Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 22.6.2022 (liitteenä) pysyttää patentti numero FI 128115 voimassa muutetussa muodossa

Asian tausta

Neste Oyj on 20.7.2018 hakenut suomalaista patenttia keksinnölle nimeltä ”Purification of recycled and renewable organic material” (kierrätetyn ja uusiutuvan orgaanisen materiaalin puhdistaminen). Hakemus on Patentti- ja rekisterihallituksessa saanut numeron FI 20185654.

Patentti- ja rekisterihallitus on 15.10.2019 myöntänyt edellä mainitusta patenttihakemuksesta patentin numero FI 128115.

UPM-Kymmene Oyj on 8.7.2020 tehnyt väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut patentin kumoamista kokonaisuudessaan.

Patentti- ja rekisterihallitus on 22.6.2022 tekemällään päätöksellä pysyttänyt patentin voimassa muutetussa muodossa.

UPM-Kymmene Oyj on valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

UPM-Kymmene Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja kumoaa patentin numero FI 128115 kokonaisuudessaan.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksyttäväksi katsoman patenttivaatimusasetelman (jäljempänä myös ensisijaisen patenttivaatimusasetelman) patenttivaatimus 1 sisältää useita valinnaisia piirteitä sekä haluttua lopputulosta määrittelevän piirteen F9, joita ei tule ottaa huomioon mainitun patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän uutuutta ja keksinnöllisyyttä arvioitaessa.

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti katsonut, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä olisi uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun menetelmään nähden. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan viitejulkaisusta D1 ei kävisi ilmi mainitun patenttivaatimuksen menetelmävaihetta, jossa lämpökäsitellystä kierrätetystä tai uusiutuvasta orgaanisesta aineesta haihdutetaan haihtuvat piiyhdisteet (piirre F7). Mainitussa viitejulkaisussa on esitetty kantajahöyrytislaus, jossa haihdutetaan poistettavat yhdisteet ylikuumennetun kantajahöyryn avulla. Tämä vastaa keksinnön mukaista veden lisäämistä syötteeseen ja sen haihduttamista lämpökäsittelyn jälkeen. Viitejulkaisussa D1 ei ole mainittu, että kantajahöyrytislauksella poistetaan piiyhdisteitä, mutta kyseinen menetelmävaihe on kuitenkin sama kuin patenttivaatimuksessa 1 esitetty haihdutusvaihe. Näin ollen myös piirre F7 on tunnettu viitejulkaisusta D1, koska Euroopan patenttiviraston teknisten valituslautakuntien ratkaisujen T 1931/14 ja T 304/08 mukaan uutuuden esteeksi riittää julkaisu, jossa on esitetty kyseisen teknisen vaikutuksen aikaansaamiseen soveltuva menetelmä.

Viitejulkaisusta D1 tunnetun menetelmän syötteinä ovat esimerkiksi kasvi- ja eläinpohjaiset öljyt, jotka on esitetty patenttivaatimuksessa 1 keksinnön mukaisen menetelmän mahdollisina syötteinä. Koska viitejulkaisun D1 menetelmän syötteet ovat samat kuin patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän, myös syötteiden koostumusten on oltava samat. Viitejulkaisun D1 syötteet sisältävät siten vähintään 1 ppm piitä piiyhdisteinä.

Patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän muut kuin edellä mainitut piirteet ovat tunnettuja viitejulkaisusta D1, mikä on todettu myös Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten ole uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun nähden.

Patenttivaatimuksen 1 piirteen F8 mukaan lipidiainetta vetykäsitellään vetykäsittelykatalyytin läsnä ollessa. Mainitun patenttivaatimuksen mukaan syötteenä voi olla muun ohella fossiilinen jätepohjainen öljy tai jäteöljy, joiden ei voida katsoa sisältävän lipidiainetta, eli triglyseridejä sisältävää ainetta. Jos kyseinen piirre otetaan huomioon patentoitavuuden arvioinnissa, keksinnöllisyystarkastelussa voidaan lähteä siitä, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D1 tunnetusta menetelmästä mainitun piirteen F8 osalta.

Tarkasteltavana olevan patentin selitysosassa on esitetty, että vetykäsittelyn vaikutus on epäpuhtauksien, kuten hapen, rikin ja typen, poistaminen. Objektiiviseksi tekniseksi ongelmaksi voidaan siten valita esikäsitellyn hiilivetyvirran lisäpuhdistus. Mainittua objektiivista teknistä ongelmaa ratkaiseva alan ammattimies tutustuisi viitejulkaisuun D1 nähden samankaltaisen käsittelymenetelmän esittävään viitejulkaisuun D2, jossa vetykäsittelyn käyttötarkoitukseksi mainitaan hapen ja rikin poisto. Viitejulkaisussa D2 esitetyn perusteella alan ammattimies lisäisi piirteen F8 mukaisen vetykäsittelyvaiheen viitejulkaisusta D1 tunnettuun menetelmään ja päätyisi näin ollen ilman keksinnöllistä panosta menetelmään, joka sisältää patenttivaatimuksessa 1 esitetyt fyysiset menetelmävaiheet.

Patenttivaatimuksen 1 piirteessä F9 on esitetty vain tietty pii- ja fosforipitoisuus menetelmän haluttuna lopputuloksena. Mainitun pitoisuuden on katsottava olevan patenttivaatimuksessa 1 esitettyjen fyysisten menetelmävaiheiden aikaansaama lopputulos. Koska mainittujen fyysisten menetelmävaiheiden on katsottava olevan alan ammattimiehelle ilmeisiä viitejulkaisujen D1 ja D2 yhdistelmän perusteella, myös niiden aikaansaaman lopputuloksen on katsottava olevan alan ammattimiehelle ilmeinen samoilla perusteilla. Näin ollen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei eroa olennaisesti viitejulkaisujen D1 ja D2 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessä esittämässään keksinnöllisyystarkastelussa myös virheellisesti katsonut, ettei viitejulkaisusta D5 tunnettu menetelmä sisältäisi ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 1 esitettyjä puhdistettavan orgaanisen aineen pii- ja fosforipitoisuuden määrittävää piirrettä F2, haihtuvien piiyhdisteiden haihduttamista koskevaa piirrettä F7 sekä tietyn pii- ja fosforipitoisuuden menetelmän haluttuna lopputuloksena määrittävää piirrettä F9. Viitejulkaisusta D5 tunnetun menetelmän syöte voi olla esimerkiksi eläinperäistä öljyä tai rasvaa, ja mainitussa viitejulkaisussa on myös esitetty, että syötteessä voi olla enemmän kuin 20 ppm fosforia. Viitejulkaisun D5 menetelmässä voidaan siten käyttää samoja syötteitä kuin patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä, joten syötteiden sisältämien epäpuhtauksien on myös oltava samat. Patenttivaatimuksen 1 piirre F2 on siten tunnettu viitejulkaisusta D5.

Viitejulkaisusta D5 tunnetussa menetelmässä on lämpökäsittelyvaiheen jälkeen tuleva haihdutusvaihe, joka voidaan toteuttaa esimerkiksi paisuntahaihdutuksella (flash evaporation). Myös patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän haihdutusvaihe voidaan patentin selitysosassa esitetyn mukaan toteuttaa paisuntahaihdutuksella. Myös patenttivaatimuksen 1 piirre F7 on siten tunnettu viitejulkaisusta D5.

Viitejulkaisusta D5 tunnetussa menetelmässä syötettä lämmitetään 150–350 °C:n lämpötilassa ja epäpuhtauksia sisältävä erillinen faasi voidaan erottaa suodattamalla. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa näin ollen viitejulkaisusta D5 tunnetusta menetelmästä siten, että epäpuhtauksia sisältävän erillisen faasin muodostaa adsorbentti. Koska sekä viitejulkaisusta D5 tunnetulla että patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä poistetaan fosforia, ratkaistavana objektiivisena teknisenä ongelmana on vain vaihtoehtoisen menetelmän löytäminen.

Edellä mainittua objektiivista teknistä ongelmaa ratkaiseva alan ammattimies tutustuisi mihin tahansa viitejulkaisuista D1–D3, joista viitejulkaisussa D2 esitetään fosforin poistaminen vastaavasta syötteestä vastaavissa olosuhteissa käyttämällä adsorbenttia. Myös viitejulkaisuissa D1 ja D3 on esitetty epäpuhtauksien poisto käyttämällä adsorbenttia lämmityksen yhteydessä. Näin ollen alan ammattimiehen olisi ilmeistä yhdistää viitejulkaisusta D1, D2 tai D3 tunnettu adsorbentin käyttö viitejulkaisusta D5 tunnettuun menetelmään ja päätyä ilman keksinnöllistä panosta menetelmään, joka sisältää patenttivaatimuksessa 1 esitetyt fyysiset menetelmävaiheet.

Patenttivaatimuksen 1 piirteessä F9 on esitetty vain tietty pii- ja fosforipitoisuus menetelmän haluttuna lopputuloksena. Mainitun pitoisuuden on katsottava olevan patenttivaatimuksessa 1 esitettyjen fyysisten menetelmävaiheiden aikaansaama lopputulos. Koska mainittujen fyysisten menetelmävaiheiden on katsottava olevan alan ammattimiehelle ilmeisiä viitejulkaisujen D5 ja D1, D2 tai D3 yhdistelmän perusteella, myös niiden aikaansaaman lopputuloksen on katsottava olevan alan ammattimiehelle ilmeinen samoilla perusteilla. Näin ollen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei eroa olennaisesti myöskään viitejulkaisujen D5 ja D1, D2 tai D3 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Viitejulkaisussa D3 on esitetty menetelmä, jolla orgaanisia piiyhdisteitä poistetaan hiilivetyvirrasta eli orgaanisesta aineesta. Kyseisessä menetelmässä hiilivetyvirtaa lämmitetään adsorbentin läsnä ollessa 160–320 °C:n lämpötilassa, minkä jälkeen adsorbentti erotetaan virrasta suodattamalla. Menetelmää edustavassa esimerkissä 3 saavutetaan piiyhdisteiden osalta patenttivaatimuksessa 1 esitetty lopputulos.

Viitejulkaisussa D3 ei ole nimenomaisesti esitetty fosforin poistoa, mutta pieniä määriä fosforia sisältävän syötteen valinta on alan ammattimiehelle ilmeistä. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei näin ollen ole keksinnöllinen viitejulkaisusta D3 yksi tunnettuun tekniikkaan nähden.

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään katsonut, ettei viitejulkaisusta D3 tunnetussa menetelmässä ole haihtuvien piiyhdisteiden haihduttamista koskevaa menetelmävaihetta (piirre F7). Alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluu, että monet syötteet, esimerkiksi jäteöljy, sisältävät vettä ja että vesi on poistettava syötteestä ennen sen vetykäsittelyä. Näin ollen alan ammattimies lisäisi viitejulkaisusta D3 tunnettuun menetelmään haihdutusvaiheen, jossa veden mukana poistuisi myös mahdolliset haihtuvat piiyhdisteet tarkasteltavana olevassa patentissa esitetyllä tavalla. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten ole keksinnöllinen viitejulkaisusta D3 tunnettuun tekniikkaan nähden, kun lisäksi otetaan huomioon alan ammattimiehen yleistiedot.

Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän haihdutusvaihetta e) ei ole rajoitettu kyseisen menetelmän vaiheessa c) lämpökäsitellyn orgaanisen aineen haihduttamiseen, vaan menetelmävaiheessa e) viitataan mihin tahansa lämpökäsittelyyn, jonka suorituslämpötilaa ei patenttivaatimuksessa 1 ole määritelty. Menetelmävaiheessa e) tarkoitettu lämpökäsittely voi siten olla itse haihdutusta varten suoritettu kuumennus. Viitejulkaisussa D7 on esitetty veden poistaminen syötteestä haihduttamalla ennen vetykäsittelyä. Alan ammattimies lisäisi viitejulkaisussa D7 esitetyn haihdutusvaiheen viitejulkaisusta D3 tunnettuun menetelmään ja päätyisi ilman keksinnöllistä panosta patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään. Viimeksi mainittu ei siten ole keksinnöllinen viitejulkaisujen D3 ja D7 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään katsonut, ettei patenttivaatimuksessa 1 tarkoitettu vetykäsittely käy ilmi viitejulkaisusta D3. Näin tarkasteltuna patenttivaatimuksessa 1 tarkoitettu vetykäsittely ratkaisisi eri ongelman kuin muut patenttivaatimuksen 1 piirteet, joten kyseistä piirrettä olisi arvioitava erikseen osaongelmatarkastelun avulla. Vetykäsittelyvaiheen ratkaisema objektiivinen tekninen osaongelma on syötteen lisäpuhdistus. Alan ammattimiehen olisi viitejulkaisussa D2 esitetyn perusteella ilmeistä ratkaista kyseinen osaongelma patenttivaatimuksessa 1 tarkoitetulla vetykäsittelyllä. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten ole keksinnöllinen viitejulkaisuista D3, D7 ja D2 tunnettuun tekniikkaan nähden.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallitus on 2.12.2022 antamassaan lausunnossa esittänyt, ettei valituksessa ole tuotu esiin sellaista, jonka perusteella valituksenalaista päätöstä tulisi muuttaa.

Patenttivaatimuksessa 1 saavutettavana lopputuloksena esitetyt pii- ja fosforipitoisuudet ovat tarkasteltavana olevassa patentissa esitettyjen koetulosten mukaisia. Patenttivaatimuksessa 1 on myös esitetty fyysiset menetelmävaiheet ja parametrit, joilla kyseinen lopputulos saavutetaan. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toimivuus ja tekninen vaikutus on siten selkeästi osoitettu.

Patenttivaatimuksessa 1 menetelmän mahdollisena syötteenä esitetty fossiilinen jätepohjainen öljy tarkoittaa öljyä, jonka pääkomponenttina on fossiilinen jäteöljy mutta joka sisältää myös muita patenttivaatimuksessa 1 esitetystä ryhmästä valittuja aineita. Näin ollen menetelmän syöte sisältää lipidiaineita, joten myös mainitun patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän vetykäsittelyvaiheeseen johdettava virta sisältää lipidiainetta.

Viitejulkaisusta D1 tunnettu menetelmä ei sisällä menetelmävaihetta, jossa lipidiainetta vetykäsitellään katalyytin läsnä ollessa, eikä menetelmävaihetta, jossa piiyhdisteitä poistetaan haihduttamalla. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun menetelmään nähden.

Alan ammattimiehellä ei ole syytä muokata viitejulkaisujen D1 ja D2 yhdistelmästä tunnettua menetelmää lisäämällä siihen piiyhdisteiden haihdutusvaihe. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten keksinnöllinen mainittujen viitejulkaisujen yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.

Viitejulkaisusta D5 ei käy ilmi orgaanisen aineen lämpökäsittelyä adsorbentin läsnä ollessa. Mainitussa viitejulkaisussa ei myöskään ole esitetty, että pii- ja fosforiepäpuhtauksia voitaisiin erottaa orgaanisesta aineesta käyttämällä adsorbenttia lämpökäsittelyn yhteydessä, ja mainitussa viitejulkaisussa on myös esitetty adsorptiotekniikan olevan epätaloudellista. Näin ollen alan ammattimiehen ei olisi ilmeistä lisätä viitejulkaisusta D5 tunnettuun menetelmään adsorbentin käyttöä lämpökäsittelyn yhteydessä. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten keksinnöllinen viitejulkaisusta D5 tunnettuun menetelmään nähden, vaikka lisäksi otettaisiin huomioon viitejulkaisusta D1, D2 tai D3 tunnettu tekniikka.

Viitejulkaisuissa D3 ja D7 ei ole esitetty, että orgaanisen aineen puhdistusmenetelmä sisältäisi myös lipidiaineen vetykäsittelyn vetykäsittelykatalyytin läsnä ollessa. Alan ammattimiehellä ei myöskään ole syytä muokata viitejulkaisusta D3 tunnettua menetelmää lisäämällä siihen viitejulkaisusta D2 tunnettu vetykäsittelyvaihe, jotta piipitoisuuden vähenemisen lisäksi myös fosforipitoisuus vähenisi alle 30 %:iin alkuperäisestä. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten keksinnöllinen myös viitejulkaisujen D3, D7 ja D2 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.

Neste Oyj:n vastaus

Vaatimukset

Neste Oyj on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Toissijaisesti Neste Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen ja pysyttää patentin numero FI 128115 voimassa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 mukaisessa muodossa. Neste Oyj on toimittanut vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 markkinaoikeuteen 17.2.2023 antamansa lausuman yhteydessä toissijaisena patenttivaatimusasetelmana.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään katsonut esimerkiksi viitejulkaisun D1 osalta, että koska siinä esitetyt syötteet vastaavat patenttivaatimuksessa 1 esitettyjä syötteitä, ensin mainitut voivat sisältää myös piitä piiyhdisteinä. Viitejulkaisusta D1 ei kuitenkaan käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi, että siinä esitetyn menetelmän syötteet sisältävät piitä piiyhdisteinä, joten kyseisen piirteen ei voida katsoa käyvän ilmi mainitusta viitejulkaisusta.

Patenttivaatimuksen 1 piirteessä F9 esitetyt pii- ja fosforipitoisuudet määrittelevät osaltaan lopputuotetta ja sen kautta mainitun patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän vaiheita. Piirre F9 on siten otettava huomioon mainittua menetelmää tunnetusta tekniikasta erottavana piirteenä.

Tarkasteltavana olevan patentin selitysosassa esitetyn perusteella ilmaisu ”lipidiaine” tarkoittaa keksinnön mukaista orgaanista ainetta, joka voi olla kierrätettyä tai uusiutuvaa. Näin ollen alan ammattimies ymmärtää mainitun ilmaisun merkityksen patentin selitysosan ja yleistietojensa avulla. Patenttivaatimuksen 1 piirre, jonka mukaan lipidiainetta vetykäsitellään vetykäsittelykatalyytin läsnä ollessa (piirre F8), on siten otettava huomioon mainitun patenttivaatimuksen mukaista menetelmää tunnetusta tekniikasta erottavana piirteenä.

Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lipidiaineen vetykäsittelyä koskeva piirre F8 ei käy ilmi viitejulkaisusta D1. Mainitussa viitejulkaisussa ei myöskään ole esitetty, että siitä tunnetun menetelmän syötteet sisältäisivät piiyhdisteitä. Näin olleen myöskään piiyhdisteiden poistaminen prosessivirrasta ei käy ilmi mainitusta viitejulkaisusta, jossa haihdutus on esitetty käytettäväksi vapaiden rasvahappojen poistamiseen. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun menetelmään nähden.

Viitejulkaisusta D1 tunnetun menetelmän tarkoitus on poistaa syötteestä epäpuhtauksia ja vapaita rasvahappoja siten, etteivät neutraalit öljyt ja esterit samalla hajoa. Näin ollen alan ammattimies ei lisäisi mainitun viitejulkaisun menetelmään viitejulkaisusta D2 tunnettua katalyyttistä vetykäsittelyä, koska se hajottaa neutraalit öljyt, rasvahapot ja rasvahappojen esterit. Viitejulkaisussa D2 ei myöskään ole esitetty patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän haihdutusvaihetta, jossa poistetaan haihtuvat piiyhdisteet. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa siten olennaisesti viitejulkaisujen D1 ja D2 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Viitejulkaisussa D5 ei ole esitetty, että pii- tai fosforiepäpuhtauksia voisi erottaa orgaanisesta aineesta käyttämällä adsorbenttia lämpökäsittelyn yhteydessä. Viitejulkaisussa D5 ei ole esitetty sekä pii- että fosforiyhdisteiden poistoa orgaanisesta aineesta, vaan enintään fosforiyhdisteiden poisto. Viitejulkaisuun D5 nähden ratkaistavana objektiivisena teknisenä ongelmana on siten orgaanisen aineen puhdistaminen sekä pii- että fosforiyhdisteistä.

Adsorptiotekniikka on viitejulkaisussa D5 esitetty epätaloudellisena vaihtoehtona, joten alan ammattimies ei mainitun viitejulkaisun perusteella etsisi adsorptioon perustuvia ratkaisuja edellä mainittua objektiivista teknistä ongelmaa ratkaistessaan. Viitejulkaisuissa D1–D3 ei ole esitetty menetelmää, jolla poistetaan sekä pii- että fosforiyhdisteitä, joten mainittua objektiivista teknistä ongelmaa ratkaiseva alan ammattimies ei perehtyisi mainittuihin viitejulkaisuihin. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten keksinnöllinen viitejulkaisusta D5 tunnettuun tekniikkaan nähden, vaikka lisäksi otettaisiin huomioon viitejulkaisuista D1–D3 tunnettu tekniikka.

Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D3 tunnetusta menetelmästä siten, ettei viimeksi mainittuun sisälly orgaanisen aineen puhdistusta fosforista eikä piiyhdisteiden poistamista haihduttamalla. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän vaiheen e) lämpökäsittely viittaa kyseisen menetelmän vaiheen b) tai c) mukaiseen lämpökäsittelyyn. Vaiheessa e) poistetaan siten piiyhdisteitä vaiheessa b) tai c) lämpökäsitellystä orgaanisesta aineesta. Mainittuun viitejulkaisuun nähden ratkaistavana objektiivisena teknisenä ongelmana on siten orgaanisen aineen puhdistaminen sekä pii- että fosforiyhdisteistä.

Viitejulkaisussa D7 ei ole esitetty piiyhdisteiden poistoa haihduttamalla, vaan vedenpoisto haihduttamalla ennen vetykäsittelyä. Alan ammattimies ei siten löydä viitejulkaisusta D7 ratkaisua edellä mainittuun objektiiviseen tekniseen ongelmaan. Myöskään viitejulkaisussa D2 ei ole esitetty piiyhdisteiden poistoa haihduttamalla. Näin ollen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on keksinnöllinen viitejulkaisujen D3, D7 ja D2 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.

Valittajan lausuma

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt lausumassaan 13.1.2023, että tarkasteltavana olevan patentin selitysosan mukaan lipideillä tarkoitetaan eliöiden tuottamia triglyseridejä. Yleisesti lipideillä eli rasva-aineilla tarkoitetaan eliöiden solukoissa ja kudoksissa syntyviä rasvoja ja rasvamaisia yhdisteitä. Lipideillä ei siten tarkoiteta fossiilista alkuperää olevia öljyjä tai jäteöljyjä.

Patenttivaatimuksen 1 sanamuotoa ei tule tulkita niin, että menetelmän syöte sisältäisi useita mainitussa patenttivaatimuksessa nimettyjä aineita, vaan siten, että syötteenä on jokin patenttivaatimuksessa esitetyistä aineista. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän syöte voi olla fossiilista alkuperää oleva öljy, joka ei sisällä lipidiaineita. Mainitun menetelmän syöte ei siten välttämättä sisällä lainkaan lipidiainetta, joten sen vetykäsittelyyn kohdistuva patenttivaatimuksen 1 piirre F8 ei ole kyseisen patenttivaatimuksen mukaista menetelmää rajoittava piirre.

Jos viitejulkaisuun D1 nähden ratkaistavana objektiivisena teknisenä ongelmana on hiilivetyvirran lisäpuhdistus esimerkiksi happi-, rikki- tai typpiyhdisteistä, ongelman ratkaiseminen ei edellytä estereiden säilyttämistä varsinkaan nyt tarkasteltavana olevassa tapauksessa, jossa tarkoituksena on biopolttoaineen valmistaminen.

Jos patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän katsotaan eroavan viitejulkaisusta D1 valitusta keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdasta myös piiyhdisteiden haihduttamista koskevan piirteen F7 osalta, kyseisen piirteen tekninen vaikutus olisi tuotteen lisäpuhdistus. Vaikutus ei ole synergistinen piirteen F8 kanssa, joten mainittujen piirteiden keksinnöllisyyttä voidaan tarkastella erikseen osaongelmatarkastelun avulla. Haihtuvien yhdisteiden puhdistaminen haihduttamalla on esitetty lähintä tekniikan tasoa edustavassa viitejulkaisussa D1. Piirre F8 on puolestaan alan ammattimiehelle ilmeinen viitejulkaisun D2 perusteella. Näin ollen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei ole keksinnöllinen viitejulkaisujen D1 ja D2 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.

Viitejulkaisussa D5 ei ole esitetty, ettei adsorbentin käyttö olisi teknisesti toimiva ratkaisu mainitusta viitejulkaisusta tunnetussa menetelmässä, vaan viitejulkaisussa D5 on esitetty, että se on taloudellisesti epäedullista. Näin ollen mainitusta viitejulkaisusta ei käy ilmi mitään teknistä estettä adsorbentin käytölle.

Muut lausumat

Neste Oyj on antanut lausuman 17.2.2023 ja toimittanut sen yhteydessä markkinaoikeuteen vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 (toissijaisen patenttivaatimusasetelman). Neste Oyj on mainitussa lausumassaan esittänyt, että patenttivaatimukseen 1 sisältyvän ilmaisun ”lipidiaine” merkityksen arvioinnissa on kysymys patenttivaatimuksen täsmällisyyden arvioinnista. Koska patenttivaatimuksen täsmällisyys ei ole patentin mitätöintiperuste, mainitun termin merkitys ei tule asiassa arvioitavaksi.

Patentin selitysosasta käy ilmi, että lipidejä ovat muun ohella mikrobien tuottamat triglyseridit, mutta selityksen kyseinen kohta ei ole tulkittavissa niin, että patenttivaatimuksessa 1 esiintyvä ilmaisu ”lipidiaine” tarkoittaisi vain eliöiden tuottamia triglyseridejä.

Viitejulkaisussa D1 esitetyn menetelmän tarkoituksena on ollut parantaa kyseiseen menetelmään nähden tunnetussa tekniikassa esiintyvää neutraaliöljyjen alhaista saantoa. Näin ollen alan ammattimies ei lisäisi viitejulkaisun D1 menetelmään mitään puhdistusvaihetta, joka tuhoaisi neutraaliöljyjä. Tällainen vaihe olisi esimerkiksi viitejulkaisusta D2 tunnettu vetykäsittelyvaihe. Lisäksi viitejulkaisussa D1 esitetyn menetelmän tarkoituksena ei ole biopolttoaineen valmistaminen, joten kyseiseen tarkoitukseen sopivaa menetelmää etsivä alan ammattimies ei valitsisi viitejulkaisun D1 menetelmää kehittämistyönsä lähtökohdaksi. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten keksinnöllinen viitejulkaisujen D1 ja D2 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.

Tarkasteltavana olevan patentin esimerkeillä on osoitettu, että adsorbentin läsnä ollessa toteutettavalla lämpökäsittelyllä on mahdollista poistaa sekä pii- että fosforiyhdisteitä. Viitejulkaisuun D5 nähden muodostettavana objektiivinen ongelma on siten muodostettava kyseisen teknisen vaikutuksen perusteella.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksesta 1 on ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimukseen 1 nähden poistettu fossiilinen jätepohjainen öljy ja jäteöljyn menetelmän syötteiden joukosta. Menetelmän mahdollisten syötteiden joukkoa on näin ollen rajoitettu, joten muutettu patenttivaatimus ei käsitä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta, eikä patenttisuojaa ole laajennettu.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksessa 1 esitetyt syötteet sisältävät triglyseridejä ja rasvahappoja, joten ne sisältävät mainitun patenttivaatimuksen piirteessä F8 tarkoitettuja lipidiaineita.

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt lisälausumassaan 22.3.2023, että patenttivaatimuksen 1 lämpökäsittelyä adsorbentin läsnä ollessa koskevalla piirteellä F5 ei ole mitään tunnetusta tekniikasta poikkeavaa teknistä vaikutusta. Tällaisessa tilanteessa objektiivisena teknisenä ongelmana on vaihtoehtoisen ratkaisun löytäminen. Euroopan patenttiviraston teknisen valituslautakunnan ratkaisun T 1179/16 mukaan tällaisessa tilanteessa alan ammattimies ottaisi huomioon kaikki asianomaisella tekniikan alalla tunnetut vaihtoehdot.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimusta 1 on muutettu siten, että mainittu patenttivaatimus kohdistuu keksintöön, jota ei ole esitetty patenttihakemuksen perusasiakirjassa. Mainitussa patenttivaatimuksessa esitetty haihdutusvaihe on valittu yhdeltä perusasiakirjassa esitetyltä listalta ja menetelmän syöte toiselta perusasiakirjassa esitetyltä listalta. Mainittujen piirteiden yhdistelmä ei ole käynyt selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukaiselta menetelmältä puuttuu uutuus ja keksinnöllisyys samoilla perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukaiselta menetelmältä.

Neste Oyj on esittänyt lisälausumassaan 22.5.2023, että Euroopan patenttiviraston teknisen valituslautakunnan ratkaisun T 1179/16 mukaan alan ammattimies ottaisi kaikki asianomaisella tekniikan alalla tunnetut vaihtoehdot huomioon vain siinä tapauksessa, ettei lähintä tekniikan tasoa edustavassa viitejulkaisussa opeteta poispäin niistä. Viitejulkaisu D1 nimenomaisesti varoittaa hajottamasta rasvahappoja, joten kyseinen viitejulkaisu opettaa poispäin rasvahappoja hajottavista ratkaisuista, esimerkiksi viitejulkaisussa D2 esitetystä vetykäsittelystä.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksessa 1 esitetty lämpökäsittelyvaihe on esitetty patenttihakemuksen perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 1, ja ensin mainitun patenttivaatimuksen syötteet on esitetty perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 28, joka on viitannut perusasiakirjan patenttivaatimusasetelman patenttivaatimukseen 1. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 1 esitetty syötteiden ja lämpökäsittelyvaiheen yhdistelmä käy siten selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjan patenttivaatimusasetelmasta. Kyseisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on esitetty selvästi ja yksiselitteisesti myös perusasiakirjan selityksen yleisessä osassa.

UPM-Kymmene Oyj on antanut toisen lisälausumansa 14.8.2023.

Neste Oyj on antanut toisen lisälausumansa 31.8.2023.

UPM-Kymmene Oyj on antanut kolmannen lisälausumansa 10.10.2023.

Neste Oyj on antanut kolmannen lisälausumansa 10.11.2023.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on markkinaoikeuden tarkasteltavana olevan ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta kysymys siitä, onko kyseisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksissa esitetty keksintö uusi ja keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen tarkasteltavana olevan patentin myöntämiseen johtaneen patenttihakemuksen tekemispäivää. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 osalta kysymys voi lisäksi olla siitä, käsittääkö sen patenttivaatimus 1 sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty, tai patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä.

Patenttiasetuksen 21 §:n 1 momentin mukaan suomalaisen patenttihakemuksen, patenttilain 38 §:n mukaan käsiteltäväksi otettavan patenttihakemuksen ja kansalliseksi hakemukseksi muunnetun eurooppapatenttia koskevan hakemuksen perusasiakirjana pidetään mainitussa asetuksessa suomen-, ruotsin- tai englanninkielistä selitystä piirustuksineen sekä patenttivaatimuksia, jotka sisältyvät hakemukseen, kun hakemus tehtiin tai on katsottava tehdyksi.

3 Patenttivaatimukset

Markkinaoikeuden tarkasteltavina olevissa ensisijaisessa patenttivaatimusasetelmassa ja vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 1 on menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 ja menetelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2–36.

4 Tunnettu tekniikka

Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin viitejulkaisuihin:

D1: SE 352373
D2: US 20110138680
D3: EP 2149593
D5: WO 2018024728
D7: US 20150361356

5 Asian arviointi

5.1 Ensisijainen patenttivaatimusasetelma

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti (piirrejako UPM-Kymmene Oyj:n valituksessaan käyttämän mukainen):

F1: Menetelmä kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen (10) puhdistamiseksi,
F2: jolloin kierrätetty tai uusiutuva orgaaninen aine (10) käsittää enemmän kuin 1 ppm piitä piiyhdisteinä ja enemmän kuin 10 ppm fosforia fosforiyhdisteinä, joka menetelmä käsittää vaiheet:
F3: (a) hankitaan syöttöä, joka on kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta (10), jolloin kierrätetty tai uusiutuva orgaaninen aine on valittu ryhmästä, joka koostuu kasvipohjaisista rasvoista ja öljyistä, eläinpohjaisista rasvoista ja öljyistä, fossiilisista jätepohjaisista öljyistä, jäteöljyistä, leväöljyistä ja mikrobiöljyistä;
F4: (b) mahdollisesti esilämpökäsitellään (20) kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta (10) 180–325 °C:ssa ja mahdollisesti lisätään happoa ennen esilämpökäsittelyprosessia (20) tai sen jälkeen ja mahdollisesti suodatetaan esilämpökäsitelty kierrätetty tai uusiutuva orgaaninen aine;
F5: (c) lämpökäsitellään (40) kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta adsorbentin läsnä ollessa 180–325 °C:ssa ja suodatetaan (50) lämpökäsitelty kierrätetty tai uusiutuva orgaaninen aine ja mahdollisesti lisätään happoa ennen lämpökäsittelyprosessia tai sen jälkeen;
F6: (d) mahdollisesti sekoitetaan lämpökäsiteltyyn kierrätettyyn tai uusiutuvaan orgaaniseen aineeseen hiilivety- tai lipidipohjainen virta;
F7: (e) haihdutetaan (30) lämpökäsitellystä kierrätetystä tai uusiutuvasta orgaanisesta aineesta haihtuvat piiyhdisteet ja
F8: (f) vetykäsitellään (60) lipidiainetta vetykäsittelykatalyytin läsnä ollessa,
F9: jolloin saadaan puhdistettua vetykäsiteltyä kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta (61), joka käsittää alle 20 %, edullisesti alle 10 %, edullisemmin alle 5 %, vaiheessa (a) hankitun kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen alkuperäisestä piipitoisuudesta ja alle 30 % vaiheessa (a) hankitun kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen alkuperäisestä fosforipitoisuudesta.

5.1.1 Patenttivaatimuksen 1 tulkinnasta

Markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimuksen 1 piirteet F4 ja F6 kokonaisuudessaan ja osa piirteestä F5 on esitetty mainitun patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän valinnaisina piirteinä. Mainitut valinnaiset piirteet eivät ole kyseistä menetelmää rajoittavia piirteitä, joten niitä ei oteta huomioon menetelmän uutuutta ja keksinnöllisyyttä arvioitaessa.

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt, että lipideillä eli rasva-aineilla tarkoitetaan yleisesti eliöiden solukoissa ja kudoksissa syntyviä rasvoja ja rasvamaisia yhdisteitä. Patenttivaatimuksen 1 piirteessä F3 esitetyistä syötteistä fossiiliset jätepohjaiset öljyt ja jäteöljyt eivät sisällä lipidejä. Piirteessä F6 esitetty menetelmävaihe d), jossa prosessivirtaan lisättäisiin lipidipohjainen virta, on valinnainen piirre, joten patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä käsiteltävä tuotevirta ei välttämättä sisällä lainkaan lipidejä. Näin ollen myöskään piirre F8 ei ole patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää rajoittava piirre.

Neste Oyj on esittänyt, että tarkasteltavana olevan patentin selitysosassa esitetyn perusteella ilmaisu ”lipidiaine” tarkoittaa keksinnön mukaista orgaanista ainetta, joka voi olla kierrätettyä tai uusiutuvaa.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan patenttivaatimus kirjoitetaan asianomaisen alan terminologian tuntevan alan ammattimiehen luettavaksi. Koska alan ammattimies ei yleensä tarvitse patenttivaatimuksen lukemiseen selityksen apua, patenttivaatimusta on ensisijaisesti luettava ja tulkittava käyttämättä hyväksi selitystä ja piirustusta. Patenttivaatimuksessa esiintyville ilmaisuille annetaan laajin teknisesti mielekäs tulkinta (ks. esim. T 2764/19, perustelujen kohta 3.1.1). Tulkinnassa otetaan huomioon keksinnön selostus kokonaisuudessaan (ks. esim. T 448/16, perustelujen kohta 3.4).

Alan ammattimiehen on katsottava tuntevan ilmaisun ”lipidi” yleisesti merkityksessä ”eliöiden solukoissa ja kudoksissa syntyvät rasvat ja rasvankaltaiset yhdisteet”. Näin ollen alan ammattimies tulkitsee piirteessä F6 esitettyä ilmaisua ”lipidipohjainen virta” ja piirteessä F8 esitettyä ilmaisua ”lipidiaine” siten, että lipidipohjainen virta ja lipidiaine sisältävät rasvaa tai rasvankaltaista yhdistettä. Tämä tulkinta on myös yhdenmukainen keksinnön selityksen kanssa, koska tarkasteltavana olevan patentin selitysosassa ilmaisulla ”lipidi” on viitattu triglyserideihin ja ilmaisulla ”eläinpohjaiset rasvat ja öljyt” eläimistä saataviin lipidiaineisiin. Näin ollen patenttivaatimuksen 1 piirteessä F3 menetelmän syötteenä esitettyihin fossiilisiin jätepohjaisiin öljyihin ja jäteöljyihin on katsottava kuuluvan sellaisia syötteitä, jotka eivät sisällä piirteessä F8 tarkoitettua lipidiainetta.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimus 1 sisältää kaksi suoritusmuotoa, joista toisessa menetelmän syöte sisältää piirteessä F8 tarkoitettua lipidiainetta ja toisessa syöte ei sisällä mainittua lipidiainetta. Koska piirteen F6 mukainen lipidipohjaisen virran sekoittaminen tuotevirtaan on menetelmän valinnainen piirre, myös piirre F8, jonka mukaan lipidiainetta vetykäsitellään vetykäsittelykatalyytin läsnä ollessa, on valinnainen viimeksi mainitussa suoritusmuodossa.

UPM-Kymmene Oyj on lisäksi esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 piirre F9 määrittelee mainitun patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän fyysisten menetelmävaiheiden suorittamisella tavoiteltavan lopputuloksen, joten piirrettä F9 ei tule ottaa huomioon kyseisen menetelmän uutuuden ja keksinnöllisyyden arvioinnissa.

Neste Oyj on esittänyt, että piirteen F9 mukaiset pii- ja fosforipitoisuudet määrittelevät osaltaan lopputuotetta ja sen kautta patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän vaiheita.

Markkinaoikeus toteaa asiassa olevan vailla erimielisyyttä, että patenttivaatimuksen 1 piirre F9 määrittelee mainitun patenttivaatimuksen mukaista menetelmää sen tavoitellun lopputuloksen avulla. Mainitun piirteen mukaan tavoitteena on tietty kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen pii- ja fosforipitoisuus.

Tarkasteltavana olevan patentin selitysosan keksinnön taustaa käsittelevässä osiossa on esitetty, että jotkin kierrätetyt tai uusiutuvat orgaaniset aineet, ja erityisesti mäntypiki (Tall Oil Pitch, TOP) sisältää pii- ja fosforiepäpuhtauksia, jotka ovat haitallisia vetykäsittelykatalyytin toiminnalle ja jotka siten on poistettava orgaanisesta aineesta ennen vetykäsittelyä, jolla voidaan valmistaa esimerkiksi uusiutuvaa polttoainetta. Keksinnön lyhyessä kuvauksessa on puolestaan esitetty, että tarkasteltavana olevan keksinnön eräänä tavoitteena on ratkaista keksinnön taustaosiossa esitetyt orgaanisten aineiden suuriin pii- ja fosforiyhdisteiden määriin liittyvät ongelmat. Näin ollen piirteessä F9 esitetty tavoiteltu lopputulos vastaa olennaisesti keksinnön taustalla olevaa teknistä ongelmaa.

Koska piirteessä F9 esitetty tavoiteltu lopputulos edellä todetulla tavalla vastaa olennaisesti patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän taustalla olevaa teknistä ongelmaa, mainitun patenttivaatimuksen muiden piirteiden tulisi sisältää kaikki kyseisen lopputuloksen saavuttamisessa tarvittavat tekniset piirteet (ks. esim. T 809/12, perustelujen kohta 2.8). Tällöin kysymys on kuitenkin patenttivaatimuksen 1 täsmällisyydestä, joka ei tässä asiassa tule arvioitavaksi, koska patenttivaatimuksen 1 piirteet ovat sisältyneet sellaisinaan patenttivaatimukseen 1 siinä muodossa kuin se on myönnetty (ks. G 3/14).

Euroopan patenttiviraston teknisen valituslautakunnan asiassa T 661/09 tarkasteltavana oli patenttivaatimus, jossa oli esitetty tuotteen halutut ominaisuudet ja niiden lisäksi tuotteen rakenne yleisellä tasolla. Patenttivaatimuksessa ei ollut esitetty mitään rakenteellisia piirteitä, joilla halutut ominaisuudet saadaan aikaan. Eron lähimpään tekniikan tasoon muodostivat vain tuotteen haluttuja ominaisuuksia ilmaisevat piirteet. Kyseiset piirteet otettiin sellaisinaan huomioon keksinnöllisyyden arvioinnissa (perustelujen kohta 2.3).

Asiassa T 661/09 annetun ratkaisun perusteella piirre F9 tulisi otettavaksi uutuuden ja keksinnöllisyyden arvioinnissa huomioon siinäkin tapauksessa, ettei patenttivaatimuksessa 1 olisi esitetty mitään fyysisiä menetelmävaiheita, joilla piirteessä F9 ilmaistu tavoiteltu lopputulos voidaan saada aikaan. Patenttivaatimuksesta 1 on kuitenkin lisäksi katsottava käyvän ilmi, että mainitun lopputuloksen saavuttaminen perustuu esimerkiksi fyysisiin menetelmävaiheisiin F5 ja F7.

Koska tavoiteltu lopputulos on sinänsä täsmällisesti esitetty patenttivaatimuksen 1 piirteessä F9 ja koska tarkasteltavana olevan patentin selitysosassa on esitetty patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän vaiheisiin c), e) ja f) liittyviä prosessiparametrejä, joiden avulla alan ammattimies voi saavuttaa piirteessä F9 esitetyn lopputuloksen, piirre F9 on otettava huomioon patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän uutuutta ja keksinnöllisyyttä arvioitaessa.

5.1.2 Uutuus

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukaiselta menetelmältä puuttuu uutuus viitejulkaisusta D1 tunnettuun nähden. UPM‑Kymmene Oyj:n mukaan mainitussa viitejulkaisussa on esitetty muiden patenttivaatimuksen 1 piirteiden ohella kantajahöyrytislaus, jossa haihdutetaan poistettavat yhdisteet ylikuumennetun kantajahöyryn avulla. Viitejulkaisussa D1 ei UPM‑Kymmene Oyj:n mukaan ole mainittu, että kantajahöyrytislauksella poistetaan piiyhdisteitä, mutta kyseinen menetelmävaihe on kuitenkin muutoin sama kuin patenttivaatimuksessa 1 esitetty haihdutusvaihe. Näin ollen myös piirre F7 on tunnettu viitejulkaisusta D1, koska Euroopan patenttiviraston teknisten valituslautakuntien ratkaisujen T 1931/14 ja T 304/08 mukaan uutuuden esteeksi riittää julkaisu, jossa on esitetty kyseisen teknisen vaikutuksen aikaansaamiseen soveltuva menetelmä.

Neste Oyj on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lipidiaineen vetykäsittelyä koskeva piirre F8 ei käy ilmi viitejulkaisusta D1. Mainitussa viitejulkaisussa ei myöskään ole esitetty, että menetelmän syötteet sisältäisivät piiyhdisteitä. Näin olleen myöskään piiyhdisteiden poistaminen prosessivirrasta ei käy ilmi mainitusta viitejulkaisusta, jossa haihdutus on esitetty käytettäväksi vapaiden rasvahappojen poistamiseen. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun menetelmään nähden.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston teknisten valituslautakuntien asioissa T 1931/14 ja T 304/08 on ollut kysymys siitä, milloin menetelmään kohdistuvassa patenttivaatimuksessa esitetty menetelmän käyttötarkoitus on tulkittava kyseisen menetelmän tunnetusta tekniikasta erottavaksi toiminnalliseksi piirteeksi. Nyt tarkasteltavana olevassa asiassa ratkaisun T 1931/14 perusteella kysymys olisi siten siitä, onko patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmän käyttötarkoitus ”kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen puhdistaminen” tulkittava mainitun patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän sovellukseksi tai käyttökohteeksi vai mainitussa patenttivaatimuksessa esitettyjen menetelmävaiheiden väistämättä aikaansaamaksi tekniseksi vaikutukseksi.

Tarkasteltavana olevassa asiassa patenttivaatimuksen 1 piirteessä F1 ilmaistun käyttötarkoituksen ”kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen puhdistaminen” yhdessä piirteessä F2 ilmaistun orgaanisen aineen piipitoisuuden ja piirteessä F7 esitetyn haihdutusvaiheen kanssa voidaan katsoa ilmaisevan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän erityisen sovelluksen, joka on mainitun patenttivaatimuksen mukaista menetelmää tunnetusta tekniikasta osaltaan erottava piirre ja jonka mukaisesti mainittua menetelmää on käytettävä. Toisaalta orgaanisen aineen puhdistumisen piiyhdisteistä voidaan katsoa olevan muun ohella piirteen F7 mukaisen haihdutusvaiheen suorittamisen väistämätön tekninen vaikutus. Riippumatta siitä, kummalla mainituista tavoista patenttivaatimuksessa 1 esitettyä käyttötarkoitusta on tulkittava, piirrettä F7 on joka tapauksessa tulkittava siten, että kysymys on nimenomaisesti piiyhdisteiden haihduttamisesta. Näin ollen piirrettä F7 ei tule uutuuden ja keksinnöllisyyden arvioinnissa tulkita siten, että patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä on haihtuvien piiyhdisteiden haihduttamiseen soveltuva menetelmävaihe, vaan siten, että mainitussa menetelmässä on menetelmävaihe, jossa orgaanisesta aineesta haihdutetaan nimenomaisesti haihtuvia piiyhdisteitä.

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, ettei viitejulkaisusta D1 tunnettu menetelmä käsitä vaihetta, jossa orgaanisesta aineesta haihdutetaan haihtuvia piiyhdisteitä. Koska piirre F7 sisältyy molempiin edellä todettuihin patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän suoritusmuotoihin, mainittu menetelmä ei jo tästä syystä käy ilmi viitejulkaisusta D1.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmä on uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun menetelmään nähden.

5.1.3 Keksinnöllisyys

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt, että patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D1, D3 tai D5. Asiassa on siten ensin arvioitava, mikä tai mitkä mainituista viitejulkaisuista ovat sopivia edustamaan kyseisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa.

Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että keksinnöllisyyden arvioinnissa käytettävää lähintä tekniikan tasoa edustaa tyypillisesti viitejulkaisu, josta käy ilmi tarkasteltavassa patenttivaatimuksessa esitettyyn keksintöön nähden samaan tarkoitukseen kehitetty tai samaan tavoitteeseen pyrkivä ratkaisu. Mainitun tarkoituksen tai tavoitteen tulisi mieluiten olla sellainen, että se on mainittu viitejulkaisussa saavuttamisen arvoisena tavoitteena (ks. esim. T 298/93, perustelujen kohta 2.2.2). Lisäperuste lähimmän tekniikan tason valinnalle on teknisen ongelman samankaltaisuus (ks. esim. T 1965/17, perustelujen kohta 4.4). Pelkkä rakenteellinen samankaltaisuus ei ole lähimmän tekniikan tason valintaperuste (ks. esim. T 273/92).

Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän tarkoituksena on poistaa kierrätetystä tai uusiutuvasta orgaanisesta aineesta, erityisesti raakamäntyöljystä tai mäntypiestä, pii- ja fosforiyhdisteitä. Viimeksi mainitut yhdisteet ovat tyypillisesti fosfolipidejä. Pii- ja fosforiyhdisteet ovat epäpuhtauksia, jotka lyhentävät vetykäsittelykatalyytin käyttöikää. Mainituista epäpuhtauksista puhdistetusta orgaanisesta aineesta voidaan valmistaa vetykäsittelyn avulla esimerkiksi uusiutuvia polttoaineita.

Viitejulkaisussa D1 keksintönä esitetyn menetelmän tarkoituksena on puhdistaa rasvoja ja öljyjä vapaista rasvahapoista ja niiden lisäksi muun ohella fosfolipideistä siten, että neutraaliöljyjen hävikki on mahdollisimman vähäinen. Mainitussa viitejulkaisussa esitetyn menetelmän tarkoituksena ei ole puhdistaa rasvoja ja öljyjä vetykäsittelyä varten.

Viitejulkaisussa D3 on esitetty muun ohella menetelmä, jonka tarkoituksena on poistaa hiilivetyvirrasta, erityisesti naftasta, piiyhdisteitä ennen sen vetyviimeistelyä, jotta piiyhdisteet eivät tukkisi vetyviimeistelyvaiheessa käytettävää katalyyttiä.

Viitejulkaisussa D5 on esitetty menetelmä, jolla puhdistetaan jatkokäsittelyä haittaavia epäpuhtauksia raaka-aineesta. Jatkokäsittelyvaihe voi olla esimerkiksi vetykäsittely, ja puhdistettavat epäpuhtaudet ovat esimerkiksi sellaisia, jotka tukkivat vetykäsittelykatalyytin. Puhdistettava raaka-aine voi olla esimerkiksi jätepalmuöljy (sludge palm oil).

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisuissa D3 ja D5 on esitetty patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmään nähden lähinnä samaan tarkoitukseen kehitetty ja samaan tavoitteeseen pyrkivä ratkaisu. Asiassa on siten vielä mainittujen viitejulkaisujen osalta arvioitava, kummassa viitejulkaisussa esitetty menetelmä on menetelmävaiheiltaan lähempänä patenttivaatimuksessa 1 esitettyä menetelmää.

Viitejulkaisusta D3 tunnetussa menetelmässä orgaanisen aineen epäpuhtautena sisältämät piiyhdisteet adsorboituvat orgaanisen aineen lämpökäsittelyssä läsnä olevaan adsorbenttiin. Viitejulkaisun D3 mukaan lämpökäsittely toteutetaan edullisesti 220–280 °C:n lämpötilassa.

Viitejulkaisusta D5 tunnetussa menetelmässä puhdistettavaan orgaaniseen aineeseen lisätään ainetta, joka muodostaa erillisen faasin orgaanisessa aineessa olevien epäpuhtauksien, esimerkiksi fosforiyhdisteiden kanssa, minkä jälkeen orgaanisen aineen ja faasin muodostavan aineen seos lämmitetään ja muodostunut faasi erotetaan seoksesta.

Edellä todetun perusteella viitejulkaisusta D3 tunnettu menetelmä on menetelmävaiheiltaan enemmän samankaltainen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän kanssa kuin viitejulkaisusta D5 tunnettu menetelmä. Lähintä tekniikan tasoa edustavaksi viitejulkaisuksi on siten valittava D3.

Keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi voidaan valita viitejulkaisun D3 esimerkeissä 1–3 esitetty menetelmä naftan puhdistamiseksi piiyhdisteistä. Piiyhdisteenä mainituissa esimerkeissä on ollut silikoniöljy. Mainituissa esimerkeissä 1200 ppm piitä sisältävää naftaa lämpökäsitellään 265 °C:n lämpötilassa adsorbentin läsnä ollessa, jolloin saadaan puhdistettua naftaa, jonka piipitoisuus on esimerkiksi noin 9 % naftan alkuperäisestä piipitoisuudesta. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D3 tunnetusta menetelmästä seuraavien piirteiden osalta:

• Puhdistettava orgaaninen aine on kierrätettävää tai uusiutuvaa ja valitaan kasvipohjaisista rasvoista ja öljyistä, eläinpohjaisista rasvoista ja öljyistä, fossiilisista jätepohjaisista öljyistä, jäteöljyistä, leväöljyistä ja mikrobiöljyistä (F3)
• Puhdistettava orgaaninen aine sisältää enemmän kuin 10 ppm fosforia fosforiyhdisteinä (F2 osittain)
• lämpökäsitellystä orgaanisesta aineesta haihdutetaan haihtuvat piiyhdisteet (F7)
• lipidiainetta sisältävät orgaaniset aineet vetykäsitellään vetykäsittelykatalyytin läsnä ollessa (F8)
• Menetelmällä puhdistetun orgaanisen aineen fosforipitoisuus on vähemmän kuin 30 % puhdistettavan orgaanisen aineen fosforipitoisuudesta (F9 osittain).

Edellä todetuista erottavista piirteistä piirre F7, eli haihtuvien piiyhdisteiden haihduttaminen, sisältyy molempiin patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän suoritusmuotoihin. Mainitun piirteen tekninen vaikutus viitejulkaisun D3 esimerkkien 1–3 mukaisessa menetelmässä on piiyhdisteiden poistaminen kyseisen menetelmän lämpökäsittelyvaiheesta saatavasta tuotevirrasta, joten objektiiviseksi tekniseksi ongelmaksi voidaan valita kyseisen teknisen vaikutuksen aikaansaaminen.

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukaiselta menetelmältä puuttuu keksinnöllisyys, kun huomioon otetaan viitejulkaisussa D3 esitetty yksin tai kun lisäksi otetaan huomioon alan ammattimiehen yleistiedot tai viitejulkaisusta D7 tunnettu haihdutusvaihe. Asiassa on siten vielä arvioitava, muokkaisiko edellä todettua objektiivista teknistä ongelmaa ratkaiseva alan ammattimies viitejulkaisun D3 esimerkkien 1–3 mukaista menetelmää lisäämällä siihen piirteen F7 mukaisen haihdutusvaiheen, kun otetaan huomioon viitejulkaisussa D3 esitetty kokonaisuudessaan, alan ammattimiehen yleistiedot sekä viitejulkaisussa D7 esitetty.

Markkinaoikeus toteaa, ettei asiassa ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin todeta haihtuvien piiyhdisteiden poistamisen naftasta haihduttamalla kuuluvan alan ammattimiehen yleistietoihin. Näin ollen alan ammattimies ei yleistietojensa perusteella lisäisi piirteen F7 mukaista lämpökäsittelytuotteen haihdutusvaihetta viitejulkaisun D3 esimerkkien 1–3 mukaiseen menetelmään.

Viitejulkaisussa D3 ei ole esitetty haihtuvien piiyhdisteiden tai muiden haihtuvien yhdisteiden poistoa naftasta haihduttamalla. Viitejulkaisussa D3 ei myöskään ole esitetty, että sen esimerkkien 1–3 mukaisessa menetelmässä piiyhdisteenä käytetty silikoniöljy olisi haihtuva piiyhdiste tai että silikoniöljyä sisältävän naftan lämpökäsittelyssä mainittujen esimerkkien mukaisesti syntyisi haihtuvia piiyhdisteitä. Mainittujen esimerkkien mukaisessa menetelmässä lämpökäsittely on toteutettu 265 °C:n lämpötilassa ja 2 MPa:n paineessa, joten kyseisessä menetelmässä myöskään vedenpoisto ei edellytä lämpökäsittelyn jälkeistä haihdutusvaihetta. Näin ollen alan ammattimies ei lisäisi piirteen F7 mukaista lämpökäsittelytuotteen haihdutusvaihetta viitejulkaisun D3 esimerkkien 1–3 mukaiseen menetelmään myöskään sen perusteella, mitä on esitetty viitejulkaisussa D3 kokonaisuudessaan. Patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmä on siten keksinnöllinen viitejulkaisusta D3 tunnettuun tekniikkaan nähden, kun lisäksi otetaan huomioon alan ammattimiehen yleistiedot.

Viitejulkaisussa D7 on esitetty menetelmä, jolla voidaan poistaa kierrätetystä moottoriöljystä lisäaineiden hajoamisesta syntyneitä epäpuhtauksia, esimerkiksi vaahtoamisenestoaineiden sisältämiä piiyhdisteitä. Epäpuhtaudet poistetaan useassa vaiheessa toteutettavalla vetykäsittelyllä, jota voi edeltää vedenpoistovaihe, eli UPM-Kymmene Oyj:n viittaama haihdutusvaihe, ja tislausvaihe. Tislausvaihe voidaan toteuttaa esimerkiksi ohutkalvohaihduttimilla. Tislausvaiheessa kierrätetty moottoriöljy, josta on poistettu vesi tai jonka vesipitoisuus on riittävän alhainen, erotetaan eri kaasuöljyjakeiksi vetykäsittelyä varten.

Viitejulkaisussa D7 ei ole esitetty tislausvaihetta mahdollisesti edeltävään haihdutusvaiheeseen menevän kierrätetyn moottoriöljyn piipitoisuutta. Mainitussa viitejulkaisussa on esitetty vain haihdutusvaiheesta saatavien jalostamattomien kaasuöljyjakeiden piipitoisuus sekä mainituista kaasuöljyjakeista vetykäsittelemällä saatavien jalostettujen kaasuöljyjakeiden piipitoisuus. Viitejulkaisun D7 kappaleessa 0015 on lisäksi esitetty, että ainakin joidenkin organometalliyhdisteitä sisältävien lisäaineiden kiehumispisteet ovat samoilla lämpötila-alueilla kuin kaasuöljyjakeiden kiehumispisteet, joten myös tislausvaiheesta saadut kaasuöljyjakeet voivat sisältää epäpuhtauksina kyseisiä lisäaineita. Mainitun viitejulkaisun kappaleessa 0010 esitetyn perusteella organometalliyhdisteillä tarkoitetaan kyseisessä viitejulkaisussa muun ohella piitä sisältäviä yhdisteitä, joita käytetään moottoriöljyssä vaahtoamisenestoaineena. Viitejulkaisusta D7 ei siten ole katsottava käyvän ilmi, että kierrätetystä moottoriöljystä poistettaisiin piitä sisältäviä vaahtoamisenestoaineita haihduttamalla.

Viitejulkaisussa D7 esitetyn perusteella vetykäsittely toteutetaan lämpötilassa, jossa esimerkiksi organometalliyhdisteet hajoavat, mutta mainitussa viitejulkaisussa ei ole esitetty vetykäsittelyvaiheen jälkeistä haihdutusvaihetta, jossa haihtuvia yhdisteitä poistettaisiin vetykäsittelytuotteesta haihduttamalla.

Lähintä tekniikan tasoa edustavassa viitejulkaisussa D3 on esitetty, että siitä tunnetulla menetelmällä voidaan käsitellä esimerkiksi naftaa, joka sisältää epäpuhtautena vaahtoamisenestoaineita. Näin ollen alan ammattimies ei viitejulkaisussa D7 esitetyn perusteella ilman keksinnöllistä panosta tai jälkikäteispäättelyä lisäisi mainitusta viitejulkaisusta tunnettua haihdutusvaihetta viitejulkaisun D3 esimerkkien 1–3 mukaiseen menetelmään, koska ensin mainitusta viitejulkaisusta ei edellä esitetyllä perusteella käy ilmi, että piitä sisältäviä vaahtoamisenestoaineita poistettaisiin haihduttamalla. Patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmä on siten keksinnöllinen viitejulkaisusta D3 tunnettuun tekniikkaan nähden, kun lisäksi otetaan huomioon viitejulkaisusta D7 tunnettu tekniikka.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa ainakin piirteet F7 osalta olennaisesti viitejulkaisusta D3 tunnetusta tekniikasta, kun lisäksi otetaan huomioon alan ammattimiehen yleistiedot ja viitejulkaisusta D7 tunnettu tekniikka. Asiassa ei siten ole tarpeen lausua siitä, eroaako patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä olennaisesti mainitusta tunnetusta tekniikasta myös muiden edellä todettujen erottavien piirteiden osalta.

Edellä esitetyn perusteella viitejulkaisut D1 ja D5 edustavat patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään nähden kaukaisempaa tekniikan tasoa kuin viitejulkaisu D3. Koska edellä todetun mukaisesti patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on keksinnöllinen, kun lähintä tekniikan tasoa edustavaksi viitejulkaisuksi valitaan D3, markkinaoikeus katsoo, että jo pelkästään tästä syystä patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on keksinnöllinen, jos lähintä tekniikan tasoa edustavaksi viitejulkaisuksi valittaisiin D1 tai D5.

5.2 Johtopäätös

UPM-Kymmene Oyj ei ole asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä esittänyt sellaista, jonka perusteella Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalainen päätös olisi kumottava. Valitus on siten hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila ja Esko Pakka sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen‑Keinänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.