Asian riidaton tausta

ASSA AB:lle on 31.7.2009 myönnetty patentti numero FI 120208 (jäljempänä myös kannepatentti) keksinnölle nimeltä ”Vastalevy”.

Sittemmin ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB on tullut kannepatentin haltijaksi ja Abloy Oy on puolestaan tullut kannepatentin käyttöluvan saajaksi.

Kannepatentti on ollut voimassa 25.9.2022 asti.

Abloy Oy ja ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB ovat 4.12.2020 nostaneet markkinaoikeudessa käsillä olevan kannepatentin loukkaukseen perustetun kanteen Multihela Oy:tä vastaan. Multihela Oy on sittemmin 28.6.2021 nostanut vastakanteen kannepatentin mitättömäksi julistamiseksi (markkinaoikeuden asia diaarinumero 20256/2021).

Kannepatentti muodostuu itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2–7.

Kannepatentin itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

”Vastalevy (1), joka käsittää:

• levyelementin (10), jossa on olennaisesti tasomainen yläpinta (12, 16) ja joka sisältää aukon (11), joka on järjestetty lukon kielen (40) vastaanottamiseksi;
• kuoren (20), joka on sovitettu levyelementin alasivulle, ja
• säädettävän kielekkeen (30), joka on yhtä kappaletta kuoren kanssa ja sisältää liukuosan (32), jolla aukon alueella on pinta, joka on olennaisesti samassa tasossa mainitun levyelementin yläsivun kanssa;

tunnettu siitä, että

• levyelementti (10) ja mainittu liukuosa (32) menevät limittäin lukon kielen (40) liikesuunnassa (r), ja
• mainittu liukuosa (32) sisältää kielekkeitä (32a–c), edullisesti kolme kielekettä; ja siitä, että mainittu aukko (11) sisältää kielekkeen vastaan ottavia lovia, jolloin kielekkeet (32a–c) ovat välimatkan päässä toisistaan matkan (b) verran, joka on pienempi kuin lukon kielen (40) leveys.”

Asiassa on asianosaisten kesken vailla erimielisyyttä, että edellä mainittu patenttivaatimus 1 voidaan esittää piirteisiin jaoteltuna seuraavasti:

Vastalevy, joka käsittää:

• levyelementin, jossa on olennaisesti tasomainen yläpinta ja joka sisältää aukon, joka on järjestetty lukon kielen vastaanottamiseksi (jäljempänä myös piirre P1);
• kuoren, joka on sovitettu levyelementin alasivulle (jäljempänä myös piirre P2), ja
• säädettävän kielekkeen, joka on yhtä kappaletta kuoren kanssa (jäljempänä myös piirre P3) ja
• sisältää liukuosan, jolla aukon alueella on pinta, joka on olennaisesti samassa tasossa mainitun levyelementin yläsivun kanssa (jäljempänä myös piirre P4);
• tunnettu siitä, että levyelementti ja mainittu liukuosa menevät limittäin lukon kielen liikesuunnassa (jäljempänä myös piirre P5), ja
• mainittu liukuosa sisältää kielekkeitä, edullisesti kolme kielekettä; ja siitä, että mainittu aukko sisältää kielekkeen vastaan ottavia lovia (jäljempänä myös piirre P6),
• jolloin kielekkeet ovat välimatkan päässä toisistaan matkan verran, joka on pienempi kuin lukon kielen leveys (jäljempänä myös piirre P7).

Lisäksi asiassa on asianosaisten kesken vailla erimielisyyttä, että Multihela Oy on kannepatentin voimassaoloaikana valmistuttanut, maahantuonut ja markkinoinut vastalevyjä 0092A ja 0092B.

Edelleen asiassa on asianosaisten kesken vailla erimielisyyttä, että Multihela Oy:n vastalevyt 0092A ja 0092B toteuttavat kannepatentin piirteet P1, P4 ja P5.

Kanne

Vaatimukset

Abloy Oy ja ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB (jäljempänä yhdessä myös kantajat) ovat vaatineet, että markkinaoikeus

1) vahvistaa, että Multihela Oy (jäljempänä myös vastaaja) on valmistuttamalla, tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan tai käyttämällä sen vastalevyjä 0092A ja 0092B tai tuomalla maahan tai pitämällä hallussaan mainittuja vastalevyjä edellä sanottuja tarkoituksia varten loukannut patenttia numero FI 120208 sanotun patentin voimassaoloaikana;

2) määrää patenttilain 59 §:n nojalla hävitettäviksi Multihela Oy:n kustannuksella sen hallussa olevat vastalevyt 0092A ja 0092B, jotka on valmistettu, tarjottu, saatettu vaihdantaan tai tuotu maahan patentin numero FI 120208 voimassaoloaikana, ja määrää Multihela Oy:n vetämään takaisin jakelijoilleen ja muille toimittajilleen sekä ovivalmistajille ja muille asiakkailleen patentin numero FI 120208 voimassaoloaikana toimittamat ja näiden hallussa olevat vielä asentamattomat vastalevyt 0092A ja 0092B niiden lopulliseksi poistamiseksi markkinoilta ja määrää ne hävitettäviksi.

Lisäksi Abloy Oy ja ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa Multihela Oy:n korvaamaan niiden yhteiset arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 174.688,28 eurolla viivästyskorkoineen. Edelleen Abloy Oy ja ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB ovat vaatineet, että joka tapauksessa Multihela Oy velvoitetaan korvaamaan yksi neljäsosa niiden edellä mainituista vaadituista oikeudenkäyntikuluista lopputuloksesta riippumatta.

Perusteet

Multihela Oy on tuonut maahan, markkinoinut ja myynyt vastalevyjä 0092A ja 0092B. Kyseiset Multihela Oy:n vastalevyt toteuttavat kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kaikki piirteet.

Edellä mainitulla menettelyllään Multihela Oy on siten loukannut kannepatentin tuottamaa yksinoikeutta.

Multihela Oy:n kiistämisensä tueksi vetoamille seikoille siitä, että Multihela Oy:n vastalevyt olisivat olleet patentoitavissa olevia, että kannepatentti ei olisi ollut patentoitavissa taikka että Multihela Oy:lle on myönnetty rekisteröity malli, ei ole annettavissa merkitystä edellä mainitun arvioinnin osalta.

Kirjaimellinen loukkaus

Asiassa on asianosaisten kesken vailla erimielisyyttä, että Multihela Oy:n vastalevyt 0092A ja 0092B toteuttavat kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet P1, P4 ja P5.

Multihela Oy:n vastalevyt 0092A ja 0092B toteuttavat myös kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet P2, P3, P6 ja P7 jo kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella.

Multihela Oy:n vastalevyt toteuttavat ensinnäkin kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P2, sillä kyseisten vastalevyjen käsittämän levyelementin alasivulla on kuori.

Multihela Oy:n vastalevyt toteuttavat lisäksi kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P3, sillä kyseisissä vastalevyissä on säädettävä kieleke, joka on yhtä kappaletta kuoren kanssa.

Multihela Oy:n vastalevyt toteuttavat edelleen kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P6. Kyseisissä vastalevyissä on nimittäin liukuosa, joka käsittää kaksi pienempää kielekettä ja aukon, joka käsittää kielekkeen vastaan ottavat lovet.

Multihela Oy:n vastalevyt toteuttavat vielä kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P7. Välimatka kielekkeiden välillä Multihela Oy:n kyseisissä vastalevyissä on nimittäin pienempi kuin lukoissa käytettyjen lukon kielien leveys.

Ekvivalenssitulkintaan perustuva loukkaus

Edellä selostetulla tavalla asiassa on asianosaisten kesken vailla erimielisyyttä, että Multihela Oy:n vastalevyt 0092A ja 0092B toteuttavat kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet P1, P4 ja P5.

Multihela Oy:n vastalevyt 0092A ja 0092B toteuttavat myös kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet P2, P3, P6 ja P7 joka tapauksessa ekvivalenssitulkinnan perusteella.

Multihela Oy:n vastalevyt toteuttavat ensinnäkin kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P2. Piirre P2 ei määrittele mainitun patenttivaatimuksen mukaisen kuoren muotoa eikä ota kantaa kuoriosan kiinnitykseen. Piirteen P2 sanamuoto ei myöskään edellytä, että kuori toimisi murtosuojana. Multihela Oy:n vastalevyt käsittävät elementin, joka on sovitettu levyelementin alle ja joka sulkee lukon kielen vastaanottamiseksi järjestetyn aukon. On ilmeistä, että kyseisellä elementillä on murtosuojausvaikutus. Multihela Oy:n vastalevyissä toteutetulla ratkaisulla on näin ollen sama tekninen vaikutus ja saavutettava lopputulos piirteeseen P2 nähden, ja niitä on siten pidettävä keskenään samanarvoisina ratkaisuina.

Multihela Oy:n vastalevyt toteuttavat lisäksi kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piireen P3. Piirre P3 ei ota kantaa siihen, miten kielekkeen säätö tapahtuu, toisin sanoen tapahtuuko se esimerkiksi portaattomasti tai portaittain taikka tapahtuuko se esimerkiksi taivuttamalla tai ruuveja säätämällä. Multihela Oy:n vastalevyissä on säädettävä kieleke, joka on yhtä kappaletta vastalevyihin sisältyvän kuoren kanssa. Multihela Oy:n vastalevyissä käytössä olevalla säädettävällä ratkaisulla ratkaistaan kannepatentin kanssa sama lukon kielen jumittumiseen liittyvä ongelma, joka on ratkaistu siten, että säädettävä kieleke ulottuu vastalevyn levyelementin yläpinnan tasolle ja on siten olennaisesti sen kanssa samassa tasossa. Multihela Oy:n vastalevyissä säätö tapahtuu ruuvisäädöllä. Piirteessä P3 esitettyä ja Multihela Oy:n vastalevyissä toteutettua on näin ollen pidettävä keskenään samanarvoisina ratkaisuina.

Multihela Oy:n vastalevyt toteuttavat edelleen kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P6. Piirre P6 ei ota kantaa siihen, kuinka monta kyseisessä piirteessä viitattua kielekettä tulee olla. Multihela Oy:n vastalevyissä on liukuosa, joka käsittää kaksi (pienempää) kielekettä ja aukon, joka käsittää kielekkeen vastaan ottavat lovet. Piirteessä P6 esitettyä ja Multihela Oy:n vastalevyissä suoritettua toteutusta on pidettävä keskenään samanarvoisina ratkaisuina.

Multihela Oy:n vastalevyt toteuttavat vielä kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P7. Multihela Oy:n vastalevyihin sisältyvien kannepatentin piirteen P6 mukaisten (pienempien) kielekkeiden lovet ovat välimatkan päässä, joka on pienempi kuin lukon kielen leveys. Piirteessä P7 esitettyä ja Multihela Oy:n suoritettua toteutusta on pidettävä keskenään samanarvoisina ratkaisuina.

Hävittämisvaatimus

Ottaen huomioon, että hävittämisvaatimus on esitetty jo kannepatentin voimassaoloaikana ennen sen voimassaoloajan päättymistä, sekä sen, että patenttilain hävittämismääräystä koskevaa säännöstä tulee tulkita yhdenmukaisesti teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY sanamuodon ja tarkoituksen kanssa, asiassa on perusteltua antaa vaadittu hävittämismääräys patenttilain 59 §:n nojalla, vaikka kannepatentti ei ole enää voimassa.

Vastaus

Vaatimukset

Multihela Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää kanteen.

Lisäksi Multihela Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Abloy Oy:n ja ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB:n yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 81.154,25 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Multihela Oy ei ole loukannut kannepatenttia.

Multihela Oy on sinänsä valmistuttanut, maahantuonut ja markkinoinut vastalevyjä 0092A ja 0092B. Näistä vastalevy 0092A on sittemmin vähäisen kysynnän takia poistunut markkinoilta.

Kumpikaan edellä mainituista Multihela Oy:n vastalevyistä ei kuitenkaan toteuta kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kaikkia piirteitä.

Osaltaan osoituksena siitä, ettei Multihela Oy ole loukannut kannepatenttia on pidettävä ensinnäkin sitä, että kyseisten Multihela Oy:n vastalevyjen on katsottava olevan uusia ja niiden on katsottava eroavan kannepatentin mukaisesta vastalevystä, toiseksi sitä, että kannepatentin mukaista keksintöä ei ole pidettävä keksinnöllisenä, sekä kolmanneksi sitä, että Multihela Oy:n vastalevylle on myönnetty rekisteröity malli.

Väite kirjaimellisesta loukkauksesta

Multihela Oy:n vastalevyt 0092A ja 0092B toteuttavat sinänsä kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet P1, P4 ja P5.

Sen sijaan edellä mainitut Multihela Oy:n vastalevyt eivät toteuta kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteitä P2, P3, P6 ja P7 kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella.

Kannepatentin suoja-alan määrittelyssä tulee ottaa huomioon kantajien vuosikautinen viivyttely- ja kieltokirjemenettely, minkä johdosta kannepatentin suoja-alaa on tulkittava kaventavasti ja Multihela Oy:n oikeusturvanäkökohdat huomioon ottaen.

Ensinnäkään kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P2 ei ole katsottava toteutuvan. Kannepatentin selityksessä mainitun kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen kuori esitetään kiinteäksi ja u-kirjaimen muotoiseksi, minkä lisäksi selityksessä korostetaan suljettuja muotoja ”U” tai ”V”. Multihela Oy:n vastalevyjen 0092A ja 0092B säätöelementti on irrotettava sekä avoin rakenteeltaan ja muodoltaan ”avoin L”. Tämä muoto on tarkoitukseltaan vahvike. Sen paremmin vastalevyyn 0092A kuin vastalevyyn 0092B ei näin ollen ole katsottava käsittävän kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista kuorta.

Toiseksi myöskään kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P3 ei ole katsottava toteutuvan. Sen paremmin Multihela Oy:n vastalevyssä 0092A kuin vastalevyssä 0092B ei ole sellaista taivuttamalla säädettävää kielekettä, joka olisi yhtä kappaletta kuoren kanssa. Vastalevyjen 0092A ja 0092B säätöelementti on kiinnitetty kiinnityslaipoista ruuveilla levyelementin alapintaan. Kiinnityslaipoissa ja levyelementissä on vastinpinnat, urat ja ulokkeet, jotka muodostavat säätöelementin säätöasemat. Vastalevyssä 0092A tai 0092B ei käännetä tai taivuteta mitään, vaan vastalevyn ruuvikiinnitteinen säätöelementti löysätään, asemoidaan, asemoidaan uudestaan ja ruuvit taas kiristetään. Vastalevyissä 0092A ja 0092B säätöelementin säätö lukittuu levyelementissä oleviin uriin.

Kolmanneksi kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P6 ei ole katsottava toteutuvan. Kannepatentin on katsottava ohjaavan kolmen kielekkeen ja kolmen loven ratkaisuun. Multihela Oy:n vastalevyissä 0092A ja 0092B on sen sijaan kaksi kielekettä ja kaksi lovea.

Neljänneksi myöskään kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P7 ei ole katsottava toteutuvan. Kannepatentin piirteessä P7 etäisyys määritellään mitaksi, joka on pienempi kuin lukon teljen leveys. Ottaen huomioon, että lukon teljen leveyttä ei määritetä tarkemmin kannepatentissa, ei voida todeta, että piirre P7 toteutuisi sen paremmin vastalevyssä 0092A kuin vastalevyssä 0092B.

Väite ekvivalenssitulkintaan perustuvasta loukkauksesta

Kuten edellä on todettu, Multihela Oy:n vastalevyt 0092A ja 0092B toteuttavat sinänsä kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet P1, P4 ja P5.

Sen sijaan edellä mainitut Multihela Oy:n vastalevyt eivät toteuta kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteitä P2, P3, P6 ja P7 myöskään kannepatentin ekvivalenssitulkinnan perusteella.

Ensinnäkään kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P2 ei ole katsottava toteutuvan. Sen paremmin Multihela Oy:n vastalevyssä 0092A kuin vastalevyssä 0092B ei ole minkäänlaista levyelementtiin kiinteästi kiinnitettyä kuorta tai koteloa, eikä mitään sellaista elementtiä, joka olisi samanarvoinen tai jolla saavutettaisiin samat asiat kuin kannepatentin mukaisen kuoren avulla. Multihela Oy:n vastalevyt 0092A ja 0092B ovat alapuolelta avoimia, joten niissä ei ole murtosuojausta.

Toiseksi myöskään kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P3 ei ole katsottava toteutuvan. Sen paremmin Multihela Oy:n vastalevyssä 0092A kuin vastalevyssä 0092B ei ole sellaista säädettävää kielekettä, joka olisi yhtä kappaletta kuoren tai kotelon kanssa. Säädettävyydellä tarkoitetaan kannepatentin selityksen mukaan kielekkeen mekaanista taivuttamista. Vastalevyissä 0092A ja 0092B on säätöelementti, joka on irrotettavasti kiinnitetty levyelementtiin. Säätöelementtiin kiinnitettyjä kielekkeitä ei säädetä mekaanisesti taivuttamalla, vaan niiden asemaa muutetaan siirtämällä säätöelementtiä suhteessa vastalevyn levyelementtiin ja kieliaukkoon.

Kolmanneksi kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P6 ei ole katsottava toteutuvan. Kannepatentti ohjaa kolmen kielekkeen ja kolmen loven ratkaisuun. Multihela Oy:n vastalevyissä 0092A ja 0092B on kaksi kielekettä ja kaksi lovea.

Neljänneksi myöskään kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P7 ei ole katsottava toteutuvan. Piirteessä P7 viitataan lukon kieleen, joka ei ole vastalevyn osa, sekä lukon kielen leveyteen, jota leveyttä ei ole kannepatentissa tarkasti määritelty. Ottaen huomioon, että lukon kielen leveyttä ei määritetä tarkemmin kannepatentissa, ei voida todeta, että piirre P7 toteutuisi sen paremmin vastalevyssä 0092A kuin vastalevyssä 0092B.

Hävittämisvaatimus

Kannepatentin voimassaolon päätyttyä kantajat eivät enää voi perustaa hävittämisvaatimuksia patenttilakiin. Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY säännösten ei ole katsottava antavan aihetta arvioida asiaa toisin.

Todistelu

Asiakirjatodistelu

Abloy Oy ja ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB

1. Berggren Oy:n kirje Multihela Oy:lle 5.6.2020
2. Multihela Oy:n kirje Berggren Oy:lle 18.6.2020
3. Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy:n kirje Multihela Oy:lle 28.9.2020
4. Multihela Oy:n kirje Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy:lle 26.10.2020
5. Patentti numero FI 120208
6. Valokuvia Multihela Oy:n vastalevystä 0092B
7. a) Kuvakaappaus Multihela Oy:n verkkosivuilta 17.11.2020
   b) Multihela Oy:n tuote-esite
8. Multihelan Oy:n tuotekuvasto
9. Standardi SS-EN 12209:2004

Multihela Oy

1. Kuva Multihela Oy:n vastalevyn mallisuojaan liittyen (malli numero 24421)
2. Valokuva Multihela Oy:n vastalevystä ja sen säätöelementistä
3. Norjalainen patentti numero NO 123767 ja sen käännös
4. Ruotsalainen patentti numero SE 346582
5. Valokuva asunnosta Åkersbergassa Ruotsissa, vastarauta ja lukkorungon telki/kieli
6. Abloyn esite vuodelta 1991
7. Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 28.9.2015

Katselmusesineet

Abloy Oy ja ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB

1. Multihelan vastalevy 0092B (kantajien katselmusesine K1)
2. Multihelan vastalevy 0092A (kantajien katselmusesine K2)

Multihela Oy

1. Malliovi lukkorungolla ABLOY 4180 ja vastaraudalla BODA 004014 (vastaajan katselmusesine V1)
2. Malliovi lukkorungolla ABLOY/BODA 414 ja vastaraudalla, joka on patentin numero SE 346582 mukainen (vastaajan katselmusesine V2)

Henkilötodistelu

Abloy Oy ja ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB

1. JH

Multihela Oy

1. JM, asianosaisena todistelutarkoituksessa
2. MK, asianosaisena todistelutarkoituksessa

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Asioiden käsittely samassa oikeudenkäynnissä ja välituomion antaminen

1. Markkinaoikeus on valmistelun kuluessa 12.1.2023 antamallaan päätöksellä asianosaisten suostumuksin päättänyt käsitellä nyt käsillä olevan patentin loukkausta koskevan riita-asian sekä Multihela Oy:n nostaman patentin mitättömäksi julistamista koskevan riita-asian (markkinaoikeuden asia diaarinumero 20256/2021) samassa oikeudenkäyntimenettelyssä.
   
   
2. Markkinaoikeus on edelleen valmistelun kuluessa asianosaisten suostumuksin päättänyt, että markkinaoikeus tällä välituomiollaan antaa ensin ratkaisun Abloy Oy:n ja ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB:n esittämien vahvistus-, kielto- ja hävittämisvaatimusten osalta.

2 Asian tausta ja tarkastelun lähtökohdat

3. Asiassa on kysymys Abloy Oy:n ja ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB:n Multihela Oy:tä vastaan nostamasta patentin loukkausta koskevasta riidasta.

4. ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB on ollut patentin numero FI 120208 haltija ja Abloy Oy puolestaan kyseisen patentin käyttöluvan saaja. Kyseinen kannepatentti on myönnetty keksinnölle nimeltä ”Vastalevy”. Kannepatentti on ollut voimassa 25.9.2022 saakka.

5. Abloy Oy ja ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB ovat kanteensa perusteena vedonneet siihen, että Multihela Oy on loukannut kannepatenttia kyseisen patentin voimassaoloaikana muun ohella valmistuttamalla vastalevyjä 0092A ja 0092B. Kantajien mukaan vastaajan mainitut vastalevyt ovat toteuttaneet kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kaikki piirteet jo mainitun patenttivaatimuksen kirjaimellisen tulkinnan tai joka tapauksessa niin sanotun ekvivalenssitulkinnan perusteella.

6. Multihela Oy on kiistänyt kanteen sillä perusteella, ettei sen vastalevy 0092A tai 0092B ole toteuttanut kaikkia kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteitä sen paremmin kirjaimellisen tulkinnan kuin ekvivalenssitulkinnankaan perusteella.

7. Asiassa on asianosaisten kesken vailla erimielisyyttä, että Multihela Oy on muun ohella valmistuttanut vastalevyjä 0092A ja 0092B.

3 Sovellettavat oikeusohjeet

8. Patenttilain 3 §:n 1 momentin mukaan patentilla saavutettu yksinoikeus sisältää mainitussa pykälässä säädetyin poikkeuksin muun ohella sen, ettei muu kuin patentinhaltija ilman tämän lupaa saa käyttää hyväksi keksintöä valmistamalla, tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan tai käyttämällä patentoitua tuotetta taikka tuomalla maahan tai pitämällä hallussaan tällaista tuotetta edellä sanottua tarkoitusta varten.

9. Patenttilain 39 §:n mukaan patenttivaatimukset määräävät patenttisuojan laajuuden. Patenttivaatimusten käsittämiseksi voidaan selitystä käyttää apuna.

10. Edellä selostettu patenttilain 39 §:n säännös on edelleen voimassa sen alkuperäisessä, vuonna 1967 säädetyssä muodossaan.

11. Markkinaoikeus toteaa, että Suomi on sittemmin maaliskuussa 1996 liittynyt Eurooppapatenttien myöntämisestä tehtyyn yleissopimukseen (jäljempänä Euroopan patenttisopimus tai EPC), jota on myöhemmin muutettu Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjalla. Viimeksi mainitussa yhteydessä muutettiin myös patenttisuojan laajuutta koskevaa Euroopan patenttisopimuksen 69 artiklaa.

12. Voimassa olevan Euroopan patenttisopimuksen 69 artiklan mukaan eurooppapatentin tai eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tuottaman suojan laajuus määräytyy patenttivaatimusten mukaan. Patenttivaatimusten tulkitsemisessa käytetään kuitenkin myös selitystä ja piirustuksia.

13. Edellä mainittua Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjaa Suomessa hyväksyttäessä on asiaa koskevassa hallituksen esityksessä edellä selostettuun, voimassa olevaan Euroopan patenttisopimuksen 69 artiklaan liittyen todettu, ettei patenttilain 39 §:n muuttamista vastaamaan täysin EPC 69 artiklaa katsottu tarpeelliseksi. Edelleen mainitussa hallituksen esityksessä on todettu, että Euroopan patenttisopimuksen ja patenttilain tulkinnan tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisia oikeusvarmuuden turvaamiseksi. On tarkoituksenmukaista, että eurooppapatenttien ja kansallisten patenttien suoja-alaa tulkitaan tuomioistuimessa samalla tavalla (HE 92/2005 vp s. 28–29).

14. Edellä esitetyn valossa sovellettaessa patenttilain 39 §:n säännöstä tulee näin ollen ottaa huomioon myös EPC 69 artikla.

15. Asiassa on toissijaisesti esitetty, että vastaajat olisivat loukanneet kannepatenttia sen ekvivalenssitulkinnan perusteella. Euroopan patenttisopimuksen 164 artiklan 1 kohdan mukaan erottamattoman osan Euroopan patenttisopimusta muodostaa muun ohella pöytäkirja Euroopan patenttisopimuksen 69 artiklan soveltamisesta. Kyseiseen pöytäkirjaan sisältyy muun ohella ekvivalenssia koskeva määräys. Viimeksi mainitun pöytäkirjan 2 artiklan mukaan eurooppapatentin suojan laajuutta määriteltäessä on asianmukaisesti otettava huomioon osatekijät, jotka ovat ekvivalentit patenttivaatimuksissa määriteltyjen osatekijöiden kanssa.

16. Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjaa Suomessa hyväksyttäessä on asiaa koskevassa hallituksen esityksessä edellä selostetun, EPC 69 artiklan soveltamista koskevan pöytäkirjan 2 artiklan osalta todettu, että eurooppapatentin suojan laajuutta määriteltäessä on asianmukaisesti otettava huomioon osatekijät, jotka ovat ekvivalentit (samanarvoiset) patenttivaatimuksissa määriteltyjen osatekijöiden kanssa. Vaikka loukkaava ratkaisu ei kirjaimellisesti tulkittuna kuulu patenttivaatimusten piiriin, se on siinä määrin samanarvoinen, että patenttivaatimusten voidaan tulkita kattavan sellaisen ratkaisun (HE 92/2005 vp s. 9). Edelleen hallituksen esityksessä on todettu, että ekvivalenssitulkinnan mukaan patentin suoja-ala kattaa myös sellaiset elementit, jotka eivät loukkaa patenttivaatimuksia kirjaimellisesti, mutta jotka ratkaisevat teknisen ongelman olennaisesti samanarvoisesti kuin patenttivaatimuksissa esitetyt elementit (HE 92/2005 vp s. 28).

17. Edellä mainitussa hallituksen esityksessä on lisäksi todettu, että patenttilain 39 §:n sanamuoto ei sisällä termiä ”ekvivalenssi”. Hallituksen esityksessä viitatun kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän selvityksen mukaan patenttilain 39 §:n on katsottu kuitenkin vastaavan hyvin EPC 69 artiklaa. Ekvivalenssi-käsitteen lisäämisen Euroopan patenttisopimuksen 69 artiklan soveltamista koskevaan pöytäkirjaan ei selvityksen mukaan ole välttämättä katsottu vaativan tarkempia ohjeita patenttilakiin. Vielä mainitussa hallituksen esityksessä on todettu, että patenttilain 39 §:n tulkinnassa tulee ottaa huomioon Euroopan patenttisopimuksen 69 artiklan soveltamista koskevan pöytäkirjan sisältö. Hallituksen esityksen mukaan patenttilain 39 § antaa tähän mahdollisuuden ja tuomioistuimelle oikeuden jatkossakin harkita, milloin patenttisuojan tulkinnassa on tarpeen käyttää apuna myös selitystä ja piirustuksia (HE 92/2005 vp s. 28–29).

4 Kannepatentista

18. Asiassa on asianosaisten kesken vailla erimielisyyttä, että kannepatentin itsenäinen patenttivaatimus 1 voidaan esittää piirteisiin jaoteltuna seuraavasti:

Vastalevy, joka käsittää:

• levyelementin, jossa on olennaisesti tasomainen yläpinta ja joka sisältää aukon, joka on järjestetty lukon kielen vastaanottamiseksi (piirre P1);
• kuoren, joka on sovitettu levyelementin alasivulle (piirre P2), ja
• säädettävän kielekkeen, joka on yhtä kappaletta kuoren kanssa (piirre P3) ja
• sisältää liukuosan, jolla aukon alueella on pinta, joka on olennaisesti samassa tasossa mainitun levyelementin yläsivun kanssa (piirre P4);
• tunnettu siitä, että levyelementti ja mainittu liukuosa menevät limittäin lukon kielen liikesuunnassa (piirre P5), ja
• mainittu liukuosa sisältää kielekkeitä, edullisesti kolme kielekettä; ja siitä, että mainittu aukko sisältää kielekkeen vastaan ottavia lovia (piirre P6),
• jolloin kielekkeet ovat välimatkan päässä toisistaan matkan verran, joka on pienempi kuin lukon kielen leveys (piirre P7).

5 Kannepatentin loukkaus kirjaimellisen tulkinnan perusteella

19. Asiassa on asianosaisten kesken vailla erimielisyyttä, että Multihela Oy:n vastalevyt 0092A ja 0092B toteuttavat kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet P1, P4 ja P5 jo mainitun patenttivaatimuksen kirjaimellisen tulkinnan perusteella.

20. Abloy Oy:n ja ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB:n asiassa esittämän valossa kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön loukkausta arvioitaessa tulee näin puheena olevalta osin arvioitavaksi, toteuttavatko Multihela Oy:n vastalevyt 0092A ja 0092B myös kyseisen patenttivaatimuksen piirteet P2, P3, P6 ja P7 jo kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella.

21. Kantajat ovat piirteen P3 toteutumisen tueksi esittäneet, että piirteen P3 mukaisella säädettävällä kielekkeellä tarkoitetaan Multihela Oy:n vastalevyissä 0092A ja 0092B olevia, ylhäältä katsottuna puoliympyrän muotoisia elimiä.

22. Kannepatentin edellä mainittu piirre P3 kuuluu viitenumeroineen ”säädettävän kielekkeen (30), joka on yhtä kappaletta kuoren kanssa”. Kannepatentin edellä mainitut piirteet P6 ja P7 kuuluvat puolestaan viitenumeroineen ”mainittu liukuosa (32) sisältää kielekkeitä (32a–32c), edullisesti kolme kielekettä; ja siitä, että mainittu aukko (11) sisältää kielekkeen vastaan ottavia lovia, jolloin kielekkeet (32a–32c) ovat välimatkan päässä toisistaan matkan (b) verran, joka on pienempi kuin lukon kielen (40) leveys”.

23. Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteeseen P3 sisältyy siten ilmaisu ”säädettävä kieleke” sekä piirteisiin P6 ja P7 ilmaisu ”kielekkeitä” tai ”kielekkeet”. Piirteen P3 säädettävästä kielekkeestä käytetään kuitenkin viitenumeroa 30, kun taas piirteiden P6 ja P7 kielekkeistä käytetään viitenumeroa 32a–32c. Sanottuun nähden piirteen P3 säädettävässä kielekkeessä yhtäältä sekä piirteiden P6 ja P7 kielekkeissä toisaalta on katsottava olevan kysymys kahdesta eri asiasta.

24. Edellä esitettyä toteamusta, että edellä mainitussa piirteen P3 mukaisessa säädettävässä kielekkeessä yhtäältä sekä piirteiden P6 ja P7 kielekkeissä toisaalta on kyse kahdesta eri asiasta, voidaan osaltaan katsoa osoittavan myös sen, että kannepatentin selityksessä on piirteiden P6 ja P7 kielekkeistä käytetty myös ilmaisua ”hampaat”. Tähän nähden markkinaoikeus selkeyden vuoksi käyttääkin seuraavassa viitenumerolla 30 varustetusta säädettävästä kielekkeestä nimitystä (säädettävä) kieleke sekä viitenumeroilla 32a–32c varustetuista kielekkeistä nimitystä hampaat.

25. Markkinaoikeus toteaa, että kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen vastalevy käsittää yhden säädettävän kielekkeen. Edellä mainittuja hampaita mainitun patenttivaatimuksen mukaan tulee sen sijaan olla vähintään kaksi ottaen huomioon piirteessä P6 käytetty monikkomuoto.

26. Markkinaoikeus edelleen toteaa, että piirteen P3 mukaan säädettävä kieleke on yhtä kappaletta kuoren kanssa. Piirteiden P6 ja P7 mukaisten hampaiden tulee taas olla kiinni edellä mainitussa säädettävässä kielekkeessä, kun piirteitä P3, P4, P6 ja P7 luetaan yhdessä. Luettaessa viimeksi mainittuja piirteitä yhdessä on edelleen todettavissa, että säädettävä kieleke käsittää myös liukuosan, joka on osa, joka on taivutettu vastalevyn pinnan suuntaiseksi, ja että kyseinen liukuosa käsittää edellä mainitut hampaat.

27. Kannepatentin selityksen mukaan piirteen P3 mukaista säädettävää kielekettä säädetään edullisesti sopivan työkalun avulla, kuten ruuvimeisselin tai vastaavan, jonka avulla kieleke voidaan kallistaa toivottuun kulmaan (s. 4, r. 26–28). Kannepatentin selityksen mukaan on kuitenkin selvää, että säädettävän kielekkeen asentoa voidaan lisäksi esimerkiksi säätää ja asettaa kielekkeen sisään ulottuvan asetusruuvin avulla (s. 5, r. 1–4).

28. Kannepatentin piirteen P3 mukaisen säädettävän kielekkeen säätämistapoja ei siten ole kannepatentin mukaisessa keksinnössä rajoitettu, mutta kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 sanamuodon ja kannepatentin selityksen valossa kannepatentin tarkoittamassa keksinnössä on kyse aina piirteen P3 mukaisen kielekkeen itsensä säätämisestä.

29. Markkinaoikeus toteaa, että Multihela Oy:n vastalevyissä 0092A ja 0092B on asiassa esitetyn mukaan levyelementti, jossa on olennaisesti tasomainen yläpinta ja joka sisältää aukon, joka on järjestetty lukon kielen vastaanottamiseksi.

30. Markkinaoikeus edelleen toteaa, että edellä mainituissa Multihela Oy:n vastalevyissä 0092A ja 0092B on yhtäältä levyelementti ja siitä erillisenä toinen elementti, joka on kiinnitetty sen kummassakin reunassa olevista kiinnityslaipoista ruuveilla levyelementin alapintaan. Tässä toisessa elementissä, josta kantajat ovat käyttäneet nimitystä kuori ja josta Multihela Oy on käyttänyt nimitystä säätöelementti, on levyelementin edellä mainitun aukon alueella kaksi pienempää elintä (kielekettä). Nämä elimet ovat erillään toisistaan ja ”juurestaan” kiinni edellä mainitussa toisessa elementissä. Viimeksi mainittua toista elementtiä voidaan siinä olevia ruuveja löysäämällä ja kiristämällä siirtää portaittaisesti levyelementissä olevien pienien aukkojen tai ”urien” avulla. Siirtäminen tapahtuu levyelementin pitkään sivuun nähden kohtisuorassa suunnassa. Kun tätä toista elementtiä siirretään, siirtyvät siinä kiinni olevat edellä mainitut elimet vastaavasti.

31. Edellä mainitut Multihela Oy:n vastalevyjen 0092A ja 0092B pienemmät elimet ovat osa edellä mainittua toista elementtiä siten, että mainittujen elinten ja toisen elementin muun osan välillä ei ole mitään kyseisille elimille yhteistä säädettävää kielekettä. Asiassa ei ole myöskään esitetty mitään näyttöä siitä, että kumpikaan mainitusta elimistä olisi muutoinkaan taivuttamalla tai muulla tavalla itsessään säädettävä.

32. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo jääneen asiassa näyttämättä, että kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirre P3, joka nimenomaan edellyttää itse mainitussa piirteessä viitatun kielekkeen olevan säädettävä, ei toteudu sen paremmin Multihela Oy:n vastalevyssä 0092A kuin vastalevyssä 0092B kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella. Asiassa on siten jo sanotun perusteella katsottava jääneen näyttämättä, että Multihela Oy:n vastalevyt toteuttaisivat kaikkia kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteitä. Multihela Oy:n ei näin ollen ole menettelyllään katsottava loukanneen kannepatentin itsenäisen patenttivaatimusta 1 sen kirjaimellisen tulkinnan perusteella. Asiassa ei siten ole tarpeen lausua muista puheena olevalta osin esitetyistä väitteistä.

6 Kannepatentin loukkaus ekvivalenssitulkinnan perusteella

33. Kuten edellä on todettu, asiassa on asianosaisten kesken vailla erimielisyyttä, että Multihela Oy:n vastalevyt 0092A ja 0092B toteuttavat kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet P1, P4 ja P5.

34. Abloy Oy:n ja ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB:n asiassa esittämän valossa kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön loukkausta arvioitaessa tulee näin asiassa toissijaisesti osin arvioitavaksi, toteuttavatko Multihela Oy:n vastalevyt 0092A ja 0092B myös kyseisen patenttivaatimuksen piirteet P2, P3, P6 ja P7 kannepatentin ekvivalenssitulkinnan perusteella.

35. Kuten edellä on selostettu, ekvivalenssitulkinnan mukaan patentin suoja-alan voidaan katsoa kattavan myös sellaiset elementit, jotka eivät loukkaa patenttivaatimusta kirjaimellisesti, mutta jotka ratkaisevat teknisen ongelman olennaisesti samanarvoisesti kuin patenttivaatimuksessa esitetyt elementit.

36. Markkinaoikeus on edellä katsonut, että Multihela Oy:n vastalevyssä 0092A sen paremmin kuin vastalevyssä 0092B ei ole lainkaan kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P3 mukaista säädettävää kielekettä.

37. Markkinaoikeus on edelleen katsonut, että Multihela Oy:n vastalevyissä 0092A ja 0092B kannepatentin piirteen P6 mukaisten hampaiden säätäminen on mahdollista tehdä ainoastaan siten, että edellä perustelukappaleessa 30 viitattua toista elementtiä siirretään, jolloin hampaat samalla siirtyvät suhteessa vastalevyn levyelementtiin.

38. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että siinä, miten edellä mainittujen hampaiden siirtäminen on mahdollista tehdä Multihela Oy:n vastalevyissä 0092A ja 0092B on kyse kokonaan eri ratkaisusta kuin edellä mainitun piirteen P3 mukaisesta säädettävän kielekkeen itsensä säätämisestä.

39. Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitulta osin Multihela Oy:n vastalevyissä 0092A ja 0092B ei ole kyse kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteeseen P3 nähden samanarvoisesta ratkaisusta. Kannepatentin mainitun piirteen P3 ei näin ollen olen katsottava toteutuvan sen paremmin Multihela Oy:n vastalevyssä 0092A kuin vastalevyssä 0092B myöskään kannepatentin ekvivalenssitulkinnan perusteella. Asiassa on siten jo sanotun perusteella katsottava jääneen näyttämättä, että Multihela Oy:n vastalevyt 0092A ja 0092B toteuttaisivat kaikkia kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteitä ekvivalenssitulkinnan perusteella. Multihela Oy:n ei näin ollen ole menettelyllään katsottava loukanneen kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1 myöskään sen ekvivalenssitulkinnan perusteella. Asiassa ei siten ole tarpeen lausua muista puheena olevalta osin esitetyistä väitteistä.

7 Yhteenveto

40. Kuten edellä on selostettu, Multihela Oy:n vastalevyn 0092A sen paremmin kuin vastalevyn 0092B ei ole katsottava toteuttavan kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kaikkia piirteitä sen paremmin kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan kuin ekvivalenssitulkinnan perusteella. Multihela Oy:n ei näin ollen menettelyllään ole katsottava loukanneen kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1.

41. Edellä mainitun johdosta Abloy Oy:n ja ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB:n esittämät vahvistus-, kielto- ja hävittämisvaatimukset on hylättävä. Tästä seuraa, että Abloy Oy:n ja ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB:n kanne on hylättävä myös mainituille vaatimuksille alisteisten vaatimusten osalta eli kanne on hylättävä kokonaisuudessaan pääasian osalta.

8 Oikeudenkäyntikulut

42. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

43. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian tuomioistuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai avustajan palkkiosta aiheutuneet kustannukset. Korvausta suoritetaan myös oikeudenkäynnin asianosaiselle aiheuttamasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä.

44. Abloy Oy:n ja ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB:n kanne on hylätty. Abloy Oy ja ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB ovat siten hävinneet asian ja ne on näin ollen velvoitettava korvaamaan kaikki Multihela Oy:n tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

45. Multihela Oy on vaatinut, että Abloy Oy ja ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut yhteensä 81.154,25 eurolla viivästyskorkoineen. Vaaditusta määrästä asianosaiskulujen osuus on ollut 30.420 euroa ja oikeudenkäyntikulujen, joka on muodostunut oikeudenkäyntiasiamiehen palkkiosta, osuus on ollut 50.734,25 euroa.

46. Abloy Oy:llä ja ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB:lla ei ole ollut huomauttamista Multihela Oy:n oikeudenkäyntikulujen osalta määrällisesti.

47. Sen sijaan Abloy Oy ja ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB ovat kiistäneet Multihela Oy:n esittämän asianosaiskuluvaatimuksen perusteeltaan ja määrältään.

48. Kuten edellä on selostettu, oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan korvausta suoritetaan myös oikeudenkäynnin asianosaisille aiheuttamasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästi menetyksestä.

49. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n esitöiden (HE 107/1998 vp s. 19) mukaan asianosaiselle itselleen suoritettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen tulee olla poikkeuksellista. Se ei saa olla korvaus oikeudenkäyntiin osallistumisesta tai siihen valmistautumisesta aiheutuvasta tavanomaisesta vaivannäöstä. Asianosaiselle itselleen työstä määrättävä korvaus tulee rajoittaa lähinnä tilanteisiin, joissa asianosainen itse on ammattitaitonsa tai erityisosaamisensa perusteella tehnyt sellaisia oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä paljon aikaa vaatineita toimenpiteitä, jotka jonkun muun suorittamina olisivat myös asiamiehen tai avustajan laskuttamia kulueriä.

50. Multihela Oy:n asianosaiskuluista esittämän selvityksen mukaan yhtiön asianosaiskuluvaatimus on koostunut yhtäältä yhtiön toimitusjohtajan yhteensä 338 tunnin työpanoksesta muun ohella asian valmisteluihin, kirjelmöintiin, vastineisiin ja tutkimuksiin osallistumisesta sekä toisaalta yhtiön hallituksen jäsenen yhteensä 338 tunnin työpanoksesta muun ohella asian valmisteluihin, kirjelmöintiin, vastineisiin ja tutkimuksiin osallistumisesta, molempien laskennallisen tuntiveloituksen ollessa 45 euroa tunnilta. Markkinaoikeus toteaa, ettei kummankaan mainitun henkilön työpanoksen osalta ole esitetty tarkempaa erittelyä. Tästä huolimatta markkinaoikeus pitää ilmeisenä, että molempien henkilöiden oikeudenkäyntiin osallistuminen on ylittänyt selvästi sen, mitä voidaan pitää oikeudenkäyntiin valmistautumisesta aiheutuvana tavanomaisena vaivannäkönä ja mikä osaltaan on ainakin jossain määrin vaikuttanut Multihela Oy:n asiamiehen työmäärää vähentävästi. Tarkemman selvityksen puuttuessa markkinaoikeus harkitsee kohtuullisen korvauksen määräksi asianosaiskulujen osalta 10.000 euroa.

51. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Multihela Oy:n tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneina kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina on pidettävä korvauksena asianosaiskulujen osalta 10.000 euroa sekä oikeudenkäyntikuluina palkkion osalta 50.734,25 euroa, eli yhteensä 60.734,25 euroa.

52. Abloy Oy ja ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB ovat kuitenkin lisäksi vaatineet, että Multihela Oy joka tapauksessa velvoitetaan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 5 §:n perusteella korvaamaan yksi neljäsosa niiden oikeudenkäyntikuluista asian lopputuloksesta riippumatta. Abloy Oy:n ja ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB:n mukaan Multihela Oy on esittänyt oikeudenkäynnin aikana perusteettoman vaatimuksen sekä lisäksi muutenkin toiminnallaan pitkittänyt asian käsittelyä.

53. Multihela Oy on kiistänyt edellä mainitun Abloy Oy:n ja ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. Multihela Oy:n mukaan se ei ole velvollisuuksiensa vastaisesti pitkittänyt asian käsittelyä, vaan on ainoastaan normaalilla tavalla asian valmistelun edetessä kehitellyt vaatimuksiaan ja niiden perusteita.

54. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 5 §:n mukaan, jos asianosainen on jäämällä pois tuomioistuimesta, jättämällä noudattamatta tuomioistuimen antamia määräyksiä tai esittämällä väitteen, jonka hän on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää aiheettomaksi, taikka muutoin oikeudenkäyntiä pitkittämällä velvollisuuden vastaisella menettelyllään tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut toiselle asianosaiselle kustannuksia, hän on velvollinen korvaamaan sellaiset kustannukset riippumatta siitä, kuinka oikeudenkäyntikulut muutoin on korvattava.

55. Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO 2004:13 katsonut, että jutun voittanut asianosainen oli oikeudenkäyntiä pitkittämällä aiheuttanut vastapuolelle ylimääräisiä oikeudenkäyntikuluja. Hävinneen velvollisuudesta korvata voittaneen asianosaisen oikeudenkäyntikulut vähennettiin mainittujen ylimääräisten kulujen määrä ja lisäksi se määrä, joka vastasi oikeudenkäynnin pitkittämisestä jutun voittaneelle asianosaiselle itselleen aiheutuneita ylimääräisiä kuluja.

56. Markkinaoikeus toteaa, että markkinaoikeuden asianosaisille 31.5.2022 lähettämästä viestistä ilmenevästi tavoitteena on ollut, että asian valmistelu olisi voitu päättää kirjallisesti valmisteluistunnon 14.6.2022 jälkeen ja pääkäsittely asiassa olisi voitu toimittaa syksyllä 2022. Multihela Oy on kuitenkin 13.6.2022 pyytänyt kahden viikon lisäaikaa valmistelutoimiansa varten ja valmisteluistuntoa 14.6.2022 edeltävänä aamuyönä toimittanut kommenttejansa asianosaisille etukäteen toimitettuun yhteenvetoluonnokseen. Markkinaoikeus on tämän jälkeen valmisteluistunnossa 14.6.2022 todennut asiassa olevan tarvetta vielä jatketun valmisteluistunnon toimittamiselle ennen pääkäsittelyä. Jatketun valmisteluistunnon ajankohdaksi on kaavailtu 4.10.2022 ja pääkäsittelyn 18.–19.10.2022. Näitä ennen asiassa on asianosaisten kesken sovittu edettävän siten, että Multihela Oy antaisi ensin lausumansa 15.7.2022, minkä jälkeen kantajat antaisivat vielä lausumansa 19.8.2022. Tarkoituksena on ollut, että asianosaiset lausumissaan esittäisivät kaikki vetoamansa seikat ja nimeäisivät kaiken todistelunsa.

57. Viimeksi mainitusta huolimatta Multihela Oy ei ole 15.7.2022 markkinaoikeudelle toimittamassaan lausumassa nimennyt kaikkea todisteluaan, vaan on esittänyt siihen liittyen varaumia. Tämän lisäksi Multihela Oy on lausumassaan esittänyt vahvistusvaatimuksen, jonka Multihela Oy on sittemmin peruuttanut vasta juuri ennen pääkäsittelyä tammikuussa 2023.

58. Kantajien annettua lausumansa 19.8.2022 markkinaoikeus on 13.9.2022 vielä toimittanut Multihela Oy:lle täsmennyspyynnön, johon Multihela Oy on vastannut 22.9.2022. Tämän jälkeen asiassa on toimitettu jatkettu valmisteluistunto 4.10.2022, missä yhteydessä markkinaoikeus on velvoittanut prekluusion uhalla kantajia antamaan lausumansa viimeistään 4.11.2022 ja Multihela Oy:tä antamaan lausumansa viimeistään 2.12.2022. Sittemmin asian valmistelu on päätetty kirjallisesti ja asiassa on toimitettu pääkäsittely tammi-helmikuun vaihteessa 2023.

59. Kuten edellä selostetusta käy ilmi, tavoite asian valmistelun päättämisestä kirjallisesti kesäkuussa 2022 toimitetun valmisteluistunnon jälkeen on lykkääntynyt. Pääosin tämä on johtunut siitä, että Multihela Oy ei ole esittänyt vaatimuksiaan, niiden perusteita ja todisteitaan lopullisessa muodossa alun perin kaavaillussa aikataulussa. Pääosin samoista syistä pääkäsittelyn toimittaminen on lykkääntynyt syksystä 2022 alkuvuoteen 2023. Kantajille voidaan katsoa aiheutuneen ylimääräistä työtä Multihela Oy:n esittämään, sittemmin peruutettuun vahvistusvaatimukseen vastaamisesta, Multihela Oy:n puutteellisiin lausumiin perehtymisestä sekä jatkettuun valmisteluistuntoon valmistautumisesta ja osallistumisesta. Menettelyllään Multihela Oy:n on katsottava aiheuttaneen oikeudenkäynnin pitkittymisen.

60. Edellä esitetty huomioon ottaen kantajien velvollisuudesta korvata Multihela Oy:n oikeudenkäyntikulut on korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen KKO 2004:13 mukaisesti vähennettävä kantajien edellä mainittujen ylimääräisten kulujen määrä sekä lisäksi se määrä, joka vastaa oikeudenkäynnin pitkittämisestä Multihela Oy:lle itselleen aiheutuneita ylimääräisiä kuluja.

61. Edellä mainittujen ylimääräisten kulujen määräksi markkinaoikeus harkitsee kantajille aiheutuneiden kulujen osalta noin 1/10 kantajien oikeudenkäyntikuluvaatimukseen sisältyneestä oikeudenkäyntiasiamiesten 153.436,25 euron määräisestä palkkiovaatimuksesta, eli 15.300 euroa, sekä Multihela Oy:lle itselleen aiheutuneiden kulujen osalta samoin noin 1/10 Multihela Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimukseen sisältyneestä oman oikeudenkäyntiasiamiehen 50.734,25 euron määräisestä palkkiovaatimuksesta, eli 5.000 euroa. Edellä perustelukappaleessa 51 todetuista Multihela Oy:n tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneina kohtuullisina pidettävistä oikeudenkäyntikuluista tulee siten vähennettäväksi Multihela Oy:n kantajille aiheuttamien ylimääräisten oikeudenkäyntikulujen määrä 15.300 euroa sekä oikeudenkäynnin pitkittymisestä Multihela Oy:lle itselleen aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen määrä 5.000 euroa, eli yhteensä 20.300 euroa.

62. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Abloy Oy ja ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB on yhteisvastuullisesti velvoitettava korvaamaan Multihela Oy:n oikeudenkäyntikulut 30.434,25 eurolla ja asianosaiskulut 10.000 eurolla, eli yhteensä 40.434,25 eurolla viivästyskorkoineen.

Tuomiolauselma

Markkinaoikeus hylkää kanteen.

Markkinaoikeus velvoittaa Abloy Oy:n ja ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Multihela Oy:n oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 40.434,25 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän tuomion antamisesta.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 14.11.2023.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen, markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Reima Jussila sekä markkinaoikeusinsinööri Merja Heikkinen-Keinänen.

Lainvoimaisuus

Lainvoimainen.