Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 1.12.2016

Asian tausta

Kamwest Oy Ab on 23.11.2010 hakenut patenttia keksinnölle nimeltä ”Slaganordning för rengöring av ytor, speciellt värmeytor” (iskulaite pintojen, erityisesti lämpöpintojen, puhdistamiseksi).

Patentti- ja rekisterihallitus on 31.8.2012 myöntänyt edellä mainitulle keksinnölle patentin numero FI 122923.

Amec Foster Wheeler Energia Oy on 28.5.2013 tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut, että patentti kumotaan kokonaisuudessaan.

Patentti- ja rekisterihallitus on 24.11.2014 antamallaan päätöksellä hylännyt edellä mainitun väitteen ja pysyttänyt patentin numero FI 122923 voimassa.

Markkinaoikeus on Amec Foster Wheeler Energia Oy:n valituksen johdosta 4.5.2015 antamallaan päätöksellä numero 305/15 kumonnut edellä mainitun Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 24.11.2014 sekä palauttanut asian Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

Patentti- ja rekisterihallitus on 1.12.2016 antamallaan päätöksellä hylännyt väitteen ja pysyttänyt patentin numero FI 122923 voimassa.

Amec Foster Wheeler Energia Oy:n toiminimi on sittemmin muutettu Sumitomo SHI FW Energia Oy:ksi.

Kamwest Oy Ab on 29.10.2020 siirtänyt patentin numero FI 122923 Oy Lux Ab:lle.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Sumitomo SHI FW Energia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 1.12.2016 sekä kumoaa patentin numero FI 122923 kokonaisuudessaan. Lisäksi Sumitomo SHI FW Energia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Patentti- ja rekisterihallituksen korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 14.162,04 eurolla viivästyskorkoineen sekä Oy Lux Ab:n, Kamwest Oy Ab:n ja näiden asiamiestoimisto Kolster Oy Ab:n yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 5.113,20 eurolla viivästyskorkoineen. Sumitomo SHI FW Energia Oy on vielä pyytänyt, että markkinaoikeus toimittaa asiassa suullisen käsittelyn.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä on virheellisesti katsottu, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö eroaa olennaisesti aiemmin tunnetusta tekniikasta.

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirre, jonka mukaan jousiyksikkö yhdistää ripustuselementin runkoon, on ainoa piirre, joka ei ole tunnettu Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainitusta viitejulkaisusta D1. Kyseisestä eroa on kuitenkin pidettävä lämpöpintojen puhdistamiseen tarkoitettuja iskulaitteita suunnittelevalle alan ammattimiehelle ilmeisenä.

Kysymyksessä olevassa patentissa ei tuoda selvästi esille vaikutusta, jonka ripustuselementin ja rungon välille tehty joustava liitos saa aikaan. Patentissa esiin tuotu ainoa vaikutus on se, että edellä mainitussa viitejulkaisussa D1 kuvattu iskulaite on vaikea purkaa osiin aika ajoin tarvittavaa välttämätöntä huoltoa varten. Tällöin objektiivisena teknisenä ongelmana on pidettävä, miten viitejulkaisun D1 kuvaamaa iskulaitetta on muutettava, jotta iskulaitteen purkaminen osiin olisi helpompaa.

Edellä mainitun viitejulkaisun D1 kuvassa 7 esitetyssä suoritusmuodossa kierrepultit eli pitkänomaiset ripustuselementit, on yhdistetty alasimeen joustavasti siten, että sylinterimäinen osa, runko, voi siirtyä kierrepulttien pituussuunnassa. Viitejulkaisun D1 kuvan 7 mukaisen iskulaitteen purkamiseksi osiin on irrotettava iskulaitteen takana olevat kierrepultit kiertämällä pultteja kohti puhdistettavaa pintaa. Tällöin kierrepultteja on kierrettävä poispäin irrotusta suorittavan henkilön luonnollisesta asemasta ja kohti mahdollisesti kuumaa puhdistettavaa pintaa, joten kierrepulttien kiertäminen tähän suuntaan on vaikeaa.

Kun alan ammattimies kohtaa edellä mainitun ongelman, hänelle ilmeisenä ratkaisuna on pidettävä iskulaitteen muuttamista siten, että kierrepulttien irrotussuunta on iskulaitteen etuosan suuntaan tai sivulle päin. Alan ammattimiehelle on edelleen pidettävä ilmeisenä, että rungon siirtymisen iskulaitteen pituussuunnassa mahdollistava joustava ratkaisu saadaan aikaan muuttamalla kierrepulttien irrotussuunta iskulaitteen etuosan suuntaan. Tällöin on välttämätöntä, että alasimeen laippaan tehdään kierrereikä ja runkoon tehdään laippa, jonka molemmille puolille, laippaan muodostettavan reiän läpi sovitettavien pulttien ympärille, sovitetaan lautasjouset. Tämän jälkeen jousiyksikkö yhdistää ripustuselementin runkoon joustavasti. Jousiyksikön rakenne ja toiminta, samoin kuin iskulaitteen kaikki muutkin osat, ovat sinänsä muuttumattomat. Ratkaisu ratkaisee kysymyksessä olevan patentin lähtökohdaksi mainitun viitejulkaisun D1 kuvan 7 mukaisen rakenteen ongelman ja edellyttää vain alan ammattimiehelle ilmeisiä muutoksia, joiden vaikutus on täysin ammattimiehen ennakko-odotusten mukainen, jolloin ratkaisu on ammattimiehelle ilmeinen.

Vastaus

Vaatimukset

Oy Lux Ab on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön on katsottava eroavan olennaisesti aiemmin tunnetusta tekniikasta.

Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainitun viitejulkaisun D1 mukaisen iskulaitteen koneruuvit, joilla alasimen sylinterimäinen osa on kiinnitetty alasimen runkoon, eivät kiinnitä alasimen sylinterimäistä osaa alasimen runkoon riiputtamalla. Viitejulkaisussa D1 alasimen runko muodostaa muotoilunsa perusteella eräänlaisen ripustuksen alasimen sylinterimäiselle osalle, joka sisäpinnallaan tukeutuu vasten alasimen runkoa, joka on muotoiltu vastaamaan sylinterimäisen osan sisäpintaa.

Edellä mainitussa viitejulkaisussa D1 ei toteudu kysymyksessä olevan keksinnön piirre, jonka mukaan iskulaitteen välineet iskuenergian vaimentamiseksi alasimesta runkoon käsittävät jousiyksikön, joka yhdistää ripustuselementin runkoon joustavasti siten, että runko voi siirtyä ripustuselementin pituussuunnassa. Tämä johtuu siitä, että viitejulkaisussa D1 pultteihin, joilla alasimen sylinterimäinen osa on kiinnitetty alasimeen, liittyvät lautasjouset eivät yhdistä pultteja alasimen sylinterimäiseen osaan. Lautasjouset eivät osallistu kiinnittämiseen millään lailla ja eivät siten tarjoa pulttien ja sylinterimäisen osan välistä joustoa. Alan ammattimiehelle on katsottava olevan selvää, että pultit ovat kierteillä kiinnitetyt sylinterimäiseen osaan, jolloin pultit eivät ole yhdistettyinä sylinterimäiseen osaan joustavasti.

Kysymyksessä olevassa keksinnössä jousiyksikkö tarjoaa ripustuselementin ja rungon välisen joustavan yhdistämisen, minkä ansiosta runko voi siirtyä ripustuselementin pituussuunnassa ja jousiyksikkö tarjoaa ripustuselementin ja rungon välistä joustoa, jota tapahtuu liittyen iskulaitteen jokaiseen iskuun.

Edellä mainitun viitejulkaisun D1 mukaisen iskulaitteen rakenteen muuttamista kysymyksessä olevan keksinnön mukaiseksi ei ole pidettävä ilmeisenä. Valittajan esittämän monimutkaisen ja jälkikäteispäättelyä sisältävän muutoksen on katsottava edellyttävän sekä alasimen että sylinterimäisen osan uudelleen muotoilua ja vielä pulttien kääntämistä 180 astetta.

Viitejulkaisun D1 kuvista ja itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 käy selville, että mainitun viitejulkaisun mukaisen iskulaitteen ideana on, että vasara on tuettu alasimen varaan siten, että vasara saa tarkkaa ohjausta alasimen sisäpinnasta tai ulkopinnasta. Viitejulkaisu D1 ei mainitse, että sen kuvassa 7 kokonaisuus, joka muodostuu vasarayksikön kohti alasinta suunnatusta päästä, jousesta ja alasimesta, pidetään välyksettömästi puristuksissa. Tällainen rakenne varmistaa, että vasaran isku välittyy tehokkaasti alasimeen.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö eroaa olennaisesti aiemmin tunnetusta tekniikasta.

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteistä kolmea piirrettä (”runko on kiinnitetty alasimeen pitkänomaisella ripustuselementillä, joka ensimmäisestä päästään on kiinnitetty alasimeen”, ”jousen joka on järjestetty vastaanottamaan iskuenergiaa vasarasta ja siirtämään iskuenergiaa alasimeen, jolloin runko on kiinnitetty alasimeen ja iskulaite käsittää välineet vaimentamaan iskuenergiaa alasimesta runkoon” ja ”välineet iskuenergian vaimentamiseksi alasimesta runkoon käsittävät jousiyksikön, joka yhdistää ripustuselimen runkoon joustavasti siten, että runko voi siirtyä ripustuselimen pituussuunnassa”) voidaan pitää sellaisina tärkeinä erityispiirteinä, jotka määrittävät yhdessä kaikkien muiden piirteiden kanssa tarkasteltuna mainitun patenttivaatimuksen mukaisen keksinnön keksinnölliseksi Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenlaisessa päätöksessä mainittuun viitejulkaisuun D1 nähden. Mainituista kolmesta erityispiirteestä muodostuu kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen iskulaitteeseen olennaisin valmennuksen aikaansaava rakenne, sen muiden piirteiden täsmentäessä rakenteen kokonaiseksi vaimennetuksi iskulaitteeksi.

Edellä mainitussa viitejulkaisussa D1 jousiyksikkö yhdistää ripustuselimen alasimeen, kun taas kysymyksessä olevassa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 jousiyksikkö yhdistää ripustuselimen runkoon. Keksinnöllisyystarkastelussa mainitulla erolla aikaansaatavaksi tekniseksi vaikutukseksi määritellään se, että jousipakkaa painetaan keksinnössä välyksettömästi vasten alasinta, ja objektiivinen ongelma koskee sitä, miten runkoon kohdistuvaa takaiskua saadaan tehokkaasti vaimennettua ja siirrettyä lähes rekyylitön isku iskulaitteesta puhdistettavaan lämpöpintaan. Mikään seikka mainitussa viitejulkaisussa D1 ei ohjaa alan ammattimiestä muuttamaan siinä kuvattua teknistä ratkaisua ja ripustamaan jousiyksikköä runkoon.

Sumitomo SHI FW Energia Oy:n lausuma

Kysymyksessä olevan patentin kuvissa 1–6 runko on liitetty alasimeen tankomaisesta osasta riiputtamalla, ja patentin eräät epäitsenäiset vaatimukset rajoittuvat tämän tyyppiseen ratkaisuun, mutta kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 määrittelemää suojapiiriä ei ole rajattu mainitun kaltaiseen ratkaisuun. Patenttivaatimuksen piirteitä voidaan keksinnön keksinnöllisyyttä tarkasteltaessa tulkita rajoittavasti selityksestä ilmenevällä tavalla tai muilla lisämääritteillä korkeintaan, jos on selvää, että samat lisämääritteet rajoittavat myös patenttivaatimuksen suojapiiriä. Kysymyksessä olevan patentin selityksessä tai itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 ripustuselimiä ei ole rajattu tiettyyn geometriseen tai muilta ominaisuuksiltaan rajattuun ratkaisuun, jolloin Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainitun viitejulkaisun D1 kuvassa 7 esiintyviä elimiä voidaan pitää kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisina ripustuseliminä.

Valituksessa esitetty edellä mainitun viitejulkaisun D1 kuvan 7 mukaisen ratkaisun muuttamisen tarve tulee alan ammattimiehelle selväksi heti kun hän aikoo kiertää pultteja auki puhdistettavan pinnan suuntaan todellisissa olosuhteissa. Tarvittavaa muutosta on pidettävä alan ammattimiehelle ilmeisenä. Viitejulkaisussa D1 tuodaan myös selvästi esille, että alasimen rungon ja sylinterimäisen osan välille tarpeellinen joustava liitos voidaan tehdä monella tavalla, joista mainitun viitejulkaisun D1 kuvassa 7 esitetty ratkaisu on yksi esimerkki.

Edellä mainitun viitejulkaisun D1 kuvan 7 kierrejouset saavat aikaan vasarayksikön kohti alasinta suunnatusta päästä, jousesta ja alasimesta koostuvan kokonaisuuden pitämisen välyksettömästi puristuksissa.

Muut kirjelmät

Vastaaja on 24.11.2017 ja 5.7.2019 antanut lausumat.

Valittaja on lausumassaan 6.3.2020 esittänyt muun ohella, että Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainitun viitejulkaisun D2 kuvassa 24 esitetyn iskulaitteen on katsottava muodostavan uutuuden esteen kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiselle keksinnölle. Toissijaisesti itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetyn iskulaitteen ei ole katsottava ainakaan olennaisesti eroavan edellä mainitusta viitejulkaisun D2 kuvan 24 jousitetulla pulttiliitoksella varustetun suoritusmuodon mukaisesta iskulaitteesta.

Patentti- ja rekisterihallitus on 3.4.2020 antanut lausuman. Lausumassaan Patentti- ja rekisterihallitus on muun ohella esittänyt, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä on pidettävä uutena ja keksinnön on katsottava eroavan olennaisesti myös edellä mainitusta viitejulkaisusta D2 tunnetusta tekniikasta.

Vastaaja on lausumassaan 27.4.2020 esittänyt muun ohella, että edellä mainitun viitejulkaisun D2 kuvan 24 luonnoksessa ei ole esitetty jousitettua pulttiliitosta, jolloin sen toteutuksen on katsottava jäävän epäselväksi.

Valittaja on lausumassaan 25.5.2020 esittänyt muun ohella, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirre, joka ruotsin kielellä kuuluu ”slaganordningen omfattar medel för att hålla en helhet som formas av hammarenhetens mot städet vända ände, fjädern och städet spelfritt under kompression” on suomennettu väärin ja laajentaa patentin suojapiiriä muuksi kuin mikä sille ruotsinkielisten perusasiakirjojen perusteella kuuluu. Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 uutuuden ja keksinnöllisyyden arviointi tulee tehdä edellä selostetun patenttivaatimuksen ruotsinkielisen sanamuodon perusteella. Lausumansa ohessa valittaja on lisäksi toimittanut edellä mainitusta viitejulkaisusta D2 5.12.2007 päivätyn version (jäljempänä myös viitejulkaisu D5).

Vastaaja on lausumassaan 17.6.2020 esittänyt muun ohella, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suomenkielisessä sanamuodossa on lyöntivirhe, joka on todettu jo väitekäsittelyssä kaikkien osapuolten kesken.

Patentti- ja rekisterihallitus on lausumassaan 5.8.2020 esittänyt muun ohella, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö on uusi ja eroaa olennaisesti myös edellä mainitusta viitejulkaisusta D5 tunnetusta tekniikasta. Lausumassaan Patentti- ja rekisterihallitus on lisäksi esittänyt, että voimassa olevan lainsäädännön mukaan keksinnön selitys, tiivistelmä ja patenttivaatimukset on laadittava suomeksi tai ruotsiksi. Koska patenttihakemuksen perusasiakirja on ruotsinkielinen, suomenkielisessä patenttivaatimusten käännöksessä olevan käännösvirheen ei ole katsottava tuovan kysymyksessä olevaan patenttiin sellaista, mikä ei ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä.

Vastaaja on lausumassaan 28.8.2020 esittänyt muun ohella, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet, joiden mukaan runko on kiinnitetty alasimeen pitkänomaisella ripustuselementillä, joka ensimmäisestä päästään on kiinnitetty alasimeen, välineet iskuenergian vaimentamiseksi alasimesta runkoon käsittävät jousiyksikön, joka yhdistää ripustuselementin runkoon joustavasti siten, että runko voi siirtyä ripustuselementin pituussuunnassa, ja vasarayksikkö käsittää kohti alasinta suunnatun pään, määrittelevät tietyn kokonaisuuden yhdessä muiden tunnusmerkkiosan piirteiden kanssa. Keksinnöllisyyttä arvioitaessa tulisi ottaa huomioon, onko tämä piirteiden kokonaisuus alan ammattilaiselle ilmeinen, ja todeta, että tämä tunnusmerkkien yhdistelmä, joka määrittelee tietynlaisen kokonaisuuden tai iskulaitteen, ei ole alan ammattilaiselle ilmeinen.

Valittaja on 9.9.2020 antanut lausuman.

Vastaaja on 28.9.2020 ja 29.9.2020 antanut lausumat.

Valittaja on 26.10.2020 antanut lausuman.

Valittaja on 3.2.2021 toimittanut professori AM:n 25.1.2021 päivätyn asiantuntijalausunnon.

Vastaaja on lausumassaan 1.3.2021 esittänyt muun ohella, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaan keksinnön mukaisessa laitteessa välineet iskuenergian vaimentamiseksi alasimesta runkoon käsittävät jousiyksikön, joka yhdistää ripustuselementin runkoon joustavasti siten, että runko voi siirtyä ripustuselementin pituussuunnassa. Yhdistämällä Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainitut viitejulkaisut D2 ja D1 alan ammattimies ei kuitenkaan päätyisi itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiseen ratkaisuun, koska mainittujen viitejulkaisujen opetuksen mukaisesti pultti olisi kierteen vuoksi kiinteästi ja jäykästi kiinni rungossa, jolloin jousiyksikkö ei yhdistä ripustuselementtiä runkoon joustavasti.

Vastaajan mukaan kumpikaan edellä mainituista viitejulkaisuista D2 tai D1 ei opeta alan ammattimiehelle, että se tapa, jolla pulttiliitos toteutetaan, on merkityksellinen, eivätkä viitejulkaisut D2 ja D1 myöskään sisällä opetusta, joka johdattaisi alan ammattimiestä kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiseen ratkaisuun.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Pyyntö suullisen käsittelyn toimittamisesta

Sumitomo SHI FW Energia Oy on pyytänyt, että asiassa toimitetaan suullinen käsittely.

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 14 §:n 1 momentin (100/2013) mukaan suullisen käsittelyn toimittamiseen valitusasiassa sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 37 ja 38 §:ssä säädetään.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Mainitun lain 38 §:n 1 momentin mukaan asiassa on toimitettava suullinen käsittely, jos yksityinen asianosainen pyytää sitä. Asianosaisen pyytämä suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton.

Sumitomo SHI FW Energia Oy on pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista ja esittänyt, että suullisessa käsittelyssä läpikäydään esitetyt perusteet ja asiakirjat sekä esitetään henkilötodistelua jousitetusta pulttiliitoksesta ja sen toteutustavoista Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainitun viitejulkaisun D2 kuvan 24 mukaisessa iskulaitteessa. Sumitomo SHI FW Energia Oy on esittänyt asiantuntijatodistajaksi professori AM:ää.

Markkinaoikeus toteaa, että Sumitomo SHI FW Energia Oy on toimittanut 3.2.2021 professori AM:n lausunnon liittyen jousitettuun pulttiliitokseen ja sen toimintaan liittyviin mekaanisiin ominaisuuksiin.

Markkinaoikeus toteaa, että patenttioikeutta koskeva asia on lähtökohtaisesti luonteeltaan pääosin tekninen ja että Sumitomo SHI FW Energia Oy on edellä selostetulla tavalla toimittanut professori AM:n lausunnon. Markkinaoikeus toteaa, että suullisen käsittelyn toimittaminen on ilmeisen tarpeetonta.

Edellä esitettyyn nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain (586/1996) 37 §:n 1 momentti ja 38 §:n 1 momentti, markkinaoikeus katsoo, että suullisen käsittelyn toimittamista asian selvittämiseksi on pidettävä ilmeisen tarpeettomana. Sumitomo SHI FW Energia Oy:n pyyntö suullisen käsittelyn toimittamisesta on siten hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti, muun ohella milloin patentti on myönnetty, vaikkei mainitun lain 1, 1 a, 1 b ja 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty tai patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole esitetty niin selvästi, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Kysymyksessä olevan patentin mukainen keksintö

Kysymyksessä oleva keksintö koostuu itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2–16.

Edellä mainittu itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu ruotsin kielellä seuraavasti:

”1. Slaganordning för rengöring av ytor, speciellt värmeytor, såsom pannväggar, konvektionspaket och värmeväxlare, vilken slaganordning omfattar ett
stad (1),
en stomme (2) med en första ände (3) som är vänd mot städet (1) och en andra ände (4) som är belägen motsatt första änden,
en hammarenhet omfattande en hammare (5) som anordnats förskjutbar i stommen (2), och en fjäder (6) anordnad att emottaga slagenergi från hammaren (5) och överföra slagenergi till städet (1), varvid stommen (2) är fäst vid städet (1) och slaganordningen omfattar medel för att dämpa slagkraft från städet (1) till stommen (2), kännetecknad av att
stommen (2) är fast vid städet (1) medelst ett långsträckt upphängningselement (7) som i en första ände (8) är fast vid städet (1), ett
medlen för att dämpa slagkraft från städet (1) till stommen (2) omfattar en fjäderenhet (9) som förenar upphängningselementet (7) vid stommen flexibelt sålunda, att stommen (2) kan förskjuta sig i upphängningselementets (7) längdriktning,
hammarenheten uppvisar en mot städet (1) vänd ände, och att
slaganordningen omfattar medel (103) för att hålla en helhet som formas av hammarenhetens mot städet (1) vända ände, fjädern (6) och städet (1) spelfritt under kompression.

Mainittu itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu vastaavasti suomen kielellä seuraavasti:

”1. Iskulaite pintojen, erityisesti lämpöpintojen, kuten kattilaseinien, konvektiopakettien ja lämmönvaihtimien puhdistamiseksi, joka iskulaite käsittää
alasimen (1)
rungon (2), joka käsittää ensimmäisen pään (3), joka on suunnattu alasinta (1) kohti ja toisen pään (4), joka sijaitsee ensimmäistä päätä vastapäätä,
vasarayksikön, joka käsittää vasaran (5), joka on järjestetty siirtyväksi rungossa (2), ja
jousen (6) joka on järjestetty vastaanottamaan iskuenergiaa vasarasta (5) ja siirtämään iskuenergiaa alasimeen (1), jolloin runko (2) on kiinnitetty alasimeen (1) ja iskulaite käsittää välineet vaimentamaan iskuenergiaa alasimesta (1) runkoon (2), tunnettu siitä, että
runko (2) on kiinnitetty alasimeen (1) pitkänomaisella ripustuselementillä (7), joka ensimmäisestä päästään (8) on kiinnitetty alasimeen (1), että
välineet iskuenergian vaimentamiseksi alasimesta (1) runkoon (2) käsittävät jousiyksikön (9), joka yhdistää ripustuselementin (7) runkoon (2) joustavasti siten, että runko (2) voi siirtyä ripustuselementin (7) pituussuunnassa,
vasarayksikkö käsittää kohti alasinta (1) suunnatun pään, ja että
iskulaite käsittää välineet (103) vasarayksikön kohti alasinta (1) suunnatussa päästä, jousesta (6) ja alasimesta (1) koostuvan kokonaisuuden pitämiseksi välyksettömästi puristuksissa.”

Tunnettu tekniikka

Asiaa Patentti- ja rekisterihallituksessa sekä markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittuihin viitejulkaisuihin:
D1: WO 2008071852 A1
D2: Timo Selkälä, Iskuvasaran toimintaperiaatteiden vertailu, Diplomityö, versio 7.11.2007
D3: US 5,561,583
D4: S 4,974,494
D5: Timo Selkälä, Iskuvasaran toimintaperiaatteiden vertailu, Diplomityö, versio 5.12.2007

Edellä mainittu viitejulkaisu D1 esittää pinnan ravistuslaitetta, jossa on alasin, alasimen iskupinta ja iskuri. Iskurin ja alasimen iskupinnan välille on sijoitettu jousipakka.

Edellä mainituissa viitejulkaisuissa D2 ja D5 on kyse iskuvasaran toimintaperiaatteiden vertailua koskevasta diplomityöstä. Kyseisestä diplomityöstä on toimitettu 7.11.2007 (D2) ja 5.12.2007 (D5) päivätyt versiot. Kyseiset versiot eroavat jakson 5.2 osalta, joka muodostaa kysymyksessä olevan asian kannalta merkityksellisimmän osuuden, ainoastaan mainittuun jaksoon sisältyvien kuvien numeroinnin osalta. Kolmatta luonnosta esittävän kuvan numero viitejulkaisussa D2 on 24, kun taas viitejulkaisussa D5 saman kuvan numero on 23.

Uutuus

Valittaja on esittänyt, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä ei ole pidettävä uutena edellä mainittuun viitejulkaisuun D5 nähden.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitun viitejulkaisun D5 kuvassa 23 on esitetty puristusjousella toimiva iskuvasara. Runkona toimii halkaisijaltaan iskuria suurempi sylinteriputki, ja runko kiinnitetään alasintangon kiinnityslaippaan ruuvi- tai pulttiliitoksella. Liitoksessa ruuvi tai pultti toimii ripustuselementtinä. Iskuri voi liikkua sylinterin sisällä. Iskurin sisäpääty toimii iskuosana, ja sisäpääty on suunnattu kohti alasinta. Jousipakka on sijoitettu sisäpäädyn ja alasimen iskupinnan välille.

Markkinaoikeus edelleen toteaa, että edellä mainitussa iskuvasarassa iskurin sisäpäädyn on katsottava vastaavan kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista vasarayksikön käsittämää päätä.

Edellä mainitun viitejulkaisun D5 selityksen mukaan julkaisun kuvan 23 mukaisessa ratkaisussa kierrejousen esijännittäminen on helppoa ja nopeaa (s. 40). Selityksessä esitetyn mukaan iskuvasaran iskuliike toteutetaan lineaarijousilla, jotka viritetään pneumaattisesti. Jousien jousivoima mitoitetaan sellaiseksi, että valitulla iskurin massalla saavutetaan haluttu kiihtyvyys. Jousien valinnassa otetaan huomioon, että vielä iskun lopussa jäljellä oleva jousivoima on suurempi kuin iskurin paino. Tällöin esikootun ravistuslaitteen iskuri ei liiku kuljetuksessa ja asennuksessa. Lisäksi ravistuslaitteelle saadaan vakaa lepoasema iskun suunnan ollessa ylöspäin, esimerkiksi suppilon pohja-asennuksessa (s. 35).

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitussa viitejulkaisussa D5 iskuvasaran iskuliikkeen toteuttavan lineaarijousen jousivoiman on edellä esitetyn valossa katsottava pitävän sisäpäädyn, jousen ja alasimen välyksettömästi puristuksissa. Sanottuun nähden kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirre, jonka mukaan iskulaite käsittää välineet vasarayksikön kohti alasinta suunnatussa päästä, jousesta ja alasimesta koostuvan kokonaisuuden pitämiseksi välyksettömästi puristuksissa, on katsottava olevan tunnettu edellä mainitusta viitejulkaisusta D5.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitun viitejulkaisun D5 kuvasta 23 ei ilmene itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista jousitetun pulttiliitoksen jousielementin sijoitusta. Sanottuun nähden viitejulkaisusta D5 ei ole katsottava ilmenevän kaikkia kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteitä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaista keksintöä on pidettävä uutena edellä mainittuun viitejulkaisuun D5 verrattuna.

Keksinnöllisyys

Valittaja on esittänyt, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä ei pidettävä keksinnöllisenä viitejulkaisuun D5 nähden.

Markkinaoikeus toteaa edellä keksinnön uutuutta koskevan tarkastelun yhteydessä esitettyyn viitaten, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön edellä mainitun viitejulkaisun D5 kuvasta 23 erottavana piirteenä on pidettävä jousitetun pulttiliitoksen jousielementin sijoitusta.

Mainitun viitejulkaisun D5 kuvan 23 kuvauksen mukaisesti jousitettu pulttiliitos on tarkoitettu liittävän laipan ja sylinterin laippojen ulkoreunalla. Kyseiset liitoskohdat on kuvattu yhtenäisillä viivoilla iskuvasaran poikkileikkauskuvassa 23. Toteutuksessa jousi voidaan sijoittaa jousitetussa pulttiliitoksessa runkona toimivan sylinterin puolelle tai laipan puolelle.

Markkinaoikeus toteaa, että alan ammattimiehen on katsottava voivan valita edellä mainitun jousen sijoituksen kahdesta samanarvoisena pidettävästä tunnetusta vaihtoehdosta. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneessa oikeuskäytännössä on katsottu, että valintaa kahdesta samanarvoisesta tunnetusta vaihtoehdosta on pidettävä alan ammattimiehelle ilmeisenä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä, jonka mukaan välineet iskuenergian vaimentamiseksi alasimesta runkoon käsittävät jousiyksikön, joka yhdistää ripustuselementin runkoon joustavasti siten, että runko voi siirtyä ripustuselementin pituussuunnassa, ei ole pidettävä keksinnöllisenä.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että asiassa esitetyn perusteella kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei eroa olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitun viitejulkaisun D5 perusteella.

Edellä esitetyn perusteella kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä ei ole pidettävä patenttilain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla keksinnöllisenä eikä siten jo sanotun johdosta patentoitavissa olevana.

Asiassa ei näin ole tarpeen lausua muista patentoitavuuden esteiksi asiassa esitetyistä sekoista eikä myöskään epäitsenäisten patenttivaatimusten mukaisten keksintöjen patentoitavuudesta.

Johtopäätös

Edellä todetulla tavalla kysymyksessä oleva patenttivaatimusasetelma ei ole hyväksyttävissä. Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalainen päätös 1.12.2016 on siten kumottava ja asia on palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin numero FI 122923 kumoamista varten.

Oikeudenkäyntikulut

Valittaja on vaatinut ensinnäkin Patentti- ja rekisterihallituksen velvoittamista korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 14.162,04 eurolla viivästyskorkoineen sekä lisäksi Oy Lux Ab:n, Kamwest Oy Ab:n ja näiden asiamiestoimisto Kolster Oy Ab:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 5.113,20 eurolla viivästyskorkoineen.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai kohtuullisin osin, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 75 §:n 1 momentin mukaan asianosaisen erityisestä korvausvelvollisuudesta on voimassa soveltuvin osin, mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 5 §:ssä säädetään, ja asianosaisen edustajan, asiamiehen sekä avustajan korvausvelvollisuudesta, mitä mainitun luvun 6 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 5 §:n mukaan jos asianosainen on jäämällä pois tuomioistuimesta, jättämällä noudattamatta tuomioistuimen antamia määräyksiä tai esittämällä väitteen, jonka hän on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää aiheettomaksi, taikka muutoin oikeudenkäyntiä pitkittämällä velvollisuuden vastaisella menettelyllään tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut toiselle asianosaiselle kustannuksia, hän on velvollinen korvaamaan sellaiset kustannukset riippumatta siitä, kuinka oikeudenkäyntikulut muutoin on korvattava.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 6 §:n mukaan asianosaisen edustaja, asiamies tai avustaja, joka mainitun luvun 4 tai 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla tahallisesti tai huolimattomuudesta on aiheuttanut toiselle asianosaiselle tässä luvussa tarkoitettuja oikeudenkäyntikuluja, voidaan velvoittaa, sen jälkeen, kun hänelle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi, yhteisvastuullisesti asianosaisen kanssa korvaamaan kyseiset kulut.

Markkinaoikeus toteaa valittajan Patentti- ja rekisterihallitukseen kohdistaman oikeudenkäyntikuluvaatimuksen osalta, että asiassa esitetyn valossa Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään ottanut edellä mainittuun viitejulkaisuun D2 kantaa valittajan esittämän perusteella tarvittavassa laajuudessa. Asiassa ei ole muutoinkaan ilmennyt, että Patentti- ja rekisterihallitus olisi menetellyt asiaa käsitellessään valittajan väittämin tavoin virheellisesti.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei kysymyksessä oleva oikeudenkäynti ole aiheutunut sillä tavoin Patentti- ja rekisterihallituksen virheestä, että asiassa olisi aihetta velvoittaa Patentti- ja rekisterihallitusta korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikuluja osaksikaan. Valittajan esittämä oikeudenkäyntikuluvaatimus on siten mainitulta osin hylättävä.

Valittajan Oy Lux Ab:hen, Kamwest Oy Ab:hen ja näiden asiamiestoimisto Kolster Oy Ab:hen kohdistaman oikeudenkäyntikuluvaatimuksen osalta markkinaoikeus katsoo, että asian laatu ja siihen liittynyt tulkinnanvaraisuus huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että asian lopputuloksesta huolimatta Sumitomo SHI FW Energia Oy saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan myös siltä osin kuin sen oikeudenkäyntikuluvaatimus on kohdistettu Oy Lux Ab:hen, Kamwest Oy Ab:hen ja Kolster Oy Ab:hen. Oy Lux Ab:n, Kamwest Oy Ab:n tai Kolster Oy Ab:n ei myöskään voida katsoa tahallisesti tai huolimattomuudesta ilmeisen tarpeettomasti pitkittäneen oikeudenkäyntiä.

Edellä esitetty huomioon ottaen valittajan esittämä oikeudenkäyntikuluvaatimus on näin ollen hylättävä myös Oy Lux Ab:hen, Kamwest Oy Ab:hen ja Kolster Oy Ab:hen kohdistettuna.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 1.12.2016 ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin numero FI 122923 kumoamista varten.

Markkinaoikeus hylkää Sumitomo SHI FW Energia Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen, markkinaoikeustuomari Jaakko Ritvala sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.