Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 30.5.2022 (liite 1) patentin numero FI 127307 kumoamisesta väitteen johdosta

Asian tausta

Neste Oyj on 27.1.2017 hakenut suomalaista patenttia keksinnölle nimeltä ”Fuel compositions with enhanced cold properties and methods of making the same” (kylmäominaisuuksiltaan parannettuja polttoainekoostumuksia ja niiden valmistusmenetelmiä). Patenttihakemus on Patentti- ja rekisterihallituksessa saanut numeron FI 20175074.

Patentti- ja rekisterihallitus on 15.3.2018 myöntänyt edellä mainitulle keksinnölle patentin numero
FI 127307.

North European Oil Trade Oy (jäljempänä myös NEOT Oy) on 14.12.2018 ja UPM-Kymmene Oyj 17.12.2018 tehnyt väitteen edellä mainittua patenttia vastaan. Molemmat väitteentekijät ovat vaatineet patentin kumoamista kokonaisuudessaan.

Patentti- ja rekisterihallitus on 30.5.2022 tekemällään päätöksellä kumonnut patentin.

Neste Oyj on valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Neste Oyj on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin pysyttämiseksi voimassa markkinaoikeuteen 8.7.2022 valituksen yhteydessä saapuneen toissijaisen patenttivaatimusasetelman (liite 2) mukaisessa muodossa. Jäljempänä tästä asetelmasta käytetään nimitystä vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 1.

Vaihtoehtoisesti Neste Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin pysyttämiseksi voimassa markkinaoikeuteen 27.10.2022 saapuneen kolmas-, neljäs- tai viidessijaisen patenttivaatimusasetelman mukaisessa muodossa (liitteet 3–5). Jäljempänä näistä patenttivaatimusasetelmista käytetään nimityksiä vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 2–4.

Perusteet

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksessa 1 on määritelty i- ja n-parafiinien suhteen alaraja, jolloin i-parafiinien määrä ei voi olla mielivaltaisen pieni Patentti- ja rekisterihallituksen myönnetystä patenttivaatimuksesta 1 valituksenalaisessa päätöksessä esittämällä tavalla. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dieselpolttoaineseos eroaa viitejulkaisusta D1 tunnetusta dieselpolttoaineseoksesta C14–C20-alueen n-parafiinien määrän ja C14–C20-alueen i- ja n-parafiinien määrän suhteen osalta. Näiden erottavien piirteiden ratkaisema objektiivinen tekninen ongelma on dieselpolttoaineen kylmäominaisuuksien parantaminen, joka tulee ratkaistuksi vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäisten patenttivaatimusten koko laajuudessa.

Viitejulkaisun D1 esimerkistä 2 lähtevä alan ammattimies pyrkisi mainitussa viitejulkaisussa olevan opetuksen perusteella nostamaan palmuöljystä lähtöaineena saadun tuotteen isomerointiastetta ja kasvattamaan siten edelleen tuotteen i- ja n-parafiinien suhdetta eikä laskemaan sitä patenttivaatimuksessa 1 esitettyyn arvoon. Patenttivaatimuksessa 1 esitetty dieselpolttoaineseos on siten keksinnöllinen viitejulkaisusta D1 tunnettuun nähden.

Viitejulkaisusta D11 tunnetaan polttoaineseos, joka koostuu mineraalikeskitislepolttoaineesta ja uusiutuvasta polttoaineesta. Mainittu tunnettu polttoaineseos sisältää lisäksi voiteluainetta, suodatettavuutta parantavaa lisäainetta ja liuotinta. Viitejulkaisun D11 perusteella ei ole selvää, missä määrin mainitut lisäaineet vaikuttavat polttoaineseoksen kylmäominaisuuksiin. Alan ammattimiehellä ei siten ole perustetta jättää mainittuja lisäaineita pois polttoaineseoksesta, eikä alan ammattimies näin ollen päädy ilmeisellä tavalla patenttivaatimuksen 1 mukaiseen polttoaineseokseen viitejulkaisusta D11 lähtemällä.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 itsenäisiä patenttivaatimuksia on vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäisiin patenttivaatimuksiin nähden täsmennetty siten, että uusiutuvan polttoaineen on määritelty olevan vetykäsiteltyä uusiutuvaa keskitislekomponenttia. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö eroaa olennaisesti viitejulkaisuista D1 ja D11 tunnetusta tekniikasta samoilla perusteilla kuin vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö.

Patentti- ja rekisterihallitus on ottanut valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti huomioon väiteajan päättymisen jälkeen sille toimitettua aineistoa.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 1 on hyväksyttävissä.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäisissä patenttivaatimuksissa on määritelty i- ja
n-parafiinien suhteen alaraja, joten objektiiviseksi tekniseksi ongelmaksi voidaan valita dieselpolttoaineseoksen kylmäominaisuuksien parantaminen, ja itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön on katsottava ratkaisevan mainitun ongelman patenttivaatimusten koko laajuudessa. Tarkasteltavana oleva tekniikan taso ei ohjaa alan ammattimiestä parantamaan dieselpolttoaineseoksen kylmäominaisuuksia säätämällä i- ja n-parafiinien suhdetta itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyllä tavalla, joten vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö eroaa olennaisesti tunnetusta tekniikasta

NEOT Oy:n vastaus

Vaatimukset

NEOT Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Patenttivaatimuksessa 1 esitetty dieselpolttoaineseos ei eroa olennaisesti viitejulkaisusta D1 tai D3 tunnetusta tekniikasta. Tarkasteltavana olevassa patentissa on esitetty esimerkkejä, joissa i- ja
n-parafiinien suhde on itsenäisissä patenttivaatimuksissa määritellyllä alueella, ja vertailuesimerkkejä, joissa mainittu suhde on itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyn alueen ulkopuolella. Vertailuesimerkkien koostumukset eroavat esimerkkien koostumuksista myös siten, että vertailuesimerkeissä koostumusten komponenttien samepisteissä on suuri ero, kun taas keksintöä edustavissa esimerkeissä komponenttien samepisteet ovat lähellä toisiaan. Esimerkkien ja vertailuesimerkkien perusteella ei siten ole selvää, johtuuko ero kylmäominaisuuksissa itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetystä i- ja n-parafiinien suhteesta vai komponenttien samepisteistä. Asiassa ei ole esitetty esimerkkejä ja vertailuesimerkkejä, jotka osoittaisivat parantuneiden kylmäominaisuuksien johtuvan juuri patenttivaatimuksissa esitetystä i- ja n-parafiinien suhteesta.

UPM-Kymmene Oyj:n vastaus

Vaatimukset

UPM-Kymmene Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Itsenäisissä patenttivaatimuksissa keksinnön tunnusmerkkeinä on esitetty C14–C20-alueen
n-parafiinien määrä sekä mainitun alueen i- ja n-parafiinien määrien suhde. Keksinnön selityksen perusteella nämä piirteet ovat mielivaltaisesti valittuja, koska keksinnön selityksen mukaan edullisia ominaisuuksia on C15–C18- ja erityisesti C16–C18-alueen i- ja n-parafiineilla.

Asiassa esitetyistä koetuloksista käy ilmi, että patentin selitysosassa esitetty tekninen vaikutus, jonka mukaan keksinnön mukaisen seoksen samepiste on alhaisempi kuin uusiutuvan polttoaineen ja mineraalikeskitislepolttoaineen samepisteiden painotettu keskiarvo, toteutuu myös muilla kuin itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyillä n-parafiinien määrällä sekä i- ja n-parafiinien määrien suhteella. Kyseiset piirteet eivät siten saa aikaan mainittua teknistä vaikutusta.

Itsenäisen menetelmävaatimuksen sanamuodon mukaan sekoittamalla mitä tahansa uusiutuvaa polttoainetta ja mineraalikeskitislepolttoainetta, joiden samepisteet eivät eroa toisistaan enempää kuin 17 °C, tulisi saada kyseisessä patenttivaatimuksessa määriteltyjen ominaisuuksien mukainen tuote. Muussa tapauksessa menetelmä ei ole alan ammattimiehen toistettavissa keksinnön selityksen avulla. Tarkasteltavana olevassa patentissa ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella alan ammattimies osaisi valmistaa edellä mainitut lähtöaineet, joita sekoittamalla saataisiin itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyt tuoteominaisuudet.

Viitejulkaisun D1 taulukossa 7 on esitetty dieselpolttoaineseos, jossa on uusiutuvaa polttoainetta ja mineraalikeskitislepolttoainetta seossuhteessa 10:90–75:25. Viitejulkaisusta D1 ei käy ilmi kyseisen seoksen i- ja n-parafiinien määriä C14–20-alueella. Mainitun viitejulkaisun taulukoista 6 ja 7 käy esimerkiksi ilmi, että puhtaan mineraalidieseljakeen suodatettavuuslämpötila on ollut -5 °C ja puhtaan uusiutuvan polttoaineen myös -5 °C. Näiden komponenttien seoksen suodatettavuuslämpötila seossuhteella 90:10 on ollut ‑8 °C ja seossuhteella 50:50 -11 °C. Molemmilla seoksilla on siten ollut paremmat kylmäominaisuudet kuin seoksen muodostavilla komponenteilla. Viitejulkaisun D1 taulukossa 7 esitetyissä seoksissa on siten esiintynyt sama synerginen vaikutus kuin se, joka patenttivaatimuksessa 1 määritellyllä dieselpolttoaineseoksella on esitetty olevan.

Viitejulkaisuun D1 nähden muodostettava objektiivinen tekninen ongelma on esimerkiksi mineraalikeskitislepolttoaineen kylmäominaisuuksien parantaminen. Tämän ongelman ratkaisuksi patenttivaatimuksessa 1 on esitetty dieselpolttoainekoostumus, jossa on mainitussa patenttivaatimuksessa määritelty määrä C14–C20-alueen i- ja n-parafiineja. Viitejulkaisun D1 taulukossa 7 esitetyillä seoksilla saavutetaan vastaava parannus kylmäominaisuuksiin kuin patenttivaatimuksen 1 mukaisella seoksella, joten patenttivaatimuksen 1 mukainen seos saa aikaan enintään vaihtoehtoisen tavan ratkaista edellä mainittu objektiivinen tekninen ongelma.

Viitejulkaisun D1 taulukossa 7 esitetyille koostumuksille vaihtoehtoista koostumusta etsivä alan ammattimies soveltaisi mainitussa viitejulkaisussa esitettyä lähestymistapaa, jossa polttoaineseoksen komponentit valitaan siten, että niiden samepisteet ovat lähellä toisiaan. Näin alan ammattimies päätyisi ilman keksinnöllistä panosta polttoaineseoksiin, joiden 14–20 hiiliatomia sisältävien i- ja n-parafiinien suhde on alle 2,2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen polttoaineseos ei siten eroa olennaisesti viitejulkaisusta D1 tunnetuista polttoaineseoksista.

Viitejulkaisuun D1 nähden muodostettava objektiivinen tekninen ongelma voi olla myös vaihtoehtoisen koostumuksen löytäminen patenttivaatimuksessa 1 esitetylle seokselle. Mainittua ongelmaa ratkaiseva alan ammattimies tutustuisi viitejulkaisuun D7, D11, D12, D13 tai D15. Kukin mainituista viitejulkaisuista opettaa alan ammattimiehelle, että i- ja n-parafiinien määrien suhde vaikuttaa dieselpolttoaineseoksen kylmäominaisuuksiin. Viitejulkaisussa D11 on esitetty esimerkki, jossa i- ja n-parafiinien määrien suhde on 1,03 eli patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä vaihteluvälillä. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dieselpolttoaineseos ei siten ole keksinnöllinen viitejulkaisujen D1 ja D7, D11, D12, D13 tai D15 yhdistelmään nähden.

Viitejulkaisusta D14 tunnetaan dieselpolttoaineseos, joka sisältää uusiutuvaa polttoainetta ja mineraalikeskitislepolttoainetta seossuhteessa 10:90–90:10. Kyseisessä viitejulkaisussa on esitetty, että uusiutuvan ja öljypohjaisen polttoaineen seoksen kylmäominaisuudet ovat paremmat kuin kummankaan seoskomponentin kylmäominaisuudet. Myös viitejulkaisu D14 osoittaa, että itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö ei eroa olennaisesti tunnetusta tekniikasta.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 itsenäisiä patenttivaatimuksia on vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 vastaaviin patenttivaatimuksiin nähden lisäksi rajoitettu siten, että uusiutuvan polttoaineen on määritelty olevan vetykäsiteltyä uusiutuvaa keskitislekomponenttia. Tämä rajoite ei ole dieselpolttoaineseosta tunnetusta tekniikasta erottava piirre, koska tarkasteltavana olevan patentin selitysosan mukaan vetykäsitelty uusiutuva keskitislekomponentti tarkoittaa samaa kuin esimerkiksi uusiutuva polttoaine, uusiutuva diesel tai uusiutuva dieseljae. Asiassa esitetyissä viitejulkaisuissa kyseiseen komponenttiin on viitattu esimerkiksi ilmaisulla uusiutuva polttoaine.

Lisäksi viitejulkaisussa D1 on esitetty biologista alkuperää olevan komponentin käyttö polttoaineseoksessa. Viitejulkaisun D1 mukaan kyseinen komponentti on vetykäsitelty ja sisältää hiilivetyjä, joissa on 12–24 hiiliatomia, johon sisältyy myös keskitisle. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimuksen 1 mukaiselta dieselpolttoaineseokselta puuttuu siten keksinnöllisyys samoilla perusteilla kuin vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukaiselta dieselpolttoaineseokselta.

Myönnetyn englanninkielisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksissa 17 ja 18 on esitetty, että C14–C20-alueen i- ja n-parafiinien määrien suhde on 1,1–2,2. Vastaavissa suomenkielisissä patenttivaatimuksissa on puolestaan esitetty, että mainittujen määrien suhde on 1,1–2, jolle ei ole tukea perusasiakirjassa. Patentinhaltija on myöhemmin toimittanut korjatun suomenkielisen patenttivaatimusasetelman, jonka patenttivaatimuksissa 17 ja 18 mainittujen määrien suhteeksi on korjattu 1,1–2,2. Tämä korjaus on johtanut patenttilain 25 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun patenttisuojan laajentumiseen, koska patenttilain 65 c §:n perusteella patenttisuoja käsittää vain sen, mikä on ilmennyt sekä myönnetyistä englanninkielisistä että suomenkielisistä patenttivaatimuksista.

Väitekäsittelyn aikana toimitetut koetulokset eivät osoita, että patenttivaatimuksen 1 mukaisten polttoaineseosten samepiste olisi aina alhaisempi kuin seoksen muodostavien komponenttien samepisteiden painotettu keskiarvo. Toisessa kokeessa ero laskennalliseen keskiarvoon on ollut 0,03 °C, eli promillen suuruusluokkaa, ja toisessa 0,13 °C, eli neljän promille suuruusluokkaa. Kun otetaan huomioon seoskomponenttien tilavuusosuuksien esitystarkkuus 10 ja samepisteen visuaaliseen havaitsemiseen liittyvä epätarkkuus, saadut tulokset ovat mittaustarkkuuden rajoissa identtiset.

Viitejulkaisut D6 ja D8 osoittavat osaltaan, kuinka laajasti kylmäominaisuuksien parantaminen i- ja n-parafiinien määrien suhdetta säätämällä on ollut tunnettua ennen tarkasteltavana olevaan patenttiin johtaneen patenttihakemuksen tekemispäivää.

Valittajan lausuma

Neste Oyj on lausumassaan 27.10.2022 esittänyt, ettei UPM-Kymmene Oyj:n asiassa esittämissä asiakirjatodisteissa D22–D24 esitettyä tule ottaa sellaisinaan huomioon tässä valitusasiassa, koska ne on toimitettu Patentti- ja rekisterihallituksen väitekäsittelyyn väiteajan päättymisen jälkeen.

Patentinhaltija on toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle patenttilain 27 b §:n 1 momentin nojalla myönnettyjen englanninkielisten patenttivaatimusten korjatun suomenkielisen käännöksen. Tarkasteltavana olevan patentin kumoamiseen patenttilain 25 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla ei siten ole perustetta.

Tarkasteltavana olevan patentin selitysosassa on esitetty useita suoritusesimerkkejä ja vertailuesimerkkejä. I- ja n-parafiinien määrät sekä hiililuvut ovat mitattavissa sekä komponenteista että niiden seoksesta. Patenttivaatimuksissa ei ole esitetty teknistä vaikutusta, joten sen mahdollinen puuttuminen ei kuulu selityksen riittävyyden arviointiin. Näin ollen keksinnön selitys on tarkasteltavana olevassa patentissa niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää patenttivaatimuksissa esitettyä keksintöä.

Tarkasteltavana olevassa patentissa esitetyn keksinnön tekninen vaikutus liittyy polttoaineseoksen samepisteeseen ja erityisesti siihen, että polttoaineseoksen samepiste on alhaisempi kuin seoksen muodostavien komponenttien samepisteiden painotettu keskiarvo. Samepiste on lämpötila, jossa polttoaineen sisältämät parafiiniset hiilivedyt alkavat kiteytyä. Suodatettavuuslämpötila on puolestaan lämpötila, jossa kiteytyneet hiilivedyt tukkivat mittauksessa käytettävän suodattimen. Suodatettavuuslämpötila voi siten korkeimmillaan olla sama kuin samepiste. Tyypillisesti suodatettavuuslämpötila on useita asteita samepistettä alhaisempi. Toisin kuin samepistettä, suodatettavuuslämpötilaa voidaan alentaa parafiinikiteiden agglomeroitumista vähentävillä lisäaineilla. Suodatettavuuslämpötiloista ei voida päätellä samepisteen käyttäytymistä, koska ne ovat eri fysikaalisiin ilmiöihin perustuvia suureita.

Alan ammattimies ei pelkästään sen perusteella, että viitejulkaisuissa D1, D4, D5, D6, D7, D8 ja D11 on esitetty koostumuksia, joissa on i- ja n-parafiineja, tunnistaisi C14–C20-alueen parafiinien merkitystä polttoaineseoksen kylmäominaisuuksille eikä näin ollen päätyisi mainittujen viitejulkaisujen perusteella dieselpolttoaineseokseen, jossa on patenttivaatimuksessa 1 esitetyt määrät i- ja n-parafiineja. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dieselpolttoaineseos ja muissa itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö on siten keksinnöllinen kyseisistä viitejulkaisuista tunnettuun nähden.

Asiassa esitetyt vertailuesimerkit (asiakirjatodiste D30) osoittavat, että pelkästään samepisteiltään lähellä toisiaan olevilla seoskomponenteilla ei saavuteta tarkasteltavana olevan keksinnön teknistä vaikutusta. Itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyt i- ja n-parafiinien määrät ovat siten teknisen vaikutuksen saavuttamisen kannalta keksinnön olennaisia piirteitä.

Patenttivaatimuksen 1 mukainen dieselpolttoaineseos eroaa viitejulkaisusta D1 tunnetuista polttoaineseoksista ainakin i- ja n-parafiinien määriä koskevien piirteiden osalta. Näiden erottavien piirteiden tekninen vaikutus on dieselpolttoaineseos, jonka samepiste on alhaisempi kuin seoksen muodostavien mineraalikeskitisleen ja uusiutuvan polttoaineen samepisteiden painotettu keskiarvo. Mainitun teknisen vaikutuksen perusteella saadaan ratkaistavaksi objektiiviseksi tekniseksi ongelmaksi dieselpolttoaineseoksen kylmäsäilytysominaisuuksien parantaminen.

Viitejulkaisussa D1 on esitetty joitakin fossiilisen ja uusiutuvan polttoaineen seoksia, joilla on hyvät kylmäominaisuudet. Asiassa esitetyt vertailuesimerkit osoittavat, että hyviä kylmäominaisuuksia ei saavuteta millä tahansa fossiilisen ja uusiutuvan komponentin seoksella, vaan kyseisen tuloksen saavuttamiselle on tiettyjä rajoituksia, joita ei ole tarkasteltu viitejulkaisussa D1. Lisäksi vertailuesimerkit osoittavat, että jos alan ammattimies yrittäisi ratkaista edellä todettua objektiivista teknistä ongelmaa polttoaineseoksella, jonka komponenttien samepisteet ovat lähellä toisiaan, lopputuloksena ei väistämättä olisi polttoaineseos, jolla on hyvät kylmäominaisuudet, eikä polttoaineseos, jossa olisi kaikki patenttivaatimuksen 1 piirteet. Patenttivaatimuksen 1 mukainen polttoaineseos on siten keksinnöllinen viitejulkaisusta D1 tunnettuihin polttoaineseoksiin nähden.

Viitejulkaisut D7, D11, D12, D13 ja D15 eivät ohjaa alan ammattimiestä valitsemaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitettyjä C14–C20-alueen i- ja n-parafiinien määriä. Mikään kyseisistä viitejulkaisuista ei myöskään opeta alan ammattimiehelle C14–C20-alueen n-parafiinien vaikutusta polttoaineseoksen kylmäominaisuuksiin. Patenttivaatimuksessa 1 esitetty dieselpolttoaineseos on siten keksinnöllinen myös viitejulkaisujen D1 ja D7, D11, D12, D13 tai D15 yhdistelmään nähden.

Viitejulkaisussa D9 ei ole esitetty samepisteen alentamista yleensä eikä erityisesti polttoainekomponentin käyttöä samepisteen alentamiseen. Itsenäiset käyttövaatimukset ovat siten uusia ja keksinnöllisiä viitejulkaisusta D9 tunnettuun nähden.

Asiakirjatodisteessa D23 esitetyissä kokeissa polttoaineseosten koostumus on määritetty laskennallisesti, vaikka seoskomponenttien koostumus on määritetty kaasukromatografian avulla. Laskennallisessa määrityksessä on tehty yksinkertaistuksia, jotka vaikuttavat saatujen tulosten luotettavuuteen. Kullekin hiililuvulle on annettu yksi tiheysarvo, vaikka kukin hiililuku vastaa kymmeniä yhdisteitä, joilla on toisistaan poikkeavat tiheydet. Näin ollen asiakirjatodisteessa D23 esitetyillä tiheyteen perustuvilla laskemilla ei ole näyttöarvoa arvioitaessa, onko patenttivaatimuksen 1 mukaisella polttoaineseokselle tekninen vaikutus sellaisiin seoksiin nähden, jotka jäävät patenttivaatimuksen 1 mukaisen määritelmän ulkopuolelle.

Muut kirjelmät

NEOT Oy on antanut lausuman 10.1.2023.

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt lausumassaan 13.1.2023, että viitejulkaisusta D1 on tunnettua parantaa myös polttoaineseoksen samepistettä sekoittamalla fossiilista ja uusiutuvaa polttoainetta. Viitejulkaisusta D1 tunnetaan siten dieselpolttoaineen kylmäsäilytysominaisuuksien parantaminen sekoittamalla fossiiliseen polttoaineeseen uusiutuvaa polttoainetta, eikä kyseiseen viitejulkaisuun nähden ratkaistavana objektiivisena teknisenä ongelmana voi näin ollen olla dieselpolttoaineen kylmäsäilytysominaisuuksien parantaminen.

Viitejulkaisun D1 polttoaineseoksessa käytetään fossiilisena komponenttina dieseljaetta ja uusiutuvana komponenttina viitejulkaisussa MI 2006A002193 esitettyä 14–21-alueen parafiineja sisältävää koostumusta. Jos viitejulkaisussa D1 esitetylle vaihtoehtoista koostumusta etsivä alan ammattimies sekoittaisi mainittuja komponentteja ja jos kumpikin komponentti sisältäisi n-parafiineja 20 painoprosenttia, hän päätyisi ilman keksinnöllistä panosta polttoaineseokseen, jossa on patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä vaihteluvälille sijoittuva määrä n-parafiineja.

Tarkasteltavana olevan patentin esimerkeissä on esitetty, että tyypillinen mineraalidiesel sisältää noin 10 painoprosenttia C14–C20-alueen i-parafiineja. Jos tällaiseen komponenttiin sekoitetaan noin 80 painoprosenttia i-parafiineja sisältävää uusiutuvaa komponenttia seossuhteessa 20:80, saadaan polttoaineseos, jossa 24 painoprosenttia C14–C20-alueen i-parafiineja. Tällöin polttoaineseoksen C14–C20-alueen i-parafiinien määrän suhde saman alueen nparafiinien määrän on 1,2, joka on patenttivaatimuksessa 1 esitetyn vaihteluvälin sisällä. Näin ollen alan ammattimies päätyisi viitejulkaisusta D1 lähtemällä ilman keksinnöllistä panosta patenttivaatimuksessa 1 esitetyn mukaiseen dieselpolttoaineseokseen.

Viitejulkaisussa D7 on esitetty, että polttoaineseoksen i- ja n-parafiinien määrien suhde on edullisimmillaan 1,0 tai suurempi. Viitejulkaisusta D7 tunnetun polttoaineseoksen hiilivedyt ovat C14–C20-alueella, koska kysymyksessä on dieseljae ja hiilivetyjen kiehumispisteiden on esitetty olevan dieseljakeen kiehumispistealueella. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dieselpolttoaineseos on siten alan ammattimiehelle ilmeinen viitejulkaisujen D1 ja D7 yhdistelmän perusteella.

Viitejulkaisuissa D11 ja D12 on esitetty muun ohella polttoaineseoksia, joissa i-parafiinien määrän suhde n-parafiinien määrään on 0,96. Näissä polttoaineseoksissa on ollut kysymyksessä dieselfraktio, jonka hiilivedyistä suurin osa on kiehumispisteidensä perusteella C14–C20-alueella. Mainitun alueen i- ja n-parafiinien suhde ei näin ollen voi merkittävästi poiketa kyseisten polttoaineseosten kaikkien hiilivetyjen i- ja n-parafiinien suhteesta. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dieselpolttoaineseos on alan ammattimiehelle ilmeinen viitejulkaisun D1 ja D11 tai D12 yhdistelmän perusteella.

Vaikka viitejulkaisuissa D7, D11, D12, D13 ja D15 ei ole nimenomaisesti esitetty i- ja n-parafiinien suhteen ylärajaa, kyseisellä suhteella on käytännössä alhainen yläraja. Jos polttoaineseos sisältää esimerkiksi patenttivaatimuksessa 1 esitetyn mukaisesti 25 % C14–C20-alueen n-parafiineja, seoksessa voi olla mainitun alueen i-parafiineja enintään 75 %. Tällöin i- ja n-parafiinien suhde olisi 3. Koska patenttivaatimuksen 1 mukaisen seoksen toinen komponentti on mineraalidiesel, joka tyypillisesti sisältää runsaasti esimerkiksi aromaattisia yhdisteitä, ja lisäksi seoksessa on myös muita komponentteja, seoksen iparafiinien määrä olisi todellisuudessa alhaisempi kuin 75 %, jolloin i- ja n-parafiinien suhde olisi alle 3. Patenttivaatimuksessa 1 esitetty yläraja 2,2 on hyvin lähellä teoreettista maksimia sellaisille seoksille, joissa on 25 % C14–C20-alueen n-parafiineja.

Asiakirjatodisteessa D23 esitettyjen kolmen C10-isomeerin tiheyksien erot ovat hyvin pienet. Kun otetaan huomioon asiassa esitettyjen laskelmien laskentatarkkuus, hiilivetyjen isomeerien tiheyseroilla ei ole vaikutusta laskelmien lopputulokseen eikä niistä tehtäviin johtopäätöksiin. Laskelmista voidaan päätellä, että patenttivaatimuksessa 1 esitetyt vaihteluvälit eivät liity väitetyn teknisen vaikutuksen saavuttamiseen, joten ne ovat mielivaltaisia eivätkä siten keksinnöllisiä.

Neste Oyj on esittänyt lisälausumassaan 15.2.2023, että viitejulkaisusta D1 keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi esitetty polttoaineseos perustuu mainitun viitejulkaisun useissa eri kohdissa sekä viitejulkaisussa MI 2006A002193 selostettuihin piirteisiin, eikä viitejulkaisusta D1 käy ilmi sellaista, jonka perusteella kyseiset piirteet tulisi lukea yhdessä. Esitetty polttoaineseos ei siten käy sillä tavoin ilmi viitejulkaisusta D1, että se olisi valittavissa keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi. Viitejulkaisuun D1 perustuvassa keksinnöllisyystarkastelussa ei ole esitetty, mille mainitusta viitejulkaisusta D1 ilmi käyvälle polttoaineseokselle alan ammattimies etsisi vaihtoehtoa. Asiassa ei siten ole näytetty, ettei patenttivaatimuksen 1 mukainen dieselpolttoaineseos olisi keksinnöllinen, kun lähimmäksi tekniikan tasoksi valitaan viitejulkaisu D1.

Koska patenttivaatimuksen 1 mukaisen dieselpolttoaineseoksen tarkoitus on kylmäsäilytysominaisuuksien parantaminen, viitejulkaisussa D1 esitetyistä polttoaineseoksista sopivimpana keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohtana voidaan pitää mainitun viitejulkaisun taulukossa 7 esitetyistä esimerkkiseoksista sitä, jonka samepiste on matalin. Matalin samepiste on mineraalikomponentin E ja palmuöljystä johdetun biologisen komponentin seoksella. Viitejulkaisusta D1 ei käy ilmi mainitun seoksen C14–C20-alueen nparafiinien määrää eikä kyseisen alueen i-parafiinien määrän suhdetta saman alueen n-parafiinien määrään.

Koska keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi sopivimman seoksen C14–C20-alueen i- ja n-parafiinien määrää ei edellä todetulla tavalla tunneta, vertailevien kokeiden tekeminen mainittujen patenttivaatimuksessa 1 esitettyjen piirteiden teknisen vaikutuksen osoittamiseksi ei ole mahdollista. Tekninen vaikutus on osoitettu tarkasteltavana olevassa patentissa esitetyillä kokeilla sekä asiassa esitetyillä lisäkokeilla.

Patenttivaatimuksessa 1 esitettyjä C14–C20-alueen i- ja n-parafiinien määriä ei ole valittu sattumanvaraisesti, vaan niillä on tarkasteltavana olevassa patentissa esitetty tekninen vaikutus, eli dieselpolttoaineen kylmäsäilytysominaisuuksien parantaminen pitämällä tuotantoon käytettävien resurssien kulutus samalla alhaisena. Tämä vaikutus on osoitettu patenttivaatimuksessa 1 esitetyn dieselpolttoaineseoksen mukaisilla esimerkeillä ja mainitun patenttivaatimuksen ulkopuolelle jäävien seosten mukaisilla vertailuesimerkeillä.

Viitejulkaisusta D1 tunnetuilla seoksilla tavoitellaan seoskomponentteihin nähden parempia kylmäominaisuuksia. Mainitusta viitejulkaisusta ei kuitenkaan ole löydettävissä opetusta, jonka perusteella alan ammattimies päätyisi ilmeisellä tavalla patenttivaatimuksessa 1 esitettyihin C14–C20-alueen i- ja n-parafiinien määriin.

Vertailuesimerkeissä on esitetty seoksia, joiden i-parafiinipitoisuus on ollut korkea, enimmillään 76,25 painoprosenttia. Näissä vertailuesimerkeissä nparafiinien osuus oli alhaisempi kuin 25 painoprosenttia, ja i- ja n-parafiinien suhde oli enimmillään 17. Kyseisillä vertailuesimerkeillä ei saavutettu samoja kylmäsäilytysominaisuuksia kuin patenttivaatimuksen 1 mukaisilla seoksilla.

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt lisälausumassaan 17.3.2023, että esimerkiksi viitejulkaisun D1 taulukossa 7 esitetyt seokset A ja C ovat sopivia keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohtia. Mainittuihin seoksiin on pyritty saamaan aikaan paremmat kylmäominaisuudet kuin niiden seoskomponenteilla. Kyseiset seokset on esitetty edullisina, koska niillä on saavutettu parannus sekä same- että jähmepisteessä.

Neste Oyj on esittänyt toisessa lisälausumassaan 12.4.2023, että viitejulkaisussa D1 on viitattu viitejulkaisun MI 2006A00219 vain yleisellä tasolla. Ensin mainitussa viitejulkaisussa ei ole viimeksi mainittuun viitejulkaisuun sellaista erityistä viittausta, jonka perusteella viimeksi mainitussa viitejulkaisussa annettaisiin lisätietoja jostakin ensin mainitussa viitejulkaisussa esitetystä piirteestä. Viitejulkaisun MI 2006A00219 sisältö ei siten ole kyseisen yleisluonteisen viittauksen perusteella osa viitejulkaisun D1 sisältöä.

Viitejulkaisun D1 taulukossa 7 esitetty polttoaineseos E on sopivin keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohta, koska mainitussa viitejulkaisussa tavoitteena on saavuttaa suodatettavuuslämpötila -12 °C käyttämällä mahdollisimman vähän lisäaineita, ja polttoaineseoksella E on mainittua tavoitetta alhaisempi suodatettavuuslämpötila ilman lisäaineita.

UPM-Kymmene Oyj:n22.5.2023 antaman toisen lisälausuman mukaan viitejulkaisussa D1 on todettu, että siinä esitetyssä keksinnössä käytetään koostumuksia, joiden valmistus on selostettu viitejulkaisussa MI 2006A002193. Viimeksi mainitun viitejulkaisun sisältö on mainittujen koostumusten ja niiden ominaisuuksien osalta luettavissa osaksi ensin mainitun viitejulkaisun sisältöä.

Ilmeisin keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohta viitejulkaisussa D1 esitetyn perusteella ovat seokset, jotka sisältävät viitejulkaisussa MI 2006A002193 selostetulla tavalla valmistettuja biologisia komponentteja, koska viitejulkaisussa D1 esitetyn perusteella tällaisilla seoksilla on parhaat kylmäominaisuudet. Vaihtoehtoisesti keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi voidaan valita jokin taulukossa 7 esitetty seos, esimerkiksi A tai C.

Neste Oyj on esittänyt kolmannessa lisälausumassaan 22.6.2023, että koostumuksen A käyttö viitejulkaisun D1 esimerkissä 6 ei osoita, että mainittu koostumus olisi kyseisestä viitejulkaisusta tunnetuista koostumuksista sopivin keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohta. Mainittu käyttö osoittaa enintään, että koostumuksen A kylmäominaisuudet ovat parannettavissa viitejulkaisussa D1 esitetyllä menetelmällä.

Patenttivaatimuksessa 1 esitetyt C14–C20-alueen i- ja n-parafiinien määrät eivät ole olleet asianomaisella tekniikan alalla tavanomaisia, vaan n-parafiinien määrä on tavanomaista suurempi ja i- ja n-parafiinien suhde maltillinen, kun otetaan huomioon, että kylmäominaisuuksia on tyypillisesti pyritty parantamaan i-parafiinien määrää lisäämällä, mikä on esitetty myös viitejulkaisussa D1. Patenttivaatimuksen 1 mukaista dieselpolttoaineseosta on siten pidettävä keksinnöllisenä myös siinä tapauksessa, että objektiiviseksi tekniseksi ongelmaksi valitaan vaihtoehtoisen dieselpolttoaineseoksen aikaansaaminen.

UPM-Kymmene Oyj on antanut kolmannen lisälausumansa 25.8.2023.

Neste Oyj on antanut neljännen lisälausumansa 14.9.2023.

UPM-Kymmene Oyj on antanut neljännen lisälausumansa 6.10.2023.

Neste Oyj on antanut viidennen lisälausumansa 27.10.2023.

Markkinaoikeus on varannut NEOT Oy:lle, UPM-Kymmene Oyj:lle ja Neste Oyj:lle erikseen tilaisuuden antaa kirjallinen lisälausuma tarkasteltavana olevan patentin selitysosassa esitettyjen piirteiden yhteydessä mainitusta teknisestä vaikutuksesta ja patentissa esitettyjen koetulosten merkityksestä sen osoittamisessa.

NEOT Oy on antanut pyydetyn lisälausuman 2.11.2023.

UPM-Kymmene Oyj on antanut 3.11.2023 pyydetyn lisälausuman, jossa se on esittänyt, etteivät patentin vertailuesimerkit osoita asiassa vedotun teknisen vaikutuksen olemassaoloa, koska vertailuesimerkit eivät vastaa miltään osin patenttivaatimuksissa määriteltyä keksintöä. Asiassa keksinnöllisyyden perusteena vedottu tekninen vaikutus on patentin selitysosassa yhdistetty myös muihin kuin itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitettyihin keksinnön piirteisiin, eikä mikään viittaa siihen, että mainittu tekninen vaikutus perustuisi patenttivaatimuksissa esitettyihin piirteisiin.

Neste Oyj on antanut 3.11.2023 pyydetyn lisälausuman, jossa se on esittänyt, että asiassa keksinnöllisyyden perusteena vedottu tekninen vaikutus on patentin selitysosassa esitetty patenttivaatimuksessa esitettyjen piirteiden lisäksi myös niiden kanssa yhteensopivien piirteiden yhteydessä.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt markkinaoikeuden esittämän lausumapyynnön perusteella lausumassaan 9.1.2024, että patenttilain 27 b § koskee käännöksen korjaamista tilanteissa, joissa englannin kielellä myönnetty patentti on jäänyt voimaan patenttiviranomaisen myöntämispäätöksen mukaisessa muodossa. Mainitun säännöksen mukaan käännöksen korjauksesta on muun ohella kuulutettava viipymättä. Säännöksen patenttiviranomaiselta edellyttämät toimet ovat epäselviä tilanteessa, jossa patenttia koskeva väite- tai valituskäsittely on vireillä.

Patentti- ja rekisterihallituksen käytäntönä on ollut, että patenttilain 27 b §:n perusteella väitekäsittelyn aikana tehdyt käännöksen korjaukset otetaan väitekäsittelyssä huomioon heti korjauksen saavuttua Patentti- ja rekisterihallitukseen. Patentti- ja rekisterihallitus ei ole erikseen kuuluttanut tällaisesta korjatusta käännöksestä eikä tehnyt uutta patenttijulkaisua. Korjattu käännös on kuitenkin yleisön saatavissa Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämästä patenttitietopalvelusta, joten vaikka käännöksen korjauksesta ei ole kuulutettu kesken väitekäsittelyn, patenttilain 65 c §:n 1 momentin osalta tulisi katsoa, että käännös on tullut voimaan silloin, kun korjattu käännös ja julkaisumaksu ovat saapuneet Patentti- ja rekisterihallitukseen.

Patentti- ja rekisterihallituksen näkemyksen mukaan nyt tarkasteltavana olevassa asiassa on käännöstä laadittaessa tapahtunut ilmeinen tekstinkäsittelyvirhe, joka on korjattavissa patenttilain 27 b §:n perusteella. Kun arvioitavana on patenttilain 25 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu patenttisuojan laajentaminen, asiassa on tarkasteltava korjattua suomenkielistä käännöstä.

Markkinaoikeus on varannut NEOT Oy:lle, UPM-Kymmene Oyj:lle ja Neste Oyj:lle tilaisuuden antaa kirjallinen lausuma edellä mainitusta Patentti- ja rekisterihallituksen lausumasta.

NEOT Oy ei ole sille erikseen varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut pyydettyä lausumaa.

UPM-Kymmene Oyj on lausumassaan 2.2.2024 esittänyt, että patenttilain 27 b §:n mukaan käännöksen korjauksen voimaantulo edellyttää sen kuuluttamista. Koska korjauksesta ei ole kuulutettu, väitekäsittelyn aikana toimitettu käännöksen korjaus ei ole korvannut alkuperäistä suomenkielistä käännöstä. Näin ollen patenttilain 25 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua patenttisuojan laajentamista on arvioitava patentin myöntämisen yhteydessä kuulutetun suomenkielisen käännöksen perusteella.

Neste Oyj on esittänyt lausumassaan 2.2.2024, että patenttilain 25 §:n 1 momentin 4 kohdassa on kysymys patenttivaatimuksiin tehtävistä muutoksista, ei käännöksen korjaamisesta. Patenttilain 65 c §:n 1 momentissa tarkoitettu tilanne ei tule asiassa arvioitavaksi, koska lyöntivirheen sisältänyt alkuperäinen suomenkielinen käännös on korjattu ja korjaus on ollut yleisön saatavissa.

Suomenkielisten patenttivaatimusten osalta kysymys on vain käännöksestä, jota saa patenttilain mukaan korjata. Asiassa on ensisijaisesti noudatettava patenttilain 65 c §:n 2 momentissa olevaa oikeusohjetta, jonka mukaan mitättömyysoikeudenkäynnissä yksinomaan päätöskielellä olevien asiakirjojen sanamuoto on todistusvoimainen. Asiassa ei siten ole kysymys patenttilain 25 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta patenttisuojan laajentamisesta.

UPM-Kymmene Oyj on antanut lisälausuman 13.3.2024.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Asian arvioinnin lähtökohta

Asiassa on Neste Oyj:n valituksen sekä UPM-Kymmene Oyj:n ja North European Oil Trade Oy:n vastausten johdosta kysymys siitä, onko markkinaoikeuden käsiteltävinä olevissa patenttivaatimusasetelmissa esitetyn keksinnön selitys niin selvä, että alan ammattimies voi selityksen perusteella käyttää mainittua keksintöä, käsittävätkö edellä mainitut patenttivaatimukset sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä, onko patenttisuojaa laajennettu sen jälkeen, kun Patentti- ja rekisterihallitus on ilmoittanut patenttihakemuksen olevan hyväksyttävissä, ja onko edellä mainituissa patenttivaatimusasetelmissa esitetty keksintö keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty, patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole esitetty niin selvästi, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä, patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä, tai patenttisuojaa on laajennettu sen jälkeen, kun 19 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on annettu.

Patenttilain 13 §:n 1 momentin mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty.

Patenttilain 27 §:n 1 momentissa on säädetty, että jos keksinnön selitys ja patenttivaatimukset on laadittu englanniksi ja päätöskielenä on englanti, patentinhaltijalla on mahdollisuus antaa patenttiviranomaiselle korjattu käännös. Patentinhaltijan on suoritettava käännöksen julkaisumaksu. Patenttiviranomaisen tulee kuuluttaa korjauksesta viipymättä suomen ja ruotsin kielellä ja pitää niin pian kuin mahdollista yleisön saatavana korjatun käännöksen jäljennöksiä. Kuulutuksen jälkeen korjattu käännös korvaa alkuperäisen käännöksen.

Patenttilain 27 §:n 2 momentissa on säädetty, että jos joku käännöksen korjauksen tullessa voimaan hyvässä uskossa on alkanut käyttää keksintöä ammattimaisesti hyväksi tässä maassa sellaisella tavalla, joka aikaisemman käännöksen mukaisesti ei aiheuttanut patentinhaltijan oikeuden loukkausta, tai oli ryhtynyt oleellisiin toimenpiteisiin tätä varten, hän saa patenttilain 71 c §:n 2 ja 3 momentin mukaisen oikeuden.

Patenttilain 65 c §:n 1 momentissa on säädetty, että jos keksinnön selitys ja patenttivaatimukset on laadittu englanniksi eikä niitä koskeva käännös vastaa englanninkielisiä asiakirjoja, patenttisuoja käsittää vain sen, mikä ilmenee sekä käännöksestä että englanninkielisistä asiakirjoista yhdessä.

Patenttiasetuksen 21 §:n 1 momentin mukaan suomalaisen patenttihakemuksen, patenttilain 38 §:n mukaan käsiteltäväksi otettavan patenttihakemuksen ja kansalliseksi hakemukseksi muunnetun eurooppapatenttia koskevan hakemuksen perusasiakirjana pidetään mainitussa asetuksessa suomen-, ruotsin- tai englanninkielistä selitystä piirustuksineen sekä patenttivaatimuksia, jotka sisältyvät hakemukseen, kun hakemus tehtiin tai on katsottava tehdyksi.

3 Patenttivaatimukset

Markkinaoikeudessa käsiteltävinä olevissa vaihtoehtoisissa patenttivaatimusasetelmissa 1 ja 2 on dieselpolttoaineseokseen kohdistuva itsenäinen tuotevaatimus 1, dieselpolttoaineseoksen valmistusmenetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 9, uusiutuvan polttoaineen käyttöön mineraalikeskitislepolttoaineen samepisteen alentamiseksi kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 15 ja mineraalikeskitislepolttoaineen käyttöön uusiutuvan polttoaineen samepisteen alentamiseksi kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 16. Mainituissa patenttivaatimusasetelmissa on lisäksi epäitsenäiset tuotevaatimukset 2–8 ja epäitsenäiset menetelmävaatimukset 10–14.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 tuotevaatimukset 1–8 vastaavat vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 tuotevaatimuksia 1–8. Menetelmä- ja käyttövaatimukset on poistettu. Vastaavasti vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 tuotevaatimukset 1–8 vastaavat vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 tuotevaatimuksia 1–8, ja menetelmä- ja käyttövaatimukset on poistettu.

4 Tunnettu tekniikka ja asiakirjatodisteet

Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin viitejulkaisuihin ja asiakirjatodisteisiin:

D1: WO 2008113492
D2: US 2011239532
D3: US 2011105812
D4: WO 2004022674
D5: US 2014319024
D6: US 2012090223
D7: EP 1956070
D8: EP 2382286
D9: US 20080163542
D10: WO 2005026297
D11: EP 2019132
D12: EP 2022839
D13: US 20090229172
D14: US 20110126449
D15: WO 2015193463
D17: US-patenttiviraston välipäätöksiä
D18: Laskelmia ja taulukoita
D19: JOÃO, A.P, et al
D20: SFS-EN 23015
D21: SFS-EN ISO 3015:2019
D22: Väitekirjelmä patenttia SE 541991 vastaan
D23: Patenttia SE 541991 vastaan tehdyn väitteen liite E1
D24: Patenttia SE 5411991 vastaan tehdyn väitteen liite E2
D25: Euroopan patenttiviraston teknisen valituslautakunnan ratkaisu T 2044/09
D26: Patenttivaatimusten korjattu suomenkielinen käännös
D28: Dieselpolttoaineopas, Neste Oil
D29: Lausuma ja asiakirjatodiste viitejulkaisun D28 julkiseksitulosta
D30: Vertailuesimerkkejä
D32: Ote teoksesta ”Handbook of Chemistry and Physics”
MI 2006A002193

5 Asian arviointi

5.1 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 1

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu piirteisiin jaettuna seuraavasti (piirrejako UPM-Kymmene Oyj:n vastauksessaan käyttämän mukainen):

Dieselpolttoaineseos käsittäen seoksen uusiutuvaa polttoainetta ja mineraalikeskitislepolttoainetta, (piirre P1)
jossa seoksessa uusiutuva polttoaine ja mineraalikeskitislepolttoaine ovat läsnä tilavuusmäärien suhteessa 10:90–90:10 (piirre P2)
ja dieselpolttoaineseos sisältää 10–25 paino-% n-parafiineja C14–C20 alueella (piirre 3)
ja määrän isoparafiineja C14–C20 alueella siten, että C14–20 alueen isoparafiinien painoprosenttimäärien summa suhteessa C14–C20 alueen nparafiinien painoprosenttimäärien summaan on alueella 1,1–2,2. (piirre P4)

Itsenäinen patenttivaatimus 9 kuuluu seuraavasti:

Menetelmä kylmäominaisuuksiltaan parannetun dieselpolttoineseoksen valmistamiseksi, jossa menetelmässä:
a) valitaan uusiutuva polttoaine ja mineraalikeskitislepolttoaine, joiden samepisteet eivät eroa enempää kuin 17 °C, edullisesti eivät enempää kuin 13 °C; ja
b) sekoitetaan uusiutuvaa polttoainetta ja mineraalikeskitislepolttoainetta tilavuusmäärien suhteessa 10:90–90:10 muodostamaan dieselpolttoaineseos, jolloin dieselpolttoaineseos sisältää 10–25 paino-% n-parafiineja C14–C20 alueella ja määrän isoparafiineja C14–C20-alueella siten, että C14–20 alueen isoparafiinien painoprosenttimäärien summa suhteessa C14–C20 alueen n-parafiinien painoprosenttimäärien summaan on alueella 1,1–2,2; ja dieselpolttoaineseoksella on samepiste, joka on alhaisempi kuin mineraalikeskitislepolttoaineen ja uusiutuvan polttoaineen samepisteiden painotettu keskiarvo.

Itsenäinen patenttivaatimus 15 kuuluu seuraavasti:

Uusiutuvan polttoaineen käyttö mineraalikeskitislepolttoaineen samepisteen alentamiseksi, jossa käytössä
(a) määritetään mineraalikeskitislepolttoaineen samepiste;
(b) valitaan uusiutuva polttoaine, jolla on seuraavat ominaisuudet:
(i) samepiste, joka ei eroa enempää kuin 17 °C mineraalikeskitislepolttoaineen samepisteestä;
(ii) määrä n-parafiineja, joka on riittävä tarjoamaan dieselpolttoaineseoksen, joka sisältää 10– 25 paino-% n-parafiineja C14–C20 alueella, kun uusiutuva polttoaine on sekoitettu mineraalikeskitislepolttoaineen kanssa; ja
(iii) määrä isoparafiineja C14–C20 alueella, joka on riittävä tarjoamaan dieselpolttoaineseoksen, jossa C14–20 alueen isoparafiinien painoprosenttimäärien summa suhteessa C14–C20 alueen n-parafiinien painoprosenttimäärien summaan on alueella 1,1–2,2 kun uusiutuva polttoaine on sekoitettu mineraalikeskitislepolttoaineen kanssa; ja
(c) sekoitetaan uusiutuva polttoaine mineraalikeskitislepolttoaineen kanssa tilavuusmäärien suhteessa 10:90–90:10 muodostamaan dieselpolttoaineseos, jonka samepiste on alhaisempi kuin mineraalikeskitislepolttoaineen samepiste.

Itsenäinen patenttivaatimus 16 kuuluu seuraavasti:

Mineraalikeskitislepolttoaineen käyttö uusiutuvan polttoaineen samepisteen alentamiseksi, jossa käytössä
(a) määritetään uusiutuvan polttoaineen samepiste;
(b) valitaan mineraalikeskitislepolttoaine, jolla on seuraavat ominaisuudet:
(i) samepiste, joka ei eroa enempää kuin 17 °C uusiutuvan polttoaineen samepisteestä;
(ii) määrä n-parafiineja, joka on riittävä tarjoamaan dieselpolttoaineseoksen, joka sisältää 10–25 paino-% n-parafiineja C14–C20 alueella, kun uusiutuva polttoaine on sekoitettu mineraalikeskitislepolttoaineen kanssa; ja
(iii) määrä isoparafiineja C14–C20 alueella, joka on riittävä tarjoamaan dieselpolttoaineseoksen, jossa C14–20 alueen isoparafiinien painoprosenttimäärien summa suhteessa C14–C20 alueen n-parafiinien painoprosenttimäärien summaan on alueella 1,1–2,2 kun uusiutuva polttoaine on sekoitettu mineraalikeskitislepolttoaineen kanssa; ja
(c) sekoitetaan uusiutuva polttoaine mineraalikeskitislepolttoaineen kanssa tilavuusmäärien suhteessa 10:90–90:10 muodostamaan dieselpolttoaineseos, jonka samepiste on alhaisempi kuin uusiutuvan polttoaineen samepiste.

5.1.1 Selityksen riittävyys

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt, ettei keksintöä ole tarkasteltavana olevassa patentissa esitetty niin selvästi, että alan ammattimies pystyisi saavuttamaan patentissa esitetyt keksinnön edut patenttivaatimuksen 1 koko laajuudessa.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan keksinnön selitys voidaan katsoa riittämättömäksi, jos asiassa esitettyjen todennettavissa olevien seikkojen perusteella on syytä vakavasti epäillä selityksen riittävyyttä. Tässä asiassa on selityksen riittävyyden osalta kysymys siitä, pystyykö alan ammattimies keksinnön selityksen perusteella valmistamaan patenttivaatimuksen 1 mukaisia dieselpolttoaineseoksia, kun lisäksi otetaan huomioon alan ammattimiehen yleistiedot. Asiassa on vailla erimielisyyttä, että eri hiililukuja vastaavien parafiinien määrä on alan ammattimiehen selvitettävissä sekä seoskomponenteista että niiden seoksesta. Näin ollen alan ammattimiehen on katsottava pystyvän valmistamaan patenttivaatimuksen 1 mukaiset dieselpolttoaineseokset mainitun patenttivaatimuksen koko laajuudessa.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että keksinnön selitys on niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää patenttivaatimuksissa esitettyä keksintöä. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 hyväksymiselle ei siten ole patenttilain 25 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua estettä.

5.1.2 Lisätty materiaali ja patenttisuojan laajentaminen

Neste Oyj on tehnyt nyt kyseessä olevan patenttihakemuksen 27.1.2017. Tällöin patenttihakemuksen epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa 17 ja 18 on esitetty, että C14–C20-alueen i- ja n-parafiinien määrien suhde on 1,1–2,2 (having a ratio of the sum of wt% amounts of isoparaffins in the C14–C20 range to the sum of wt% amounts of n-paraffins in the C14–C20 range of from 1.1 to 2.2). Patentti- ja rekisterihallitus on antanut 6.10.2017 hyväksyvän välipäätöksen, jonka jälkeen 14.12.2017 Neste Oyj on toimittanut patenttivaatimuksista patenttilain 8 §:n 4 momentin mukaisen suomenkielisen käännöksen, jossa edellä mainittu suhde on ollut kirjattuna muodossa ”1,1–2”.

Patentti- ja rekisterihallitus on 5.2.2018 antanut patenttilain 19 §:n 1 momentin mukaisen ilmoituksen, että patenttihakemus voidaan hyväksyä. Patentti- ja rekisterihallitus on myöntänyt patentin 15.3.2018 muodossa, jossa suomenkielisissä patenttivaatimuksissa suhde on ollut 1,1–2. Tämän jälkeen myönnettyä patenttia vastaan tehtiin joulukuussa 2018 kaksi väitettä.

Neste Oyj on 17.6.2019 pyytänyt patenttilain 27 b §:n 1 momentin perusteella Patentti- ja rekisterihallitukselta suomenkielisen käännöksen korjaamista muotoon, jossa suhde on vastannut englanninkielistä alkuperäistä hakemusta eli muotoon 1,1–2,2. Samalla Neste Oyj on suorittanut pykälässä edellytetyn julkaisumaksun.

Patentti- ja rekisterihallitus ei kuuluttanut käännöksen korjauksesta patenttilain 27 b §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla. Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että sen käytäntö on ollut, ettei käännöksen korjaamisesta kuuluteta erikseen, jos asiassa on vireillä väitemenettely. Patentti- ja rekisterihallitus on lausumassaan ilmoittanut, että sen käsitys on ollut, että vaikka käännöksestä ei ole erikseen kuulutettu, korjattu käännös on korvannut alkuperäisen käännöksen ja Patentti- ja rekisterihallitus on käsitellyt patenttivaatimusta sen mukaisesti.

Markkinaoikeus toteaa, että patenttilain 27 b §:n 1 momentin sanamuodon mukaan korjattu käännös korvaa alkuperäisen käännöksen kuulutuksen jälkeen. Näin ollen edellä kuvatussa tilanteessa kyseisen pykälän sanamuodon perusteella korjattu käännös ei ole tullut voimaan, vaikka patentinhaltija sinänsä on suorittanut kaikki ne toimenpiteet, jotka sen olisikin tullut tehdä.

Patentti- ja rekisterihallitus on väitteiden johdosta kumonnut patentin 30.5.2022. Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että se olisi hyväksynyt korjauksen, jos patentti olisi jäänyt voimaan, ja korjaus olisi kuulutettu siinä vaiheessa, kun väitteet olisi hylätty.

Markkinaoikeudessa asiaa käsiteltäessä patenttihakemuksen perusasiakirjana pidetään patenttiasetuksen 21 §:n 1 momentin perusteella alkuperäistä englanninkielistä hakemusta.

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt, että tarkasteltavana oleva patentti on myönnetyssä muodossaan sisältänyt lisättyä materiaalia, koska myönnetyn englanninkielisen patenttivaatimusasetelman suomenkielisen käännöksen patenttivaatimuksissa 17 ja 18 on esitetty, että ”C14–C20-alueen i- ja
n-parafiinien määrien suhde on 1,1–2”, jolle ei ole tukea perusasiakirjassa.

Markkinaoikeus toteaa, että markkinaoikeudessa esitetyn vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksissa 15 ja 16 C14–C20-alueen i ja n-parafiinien määrien suhteeksi on määritelty 1,1–2,2, joten ne vastaavat tältä osin englanninkielistä perusasiakirjaa ja korjattua suomenkielistä käännöstä, mutta eivät alkuperäistä suomenkielistä käännöstä.

Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty. Patenttiasetuksen 19 §:n 1 momentin mukaan patenttivaatimusta ei saa muuttaa siten, että se tulee sisältämään sellaista, mikä ei ilmene asiakirjasta, joka 21 §:n 1 momentin mukaan on perusasiakirja. Edellä kuvatusti englanninkielisestä hakemuksesta, joka on myös patenttiasetuksen 19 §:n 1 momentin tarkoittama perusasiakirja, on käynyt selville suhde 1,1–2,2, joten markkinaoikeus katsoo, että kyseisen suhteen 1,1–2,2 sisältävät nyt käsiteltävänä olevat vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimukset 15 ja 16 eivät sisällä lisättyä materiaalia. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 hyväksymiselle ei siten ole patenttilain 25 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua estettä.

UPM-Kymmene Oyj on lisäksi esittänyt, että patentinhaltijan 17.6.2019 toimittama korjattu suomenkielinen käännös, jonka patenttivaatimuksissa 17 ja 18 mainittujen määrien suhde on korjattu vastaamaan myönnetyissä englanninkielisissä patenttivaatimuksissa 17 ja 18 esitettyä vaihteluväliä 1,1–2,2, on johtanut patenttisuojan laajentumiseen, koska patenttisuoja myönnetyssä muodossa on patenttilain 65 c §:n 1 momentin perusteella käsittänyt vain sen, mikä on ilmennyt sekä myönnetyistä englanninkielisistä että suomenkielisistä patenttivaatimuksista 17 ja 18, eli C14–C20-alueen i- ja
n-parafiinien määrien suhteen vaihteluvälin 1,1–2.

Markkinaoikeus toteaa, että pitää sinänsä paikkansa, että patentti on myönnetty muodossa, jossa patenttilain 65 c §:n 1 momentin perusteella patenttisuoja on käsittänyt vain sen, mikä on ilmennyt sekä käännöksestä että englanninkielisistä asiakirjoista yhdessä eli vaihteluvälin 1,1–2. Hakijan ja Patentti- ja rekisterihallituksen näkemyksen mukaan kyse on ollut suomenkielisessä käännöksessä olleesta kirjoitusvirheestä, joka on voitu korjata patenttilain 27 b §:n 1 momentin perusteella käännöksessä olleena virheenä. Hakija on tehnyt korjaamisesta hakemuksen ja maksanut pykälässä edellytetyn julkaisumaksun, mutta Patentti- ja rekisterihallitus ei ole suorittanut kyseisen pykälän edellyttämää kuuluttamista edellä kuvatuista syistä johtuen. Asiassa on arvioitava, mikä merkitys hakijan ja toisaalta Patentti- ja rekisterihallituksen toimille on asiassa annettava.

Hallintolain 6 §:ssä määritelty luottamuksensuojaperiaate turvaa hallinnossa asioivan perusteltuja odotuksia ja asemaa suhteessa viranomaistoiminnan odottamattomiin ja hallinnossa asioivan kannalta haitallisiin tai muuten epäedullisiin muutoksiin. Oikeuskirjallisuudessa on kuvattu, että asianosaisella on oikeus luottaa siihen, että viranomainen noudattaa sillä olevia velvollisuuksia, muun ohella sitä, että viranomainen toteuttaa lakisääteiset tehtävänsä ja noudattaa lakia (Mäenpää: Hallinto-oikeus, 2023, Luottamuksensuojan kohde, s. 173).

Patentti- ja rekisterihallitus on ilmoittanut käsityksenään, että korjaus on tullut voimaan, kun korjattu käännös on annettu Patentti- ja rekisterihallitukselle ja käännöksen julkaisumaksu maksettu.

Markkinaoikeus toteaa, että käännöksen korjauksen kuuluttaminen on täysin hakijasta riippumaton viranomaisen toimenpide. Hakijalla ei ole mahdollisuutta velvoittaa viranomaista toimimaan tietyllä tavalla. Viranomaisen toiminta on myös ollut johdonmukaisesti sen mukaista, että hakijalla on ollut perusteltu syy luottaa siihen, että se on tehnyt tarpeelliset toimet kyseisen virheen korjaamiseksi.

Mikäli nyt käsiteltävässä asiassa tehdyt myönnettyä patenttia vastaan esitetyt väitteet olisi hylätty, Patentti- ja rekisterihallitus olisi kuuluttanut hakijan väitekäsittelyn aikana toimittaman käännöksen korjauksen, ja se olisi tullut voimaan. Markkinaoikeus katsoo, että mikäli asiassa katsottaisiin, että jo virastoprosessissa tehtyä hyväksyttävää muutosta ei ole oikeus tehdä valitusvaiheessa uudestaan syystä, että viranomainen on jättänyt tekemättä sen velvollisuuksiin kuuluvan kuuluttamisen, asiassa loukattaisiin hakijalla olevaa viranomaisen toimintaan liittyvää luottamuksensuojaa. Lisäksi markkinaoikeus katsoo, että lopputulos olisi hakijan näkökulmasta kohtuuton, sillä se johtaisi siihen, että ne patenttivaatimusasetelmat, jotka sisältävät perusasiakirjan mukaisen suhteen 1,1–2,2, katsottaisiin patenttisuojan laajentamiseksi, vaikka hakija oli tehnyt kaikki käännösvirheen korjaamiseksi siltä edellytettävät toimenpiteet asianmukaisesti.

Tämä tulkinta ei ole myöskään kohtuuton väitteiden tekijöiden taikka kolmansien tahojen näkökulmasta, sillä patenttilain 27 b §:n 2 momentissa säädetty ennakkokäyttöoikeus suojaa sellaisia tahoja, jotka ovat vilpittömässä mielessä käyttäneet keksintöä hyväkseen.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että tilanteessa, jossa hakija esittää markkinaoikeudessa patenttivaatimusasetelman, johon on korjattu käännöksen virhe, jonka hakija on jo patenttilain 27 b §:n 1 momentin mukaisesti korjannut Patentti- ja rekisterihallituksen väitekäsittelyn aikana, vaikkakaan Patentti- ja rekisterihallitus ei ole sitä kuuluttanut vireillä olevan väitemenettelyn johdosta, käännöksen virheen korjaamista ei voida katsoa patenttisuojan laajentamiseksi. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 hyväksymiselle ei siten ole patenttilain 25 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua estettä.

5.1.3 Keksinnöllisyys

Asiassa on vailla erimielisyyttä, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksessa 1 esitetyn dieselpolttoaineseoksen lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D1. UPM-Kymmene Oyj on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukaiselta dieselpolttoaineseokselta puuttuu keksinnöllisyys, kun viitejulkaisun D1 lisäksi otetaan huomioon jokin viitejulkaisuista D7, D11, D12, D13 tai D15.

NEOT Oy on esittänyt, että kyseisen patenttivaatimuksen 1 mukainen dieselpolttoaineseos ei eroa olennaisesti viitejulkaisusta D1 tai D3 yksin tunnetusta tekniikasta.

Markkinaoikeus toteaa, että tarkasteltavana olevassa patentissa esitetyn perusteella patenttivaatimuksessa 1 määritellyllä dieselpolttoaineseoksella on hyvät kylmäominaisuudet, ja se on edullinen valmistaa. Erityisesti mainitun dieselpolttoaineseoksen samepiste on patentissa esitetyn perusteella alhaisempi kuin sen seoskomponentteina olevien mineraalikeskitisleen ja uusiutuvan polttoaineen samepisteiden painotettu keskiarvo.

Viitejulkaisussa D1 on esitetty fossiilista alkuperää olevien dieselpolttoaineiden ja uusiutuvien polttoaineiden seoksia, joiden kylmäominaisuudet ovat paremmat kuin niiden seoskomponenttien. Mainitussa viitejulkaisussa on myös esitetty esimerkkejä seoksista, joiden samepiste on alhaisempi kuin seoskomponenttien samepisteiden painotettu keskiarvo ja joilla on rakenteellista samankaltaisuutta patenttivaatimuksessa 1 määritellyn dieselpolttoaineseoksen kanssa.

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt, että viitejulkaisusta D1 tunnetuista polttoaineseoksista keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi on valittava siinä yleisellä tasolla esitetty seos, jossa on biologista alkuperää olevasta raaka-aineesta vetykäsittelemällä valmistettu uusiutuva polttoainekomponentti ja fossiilista alkuperää oleva dieselkomponentti. UPM-Kymmene Oyj on myös esittänyt, että keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi voidaan valita myös jokin viitejulkaisun D1 taulukossa 7 esitetty polttoaineseos ja erityisesti sellainen seos, jonka dieselkomponenttina on A tai C.

Neste Oyj on esittänyt, että keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi on valittava viitejulkaisun D1 taulukosta 7 dieselkomponenttia E ja palmuöljyä sisältävä polttoaineseos. Asiassa on siten arvioitava, mikä tai mitkä viitejulkaisusta D1 tunnetuista polttoaineseoksista ovat sopivimpia keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohtia.

Markkinaoikeus toteaa, että keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi valitaan tyypillisesti lähintä tekniikan tasoa edustavassa viitejulkaisussa yhdistelmänä, esimerkiksi suoritusmuotona tai esimerkkinä, esitetty piirteiden joukko, josta lähtevällä kehitystyöllä on parhaat edellytykset päätyä ilmeisellä tavalla patenttivaatimuksessa esitettyyn keksintöön.

Tarkasteltavana olevassa patentissa on esitetty keksintöä edustavat esimerkit 1–6 ja vertailuesimerkit 1–5. Esimerkeissä 1–4 polttoaineseoksen koostumus on esitetty sellaisella tarkkuudella, että patenttivaatimuksen 1 sanamuodon voidaan todeta kattavan mainituissa esimerkeissä esitetyt polttoaineseokset. Vastaavasti vertailuesimerkin 1 polttoainekoostumukset on esitetty tarkkuudella, jonka perusteella niiden voidaan todeta jäävän patenttivaatimuksen 1 sanamuodon ulkopuolelle. Viitejulkaisun D1 taulukossa 7 esitetyistä polttoaineseoksista sopiviksi keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdiksi voidaan siten katsoa seokset, joilla on pyritty saavuttamaan sama tekninen vaikutus kuin esimerkkien 1–4 seoksilla ja jotka koostumukseltaan ja ominaisuuksiltaan lähinnä vastaavat kyseisten esimerkkien seoksia.

Esimerkeissä 1–4 on sekoitettu uusiutuvaa komponenttia F, jonka samepiste on ollut -2 °C, ja fossiilista komponenttia, jonka samepiste on ollut -5,5 °C. Vertailuesimerkin 1 selostuksessa on todettu, että mainitussa vertailuesimerkissä käytettyjen uusiutuvan komponentin ja fossiilisen komponentin samepisteiden ero on ollut suurempi kuin 17 °C, mikä on tehnyt kyseisestä esimerkistä vertailuesimerkin. Keksintöä edustavissa esimerkeissä uusiutuvan komponentin ja fossiilisen komponentin samepisteiden eron on siten oltava pienempi kuin 17 °C.

Viitejulkaisun D1 taulukon 7 polttoaineseoksissa uusiutuvana komponenttina on ollut soija- tai palmuöljystä valmistettu polttoainekomponentti. Soijaöljystä valmistetun komponentin samepiste on ollut -1,4 °C ja palmuöljystä valmistetun -15,2 °C. Soijaöljystä valmistettu komponentti on siten samepisteeltään lähempänä tarkasteltavana olevan patentin esimerkeissä 1–4 käytettyä uusiutuvaa komponenttia F kuin palmuöljystä valmistettu. Soijaöljystä valmistetun komponentin isomerointisuhde on ollut 70 painoprosenttia, joka on tarkasteltavana olevan patentin selitysosassa sivulla 7 viimeisessä kappaleessa esitetyllä keksinnön edullisella alueella.

Viitejulkaisun D1 taulukon 7 polttoaineseoksissa fossiilisena komponenttina on puolestaan ollut jokin dieselkomponenteista A–I, joista komponentin B samepiste -4,4 °C on lähimpänä tarkasteltavan patentin esimerkeissä 1–4 käytetyn fossiilisen komponentin samepistettä -5,5 °C. Taulukossa 7 on esitetty dieselkomponentin B ja soijaöljystä valmistetun uusiutuvan komponentin seoksia patenttivaatimuksen 1 kattamissa seossuhteissa 90:10, 50:50 ja 25:75. Kaikilla mainituilla seossuhteilla polttoaineseoksen samepiste on ollut alhaisempi kuin seoskomponenttien samepisteiden painotettu keskiarvo. Viitejulkaisun D1 taulukossa 7 esitetty fossiilisen dieselkomponentin B ja soijaöljystä valmistetun uusiutuvan polttoainekomponentin seoksen on siten katsottava olevan sopiva lähtökohta patenttivaatimuksessa 1 esitetyn dieselpolttoaineseoksen keksinnöllisyyden arvioinnille.

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisussa D1 ei ole esitetty fossiilista komponenttia B ja soijaöljystä valmistettua uusiutuvaa komponenttia sisältävän polttoaineseoksen koostumusta patenttivaatimuksen 1 piirteissä P3 ja P4 esitetyllä tarkkuudella. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen dieselpolttoaineseoksen on siten katsottava eroavan mainitusta tunnetusta polttoaineseoksesta piirteiden P3 ja P4 osalta.

Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko erottavilla piirteillä P3 ja P4 tarkasteltavana olevassa patentissa esitetty tekninen vaikutus, eli saavatko ne aikaan dieselpolttoaineseoksen, jonka samepiste on alhaisempi kuin seoskomponenttien samepisteiden painotettu keskiarvo.

Tarkasteltavana olevan patentin taulukossa 2 esitettyjen tietojen perusteella voidaan määrittää 20, 40, 60 ja 80 tilavuusprosenttia uusiutuvaa polttoainekomponenttia F ja G sisältävien polttoaineseosten C14–C20-alueen n-parafiinien tilavuusprosenteittain yhteenlasketut piirteen P3 mukaiset kokonaismäärät. Tarkasteltavana olevan patentin taulukossa 4 esitettyjen tietojen perusteella voidaan määrittää 20, 40, 60 ja 80 tilavuusprosenttia uusiutuvaa polttoainekomponenttia F ja G sisältävien polttoaineseosten C14–C20-alueen i-parafiinien tilavuusprosenteittain yhteenlasketut kokonaismäärät. Yhdistämällä taulukkojen 2 ja 4 tiedot voidaan niiden perusteella määrittää piirteen P4 mukainen C14–20 alueen isoparafiinien painoprosenttimäärien summan suhde C14–C20 alueen n-parafiinien painoprosenttimäärien summaan.

Tarkasteltavana olevan patentin taulukossa 2 esitettyjen tietojen perusteella voidaan todeta, että 20, 40 ja 60 tilavuusprosenttia uusiutuvaa polttoainekomponenttia F sisältävien polttoaineseosten C14–C20-alueen n-parafiinien kokonaismäärät ovat olleet piirteessä P3 esitetyn vaihteluvälin 10–25 painoprosentin sisällä. Vastaavasti 20, 40, 60 ja 80 tilavuusprosenttia uusiutuvaa polttoainekomponenttia G sisältävien polttoaineseosten C14–C20alueen n-parafiinien kokonaismäärät ovat olleet piirteessä P3 esitetyn vaihteluvälin ulkopuolella. 80 tilavuusprosenttia uusiutuvaa komponenttia F sisältävän polttoaineseoksen n-parafiinien kokonaismäärä C14–C20-alueella on ollut piirteen P3 vaihteluvälin päätepisteitä 10 ja 25 vastaavalla tarkkuudella esitettynä 26 painoprosenttia, joka on hieman mainitun vaihteluvälin ulkopuolella.

Vastaavasti taulukkojen 2 ja 4 tietojen perusteella on todettavissa, että 20, 40, 60 ja 80 tilavuusprosenttia uusiutuvaa komponenttia F sisältävissä polttoaineseoksissa C14–C20-alueen i- ja n-parafiinien määrien suhde on ollut piirteessä P4 esitetyn vaihteluvälin 1,1–2,2 sisällä, kun taas 20, 40, 60 ja 80 tilavuusprosenttia uusiutuvaa komponenttia G sisältävissä polttoaineseoksissa mainittu suhde on ollut piirteessä P4 esitetyn vaihteluvälin ulkopuolella.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että tarkasteltavana olevan patentin esimerkit 1–4, joiden polttoaineseoksissa on käytetty uusiutuvaa komponenttia F, edustavat patenttivaatimuksen 1 mukaisia dieselpolttoaineseoksia ja eroavat vertailuesimerkkien 1–4 seoksista piirteitä P3 ja P4 vastaavien piirteiden osalta. Edellä esimerkissä 4 todettu vähäinen poikkeama (25,52) C14–C20-alueen n-parafiinien määrässä ei anna aihetta arvioida asiaa tältä osin toisin.

Patentin esimerkkien 1–4 ja niitä vastaavien vertailuesimerkkien selostuksesta käy ilmi, että esimerkeissä 1–4 saavutettiin keksinnön mukainen tekninen vaikutus eli polttoaineseoksen samepiste, joka on alhaisempi kuin seoskomponenttien samepisteiden painotettu keskiarvo. Vertailuesimerkeissä kyseinen tekninen vaikutus jäi saavuttamatta. Patentissa esitetyt esimerkit 1–4 ja niitä vastaavat vertailuesimerkit tukevat siten johtopäätöstä, jonka mukaan piirteet P3 ja P4 saavat aikaan keksinnön mukaisen teknisen vaikutuksen, eivätkä kyseisissä piirteissä esitetyt vaihteluvälit siten ole mielivaltaisesti valittuja. Asiaa ei ole aihetta arvioida tältä osin toisin sillä perusteella, että sama tekninen vaikutus voidaan mahdollisesti saavuttaa myös muilla kuin piirteet P3 ja P4 sisältävillä koostumuksilla.

Keksinnön mukainen tekninen vaikutus on tarkasteltavana olevan patentin selitysosassa yhdistetty myös tiettyyn määrään C15–C18-alueen i- ja n-parafiineja. Selitysosassa on lisäksi esitetty keksinnön suoritusmuotoja, joiden piirteissä on täsmällisesti määritelty mainitun alueen i- ja n-parafiinikoostumuksia ja seoskomponenttien samepisteiden eroja. Keksinnön mukainen tekninen vaikutus on esitetty saavutettavan myös kyseisten suoritusmuotojen mukaisilla koostumuksilla.

Keksinnön mukaisten esimerkkien 1–4 koostumukset eroavat niitä vastaavien vertailuesimerkkien koostumuksista myös mainittujen C15–C18-alueen i- ja n-parafiinikoostumuksia ja seoskomponenttien samepisteiden eroja määrittelevien piirteiden osalta. Kyseisiä piirteitä ei ole esitetty patenttivaatimuksessa 1. Patentissa esitetyt esimerkit 1–4 sekä niitä vastaavat vertailuesimerkit voisivat siten tukea myös johtopäätöstä, jonka mukaan keksinnön mukaisen teknisen vaikutuksen saavuttaminen edellyttää piirteitä P3 ja P4 täsmällisemmin määriteltyä koostumusta. Koska asiassa ei kuitenkaan ole tältä osin esitetty muuta näyttöä, asiassa on katsottava tulleen riittävällä tavalla toteennäytetyksi, että piirteet P3 ja P4 saavat aikaan keksinnön mukaisen teknisen vaikutuksen, eli tuottavat dieselpolttoaineseoksen, jonka samepiste on alhaisempi kuin seoskomponenttien samepisteiden painotettu keskiarvo.

Vielä markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisusta D1 keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi valitulla polttoaineseoksella, eli fossiilisen dieselkomponentin B ja soijaöljystä valmistetun uusiutuvan polttoainekomponentin seoksella, on mainitussa viitejulkaisussa esitetyn perusteella myös sen seoskomponenttien samepisteiden painotettua keskiarvoa alhaisempi samepiste. Mainitun seoksen koostumusta ei ole esitetty patenttivaatimuksessa 1 esitetty koostumusta vastaavalla tarkkuudella, joten kokeellisesti ei ole selvitettävissä, onko patenttivaatimuksen 1 mukainen dieselpolttoaineseos mahdollisesti parempi kuin mainittu viitejulkaisusta D1 tunnettu dieselpolttoaineseos. Viimeksi mainittuun dieselpolttoaineseokseen nähden ratkaistavaksi objektiiviseksi tekniseksi ongelmaksi voidaan kuitenkin valita ainakin vaihtoehtoisen dieselpolttoaineseoksen tuottaminen siten, että myös vaihtoehtoisen seoksen samepiste on alhaisempi kuin sen seoskomponenttien samepisteiden painotettu keskiarvo. Kyseisen objektiivisen teknisen ongelman on katsottava tulevan ratkaistuksi patenttivaatimuksen 1 koko laajuudessa.

Asiassa on seuraavaksi arvioitava, olisiko edellä mainittua objektiivista teknistä ongelmaa ratkaisevan alan ammattimiehen ilmeistä muokata viitejulkaisusta D1 keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi valittua fossiilisen dieselkomponentin B ja soijaöljystä valmistetun uusiutuvan polttoainekomponentin seosta siten, että lopputuloksena olisi patenttivaatimuksen 1 kattama dieselpolttoaineseos, kun otetaan huomioon viitejulkaisu D1 kokonaisuudessaan, viitejulkaisun D7, D11, D12, D13 tai D15 edustama muu tekniikan taso ja alan ammattimiehen yleistiedot.

Lähintä tekniikan tasoa edustavassa viitejulkaisussa D1 ei ole tarkasteltu kylmäominaisuuksiltaan edullisten polttoaineseosten sisältämien i- ja n-parafiinien määriä. Kyseisessä viitejulkaisussa ei siten ole myöskään esitetty mitään etua, joka patenttivaatimuksen 1 piirteiden P3 ja P4 mukaisilla i- ja n-parafiinien määrillä voidaan saavuttaa, ja erityisesti kyseisessä viitejulkaisussa ei ole esitetty sellaista, joka ohjaisi alan ammattimiestä ratkaisemaan edellä todetun objektiivisen teknisen ongelman dieselpolttoaineseoksella, jonka C14–C20-alueen i- ja n-parafiinien määrät olisivat piirteiden P3 ja P4 mukaiset. Patenttivaatimuksessa 1 esitetty dieselpolttoaineseos ei siten ole alan ammattimiehelle ilmeinen, kun otetaan huomioon viitejulkaisu D1 yksin.

Viitejulkaisussa D7 on esitetty, että uusiutuvan ja fossiilisen komponentin muodostaman polttoaineseoksen i- ja n-parafiinien määrien suhde on edullisimmin vähintään 1,0, jotta seoksella on hyvät kylmäominaisuudet. Kyseisessä viitejulkaisussa polttoaineseoksen kylmäominaisuudet on ilmaistu suodatettavuuslämpötilan ja jähmepisteen avulla. Samepistettä ei viitejulkaisussa D7 ole tarkasteltu. Kyseisestä viitejulkaisusta ei käy ilmi, että suodatettavuuslämpötilan ja jähmepisteen osalta olisi tavoiteltu tai saavutettu seoskomponenttien painotettua keskiarvoa alhaisempia arvoja. Viitejulkaisussa D7 ei ole esitetty myöskään sellaista, joka ohjaisi alan ammattimiestä tavoittelemaan nimenomaisesti C14–C20-alueen i- ja n-parafiinien määrien suhteen arvoksi vähintään 1,0. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dieselpolttoaineseos ei näin ollen ole alan ammattimiehelle ilmeinen myöskään silloin, kun viitejulkaisun D1 lisäksi otetaan huomioon viitejulkaisu D7.

Viitejulkaisussa D11 on esitetty muun ohella polttoaineita, joiden koostumuksissa on erityisen runsaasti C15–C18-alueen parafiineja ja joiden i ja n-parafiinien määrien suhde sellaisten parafiinien osalta, joiden hiiliketjussa on vähintään 15 hiiliatomia, on vähintään 0,7. Viitejulkaisussa D11 esitettyjen polttoainekoostumusten samepiste on edullisesti -5 °C tai alhaisempi. Mainitun viitejulkaisun taulukon 9 esimerkit 5–8 edustavat kyseisiä polttoainekoostumuksia. Esimerkin 8 mukainen koostumus on fossiilisen komponentin ja uusiutuvan komponentin seos suhteessa 80:20. Esimerkin 8 mukaisen polttoaineseoksen samepiste on ollut -5 °C. Kyseisen esimerkin seoskomponenttien samepisteitä ei ole annettu.

Viitejulkaisusta D11 ei käy ilmi, että polttoaineseoksille olisi tavoiteltu tai saavutettu samepistettä, joka on alhaisempi kuin seoskomponenttien samepisteiden painotettu keskiarvo. Kyseisessä viitejulkaisussa ei ole esitetty myöskään sellaista, joka ohjaisi alan ammattimiestä tavoittelemaan nimenomaisesti C14–C20-alueen i- ja n-parafiinien määrien suhteelle jotakin tiettyä arvoa. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dieselpolttoaineseos ei näin ollen ole alan ammattimiehelle ilmeinen myöskään silloin, kun viitejulkaisun D1 lisäksi otetaan huomioon viitejulkaisu D11.

Viitejulkaisussa D12 on esitetty, että uusiutuvan ja fossiilisen komponentin muodostaman polttoaineseoksen i- ja n-parafiinien määrien suhde on edullisimmin vähintään 0,8. Mainitussa viitejulkaisussa ei ole esitetty, että i- ja n-parafiinien määrien suhteella olisi vaikutusta polttoaineseoksen kylmäominaisuuksiin. Sen sijaan viitejulkaisussa D12 on esitetty, että määrien suhteen liian alhaisella arvolla on haitallinen vaikutus polttoaineen kulutukseen ja pakokaasujen koostumukseen.

Viitejulkaisussa D12 polttoaineseoksen kylmäominaisuudet on ilmaistu suodatettavuuslämpötilan ja jähmepisteen avulla. Samepistettä ei viitejulkaisussa D12 ole tarkasteltu. Kyseisestä viitejulkaisusta ei käy ilmi, että suodatettavuuslämpötilan ja jähmepisteen osalta olisi tavoiteltu tai saavutettu seoskomponenttien painotettua keskiarvoa alhaisempia arvoja. Viitejulkaisussa D12 ei ole esitetty myöskään sellaista, joka ohjaisi alan ammattimiestä tavoittelemaan nimenomaisesti C14–C20-alueen i- ja n-parafiinien määrien suhteelle jotakin tiettyä arvoa. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dieselpolttoaineseos ei näin ollen ole alan ammattimiehelle ilmeinen, kun viitejulkaisun D1 lisäksi otetaan huomioon viitejulkaisu D12.

Viitejulkaisussa D13 on esitetty muun ohella dieselpolttoainekomponentin valmistaminen vetykäsittelemällä esimerkiksi rasvoja tai rasvahappoja sisältävää uusiutuvaa raaka-ainetta. Näin valmistetun dieselkomponentin parafiinit ovat pääasiassa n-parafiineja, ja dieselkomponentin kylmäominaisuuksia voidaan parantaa isomeroimalla n-parafiineja i-parafiineiksi. Isomeroinnista saatua dieselkomponenttia voidaan käyttää polttoaineena joko sellaisenaan tai dieselpolttoaineen seoskomponenttina.

Viitejulkaisussa D13 ei ole esitetty, että piirteiden P3 ja P4 mukaisilla i- ja n-parafiinien määrillä dieselpolttoaineseoksessa voitaisiin saavuttaa jotakin etua. Erityisesti mainitusta viitejulkaisusta ei käy ilmi, että piirteiden P3 ja P4 mukaiset määrät C14–C20-alueen i- ja n-parafiineja sisältävillä seoksilla voitaisiin saavuttaa samepiste, joka on alhaisempi kuin seoskomponenttien samepisteiden keskiarvo. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dieselpolttoaineseos ei näin ollen ole alan ammattimiehelle ilmeinen, kun viitejulkaisun D1 lisäksi otetaan huomioon viitejulkaisu D13.

Viitejulkaisussa D15 on esitetty, että dieselpolttoaine sisältää edullisesti n- ja i-parafiineja, joista jälkimmäiset alentavat dieselpolttoaineen jäätymispistettä. Mainitussa viitejulkaisussa on myös esitetty, että dieselpolttoaineissa käytetyissä tyydyttyneiden hiilivetyjen seoksissa tyypillinen i- ja n-parafiinien painoprosenttien suhde on 0,5–10 ja edullisesti 1–9. Samassa yhteydessä viitejulkaisussa D15 on esitetty, että tyydyttyneessä hiilivetymolekyylissä on tyypillisesti 5–40 hiiliatomia, esimerkiksi 9–30 hiiliatomia.

Viitejulkaisussa D15 ei ole esitetty, että patenttivaatimuksen 1 piirteiden P3 ja P4 mukaisilla C14–C20-alueen i- ja n-parafiinien määrillä olisi jokin vaikutus dieselpolttoaineseoksen ominaisuuksiin ja erityisesti sen kylmäominaisuuksiin. Näin ollen patenttivaatimuksen 1 mukainen dieselpolttoaineseos ei ole alan ammattimiehelle ilmeinen, kun viitejulkaisun D1 lisäksi otetaan huomioon viitejulkaisu D15.

Viitejulkaisussa D3 on esitetty muun ohella menetelmä, jolla dieselpolttoaineen samepiste saadaan haluttuun arvoon. Mainitussa viitejulkaisussa on myös esitetty edellä mainitulla menetelmällä valmistetun uusiutuvan dieselkomponentin ja fossiilisen dieselkomponentin seos, jonka samepiste on ‑20–+10 °C. Viitejulkaisussa D3 ei ole tarkasteltu seoskomponenttien samepisteiden vaikutusta polttoaineseoksen samepisteeseen. Erityisesti kyseisessä viitejulkaisussa ei ole esitetty, että patenttivaatimuksen 1 piirteiden P3 ja P4 mukaisilla C14–C20-alueen i- ja n-parafiinien määrillä olisi jokin vaikutus dieselpolttoaineseoksen kylmäominaisuuksiin ja erityisesti sen samepisteeseen. Näin ollen patenttivaatimuksen 1 mukainen dieselpolttoaineseos ei ole alan ammattimiehelle ilmeinen viitejulkaisusta D3 yksin tunnettuun nähden.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että patenttivaatimuksen 1 mukainen dieselpolttoaineseos eroaa olennaisesti viitejulkaisusta D1 tai D3 yksin taikka viitejulkaisujen D1 ja D7, D11, D12, D13 tai D15 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta. Vastaavilla perusteilla myös patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä ja patenttivaatimuksen 15 ja 16 mukainen käyttö eroavat olennaisesti mainitusta tunnetusta tekniikasta. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 hyväksymiselle ei siten ole patenttilain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua estettä.

5.2 Johtopäätös

Asiassa esitetyn perusteella tarkasteltavana olevan patentin pysyttämiselle voimassa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 mukaisessa muodossa ei ole patenttilain 25 §:n 1 momentin 1, 2, 3 tai 4 kohdassa tarkoitettua estettä. Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalainen päätös on siten kumottava, ja asia on palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin pysyttämiseksi voimassa mainitun patenttivaatimusasetelman mukaisessa muodossa.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin numero FI 127307 pysyttämiseksi voimassa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 mukaisessa muodossa.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Jaakko Ritvala sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.