Kanne

Vaatimukset

Metsäliitto Osuuskunta (jäljempänä myös Metsäliitto) on vaatinut, että markkinaoikeus julistaa UPM Plywood Oy:n (jäljempänä myös UPM) patentin numero FI 127449 mitättömäksi.

Metsäliitto Osuuskunta on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa UPM Plywood Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 65.398,75 eurolla ja palkkion osalta 734.881,33 eurolla eli yhteensä 800.280,08 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

UPM:n patentti numero FI 127449 (jäljempänä myös kannepatentti) tulee julistaa mitättömäksi, koska se ei ole täyttänyt patentoitavuuden edellytyksiä.

Alan ammattimiehenä on pidettävä mekaanisen puunjalostuksen ammattilaista tai ammattilaisten ryhmää, jolla on alan koulutus ja käytännön kokemusta alalta. Yleistietoihin ovat kuuluneet muun ohella puuviilujen sorvaaminen, sorvattujen puuviilujen lajittelu esikuivausta varten, erilaiset kuivaustekniikat sekä näihin liittyvä energiatehokkuuden ja muodostettavien tuotteiden laatuominaisuuksien hallinta. Puuviilujen esikuivaaminen puristamalla on kuulunut alan ammattimiehen yleistietoon. Tiedossa on myös ollut, että 30 barin pintapaine voi murtaa puuviilujen rakennetta ja että paineen vähittäinen ja hallittu nostaminen olisi puuviilujen vaurioitumisen välttämisen kannalta edullinen ratkaisu. Lisäksi yleistietoa on ollut, että teollisuudessa käytetyt suuren voiman hydrauliset puristimet ovat tyypillisesti melko hitaita, ja niiden sulkunopeudet ovat olleet suuruusluokaltaan 3–5 millimetriä sekunnissa.

Kannepatentin selitys ei ole riittävä, koska alan ammattimies ei pysty toteuttamaan teknisen vaikutuksen määrittelevää piirrettä F1.11 koko piirteiden F1.2 ja F1.8 määrittelemän suojapiirin laajuudelta. Selitys ei tue sitä, että piirteen F1.11 mukaista kosteuspitoisuuden laskua 10 prosenttiyksiköllä olisi mahdollista saavuttaa piirteiden F1.2 ja F1.8 vähimmäisarvoilla eli puristamalla 13 barin paineella 150 sekunnin ajan puuviilunippua, jonka alkukosteuspitoisuus on ollut 45 prosenttia. Kannepatentti ei ole ohjeistanut parametrien valintaa riittävästi siten, että keksintö toimisi varmasti ja ennustettavasti ja että alan ammattimies pystyisi tunnistamaan toimimattomat yhdistelmät.

Keksintö ei ole ollut uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen kannepatenttihakemuksen tekemispäivää. Estejulkaisusta 1 (Metsäliiton asiakirjatodiste 2) ovat ilmenneet kaikki piirteet, mukaan lukien riidanalainen piirre F1.7 sekä eksplisiittisesti että implisiittisesti. Estejulkaisun 1 puristimen on täytynyt sulkeutua hitaasti. Myös estejulkaisusta 2 (Metsäliiton asiakirjatodiste 3) ovat ilmenneet kaikki piirteet, kun valitaan esimerkiksi puristussekvenssi 20-5-20 tai 20-0-20, ja vähintään implisiittisesti piirteiden F1.7 ja F1.8 mukaiset puristusajat. Kaikki piirteet olivat tunnettuja myös Metsäliiton 2.3.2015 useille tarjoajille lähettämästä ja silloin julkiseksi tulleesta tarjouspyynnöstä (estejulkaisu 7, Metsäliiton asiakirjatodiste 19), josta on ilmennyt puristimen käyttötarkoitus.

Keksintö ei ole olennaisesti eronnut siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää. Kaikki ratkaisut ovat tulleet tunnetuiksi estejulkaisusta 1. Piirre F1.7 on väistämättä toteutunut, kun alan ammattimiehen objektiivisena teknisenä ongelmana olisi ollut soveltaa estejulkaisun menetelmää teollisessa mittakaavassa. Hidas paineen nousu on ollut yleistiedon mukaan edullinen ratkaisu käyttöturvallisuuden ja puuviilujen laadun näkökulmasta, ja alan ammattimiehelle olisi ollut estejulkaisun 1 ja yleistiedon valossa ilmeistä nostaa painetta hallitusti.

Mitään UPM:n väittämää halkeiluongelmaa ei ole havaittu tai todettu kannepatentin mukaisilla painearvoilla, eikä keksinnöllisyys voi perustua olemattomaan halkeiluongelmaan tai tekniseen vaikutukseen. Ratkaisu olisi kuitenkin ollut ilmeinen myös, jos tarkoituksena olisi vähentää puuviilujen halkeilua, koska alan ammattimies olisi nostanut painetta hallitusti. Ratkaisu olisi vielä ollut ilmeinen ratkaistavasta ongelmasta riippumatta, koska alan ammattimies olisi joka tapauksessa tarvinnut menetelmän toteuttamiseksi puristimen, ja valinnut esimerkiksi Metsäliiton tarjouspyynnön (estejulkaisu 7) mukaisen tai jonkin tunnetun sulkeutumisajaltaan hitaan puristimen.

Lisäksi estejulkaisun 2 menetelmää teollisessa mittakaavassa käyttämään pyrkivä alan ammattimies olisi väistämättä päätynyt käyttämään vaatimuksen 1 mukaisia puristusaikoja. Estejulkaisu 2 on koskenut puuviilujen esikuivausta ja siitä ilmenevä puristussekvenssi 20-5-20 soveltuu lähimmäksi tekniikan tasoksi.

Keksintö olisi edelleen ollut ilmeinen alan ammattimiehelle, joka olisi pyrkinyt suorittamaan puristuskuivausta tuotannollisessa mittakaavassa yleistietonsa tai esimerkiksi estejulkaisun 1 tai 2 pohjalta. Alan ammattimiehen olisi pitänyt ottaa menetelmän suorittamiseen jokin puristin, ja etuoikeuspäivänä saatavilla olleiden puristuskuivaukseen soveltuvien hydraulisten puristimien käyttö tuotannollisen mittakaavan puuviilunipun puristamiseen johtaa patentin mukaisen menetelmän toteutumiseen.

Patentissa kuvattu ratkaisu ei ole ollut keksinnöllinen myöskään Metsäliiton tarjouspyyntöön nähden. Tarjouspyyntöön saadut vastaukset ovat tulleet julkisiksi, ja ne osoittavat, että soveltuvia puristinlaitteita oli kaupallisesti saatavilla ja kannepatentin mukainen menetelmä oli puristuskuivausta tuotantolaitokseen suunnittelevalle alan ammattimiehelle ilmeinen.

Patentissa kuvattu ratkaisu ei ole ollut keksinnöllinen lisäksi estejulkaisua 1 edeltävistä aiemmista kokeista lähtien.

Koska itsenäinen patenttivaatimus 1 ei ole ollut patentoitavissa, myöskään epäitsenäiset patenttivaatimukset eivät voi jäädä voimaan.

Vastaus

Vaatimukset

UPM Plywood Oy on vaatinut, että markkinaoikeus pysyttää patentin numero FI 127449 voimassa markkinaoikeuden 17.10.2023 antaman päätöksen numero 470/2023 mukaisella tavalla rajoitettuna.

UPM Plywood Oy on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Metsäliitto Osuuskunnan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut palkkion osalta 131.954,50 eurolla ja kulujen osalta 1.245,62 eurolla eli yhteensä 133.200,12 eurolla sekä asianosaiskulut 19.350 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

Perusteet

Keksintö on ollut patentoitavissa. Vaikka puuviilujen esikuivaamista puristamalla oli tutkittu, yleisesti tunnettua ei ollut käyttää tätä tuotannossa eikä toteuttaminen tuotannollisessa mittakaavassa kuulunut alan ammattimiehen tietotasoon. Alan ammattimiehen yleistietoihin ei ole kuulunut puuviilujen esikuivaaminen puristamalla eikä sorvattujen puuviilujen lajittelu puristamalla tapahtuvaa esikuivausta varten. Niin ikään alan ammattimiehen tiedossa ei ole ollut, että liian nopea paineen nousu vaurioittaa puuviilunippua.

Keksintö on esitetty selityksessä niin selvästi, että alan ammattimies on kyennyt käyttämään keksintöä. Toiminnallinen piirre F1.11 on rajannut suojapiiriä, ja keksintö on ollut toteutettavissa ilman kohtuutonta vaivaa. Alan ammattimies on selityksen perusteella pystynyt hankkimaan piirteen F1.2 mukaisia puuviiluja ja asettamaan piirteet F1.8 ja F1.11 toteuttavat parametrit sekä kyennyt pitämään pintapaineen piirteen F1.12 mukaisesti alle 30 barissa ja hyödyntämään keksintöä piirteestä F1.7 ilmenevällä tavalla ja siten vähentänyt puuviilujen halkeilemista tai mahdollistanut korkeamman paineen käyttämisen.

Opinnäytetyöt eivät ole tulleet julkisiksi ennen kannepatenttihakemuksen tekemispäivää. Myöskään Metsäliiton rajoitetulle joukolle lähettämät tarjouspyynnöt tai tarjoukset eivät ole olleet julkisia asiakirjoja. Liikesuhteessa tai sen tunnustelussa ilmaistuja tietoja on tullut käsitellä luottamuksellisina. UPM ei ole voinut olla näistä tietoinen, eikä sillä olisi tietojen luottamuksellisuuden vuoksi olisi edes voinut olla mahdollisuutta saada näistä tietoa.

Keksintö on uusi verrattuna estejulkaisuun 1. Kyseisestä estejulkaisusta ei käy ilmi piirteen F1.7 mukaisesti implisiittisesti tai eksplisiittisesti se, että pintapaineen kasvaessa pintapaineen on täytynyt olla painealueella 1–13 bar ainakin 2 sekunnin ajan. Tätä ei voi päätellä estejulkaisun aiempaa tutkimusta koskevasta kuvasta 11, eikä kuvasta ilmenevää paineprofiilia ole edes käytetty estejulkaisun kokeissa eli missään suoritusmuodossa. Piirre ei siten ole käynyt estejulkaisusta ilmi eksplisiittisesti, eikä myöskään implisiittisesti eli alan ammattimiehen kannalta yksiselitteisesti ja varmasti. Estejulkaisun kokeissa puuviilunipussa oli kerrallaan varsin vähän arkkeja, jolloin paine on noussut nopeasti. Estejulkaisu ei kerro puristimen sulkunopeutta, ja on olemassa sulkunopeudeltaan erilaisia hydraulisia puristimia. Hitaallakin puristimella piirteen F1.7 mukaisella painealueella olisi viivytty alle kaksi sekuntia, esimerkiksi noin 1,5 sekunnin ajan.

Keksintö on uusi myös verrattuna estejulkaisuun 2. Lisäksi Metsäliiton tarjouspyynnöt ja tarjoukset koskevat erilaisia puristinlaitteita, eivätkä ne kuvaa mitään menetelmää, tunnettua tekniikkaa tai yhtä kokonaisuutta tai suoritusmuotoa. Puristimen teknisistä piirteistä ei voi johtaa kannepatentin mukaista menetelmää.

Keksintö myös eroaa olennaisesti estejulkaisusta 1. Lähintä tekniikan tasoa kuvaavaksi soveltuu mikä tahansa estejulkaisun 1 taulukon 10 koesarjoista 13–17. Patenttivaatimuksen erottavan piirteen F1.7 teknisestä vaikutuksesta käsin määriteltävä objektiivinen tekninen ongelma on esittää puuviilujen kuivausmenetelmä, jossa puuviilujen halkeaminen on vähäisempää kuin tunnetuissa menetelmissä. Merkitystä ei ole sillä, ratkeaisiko samalla jokin muu ongelma. Estejulkaisussa ei ole puututtu puuviilujen halkeamiseen, eikä ongelmaan ratkaisua etsivä alan ammattimies päätyisi piirteeseen F1.7. Estejulkaisusta 1 ilmenee, että esikuivaaminen ei ollut käytössä tuotannollisessa mittakaavassa ja tähän on liittynyt ratkaisemattomia ongelmia. Alan ammattimies voi havaita puuviilujen vaurioitumisen, mutta ei syytä halkeilemiselle ilman nimenomaisia kokeita. Vaikka alan ammattimies päätyisi puristamaan korkeaa viilunippua, hänellä olisi valittavanaan sulkunopeudeltaan erilaisia puristimia. Yleinen pyrkimys nopeaan prosessiin olisi ohjannut pois piirteestä F1.7.

Estejulkaisu 2 ei ole liittynyt puuviilujen esikuivaamiseen, vaan puuviilujen kosteuden tasaamiseen, eikä se sovellu lähimmäksi tunnetuksi tekniikaksi. Päätyminen sellaiseen paineprofiiliin, jossa piirteet F1.8 ja F1.12 toteutuisivat, vaatisi alan ammattimieheltä perusteetonta valintaa. Jos estejulkaisu 2 valittaisiin lähimmäksi tunnetuksi tekniikaksi, paineprofiiliksi valittaisiin 50-0-50. Joka tapauksessa alan ammattimies olisi ennemmin valinnut paineprofiiliksi 20-0-20 kuin 20-5-20. Lisäksi paineprofiilista 20-5-20 puuttuvat ainakin piirteet F1.8 (keston osalta), F1.2, F1.3 ja F1.11. Keksintö on siten poikennut olennaisesti myös estejulkaisusta 2.

Metsäliiton tarjouspyynnössä ei ole esitetty mitään puuviilujen halkeilemisesta, eikä alan ammattimiehellä olisi ollut syytä käyttää tällaista puristinta halkeilemisen vähentämiseksi.

Koska itsenäinen patenttivaatimus 1 on uusi ja keksinnöllinen, eivätkä epäitsenäiset vaatimukset laajenna suojapiiriä, epäitsenäiset vaatimukset ovat uusia ja keksinnöllisiä vastaavin perustein.

Todistelu

Asiakirjatodistelu

Metsäliitto Osuuskunta

1. Patenttijulkaisu FI 127449 B
2. Antti Vainion diplomityö ”Kuusiviilun esikuivaus puristamalla”, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 17.11.2008 (estejulkaisu 1)
3. Patenttihakemusjulkaisu US 2014/0000464 A1, 2.1.2014 (estejulkaisu 2)
4. Miika Lappalaisen opinnäytetyö ”Kertopuuviilujen esikuivauksen hyödyt ja vaikutus lopputuotteeseen”, Savonia-ammattikorkeakoulu 5.2.2015 (estejulkaisu 3)
5. Ilpo Mikkosen insinöörityö ”Viilujen esikuivaus puristamalla”, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 29.9.2000 (estejulkaisu 4)
6. Otteita teoksesta Hannu Koponen: ”Puulevytuotanto”, Edita 2002 (yleistietojulkaisu 1)
7. Jere Vanhatalon opinnäytetyö ”Viilujen esikuivaus puristamalla: Case Raute Oyj”, Lahden ammattikorkeakoulu 8.8.2016 (yleistietojulkaisu 2)
8. Pertti Viitaniemi ja Paavo Kontinen: ”Viilun esikuivaus puristamalla”, Puumies, 10.1.1994 (yleistietojulkaisu 3)
9. Otteita teoksesta Ritva Varis (toim.): ”Puulevyteollisuus”, 2017 (yleistietojulkaisu 4)
10. Ote LUTPub-tietokannasta estejulkaisua 1 koskien
11. Ote Theseus-tietokannasta estejulkaisua 3 koskien
12. Tuloste Luonnonvarakeskuksen Metsäinfo-palvelun ”VMI Puuhaku” tuloksista kuuselle ja männylle
13. Patentti- ja rekisterihallituksen tekninen välipäätös hakemuksesta 20155433, 2.2.2016
14. UPM:n vastaus Patentti- ja rekisterihallituksen välipäätökseen hakemuksesta 20155433, 1.6.2016
15. Penope Oy:n tarjous Metsäliitolle ”Orma - Kylmäpuristin viilunippujen puristukseen”, 24.3.2015 (estejulkaisu 5)
16. Langzauner GmbH:n tarjous nro 10008887 Metsäliitolle, 2.6.2015 (estejulkaisu 6)
17. Metsäteollisuus ry:n ”Vanerikäsikirja” (2005) (yleistietojulkaisu 5)
18. Artikkeli Sheldon Shi ja John Walker: “Wood-Based Composites: Plywood and Veneer-Based Products”. Teoksessa “Primary Wood Processing: Principles and Practice (2nd edition)”, Springer 2006 (yleistietojulkaisu 6)
19. Metsäliiton tarjouspyyntö ”Hydraulinen puristin, Metsä Wood Lohjan kertopuutehdas”, 2.3.2015 (estejulkaisu 7)
20. Metsäliiton kuudelle taholle lähettämät tarjouspyynnöt, 2.–3.3.2015
21. Langzauner GmbH:n tarjoussähköposti Metsäliitolle, 2.6.2015
22. Tulosteita WebArchive-arkistosta koskien Metsä Woodin verkkosivujen osiota ”Kerto – kertopuu”, 20.3.2015
23. Otteita teoksesta Pentti O. Kettunen: ”Puun rakenne ja ominaisuudet” (2001) (yleistietojulkaisu 7)
24. Penope Oy:n tarjousviesti Metsäliitolle ”PENOPE - ORMA MACCHINE - VIILUNIPUN PURISTIN”, 24.3.2015
25. Penope Oy:n päivitetyn tarjouksen mukana Metsäliitolle toimitetut tekniset piirrokset, 22.4.2015
26. Tekniset piirrokset Langzauner GmbH:n kylmäpuristinmallista LZT-OK-900-SO, 1.6.2015
27. Tulosteita WebArchive-arkistosta koskien Langzauner GmbH:n verkkosivujen osiota ”Wood Working Presses”, 12.2.2015 ja 16.12.2014
28. Tulosteita WebArchive-arkistosta koskien Orma Macchinen verkkosivujen osiota ”Wood Cold Presses”, 1.4.2015
29. Otteita Metsäliiton ja mahdollisten puristimien tarjoajien välisestä sähköpostikirjeenvaihdosta tehdasvierailuihin liittyen 9.–23.4.2015
30. Projecta Oy:n sähköposti Metsäliitolle 26.5.2015
31. Kati Arvosen diplomityö ”Kertopuuviilujen esikuivaus märkäpinkkaa puristamalla”, Aalto-yliopisto 18.8.2015 (yleistietojulkaisu 8)
32. Otteita Metsäliiton ja mahdollisten puristimien tarjoajien välisestä sähköpostikirjeenvaihdosta Metsäliiton tarjouspyyntöön liittyen 2.–17.3.2015
33. Jesse Tähtisen opinnäytetyö "Hydraulipuristin. Case: Finnjowe Oy", Lahden ammattikorkeakoulu, kevät 2012 (yleistietojulkaisu 9)
34. Ote Theseus-tietokannasta koskien JT:n opinnäytetyön julkaisupäivää
35. Siirretty asiantuntijalausunnoksi
36. Ote Exapro-sivustolta, esimerkkipuristin Днепропресс ПО 243 metal press (1987) (https://www.exapro.com/dnepropress-po-243-p210422076/)
37. Metsäliiton testipuristusta 8.4.2024 kuvaava video (osa A) sekä kuvakaappauksia videosta ja painekäyristä (osa B)

UPM Plywood Oy

1. Ote Wikipedia-tietosanakirjasta koskien elastista kerrointa
2. Samuel V. Glass ja Samuel L. Zelinka: “Moisture Relations and Physical Properties of Wood”, 2010
3. ML:n asiantuntijalausunto markkinaoikeuden asiassa dnro 271/2022 (salassapidettävä)
4. KL:n asiantuntijalausunto markkinaoikeuden asiassa dnro 271/2022 (salassapidettävä)
5. Metsäliiton kirjeet 2.10.2020 ja 2.11.2020 (salassapidettävä)
6. Patenttijulkaisu US 5560410 ”Veneer drying apparatus and method”
7. Patenttihakemusjulkaisu US 2011/0232512 ”Method and apparatus for improving veneer quality”
8. Tuloste verkkosivustolta puuinfo.fi kohdasta ”Puutieto | Puulajit – Kuusi”
9. Tuula Jyske, Harri Mäkinen ja Pekka Saranpää: ”Kuusen puuaineen tiheyden vaihtelu”. Metsätieteen aikakauskirja 3/2008, s. 244–245.
10. Ote kirjasta Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ry, ”Vanerin valmistus” (1979)
11. Artikkeli verkkosivuilta www.greenerd.com, ”Five Considerations When Deciding Between Hydraulic and Servo Mechanical Press Lines”
12. Metsäliiton 17.8.2021 vastaus todistelun turvaamista koskevassa markkinaoikeuden asiassa dnro 2021/3 (osin salassapidettävä)
13. Metsäliiton 9.8.2022 vastaus todistelun turvaamista koskevassa markkinaoikeuden asiassa dnro 271/2022 (osin salassapidettävä)

Asiantuntijalausunnot

Metsäliitto Osuuskunta

1. Tekniikan tohtori AR:n asiantuntijalausunto, 29.2.2024

Henkilötodistelu

Metsäliitto Osuuskunta

1. JP, Product Compliance Manager, todistajana
2. AR, tekniikan tohtori, asiantuntijana

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Asian tausta ja tarkastelun lähtökohdat

1. UPM on tehnyt 8.6.2015 patenttihakemuksen keksinnöstä ”Menetelmä ja laite puuviilunipun esikuivaamiseksi puristamalla”, jolle on 15.6.2018 myönnetty patentti FI 127449. UPM on nostanut Metsäliittoa vastaan markkinaoikeudessa kyseisen patentin loukkausta koskevan kanteen (markkinaoikeuden asia diaarinumero 271/2022). Metsäliitto on nyt käsillä olevassa asiassa vaatinut tämän kannepatentin julistamista mitättömäksi.

2. Markkinaoikeus on 17.10.2023 antamallaan päätöksellä numero 470/2023 rajoittanut kannepatenttia UPM:n pyytämällä tavalla poistamalla siitä laitetta koskevat patenttivaatimukset 11–16. Siten rajoitettu kannepatentti käsittää itsenäisen menetelmävaatimuksen 1 ja epäitsenäiset menetelmävaatimukset 2–10.

3. Asiassa on kysymys siitä, tuleeko kannepatentti julistaa mitättömäksi Metsäliiton esittämillä perusteilla, että kannepatentin selitys ei ole ollut riittävä tai keksintö ei ole ollut uusi taikka ainakaan olennaisesti eronnut siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää 8.6.2015.

4. Asianosaisilla ei ole erimielisyyttä siitä, että kannepatentin rajoitettu itsenäinen patenttivaatimus 1 voidaan esittää piirteisiin jaoteltuna seuraavasti:

• F1.1: Menetelmä puuviilunipun (110) esikuivaamiseksi puristamalla, jossa menetelmässä
  
  
• F1.2: järjestetään saataville useita sorvattuja levymäisiä puuviiluja (102), jotka yhteensä sisältävät kosteutta ja kuiva-ainetta siten, että mainitun kosteuden massan ja mainitun kuiva-aineen massan osamäärä on ainakin 45 %,
  
  
• F1.3: kootaan ainakin kaksikymmentä mainittua levymäistä puuviilua (102) päällekkäin puuviilunipuksi (110), jolloin puuviilunippu (110) sisältää kosteutta ja kuiva-ainetta siten, että mainitun kosteuden massan ja mainitun kuiva-aineen massa osamäärällä on eräs ensimmäinen arvo,
  
  
• F1.4: järjestetään ainakin osa mainitusta puuviilunipusta (110) ensimmäisen (210) ja toisen (220) pinnan väliin, joka ensimmäinen pinta (210) muodostaa kaksiulotteisen osan tasosta ja toinen pinta (220) muodostaa kaksiulotteisen osan tasosta,
  
  
• F1.5: siirretään ensimmäistä pintaa (210) kohti toista pintaa (220) ja/tai toista pintaa (220) kohti ensimmäistä pintaa (210) pintapaineen kohdistamiseksi puuviilunippuun (110) puuviilunipun (110) puristamiseksi ja esikuivaamiseksi puristamalla,
  
  
• F1.6: kohdistetaan mainittujen pintojen (210, 220) avulla puuviilunippuun (110) pintapaine, joka on
  
  
• F1.7: ainakin 2 sekunnin ajan ainakin 1 bar ja korkeintaan 13 bar, ja tämän jälkeen
  
  
• F1.8: yli 13 bar ainakin 150 sekunnin ajan yhden tai useamman ajanjakson aikana ja korkeintaan 100 bar, jolloin
  
  
• F1.9: puristetaan puuviilunipusta (110) ulos nestettä ja
  
  
• F1.10: puristamalla esikuivataan puuviilunippua (110) siten, että puristettu puuviilunippu (110) sisältää kosteutta ja kuiva-ainetta
  
  
• F1.11: siten, että puristetun puuviilunipun (110) kosteuden massan ja puristetun puuviilunipun (110) kuiva-aineen massan osamäärällä on eräs toinen arvo, joka on ainakin 10 prosenttiyksikköä mainittua ensimmäistä arvoa pienempi,
  
  
• F1.12: tunnettu siitä, että mainittu pintapaine on koko ajan korkeintaan 30 bar.

2 Alan ammattimies

5. Markkinaoikeus toteaa, että patenttioikeuden alalla on vakiintuneesti lähdetty siitä, että muun ohella kysymyksiä selityksen riittävyydestä, uutuudesta ja keksinnöllisyydestä tulee arvioida alan ammattimiehen näkökulmasta. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännössä alan ammattimies on vakiintuneesti ymmärretty asianomaisen alan ammattilaiseksi, jolla on kyseisen alan keskimääräiset tiedot ja taidot sekä joka on selvillä siitä, mitä etuoikeuspäivän ajankohtana on kuulunut asianomaisen alan yleistietouteen. Alan ammattimiehellä on paitsi mahdollisuus päästä käsiksi kaikkiin tunnetun tekniikan tasoon kuuluviin julkaisuihin, hän myös kykenee rutiininomaiseen työhön ja kokeiluihin. Alan ammattimiehen tavanomaisiin tehtäviin on lisäksi katsottu kuuluvan puutteellisuuksien poistaminen korjaamalla haittoja tai saavuttamalla parannuksia. Alan ammattimieheltä on kuitenkin katsottu puuttuvan keksinnöllisyyteen vaadittava luovuus tai mielikuvitus (ks. esim. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisut T 455/91, kohta 5.1.3.2, T 39/93, kohta 7.8.4 ja T 1030/06, kohta 20).

6. Asianosaiset ovat olleet alan ammattimiehen määrittelemisestä nyt käsillä olevassa tapauksessa verraten yksimielisiä siitä lähtökohdasta, että kyse on mekaanisen puunjalostuksen ammattilaisesta, jolla on käytännön kokemusta mekaanisen puunjalostuksen alalla. Markkinaoikeus katsoo, että alan ammattimiehellä on alan koulutus, esimerkiksi korkeakoulututkinto puunjalostustekniikasta.

3 Selityksen riittävyys

7. Patenttilain 52 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuimen tulee julistaa patentti mitättömäksi sitä tarkoittavan kanteen perusteella, milloin patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole niin selvästi esitetty, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä (2 kohta). Patenttilain 8 §:n 1 momentin mukaan selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

8. Metsäliitto on esittänyt muun ohella, että ratkaisun piirteen F1.11 mukaista kosteuspitoisuuden laskua ainakin 10 prosenttiyksiköllä ei ole mahdollista saavuttaa koko suojapiirin laajuudella, etenkään piirteiden F1.2 ja F1.8 vähimmäisarvoilla. Kannepatentti ei ole myöskään ohjeistanut parametrien valintaa riittävästi siten, että keksintö toimisi varmasti ja ennustettavasti ja että alan ammattimies pystyisi tunnistamaan toimimattomat yhdistelmät.

9. UPM on esittänyt muun ohella, että toiminnallinen piirre F1.11 on rajannut suojapiiriä, ja keksintö on ollut toteutettavissa ilman kohtuutonta vaivaa. Alan ammattimies on selityksen perusteella pystynyt toteuttamaan piirteen F1.11 eli hankkimaan piirteen F1.2 mukaisia puuviiluja ja asettamaan piirteet F1.8 ja F1.11 toteuttavat parametrit, kyennyt pitämään pintapaineen piirteen F1.12 mukaisesti alle 30 barissa ja hyödyntämään keksintöä piirteestä F1.7 ilmenevällä tavalla ja näin toimimalla vähentänyt puuviilujen halkeilemista tai mahdollistanut korkeamman paineen käyttämisen. Tämä on ollut tehtävissä ilman kohtuuttomia kokeiluja.

10. Markkinaoikeus toteaa, että kannepatentin selitykseen on sisältynyt runsaasti esimerkkejä ja tietoja erilaisista parametreista. Selityksessä esitetyistä esimerkeistä vain sivun 27 taulukon 4 viimeisestä pinta- ja sydänpuuta koskevasta sovellutusesimerkistä on käynyt nimenomaisesti ilmi se, että kosteuspitoisuuden alenema 10 prosenttiyksiköllä ei ole toteutunut. Selityksessä on samalla sivulla tuotu esiin, että kyseisessä pinossa oli mukana myös sydänpuuta, ja taulukosta 4 havaitaan, että tällöin verrattuna pinoon, jossa on vain pintapuuta, poistuu puristamalla selvästi vähemmän vettä ja että vettä ei voida puristaa ulos merkittäviä määriä sydänpuusta.

11. Markkinaoikeus katsoo, että menetelmän ei ole tarvinnut toteutua kaikilla mahdollisilla ja etenkään piirteiden F1.2 ja F1.8 mukaisilla parametreilla, koska vain piirteen F1.11 toteuttavat ratkaisut ovat kuuluneet kannepatentin suojapiiriin. Selityksessä on annettu riittävästi ohjeita siihen, mitkä seikat keskeisimmin vaikuttavat siihen, tulisiko piirre F1.11 toteutumaan ja millä tavalla alan ammattimies voisi tarvittaessa muuttaa parametreja siten, että piirre F1.11 saataisiin toteutumaan.

12. Näin ollen kannepatentti on esitetty niin selvästi, että alan ammattimies on voinut sen perusteella käyttää keksintöä.

4 Uutuus ja keksinnöllisyys

13. Patenttilain 52 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuimen tulee julistaa patentti mitättömäksi sitä tarkoittavan kanteen perusteella, milloin patentti tarkoittaa keksintöä, joka ei täytä muun ohella 2 §:ssä säädettyjä ehtoja (1 kohta).

14. Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

4.1 Kannepatentin uutuus

15. Metsäliiton mukaan kannepatentti ei ole uusi muun ohella verrattuna ennen patenttihakemuksen tekemispäivää 8.6.2015 tunnetuksi tulleeseen Antti Vainion 17.11.2008 päivättyyn ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 8.12.2008 hyväksyttyyn diplomityöhön ”Kuusiviilun esikuivaus puristamalla” (Metsäliiton asiakirjatodiste 2).

16. UPM:n mukaan kyseinen diplomityö ei ole tullut julkiseksi. Jos sen katsotaan tulleen julkiseksi, siitä ovat käyneet ilmi muut piirteet piirrettä F1.7 lukuun ottamatta, joka koskee sitä, kohdistetaanko puuviilunippuun puristettaessa pintapaine, joka on ainakin 2 sekunnin ajan ainakin 1 bar ja korkeintaan 13 bar.

17. Vainion diplomityöstä on esitetty asiakirjatodisteena valokopioitu versio, josta on ilmennyt Lappeenrannan teknillisen yliopiston kirjaston viivakoodi, leima ja eräitä muita merkintöjä, jotka viittaavat kirjaston valikoimiin ottamiseen ja käyttöön. Kansilehdellä tekijän allekirjoitussivulla on ollut päiväys 17.11.2008. Diplomityöhön tehdyn leimamerkinnän perusteella se on hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa ”12/08” eli 8.12.2008 tietyllä arvosanalla. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kirjaston metatietojen mukaan teos on tullut kirjastossa saataville 16.12.2008 (Metsäliiton asiakirjatodiste 10).

18. Markkinaoikeus katsoo olevan selvää, että kyseinen diplomityö on tullut patenttilain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla julkiseksi ennen kannepatenttihakemuksen tekemispäivää 8.6.2015, jolloin se on osa tunnetun tekniikan tasoa.

19. Markkinaoikeus toteaa Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännössä vakiintuneesti lähdetyn siitä, että tarkasteltavana olevaa keksintöä ei ole pidettävä uutena, mikäli sitä tarkoittavan patenttivaatimuksen kaikki piirteet ilmenevät yhtenä kokonaisuutena siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen patentin etuoikeuspäivää. Siten jos tunnetun tekniikan tasoon kuuluvasta ratkaisusta ei löydy kaikkia tarkasteltavana olevan keksinnön mukaisen patenttivaatimuksen piirteitä, kyseistä tunnettuun tekniikkaan kuuluvaa ratkaisua ei ole pidettävä uutuuden esteenä.

20. Metsäliiton mukaan piirre F1.7 käy ilmi eksplisiittisesti Vainion diplomityön sivulla 18 olevasta kuvasta 11 sekä implisiittisesti siitä, että laboratoriotutkimuksissa laboratoriopuristin on puristanut diplomityössä tutkittua noin 110 millimetrin paksuista puuviilunippua muun ohella 20 barin paineella siten, että pintapaine on noussut hitaasti ja piirre F1.7 on siten toteutunut.

21. UPM:n mukaan piirre F1.7 ei käy ilmi eksplisiittisesti Vainion diplomityöstä, koska kuva 11 esittelee aiemmin tehtyä tutkimusta, eikä kuvasta muutenkaan voida tehdä päätelmiä pintapaineen nousunopeudesta kahden ensimmäisen sekunnin ajalta. Piirre ei käy ilmi myöskään implisiittisesti eli alan ammattimiehen kannalta yksiselitteisesti ja varmasti. Diplomityön laboratoriotutkimuksissa puuviilunipussa oli kerrallaan varsin vähän arkkeja, ja viilunipun korkeus oli korkeimmillaankin vain hieman yli 100 mm, jolloin paine on noussut nopeasti. Diplomityö ei kerro puristimen sulkunopeutta, ja on olemassa sulkunopeudeltaan erilaisia hydraulisia puristimia. Hitaallakin puristimella piirteen F1.7 mukaisella painealueella olisi viivytty alle kaksi sekuntia, esimerkiksi noin 1,5 sekunnin ajan.

22. Markkinaoikeus toteaa, että Vainion diplomityössä on esitetty kolme puuviilujen esikuivausta koskevaa asiakokonaisuutta, joista ensimmäinen kokonaisuus on katsaus aiempaan tutkimukseen, toinen kokonaisuus suoritetut laboratoriotutkimukset ja kolmas kokonaisuus suoritetut tehdastutkimukset. Katsauksessa aiempaan tutkimukseen on esitetty muun ohella VTT Rakennustekniikan julkaisemat kaksi raporttia nimellä ”Viilujen esikuivaus puristamalla”.

23. Asianosaisten kesken on vailla erimielisyyttä, että Vainion diplomityön katsauksessa aiempaan tutkimukseen ei ole esitetty ainakaan piirrettä F1.12. Diplomityön kuva 11 on ollut osa edellä mainittua aiempia tutkimuksia kuvaavaa asiakokonaisuutta. Kuva ei siten ole ollut osa diplomityön laboratorio- tai tehdastutkimuksia, eikä diplomityössä ole ehdotettu kuvan 11 painetietoja yhdistettäväksi näihin kahteen muuhun asiakokonaisuuteen. Kuvassa 11 esitetyn diagrammin tarkkuutta ei myöskään voida määrittää, jolloin kaavion asteikolta luetut arvot eivät esitä tunnettua tekniikkaa. Näin ollen piirre F1.7 ei ole ilmennyt eksplisiittisesti Vainion diplomityöstä.

24. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneessa oikeuskäytännön perusteella piirteen voi katsoa ilmenevän estejulkaisusta implisiittisesti, jos alan ammattimies voi yksiselitteisesti ja varmasti päätellä sen sisältyvän estejulkaisuun. Jos piirteen sisältyminen estejulkaisussa esitettyyn ei ole varmaa, kyse ei ole uutuuden esteestä (ks. esim. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisu T 95/97, kohta 3.3).

25. Vainion diplomityössä on esitetty muun ohella toteutettuja laboratoriotutkimuksia esittävässä asiakokonaisuudessa puristustestejä noin 40 puuviilun viilunipulle noin 20 ja 25 barin asetuspaineilla. Metsäliitto ja UPM ovat muun ohella esittäneet laskelmat, jotka ovat perustuneet olettamiin siitä, miten nopea tai hidas puristimen on täytynyt testeissä olla, mikä puuviilujen paksuus on testeissä ollut ja kuinka paljon puuviilut ovat oletettavasti testissä puristuneet kasaan. Pintapaineen nousuaika 1–13 barin välillä olisi ollut Metsäliiton laskelman perusteella yli 2 sekuntia ja UPM:n laskelman perusteella yli 1 sekuntia mutta alle 2 sekuntia.

26. Markkinaoikeus katsoo, että jo edellä todetuista puuviilujen puristamisen toteuttamiseen liittyvistä olettamuksista ja epävarmuustekijöistä johtuen näyttämättä on jäänyt, että Vainion diplomityöstä alan ammattimies olisi yksiselitteisesti ja varmasti voinut päätellä, että kyseisissä laboratoriopuristustesteissä piirre F1.7 olisi varmuudella toteutunut. Piirteen F1.7 ei voi katsoa implisiittisesti toteutuneen osana jotakin diplomityön asiakokonaisuutta millään muullakaan esitetyllä perusteella.

27. Näin ollen kannepatentin mukaista ratkaisua on pidettävä uutena Vainion diplomityöstä tunnettuun nähden.

28. Metsäliitto on vedonnut uutuuden esteenä myös eräisiin muihin estejulkaisuihin. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo tässä tapauksessa olevan tarkoituksenmukaista seuraavaksi arvioida kannepatentin keksinnöllisyyttä Vainion diplomityöhön verrattuna.

4.2 Kannepatentin keksinnöllisyys

29. Metsäliitto on esittänyt useita sen eri asiakirjatodisteisiin perustuvia julkaisujen yhdistämisvaihtoehtoja sille, miksi kannepatentin mukainen ratkaisu ei ole olennaisesti eronnut Vainion diplomityöstä tunnetusta tekniikasta.

30. Asianosaisten kesken on vailla erimielisyyttä, että lähimpänä tunnetun tekniikan tasona on pidettävä Vainion diplomityössä toteutettuja tehdastutkimuksia käsittelevää asiakokonaisuutta, joka koski 20 tai 35 puuviilun nipun esikuivaamista puristamalla niitä noin 25 ja 28 barin paineella 7,5 minuutin ajan, ja diplomityön laboratoriotutkimuksia ja tehdastutkimuksia koskevista asiakokonaisuuksista ilmenevät kannepatentin ratkaisun ainakin muut piirteet lukuun ottamatta piirrettä F1.7. Niin ikään vailla erimielisyyttä on, että paineen noustessa diplomityön tehdastutkimuksissa esimerkiksi piirteiden F1.8 ja F1.12 sisältämään arvoon 25 bar puuviilunipun pintapaineen on täytynyt olla piirteen F1.7 mukaisella painealueella 1–13 bar jonkin ajan.

31. Vailla erimielisyyttä on myös, että mekaniikan yhtälöiden mukaisesti puristettavan puuviilunipun paksuus vaikuttaa pintapaineen nousunopeuteen nousunopeutta hidastavalla tavalla. Asianosaisten välillä erimielisyyttä ei ole siitäkään, että UPM:n asiakirjatodisteesta 1 ilmenevät fysikaaliset yhtälöt, kuten kimmokertoimen yhtälö, kuuluvat alan ammattimiehen yleistietoon. UPM:n mukaan kuitenkin tarkempi tieto puuviilunipun käyttäytymisestä ei kuulu alan ammattimiehen yleistietoon.

32. Kyseisistä yhtälöistä UPM on asian kirjallisessa valmistelussa johtanut kaavan, jonka perusteella puristettaessa puuviilunippua pintapaine on kääntäen verrannollinen puuviilunipun paksuuteen ennen puristuksen aloittamista. Markkinaoikeus toteaa tämän tarkoittavan sitä, että verratessa esimerkiksi 20 puuviilun ja 200 puuviilun nippujen pintapaineen nousunopeutta niitä vastaavissa olosuhteissa puristettaessa, ensiksi mainitussa esimerkissä pintapaine nousee 10 kertaa nopeammin kuin viimeksi mainitussa esimerkissä. Markkinaoikeus katsoo, että nämä yleiset periaatteet puuviilunipun paksuuden vaikutuksesta pintapaineen nousunopeuteen puuviilunippua puristettaessa ovat kuuluneet alan ammattimiehen yleistietoon.

33. Markkinaoikeus toteaa edellä kannepatentin uutuudesta esitetyn perusteella, että kannepatentin mukaisen ratkaisun Vainion diplomityön laboratoriotutkimuksista ja tehdastutkimuksista erottava piirre on piirteen F1.7 mukainen ajanjakso 2 sekuntia, jona puuviilunippuun kohdistetaan pintapaine, joka on ainakin 1 bar ja korkeintaan 13 bar.

34. UPM:n mukaan kannepatentin selityksen perusteella piirteestä F1.7 johdettava objektiivinen tekninen ongelma on esittää puuviilujen kuivausmenetelmä, jossa puuviilujen halkeaminen on vähäisempää kuin tunnetuissa menetelmissä.

35. UPM on esittänyt, että Vainion diplomityö ei puutu viilujen halkeiluun millään tavalla. Vaikka eräs toinen opinnäytetyö (Metsäliiton asiakirjatodiste 7) on kannepatenttihakemuksen tekemispäivän jälkeiseltä ajalta, se esittää kannepatentin kanssa yhteneväisen näkemyksen, jonka mukaan tutkimuksissa havaittiin, että puuviilujen rakenne murtui käytettäessä 30, 40 ja 50 barin paineita.

36. Metsäliitto on kiistänyt UPM:n näkemyksen objektiiviseksi tekniseksi ongelmaksi, koska mitään puuviilujen halkeiluongelmaa ei ole, eikä myöskään väitettyä teknistä vaikutusta voi siten olla. Metsäliitto on esittänyt, että Vainion diplomityössä tai aiemmassa tunnetun tekniikan tasoon kuuluvassa julkaisussa (Metsäliiton asiakirjatodiste 5) alle 30 barin paineella isompaa puuviilunippua puristettaessa puuviilujen halkeilua ei havaittu. Eräässä myöhemmässä testissä halkeilua ei havaittu puristettaessa 225 puuviilun nippua yli 20 barin paineella (Metsäliiton asiakirjatodiste 31). Sen sijaan eräässä toisessa myöhemmässä testissä halkeilua havaittiin, mutta vain yli 30 barin paineilla (Metsäliiton asiakirjatodiste 7). Ratkaisu olisi myös ollut ilmeinen, vaikka objektiivinen tekninen ongelma olisi miten toteuttaa puuviilujen esipuristaminen niin, että puuviilut eivät halkea, koska alan ammattimiehelle olisi ilmeistä päätyä ratkaisemaan objektiivinen tekninen ongelma patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä tavalla Vainion diplomityöstä lähtien.

37. Metsäliitto on lisäksi esittänyt, että objektiivisesta teknisestä ongelmasta riippumatta patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä olisi ollut ilmeinen, koska alan ammattimies olisi tarvinnut joka tapauksessa sopivan puristimen menetelmän suorittamiseen teollisuudessa, joista mitä tahansa käyttäen piirre F1.7 olisi toteutunut.

38. Markkinaoikeus toteaa kannepatentin selityksessä esitetyn piirteen F1.7 teknisestä vaikutuksesta, että pieni esipuristus ennen varsinaista puristusta vähentää puuviilujen halkeamista, ja tämä mahdollisesti johtuu siitä, että puuviilut ehtivät suoristua riittävästi riittävän pienen paineen alla (s. 2). Keksinnön yksityiskohtaisessa kuvauksessa esipuristuksen paineesta ja ajanjaksosta on tuotu esiin, että ensimmäinen paine voi olla välillä 1 bar–13 bar ja ensimmäisen ajanjakson pituus voi olla esimerkiksi ainakin 2 sekuntia puuviilujen suoristamiseksi ja tasoittamiseksi (s. 5). Kannepatentin selityksessä on esitetty samassa yhteydessä piirteen F1.7 jälkeen suoritettavan menetelmävaiheen piirteen F1.8 mukainen paine yli 13 bar ja korkeintaan 100 bar sekä ajanjakso ainakin 150 sekuntia. Kannepatentin selityksessä on myöhemmin esitetty piirteestä F1.12, että paineen kasvaessa viilujen halkeamisriski kasvaa, ja edullisesti käytetään vain korkeintaan 30 bar puristuspaineita (s. 7, r. 25–28). Kannepatentissa on lisäksi tuotu esiin, että puuviilujen kuitujen asettamisella samansuuntaiseksi vierekkäisissä tai kaikissa puuviiluissa on vaikutusta viilujen halkeamiseen puristuksessa.

39. Kannepatentin selityksen mukaan puuviilujen halkeamisriskiin vaikuttavat siten muutkin tekijät kuin piirteen F1.7 mukainen esipuristus ja esipuristuksen ainakin 2 sekunnin mittainen ajanjakso. Lähimmässä tekniikan tasossa eli edellä mainitun Vainion diplomityön tehdastutkimuksissa puristuksen alussa käytetty paine on vastannut piirteen F1.7 mukaista esipuristuspainetta, ja sekä Metsäliiton että UPM:n esittämien laskelmien mukaan puristusajanjakso on ollut yli 1 sekunti, ja Vainion diplomityössä ei ole myöskään esitetty tehdastutkimuksissa ilmenneen halkeiluongelmaa.

40. Objektiivinen tekninen ongelma muodostetaan lähimpään tekniikan tasoon nähden niiden piirteiden perusteella, joiden osalta tarkasteltavana oleva patenttivaatimus eroaa sanotusta lähimmästä tekniikan tasosta. Näin ollen objektiiviseksi tekniseksi ongelmaksi ei valita sellaista ongelmaa, jonka lähin tekniikan taso jo ratkaisee jollakin tavalla, vaan tällaisessa tapauksessa ratkaistavana objektiivisena teknisenä ongelmana on lähtökohtaisesti vaihtoehtoisen ratkaisun löytäminen.

41. Edellä esitetyn perusteella kannepatentin mukaisen keksinnön ei ole katsottavissa saavan aikaan teknistä vaikutusta lähimpään tekniikan tasoon eli Vainion diplomityön tehdastutkimuksiin nähden. Markkinaoikeus siten katsoo, että kyseiseen lähimpään tekniikan tasoon nähden muodostettava objektiivinen tekninen ongelma on löytää vaihtoehtoinen tapa puristuskuivauksen alkuvaiheen toteuttamiseen.

42. Vainion diplomityön johtopäätöksissä on ehdotettu suurempien puuviilunippujen esikuivaamiseen kokeilemista ennen puristamalla tapahtuvan esikuivauksen mahdollista soveltamista teolliseen käyttöön. Diplomityön tehdastutkimuksissa käytössä ollut puristin rajoitti puuviilunipun suuruuden 35 puuviiluun.

43. Vainion diplomityössä käytetyt tehdastutkimusten puristuspaineet olivat 25 bar ja 28 bar, ja diplomityössä on esitetty puristuspaineiden valinnan perusteeksi, että puun virumisnopeus (eli materiaalin muodonmuutosten nopeus pitkäaikaisessa vakiorasituksessa) kasvaa hyvin nopeasti silloin, kun puuhun kohdistuva jännitys kasvaa yli 60 prosenttia lyhytaikaisella murtolujuuskokeella saavutetusta arvosta.

44. Asiassa esitetyn todistelun perusteella vanerin ja puuviilujen esikuivausta puristamalla oli tutkittu ja kokeiltu pitkän ajanjakson kuluessa useampaan kertaan ennen kannepatenttihakemuksen tekemispäivää 8.6.2015 (Metsäliiton asiakirjatodisteena 5 esitetty Ilpo Mikkosen ammattikorkeakouluopintoihin liittyvä insinöörityö vuodelta 2000, siinä viitattu Metsäliiton asiakirjatodisteena 8 esitetty artikkeli Puumies-lehdessä vuodelta 1994 ja edellä selostettu Antti Vainion diplomityö vuodelta 2008). Markkinaoikeus katsoo edellä todetun yhdenmukaisen todistelun osoittavan, että alan ammattimiehen yleistietoihin on kannepatenttihakemuksen tekemispäivänä 8.6.2015 kuulunut se, että vanerin ja puuviilujen esikuivausta voi toteuttaa puristamalla.

45. Markkinaoikeus myös katsoo, että alan ammattimies olisi yleistietämyksensä perusteella ollut tietoinen siitä, että mikäli tarkoitus on poistaa vettä ja saada kosteus jakautumaan puuviilunipussa tasaisesti, paine ei saa nousta hetkellisestikään erittäin suureksi, sillä muuten puusolukko rikkoutuu, kun vesi ei ehdi löytää reittiä ulos puuviilunipusta (AR:n asiantuntijalausunto ja kertomus).

46. Näin ollen alan ammattimies ei olisi muokannut Vainion diplomityön tehdastutkimuksessa käytettyä menetelmää siten, että menetelmässä käytettäisiin iskevää puristusta vaan käyttänyt verraten hidasta puristusta, jota jo entuudestaan hänen tietämänsä mukaisesti on käytetty ainakin vanerin valmistuksessa.

47. Markkinaoikeus katsoo myös selvitetyksi, että kannepatenttihakemuksen tekemispäivänä 8.6.2015 markkinoilta on ollut saatavissa sellaisia hydraulisia puristimia, joiden sulkeutumisajat ovat olleet verraten hitaita ja jotka olisivat voineet soveltua Vainion diplomityön johtopäätöksissä ehdotettujen suurempien puuviilunippujen esikuivaamiseen (Metsäliiton asiakirjatodisteet 15 ja 16; myös sen asiakirjatodisteet 27, 28 ja 36 sekä todistaja JP:n kertomus).

48. Kysymystä siitä, onko patentissa kuvattua ratkaisua pidettävä keksinnöllisenä, on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan arvioitava sillä perusteella, olisiko alan ammattimies pyrkiessään ratkaisemaan tekniikan tasoon liittyviä ongelmia ja puutteita patenttihakemuksen tekemispäivän mukaisen tekniikan tason perusteella päätynyt patentissa kuvattuun ratkaisuun. Keksinnöllisyyden ei voida katsoa puuttuvan sillä perusteella, että alan ammattimies olisi voinut (could) päätyä kysymyksessä olevaan ratkaisuun, vaan olennaista on, olisiko hän todella päätynyt (would) siihen (ks. esim. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännöstä ratkaisu T 2/83, kohta 7).

49. Nyt käsillä olevassa tilanteessa alan ammattimiehen olisi katsottava yleistietojensa perusteella korvanneen Vainion diplomityön viittaamissa tehdastutkimuksissa käytössä olleen puristimen edellä mainitulla markkinoilta saatavissa olevalla hydraulisella puristimella kokeillakseen aiempaa suurempien puuviilunippujen esikuivaamista. Kun alan ammattimies olisi lisännyt puristettavien puuviilujen määrää jonkin verran, tai jos alan ammattimies olisi puristanut asiassa esitetyn selvityksen perusteella teollisessa mittakaavassa tyypillistä sadoista puuviiluista koostuvaa puuviilunippua, olisi pintapaineen nousunopeus hidastunut, sillä aiemmin esitetyn perusteella puristettaessa puuviilunippua pintapaine on kääntäen verrannollinen puuviilunipun paksuuteen ennen puristuksen aloittamista. Tällöin alan ammattimies olisi väistämättä päätynyt piirteen F1.7 mukaiseen esipuristuspaineeseen ja ajanjaksoon, koska sekä Metsäliiton että UPM:n esittämien laskelmien mukaan puristusajanjakso on ollut yli 1 sekunti 40 puuviilun muodostamalla puuviilunipulla.

50. Koska kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön ei ole katsottava eroavan olennaisesti lähimmästä tunnetun tekniikan tasosta, riidanalaista keksintöä ei ole pidettävä keksinnöllisenä. Koska patenttivaatimus 1 ei ole patentoitavissa, myöskään siihen perustuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset eivät voi jäädä voimaan.

5 Johtopäätös

51. Edellä keksinnöllisyydestä todetun perusteella kannepatentti on julistettava mitättömäksi. Näin ollen asiassa ei ole tarpeen lausua muista asiassa esitetyistä väitteistä.

6 Oikeudenkäyntikulut

52. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

53. Metsäliiton kanne on hyväksytty, ja UPM on siten hävinnyt asian. Metsäliitto on vaatinut, että UPM velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut asiamiesten palkkion osalta 734.881,33 eurolla, teknisestä asiamiestyöstä aiheutuneiden kulujen osalta 58.178,75 eurolla ja muiden kulujen osalta 7.220 eurolla eli yhteensä 800.280,08 eurolla viivästyskorkoineen.

54. UPM on paljoksunut vaatimuksen määrää asiamiesten palkkion osalta 160.000 euroa ylittävältä ja teknisen asiamiestyön osalta 25.000 euroa ylittävältä osin. Korvattavaksi vaadittujen muiden kulujen osalta sillä ei ollut huomauttamista.

55. Metsäliiton asiamiesten toimenpiteet ovat muodostuneet 1.556,25 tunnista toimenpiteitä keskituntihinnan ollessa noin 472 euroa. Tekninen asiamiestyö on puolestaan koostunut 204,5 tunnista toimenpiteitä keskituntihinnan ollessa noin 284 euroa. UPM:n asiamiespalkkiot, mukaan lukien teknisen asiamiehen palkkio, ovat puolestaan muodostuneet noin 622 tunnista toimenpiteitä 212 euron keskituntihinnalla. Lisäksi UPM:n asianosaiskulujen korvaamista koskeva vaatimus on koostunut sen omien teknisten asiantuntijoiden toimenpiteistä 117 tunnilta. Metsäliitolla ei ole ollut huomauttamista UPM:n vaatimista määristä.

56. Markkinaoikeus katsoo, että käsillä oleva kannepatentin mitättömäksi julistamista koskeva asia ei ole edellyttänyt Metsäliitolta sen tekemiä hyvin laajoja ja osin myös oikeudenkäynnin laajentumiseen johtaneita toimenpiteitä, eikä kaikista toimenpiteistä johtuvia oikeudenkäyntikuluja voida pitää sellaisina kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina, jotka UPM voidaan velvoittaa korvaamaan. Metsäliiton kuluerittelystä ilmenee, että asiamiesten tuntimäärältään huomattavat toimenpiteet ovat jakautuneet pääosin neljälle juristille, ja asiamiesten keskituntihinta on ollut etenkin toimenpiteiden määrä huomioon ottaen varsin korkea. Toisaalta patentin mitättömäksi julistamista koskevassa asiassa perusteiden ja todistelun esittäminen tyypillisesti edellyttää kantajalta enemmän toimenpiteitä kuin vastaajalta.

57. Markkinaoikeus katsoo edellä todetuilla perusteilla, että Metsäliiton tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneina kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina on pidettävä palkkion osalta 250.000 euroa, teknisen asiamiestyöhön liittyvien kulujen osalta 25.000 euroa ja muiden kulujen osalta 7.220 euroa. UPM on siten velvoitettava korvaamaan Metsäliiton oikeudenkäyntikulut näiden erien yhteismäärällä 282.220 euroa viivästyskorkoineen.

Tuomiolauselma

Markkinaoikeus julistaa patentin numero FI 127449 mitättömäksi.

Markkinaoikeus velvoittaa UPM Plywood Oy:n korvaamaan Metsäliitto Osuuskunnan oikeudenkäyntikulut 282.220 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän tuomion antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää UPM Plywood Oy:n vaatimuksen oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 28.10.2024.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Jaakko Ritvala (eri mieltä) ja Pekka Savola sekä markkinaoikeusinsinööri Merja Heikkinen-Keinänen.

Asiassa on äänestetty. Eri mieltä olevan jäsenen äänestyslausunto on liitetty tuomioon.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Markkinaoikeustuomari Ritvala:

Olen enemmistön kanssa samaa mieltä pääasiaratkaisusta. Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta lausun kohdan 55 jälkeen seuraavan.

Asianosaisten oikeudenkäyntikulujen kokonaismäärän sekä kantajan ja vastaajan asiamiesten käyttämän työtuntien määrän välillä vallitsee huomattava epäsuhta. Varsin vakiintuneesti asianosaisen oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuutta ja tarpeellisuutta arvioitaessa yhtenä vertailukohtana käytetään vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Koska kantaja on velvollinen näyttämään kanteensa toteen, on kuitenkin lähtökohtaisesti ja tässäkin asiassa hyväksyttävää, että kantajalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut ovat suuremmat kuin vastaajan.

Asiaa ei ole pidettävä patentin mitättömäksi julistamista koskevaksi riita-asiaksi erityisen laajana taikka oikeudellisesti tai teknisesti vaativana. Asian laatuun ja vastaajan esittämään oikeudenkäyntikululaskuun nähden kantajan oikeudenkäyntikululaskun sisältämien tehtyjen toimenpiteiden kokonaistuntimäärä on tarpeettoman korkea eikä kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta voida pitää vastaajan korvausvastuulla olevana siltä osin kuin se ylittää kohtuullisena pidettävän 500.000 euroa.

Edellä todetun perusteella katson, että UPM Plywood Oy tulee velvoittaa korvaamaan Metsäliitto Osuuskunnan tarpeellisista toimenpiteistä johtuvina kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina palkkion ja kulujen osalta yhteensä 500.000 euroa viivästyskorkoineen.

Vakuudeksi:

Puheenjohtaja Sami Myöhänen

Lainvoimaisuus

Lainvoimainen.