MAO:451/2025
Hakemus
Vaatimukset
Telia Finland Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n perusteella 300.000 euron sakon uhalla Elisa Oyj:tä käyttämästä matkaviestinverkkonsa tai matkaviestinpalvelujensa markkinoinnissa ilmaisuja
(i) ”Suomen turvallisimmat puhelinliittymät”
(ii) ”Siksi lanseeraamme maan, ellei maailman, turvallisimmat puhelinliittymät”
(iii) ”Miksi Elisan liittymät liittymäturvalla ovat Suomen turvallisimmat?”
sekä muita näihin rinnastettavia ilmaisuja, joissa totuudenvastaisesti tai harhaanjohtavasti väitetään, että Elisan liittymät olisivat Suomen turvallisimmat.
Perusteet
Turvaamistoimi tulee myöntää, sillä Elisa Oyj (jäljempänä myös Elisa) on menetellyt sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti siten, että menettely tulisi pääasiana kiellettäväksi.
Elisa on aloittanut erittäin laajan markkinointikampanjan, jossa Elisan liittymien väitetään olevan Suomen turvallisimpia. Markkinointikampanjaa on esitetty muun muassa sanomalehdissä, televisiossa ja radiossa.
Elisan markkinoinnissa on kyse vertailevista superlatiiviväittämistä. Lisäksi markkinoinnissa suoraan vertaillaan Elisan liittymiä muun muassa Telia Finland Oyj:n (jäljempänä myös Telia) liittymiin. Elisan markkinointiväittämät ovat totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia.
Elisan liittymät eivät ole Suomen turvallisimpia. Elisan markkinoinnissa ei myöskään verrata puolueettomasti hyödykkeiden olennaista, merkityksellistä, toteen näytettävissä olevaa ja edustavaa ominaisuutta. Elisan markkinoinnissa vertaillut kolme turvaominaisuutta eivät määritä sitä, millä operaattorilla on Suomen turvallisimmat liittymät tai edes sitä, että juuri nämä Elisan vertailemat ominaisuudet olisivat kaikkein tärkeimpiä tai vertailun kannalta olennaisimpia. Liittymien turvallisuuteen liittyvät myös monet muut ominaisuudet kuin ne, jotka Elisa on valinnut vertailuun. Elisan viittaamien kolmen turvaominaisuuden perusteella ei ole mahdollista tehdä johtopäätöstä, jonka mukaan tietyt liittymät olisivat Suomen turvallisimpia.
Elisan vertailussa ei ole esimerkiksi huomioitu verkkoa, joka on keskeinen puhelinliittymien turvallisuuteen liittyvä asia. Lisäksi mainittujen kolmen turvallisuusominaisuuden ohella on olemassa myös muita liittymän turvallisuutta lisääviä ominaisuuksia, kuten muun muassa Telian käytössä oleva huijauspuheluvahti, yksityinen VPN-yhteys ja tekstiviestin suodatustoiminnallisuus, mitkä lisäävät liittymien turvallisuutta. Lisäksi muita turvallisuusominaisuuksia on esimerkiksi mahdollisuus varmuuskopioida puhelimessa oleva data pilveen, jolloin se ei häviä.
Lisäksi Elisa on markkinoinnissaan jättänyt mainitsematta, että Telia tarjoaa lisäpalveluna kahta vertailluista turvaominaisuuksista ja maksuttomana mobiilivarmenteen, kun taas Elisan turvaominaisuuksilla varustettujen puhelinliittymien hinnat nousevat. Telian käsityksen mukaan Telia on vielä ainoa suomalainen operaattori, jolla on käytössään 256-bittiset EEC-salausavaimet mobiilivarmenteen osalta, minkä vuoksi Telian tarjoama mobiilivarmenne on todennäköisesti turvallisempi kuin esimerkiksi Elisan tarjoama mobiilivarmenne. Telian asiakkailleen lisämaksusta tarjoama haittasivustojen esto ja tietovuotojen seuranta ovat lisäksi vähintäänkin yhtä hyviä elleivät parempia kuin Elisan tarjoamat palvelut. Elisan markkinoinnin kohderyhmä ei myöskään ymmärrä mitään relevanttia eroa siinä, onko mahdollisesti tarjotut turvallisuusominaisuudet paketoitu liittymän kuukausihintaan vai ovatko ne maksullisia lisäpalveluja, koska kuluttajat ymmärtävät Elisan markkinoinnissaan käyttämät superlatiivi-ilmaisut siten, että Elisan liittymät olisivat yleisesti, yksiselitteisesti ja ehdottomasti teknisesti turvallisimpia verrattuna muihin Suomessa saatavilla oleviin liittymiin.
Markkinointikampanjoiden keskeinen teho on niiden alussa, jolloin asiakkaille luodaan mielikuvia markkinoitavasta tuotteesta ja brändistä. Elisa pyrkii siihen, että se voi jatkaa virheellisten ilmaisujen esittämistä mahdollisimman pitkään, jolloin mahdollisimman moni asiakas vaihtaa Elisan liittymiin ennen kuin Elisan markkinointiin ehditään tehokkaasti puuttumaan. Elisa pyrkii hyvin laajalla markkinointikampanjalla tavoittelemaan erityisesti brändimielikuvan saavuttamista Suomen turvallisimpana puhelinliittymien tarjoajana. Turvallisuus on yksi keskeinen puhelinliittymiä tai operaattoripalveluita hankkivien asiakkaiden ostopäätökseen vaikuttava ominaisuus.
Telialle aiheutuu Elisan lainvastaisesta markkinoinnista joka päivä huomattavia vahinkoja, jotka ovat myöhemmin vaikeasti määriteltävissä. Operaattoripalvelusopimukset ovat usein pitkäkestoisia, usein myös määräaikaisia ja kattavat esimerkiksi kotitalouksissa keskitetysti useiden henkilöiden palvelut, jolloin jokainen totuudenvastaisten ja virheellisten väittämien perusteella menetetty asiakassuhde aiheuttaa mittavaa ja pitkävaikutteista vahinkoa.
Vastaus
Vaatimukset
Elisa Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.
Perusteet
Turvaamistoimen vaade-edellytys ei täyty. Elisa ei ole menetellyt sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti siten, että menettely tulisi pääasiana kiellettäväksi.
Elisa ei ole esittänyt totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia väitteitä.
Pystyäkseen hyödyntämään tuotteistukseen tekemiään merkittäviä investointeja ja erottuakseen kilpailijoistaan Elisa on käyttänyt matkapuhelinliittymiensä markkinoinnissa totuudenmukaisesti superlatiivi-ilmaisua turvallisin. Ilmaisu kuvaa totuudenmukaisesti Elisan liittymien eroa kilpailijoiden liittymiin, joiden kuukausihintaan ei sisälly yhtä montaa asiakkaiden kannalta olennaista turvallisuusominaisuutta. Koska Elisan liittymissä on markkinointihetkellä enemmän turvallisuusominaisuuksia kuin sen kilpailijoiden liittymissä, ovat Elisan liittymät turvallisempia kuin sen kilpailijoiden liittymät.
Elisa on markkinoinnissaan vertaillut totuudenmukaisesti ja puolueettomasti samaan tarkoitukseen käytettävien hyödykkeiden, eli matkapuhelinliittymien olennaisia, merkityksellisiä, toteen näytettävissä olevia ja edustavia ominaisuuksia, eli matkapuhelinliittymien kuukausimaksuun sisältyvien turvallisuusominaisuuksien määrää. Elisan markkinoinnissa on taulukon muodossa tuotu selvästi ilmi, mitkä ominaisuuksista kunkin operaattorin liittymiin markkinointihetkellä sisältyy, mitkä ominaisuudet ovat saatavissa lisämaksusta ja niin edelleen.
Elisa on ensimmäisenä suomalaisena teleoperaattorina ottanut kolme keskeistä matkapuhelinliittymän turvallisuusominaisuutta liittymien vakio-ominaisuuksiksi. Elisan matkapuhelinliittymät sisältävät normaalilla kuukausimaksulla ilman lisämaksuja mobiilivarmenteen, haittasivustojen eston ja tietovuotojen seurannan. Yksikään toinen operaattori ei markkinointihetkellä tarjoa kaikkia näitä keskeisiä turvallisuusominaisuutta liittymän kuukausimaksulla. Elisan liittymiin sisällyttämät kolme keskeistä turvallisuusominaisuutta vastaavat kuluttajien suurimmiksi kokemiin turvallisuusriskeihin. Elisa on vielä lisännyt matkaviestinliittymiin myös ulkomaisista numeroista tulevien puhelujen eston. Myös tämä turvallisuusominaisuus vastaa kyseisiin turvallisuusriskeihin.
Telia on viitannut myös eräisiin muihin tarjoamiinsa lisämaksullisiin matkapuhelinliittymien turvallisuusominaisuuksiin eli huijauspuhelujen estoon sekä Turvapaketti Total-palveluun. Myös Elisalla on tarjolla huijauspuheluvahti, yksityinen VPN-yhteys ja tekstiviestien suodatustoiminnallisuus. Elisalla on myös tarjolla maksullinen Total-paketti, joka sisältää Telian palvelun sisältämien turvallisuusominaisuuksien lisäksi myös vakuutusturvaa huijauksiin, puhelintukea, tietojen palautuksen ja identiteettivarkausvakuutuksen. Tässä asiassa on kuitenkin kyse vain liittymän kuukausimaksuun sisältyvistä liittymän ominaisuuksista.
Matkaviestinliittymän turvallisuusominaisuuksiin ei voida vaikuttaa matkaviestinverkon väitetyllä turvallisuudella. Elisan matkaviestinverkko on joka tapauksessa turvallinen sekä täyttää ja ylittää kaikki lainsäädännössä ja viranomaismääräyksissä asetetut turvallisuusvaatimukset ja -kriteerit.
Turvaamistoimen vaaraedellytys ei täyty. Koska Telia ei ole hakemuksessaan osoittanut sillä olevan väitetyn sisältöistä oikeutta Elisaa kohtaan, Telia ei myöskään ole hakemuksessaan voinut osoittaa, että olisi olemassa kyseisen oikeuden loukkauksen vaara.
Turvaamistoimen myöntämisestä aiheutuisi Telian väitettyyn turvattavaan etuuteen nähden Elisalle kohtuutonta haittaa.
Väliaikaisesta turvaamistoimesta on jo aiheutunut kohtuutonta haittaa. Telia on estänyt Elisaa tehokkaasti hyödyntämästä Elisan liittymien kehittämiseen ja tuotteistamiseen tekemiään merkittäviä investointeja ja etumatkaa sekä erottautumasta kilpailijoistaan. Elisan markkinointikampanjan keskeisin teho olisi ollut kampanjan alkuvaiheessa. Lisäksi markkinointiviestin toistolla on huomattava markkinoinnin tehoa parantava vaikutus. Elisan markkinoinnista ja siten myös sen keskeyttämisestä aiheutuneiden vahinkojen määrän osoittaminen mahdollisessa tulevassa oikeudenkäynnissä on hankalaa.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Salassapitomääräys
Elisa Oyj:n vaatimuksesta, jota Telia Finland Oyj ei ole vastustanut, markkinaoikeus määrää oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 ja 11 §:n 2 ja 3 momentin nojalla viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaisia liikesalaisuuksia sisältävinä salassa pidettäväksi Elisa Oyj:n 17.7.2025 päivätyn vastauksen kohdissa 28, 29 ja 44 hakasulkeilla ja alleviivauksella merkityt kohdat. Elisa Oyj on vaatinut salassapitoajaksi 25 vuotta. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että 10 vuoden salassapitoaikaa on pidettävä riittävänä. Asiakirja määrätään edellä todetuilta osin salassa pidettäviksi 10 vuodeksi asian vireille tulosta lukien eli 3.6.2035 saakka.
Perustelut
1 Asian käsittely markkinaoikeudessa ja tarkastelun oikeudelliset lähtökohdat
1. Markkinaoikeus on 16.6.2025 antamallaan väliaikaista turvaamistointa koskevalla päätöksellä numero 314/2025 kieltänyt Telian hakemuksesta vastapuolta kuulematta Elisaa käyttämästä matkaviestinverkkonsa tai matkaviestinpalvelujensa markkinoinnissa ilmaisuja ”Suomen turvallisimmat puhelinliittymät”, ”Siksi lanseeraamme maan, ellei maailman, turvallisimmat puhelinliittymät”, ”Miksi Elisan liittymät liittymäturvalla ovat Suomen turvallisimmat?” sekä muita näihin rinnastettavia ilmaisuja, joissa totuudenvastaisesti tai harhaanjohtavasti väitetään, että Elisan liittymät olisivat Suomen turvallisimmat. Edelleen markkinaoikeus on määrännyt, että edellä mainittu väliaikainen turvaamistoimi on voimassa siihen saakka, kunnes asiassa annetaan lopullinen turvaamistointa koskeva päätös tai asiassa toisin määrätään.
2. Turvaamistoimista säädetään oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi muun ohella sakon uhalla kieltää vastapuolta tekemästä jotakin tai ryhtymästä johonkin tai määrätä vastapuolen sakon uhalla tekemään jotakin tai määrätä jostakin muusta toimenpiteestä, joka on tarpeen hakijan oikeuden turvaamiseksi.
3. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukainen niin sanottu yleisluontoinen turvaamistoimi voidaan pykälän 1 momentin mukaan myöntää, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolta vastaan muu kuin luvun 1 tai 2 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun
2 §:n 1–4 kohdassa tarkoitetulla ratkaisulla (niin sanottu vaade-edellytys), ja on olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotakin, ryhtymällä johonkin tai laiminlyömällä jotakin tai jollakin muulla tavoin estää tai heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä (niin sanottu vaaraedellytys).
4. Päättäessään oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai määräyksen antamisesta tuomioistuimen tulee pykälän 2 momentin mukaan kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa (niin sanottu haittavertailu).
5. Turvaamistoimen hakijan tulee ensinnäkin saattaa todennäköiseksi vastapuolta kohtaan vaaditun oikeuden olemassaolo. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä KKO 1994:132 ja 1994:133 on vahingonkorvaussaamista turvaavan takavarikon osalta katsottu saamisen yksilöimisen ohella riittäväksi, ettei saamista esitetyn näytön valossa tai oikeudellisesti voitu pitää selvästi perusteettomana. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun yleisluontoisen turvaamistoimen myöntämistä koskeneissa ennakkopäätöksissä KKO 1998:143, 2000:94 ja 2003:118 on sen sijaan katsottu, että milloin turvaamistoimen myöntäminen merkitsisi sitä, että hakija saisi jo oikeudenkäynnin ajan nauttia täysimääräisesti sitä oikeutta, jota hän kanteellaan vaatii (niin sanottu etukäteisnautinta), turvaamistoimen myöntämistä harkittaessa hakijan oikeuden todennäköisyydelle on asetettava huomattavasti suuremmat vaatimukset kuin saamisen todennäköisyydelle takavarikkoasiassa.
6. Vaaraedellytyksen osalta on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua turvaamistointa koskeneissa ennakkopäätöksissä KKO 1994:132 ja KKO 1994:133 katsottu hukkaamisvaaran olevan olemassa, jollei vaara esillä olevissa olosuhteissa ole varsin epätodennäköinen. Sama vaaraedellytys on oikeuskäytännössä katsottu riittäväksi myös oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun turvaamistoimen osalta.
7. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisen turvaamistoimiasian käsittely on summaarista. Sen vuoksi tässä yhteydessä ei kuulu tutkia lopullisesti sitä, onko Elisa menetellyt sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti Telian esittämin tavoin. Tämä kuuluu vasta pääasian yhteydessä tutkittavaksi ja ratkaistavaksi. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä edellytetyllä tavalla Telian on kuitenkin saatettava todennäköiseksi, että sillä on Elisaa kohtaan vaatimansa oikeus.
Vaade-edellytys
8. Asiassa on ensinnäkin turvaamistoimen vaade-edellytyksen osalta kysymys siitä, onko Telia saattanut todennäköiseksi, että Elisa on menetellyt sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti siten, että menettely voidaan mainitun lain nojalla kieltää.
9. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 a §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan markkinointi, josta voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa kilpailija tai kilpailijan markkinoima hyödyke (vertaileva markkinointi), on vertailun osalta sallittu, jos se ei ole totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa. Saman momentin 3 kohdan mukaan vertaileva markkinointi on sallittu, jos siinä verrataan puolueettomasti hyödykkeiden yhtä tai useampaa olennaista, merkityksellistä, toteen näytettävissä olevaa ja edustavaa ominaisuutta tai hyödykkeiden hintoja.
Lain 6 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajaa voidaan kieltää jatkamasta tai uudistamasta
1–3 §:n vastaista menettelyä.
10. Telia on perustanut turvaamistoimihakemuksensa siihen, että Elisa on markkinoinnissaan käyttänyt totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia ilmaisuja, joiden mukaan Elisan matkapuhelinliittymät ovat Suomen turvallisimmat, sekä siihen, että Elisan markkinoinnissa ei verrata puolueettomasti hyödykkeiden olennaista, merkityksellistä, toteen näytettävissä olevaa ja edustavaa ominaisuutta.
11. Telia on esittänyt, että liittymien turvallisuuteen liittyvät myös monet muut ominaisuudet kuin ne, jotka Elisa on valinnut vertailuun, kuten liittymän käyttämä verkko, huijauspuheluvahti, yksityinen VPN-yhteys, tekstiviestin suodatustoiminnallisuus ja mahdollisuus varmuuskopioida puhelimessa oleva data pilveen. Telian mukaan sen liittymiin on mahdollista saada vähintään lisäpalveluna ne ominaisuudet, jotka Elisa on vertailuunsa valinnut. Lisäksi Telian mukaan sen mobiilivarmenne on todennäköisesti turvallisempi kuin Elisan.
12. Elisa on esittänyt, että se on käyttänyt matkapuhelinliittymiensä markkinoinnissa totuudenmukaisesti superlatiivi-ilmaisua turvallisin, koska Elisan liittymissä on markkinointihetkellä enemmän turvallisuusominaisuuksia kuin sen kilpailijoiden liittymissä. Elisa on markkinoinnissaan vertaillut totuudenmukaisesti ja puolueettomasti samaan tarkoitukseen käytettävien hyödykkeiden, eli matkapuhelinliittymien olennaisia, merkityksellisiä, toteen näytettävissä olevia ja edustavia ominaisuuksia, eli matkapuhelinliittymien kuukausimaksuun sisältyvien turvallisuusominaisuuksien määrää.
13. Esittämänsä tueksi Elisa on viitannut Telian todisteena 1 olevaan taulukkoon, jossa on vertailtu sitä, kenellä kolmesta suomalaisesta operaattorista on liittymässään mobiilivarmenne, haittasivujen esto ja tietovuotojen seuranta. Elisan esittämän mukaan mainitut kolme ominaisuutta ovat keskeisimmät turvallisuusominaisuudet perustuen kuluttajien suurimmiksi kokemiin turvallisuusriskeihin. Elisa on vedonnut muun ohella lisäksi siihen, että se on viime vuosina tehnyt lukuisia merkittäviä innovaatioita uusista turvallisuusominaisuuksista (Elisan todiste 3).
14. Markkinaoikeus toteaa, että Elisa on edellä kuvatusti käyttänyt markkinoinnissaan ilmaisua Suomen turvallisin liittymä eri muodoissa. Kysymys on ollut vertailevasta markkinoinnista, jolloin käytettyjen ilmaisujen tulee olla toteen näytettävissä ja totuudenmukaisia. Ilmaisujen käyttäjän on näytettävä toteen niiden todenperäisyys.
15. Markkinaoikeus toteaa, että Elisan käyttämä ilmaisu Suomen turvallisin ei viittaa suoraan mitattavissa olevaan ominaisuuteen. Sen voidaan katsoa viittaavan ainakin joltain osin laadulliseen arvioon. Elisan vertailussa käyttämät liittymien ominaisuudet ovat Elisan mukaan perustuneet siihen, mitkä ominaisuudet vastaavat kuluttajien suurimmiksi kokemiin turvallisuusriskeihin. Vertaillut ominaisuudet on siten valikoitu perustuen kuluttajien käsityksiin turvallisuusriskeistä sekä Elisan omaan johtopäätökseen siitä, mitkä ominaisuudet liittyvät näiden riskien hallintaan. Näiden ominaisuuksien valikoitumista ei siten voida pitää sillä tavoin objektiivisena, että niiden perusteella tehtävää johtopäätöstä voitaisiin pitää sellaisenaan objektiivisena arviona turvallisuudesta. Asiassa ei ole myöskään esitetty selvitystä siitä, miten näiden turvallisuusominaisuuksien sisältö ja toiminta vertautuvat toisiinsa eri operaattorien liittymien välillä. Edellä todetut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus asiaa summaarisesti arvioituaan katsoo, että Elisa ei ole näyttänyt toteen sitä, että ilmaisu Suomen turvallisin olisi ollut todenperäinen.
16. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Telia on saattanut oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi, että sillä on Elisaa vastaan sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin perustuva oikeus, joka voitaisiin vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva niin sanottu vaade-edellytys täyttyy.
Vaaraedellytys
17. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan turvaamistoimen hakijan tulee saattaa todennäköiseksi paitsi vastapuoltaan kohtaan vaaditun oikeuden olemassaolo myös oikeuden loukkauksen vaara.
18. Korkein oikeus on edellä todetusti oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua turvaamistointa koskeneissa ennakkopäätöksissään KKO 1994:132 ja 1994:133 katsonut hukkaamisvaaran olevan olemassa, jollei vaara esillä olevissa olosuhteissa ole varsin epätodennäköinen. Sama vaaraedellytys on oikeuskäytännössä katsottu riittäväksi myös oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun turvaamistoimen osalta.
19. Asiassa ei ole erimielisyyttä siitä, etteikö kiellettäväksi vaadittuja ilmaisuja olisi käytetty. Asiassa ei ole myöskään tullut esiin seikkoja, jonka perusteella ilmaisuja ei tultaisi käyttämään uudelleen, mikäli kieltoa ei määrättäisi.
20. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Telian väitettä oikeudenloukkausta koskevan vaaran käsillä olemisesta ei voida pitää edellä tarkoitetulla tavalla varsin epätodennäköisenä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva niin sanottu vaaraedellytys täyttyy.
Haittavertailu
21. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuimen tulee lisäksi kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa.
22. Telia on esittänyt, että sille aiheutuu Elisan lainvastaisesta markkinoinnista joka päivä huomattavia vahinkoja, jotka ovat myöhemmin vaikeasti määriteltävissä.
23. Elisa on esittänyt, että turvaamistoimen myöntämisestä aiheutuisi sille Telian turvattavaan väitettyyn etuuteen nähden kohtuutonta haittaa. Elisan mukaan väliaikaisesta turvaamistoimesta on jo aiheutunut Elisalle kohtuutonta haittaa. Elisan markkinoinnista ja siten vastaavasti myös sen keskeyttämisestä aiheutuneiden vahinkojen määrän osoittaminen mahdollisessa tulevassa oikeudenkäynnissä on hankalaa.
24. Markkinaoikeus katsoo olevan selvää, että markkinointiviestinnän keskeyttämisestä on aiheutunut Elisalle jonkinasteista haittaa. Vaaditun kiellon määrääminen ei kuitenkaan estä Elisaa markkinoimasta liittymiensä turvallisuusominaisuuksia muilla kuin kiellon kattamin tavoin.
25. Ottaen huomioon edellä todettu sekä se, että hakijalla on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:n mukaisesti ankara vastuu siitä vahingosta ja niistä kuluista, jotka vastapuolelle aiheutuvat mahdollisesti tarpeettomasta turvaamistoimesta, markkinaoikeus katsoo, ettei turvaamistoimesta aiheudu vastapuolelle oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hakijan turvattavaan etuuteen nähden kohtuutonta haittaa. Näin ollen edellytykset turvaamistoimen määräämiselle myös oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun niin sanotun haittavertailun näkökulmasta ovat olemassa.
Johtopäätös
26. Edellä todetuin perustein Telian vaatimus oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisen turvaamistoimen määräämisestä on hyväksyttävä.
Päätöslauselma
Markkinaoikeus kieltää oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla 300.000 euron sakon uhalla Elisa Oyj:tä käyttämästä matkaviestinverkkonsa tai matkaviestinpalvelujensa markkinoinnissa ilmaisuja
(i) ”Suomen turvallisimmat puhelinliittymät”
(ii) ”Siksi lanseeraamme maan, ellei maailman, turvallisimmat puhelinliittymät”
(iii) ”Miksi Elisan liittymät liittymäturvalla ovat Suomen turvallisimmat?”
sekä muita näihin rinnastettavia ilmaisuja, joissa totuudenvastaisesti tai harhaanjohtavasti väitetään, että Elisan liittymät olisivat Suomen turvallisimmat.
Tämä määräys on voimassa siihen saakka, kunnes pääasiassa annetaan ratkaisu tai asiassa toisin määrätään.
Pääasian vireillepano
Telia Finland Oyj:n on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan pantava vireille kuukauden kuluessa tämän turvaamistointa koskevan päätöksen antamisesta pääasiaa koskeva asia tuomioistuimessa tai saatettava pääasia käsiteltäväksi muussa sellaisessa menettelyssä, joka voi johtaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun täytäntöönpanokelpoiseen ratkaisuun. Jos pääasian käsittelyä ei sanotussa ajassa panna vireille tai jos pääasian käsittely jää sillensä, turvaamistoimi peruutetaan siten kuin ulosottokaaren 8 luvun 4 §:ssä säädetään.
Täytäntöönpano ja vakuus sekä turvaamistoimen peruuttaminen
Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan tämän määräyksen voimaantulo edellyttää, että Telia Finland Oyj hakee turvaamistoimen täytäntöönpanoa siten kuin ulosottokaaren 8 luvussa säädetään.
Telia Finland Oyj:n on ennen tämän määräyksen täytäntöönpanoa asetettava ulosottomiehelle ulosottokaaren 8 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu vakuus.
Telia Finland Oyj:n tulee viimeistään 22.9.2025 huolehtia määräyksen täytäntöönpanosta uhalla, että määräys raukeaa ja ulosottomies voi peruuttaa täytäntöönpanon.
Telia Finland Oyj:n tulee viimeistään 29.9.2025 toimittaa markkinaoikeudelle selvitys määräyksen täytäntöönpanosta.
Elisa Oyj:n mahdollisuudesta asettaa torjuntavakuus säädetään ulosottokaaren 8 luvun 3 §:ssä.
Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan, jos syytä, jonka vuoksi turvaamistoimesta on päätetty, ei enää ole, turvaamistoimi on määrättävä peruutettavaksi.
Muutoksenhaku
Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 31.10.2025.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Markus Mattila ja Riikka Pirttisalo.
Lainvoimaisuus
Lainoimainen.