, ja jäännöstuotevirta.

Mainitussa viitejulkaisussa D5 esitetty menetelmä eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisesta menetelmästä siltä osin, ettei viitejulkaisussa D5 esitetyssä menetelmässä dieseljaetta johdeta isomerointivaiheeseen. Kysymyksessä olevan patentin selityksen mukaan isomerointi parantaa dieselpolttoaineen kylmävirtausominaisuuksia ilman, että setaaniluku laskee liian alhaiseksi. Objektiivinen tekninen ongelma on siten dieselpolttoaineen kylmävirtausominaisuuksien parantaminen ilman setaaniluvun liiallista pienenemistä.

Edellä mainittu viitejulkaisu D2 liittyy samaan tekniikan alaan kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmä ja edellä mainittu viitejulkaisu D5. Viitejulkaisussa D2 esitetään, että n-parafiinien isomerointi parantaa hiilivetyjen kylmäominaisuuksia samalla, kun setaaniluku pysyy korkeana. Koska kylmävirtausominaisuus on kylmäominaisuus, alan ammattimies olisi viitejulkaisun D2 perusteella ratkaissut objektiivisen teknisen ongelman isomeroimalla n-parafiinit.

Dieseljakeen isomerointi on tunnettu myös Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainituista viitejulkaisuista D3 ja D4, joissa esitetään, että isomerointi parantaa dieseljakeen kylmäominaisuuksia. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei näin ollen eroa olennaisesti myöskään edellä mainittujen viitejulkaisujen D5 ja D3 yhdistelmästä tai viitejulkaisujen D5 ja D4 yhdistelmästä tunnetusta menetelmästä.

Vaikka edellä mainittua viitejulkaisua D5 tulkittaisiin siten, ettei siitä käy ilmi pesunesteen erottamista mäntyöljystä puhdistuksen jälkeen ja puhdistetun raakamäntyöljyn johtamista suoraan vetykäsittelyyn, ja valittaisiin se lähimmäksi tekniikan tasoksi, johtopäätös keksinnöllisyyden puuttumisesta olisi sama. Mainittujen piirteiden ei nimittäin ole katsottava omaavan yhteisvaikutusta keskenään tai dieseljakeen isomeroinnin kanssa, joten kyseisiä piirteitä on keksinnöllisyysarvioinnissa tarkasteltava erillisinä osaongelmien avulla.

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän ei ole katsottava eroavan olennaisesti myöskään Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainittujen viitejulkaisujen D6, D2, D3 ja D4 yhdistelmästä tunnetusta menetelmästä.

UPM-Kymmene Oyj:n vastaus

Vaatimukset

UPM-Kymmene Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti hylkää valituksen. Toissijaisesti UPM-Kymmene Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus pysyttää patentin numero FI 124508 voimassa yhtiön markkinaoikeuteen toimittamien muutettujen patenttivaatimusten mukaisessa muodossa (jäljempänä myös toissijainen patenttivaatimusasetelma).

Perusteet

Ensisijainen patenttivaatimusasetelma

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 sanamuoto ei rajoita sen mukaista menetelmää siten, että erotusvaihe tehtäisiin vain flash-erottimella, eikä tällaista rajoitusta ole esitetty myöskään kysymyksessä olevan patentin selityksessä. Alan ammattimiehen on katsottava osaavan yleistietonsa perusteella erottaa diesel-, nafta- ja bensiinijakeet HDO-vaiheesta saatavasta tuotevirtauksesta. Patentin selitystä on näin ollen pidettävä niin selvänä, että alan ammattimiehen on katsottava voivan sen perusteella käyttää patenttivaatimuksissa esitettyä keksintöä.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää on pidettävä uutena Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainittuun viitejulkaisuun D3 tai viitejulkaisuun D4 nähden.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän on katsottava eroavan olennaisesti Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainittujen viitejulkaisujen D5 ja D2 yhdistelmästä tunnetusta menetelmästä.

Edellä mainitussa viitejulkaisussa D5 on esitetty, että puhdistettua mäntyöljyä voidaan käsitellä katalyyttisesti ja saada näin tuotetta, jonka setaaniluku on korkea. Viitejulkaisun D5 mukaan vetykäsittelystä saatu tuotevirta voidaan erottaa eri tuotejakeiksi, mutta siinä ei ole esitetty, että dieseljae johdettaisiin isomerointivaiheeseen. Viitejulkaisusta D5 ei myöskään käy ilmi pesunesteen erotusta mäntyöljystä pesun jälkeen eikä puhdistetun raakamäntyöljyn johtamista pesusta suoraan vetykäsittelyyn.

Edellä mainitussa viitejulkaisussa D2 on puolestaan esitetty, että vetykäsittelystä saatava hiilivetytuote johdetaan kokonaisuudessaan isomerointivaiheeseen. Lisäksi viitejulkaisun D2 mukaisessa menetelmässä vetykäsittelyvaiheen syötteenä on raakamäntyöljystä tislaamalla valmistettava rasvahappotuote (TOFA), jota ei tarvitse pestä ennen vetykäsittelyä.

Toissijainen patenttivaatimusasetelma

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 tehdyille muutoksille on katsottava olevan tuki perusasiakirjassa.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 osalta uutuudesta ja keksinnöllisyydestä lausuttu pätee myös toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 uutuuteen ja keksinnöllisyyteen.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallitus on antanut lausunnon.

Valittajan lausuma

Neste Oyj on lausumassaan esittänyt toissijaisen patenttivaatimusasetelman osalta seuraavaa.

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 on ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 nähden lisätty piirre ”kaasumaiset komponentit poistetaan” ja piirre, jonka mukaan erotusvaiheesta saaduista tuotevirtauksista ainakin yksi on dieselfraktio. Kyseiset piirteet on esitetty vain flash-erottimen yhteydessä, eikä perusasiakirjan selityksessä ole yksiselitteisesti esitetty, että ainakin yksi hiilivetyjae olisi nimenomaisesti dieseljae. Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 on siten katsottava käsittävän sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä.

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää on pidettävä alan ammattimiehelle ilmeisenä muun ohella Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainittujen viitejulkaisujen D3 ja D5 yhdistelmän tai viitejulkaisun D3 ja alan ammattimiehen yleistiedon yhdistelmän perusteella.

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 lisätyt piirteet ovat tunnettuja edellä mainitusta viitejulkaisusta D5, joten ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 osalta suoritettu keksinnöllisyyden tarkastelu soveltuu sellaisenaan myös toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän keksinnöllisyyden tarkasteluun.

Edellä mainitut lisätyt piirteet ovat tunnettuja myös Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainitusta viitejulkaisusta D6, joten ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää vastaavasti myöskään toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei eroa olennaisesti Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainittujen viitejulkaisujen D6, D2, D3 ja D4 yhdistelmästä tunnetusta menetelmästä.

Muut kirjelmät

UPM-Kymmene Oyj on antanut lausuman 2.6.2021.

Neste Oyj on antanut lausuman 30.6.2021.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, jos patentti on myönnetty, vaikkei mainitun lain 1, 1 a, 1 b ja 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty, tai jos patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä.

Kysymyksessä oleva keksintö

Kysymyksessä olevan ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

”1. Menetelmä polttoainekomponenttien valmistamiseksi raakamäntyöljystä, jossa menetelmässä raakamäntyöljy puhdistetaan puhdistusvaiheessa (1) pesemällä se pesunesteellä, ja puhdistettu raakamäntyöljy erotetaan pesuliuoksesta, minkä jälkeen puhdistettu raakamäntyöljy johdetaan puhdistettuna raakamäntyöljysyötteenä suoraan katalyyttiseen HDO-vaiheeseen (2) tyydyttymättömien rasvahappojen, hartsihappojen ja sterolien muuntamiseksi polttoainekomponenteiksi, tunnettu siitä, että HDO-tuotevirtaus johdetaan katalyyttisestä HDO-vaiheesta (2) erotusvaiheeseen (4), jossa eri polttoainekomponentit erotetaan eri hiilivetyfraktioiksi, joita saadaan erotusvaiheesta (4) eri tuotevirtauksina, ja että vain dieselfraktio johdetaan isomerointivaiheeseen (9), jotta saadaan hiilivetyfraktio, joka on käyttökelpoinen dieselpolttoaineena tai dieselpolttoaineen komponenttina.”

Kysymyksessä olevan toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu puolestaan seuraavasti:

”1. Menetelmä polttoainekomponenttien valmistamiseksi raakamäntyöljystä, jossa menetelmässä raakamäntyöljy puhdistetaan puhdistusvaiheessa (1) pesemällä se pesunesteellä, ja puhdistettu raakamäntyöljy erotetaan pesuliuoksesta, minkä jälkeen puhdistettu raakamäntyöljy johdetaan puhdistettuna raakamäntyöljysyötteenä suoraan katalyyttiseen HDO-vaiheeseen (2) tyydyttymättömien rasvahappojen, hartsihappojen ja sterolien muuntamiseksi polttoainekomponenteiksi, tunnettu siitä, että HDO-tuotevirtaus johdetaan katalyyttisestä HDO-vaiheesta (2) erotusvaiheeseen (4), jossa kaasumaiset komponentit poistetaan ja niiden lisäksi eri polttoainekomponentit erotetaan eri hiilivetyfraktioiksi, joita saadaan erotusvaiheesta (4) eri tuotevirtauksina, joista ainakin yksi on dieselfraktio, ja että vain dieselfraktio johdetaan isomerointivaiheeseen (9), jotta saadaan hiilivetyfraktio, joka on käyttökelpoinen dieselpolttoaineena tai dieselpolttoaineen komponenttina.”

Tunnettu tekniikka

Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu muun ohella seuraaviin Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainittuihin viitejulkaisuihin:
D2: FI 100248 B
D3: WO 2008058664 A1
D4: EP 1741768 A1
D5: US 5705722 A
D6: US 4992605 A

Ensisijainen patenttivaatimusasetelma

Neste Oyj on esittänyt muun ohella, ettei ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitettyä menetelmää ole pidettävä keksinnöllisenä Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa mainittujen viitejulkaisujen D5 ja D2 yhdistelmän valossa

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmä liittyy sellaisten hiilivetytuotteiden valmistamiseen raakamäntyöljystä, joita voidaan käyttää dieselpolttoaineena tai dieselpolttoaineen komponentteina.

Edellä mainitusta viitejulkaisusta D5 tunnettu menetelmä liittyy dieselpolttoaineen parannusaineen, eli dieselpolttoaineen komponentin, valmistamiseen muun ohella raakamäntyöljystä. Asiassa on vailla erimielisyyttä se, että mainitusta viitejulkaisusta D5 käy ilmi raakamäntyöljyn pesu pesunesteellä, raakamäntyöljyn katalyyttinen vetykäsittely sen sisältämien tyydyttymättömien rasvahappojen, hartsihappojen ja sterolien muuntamiseksi polttoainekomponenteiksi sekä vetykäsittelystä saatavan tuotteen erottaminen eri hiilivetyjakeiksi.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitusta viitejulkaisusta D5 tunnettu menetelmä on kehitetty samaan tarkoitukseen kuin ensisijaisen patenttivaatimuksen itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, minkä lisäksi kyseisillä menetelmillä on useita yhteisiä teknisiä piirteitä. Näin ollen viitejulkaisun D5 on katsottava edustavan mainitussa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän lähintä tekniikan tasoa.

Edellä mainitussa viitejulkaisussa D5 on esitetty, että siinä selostetun keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettävä puhdistettu (depitched) mäntyöljy saadaan käsittelemällä raakamäntyöljyä. Keksinnön selityksen yleisessä osassa on edelleen esitetty, että raakamäntyöljyn puhdistaminen voi käsittää tuhkan poiston ja että tuhka voidaan poistaa pesemällä raakamäntyöljy vedellä. Koska vesipesun tarkoituksena on poistaa tuhkaa raakamäntyöljystä, tarkoitus jäisi saavuttamatta, jos pesuvettä ei erotettaisi raakamäntyöljystä. Viitejulkaisussa D5 on myös esitetty, että menetelmän syötteenä on puhdistettua raakamäntyöljyä, jonka ei voida katsoa tarkoittavan raakamäntyöljyn ja pesuveden seosta. Viitejulkaisusta D5 on näin katsottava käyvän selvästi ja yksiselitteisesti ilmi tuhkasta puhdistetun raakamäntyöljyn ja pesuveden erottaminen toisistaan ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 tarkoitetulla tavalla.

Edellä esitetyn valossa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän on katsottava eroavan edellä mainitusta viitejulkaisusta D5 tunnetusta menetelmästä ensinnäkin piirteen, jonka mukaan puhdistettu raakamäntyöljy johdetaan puhdistusvaiheesta suoraan vetykäsittelyvaiheeseen (jäljempänä myös piirre A), osalta sekä toiseksi piirteen, jonka mukaan vain dieselfraktio johdetaan isomerointivaiheeseen (jäljempänä myös piirre B), osalta.

Markkinaoikeus toteaa, ettei perusasiakirjasta käy ilmi mitään erityistä teknistä vaikutusta, jonka edellä mainittu piirre A saisi aikaan edellä mainitun viitejulkaisun D5 mukaiseen menetelmään verrattuna. Piirteen A ei ole myöskään katsottava tekevän ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää tehokkaammaksi kuin viitejulkaisun D5 mukainen menetelmä, koska pesuvaiheen tehokkuus riippuu myös pesuvaiheen toteutustavasta, eikä sanottua toteutustapaa ole piirteessä A esitetty. Edellä mainitun piirteen B osalta perusasiakirjassa on puolestaan esitetty, että kohtuullinen isomerointi parantaa dieselpolttoaineen kylmävirtausominaisuuksia ilman, että setaaniluku laskee liian alhaiseksi.

Edellä esitettyyn nähden markkinaoikeus katsoo, ettei edellä mainituilla piirteillä A ja B ole sellaista yhteisvaikutusta, että ne muodostaisivat yhdistelmäkeksintöä. Piirteitä A ja B on siten tarkasteltava rinnakkaisina, ja niiden keksinnöllisyyttä on arvioitava erikseen.

Asiassa esitetyn valossa markkinaoikeus katsoo, että alan ammattimies yleistietonsa perusteella johtaisi puhdistetun raakamäntyöljyn puhdistusvaiheesta joko suoraan jatkokäsittelyyn vetykäsittelyreaktoriin tai välivarastointiin odottamaan jatkokäsittelyä ja että kummankin vaihtoehdon arvioinnin voidaan katsoa kuuluvan tavanomaiseen laitos- ja prosessisuunnitteluun. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän ei siten ole katsottava eroavan olennaisesti tunnetusta tekniikasta edellä mainitun piirteen A osalta.

Edellä mainitun teknisen vaikutuksen perusteella edellä mainittuun viitejulkaisuun D5 nähden muodostettava objektiivinen tekninen ongelma edellä mainitun piirteen B osalta on, kuinka muokata viitejulkaisun D5 mukaista menetelmää niin, että sillä valmistetun keskitisleen, eli setaaniluvun parantajan, kylmäominaisuudet paranevat ilman, että setaaniluku laskee liian alas.

Edellä mainittuun viitejulkaisuun D5 sisältyvässä taulukossa 2 keskitisleen kiehumispisteeksi on esitetty 190–343 °C.

Edellä mainittu viitejulkaisu D2 koskee keskitisleen valmistusta kasviöljystä. Kyseisen viitejulkaisun D2 mukaan keskitislettä voidaan käyttää esimerkiksi dieselpolttoaineena. Keskitisleellä tarkoitetaan mainitun viitejulkaisun mukaan hiilivetyseosta, jonka kiehumispiste on 150–400 °C. Viitejulkaisun D2 mukaista keskitislettä on siten pidettävä edellä mainitun viitejulkaisun D5 mukaista keskitislettä vastaavana tuotteena.

Edellä mainitun viitejulkaisun D2 mukaan suoraketjuisten hiilivetyjen isomerointi parantaa keskitisleen kylmäominaisuuksia merkittävästi ja säilyttää samalla sen hyvät ominaisuudet, esimerkiksi korkean setaaniluvun. Viitejulkaisussa D2 on siten esitetty sekä edellä mainitun piirteen B perusteella edellä mainittuun viitejulkaisuun D5 nähden muodostettu objektiivinen tekninen ongelma että sen ratkaisu piirteessä B esitetyllä tavalla. Asiassa on siten arvioitava, olisiko alan ammattimies päätynyt ilmeisellä tavalla piirteen B mukaiseen ratkaisuun viitejulkaisun D2 perusteella.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitun viitejulkaisun D2 mukaisessa menetelmässä valmistetaan dieselpolttoaineena käytettävissä olevaa keskitislettä kasviöljystä. Menetelmän ensimmäisessä vaiheessa muun ohella kasviöljyn rasvahapot vedytetään n-parafiineiksi ja toisessa vaiheessa n-parafiineja isomeroidaan haaraketjuisiksi parafiineiksi.

Mainittuun viitejulkaisuun D2 sisältyvissä suoritusesimerkeissä raaka-aineena on ollut raakamäntyöljystä tislaamalla saatava rasvahappotuote TOFA. Suoritusesimerkin 1 selostuksen mukaan TOFA:sta vedyttämällä saatu nestemäinen hiilivetytuote olisi sellaisenaan käytettävissä dieselpottoaineen komponenttina, joskin sen kylmäominaisuuksia on pidettävä huonoina.

Edellä esitetyn valossa markkinaoikeus katsoo, ettei edellä mainitusta viitejulkaisusta D2 ole johdettavissa sellaista teknistä opetusta, että vetykäsittelyvaiheesta saatava nestemäinen hiilivetytuote johdettaisiin kokonaisuudessaan isomerointiin sen koostumuksesta riippumatta. Sen sijaan mainitun viitejulkaisun D2 tekniseksi opetukseksi on katsottava se, että vetykäsittelyvaiheesta saatava nestemäinen hiilivetytuote johdetaan isomerointiin, jos se on sellaisenaan dieselpolttoaineen komponentiksi sopivaa keskitislettä. Viitejulkaisun D2 tekniseksi opetukseksi on edelleen katsottava se, että olennaisesti n-parafiineista koostuvan keskitisleen kylmäominaisuuksia voidaan parantaa isomeroimalla n‑parafiinit haaraketjuisiksi parafiineiksi ilman, että keskitisleen setaaniluku samalla laskee liian alhaiseksi.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että alan ammattimiehen olisi edellä mainitun viitejulkaisun D2 perusteella ilmeistä johtaa edellä mainitun viitejulkaisun D5 menetelmällä saatava, dieselpolttoaineen setaanilukua parantava keskitisle isomerointiin ja päätyä näin edellä mainitun piirteen B mukaiseen ratkaisuun ilman keksinnöllistä panosta.

Koska sekä edellä mainittua piirrettä A että edellä mainittua piirrettä B on pidettävä alan ammattimiehelle ilmeisenä, ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän ei ole katsottava eroavan olennaisesti edellä mainittujen viitejulkaisujen D5 ja D2 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Edellä esitetty huomioon ottaen ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole jo sanotun johdosta patentoitavissa.

Asiassa ei ole siten tarpeen lausua muista mainitulta osin patentoitavuuden esteiksi asiassa esitetyistä seikoista.

Toissijainen patenttivaatimusasetelma

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmä eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetystä menetelmästä ensinnäkin piirteen, jonka mukaan kaasumaiset komponentit poistetaan vetykäsittelyvaiheen jälkeen tulevassa erotusvaiheessa (jäljempänä myös piirre C), osalta sekä toiseksi piirteen, jonka mukaan ainakin yksi erotusvaiheessa erotetuista hiilivetyfraktioista on dieselfraktio (jäljempänä myös piirre D), osalta.

Kysymyksessä olevaan patenttiin sisältyvissä kuvissa 1 ja 2 esitetyissä suoritusmuodoissa suoritetaan edellä mainittujen piirteiden C ja D mukainen erotusvaihe erottimessa (4.) Neste Oyj on esittänyt, että selityksessä ainoa nimenomaisesti mainittu erotin on flash-erotin, jolla ei voida erottaa nestemäisiä komponentteja toisistaan näiden kiehumispiste-erojen perusteella vaan ainoastaan nestemäiset ja kaasumaiset aineet toisistaan. UPM-Kymmene Oyj on puolestaan esittänyt muun ohella, että menetelmävaatimuksessa eri vaiheiden suorittamista ei yleisesti rajoiteta tiettyjen laitteiden käyttöön, vaan menetelmävaatimuksessa esitetään ainoastaan menetelmän eri vaiheet ja niissä suoritettavat toimet. UPM-Kymmene Oyj on lisäksi esittänyt, että alan ammattimies osaa ammattitietonsa perusteella erottaa bensiini-, nafta- ja dieseljakeet tuotevirrasta esimerkiksi tislaamalla.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitusta viitejulkaisusta D5 tunnetussa menetelmässä vetykäsittelyvaihetta seuraa toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 tarkoitettu erotusvaihe, jossa kaasumaiset aineet poistetaan vetykäsittelyvaiheen reaktiotuotevirrasta kaasu–neste-erottimessa (14) ja teollisuusbensiini sekä setaaniluvun parannusaine, eli dieselpolttoaineen komponentti, tislauskolonnissa (19). Sanottuun nähden edellä mainittujen piirteiden C ja D on katsottava olevan tunnettuja mainitusta viitejulkaisusta D5.

Koska toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 erottavat piirteet ovat tunnettuja lähintä tekniikan tasoa edustavasta mainitusta viitejulkaisusta D5, myös toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D5 edellä mainittujen piirteiden A ja B osalta.

Edellä esitettyyn nähden ja kun otetaan huomioon edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän osalta lausuttu markkinaoikeus katsoo, että myöskään toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmä ei eroa olennaisesti viitejulkaisujen D5 ja D2 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Edellä esitetty huomioon ottaen toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole jo sanotun johdosta patentoitavissa.

Asiassa ei ole siten tarpeen lausua muista mainitulta osin patentoitavuuden esteiksi asiassa esitetyistä seikoista.

Johtopäätös

Edellä todetulla tavalla kumpikaan UPM-Kymmene Oyj:n esittämistä patenttivaatimusasetelmista ei ole hyväksyttävissä. Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalainen päätös 29.3.2019 on siten kumottava, ja asia on palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin numero FI 124508 kumoamista varten.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 29.3.2019 ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin numero FI 124508 kumoamista varten.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen, markkinaoikeustuomari Reima Jussila sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.