MAO:403/2023


Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 22.12.2022

Asian käsittely Patentti- ja rekisterihallituksessa

J Ala-Ikkelä Oy:n hakemus

J Ala-Ikkelä Oy on 28.2.2022 tekemällään hakemuksella vaatinut, että Patentti- ja rekisterihallitus mitätöi A:lle rekisteröidyn tavaramerkin numero 279076 KANU, koska tavaramerkki on erottamiskyvytön. Tavaramerkki käsittää yleiskielen sanan, joka tarkoittaa pääasiassa pienpetojen pyynnissä käytettyä päälle kaatuvaa häkkipyydystä. Lisäksi A on hakenut tavaramerkin KANU rekisteröintiä vilpillisessä mielessä, eikä hän ole ottanut merkkiä tosiasialliseen käyttöön.

A:n lausunto

A on esittänyt, että hän ei ole hakenut tavaramerkin KANU rekisteröintiä vilpillisessä mielessä ja vaatimus tosiasiallisen käytön osoittamisesta on ennenaikaisena lakiin perustumaton. Tavaramerkki on muodostettu A:n nimen alkutavuista. Esitetty selvitys osoittaa, että A on aloittanut nimen ”Kanu” käytön jo 1980-luvun lopulla ja lisäksi sen, että alan toimijoiden keskuudessa on yleisesti tiedossa nimen olevan lähtöisin A:n etu- ja sukunimen ensimmäisistä tavuista.

J Ala-Ikkelä Oy:n lausunto

J Ala-Ikkelä Oy on esittänyt muun ohella olevan riidatonta, että nimi ”Kanu” on muodostettu A:n nimestä. A on kuitenkin aiheuttanut sanan ”kanu” vesittymisen toimimatta jättämisen seurauksena ennen tavaramerkin rekisteröintiä. Sana ”kanu” on laajasti tunnettu yleisnimenä, ei tavaramerkkinä, joten se on erottamiskyvytön.

Lisälausunnot

A on esittänyt muun ohella, että hänellä on tavaramerkin KANU rekisteröintihakemusta tehdessään ollut perusteltu syy tunnuksen kuulumisesta itselleen. J Ala-Ikkelä Oy on pyrkinyt käyttämään hyväkseen tavaramerkin KANU goodwill-arvoa hakemalla rekisteröitäväksi sanayhdistelmän ”kanuloukku” ja merkin ”Jalmarin kanuloukku”.

J Ala-Ikkelä Oy on antanut kaksi lisälausuntoa.

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös

Patentti- ja rekisterihallitus on 22.12.2022 tekemällään päätöksellä hyväksynyt J Ala-Ikkelä Oy:n hakemuksen ja mitätöinyt tavaramerkin numero 279076 KANU, koska tavaramerkki on esitetyn selvityksen perusteella ollut rekisteröinnin hakemispäivänä 22.10.2020 elinkeinotoiminnassa yleisesti käytetty nimitys hakemuksen tarkoittamista luokan 21 tavaroista ”Eläinten pyydykset” ja siten erottamiskyvytön.

Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan asiassa ei ole näytetty, että kyseessä oleva tavaramerkki olisi ennen mitätöintiä koskevan hakemuksen vireilletulopäivää 28.2.2022 tullut käytössä erottamiskykyiseksi. Asiassa ei ole ollut tarpeen ottaa kantaa A:n vilpillistä mieltä koskevaan mitätöintiperusteeseen. Lisäksi Patentti- ja rekisterihallitus on katsonut, että vaatimus tosiasiallisen käytön osoittamisesta on ollut ennenaikainen.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen ja toissijaisesti palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

Perusteet

Valittaja on suunnitellut pieneläinpyydyksen, joka on vuonna 1989 rekisteröity mallina. Pyydys on tullut tunnetuksi nimellä ”KANU”. Valittaja on saanut tavaramerkkiin KANU yksinoikeuden ensin vakiinnuttamalla, minkä lisäksi kyseinen tavaramerkki on rekisteröity valittajalle 19.11.2020.

Patentti- ja rekisterihallitus on katsonut virheellisesti valituksenalaisessa päätöksessään, että tavaramerkin KANU rekisteröinti on mitätöitävä tavaramerkin erottamiskyvyttömyyden vuoksi.

Sana ”kanu” ei ole yleissana. Sana ”kanu” on muodostettu valittajan etu- ja sukunimen alkukirjaimista, minkä avulla kuluttajat tunnistavat kyseisen pieneläinpyydyksen alkuperän ja olevan nimenomaan valittajan kehittämä.

Valittaja on vastaanottaessaan Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkin KANU rekisteröintipäätöksen ollut oikeutettu luottamaan päätöksen oikeellisuuteen, virheettömyyteen ja pysyvyyteen eli päätöksen tulee nauttia luottamuksensuojaa. Asiassa tulee arvioida ainoastaan sitä, onko tavaramerkin rekisteröinnin jälkeen tapahtunut muutoksia, jotka ovat muuttaneet tavaramerkin luonnetta.

Patentti- ja rekisterihallitus on viitannut päätöksessään muun ohella Suomen Metsästäjäliitto - Finlands Jägarförbund r.y:n (jäljempänä Suomen Metsästäjäliitto) lausuntoon. Valittajan käsityksen mukaan Suomen Metsästäjäliitto tekee tiivistä yhteistyötä tavaramerkin mitätöintiä hakeneen J Ala-Ikkelä Oy:n eli vastaajan kanssa tilaamalla siltä valittajan tavaramerkkiä KANU loukkaavia pyydyksiä.

Valittaja ei ole hyväksynyt tai ollut pitkään aikaan tietoinen siitä, että muut pieneläinpyydysten valmistajat ovat käyttäneet valittajan tavaramerkkiä. Merkin rinnakkaiskäyttöön on ollut käytännössä vaikea puuttua niin kauan kuin valittajan tavaramerkki ei ole ollut tavaramerkkirekisterissä. Muiden harjoittama valittajan tavaramerkin loukkaus ei voi tarkoittaa sitä, että valittajan tavaramerkki olisi erottamiskyvytön.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Valituskirjelmässä ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista päätöstä.

Valittajan esittämä näyttö ei ole riittävää osoittamaan, että valittaja olisi missään vaiheessa saanut yksinoikeuden tavaramerkkiin KANU vakiinnuttamalla. Asiassa ei ole myöskään osoitettu, että tavaramerkki KANU olisi ennen mitätöintiä koskevan hakemuksen vireilletulopäivää 28.2.2022 tullut käytössä erottamiskykyiseksi.

Vaikka tavaramerkki KANU on muodostettu valittajan etu- ja sukunimen alkukirjaimista, tällä seikalla ei kuitenkaan ole olennaista merkitystä ottaen huomioon, että asiassa on valituksenalaisesta päätöksestä ilmi käyvin perustein osoitettu tavaramerkin olleen erottamiskyvytön rekisteröinnin hakemispäivänä. On mahdollista, että sana ”kanu” on ollut alun perin erottamiskykyinen. Tavaramerkki on kuitenkin viimeistään käytön kautta muuttunut elinkeinotoiminnassa yleisesti käytetyksi nimitykseksi ja siten erottamiskyvyttömäksi kyseessä oleville tavaroille.

Asiassa ei ole perustetta soveltaa luottamuksensuojan periaatetta, koska tavaramerkkilain mukaan rekisteröity tavaramerkki on mitätöitävä, jos se ei ole rekisteröintiä haettaessa ollut erottamiskykyinen. Lisäksi on otettava huomioon, että tavaramerkin KANU erottamiskyky ennen sen rekisteröimistä on arvioitu silloin Patentti- ja rekisterihallituksen käytettävissä olleen tiedon perusteella. Patentti- ja rekisterihallituksella ei ollut rekisteröintipäätöstä tehdessään käytössään vastaajan ja valittajan virastolle tämän asian yhteydessä esittämää selvitystä.

Vastaajan ja Suomen Metsästäjäliiton mahdollinen yhteistyö ei ole tehnyt liiton antamasta lausunnosta todisteena merkityksetöntä tai epäuskottavaa.

J Ala-Ikkelä Oy:n vastaus

Vaatimukset

J Ala-Ikkelä Oy on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti hylkää valituksen ja toissijaisesti palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi myös vilpillistä mieltä koskevan mitätöintiperusteen osalta.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallitukselle esitetystä selvityksestä on käynyt ilmi, että tavaramerkki KANU on erottamiskyvytön. Valittaja ei ole osoittanut, että hän olisi milloinkaan käyttänyt kyseistä merkkiä tavaramerkinomaisesti. Valittaja on sallinut tavaramerkin KANU yleisen käytön ja viimeistään tämän toiminnan kautta vahvistanut merkin erottamiskyvyn heikentymistä edelleen.

Lisäksi valittaja on toiminut vilpillisessä mielessä hakiessaan rekisteröintiä tavaramerkille KANU tietoisena merkin yleisestä käytöstä rekisteröintihakemuksessa nimetyille tavaroille.

Valittajan lausuma

Valittaja on antanut lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on markkinaoikeudessa kysymys siitä, onko tavaramerkki numero 279076 KANU ollut sen rekisteröinnin hakemisajankohtana 22.10.2020 erottamiskyvytön ja onko Patentti- ja rekisterihallitus menetellyt lainmukaisesti mitätöidessään kyseisen rekisteröidyn tavaramerkin tavaramerkkilain 53 §:n mukaisessa hallinnollisessa menettelyssä.

Markkinaoikeudessa ei ole kysymys valittajan vilpillisen mielen arvioinnista tavaramerkin rekisteröintihakemuksen tekemishetkellä. Asiassa ei ole myöskään esitetty valitusperusteena sitä, että tavaramerkki KANU olisi tullut käytössä erottamiskykyiseksi ennen mitätöintiä koskevan hakemuksen vireilletulopäivää 28.2.2022. Näin ollen asiassa ei ole merkitystä myöskään merkin väitetyllä vakiintumisella ennen sen rekisteröintiä tavaramerkiksi.

Tavaramerkkilain 57 §:n 1 momentin mukaan tavaramerkin mitätöintiä koskeva asia ratkaistaan hallinnollisessa menettelyssä hakemuksen ja sen johdosta annettujen lausuntojen perusteella.

Tavaramerkkilain 48 §:n mukaan tavaramerkin mitätöintiperusteista säädetään muun ohella lain 12 §:ssä. Mitätöinnissä on lisäksi huomioitava mahdolliset muuttuneet olosuhteet.

Tavaramerkkilain 12 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan tavaramerkkiä ei rekisteröidä, tai jos se on rekisteröity, se on mitätöitävä, jos merkki ei ole 11 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 2 momentin mukaisesti erottamiskykyinen. Tavaramerkkilain 12 §:n 3 momentin mukaan tavaramerkkiä ei saa 1 momentin 3 kohdan nojalla mitätöidä, jos tavaramerkki on ennen mitätöintiä koskevan hakemuksen tai kanteen vireilletulopäivää tullut käytössä erottamiskykyiseksi.

Tavaramerkkilain 11 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tavaramerkkinä voidaan rekisteröidä mikä tahansa merkki, jos sillä voidaan elinkeinotoiminnassa erottaa tavaramerkin haltijan tavarat tai palvelut toisen tavaroista tai palveluista.

Saman pykälän 2 momentin mukaan erottamiskykyisenä ei pidetä merkkiä, joka voi kuvailla tavaroiden tai palvelujen lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa, palvelujen suoritusajankohtaa taikka muuta niiden ominaisuutta (kohta 1), josta on tullut elinkeinotoiminnassa yleisesti käytetty nimitys tavarasta tai palvelusta (kohta 2) tai jolla ei muulla tavoin voida elinkeinotoiminnassa erottaa tavaramerkin haltijan tavaroita tai palveluita toisen tavaroista tai palveluista (kohta 3).

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että tavaramerkin rekisteröintipäätöksen tulisi nauttia luottamuksensuojaa ja rekisteröinnin jälkeen asiassa tulisi tarkastella ainoastaan sitä, onko rekisteröinnin jälkeen tapahtunut muutoksia, jotka ovat muuttaneet tavaramerkin luonnetta. Markkinaoikeus toteaa tältä osin, että valittaja ei voi vedota luottamuksensuojaperiaatteeseen, kun kyse on edellä kuvattujen tavaramerkkilaissa nimenomaisesti säädettyjen tavaramerkin rekisteröinnin ehdottomien hylkäys- ja mitätöintiperusteiden soveltamisesta.

Tavaramerkkilain 11 §:n 2 momentissa todetuin tavoin erottamiskykyisenä ei pidetä merkkiä, josta on tullut elinkeinotoiminnassa yleisesti käytetty nimitys tavarasta tai palvelusta. Sitä, onko tavaramerkistä tullut elinkeinotoiminnassa yleisesti käytetty nimitys, on arvioitava ottaen huomioon yhtäältä rekisteröinnin kattamat tavarat ja toisaalta se, miten näiden tavaroiden kohdeyleisö ymmärtää merkin.

Tavaramerkki KANU on rekisteröity luokassa 21 tavaroille ”Eläinten pyydykset”. Kyseiset tavarat ovat metsästäjille suunnattuja. Markkinaoikeus toteaa, että tällaisten tavaroiden kohdeyleisön tarkkaavaisuusastetta on pidettävä tavanomaisena.

Arvioinnin kannalta merkityksellisenä ajankohtana on pidettävä rekisteröinnin hakemisajankohtaa. Tavaramerkin KANU rekisteröinnin hakemispäivä on ollut 22.10.2020.

Vastaaja on toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle selvitystä, jonka tarkoituksena on ollut osoittaa, että sanasta ”kanu” on tullut elinkeinotoiminnassa yleisesti käytetty nimitys tietyntyyppisestä pyydyksestä.

Vastaaja on esittänyt selvitystä, joka on koostunut vastaajan mukaan otteesta kirjasta ”Rakentamisopas metsästäjille ja riistanhoitajille”, lehtiartikkelista Metsästys ja Kalastus -lehden numerosta 7/2018, otteesta Metsästäjäin keskusjärjestön kirjasta ”Pienpetopyynnin opas”, lehtiartikkeleista muun ohella Metsästäjä-lehden numeroista 4/2008 ja 2/2012, 31.1.2022 päivätystä Suomen Metsästäjäliiton lausunnosta, otteista vuodelta 2015 olevaan hyödyllisyysmallihakemukseen liittyvistä asiakirjoista, kuvakaappauksista eri elinkeinonharjoittajien ja muiden toimijoiden verkkosivuilta, lehtiartikkelista Jahti-lehdessä olleesta Oy Eräkontti Ab:n mainoksesta, 6.5.2022 päivätystä lausunnosta Oy Eräkontti Ab:n palveluksessa vuosina 2008–2020 toimineelta henkilöltä sekä 31.5.2016 päivätystä laskusta Kauhajoen Riistanhoitoyhdistyksen Uudenmaan Vammaispalvelusäätiöltä ostamista ”Kanu loukku” -nimisistä tuotteista.

Valittajan Patentti- ja rekisterihallitukselle esittämä selvitys on koostunut erään henkilön 15.2.2022 päivätystä lausunnosta, lehtileikkeestä Metsästäjä-lehden numerosta 3/1989 ja Youtube-videopalveluun vuonna 2014 ladatusta ”Ka-Nu-loukku”-nimisestä videosta.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittajalle on myönnetty vuonna 1989 mallisuoja hänen keksimälleen päälle kaatuvalle pieneläinpyydykselle. Pyydyksen mallisuoja on päättynyt vuonna 1993 uudistamatta jättämisen vuoksi. Pyydystä on vuonna 1989 julkaistussa Metsästäjä-lehdessä kuvattu nimellä ”häkkiloukku”.

Suomen Metsästäjäliiton 31.1.2022 päivätyssä lausunnossa on esitetty, että liiton näkemyksen mukaan ”Kanu”, ”KaNu”, ”Ka-Nu” ja ”Kanuloukku” ovat yleissanoja, jotka kuvaavat pääasiassa pienpetojen pyyntiin käytettävää päälle kaatuvaa häkkiloukkua. Tätä osoittaa myös valittajan esittämä 15.2.2022 päivätty eräneuvoksen lausunto, jossa on todettu, että metsästäjät käyttävät nimeä ”KANU-loukku” myös itse valmistamiensa saman tyyppisten loukkujen yleisnimenä. Suomen Metsästäjäliiton lausunnossa on todettu lisäksi, että kanu-tyyppinen loukkumalli on ollut Suomessa yleisesti tunnettu jo vuosikymmenet ja sillä on ollut ja on edelleen useita eri valmistajia ja myyjiä. Lausunnon mukaan Suomen Metsästäjäliiton omistama Oy Eräkontti Ab on myynyt kyseessä olevaa pyydystä eri valmistajien tekemänä jo pitkään. Myös Oy Eräkontti Ab:n palveluksessa toimineen henkilön antamassa 6.5.2022 päivätyssä lausunnossa on todettu muun ohella, että yhtiö on myynyt vuosina 2008–2020 usean eri valmistajan Kanu-loukkuja.

Markkinaoikeus toteaa edellä mainituista tavaramerkin KANU rekisteröinnin hakemispäivän jälkeiseltä ajalta toimitetuista lausunnoista, että ne voidaan niiden ajankohdasta huolimatta ottaa arvioinnissa huomioon, koska niiden avulla on mahdollista tehdä päätelmiä tavaramerkin hakemispäivän tilanteesta. Asiassa ei ole tullut ilmi mitään sellaista, mikä antaisi aihetta epäillä kyseisten lausunnoista ilmi käyvien seikkojen totuudenmukaisuutta.

Valituksenalaisen päätöksen mukaan edellä mainitut vastaajan Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittamat kuvakaappaukset eri elinkeinonharjoittajien ja muiden toimijoiden verkkosivuilta ovat tavaramerkin KANU rekisteröinnin hakemispäivän jälkeiseltä ajalta eikä kyseisen näytön siten voida katsoa osoittavan, että hakemuksen kohteena oleva merkki olisi ollut erottamiskyvytön rekisteröinnin hakemispäivänä. Markkinaoikeus toteaa tältä osin, että poikkeuksen muodostaa vastaajan esittämä kuvakaappaus verkkosivulta ph-riista.fi, koska kuvakaappaus on otettu Wayback Machine palvelun avulla ja se kuvaa verkkosivujen näkymää 25.9.2020 eli ennen tavaramerkin KANU rekisteröinnin hakemispäivää.

Toisin kuin Patentti- ja rekisterihallitus on katsonut valituksenalaisessa päätöksessään vastaajan Patentti- ja rekisterihallituksessa esittämistä otteista kirjoista ”Rakentamisopas metsästäjille ja riistanhoitajille” ja ”Pienpetopyynnön opas” ei käy ilmi kirjan julkaisuajankohtaa. Myöskään valituksenalaisessa päätöksessä viitatuista Metsästäjä-lehden numerossa 6/2007 ja Jahti-lehden numerossa 1/2016 olleesta mainoksesta ei käy ilmi lehtien julkaisuajankohtia. Toisaalta asiassa ei ole edes esitetty, etteikö kyseisten otteiden kirjat ja lehdet olisi julkaistu ennen tavaramerkin KANU rekisteröinnin hakemispäivää.

Joka tapauksessa asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittajan kehittämään pyydykseen on Metsästäjä-lehden vuonna 1989 tapahtuneen julkaisun jälkeen alettu yleisesti yhdistää eri kirjoitusasuissaan sana ”kanu”. Asiassa ei ole ollut erimielisyyttä siitä, että kyseinen sana on muodostettu valittajan etu- ja sukunimen alkukirjaimista. Toisaalta esitetystä selvityksestä käy ilmi, että muutkin tahot ovat käyttäneet ainakin vuodesta 2008 lähtien useissa eri yhteyksissä häkkiloukuista sanan ”kanu” sisältäviä ilmaisuja, kuten ”Kanu-loukku”. Lisäksi näissä ilmaisuissa esiintyvä sana ”kanu” on ollut paitsi substantiivina myös taivutetussa muodossa. Edelleen kuvakaappaus verkkosivulta ph-riista.fi 25.9.2020 ja 31.5.2016 päivätty lasku osoittavat sitä, että KANU-nimisillä loukuilla on ollut eri valmistajia ja myyjiä ennen tavaramerkin KANU rekisteröinnin hakemispäivää.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetystä ei käy ilmi, etteikö sana ”kanu” olisi ollut alun perin erottamiskykyinen eläinten pyydyksille. Asiassa esitetty selvitys huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että sanaa ”kanu” on kuitenkin ajan mittaan ja viimeistään tavaramerkin KANU rekisteröinnin hakemispäivään mennessä alettu yleisesti käyttämään nimityksenä tällaisista pyydyksistä riippumatta siitä, mikä taho kyseisiä pyydyksiä on valmistanut tai myynyt sekä siitä, onko tuotteen nimessä ollut valittajan henkilöön viittaava sana ”kanu”.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tavaramerkki numero 279076 KANU on sen rekisteröinnin hakemispäivänä 22.10.2020 ollut elinkeinotoiminnassa yleisesti käytetty nimitys hakemuksen luokassa 21 kattamista tavaroista ”Eläinten pyydykset”.

Johtopäätös

Edellä todettu huomioon ottaen valituksenalaisen päätöksen lopputuloksen muuttamiselle ei ole perusteita. Valitus on näin ollen hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Pekka Savola ja
Jari Tiainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.