MAO:493/2024


Kanne

Vaatimukset

Suomen Jääkiekkoliitto ry – Finlands Ishockeyförbund rf (jäljempänä myös Jääkiekkoliitto) on vaatinut, että markkinaoikeus

  1. kieltää Tammer Brands Oy:tä 50.000 euron sakon uhalla myymästä tai markkinoimasta tavaramerkkiluokan 25 tuotteitaan tavaramerkin 227392 kanssa samalla tai samankaltaisella tunnuksella

  2. velvoittaa Tammer Brands Oy:n suorittamaan Jääkiekkoliitolle hyvityksenä tavaramerkkioikeuden loukkauksesta 140.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua haasteen tiedoksiannosta lukien

  3. velvoittaa Tammer Brands Oy:n suorittamaan Jääkiekkoliitolle korvauksena tavaramerkkioikeuden loukkauksesta aiheutuneesta vahingosta 29.500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua haasteen tiedoksiannosta lukien

  4. velvoittaa Tammer Brands Oy:n korvaamaan Jääkiekkoliiton arvonlisäverottomat palkkiosta muodostuvat oikeudenkäyntikulut 52.600 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kielto

Tammer Brands Oy on loukannut Jääkiekkoliiton oikeutta tavaramerkkiin. Tammer Brands Oy:tä on kiellettävä jatkamasta tai toistamasta tekoa. Tammer Brands Oy:n liikevaihto huomioon ottaen uhkasakko tulee asettaa 50.000 euron määräisenä.

Hyvityksen määrä

Minimikäyttökorvaus Jääkiekkoliiton tavaramerkillä varustettujen paitojen myynnistä oikeudenloukkauksen ajanjaksolta syyskuu 2021–maaliskuu 2023 on ollut 140.000 euroa riippumatta Jääkiekkoliiton tavaramerkillä varustettujen tuotteiden myyntimääristä. Koska tavaramerkkiä koskevat lisensointisopimukset on tehty pelikausikohtaisesti ja tavaramerkkiloukkaus on ajoittunut aikavälille syyskuu 2021–maaliskuu 2023, joka on käsittänyt kaudet 1.7.2021–30.6.2022 ja 1.7.2022–30.6.2023, Tammer Brands Oy:n on suoritettava Jääkiekkoliitolle sen minimikäyttökorvaus eli takuuprovisio molemmilta lisenssisopimuskausilta.

Tavanomaisesti käyttökorvauksena olisi takuukorvauksen lisäksi tullut suoritettavaksi vähintään 10 prosentin rojalti Leijona-tuotteiden arvonlisäverottomasta liikevaihdosta.

Ajanjaksolla syyskuu 2021–maaliskuu 2023 on järjestetty Suomessa kahdet jääkiekon MM-kotikilpailut, jotka ovat nostaneet Jääkiekkoliiton tavaramerkin taloudellista arvoa ja tavaramerkin lisensoinnista suoritettua minimikäyttökorvausta. Hyvityksen laskennallisena perusteena tulee tästä syystä käyttää Tammer Brands Oy:n tavaramerkkiloukkauksen ajanjaksoa, sillä muutoin MM-kotikilpailuiden vaikutus jäisi huomioimatta.

Alle 140.000 euron hyvitys tulisi Tammer Brands Oy:lle halvemmaksi kuin lisenssiin perustuva sallittu käyttö. Tätä alempi hyvitystaso kannustaisi lainvastaiseen toimintaan. Jääkiekkoliitto ei ole myöntänyt takuuprovisiomäärän alittavia lisenssejä, koska ne on katsottu Jääkiekkoliitolle haitallisiksi.

Hyvitysvaatimuksen määrä on kohtuullinen koska jo pelkästään oikeudesta käyttää tavaramerkkiä 227392 yhteistyökumppaneille liikelahjoina jaettavissa asusteissa ilman oikeutta myydä tai markkinoida paitoja tai muita asusteita on edellä mainituilla kausilla joutunut suorittamaan kiinteän lisenssikorvauksen 40.000 euroa per kausi, jota alhaisemmalla korvauksella edes tavaramerkin rajoitettua ei-kaupallista käyttöoikeutta paidoissa tai asusteissa ei ole voinut saada.

Siinä tapauksessa, että markkinaoikeus poikkeaisi Jääkiekkoliiton esittämästä hyvityksen määrittämistavasta, ei Jääkiekkoliitolla ole esittää sen käyttökorvaukseen perustuvalle laskentatavalle vaihtoehtoista, paremmin soveltuvaa laskentatapaa. Hyvityksen määräytymistä ei tule kuitenkaan perustaa luvattomien piraattituotteiden hintoihin, vaan pohjana tulisi olla luvallisten tuotteiden hinnat.

Vahingonkorvauksen peruste ja määrä

Tammer Brands Oy on tahallaan tai ainakin törkeän huolimattomasti loukannut Jääkiekkoliiton oikeutta tavaramerkkiin. Huolimattomuus ei ole ollut lievää.

Tammer Brands Oy:n olisi brändien rakentamiseen ja tavaramerkkeihin perustuvan liiketoiminnan harjoittajana tullut ymmärtää tarkastaa tunnuksensa käytön esteenä mahdollisesti olevat tavaramerkit.

Jääkiekko on Suomen seuratuin urheilulaji ja loukkaus on tapahtunut yhtäjaksoisesti kahden perättäisten jääkiekon MM-kotikilpailujen aikana, jolloin Jääkiekkoliiton tavaramerkki on ollut poikkeuksellisen paljon esillä ja Jääkiekkoliiton yhteistyökumppanit ovat markkinoineet tuotteitaan ja palveluita intensiivisesti muun muassa omia tavaramerkkejään ja Jääkiekkoliiton tavaramerkkiä 227392 rinnakkain käyttäen. Tavaramerkkimarkkinointia on suoritettu koko Suomen maantieteellisellä alueella muun muassa MTV:llä, TV5:llä ja Telia Playllä näytetyissä MM-otteluissa ja niiden mainostauoilla siten, että tavaramerkkimarkkinointi on muodostanut keskeisen osan otteluiden sisältöä. Miljoonayleisöjä keränneet ottelut ovat olleet MTV:n, TV5:n ja Telia Playn katsotuimmat ohjelmat vuosina 2021, 2022 ja 2023, kuten lukuisina aikaisempinakin vuosina.

Tammer Brands Oy:n on täytynyt olla tietoinen Jääkiekkoliiton tavaramerkistä, sen taloudellisesta arvosta ja sen käytöstä suoritetusta tavanomaisesta käyttökorvaustasosta. Myös tähän nähden väite siitä, ettei tavaramerkkiloukkaus ole ollut tahallinen, on epäuskottava. Tammer Brands Oy ei voi tehokkaasti vedota erehtyneensä Suomen vaakunan suhteen. Jääkiekkoliiton tavaramerkki ei sisällä Suomen vaakunaa, jonka selitys on määritelty laissa.

Jääkiekkoliitolle on aiheutunut vahinkoa ensinnäkin loukkauksen takia myymättä jääneistä virallisista kannatuspaidoista Jääkiekkoliitolle saamatta jääneistä rojaltimaksuista. On selvää, että loukkaus on aiheuttanut muutoksia virallisten kannatuspaitojen menekkiin. Jääkiekkoliitto arvioi 2.880 paidan myymisestä aiheutuneeksi myynnin menetykseksi 500 virallista kannatuspaitaa, joista olisi suoritettu vähintään 10 prosentin rojalti alhaisimmillaan 90 euron hintaisista paidoista. Jääkiekkoliitolta on siten jäänyt saamatta arviolta 4.500 euroa voittoa.

Jääkiekkoliiton tavaramerkillä numero 227392 on goodwill-arvoa, koska se on Suomessa hyvin tunnettu seuraavista syistä. Jääkiekko on Suomen seuratuin urheilulaji ja tavaramerkki on ottelutapahtumissa laajasti esillä. Tavaramerkki on näkynyt Suomen jääkiekkomaajoukkueita koskevissa uutisissa, ja Jääkiekkoliitto on hyödyntänyt tavaramerkkiä julkisissa edustustilaisuuksissa. Tavaramerkillä markkinoituja ja varustettuja tuotteita on myyty vuosittain miljoonia kappaleita Jääkiekkoliiton sekä sen virallisten yhteistyökumppaneiden, lisenssisopimuskumppaneiden ja tuotteistamissopimuskumppaneiden toimesta. Jääkiekkoliiton yhteistyökumppaneina toimii useita kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä toimijoita, jotka ovat käyttäneet tavaramerkkiä mainonnassaan oman tavaramerkkinsä rinnalla. Tavaramerkki on ollut näkyvästi esillä Jääkiekkoliiton sosiaalisen median kanavissa. Jääkiekkoliiton hallinnoimat internetsivustot finhockey.fi, leijonat.fi ja tulospalvelu.leijonat.fi, joilla tavaramerkki numero 227392 on ollut näkyvästi esillä, ovat keränneet kuukausittain noin 500.000 kävijää ja noin 7.000.000–16.000.000 sivulatausta.

Goodwill-vahinko on aiheutunut siitä, että Tammer Brands Oy:n ja sen jakelijoiden myymät tuotteet ovat olleet virallisten tuotteiden todennäköisesti heikkolaatuisia kopioita, joita on myyty alle 20 prosentin hinnalla virallisten tuotteiden hinnasta. Yhteensä 2.880 heikompilaatuisen tuotteen myyminen lähes kahden vuoden aikana Jääkiekkoliiton oikeuksia luvattomasti hyödyntäen on ollut omiaan ainakin jossakin määrin heikentämään Jääkiekkoliiton virallisten Leijona-tuotteiden goodwill-arvoa ja Jääkiekkoliiton Suomen tunnetuimpiin kuuluvaa brändiä.

Lisäksi Jääkiekkoliitolle on aiheutunut vahinkoa sen liiketoiminnan nauttiman maineen ja arvostuksen vähentymisestä ja yhteistyökumppanisuhteiden häiriintymisestä. Tammer Brands Oy:n loukkaus on loukannut Jääkiekkoliiton lisenssinsaajille tuotteistamissopimuksissa myönnettyjä yksinoikeuksia. Tammer Brands Oy:n toteuttama loukkaus on aiheuttanut Jääkiekkoliiton liike- ja yhteistyösuhteiden häiriintymisen ja selvittelytarpeen sellaisten lisenssinsaajien kanssa, joille yksinoikeuksia on sopimuksilla myönnetty.

Jääkiekkoliitolle on siten aiheutunut vahinkoa sen goodwill-arvon menetyksenä 25.000 euroa.

Yksityiskohtaisen selvityksen esittäminen kyseessä olevan kaltaisesta vahingosta ja sen määrästä on tyypillisesti hankalaa tai mahdotonta. Vahingonkorvauksen määrä tulee arvioida oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentin mukaisesti.

Siinä tapauksessa, että Tammer Brands Oy:n huolimattomuus katsottaisiin vain lieväksi ja vahingonkorvausta soviteltaisiin, vahingonkorvauksen määrän ei tulisi alittaa ainakaan 15.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Tammer Brands Oy:n tekemät sovintotarjoukset eivät ole merkityksellisiä oikeudenkäyntikuluvastuun jakaantumisen kannalta. Jääkiekkoliitolla on ollut joka tapauksessa perustelu syy käynnistää oikeudenkäynti, koska se on voinut perustellusti lähteä siitä, että hyvityksen määrä määritetään sen esittämällä tavalla. Jääkiekkoliiton ei ole ollut mahdollista ennakoida muunlaista ratkaisua.

Vastaus

Vaatimukset

Tammer Brands Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää kanteen vaatimuksen 1 siltä osin kuin kiellon tehosteeksi asetettavan uhkasakon euromäärä ylittää 10.000 euroa, hylkää kanteen vaatimuksen 2 siltä osin kuin se ylittää 425,73 euroa, hylkää kanteen muilta osin ja velvoittaa Suomen Jääkiekkoliitto ry – Finlands Ishockeyförbund rf:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 109,36 eurolla ja palkkion osalta 29.710 eurolla, eli yhteensä 29.819,36 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kielto

Kiellon tehostaminen 50.000 euron uhkasakolla ei ole oikeassa suhteessa asian intressiin tai Jääkiekkoliitolle odotettavissa olevaan vahinkoon. Oikea uhkasakon suuruus olisi 10.000 euroa. Tammer Brands Oy on lopettanut tuotteiden myynnin vapaaehtoisesti jo ennen kanteen vireilletuloa, uusia eriä ei ole tilattu sen jälkeen, kun Jääkiekkoliitto alun perin lähestyi Tammer Brands Oy:tä asian tiimoilta, ja kaikki Tammer Brands Oy:n hallussa olleet ja palautuneet tuotteet on tuhottu.

Hyvityksen määrä

Vaatimus hyvityksestä on määrältään liiallinen 425,73 euroa ylittäviltä osin.

Tammer Brands Oy on tukkuportaan toimija, joka on tilannut Jääkiekkoliiton viittaamia paitoja kolme 1.440 kappaleen erää Kiinasta, yhteensä 4.320 paitaa, joista viimeistä 1.440 kappaleen erää ei ole laitettu myyntiin. Paitoja on myyty Tammer Brands Oy:n omille asiakkaille, jotka ovat vähittäismyyjiä. Vähittäismyyjät ovat vuorostaan myyneet loppuasiakkaille yhteensä 1.663 paitaa, jotka ovat olleen myynnissä syyskuusta 2021 maaliskuuhun 2023.

Oikean hyvityksen laskentaperuste on 1.663 kappaletta loppuasiakkaille myytyä paitaa, joiden osalta kohtuullinen hyvitys olisi tavanomaisen käyttökorvauksen eli lisenssin mukaisesti korkeintaan 4 prosenttia tuotteiden myyntihinnasta. Kohtuullinen hyvitys tulee laskea Tammer Brands Oy:n, ei Jääkiekkoliiton muiden mahdollisten lisenssinottajien hinnoista. Hypoteettinen lisenssi olisi myönnetty Tammer Brands Oy:lle, eikä Tammer Brands Oy ole vastuussa sen jälleenmyyjien edelleen myymistä loukkaustuotteista. Tässä tapauksessa Tammer Brands Oy:n keskimääräinen nettomyyntihinta on ollut noin 6,4 euroa. Tämän perusteella kohtuullinen hyvitys on 425,73 euroa (1.663 x 0,04 x 6,4).

Joka tapauksessa hyvitystä ei voida perustaa Jääkiekkoliiton esittämällä tavalla sen kolmansien kanssa tekemien tuotteistamissopimuksien niin sanottuihin takuuprovisioihin, jotka eivät ole kohtuullisia, eivätkä edusta alalle tavanomaista lisensointikäytäntöä. Takuuprovisioita ei voida ylipäätään soveltaa osana kohtuullista korvausta. Jos takuuprovisio hyväksyttäisiin kohtuullisen hyvityksen perustaksi, hyvitys muuttuisi rangaistusluonteiseksi, mikä ei ole ollut lainsäätäjän tarkoitus.

Jääkiekkoliiton vetoamassa tuotteistamissopimuksessa on ollut lisäksi kysymys yksinoikeuslisenssistä. Tammer Brands Oy:lle myönnettävä lisenssi olisi ollut luonteeltaan ei-yksinomainen lisenssi, joiden kohdalla tällaisia takuuprovisioita tai minimyyntivelvoitteita ei käytännössä sovelleta. Jääkiekkoliiton ansaintalogiikka tällaisessa ei-yksinomaisessa lisenssisopimuksessa olisi perustunut rojalteista saataviin korvauksiin. Jääkiekkoliiton vetoama sopimus ei muutenkaan ole edustava, eikä se toimi esimerkkinä Jääkiekkoliiton tavanomaisista tuotteistamissopimuksista. Jääkiekkoliiton vetoamassa tuotteistamissopimuksessa on takuuprovision täyttymisen jälkeen sovellettu tavanomaista myyntirojaltia, joka on ollut 10 prosenttia lisenssinottajan verottomasta myynnistä.

Jääkiekkoliiton vetoamissa lisenssisopimuksissa ei ole ollut kysymys tavaramerkin lisensointia koskevasta sopimuksesta, vaan jonkinlaisista yleisistä markkinointiyhteistyösopimuksista. Siinä tapauksessa, että lisenssisopimukset sisältäisivät jonkin tavaramerkkilisenssin, Jääkiekkoliitto ei ole yksilöinyt, mikä osuus sopimusten mukaisesta 40.000 euron korvauksesta kohdistuisi tavaramerkin käyttöoikeuteen. Kysymyksessä olevilla sopimuksilla ei ole merkitystä asiassa.

Vahingonkorvauksen peruste ja määrä

Vaatimus vahingonkorvauksesta on perusteeton ja joka tapauksessa määrältään kokonaisuudessaan liiallinen. Tammer Brands Oy:n toiminta ei ole ollut tahallista tai huolimatonta. Siinä tapauksessa, että Tammer Brands Oy:n katsottaisiin menetelleen huolimattomasti, sen huolimattomuus on ollut joka tapauksessa korkeintaan lievää, missä tapauksessa korvausmäärää tulisi sovitella.

Tammer Brands Oy ei ole ollut kysymyksessä olevia paitoja tilatessaan tietoinen siitä, että sen tilatut tuotteet mahdollisesti loukkaisivat kolmansien aineettomia oikeuksia.

Tammer Brands Oy on ryhtynyt toimenpiteisiin tuotteiden poistamiseksi myynnistä heti Jääkiekkoliiton yhteydenoton jälkeen. Väitetysti loukkaavat tuotteet on vedetty takaisin jälleenmyyjiltä, ja myymättä jääneet tuotteet ja esittelykappaleet (61 kpl) sekä jälleenmyyjiltä palautuneet tuotteet (1.156 kpl), sekä koko kolmas tuote-erä (1.440 kpl) on hävitetty Tammer Brands Oy:n toimesta.

Tammer Brands Oy:n hyvin laaja tuotteiden ja brändien valikoima on pikemminkin sen tahallisuutta tai huolimattomuutta vähentävä kuin korostava seikka. Tammer Brands Oy tuo markkinoille joka vuosi valtavan määrän eri tuotteita ja brändejä, ja yleisenä tukkuportaan toimijana se ei ole oikeastaan erikoistunut mihinkään tiettyyn tuotesegmenttiin tai tuotteeseen. Tammer Brands Oy:llä ei ole, eikä sillä tulisikaan olla, laajaa selvitysvelvollisuutta niistä tuotteista, joita se ottaa tukkuvalikoimaansa.

Jääkiekkoliiton lisenssimenettelyjen yksityiskohdat ovat liikesalaisuuksia. Tammer Brands Oy ei ole ollut, eikä se ole siten voinutkaan olla tietoinen Jääkiekkoliiton tavaramerkin käytöstä suoritetusta käyttökorvaustasosta.

Tammer Brands Oy on ollut siinä perustellussa käsityksessä, ettei sen tilaamien paitojen sisältämä Suomen vaakunan erottamiskykyisenä osanaan sisältämä kuvio loukkaisi kolmansien tavaramerkkioikeuksia. Tammer Brands Oy on ollut siinä käsityksessä, että millään yksityisellä osapuolella ei ole yksinoikeutta valtion vaakunaan. Tätä johtopäätöstä tukee myös se, että Tammer Brands Oy on heti 6.4.2023 saatuaan tiedon Jääkiekkoliiton oikeuksista ollut valmis tuotteiden myynnin lopettamiseen. Tammer Brands Oy on ollut itse jo 5.4.2023 vapaaehtoisesti yhteydessä jälleenmyyjiinsä tuotteiden poisvetämiseksi ilman, että sillä olisi ollut tällaista velvollisuutta esimerkiksi sovintosopimuksen osana, ja kaikki tuotteet on hävitetty vapaaehtoisesti, mukaan lukien Kiinasta lähetetty viimeinen 1.440 kappaleen toimituserä.

Jääkiekkoliitto ei ole kärsinyt väittämäänsä vahinkoa. Jääkiekkoliiton tuotteilla ei ylipäänsä ole sellaista goodwill-arvoa, jolle voisi aiheutua vahinkoa. Jääkiekkoliiton väitteet myymättä jääneistä, alkuperäisistä Leijonat-paidoista perustuvat yksin spekulaatioon.

Tammer Brands Oy:n tavaramerkkiloukkaus ei joka tapauksessa ole ollut syy-yhteydessä Jääkiekkoliitolle väitetysti aiheutuneeseen vahinkoon. Loukkaustuotteita on myyty vain suhteellisen lyhyen aikaa, ja loppuasiakkaille myyty tuotemäärä on ollut pieni, 1.663 kappaletta, joten toiminnasta ei ole aiheutunut mainittavaa goodwill-vahinkoa tai menetettyä myyntiä. Joka tapauksessa vaadittu 25.000 euron korvaus goodwill-arvon loukkaamisesta on määrältään selvästi ylimitoitettu.

Vahingonkorvauksen määrän sovittelu tarkoittaisi, että korvauksen tulisi vastata karkeasti loukkaustuotteiden myynnistä saatavaa voittoa. Tammer Brands Oy:n tuotteista saama liikevaihto on ollut 1.663 (loppuasiakkaille päätyneet tuotteet) x 6,4 (keskihinta) eli 10.643,2 euroa. Ottaen huomioon tuotteen matalan hinnan, kate on ollut enintään 25 prosenttia liikevaihdosta. Kohtuullinen sovitellun vahingonkorvauksen määrä olisi siten enintään 2.660,80 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Jääkiekkoliitto tulee asian lopputuloksesta riippumatta velvoittaa kantamaan omat oikeudenkäyntikulunsa sekä korvaamaan Tammer Brands Oy:n oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti.

Tammer Brands Oy on ilmoittanut valmiutensa sovintoon jo 6.4.2023 ja tehnyt Jääkiekkoliitolle sovintotarjouksen 10.000 euron korvauksella 8.5.2023. Käynnistämällä oikeudenkäynnin Tammer Brands Oy:n tekemän sovintotarjouksen jälkeen Jääkiekkoliitto on tahallisesti aiheuttanut tarpeettoman oikeudenkäynnin.

Siinäkin tapauksessa, että Jääkiekkoliitolla katsottaisiin olleen peruste kanteen nostamiseen, oikeudenkäynti on käynyt tarpeettomaksi viimeistään Tammer Brands Oy:n 4.7.2023 tekemän sovintotarjouksen myötä, jossa Tammer Brands Oy on suostunut käytännössä kaikkiin Jääkiekkoliiton vaatimuksiin ja tarjonnut 20.000 euron korvausta asian sopimiseksi.

Jääkiekkoliitto on lisäksi aiheuttanut tarpeettomia kuluja, kun se ei ole heti tuonut ilmi, että sen vetoamassa lisenssisopimuksessa on ollut kysymys kolmannelle osapuolelle myönnetystä yksinoikeuslisenssistä tuotteidensa kaupallistamiseksi, mistä syystä Tammer Brands Oy on joutunut esittämään asiassa tarpeettoman asiakirjan esittämistä koskevan vaatimuksen.

Todistelu

Asiakirjatodistelu

Suomen Jääkiekkoliitto ry – Finlands Ishockeyförbund rf

  1. Sponsor insight -tutkimus 2020
  2. Jääkiekon arvokisojen katsojalukuja vuosilta 2019–2022
  3. Listaus Tammer Brands Oy:n tavaramerkkiä loukkaavien tuotteiden jakelumääristä ja -kohteista
  4. Valokuva Hämeenlinnan Prismasta 1.5.2023
  5. Ote Jääkiekkoliiton yhteistyösopimuksen maksuehdoista (salassa pidettävä)
  6. Jääkiekkoliiton tuotteistamissopimus kausille 1.7.2021–30.6.2022 ja 1.7.2022–30.6.2023 (salassa pidettävä)
  7. Jääkiekkoliiton lisenssisopimus 1.7.2021–30.6.2022 (salassa pidettävä)
  8. Jääkiekkoliiton lisenssisopimus 1.7.2022–30.6.2023 (salassa pidettävä)

Tammer Brands Oy

  1. Katkelma Suomen Jääkiekkoliitto ry – Finlands Ishockeyförbund rf:n lisenssisopimuksesta (salassa pidettävä)
  2. Tammer Brands Oy:n sovintotarjoukset 6.4.2023, 8.5.2023 ja 4.7.2023
  3. Tammer Brands Oy:n 5.4.2023 sähköpostitse lähettämä viesti tuotteen takaisinvedosta
  4. Jääkiekkoliiton tuotteistamissopimus kausille 1.7.2021–30.6.2022 ja
    1.7.2022–30.6.2023 (salassa pidettävä)

Henkilötodistelu

Suomen Jääkiekkoliitto ry – Finlands Ishockeyförbund rf

1. LR

Tammer Brands Oy

1. VM

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Asian riidaton tausta ja kysymyksenasettelu

  1. Asiassa on riidatonta, että Tammer Brands Oy on loukannut Jääkiekkoliiton rekisteröityä tavaramerkkiä numero 227392, joka kattaa muun ohella vaatteet, päähineet ja jalkineet luokassa 25. Tammer Brands Oy on myynyt ja markkinoinut kyseisellä tavaramerkillä varustettuja paitoja Suomessa aikavälillä syyskuu 2021–maaliskuu 2023.

  2. Tammer Brands Oy on tänä aikana myynyt jälleenmyyjilleen 2.880 loukkaavaa tuotetta, joiden tuotekohtainen nettomyyntihinta on ollut 6,40 euroa. Jälleenmyyjiltä loppuasiakkaille on myyty 1.663 loukkaavaa tuotetta. Loukkaavia tuotteita on myyty 52 jälleenmyyntipisteessä muun ohella S-ryhmän Smarket, Prisma- ja ABC-myymälöissä, Toypap-import Oy:n, Säästömarket Oy:n ja Punanaamio Oy:n myymälöissä.

  3. Asianosaiset ovat erimielisiä kiellon tehosteeksi määrättävän uhkasakon suuruudesta, hyvityksen määrästä sekä vahingonkorvauksen perusteesta ja määrästä.

2 Asian arviointi

2.1 Kielto ja sakon uhka

4. Tavaramerkkilain 62 §:n 1 momentin mukaan, jos joku loukkaa yksinoikeutta tavaramerkkiin, tuomioistuin voi sakon uhalla kieltää häntä jatkamasta tai toistamasta tekoa.

5. Asiassa on edellä esitetyllä tavalla riidatonta, että Tammer Brands Oy on loukannut Jääkiekkoliiton tavaramerkkiä numero 227392 myymällä ja markkinoimalla kyseisellä tavaramerkillä varustettuja paitoja Suomessa. Tammer Brands Oy on vastustanut kiellon määräämistä vain sen tehosteeksi asetettavan uhkasakon suuruuden osalta. Jääkiekkoliiton kieltovaatimus on siten hyväksyttävä tuomiolauselmasta ilmenevin tavoin.

6. Tammer Brands Oy:n mukaan vaadittu 50.000 euron uhkasakko ei ole oikeassa suhteessa asian intressiin tai Jääkiekkoliitolle odotettavissa olevaan vahinkoon, kohtuullisen uhkasakon määrän ollessa 10.000 euroa.

7. Uhkasakkolain 8 §:n mukaan uhkasakon suuruutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun maksukyky ja muut asiaan vaikuttavat seikat.

8. Markkinaoikeus toteaa, että uhkasakon määrän on oltava omiaan tehokkaasti ehkäisemään määrättävän kiellon rikkomista. Asiassa on riidatonta, että Tammer Brands Oy:n liikevaihto on suurusluokaltaan 100.000.000 euroa.

9. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että uhkasakko on asetettava 50.000 euron määräisenä.

2.2 Hyvityksen määrä

10. Tavaramerkkilain 69 §:n 1 momentin mukaan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta loukkaa yksinoikeutta tavaramerkkiin, on velvollinen suorittamaan loukatulle kohtuullisen hyvityksen merkin käyttämisestä sekä korvauksen kaikesta vahingosta, jonka loukkaus aiheuttaa. Jos huolimattomuus on vain lievää, korvausta vahingosta voidaan sovitella. Saman pykälän 2 momentin mukaan, jos huolimattomuuttakaan ei ole, loukkaaja on velvollinen suorittamaan kohtuullisen hyvityksen merkin käyttämisestä.

11. Loukkaaja on siten velvollinen suorittamaan kohtuullisen hyvityksen riippumatta loukkauksen tahallisuudesta tai huolimattomuudesta. Asiassa on riidattomasta tavaramerkkioikeuden loukkauksesta johtuen hyvityksen osalta siten arvioitavana ainoastaan kysymys kohtuullisen hyvityksen määrästä.

12. Hyvitys on riippumaton niistä taloudellisista menetyksistä, joita loukkaus on saattanut aiheuttaa. Hyvityksen määrän on lain sanamuodonkin mukaan oltava kohtuullinen ja hyvityksen kohtuullisuutta arvioidaan siten tapauskohtaisesti, eikä hyvityksen tarkoitus ole rangaista loukkaajaa. Hyvityksen suuruus määräytyy lähtökohtaisesti merkin käyttämisestä vastaavassa tilanteessa tavanomaisesti suoritettavan käyttökorvauksen mukaisesti (ks. HE 201/2018 vp s. 168).

13. Jääkiekkoliiton mukaan hyvityksen määrä tulee perustaa sille pelipaitojen valmistamisesta tai myymisestä suoritettavaan maksuun. Sen mukaan minimikäyttökorvaus loukatulla tavaramerkillä varustettujen paitojen myynnistä oikeudenloukkauksen ajanjaksolta syyskuu 2021–maaliskuu 2023 on ollut 140.000 euroa riippumatta Jääkiekkoliiton tavaramerkillä varustettujen tuotteiden myyntimääristä, koska tavaramerkkiä koskevat lisensointisopimukset on tehty pelikausikohtaisesti ja tavaramerkkiloukkaus on ajallisesti käsittänyt kaudet 1.7.2021–30.6.2022 ja 1.7.2022–30.6.2023.

14. Jääkiekkoliiton esittämästä Leijona-brändin tuotteistamissopimuksen (Jääkiekkoliiton asiakirjatodiste 6) kohdasta 2.1 käy ilmi, että sopimus on koskenut Leijona-brändiin liittyvien tavaramerkkien, tunnusmerkkien ja markkinointiaineistojen oikeuksia. Sopimus on koskenut yksinoikeutta Leijona-brändillä kokonaan tai osittain valmistettavien yksilöityjen tuotteiden valmistamiseen sopimuksesta tarkemmin ilmenevin rajoituksin. Mainitun tuotteistamissopimuksen kappaleesta 5.1 käy ilmi, että Jääkiekkoliiton sopimuskumppani on maksanut sopimuksessa mainituista oikeuksista myyntimääristä riippumatta takuuprovisiona Jääkiekkoliitolle yli 50.000 euroa sekä kaudesta 2021–2022 että kaudesta 2022–2023. Markkinaoikeudessa todistajan kuultu Jääkiekkoliiton myynti- ja markkinointijohtaja LR on kertonut, että Jääkiekkoliiton tavaramerkeillä varustettujen pelipaitojen myynti on sisältynyt tuotteistamissopimukseen.

15. Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä oleva sopimus on koskenut Leijona-brändiä, jonka teollisoikeuksista tai muista oikeuksista ei ole esitetty selvitystä. Sopimus on ollut tuotteiden valmistamista ja myyntiä koskeva yksinoikeussopimus, jonka perusteella Jääkiekkoliiton sopimuskumppani on saanut yksinoikeuden muun ohella tässä asiassa kysymyksessä olevalla tavaramerkillä varustettujen paitojen myyntiin. Kysymys on siten nyt käsillä olevaa tavaramerkkioikeutta laajempia oikeuksia koskevasta sopimuksesta, joka on sisältänyt yksinoikeuden tuotteiden myyntiin. Edellä todettuun nähden tässä asiassa kysymyksessä olevan tavaramerkin vastaavasta käytöstä suoritettavaa tavanomaista käyttökorvausta ei voida sellaisenaan perustaa Jääkiekkoliiton esittämällä tavalla sen kyseisestä sopimuksesta ilmenevän takuuprovision tasoon.

16. Jääkiekkoliitto on lisäksi esittänyt todisteena kaksi yhteistyösopimusta (Jääkiekkoliiton asiakirjatodisteet 7–8), joissa on kysymys sopimusten kohdassa 2 tarkemmin määritellyn Jääkiekkoliiton logon käyttöoikeudesta. Sopimukset ovat pitäneet sisällään niissä mainitun logon käytön muun ohella liikelahjoina jaettavissa asusteissa, mutta myös muita oikeuksia. Asiassa kysymyksessä olevasta tavaramerkin käytöstä suoritettavaa tavanomaista käyttökorvausta ei voida perustaa Jääkiekkoliiton esittämällä tavalla sellaisenaan myöskään kyseisistä sopimuksista ilmenevään takuuprovision tasoon.

17. Jääkiekkoliiton esittämästä näytöstä ei voida muutoinkaan päätellä, että tavaramerkin käyttämisestä vastaavassa tilanteessa suoritettaisiin tavanomaisesti sen väittämä takuuprovisioon perustuva käyttökorvaus. Kun otetaan huomioon Tammer Brands Oy:n Jääkiekkoliiton tavaramerkkiä loukkaavan toiminnan laajuus, markkinaoikeus katsoo, ettei hyvityksen perustamista Jääkiekkoliiton esittämällä tavalla sen takuuprovisioihin voida pitää myöskään kohtuullisena.

18. Tammer Brands Oy ei ole esittänyt Jääkiekkoliiton näytöstä poikkeavaa näyttöä tavanomaisen käyttökorvauksen eli lisenssimaksun tasosta, eikä hyvityksen määrää voida perustaa siten sellaisenaan myöskään Tammer Brands Oy:n esittämään.

19. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan riita-asiassa asianosaisen on näytettävä ne seikat, joihin hänen vaatimuksensa tai vastustamisensa perustuu. Pykälän 2 momentin mukaan seikan asettaminen tuomion perustaksi edellyttää, että asianosainen on esittänyt siitä uskottavan näytön. Pykälän 3 momentin mukaan, jos yksityisoikeudellisen saatavan määrästä ei ole saatavissa uskottavaa näyttöä taikka se olisi saatavissa vain vaikeuksin tai asian laatuun nähden kohtuuttomilla kustannuksilla tai kohtuuttomalla vaivalla, tuomioistuin arvioi määrän. Pykälän 4 momentin mukaan, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, noudatetaan, jollei todistustaakasta tai näytöltä vaadittavasta vahvuudesta laissa toisin säädetä tai asian laadusta muuta johdu. Mitä 3 momentissa säädetään, noudatetaan, jollei laissa toisin säädetä.

20. Pykälän 3 momentin osalta esitöissä (HE 46/2014 vp s. 47) on todettu, että säännöksen nojalla tuomioistuin voi arvioida saatavan määrän, vaikka siitä ei ole esitetty näyttöä lainkaan tai, vaikka jotain näyttöä on esitetty, se ei ole tarpeeksi vahvaa näyttökynnyksen ylittämiseen. Sääntelyn tarkoituksena on estää se epäoikeudenmukaisena pidettävä tilanne, että saatavan perusteista on esitetty uskottava näyttö ja että maksuvelvollisuus on sinänsä kiistaton, mutta kanne joudutaan hylkäämään, koska määrästä ei ole riittävän vahvaa näyttöä. Säännös koskee vahingon määrän lisäksi soveltamisalaa laajentaen myös muita yksityisoikeudellisia saatavia.

21. Markkinaoikeus toteaa, että oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentti tulee mainitun pykälän 4 momentti huomioon ottaen noudatettavaksi käsillä olevassa asiassa, koska asiaan sovellettavassa laissa ei toisin säädetä.

22. Vaikka kummankaan asianosaisen esittämät perusteet hyvityksen määrittämiselle eivät sellaisinaan sovellu tässä asiassa, asianosaisten esittämiä seikkoja voidaan kuitenkin ottaa huomioon hyvityksen määrää koskevassa kokonaisarvioinnissa. Markkinaoikeus katsoo, että kohtuullinen hyvitys voidaan asiassa määrittää arvioimalla ottaen huomioon muun ohella Tammer Brands Oy:n loukkaavan tavaramerkin käytön kesto ja laajuus sekä loukkaavalla tunnuksella harjoitetun toiminnan liikevaihto.

23. Asiassa on riidatonta, että Tammer Brands Oy on vetänyt jälleenmyyjiltään takaisin 1.156 loukkaavaa tuotetta. Tammer Brands Oy on myynyt aikavälillä syyskuu 2021–maaliskuu 2023 jälleenmyyjilleen 2.880 loukkaavaa tuotetta, joista loppukäyttäjille on siten päätynyt 1.663 kappaletta.

24. Markkinaoikeus katsoo, että Tammer Brands Oy:n suorittama takaisinveto huomioon ottaen kohtuullisen hyvityksen määrän arviointi on syytä perustaa 1.663 loukkaavan tuotteen myyntiin Tammer Brands Oy:n jälleenmyyjille. Tammer Brands Oy:n jälleenmyyjilleen myymien loukkaavien tuotteiden keskimääräinen tuotekohtainen nettomyyntihinta on riidattomasti ollut 6,40 euroa. Tammer Brands Oy:lle on Jääkiekkoliiton tavaramerkkiä loukkaavan toiminnan johdosta kertynyt edellä todetun perusteella liikevaihtoa yhteensä 10.643,20 euroa.

25. Kun otetaan huomioon asianosaisten kesken olevan riidatonta, että loukattu Jääkiekkoliiton tavaramerkki on asiassa kysymyksessä oleville tavaroille laajalti tunnettu, markkinaoikeus arvioi Tammer Brands Oy:n tavaramerkkiloukkauksen johdosta kohtuullisen hyvityksen määräksi 10 prosenttia edellä mainitun liikevaihdon määrästä, eli 1.064,32 euroa, minkä määrän Tammer Brands Oy on velvoitettava suorittamaan Jääkiekkoliitolle.

2.3 Vahingonkorvauksen peruste ja määrä

26. Tavaramerkin haltijalla on edellä todetuin tavoin tavaramerkkilain 69 §:n 1 momentin mukaan oikeus saada yksinoikeuttaan tavaramerkkiin loukanneelta taholta korvaus kaikesta loukkauksen aiheuttamasta vahingosta. Vahingon määrän arvioimisen osalta sovelletaan niin ikään oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momenttia.

27. Tammer Brands Oy:n esittämästä näytöstä ei käy ilmi sen vetoamaa erehdystä Suomen vaakunan suhteen. Markkinaoikeudessa todistelutarkoituksessa kuultu Tammer Brands Oy:n varatoimitusjohtaja VM on kertonut loukkauksen aiheutuneen siitä syystä, ettei kysymyksessä olevasta tuotekategoriasta vastuussa ollut työntekijä ollut ollut tietoinen Jääkiekkoliiton tavaramerkkirekisteröinnistä.

28. Asiassa on riidatonta, että Tammer Brands Oy:n liikevaihto on suuruusluokaltaan 100.000.000 euroa ja sen tuoteportfolio kattaa yli 50 brändiä. Markkinaoikeus katsoo, että Tammer Brands Oy:n olisi laajan tavaramerkkeihin perustuvan liiketoiminnan harjoittajana tullut ymmärtää tarkastaa tunnuksensa käytön esteenä mahdollisesti olevat tavaramerkit. Tammer Brands Oy:n menettelyn on katsottava siten olleen vähintään huolimatonta, joten vahingonkorvauksen edellytykset täyttyvät. Tammer Brands Oy:n huolimattomuus ei ole ollut lievää.

29. Jääkiekkoliitto on perustanut vahingonkorvausvaatimuksensa sille aiheutuneeseen virallisten kannatuspaitojen myynnin menetykseen ja goodwill-arvon heikentymiseen.

30. Jääkiekkoliiton esittämästä todistelusta ei ole lainkaan käynyt ilmi Jääkiekkoliiton myymien virallisten kannatuspaitojen määrä, eikä asiassa Jääkiekkoliiton esittämän näytön perusteella ole tehtävissä johtopäätöstä siitä, mikä kysymyksessä olevan tavaramerkkiloukkauksen vaikutus virallisten kannatuspaitojen myyntiin olisi ollut.

31. Markkinaoikeus katsoo, että Jääkiekkoliiton olisi ollut yksinkertaista hankkia ja esittää näyttöä kannatuspaitojen myyntimääristä. Vahingon määrää ei näissä olosuhteissa ole aihetta arvioida oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentin nojalla.

32. Ottaen huomioon jo se asianosaisten kesken riidattomaksi todettu, että loukattu Jääkiekkoliiton tavaramerkki on asiassa kysymyksessä oleville tavaroille laajalti tunnettu, markkinaoikeus katsoo, että kyseisellä tavaramerkillä on sen tunnettuuteen liittyvää goodwill-arvoa.

33. Jääkiekkoliiton todisteena esittämästä loukkaavaa tuotetta koskevasta valokuvasta (Jääkiekkoliiton asiakirjatodiste 4) käy ilmi lähinnä tuotteen pakkaus, eikä siitä ole mahdollista tehdä päätelmiä tuotteen laadusta. Jääkiekkoliiton virallisten kannatuspaitojen laatu ei käy ilmi asiassa esitetystä näytöstä, eikä Jääkiekkoliitto ei ole muutoinkaan saattanut todennäköiseksi, että Tammer Brands Oy:n myymät loukkaavat tuotteet olisivat olleet merkityksellisellä tavalla laadultaan heikompia kuin Jääkiekkoliiton viralliset kannatuspaidat.

34. Todistaja LR on kertonut kysymyksessä olevan tavaramerkkiloukkauksen aiheutuneen Jääkiekkoliitolle lähinnä sisäistä haittaa ja työtä. Jääkiekkoliitto ei ole enemmälti esittänyt näyttöä siitä, että sille on aiheutunut vahinkoa liike- tai yhteistyösuhteiden häiriintymiseen tai Jääkiekkoliiton ja lisenssinsaajien välillä tapahtuneeseen selvittelyyn liittyen.

35. Markkinaoikeus katsoo, että Tammer Brands Oy:n oikeudenloukkauksesta on todennäköisesti aiheutunut Jääkiekkoliitolle jonkin verran sen loukattuun tavaramerkkiin liittyvän goodwill-arvon heikentymistä. Yksityiskohtaisen selvityksen esittäminen goodwill-arvon heikentymiseen perustuvasta vahingosta ja sen määrästä on tyypillisesti hankalaa tai mahdotonta. Todetusta johtuen markkinaoikeuden on arvioitava vahingonkorvauksen määrä goodwill-arvon heikentymisten osalta oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentin mukaisesti.

36. Ottaen huomioon Tammer Brands Oy:n loukkauksen laatu ja laajuus markkinaoikeus arvioi vahingonkorvauksen määräksi goodwill-arvon heikentymisen osalta 2.000 euroa.

37. Edellä todetun perusteella Tammer Brands Oy:n on suoritettava Jääkiekkoliitolle vahingonkorvauksena tavaramerkkiloukkauksen johdosta 2.000 euroa.

3 Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

38. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n mukaan jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti sovellettava, milloin asianosaisen vaatimus hyväksytään ainoastaan osaksi. Tällöin voidaan asianosaiselle kuitenkin tuomita täysi korvaus kuluistaan myös siinä tapauksessa, että hänen vaatimuksensa hyväksymättä jäänyt osa koskee ainoastaan harkinnanvaraista seikkaa, jolla ei ole sanottavaa vaikutusta asianosaisten oikeudenkäyntikulujen määrään.

39. Markkinaoikeus toteaa, että Tammer Brands Oy on jo vastauksensa yhteydessä myöntänyt tavaramerkkiloukkauksen. Pääosa nyt esillä olevassa asiassa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista on liittynyt hyvityksen määrän sekä vahingonkorvauksen perusteen ja määrän selvittämiseen.

40. Tammer Brands Oy:n on oikeudenkäyntikuluvastuunsa osalta vedonnut 6.4.2023 ja 8.5.2023 tekemiinsä sovintotarjouksiin (Tammer Brands Oy:n asiakirjatodiste 2). Tammer Brands Oy on 8.5.2023 tarjonnut Jääkiekkoliitolle yhteensä 10.000 euron kokonaismäärää sovintoratkaisuna ennen kuin asia on tullut vireille markkinaoikeudessa. Sovintotarjous on määrältään selvästi ylittänyt Tammer Brands Oy:n maksettavaksi tuomitun hyvityksen ja vahingonkorvauksen yhteismäärän. Sovintotarjouksissa on myös ilmoitettu valmiudesta loukkaavien tuotteiden myynnin lopettamiseen. Nämä seikat on otettava huomioon oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta arvioitaessa.

41. Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2008:52 (kohta 8) ilmenee, että arvioitaessa oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta on otettava huomioon maksukykyisen osapuolen tekemä todellinen sovintotarjous, joka määrältään ylittää maksettavaksi tuomitun korvausvelvollisuuden määrän. Ratkaisusta edelleen ilmenee (kohta 9), että on ollut selvää, että kantajat ovat hävinneet asian niin suurelta osalta, ettei ollut perusteita määrätä vastaajia pitämään oikeudenkäyntikulujaan vahinkonaan. Kun sillä, minkä vastaajat ovat hävinneet, on ollut vain vähäinen merkitys asiassa, heidän on tullut oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan saada täysi korvaus kuluistaan.

42. Tammer Brands Oy:n sovintotarjouksen määrä on selvästi ylittänyt korvattavaksi tuomitun hyvityksen ja vahingonkorvauksen määrän. Edellä todetuilla perusteilla Jääkiekkoliitto on hävinnyt asian niin suurelta osalta, ettei ole perusteita määrätä Tammer Brands Oy:tä pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Kun sillä, minkä Tammer Brands Oy on hävinnyt, on ollut vain vähäinen merkitys asiassa, sen tulee lähtökohtaisesti saada täysi korvaus kuluistaan.

43. Tammer Brands Oy on vaatinut, että Jääkiekkoliitto velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 109,36 eurolla ja palkkion osalta 29.710 eurolla, eli yhteensä 29.819,36 eurolla viivästyskorkoineen. Jääkiekkoliitolla ei ole ollut huomauttamista Tammer Brands Oy:n oikeudenkäyntikulujen määrästä.

44. Jääkiekkoliitto on siten velvoitettava korvaamaan Tammer Brands Oy:n oikeudenkäyntikulut 29.819,36 eurolla viivästyskorkoineen.

Tuomiolauselma

Markkinaoikeus kieltää Tammer Brands Oy:tä 50.000 euron sakon uhalla myymästä tai markkinoimasta tavaramerkkiluokan 25 tuotteitaan tavaramerkin 227392 kanssa samalla tai samankaltaisella tunnuksella.

Markkinaoikeus velvoittaa Tammer Brands Oy:n suorittamaan Suomen Jääkiekkoliitto ry – Finlands Ishockeyförbund rf:lle tavaramerkkioikeuden loukkauksen johdosta kohtuullisena hyvityksenä 1.064,32 euroa ja vahingonkorvauksena 2.000 euroa. Edellä mainituille määrille on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa 4.10.2023 lukien.

Markkinaoikeus hylkää kanteen muilta osin.

Markkinaoikeus velvoittaa Suomen Jääkiekkoliitto ry – Finlands Ishockeyförbund rf:n korvaamaan Tammer Brands Oy:n oikeudenkäyntikulut 29.819,36 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden tuomion antamisesta.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 4.11.2024.


Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Reima Jussila ja Esko Pakka.


Lainvoimaisuus

Lainvoimainen.