Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 12.3.2020(liitteenä)

Asian tausta

UPM-Kymmene Corporation on 3.3.2011 hakenut patenttia keksinnölle nimeltä ”Process and system for producing fuel components” (menetelmä polttoainekomponenttien tuottamiseksi).

Patentti- ja rekisterihallitus on 15.6.2016 myöntänyt edellä mainitulle keksinnölle patentin numero FI 126067.

Neste Oyj on 15.3.2017 tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteen edellä mainittua patenttia numero FI 126067 vastaan ja vaatinut, että kyseinen patentti kumotaan kokonaisuudessaan.

Väitekäsittelyn aikana UPM-Kymmene Corporation on 14.9.2017, 15.3.2018 ja 19.9.2018 toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle muutetut patenttivaatimukset, pyytäen patentin pysyttämistä voimassa muutetun patenttivaatimusasetelman B, C, D tai E mukaisessa muodossa.

Patentti- ja rekisterihallitus on 12.3.2020 antamallaan päätöksellä pysyttänyt patentin numero FI 126067 voimassa edellä mainitun muutetun patenttivaatimusasetelman E mukaisessa muodossa.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

UPM-Kymmene Corporation on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen 12.3.2020 ja pysyttää patentin numero FI 126067 voimassa ensisijaisesti yhtiön väitekäsittelyn aikana Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittaman patenttivaatimusasetelman C mukaisessa muodossa (jäljempänä myös ensisijainen patenttivaatimusasetelma), toissijaisesti yhtiön markkinaoikeudelle toimittaman patenttivaatimusasetelman C1 mukaisessa muodossa (jäljempänä myös toissijainen patenttivaatimusasetelma) tai kolmassijaisesti yhtiön markkinaoikeudelle toimittaman patenttivaatimusasetelman C2 mukaisessa muodossa (jäljempänä myös kolmassijainen patenttivaatimusasetelma).

Perusteet

Ensisijainen patenttivaatimusasetelma

Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä on virheellisesti katsottu, ettei ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksissa esitetty keksintö eroaisi olennaisesti tunnetusta tekniikasta.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää ei ole pidettävä alan ammattimiehelle ilmeisenä Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainittuun viitejulkaisuun N13 nähden.

Lähintä tekniikan tasoa edustavaksi katsotussa edellä mainitussa viitejulkaisussa N13 on esitetty menetelmä, jossa haihdutus on yksivaiheinen. Mainitussa viitejulkaisussa N13 esitetyssä menetelmässä ei myöskään kierrätetä nestemäisiä hiilivety-yhdisteitä osittain takaisin vetykäsittelyyn ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 vaiheen e) mukaisesti.

Alan ammattimiehellä ei ole syytä muuttaa edellä mainitussa viitejulkaisussa N13 esitetyn menetelmän yksivaiheista haihdutusta kaksi- tai kolmivaiheiseksi varsinkaan, kun Patentti- ja rekisterihallitus on katsonut, ettei tällaisella muutoksella olisi mitään teknistä vaikutusta. Joka tapauksessa vaikka mainitun viitejulkaisun N13 mukaista menetelmää muutettaisiin mainitulla tavalla, ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroasi edelleen viitejulkaisun N13 menetelmästä mainitun patenttivaatimuksen vaiheen e) sekä haihdutusvaiheen lämpötilan ja paineen osalta.

Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä on tarkasteltu myös sanotussa päätöksessä mainittua viitejulkaisua N5 lähimpänä tekniikan tasona. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän piirteistä vain vaihe b), eli vetykäsittely katalyytin läsnä ollessa,käy ilmi edellä mainitusta viitejulkaisusta N5. Alan ammattimiehen ei näin ollen olisi katsottava päätyvän ilmeisellä tavalla ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitettyyn menetelmään, jos lähimmäksi tekniikan tasoksi valittaisiin viitejulkaisu N5.

Toissijainen patenttivaatimusasetelma

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä biologista alkuperää oleva materiaali on mäntyöljyä tai raakamäntyöljyä.

Sen perusteella, että toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä raaka-aineena on mäntyöljy tai raakamäntyöljy, Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä tarkasteltu tekninen vaikutus on katsottava olevan saavutettavissa mainitun patenttivaatimuksen koko laajuudelta.

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman on katsottava olevan hyväksyttävissä samoilla perusteilla, joilla Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä hyväksytyn patenttivaatimusasetelman on katsottu olevan patentoitavissa.

Kolmassijainen patenttivaatimusasetelma

Kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 on edelleen täsmennetty vetykäsittelyssä käytettävää katalyyttiä.

Sen perusteella, että kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisissa menetelmissä raaka-aineena on mäntyöljy tai raakamäntyöljy, Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä tarkasteltu tekninen vaikutus on katsottava olevan saavutettavissa patenttivaatimuksen koko laajuudelta.

Kolmassijainen patenttivaatimusasetelma on katsottava olevan hyväksyttävissä samoilla perusteilla, joilla Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä hyväksytyn patenttivaatimusasetelman on katsottu olevan patentoitavissa.

Neste Oyj:n vastaus

Vaatimukset

Neste Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Ensisijainen patenttivaatimusasetelma

Ensisijainen patenttivaatimusasetelma käsittää sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 on ensinnäkin poistettu haihdutusvaiheiden määrään liittyvä ilmaisu ”tai useammassa”.

Alkuperäiseen patenttihakemukseen sisältynyt patenttivaatimus 3 ei tue edellä mainitun ilmaisun poistamista. Selityksessä on esitetty kaksi- ja kolmivaiheiset haihdutukset edullisina suoritusmuotoina, joiden kaikkia piirteitä ei ole otettu ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäiseen patenttivaatimukseen 1.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 12 esitetään toiseksi, että ensimmäisen haihdutusvaiheen tuote haihdutetaan toisessa haihdutusvaiheessa.

Alkuperäinen patenttihakemus on tehty englannin kielellä. Siihen sisältyneessä patenttivaatimuksessa 13 on esitetty, että ensimmäisen haihdutusvaiheen kondensaatti otetaan talteen ja johdetaan toiseen haihdutusvaiheeseen. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 12 sisältöä on siten laajennettu alkuperäisen patenttihakemuksen sisältöön verrattuna.

Alan ammattimiehen ei ole katsottava myöskään pystyvän käyttämään kysymyksessä olevaa keksintöä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 koko laajuudelta. Mainitussa patenttivaatimuksessa ei ole esitetty vetykäsittelyssä käytettävää katalyyttiä tai prosessiolosuhteita. Selityksessä esitettyjen esimerkkien perusteella ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän raaka-aine on lähinnä mäntyöljy tai raakamäntyöljy. Kaikki kysymyksessä olevan patentin patenttivaatimuksessa 5 esitetyt raaka-aineet eivät siten voi olla menetelmään sopivia raaka-aineita. Esimerkiksi hiivaperäiset yhdisteet ovat pääasiassa etanolia. Sen vetykäsittelyssä syntyy etaania ja vettä. Etaani on kaasumainen yhdiste, joten hiivaperäisistä yhdisteistä ei voi saada nestemäisiä hiilivety-yhdisteitä edellä mainitun patenttivaatimuksen mukaisella menetelmällä. Rasvahappojen metallisuolat eivät ole haihtuvia yhdisteitä, joten niitä ei ole mahdollista puhdistaa haihduttamalla, eikä niistä näin ollen voi valmistaa polttoainekomponentteja kysymyksessä olevassa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä menetelmällä.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksissa esitettyä menetelmää ei ole pidettävä myöskään keksinnöllisenä Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä esitetyillä perusteilla. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä ei ole mahdollista saavuttaa tunnettuun tekniikkaan verrattuna parempaa kokonaissaantoa, joten objektiivinen tekninen ongelma ei voi perustua kyseiseen tekniseen vaikutukseen.

Toissijainen patenttivaatimusasetelma

Toissijainen patenttivaatimusasetelma käsittää sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä.

Toissijaiseen patenttivaatimusasetelmaan on tehty samat muutokset kuin edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta on selostettu.

Alan ammattimiehen ei ole katsottava myöskään pystyvän käyttämään kysymyksessä olevaa keksintöä toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 koko laajuudelta. Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 raaka-aine on rajoitettu mäntyöljyyn tai raakamäntyöljyyn. Mainitussa patenttivaatimuksessa ei siten ole määritelty vetykäsittelyssä käytettävää katalyyttiä tai prosessiolosuhteita.

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää on pidettävä alan ammattimiehelle ilmeisenä, kun lähimmäksi tekniikan tasoksi valitaan joko edellä mainittu viitejulkaisu N13 tai viitejulkaisu N5.

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä ei ole mahdollista saavuttaa tunnettuun tekniikkaan verrattuna parempaa kokonaissaantoa, joten objektiivinen tekninen ongelma ei voi perustua kyseiseen tekniseen vaikutukseen.

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 vain siltä osin, että raaka-aineen on esitetty olevan mäntyöljy tai raakamäntyöljy.

Kolmassijainen patenttivaatimusasetelma

Kolmassijainen patenttivaatimusasetelma käsittää sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä.

Kolmassijaiseen patenttivaatimusasetelmaan on ensinnäkin tehty samat muutokset kuin edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta on selostettu.

Kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 on lisäksi lisätty vain osa alkuperäiseen patenttihakemukseen sisältyneen patenttivaatimuksen 8 sisällöstä. Lisäämättä on jäänyt maininta vetykäsittelyn yksivaiheisuudesta ja katalyytin kyky muuttaa biologinen syötemateriaali polttoainekomponenteiksi. Viimeksi mainitut piirteet esiintyvät alkuperäisessä patenttihakemuksessa vain yhdessä.

Alan ammattimiehen ei ole katsottava myöskään pystyvän käyttämään kysymyksessä olevaa keksintöä kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 koko laajuudelta. Kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetään sinänsä katalyytti. Edellä esitetyillä katalyyttiä koskevilla perusteilla alan ammattimiehen ei ole kuitenkaan katsottava voivan käyttää keksintöä mainitun patenttivaatimuksen koko laajuudelta.

Kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää on pidettävä alan ammattimiehelle ilmeisenä, kun lähimmäksi tekniikan tasoksi valitaan joko edellä mainittu viitejulkaisu N13 tai viitejulkaisu N5.

Kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä ei ole mahdollista saavuttaa tunnettuun tekniikkaan verrattuna parempaa kokonaissaantoa, joten objektiivinen tekninen ongelma ei voi perustua kyseiseen tekniseen vaikutukseen.

Kolmassijaiseen patenttivaatimusasetelman itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 tehdyn katalyyttiä koskevan lisäyksen ei ole katsottava sulkevan pois toimimattomia katalyyttejä, esimerkiksi NiMo/Al₂O₃-katalyyttiä, jolla keksinnön selityksen mukaan ei saada haluttua tuotetta.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallitus on lausunnossaan muun ohella esittänyt, että Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainitun viitejulkaisun N5 on katsottava edustavan lähintä tekniikan tasoa, eikä sen ole katsottava muodostavan keksinnöllisyyden estettä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiselle menetelmälle.

Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainitun viitejulkaisun N13 on katsottava edustavan lähintä tekniikan tasoa tois- ja kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiselle menetelmälle. Myös tois- ja kolmassijaisten patenttivaatimusasetelmien on katsottava olevan hyväksyttävissä.

Valittajan lausuma

UPM-Kymmene Corporation on lausumassaan esittänyt, että erillisten nimettyjen vaihtoehtojen listalta voi poistaa vaihtoehtoja, eikä tällainen listan lyhentäminen aiheuta lisätyn materiaalin tilannetta. Kysymyksessä olevan patenttivaatimuksen, josta on poistettu ilmaisu ”tai useammassa”, ei siten ole katsottava käsittävän sellaista, mikä ei käynyt ilmi hakemuksesta sitä tehtäessä.

Alkuperäisessä patenttihakemuksessa on käytetty ilmaisua ”liquid product”, josta on käytetty suomeksi toimitetussa selityksessä ilmaisua ”tuote”. Kyseistä käännöstä ei ole sinänsä pidettävä sanatarkkana, mutta suomenkielisen käännöksen ei ole kuitenkaan katsottava käsittävän sellaista, mikä ei käynyt ilmi alkuperäisestä patenttihakemuksesta.

Kysymyksessä olevassa patentissa on esitetty sekä yksivaiheisen että kaksivaiheisen vetykäsittelyn sisältävä suoritusmuoto. Kaksivaiheisen vetykäsittelyn ensimmäisessä vaiheessa käytetään samoja ryhmän VI ja/tai VIII metalleja sisältäviä katalyyttejä kuin yksivaiheisessa vetykäsittelyssä. Kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 lisätyn katalyytin täsmennyksen ei siten ole katsottava sisältävän sellaista, mikä ei käynyt ilmi perusasiakirjasta.

Alan ammattimies voi kysymyksessä olevan keksinnön selityksen perusteella valita kullekin syötteelle sopivan katalyytin, jonka kantaja on sopivan hapan, sekä prosessiparametrit. Keksinnön selitystä on näin ollen pidettävä niin selvänä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Muut kirjelmät

Neste Oyj on 21.1.2021 antanut lausuman.

UPM-Kymmene Corporation on 4.2.2021 antanut lausuman.

Neste Oyj on 17.2.2021 antanut lausuman.

UPM-Kymmene Corporation on 29.6.2022 antanut lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty.

Edellä mainittua vastaavasti Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä Euroopan patenttisopimus tai EPC) 123 artiklan 2 kappaleen mukaan eurooppapatenttia koskevaa hakemusta tai eurooppapatenttia ei saa muuttaa siten, että hakemuksen kohde laajenee siitä, mikä on esitetty hakemuksessa sitä tehtäessä.

Euroopan patenttiviraston laajennettu valituslautakunta on EPC 123 artiklan 2 kappaleen tulkinnan osalta ratkaisussaan G 2/10 todennut, että EPC 123 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetusta kielletystä muutoksesta on kyse, jos kyseisen muutoksen lopputulos ei ole, suoraan tai epäsuorasti, selvästi ja yksiselitteisesti ilmennyt alan ammattimiehelle tämän yleistiedon valossa mainitussa säännöksessä viitatusta hakemusasiakirjasta.

Viimeksi mainitussa Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisussa on sinänsä ollut kysymys Euroopan patenttisopimuksen määräysten tulkinnasta. Patenttilain muuttamista koskeneissa lainvalmistelutöissä on kuitenkin korostettu, kuinka Euroopan patenttisopimuksen, johon Suomi on vuonna 1996 liittynyt, ja patenttilain tulkinnan tulee olla mahdollisimman yhdenmukaista oikeusvarmuuden turvaamiseksi (ks. esim. HE 92/2005 vp s. 28). Sanottuun nähden Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisuille on annettavissa merkitystä puheena olevalta osin.

Patenttiasetuksen 19 §:n mukaan patenttivaatimusta ei saa muuttaa siten, että se tulee sisältämään sellaista, mikä ei ilmene asiakirjasta, joka mainitun asetuksen 21 §:n 1 tai 2 momentin tahi 24 §:n 1 momentin mukaan on perusasiakirja.

Patenttiasetuksen 21 §:n 1 momentin (104/1996) mukaan suomalaisen patenttihakemuksen, patenttilain 38 §:n mukaan käsiteltäväksi otettavan patenttihakemuksen ja kansalliseksi hakemukseksi muunnetun eurooppapatenttia koskevan hakemuksen perusasiakirjana pidetään mainitussa asetuksessa suomen- tai ruotsinkielistä selitystä piirustuksineen sekä patenttivaatimuksia, jotka sisältyivät hakemukseen, kun hakemus tehtiin tai on katsottava tehdyksi. Jos nämä asiakirjat eivät ole sanottuna ajankohtana sisältyneet hakemukseen, perusasiakirjana pidetään tämän jälkeen ensiksi annettua suomen- tai ruotsinkielistä selitystä ja patenttivaatimuksia, jos näiden sisältö selvästi vastaa mainittuna ajankohtana virastossa olevien asiakirjojen sisältöä.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, jos patentti on myönnetty, vaikkei mainitun lain 1, 1 a, 1 b ja 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty, tai jos patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä.

Kysymyksessä oleva keksintö

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

”1. Menetelmä polttoainekomponenttien valmistamiseksi biologista alkuperää olevasta materiaalista, joka käsittää seuraavat vaiheet:
a) haihdutetaan biologista alkuperää oleva materiaali epäpuhtauksien poistamiseksi, jolloin syntyy puhdistettua biologista materiaalia,
jolloin haihdutus toteutetaan kahdessa tai kolmessa haihdutusvaiheessa, ja ensimmäinen haihdutusvaihe toteutetaan lämpötilassa 50–250 °C ja paineessa 5–100 mbar,
b) mainittu puhdistettu biologinen materiaali käsitellään vedyllä vetykaasun ja vähintään yhden katalyytin läsnä ollessa, jolloin muodostuu hiilivety-yhdisteiden seosta,
c) erotetaan kaasumaiset yhdisteet mainitusta hiilivety-yhdisteiden seoksesta, jolloin muodostuu nestemäisiä hiilivety-yhdisteitä, ja
d) mainitut nestemäiset hiilivety-yhdisteet fraktioidaan, jolloin saadaan polttoainekomponentteja, jae) osa erotuksesta tai fraktioinnista saaduista nestemäisistä hiilivety-yhdisteistä kierrätetään takaisin vetykäsittelyyn.”

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu puolestaan seuraavasti:

”1. Menetelmä polttoainekomponenttien valmistamiseksi mäntyöljyn tai raakamäntyöljyn joukosta valitusta biologista alkuperää olevasta materiaalista, joka käsittää seuraavat vaiheet:
a) haihdutetaan biologista alkuperää oleva materiaali epäpuhtauksien poistamiseksi, jolloin syntyy puhdistettua biologista materiaalia, jolloin haihdutus toteutetaan kahdessa tai kolmessa haihdutusvaiheessa, ja ensimmäinen haihdutusvaihe toteutetaan lämpötilassa 50–250 °C ja paineessa 5–100 mbar,
b) mainittu puhdistettu biologinen materiaali käsitellään vedyllä vetykaasun ja vähintään yhden katalyytin läsnä ollessa, jolloin muodostuu hiilivety-yhdisteiden seosta,
c) erotetaan kaasumaiset yhdisteet mainitusta hiilivety-yhdisteiden seoksesta, jolloin muodostuu nestemäisiä hiilivety-yhdisteitä, ja
d) mainitut nestemäiset hiilivety-yhdisteet fraktioidaan, jolloin saadaan polttoainekomponentteja, jae) osa erotuksesta tai fraktioinnista saaduista nestemäisistä hiilivety-yhdisteistä kierrätetään takaisin vetykäsittelyyn.

Kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu taas seuraavasti:

”1. Menetelmä polttoainekomponenttien valmistamiseksi mäntyöljyn tai raakamäntyöljyn joukosta valitusta biologista alkuperää olevasta materiaalista, joka käsittää seuraavat vaiheet:
a) haihdutetaan biologista alkuperää oleva materiaali epäpuhtauksien poistamiseksi, jolloin syntyy puhdistettua biologista materiaalia,
jolloin haihdutus toteutetaan kahdessa tai kolmessa haihdutusvaiheessa, ja ensimmäinen haihdutusvaihe toteutetaan lämpötilassa 50–250 °C ja paineessa 5–100 mbar,
b) mainittu puhdistettu biologinen materiaali käsitellään vedyllä vetykaasun ja vähintään yhden katalyytin läsnä ollessa, joka katalyytti on ryhmän VI ja/tai VIII metalleja sisältävä katalyytti, jolloin muodostuu hiilivety-yhdisteiden seosta,
c) erotetaan kaasumaiset yhdisteet mainitusta hiilivety-yhdisteiden seoksesta, jolloin muodostuu nestemäisiä hiilivety-yhdisteitä, ja
d) mainitut nestemäiset hiilivety-yhdisteet fraktioidaan, jolloin saadaan polttoainekomponentteja, ja
e) osa erotuksesta tai fraktioinnista saaduista nestemäisistä hiilivety-yhdisteistä kierrätetään takaisin vetykäsittelyyn.”

Perusasiakirja

Patenttihakemus on tehty 3.3.2011 alun perin englannin kielellä. Tämän jälkeen patentinhakija on 18.5.2011 toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle selityksen ja patenttivaatimusten suomenkielisen käännöksen.

Englanninkielisessä selityksessä esiintyvän (s. 7, rivit 19–20 ja 29) ilmaisun ”liquid product” vastineena suomenkielisessä selityksessä on esitetty ”tuote”.

Markkinaoikeus toteaa edellä mainittuun liittyen, että kyseisiä englanninkielisen selityksen kohtia vastaavissa suomenkielisen selityksen kohdissa on esitetty, että toisessa vaiheessa ensimmäisen haihdutusvaiheen tuote haihdutetaan tietyssä lämpötilassa ja paineessa. Asiayhteydestä on siten pidettävä selvänä, että kysymyksessä on nestemäinen tuote. Suomenkielisen selityksen sisällön on siten katsottava tältä osin selvästi vastaavan englanninkielisen selityksen sisältöä. Edellä esitettyyn nähden patenttihakemuksen perusasiakirjana on pidettävä Patentti- ja rekisterihallitukselle 18.5.2011 toimitettua suomenkielistä selitystä ja patenttivaatimusasetelmaa.

Ensisijainen patenttivaatimusasetelma

Neste Oyj on markkinaoikeudessa esittänyt, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 on tullut käsittämään sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi perusasiakirjasta.

Markkinaoikeus toteaa, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 voidaan katsoa perustuvan perusasiakirjan mukaiseen patenttivaatimukseen 3 yhdistettynä perusasiakirjan mukaisiin patenttivaatimuksiin 1 ja 2.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 eroaa perusasiakirjan mukaisesta patenttivaatimuksesta 3 ensinnäkin siinä, että haihdutusvaiheiden määrää koskevasta piirteestä on poistettu ilmaisut ”yhdessä” ja ”tai useammassa”. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 on siten rajoitettu menetelmiin, joissa on kaksi tai kolme haihdutusvaihetta.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 eroaa perusasiakirjan mukaisesta patenttivaatimuksesta 3 lisäksi siinä, että mainitun itsenäisen patenttivaatimuksen 1 vaiheeseen a) on lisätty ensimmäisen haihdutusvaiheen toteutuslämpötila ja -paine. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 sisältyvissä menetelmissä on siten kaksi tai kolme haihdutusvaihetta, joista ensimmäinen toteutetaan lämpötilassa 50–250 °C ja paineessa 5–100 mbar sekä joista toisen ja kolmannen vaiheen lämpötila ja paine voidaan valita vapaasti.

Markkinaoikeus toteaa, että perusasiakirjassa ei ole esitetty suoritusmuotoa tai -esimerkkiä, jossa kaksivaiheisen haihdutuksen ensimmäinen vaihe toteutettaisiin lämpötilassa 50–250 °C ja paineessa 5–100 mbar ja toisen vaiheen lämpötila ja paine voitaisiin valita vapaasti. Perusasiakirjassa ei myöskään ole esitetty suoritusmuotoa tai -esimerkkiä kolmivaiheisesta haihdutuksesta, jonka ensimmäinen vaihe toteutettaisiin lämpötilassa 50–250 °C ja paineessa 5–100 mbar sekä toisen ja kolmannen vaiheen lämpötila ja paine voitaisiin valita vapaasti. Perusasiakirjan selityksessä on sinänsä yhtenä edullisena suoritusmuotona selostettu (perusasiakirjan selityksen s. 7, rivit 26–34) kaksivaiheista haihdutusta, jossa ensimmäisen haihdutusvaiheen lämpötila on 50–250 °C ja paine 5–100 mbar. Kyseisen edullisen suoritusmuodon toinen haihdutusvaihe toteutetaan perusasiakirjan selityksen mukaan kuitenkin lämpötilassa 200–450 °C ja paineessa 0–50 mbar. Edelleen perusasiakirjan selityksessä on toisena edullisena suoritusmuotona selostettu (perusasiakirjan selityksen s. 8, rivit 1–16) kolmivaiheista haihdutusta, jossa ensimmäisen haihdutusvaiheen lämpötila on 50–250 °C ja paine 5–100 mbar. Kyseisen edullisen suoritusmuodon toinen haihdutusvaihe toteutetaan perusasiakirjan selityksen mukaan kuitenkin lämpötilassa 180–350 °C ja paineessa 0,1–40 mbar sekä kolmas haihdutusvaihe lämpötilassa 200–450 °C ja paineessa 0–50 mbar.

Edellä selostetussa edullisista suoritusmuodoista otettujen ensimmäisen haihdutusvaiheen lämpötilan ja paineen lisäämisessä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 ja toisen sekä kolmannen haihdutusvaiheen lämpötilan ja paineen poisjättämisessä on katsottava olleen kysymys kaksi- tai kolmivaiheisen haihdutuksen käsittävän edullisen suoritusmuodon yleistämisestä (ns. intermediate generalisation).

Markkinaoikeus toteaa, että yksittäisen piirteen irrottamisen yhdistelmänä esitettyjen piirteiden joukosta on oikeuskäytännössä katsottu olevan hyväksyttävää sillä edellytyksellä, että irrotettu piirre ei liity erottamattomasti piirteiden yhdistelmän muihin piirteisiin tai yhdistelmänä esitetyillä piirteillä ei ole selvästi tunnistettavissa olevaa toiminnallista tai rakenteellista yhteyttä toisiinsa.

Perusasiakirjasta käy ilmi (s. 2, rivit 24–26 ja 28–30), että yksi kysymyksessä olevan keksinnön ratkaisemista ongelmista liittyy tunnetussa mäntyöljyn pienpoistossa tapahtuvaa runsaaseen raaka-aineen menetykseen. Perusasiakirjassa esitetyssä keksinnön mukaisessa menetelmässä haihdutus on toteutettu siten, että pikijakeen osuutta on pienennetty käyttämällä kaksi- tai kolmivaiheista haihdutusta, jonka ensimmäisessä vaiheessa syötteestä poistetaan vesi ja kevyet komponentit. Haihdutuksen monivaiheisuus saa aikaan sen, että ensimmäistä vaihetta seuraavat haihdutusvaiheet ovat tehokkaampia (s. 3, r. 13–21).

Markkinaoikeus toteaa, että tunnettuun tekniikkaan kuuluvassa menetelmässä pienpoisto on suoritettu 300–320 °C:n lämpötilassa ja 5–10 mmHg:n, eli noin 7–13 millibarin paineessa. Perusasiakirjassa esitetyssä keksinnön yhdessä edullisessa suoritusmuodossa, jossa haihdutusvaiheita on kaksi, toisessa haihdutusvaiheessa minimoidaan pikeä sisältävä jae haihduttamalla ensimmäisen haihdutusvaiheen tuote edullisesti lämpötilassa 300–390 °C ja paineessa 0,01–15 millibaria. Edelleen perusasiakirjassa esitetetään keksinnön toisena edullisena suoritusmuotona, jossa haihdutusvaiheita on kolme, että kolmannessa vaiheessa minimoidaan pikeä sisältävä jae haihduttamalla toisen vaiheen nestemäinen tuote edullisesti lämpötilassa 300–390 °C ja paineessa 0,01–10 millibaria.

Kysymyksessä olevan keksinnön mukaisen kaksivaiheisen haihdutuksen toisen vaiheen ja kolmivaiheisen haihdutuksen kolmannen vaiheen edullinen lämpötila ja paine ovat olennaisesti samat kuin edellä mainitun tunnetun menetelmän pienpoiston lämpötila ja paine.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan keksinnön mukaisen kaksivaiheisen haihdutuksen toisessa vaiheessa ja kolmivaiheisen haihdutuksen kolmannessa vaiheessa suoritettavan pikijakeen minimoinnin tehokkuus riippuu osaltaan edeltävien haihdutusvaiheiden tuotevirtojen koostumuksista ja siten reaktio-olosuhteista siinä määrin, että keksinnön mukainen tekninen vaikutus saavutetaan vain eri haihdutusvaiheiden olosuhteiden (paine ja lämpötila) yhdistelmällä. Pikijakeen erotusvaiheen lämpötilalla ja paineella on näin ollen katsottava olevan sellainen selvästi tunnistettavissa oleva toiminnallinen yhteys edeltävän tai edeltävien vaiheiden lämpötilaan ja paineeseen, että edullisten suoritusmuotojen ensimmäisen haihdutusvaiheen lämpötilan ja paineen irrottamista muiden vaiheiden lämpötilasta ja paineesta sekä lisäämistä patenttivaatimusta rajoittavaksi piirteeksi ei ole pidettävä hyväksyttävänä.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäistä patenttivaatimusta 1 on näin ollen katsottava muutetun niin, että se on tullut käsittämään sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi perusasiakirjasta.

Edellä esitetty huomioon ottaen ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole jo sanotun johdosta patentoitavissa.

Asiassa ei ole siten tarpeen lausua muista mainitulta osin patentoitavuuden esteiksi asiassa esitetyistä seikoista.

Tois- ja kolmassijaisetpatenttivaatimusasetelmat

Sekä toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 että kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 eroaa perusasiakirjan mukaisesta patenttivaatimuksesta 3 vastaavalla tavalla kuin edellä on todettu ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 osalta, eli muun ohella siten, että haihdutusvaiheiden määrä on rajattu kahteen tai kolmeen ja tois- ja kolmassijaisen itsenäisen patenttivaatimuksen vaiheeseen a) on lisätty ensimmäisen haihdutusvaiheen lämpötila ja paine. Näin ollen myös tois- ja kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 sisältää menetelmän, jossa kaksivaiheisen haihdutuksen toisen vaiheen tai kolmivaiheisen haihdutuksen toisen ja kolmannen vaiheen lämpötilan ja paineen voi valita vapaasti.

Edellä esitettyyn nähden ja kun otetaan huomioon edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 osalta lausuttu markkinaoikeus katsoo, että sekä toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäistä patenttivaatimusta 1 että kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäistä patenttivaatimusta 1 on muutettu niin, että ne ovat tulleet käsittämään sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi perusasiakirjasta.

Edellä esitetty huomioon ottaen sen paremmin toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö kuin kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole jo sanotun johdosta patentoitavissa.

Asiassa ei ole siten tarpeen lausua muista mainituilta osin patentoitavuuden esteiksi asiassa esitetyistä seikoista.

Johtopäätös

Edellä todetulla tavalla yksikään valittajan esittämistä patenttivaatimusasetelmista ei ole hyväksyttävissä. Valitus on näin ollen hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen, markkinaoikeustuomari Reima Jussila sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.