MAO:638/2025
Päätös, josta valitetaan
Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 30.5.2024 hylätä patenttia numero FI 129698 vastaan tehty väite (liite 1)
Asian tausta
UPM-Kymmene Corporation on 24.3.2016 hakenut suomalaista patenttia keksinnölle nimeltä ”Menetelmä ja järjestelmä polttoainekomponenttien tuottamiseksi”. Patenttihakemus on Patentti- ja rekisterihallituksessa saanut numeron FI 20165253. Mainittu patenttihakemus on erotettu jakamalla patenttihakemuksesta numero FI 20115217, jonka tekemispäivä on ollut 3.3.2011 ja etuoikeuspäivä 26.11.2010.
Patentti- ja rekisterihallitus on 30.6.2022 myöntänyt edellä ensin mainitusta patenttihakemuksesta patentin numero FI 129698.
Neste Oyj on 31.3.2023 tehnyt väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut sen kumoamista kokonaisuudessaan.
Patentti- ja rekisterihallitus on 30.5.2024 tekemällään päätöksellä hylännyt väitteen ja pysyttänyt patentin voimassa myönnetyssä muodossaan.
Neste Oyj on valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Neste Oyj (jäljempänä myös ”Neste”) on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja kumoaa patentin numero FI 129698 kokonaisuudessaan.
Perusteet
Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti katsonut, etteivät myönnetyn patenttivaatimusasetelman (jäljempänä myös ”ensisijainen patenttivaatimusasetelma”) patenttivaatimukset 1, 13, 16, 23 ja 24 käsitä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta.
Perusasiakirjan patenttivaatimusta 1 on muutettu lisäämällä siihen piirteet P3 (missä haihdutus toteutetaan kahdessa, kolmessa tai useammassa haihdutusvaiheessa), P4 (ensimmäisen haihdutusvaiheen tuote haihdutetaan toisessa haihdutusvaiheessa) ja P5 (poistetut kevyet komponentit kierrätetään takaisin haihdutusyksikköön tai jatkojalostetaan). Patenttivaatimuksen 1 piirre ”kondensaatti syötetään toiseen haihdutusvaiheeseen” on lisäksi muutettu muotoon ”tuote haihdutetaan toisessa haihdutusvaiheessa”.
Hakemusvaiheessa on esitetty, että tuki piirteelle P3 olisi löydettävissä perusasiakirjan selitysosan sivun 7 riveiltä 33–34 ja sivun 8 riviltä 7. Kyseisissä kohdissa on käsitelty suoritusmuotoja, joissa haihdutus on kaksi- tai kolmivaiheinen tietyssä paineessa ja lämpötilassa. Toisessa haihdutusvaiheessa suoritetaan pienpoisto ensimmäisen haihdutusvaiheen tuotteesta, joka kyseisessä kohdissa esitetyissä suoritusmuodoissa on ollut ensimmäisen haihdutusvaiheen konsentraatti. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimusta 1 ei ole rajoitettu kaksi- tai kolmivaiheiseen haihdutukseen, vaan kyseiseen patenttivaatimukseen on valittu kolme vaihtoehtoa perusasiakirjan patenttivaatimuksen 2 neljä vaihtoehtoa sisältävältä listalta. Patenttivaatimusta 1 ei myöskään ole rajoitettu pienpoistoon eikä mainitussa selityksen kohdassa esitettyihin prosessiolosuhteisiin.
Väitekäsittelyvaiheessa on esitetty, että tuki piirteelle P3 olisi löydettävissä perusasiakirjan patenttivaatimuksesta 12. Kyseisessä patenttivaatimuksessa on esitetty, että haihdutuksessa on enemmän kuin yksi haihdutusvaihe ja että kevyet komponentit poistetaan ensimmäisessä haihdutusvaiheessa. Patenttivaatimuksessa 1 ei ole rajoittavaa piirrettä, jonka mukaan kevyet komponentit poistetaan ensimmäisessä haihdutusvaiheessa. Patenttivaatimuksen 1 piirre P3 on siten perusasiakirjassa esitetty erottamattomasti sellaisten piirteiden yhteydessä, jotka eivät sisälly patenttivaatimukseen 1, joten kyseinen piirre on saanut patenttivaatimuksen 1 käsittämään sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta.
Tuen piirteelle P4 on esitetty löytyvän perusasiakirjan patenttivaatimuksista 11 ja 12 sekä selitysosan sivun 9 riveiltä 4–6, sivun 7 riviltä 34, sivun 8 riviltä 7 ja sivun 3 riveiltä 28–33. Asiassa on lisäksi esitetty, että ilmaisuja ”tuote” ja ”kondensaatti” on käytetty perusasiakirjassa rinnakkain.
Ilmaisu ”kondensaatti” tarkoittaa haihdutuksen yhteydessä materiaalia, joka on muuttunut kaasumaiseen muotoon haihtumalla ja sen jälkeen kondensoitunut. Kyseinen ilmaisu ei viittaa konsentraattiin, joka myös on haihduttimesta saatava tuote. Perusasiakirjasta on löydettävissä tuki vain ensimmäisen haihdutusvaiheen nestemäisen tuotteen haihduttamiselle toisessa vaiheessa. Piirteen P4 yleistäminen ensimmäisen haihdutusvaiheen tuotteen haihduttamiseksi toisessa vaiheessa on siten saanut patenttivaatimuksen 1 käsittämään sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta.
Tuen piirteelle P5 on esitetty löytyvän perusasiakirjan sivun 4 riveiltä 12–14, sivun 7 riveiltä 8–11 ja perusasiakirjan patenttivaatimuksesta 11. Piirteessä P5 on esitetty kaksi sivulla 4 mainituista kolmesta kevyiden komponenttien käsittelyvaihtoehdosta. Koska piirteessä P3 esitetty haihdutusvaiheiden määrä on valittu perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 2 esitetyltä listalta, piirteet P3 ja P5 on valittu kahdelta eri listalta, eikä kyseisten piirteiden yhdistelmä käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta.
Perusasiakirjan patenttivaatimuksesta 11 ja sivun 7 riveiltä 8–11 käy ilmi vain ensimmäisestä haihdutusvaiheesta poistettavien kevyiden komponenttien jatkokäsittelyvaihtoehdot. Piirteessä P5 kevyitä komponentteja ei ole rajoitettu ensimmäisestä haihdutusvaiheesta saataviin kevyisiin komponentteihin. Sivun 4 riveiltä 12–14 ei käy ilmi kevyiden komponenttien kierrätystä takaisin haihdutusyksikköön. Patenttivaatimuksen 1 piirre P5 käsittää siten itsessään sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta.
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 16 viittaa patenttivaatimukseen 13. Ensin mainittu vastaa perusasiakirjan patenttivaatimusta 17, joka on viitannut perusasiakirjan patenttivaatimukseen 15 tai 16. Perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 17 on määritelty järjestelmä, joka käsittää kaksi vetykäsittelyreaktoria ja tiettyä katalyyttiä. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 16 kohdistuu järjestelmään, jonka katalyyttiä ei ole määritelty. Näin ollen ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 16 käsittää sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta.
Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään myös virheellisesti katsonut, että myönnetyssä patenttivaatimuksessa 1 esitetyn keksinnön selitys on niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Patenttivaatimus 1 kattaa useita toimimattomia suoritusmuotoja, eikä alan ammattimies pysty käyttämään keksintöä patenttivaatimuksen 1 koko laajuudessa.
Kevyiden komponenttien poistamista ensimmäisessä haihdutusvaiheessa ei ole esitetty patenttivaatimuksessa 1 vaan patenttivaatimuksessa 11. Patentin selitysosassa on esitetty viitejulkaisusta D13 tunnettu prosessi, josta selitysosassa on todettu, että sen saanto on heikko. Patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä ei siten saavuteta keksinnön tavoitetta. Patenttivaatimuksessa 1 ei ole esitetty haihdutusvaiheiden reaktio-olosuhteita tai vetykäsittelykatalyyttiä, joten keksintöä ei ole kyseisessä patenttivaatimuksessa esitetty riittävällä tarkkuudella.
Patentin selityksen ja esimerkkien perusteella patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on tarkoitettu mäntyöljyn, erityisesti raakamäntyöljyn, käsittelyyn. Raaka-ainetta ei kuitenkaan ole patenttivaatimuksessa 1 rajoitettu mäntyöljyyn, vaan raaka-aineeksi on määritelty laajasti biologista alkuperää oleva materiaali.
Patenttivaatimuksissa 5 ja 6 on esitetty pitkä mahdollisten raaka-aineiden luettelo. Luettelossa on sellaisia, jotka eivät sovellu patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän raaka-aineeksi. Esimerkiksi hiivaperäiset yhdisteet ovat pääasiassa etanolia, jonka vetykäsittely tuottaa etaanin ja veden seosta, eikä menetelmän tuotteena siten ole mahdollista saada nestemäisiä hiilivetyjä. Rasvahappojen metallisuolat eivät puolestaan ole haihtuvia yhdisteitä, joten niitä ei voi puhdistaa keksintöä edustavissa esimerkeissä selostetulla tavalla. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei myöskään sovellu kalaöljyjen käsittelyyn, koska ne hajoavat lämmön vaikutuksesta haihdutusvaiheessa. Patentissa ei ole esitetty koetuloksia muista raaka-aineista kuin mäntyöljystä, joten ei ole uskottavaa, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä soveltuu muiden raaka-aineiden käsittelyyn.
Patentissa esitetyn mukaan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä toimii, kun raaka-aineena on raakamäntyöljy ja katalyyttinä HW-katalyytti, mutta ei esimerkiksi silloin, kun puhdistetulle raakamäntyöljylle suoritetaan vain vetypelkistys käyttämällä NiMo-katalyyttiä. Sopivan katalyytin valinta on siten olennainen osa patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteutusta, mutta patentti ei lainkaan opasta oikean katalyytin valinnassa, joten katalyytin valinta edellyttää alan ammattimieheltä runsaasti lisäkokeita, eikä katalyytti siten ole valittavissa ilman kohtuutonta vaivaa.
Patenttivaatimuksessa 13 ei ole esitetty virtausyhteyttä, joka yhdistäisi haihdutusyksikön, josta kevyet komponentit poistetaan, toiseen haihdutusyksikköön tai jatkojalostukseen, joten kyseisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä ei pysty kierrättämään kevyitä komponentteja takaisin haihdutusyksikköön. Alan ammattimies ei näin ollen pysty toteuttamaan patenttivaatimuksen 13 mukaista järjestelmää kyseisen patenttivaatimuksen koko laajuudessa.
Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään lisäksi virheellisesti katsonut, että patenttivaatimuksissa 1 ja 13 esitetty keksintö on uusi viitejulkaisusta D16 tunnettuun nähden ja että patenttivaatimuksissa 23 ja 24 esitetty keksintö on uusi, koska patenttivaatimuksessa 1 esitetty keksintö on uusi. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on tunnettu viitejulkaisun D16 kuvasta 1.
Patenttivaatimuksen 1 piirteet P2 (haihdutetaan biologista alkuperää oleva materiaali epäpuhtauksien poistamiseksi, jolloin syntyy puhdistettua biologista materiaalia), P3 (haihdutus toteutetaan kahdessa, kolmessa tai useammassa haihdutusvaiheessa), P4 (ensimmäisen haihdutusvaiheen tuote haihdutetaan toisessa haihdutusvaiheessa) ja P5 (poistetut kevyet komponentit kierrätetään takaisin haihdutusyksikköön tai jatkojalostetaan) käyvät epäsuorasti ilmi viitejulkaisusta D16, koska kyseisestä viitejulkaisusta tunnetussa menetelmässä käytetään raaka-aineena mäntyöljyn rasvahappojaetta (Tall Oil Fatty Acids, TOFA), joka on runsaasti rasvahappoja sisältävä mäntyöljyn tislauksen päätuote. Mäntyöljyn rasvahappojae saadaan tislaamalla eli haihduttamalla raakamäntyöljyä (Crude Tall Oil, CTO) vähintään kahdessa haihdutusvaiheessa siten, että ensimmäisen haihdutusvaiheen tuotetta haihdutetaan toisessa haihdutusvaiheessa. Valmistusprosessi on esitetty viitejulkaisuissa D4, D4-1, D4-2, D4-3 ja D4-4.
Patenttivaatimuksen 1 piirteessä P5 esitettyä kevyiden komponenttien jatkojalostamista on tulkittava laajasti. Kyseinen ilmaisu kattaa esimerkiksi kevyiden komponenttien polttamisen.
Viitejulkaisun D16 kuvan 1 menetelmässä biologista alkuperää oleva materiaali, esimerkiksi TOFA, johdetaan ensimmäiselle HDO-katalyyttipedille, johon johdetaan myös kondensoituja hiilivetyjä kierrätysvirtana. Kierrätettyä vetyä sekoitetaan kierrätysvirtaan ja biologista alkuperää olevaan materiaaliin. Patenttivaatimuksen 1 piirre P6 sisältyy siten viitejulkaisun D16 kuvan 1 menetelmään.
Viimeisen HDO-katalyyttipedin jälkeen poistettua kaasuvirtaa jäähdytetään ja osin kondensoidaan prosessiyksikössä veden ja puhdistetun vetykaasun erottamiseksi. Jäljelle jäänyt, myös kevyet hiilivedyt sisältävä virta poistetaan prosessiyksiköstä, ja kondensoidut hiilivedyt palautetaan kierrätysvirtoina katalyyttipedeille. Kondensoidut hiilivedyt ovat kaasumaisten yhdisteiden ja hiilivety-yhdisteiden erotuksesta saatavia nestemäisiä hiilivety-yhdisteitä. Patenttivaatimuksen 1 piirre P7 sisältyy siten viitejulkaisun D16 kuvan 1 menetelmään.
Viitejulkaisun D16 kuvan 1 menetelmässä HDO-vaiheen tuote johdetaan isomerointikatalyyttipedille, josta saatu tuotevirta erotusvaiheeseen, jossa erotetaan kevyet komponentit, raskaat komponentit ja biodieseltuotteen muodostavat hiilivedyt. Patenttivaatimuksen 1 piirre P8 sisältyy siten viitejulkaisun D16 kuvan 1 menetelmään.
Patenttivaatimuksen 1 piirteen P9 mukaan osa erotuksesta tai fraktioinnista saaduista nestemäisistä hiilivety-yhdisteistä kierrätetään takaisin vetykäsittelyyn. Kyseinen piirre kattaa suoritusmuodon, jossa kaasu–neste-erotuksesta saadusta kaasumaisesta virrasta kondensoimalla erotettuja nestemäisiä hiilivetyjä kierrätetään takaisin vetykäsittelyyn. Viitejulkaisun D16 kuvan 1 menetelmässä tällä tavalla saatuja nestemäisiä hiilivetyjä palautetaan vetykäsittelyyn. Kyseisestä viitejulkaisusta käy myös ilmi tuotteena saadun hiilivetykomponentin kierrättäminen takaisin syöttöön vetykäsittelyreaktioiden eksotermisen luonteen hallitsemiseksi, joten myös patenttivaatimuksen 1 piirre P9 sisältyy viitejulkaisusta D16 tunnettuun menetelmään.
Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän kaikki piirteet käyvät suoraan tai epäsuorasti ilmi viitejulkaisusta D16, joten kyseinen menetelmä ei ole uusi viitejulkaisusta D16 tunnettuun menetelmään nähden. Patenttivaatimuksen 13 mukaisen järjestelmän kaikki piirteet käyvät vähintään epäsuorasti ilmi viitejulkaisusta D16, joten myöskään kyseinen järjestelmä ei ole uusi viitejulkaisusta D16 tunnettuun järjestelmään nähden.
Patenttivaatimuksissa 23 ja 24 niiden valmistusmenetelmän avulla määritellyt polttoainekomponentit ovat koostumukseltaan samoja kuin millä tahansa puhdistusmenetelmällä puhdistettua biologista materiaalia katalyyttisesti vetykäsittelemällä saadut polttoainekomponentit. Kyseisten patenttivaatimusten mukaiset polttoainekomponenttien käytöt ovat tunnettuja viitejulkaisuista D1, D3, D5, D9, D10, D12, D13 ja D16, joten myös niiltä puuttuu uutuus.
Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään vielä virheellisesti katsonut, että patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään nähden lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D13 ja että kyseinen menetelmä on keksinnöllinen viitejulkaisusta D13 tunnettuun menetelmään nähden.
Viitejulkaisussa D16 on esitetty patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään nähden samaan tarkoitukseen kehitetty menetelmä, joten kyseinen viitejulkaisu sopii edustamaan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa. Viitejulkaisusta D16 tunnetaan myös enemmän patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään nähden samoja olennaisia piirteitä kuin valituksenalaisessa päätöksessä lähimmäksi tekniikaksi katsotusta viitejulkaisusta D13, koska piirre P9 ei käy ilmi viimeksi mainitusta viitejulkaisusta. Viitejulkaisu D16 edustaa siten lähempää tekniikan tasoa kuin D13.
Patenttivaatimuksen 1 menetelmän vaihe a) eli piirteet P2, P3, P4 ja P5 eivät käy suoraan ilmi viitejulkaisusta D16. Patentissa on esitetty, että kyseiset piirteet tuottavat puhdistetun biologista alkuperää olevan materiaalin, joka ei sisällä vetykäsittelykatalyytin deaktivoitumista aiheuttavia epäpuhtauksia, kuten metalleja. Viitejulkaisusta D16 tunnetun vetykäsittelymenetelmän raaka-aine on TOFA, jota viitejulkaisuista D4, D4-1, D4-2, D4-3 ja D4-4 ilmenevien alan ammattimiehen yleistietojen mukaan saadaan haihduttamalla raakamäntyöljyä vähintään kahdessa haihdutusvaiheessa, joista ensimmäisen tuote haihdutetaan toisessa haihdutusvaiheessa, ja poistetut kevyet komponentit kierrätetään takaisin haihdutusyksikköön tai jatkojalostetaan. Patentin selityksessä esitetyn perusteella patenttivaatimuksen 1 piirteissä P2, P3, P4 ja P5 tarkoitettu haihduttaminen kattaa muun ohella tislauksen. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten ole keksinnöllinen viitejulkaisusta D16 tunnetun menetelmän ja alan ammattimiehen yleistietojen yhdistelmään nähden.
Patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä eroaa viitejulkaisusta D16 tunnetusta järjestelmästä enintään haihdutusyksikön osalta, joten ensin mainitun järjestelmän tekninen vaikutus viimeksi mainittuun järjestelmään nähden on sama kuin patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän tekninen vaikutus viitejulkaisusta D16 tunnettuun menetelmään nähden. Patenttivaatimuksen 13 mukaiselta järjestelmältä puuttuu siten keksinnöllisyys viitejulkaisusta D13 tunnetun järjestelmän ja alan ammattimiehen yleistietojen yhdistelmään nähden samoilla perusteilla kuin patenttivaatimuksen 1 mukaiselta menetelmältä.
Patenttivaatimuksissa 23 ja 24 niiden valmistusprosessin avulla määritellyt polttoainekomponentit eivät ole uusia, joten niiden käyttökään ei ole uusi. Kyseisten patenttivaatimusten mukainen käyttö ei voi olla myöskään keksinnöllistä viitejulkaisusta D16 tunnetun tekniikan ja alan ammattimiehen yleistietojen yhdistelmään nähden.
Viitejulkaisusta D13 tunnetun menetelmän raaka-aineena käytetään muun ohella mäntyöljyä, josta on poistettu piki (depitched tall oil). Alan ammattimies tietää viitejulkaisusta D4, D4-1 ja D4-4 ilmenevien yleistietojensa perusteella, että viitejulkaisun D13 esimerkin 1 suorittaminen edellyttää vedenpoistohaihdutusta ennen pienpoistohaihdutusta. Vedenpoistossa poistuu myös muita kevyitä komponentteja. Kevyiden komponenttien kierrätys takaisin haihdutusvaiheeseen tai jatkojalostukseen kuuluu myös alan ammattimiehen yleistietoihin. Viitejulkaisusta D13 käy siten vähintään epäsuorasti ilmi patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän vaiheet a)–d) eli piirteet P2–P8, joten patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D13 tunnetusta menetelmästä piirteen P9 osalta.
Viitejulkaisun D13 esimerkeissä 4, 5 ja 6 on vetykäsitelty sellaisenaan elintarvikerasvajätettä ja talia, jotka ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 6 mukaan ovat patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän mahdollisia raaka-aineita. Hiilivetysaanto on ollut erinomainen, mikä osoittaa, ettei patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tuota näillä raaka-aineilla mitään etua vaan haittaa, koska puhdistusvaiheissa syntyy aina hävikkiä.
Mikäli patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän katsottaisiin eroavan viitejulkaisusta D13 tunnetusta menetelmästä piirteen P9 lisäksi myös piirteiden P2–P5 osalta, keksinnöllisyyttä voidaan tarkastella osaongelmatarkastelun avulla, koska mainituilla piirteillä ei ole synergististä vaikutusta. Piirteiden P2–P5 tekninen vaikutus on saada aikaan puhdistettu orgaanista alkuperää oleva materiaali, joka ei sisällä vetykäsittelykatalyyttiä deaktivoivia epäpuhtauksia. Tämän teknisen vaikutuksen aikaansaaminen piirteillä P2–P5 on alan ammattimiehelle ilmeistä tämän yleistietojen perusteella.
Piirteen P9 tekninen vaikutus on eksotermisen vetykäsittelyreaktion rajoittaminen ja katalyyttikerroksen lämpötilan kontrolloitu alentaminen, joten kyseisen piirteen ratkaisemana objektiivisena teknisenä osaongelmana on mainitun teknisen vaikutuksen aikaansaaminen. Viitejulkaisussa D16 on esitetty, että tuotteena saatu hiilivetykomponentti voidaan kierrättää takaisin syöttöön vetykäsittelyreaktioiden eksotermisen luonteen kontrolloimiseksi. Viitejulkaisussa D16 on siten esitetty mainitun objektiivisen teknisen osaongelman ratkaiseminen piirteellä P9. Vastaava on esitetty myös viitejulkaisussa D12, joten alan ammattimiehen on viitejulkaisun D16 tai D12 esitetyn perusteella ilmeistä lisätä piirre P9 viitejulkaisusta D13 tunnettuun menetelmään. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten ole keksinnöllinen viitejulkaisun D13 ja yleistietojen sekä viitejulkaisun D16 tai D12 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden. Vastaavilla perusteilla myöskään patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä ei ole keksinnöllinen kyseiseen tunnettuun tekniikkaan nähden.
Viitejulkaisussa D13 esitetty tuote on dieselin setaaniluvun parantaja, joten patenttivaatimusten 23 ja 24 sisältö on tunnettu kyseisestä viitejulkaisusta siltä osin kuin se eroaa patenttivaatimuksen 1 sisällöstä. Patenttivaatimusten 23 ja 24 mukainen käyttö ei siten ole keksinnöllinen viitejulkaisun D13 ja yleistietojen sekä viitejulkaisun D16 tai D12 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.
Viitejulkaisusta D3 käy ilmi dieseltuotteen valmistaminen mäntyöljyä vetykäsittelemällä patenttivaatimuksen 1 piirteen P6 mukaisesti. Viitejulkaisusta D3 tunnetussa menetelmässä voidaan käyttää myös muita biologista alkuperää olevia raaka-aineita. Kyseiseen menetelmään sisältyy lisäksi piirteen P7 mukainen erotus (separator), piirteen P8 mukainen fraktiointi (stripper-tyyppinen haihdutin) kevyisiin komponentteihin ja dieseltuotteeseen sekä piirteen P9 mukainen tuotteen kierrätys takaisin vedytysreaktoriin. Myös viitejulkaisu D3 edustaa siten patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään nähden läheistä tekniikan tasoa, koska siitä tunnettu menetelmä eroaa patenttivaatimuksen 1 mukaisesta menetelmästä vain haihdutusvaiheen a) eli piirteiden P2–P5 osalta.
Patentissa esitetyn perusteella piirteiden P2–P5 tekninen vaikutus on saada aikaan puhdistettu biologista alkuperää oleva materiaali, jossa ei ole katalyytin deaktivoitumista aiheuttavia epäpuhtauksia. Kyseisillä piirteillä ei kuitenkaan ole mainittua teknistä vaikutusta patenttivaatimuksen 1 koko laajuudessa, koska mahdollisten raaka-aineiden joukko on suuri ja sisältää myös raaka-aineita, esimerkiksi patenttivaatimuksessa 5 mainitut metallisuolat, jotka väistämättä deaktivoivat vetykäsittelykatalyyttejä.
Patentissa ei ole vertailuesimerkkejä, jotka osoittaisivat piirteiden P2–P5 mukaisen monivaiheisen haihdutuksen olevan parempi kuin jokin muu puhdistusmenetelmä. Lisäksi patentissa esitetyn perusteella haihdutusvaihe ei ole tarpeen kaikilla patenttivaatimuksen 1 kattamilla raaka-aineilla, esimerkiksi eläinrasvoilla. Patentin esimerkit osoittavat, että haihdutusvaiheiden määrän kasvattaminen huonontaa haihdutusvaiheen saantoa. Ratkaistavana objektiivisena teknisenä ongelmana on siten saada aikaan viitejulkaisussa D3 esitetylle vaihtoehtoinen tapa puhdistaa biologista alkuperää oleva materiaali ennen sen vetykäsittelyä.
Viitejulkaisussa D3 on esitetty, että mäntyöljyn sisältämät epäpuhtaudet, kuten alkalimetallit, poistetaan yleensä esikäsittelyvaiheessa. Raakamäntyöljyn käsittely piirteiden P2–P5 mukaisesti kuuluu alan ammattimiehen viitejulkaisusta D4, D4‑1, D4-2, D-3 ja D4-4 ilmeneviin yleistietoihin. Alan ammattimies olisi siten yleistietojensa perusteella lisännyt viitejulkaisusta D3 tunnettuun menetelmään piirteiden P2–P5 mukaisen haihdutusvaiheen ja päätynyt siten patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään. Vastaavilla perusteilla myös patenttivaatimuksen 13 mukaiselta järjestelmältä puuttuu keksinnöllisyys viitejulkaisusta D3 tunnetun tekniikan ja alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluvan tekniikan yhdistelmään nähden.
Viitejulkaisussa D3 esitetty tuote on dieselpolttoainetta, joten patenttivaatimusten 23 ja 24 sisältö on tunnettu kyseisestä viitejulkaisusta siltä osin kuin se eroaa patenttivaatimuksen 1 sisällöstä. Patenttivaatimusten 23 ja 24 mukainen käyttö ei siten ole keksinnöllinen viitejulkaisusta D3 tunnetun tekniikan ja alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluvan tekniikan yhdistelmään nähden.
Viitejulkaisusta D5 käy ilmi menetelmä raakamäntyöljyn konvertoimiseksi dieselpolttoaineeksi. Kyseisessä viitejulkaisussa on nimenomaisesti esitetty patenttivaatimuksen 1 piirteet P1–P6. Piirteet P7 ja P8 käyvät epäsuorasti ilmi viitejulkaisusta D5, joten patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D5 tunnetusta menetelmästä piirteen P9 osalta. Patenttivaatimuksen 1 mukaiselta menetelmältä puuttuu keksinnöllisyys kyseisen viitejulkaisun ja viitejulkaisun D16 tai D12 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta samoilla perusteilla kuin siltä puuttuu keksinnöllisyys viitejulkaisujen D13 ja D16 tai D12 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.
Alan ammattimiehelle on ilmeistä rakentaa patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi. Patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä ei siten ole keksinnöllinen viitejulkaisusta D5 tunnetun tekniikan ja alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluvan tekniikan taikka viitejulkaisusta D16 tai D12 tunnetun tekniikan yhdistelmään nähden.
Viitejulkaisussa D5 esitetty tuote on dieselalueen polttoainekoostumus, joten patenttivaatimusten 23 ja 24 sisältö on tunnettu kyseisestä viitejulkaisusta siltä osin kuin se eroaa patenttivaatimuksen 1 sisällöstä. Patenttivaatimusten 23 ja 24 mukainen käyttö ei siten ole keksinnöllinen viitejulkaisusta D5 tunnetun tekniikan ja alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluvan tekniikan taikka viitejulkaisusta D16 tai D12 tunnetun tekniikan yhdistelmään nähden.
Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D1 tunnetusta menetelmästä puhdistusvaiheen eli piirteiden P2–P5 osalta, ja patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä kyseisestä viitejulkaisusta tunnetusta järjestelmästä haihdutusyksikön osalta. Itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty menetelmä ja järjestelmä eivät siten ole keksinnöllisiä viitejulkaisusta D1 tunnetun tekniikan ja alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluvan tekniikan yhdistelmään nähden samoilla perusteilla kuin ne eivät ole keksinnöllisiä viitejulkaisusta D3 tunnetun tekniikan ja alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluvan tekniikan yhdistelmään nähden.
Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto
Valituksenalaisella päätöksellä voimassa pysytetyn patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksissa esitetty keksintö on uusi ja keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi viitejulkaisuista D1–D20. Keksinnön selitys on niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Itsenäiset patenttivaatimukset eivät sisällä lisättyä materiaalia, mutta epäitsenäinen patenttivaatimus 16 käsittää sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta.
Viitejulkaisussa D16 ei ole esitetty biologista alkuperää olevan materiaalin puhdistusta haihduttamalla kahdessa, kolmessa tai sitä useammassa vaiheessa. Kyseisestä viitejulkaisusta tunnetun menetelmän raaka-aine on TOFA, joka on peräisin raakamäntyöljyn perinteisestä fraktiointitislauksesta, joka ei vastaa patenttivaatimuksen 1 piirteissä P3–P5 esitettyä puhdistusta haihduttamalla. Viitejulkaisussa D16 ei ole myöskään esitetty järjestelmää, jossa on kaksi, kolme tai sitä useampaa haihdutinta käsittävä haihdutusyksikkö.
Patenttivaatimuksissa 23 ja 24 esitetyllä menetelmällä valmistetut polttoainekomponentit ovat erotettavissa viitejulkaisuista D1, D3, D5, D9, D10, D12 ja D16 tunnetuista polttoainekomponenteista, joten kyseisten vaatimusten mukainen käyttö on uusi mainituista julkaisuista tunnettuun nähden.
Viitejulkaisusta D16 tunnettu menetelmä eroaa patenttivaatimuksen 1 mukaisesta menetelmästä siten, että kyseinen viitejulkaisu yksin tai yhdistettynä alan ammattimiehen yleistietoihin ei ohjaa mainitun patenttivaatimuksen piirteiden P2–P5 mukaiseen haihdutusvaiheeseen. Näin ollen viitejulkaisu D16 ei edusta patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa, vaan lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D13. Itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö on keksinnöllinen viitejulkaisusta D16 tunnetun tekniikan ja alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluvan tekniikan yhdistelmään nähden.
Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D13 tunnetusta menetelmästä piirteissä P3–P5 esitetyn monivaiheisen haihdutuksen osalta. Viitejulkaisu D13 yksin tai yhdistettynä viitejulkaisuun D16 tai D12 ei ohjaa mainittujen piirteiden mukaiseen monivaiheiseen haihdutukseen. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä ja patenttivaatimusten 23 ja 24 mukainen käyttö ovat siten keksinnöllisiä mainituista viitejulkaisuista tunnettuun tekniikkaan nähden.
Viitejulkaisu D3 yksin tai yhdessä alan ammattimiehen yleistietojen kanssa ei ohjaa suorittamaan monivaiheista haihdutusta patenttivaatimuksen 1 piirteiden P2–P5 mukaisesti. Itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö on siten keksinnöllinen viitejulkaisusta D3 tunnetun tekniikan ja alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluvan tekniikan yhdistelmään nähden.
Viitejulkaisu D5 ei esitä patenttivaatimuksen 1 piirteiden P3–P5 mukaisia haihdutusvaiheita yhtenä kokonaisuutena. Kyseisessä viitejulkaisussa ei myöskään ole esitetty patenttivaatimuksen 1 piirteitä P6–P9 yhdessä haihdutusvaiheiden kanssa. Itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö on keksinnöllinen viitejulkaisujen D5 ja D16 tai D12 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.
Viitejulkaisussa D1 esitetty yksin tai yhdistettynä alan ammattimiehen yleistietoihin ei ohjaa menetelmään, jossa on patenttivaatimuksen 1 piirteiden P3–P5 mukainen haihdutusvaihe. Itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö on siten keksinnöllinen viitejulkaisusta D1tunnetun tekniikan ja alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluvan tekniikan yhdistelmään nähden.
UPM-Kymmene Corporationin vastaus
Vaatimukset
UPM-Kymmene Corporation (jäljempänä myös ”UPM”) on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.
Toissijaisesti UPM-Kymmene Corporation on vaatinut, että markkinaoikeus muuttaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaista päätöstä ja pysyttää patentin numero FI 129698 voimassa jonkin vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1–6 mukaisessa muutetussa muodossa, mitkä vaatimukset on esitetty vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien numeroinnin mukaisessa ensisijaisuusjärjestyksessä.
Perusteet
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 ei käsitä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta. Piirre P3 käy ilmi perusasiakirjan patenttivaatimuksesta 11, joka on viitannut kaikkiin edeltäviin patenttivaatimuksiin ja siten myös patenttivaatimuksiin 1 ja 2. Viimeksi mainitussa on esitetty, että haihdutus toteutetaan yhdessä, kahdessa, kolmessa tai useammassa haihdutusvaiheessa. Perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 11 on puolestaan esitetty, että haihdutus toteutetaan useammassa kuin yhdessä vaiheessa.
Perusasiakirjan patenttivaatimus 11 on sisältänyt myös piirteen, jonka mukaan kevyet komponentit poistetaan ensimmäisessä haihdutusvaiheessa. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 piirteet P4 ja P5 liittyvät ensimmäiseen haihdutusvaiheeseen, joten mainittu perusasiakirjan patenttivaatimuksen 11 piirre sisältyy tarkasteltavana olevaan patenttivaatimukseen 1. Haihdutusvaiheiden lukumäärä on siten patenttivaatimuksessa 1 esitetty samassa asiayhteydessä kuin perusasiakirjassa.
Tarkasteltavana olevaa patenttivaatimusta 1 on lisäksi muutettu perusasiakirjan patenttivaatimukseen 1 nähden lisäämällä siihen perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 12 esitetty piirre, jonka mukaan ensimmäisen haihdutusvaiheen kondensaatti otetaan talteen ja syötetään toiseen haihdutusvaiheeseen ja korvaamalla ilmaisu ”kondensaatti” ilmaisulla ”tuote”. Tarkasteltavana olevassa patentissa ensimmäisestä haihdutusvaiheesta saatavasta ja seuraavaan haihdutusvaiheeseen johdettavasta nestemäisestä tuotevirrasta on käytetty nimitystä ”kondensaatti” ja ”tuote”. Ensin mainitun ilmaisun korvaaminen viimeksi mainitulla ilmaisulla ei siten ole saanut patenttivaatimusta 1 käsittämään sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta.
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimusta 1 on vielä muutettu perusasiakirjan patenttivaatimukseen 1 nähden lisäämällä siihen piirre, jonka mukaan poistetut kevyet komponentit kierrätetään takaisin haihdutusyksikköön tai jatkojalostetaan. Ensimmäisessä haihdutusvaiheessa poistettujen kevyiden komponenttien kierrätys takaisin haihdutusyksikköön tai jatkojalostaminen on esitetty perusasiakirjan selitysosan sivulla 7. Patenttivaatimuksessa 1 on määritelty, että kevyet komponentit poistetaan ensimmäisessä haihdutusvaiheessa, joten kevyiden komponenttien kierrätys takaisin haihdutukseen tai jatkojalostaminen on kyseisessä patenttivaatimuksessa esitetty samassa asiayhteydessä kuin mainitussa perusasiakirjan selityksen kohdassa.
Väitettä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 16 sisältämästä lisätystä materiaalista ei ole esitetty Patentti- ja rekisterihallituksessa toimitetussa väitekäsittelyssä vaan vasta markkinaoikeudessa, joten markkinaoikeuden ei tule tutkia kyseistä väitettä.
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 16 ei sisällä lisättyä materiaalia. Kyseinen patenttivaatimus vastaa perusasiakirjan patenttivaatimusta 17, jossa ollut ilmeisen virheellinen viittaus patenttivaatimukseen 15 tai 16 on korjattu perusasiakirjan selityksessä esitetyn perusteella. Patenttivaatimus 17 on kohdistunut järjestelmään, joka käsittää kaksi vetykäsittelyreaktoria. Patenttivaatimukset 15 ja 16 ovat puolestaan kohdistuneet järjestelmään, joka käsittää yhden vetykäsittelyreaktorin. Yhden ja kaksi vetykäsittelyreaktoria käsittävät suoritusmuodot on perusasiakirjassa esitetty selvästi toisistaan erillään.
Alan ammattimies pystyy tarkasteltavana olevassa patentissa esitetyn ja yleistietojensa perusteella käyttämään ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitettyä keksintöä. Patentin selitysosassa on esitetty esimerkkejä patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamisesta. Patentissa on lisäksi selostettu katalyytin valintaa. Alan ammattimies ymmärtää selityksen perusteella, että kun syötteestä poistetaan jokin epäpuhtaus, jäljelle jäävä osa on tuote, joka johdetaan seuraavaan käsittelyvaiheeseen. Epäpuhtautena poistetut vesi ja kevyet komponentit eivät siten ole patenttivaatimuksessa 1 tarkoitettu tuote.
Patenttilain mukaan keksinnön selityksen on oltava niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Patenttilaki ei edellytä, että keksintöä olisi voitava käyttää pelkästään patenttivaatimuksessa esitetyn perusteella. Asiassa ei ole esitetty sellaisia todennettavissa olevia seikkoja, joiden perusteella syntyisi varteenotettava epäily selityksen riittävyydestä.
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi viitejulkaisusta D16 tunnettuun menetelmään nähden. Viimeksi mainitun menetelmän raaka-aine on TOFA, mutta kyseisestä viitejulkaisusta ei käy ilmi, että TOFA olisi valmistettu patenttivaatimuksen 1 piirteiden P5–P6 mukaisella haihdutuksella. Alan ammattimiehen yleistietoja edustavissa viitejulkaisuissa D4-1, D4-2, D4-3 ja D4-4 on esitetty useita TOFA:n valmistustapoja. Näin ollen TOFA:n käyttämisestä raaka-aineena ei selvästi ja yksiselitteisesti seuraa, että TOFA olisi saatu puhdistamalla mäntyöljyä patenttivaatimuksen 1 piirteiden P2–P5 mukaisesti, joten kyseiset piirteet eivät käy myöskään epäsuorasti ilmi viitejulkaisusta D16.
Viitejulkaisun D16 kappaleessa 0042 on esitetty kaasumaisen jakeen poistaminen vetykäsittelyvaiheiden välistä ja sen kondensoiminen. Kyseisestä kappaleesta ei siten käy ilmi patenttivaatimuksen 1 piirrettä P7, jonka mukaan vetykäsittelystä saatavasta hiilivety-yhdisteiden seoksesta erotetaan kaasumaiset yhdisteet.
Viitejulkaisusta D16 tunnetussa menetelmässä fraktiointiin ei johdeta kaasumaiset yhdisteet erottamalla saatua nestemäistä hiilivetyvirtaa piirteen P8 mukaisesti vaan usean lisävetykäsittelyvaiheen läpikäynyt hiilivetyvirta. Näin ollen myöskään piirre P8 ei käy ilmi viitejulkaisusta D16.
Viitejulkaisussa D16 ei myöskään ole esitetty piirteen P9 mukaista fraktioinnista saatavien yhdisteiden kierrätystä takaisin vetykäsittelyyn, koska kyseisestä viitejulkaisusta tunnettu kaasu-neste-erotus ei vastaa piirteen P7 mukaista erotusta, jolloin myöskään kaasu-neste-erotuksesta saatavien hiilivety-yhdisteiden kierrätys takaisin vetykäsittelyyn ei vastaa piirteen P9 mukaista kierrätystä.
Viitejulkaisussa D16 ei ole esitetty laitteistoa, jossa on haihdutusyksikkö epäpuhtauksien poistamiseksi, joten myös patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä on uusi kyseisestä viitejulkaisusta tunnettuun nähden.
Patenttivaatimukset 23 ja 24 ovat käyttöön kohdistuvia patenttivaatimuksia, joissa polttoainekomponentit on määritelty valmistettaviksi patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä. Koska kyseessä ei ole tuotteeseen kohdistuva patenttivaatimus, siinä esitetyllä menetelmällä valmistetun tuotteen ei tarvitse olla uusi. Patenttivaatimusten 23 ja 24 mukaiset käytöt ovat uusia, koska kyseisiin patenttivaatimuksiin sisältyvä patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi.
Viitejulkaisut D1 ja D16 edustavat ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 1 esitettyyn menetelmään nähden kaukaisempaa tekniikan tasoa kuin viitejulkaisu D13, joten viitejulkaisu D16 ei ole sopiva edustamaan mainitun menetelmän lähintä tekniikan tasoa. Viitejulkaisussa D16 ei myöskään ole esitetty patenttivaatimuksen 1 piirteitä P2–P9. Vaikka kyseinen viitejulkaisu valittaisiin keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi, alan ammattimies ei olisi lisännyt siitä tunnetun prosessin alkuun muun ohella viitejulkaisussa D4-1 esitettyä mäntyöljyn tislausprosessia, ja vaikka tällainen lisääminen tehtäisiinkin, lopputuloksena olevassa prosessissa ei olisi patenttivaatimuksen 1 piirteitä P6–P9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten keksinnöllinen viitejulkaisusta D16 tunnetun tekniikan ja alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluvan tekniikan yhdistelmään nähden. Myös patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä on vastaavilla perusteilla keksinnöllinen kyseiseen tunnettuun tekniikkaan nähden.
Viitejulkaisu D13 edustaa patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa. Kyseisessä viitejulkaisussa on esitetty mäntyöljyn käsittelymenetelmä, jossa pienpoisto on voitu tehdä jollakin tunnetulla tavalla, esimerkiksi yksivaiheisella haihdutuksella. Näin ollen kyseisen viitejulkaisun perusteella ei ole ilmeistä valita pienpoistomenetelmäksi haihdutusta.
Viitejulkaisussa D13 ei ole esitetty vedenpoistoa ennen pienpoistoa, eikä se ole pakollinen vaihe kyseisestä viitejulkaisusta tunnetussa menetelmässä. Haihduttamisen lisäksi vedenpoisto voidaan toteuttaa esimerkiksi dekantoinnilla, sentrifugoinnilla ja absorbenttikäsittelyllä. Haihduttamalla toteutettu vedenpoisto ei siten käy edes epäsuorasti ilmi viitejulkaisusta D13.
Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D13 tunnetusta menetelmästä piirteiden P2–P5 ja P9 osalta. Kyseisistä erottavista piirteistä muodostettava objektiivinen tekninen ongelma on polttoainekomponenttien saanti biologista alkuperää olevasta materiaalista tehokkaalla ja yksinkertaisella menetelmällä, jossa raaka-aineen hävikki on minimoitu. Kyseistä ongelmaa ratkaiseva alan ammattimies ei lisäisi prosessin alkuun fraktiointitislausta, joka lisää raaka-aineen hävikkiä. Alan ammattimiehellä ei myöskään ole motivaatiota lisätä viitejulkaisusta D13 tunnettuun prosessiin piirteen P9 mukaista kierrätystä, joka ei vastaa viitejulkaisussa D16 esitettyä kierrätystä. Viitejulkaisussa D12 esitetyn perusteella alan ammattimies pyrkisi välttämään nestemäisten hiilivetyjen kierrätystä. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten keksinnöllinen viitejulkaisujen D13 ja D16 tai D12 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.
Väitettä patenttivaatimuksen 13 mukaisen järjestelmän puuttuvasta keksinnöllisyydestä viitejulkaisujen D13 ja D16 tai D12 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden ei ole esitetty Patentti- ja rekisterihallituksessa toimitetussa väitekäsittelyssä vaan vasta markkinaoikeudessa, joten markkinaoikeuden ei tule tutkia kyseistä väitettä. Patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä on kuitenkin keksinnöllinen kyseiseen tunnettuun tekniikkaan nähden samoilla perusteilla kuin patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä.
Viitejulkaisu D3 ei ole sopiva valinta patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähimmäksi tekniikan tasoksi. Asiassa esitetyn perusteella kyseisestä viitejulkaisusta ei käy ilmi katalyyttistä vetykäsittelyä. Sen sijaan siinä on esitetty, että katalyytin käyttö vaatisi merkittäviä muutoksia kyseisessä viitejulkaisussa selostettuun laitteistoon. Viitejulkaisusta D3 ei myöskään käy ilmi patenttivaatimuksen 1 piirteen P7 mukaista kaasumaisten yhdisteiden erotusta hiilivety-yhdisteiden seoksesta, jolloin muodostuu nestemäisiä hiilivety-yhdisteitä.
Viitejulkaisusta D3 tunnettu stripperi ei ole fraktiointilaite, koska sillä ei erotella esimerkiksi nestemäisiä komponentteja toisistaan käyttämällä hyväksi eroja komponenttien kiehumispisteissä. Sen sijaan stripperillä voidaan poistaa kevyitä komponentteja nesteestä kaasun avulla. Viitejulkaisussa D3 esitetyltä stripperiltä ei saada polttoainekomponentteja vaan ainoastaan yksi dieseltuote. Myöskään patenttivaatimuksen 1 piirre P8 ei siten ole tunnettu viitejulkaisusta D3.
Viitejulkaisussa D3 ei ole esitetty patenttivaatimuksen 1 piirteiden P2–P5 mukaista vetykäsittelyä edeltävää haihdutusvaihetta, vaan esikäsittelyvaiheina on mainittu hydrosyklonikäsittely, suolanpoisto, happopesu, ioninvaihto ja suojapetikatalyyttikäsittely. Piirteistä P2–P5 muodostettava objektiivinen tekninen ongelma on biologista alkuperää olevan syötteen puhdistaminen siten, että polttoainekomponenttien saanto pysyy korkeana.
Muun ohella viitejulkaisusta D4 tunnettu raakamäntyöljyn fraktiointiprosessi kokonaisuudessaan ei ole esikäsittelyvaihe, jossa raaka-aineesta poistetaan epäpuhtauksia, joten alan ammattimies ei korvaisi viitejulkaisusta D3 tunnettuja esikäsittelyvaiheita kyseisellä fraktiointiprosessilla. Lisäksi kyseisen fraktiointiprosessin saanto suhteessa lähtöaineen määrään on alhainen, joten viitejulkaisuun D3 nähden muodostettua objektiivista teknistä ongelmaa ratkaiseva alan ammattimies ei myöskään tästä syystä valitsisi kyseistä fraktiointiprosessia viitejulkaisusta D3 tunnetun prosessin esikäsittelyvaiheeksi. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten keksinnöllinen viitejulkaisusta D3 tunnetun tekniikan ja alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluvan tekniikan yhdistelmään nähden.
Asiassa on lisäksi esitetty viitejulkaisuihin D5 ja D1 lähimpänä tekniikan tasona perustuvia väitteitä puuttuvasta keksinnöllisyydestä. Tällainen hakuammunta, jossa esitetään useita toisistaan poikkeavia väitteitä puuttuvasta keksinnöllisyydestä siinä toivossa, että jokin niistä menestyisi, ei ole hyväksyttävää, joten markkinaoikeuden ei tule ottaa huomioon viitejulkaisuihin D5 ja D1 perustuvia väitteitä puuttuvasta keksinnöllisyydestä.
Viitejulkaisun D5 sivulla 29 selostetussa suoritusmuodossa vetysyöttö on esitetty mahdollisena lisäpiirteenä, eikä sitä ole esitetty edullisena suoritusmuotona. Kyseisen suoritusmuodon valinnalle keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi ei ole esitetty perusteluja, joten kysymyksessä on jälkikäteispäättely.
Patenttivaatimuksen 1 piirteet P2-P9 eivät ole tunnettuja viitejulkaisusta D5. Kyseisessä viitejulkaisussa ei ole yksiselitteisesti selostettu vetykäsittelyä. Siinä esitetyn mukaan raakamäntyöljystä saadaan puhdistuksen, tislauksen ja katalyyttisen hapenpoiston jälkeen uusiutuvaa dieselpolttoainetta, joten vetykäsittelyä ei tarvita.
Viitejulkaisuun D5 nähden muodostettavana objektiivisena teknisenä ongelmana on polttoainekomponenttien saanti biologista alkuperää olevasta materiaalista tehokkaalla ja yksinkertaisella menetelmällä siten, että raaka-aineen hävikki on mahdollisimman pieni. Alan ammattimies ei päädy viitejulkaisujen D5 ja D16 tai D12 yhdistelmän perusteella ratkaisemaan mainittua ongelmaa patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten keksinnöllinen kyseisten viitejulkaisujen yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.
Viitejulkaisu D1 edustaa patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään nähden kaukaisempaa tekniikan tasoa kuin viitejulkaisu D13, joten patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on keksinnöllinen viitejulkaisusta D1 tunnettuun tekniikkaan nähden jo sillä perusteella, että se on keksinnöllinen viitejulkaisusta D13 tunnettuun tekniikkaan nähden.
Neste Oyj:n lausuma 30.10.2024
Patentti- ja rekisterihallituksen lausunnon perusteella kevyiden komponenttien poistoa ei ole ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 1 rajattu pelkästään ensimmäiseen haihdutusvaiheeseen, vaan tällainen rajoitus on epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa 11. Koska viimeksi mainitussa patenttivaatimuksessa on esitetty ensin mainitussa patenttivaatimuksessa määritellyn keksinnön suoritusmuoto, ensin mainitun patenttivaatimuksen on katsottava kattavan myös sellaisia suoritusmuotoja, joissa kevyet komponentit poistetaan muista haihdutusvaiheista. Tällaisia suoritusmuotoja ei ole esitetty perusasiakirjassa.
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimukseen 16 tehty perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 17 ollut virheellisen viittauksen korjaus ei ole ollut ilmeinen. Tällainen ilmeinen korjaus olisi ollut ainoastaan patenttivaatimukseen 115 osoittavan viittauksen korjaaminen viittaukseksi patenttivaatimukseen 15. Kyseinen muutos viittauksessa on siten saanut patenttivaatimuksen 16 käsittämään sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta.
Patenttivaatimuksen 1 piirteen P7 mukaan seoksesta erotetaan kaasumaiset yhdisteet, jolloin muodostuu nestemäisiä hiilivety-yhdisteitä. Erotuksen olosuhteita ei ole esitetty patenttivaatimuksessa 1. Piirre P7 kattaa siten nestemäisten hiilivety-yhdisteiden kondensoinnin erotetuista kaasumaisista yhdisteistä. Tällainen erotus on esitetty viitejulkaisussa D16. Kyseisen viitejulkaisun kappaleen 0042 mukaan kaasuvirta otetaan sekä ensimmäisen ja toisen katalyyttipedin välistä että viimeisen katalyyttipedin jälkeen. Kysymyksessä on siten patenttivaatimuksessa 1 tarkoitettu vetykäsitelty tuote.
Asiassa on esitetty, että patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän tekninen vaikutus tunnettuihin menetelmiin nähden on parantunut polttoainekomponenttien saanto. Asiassa ei kuitenkaan ole esitetty keksintöä edustavaa esimerkkiä ja tunnettuja menetelmiä edustavia vertailuesimerkkejä, jotka osoittaisivat saannon parantuneen. Kyseistä väitettyä teknistä vaikutusta ei siten ole otettava huomioon keksinnöllisyyden arvioinnissa.
Alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluvan tekniikan yhdistämiselle eri viitejulkaisuista tunnettuun tekniikkaan ei tarvita erityistä kehotusta tai kannustinta.
Viitejulkaisun D3 kuvan 14 selostuksessa on viitattu vetykatalyytin tehokkuuteen ja deoksygenointiin. Kyseisessä kuvassa on siten esitetty katalyyttinen vetykäsittely.
Patenttivaatimuksen 1 piirteen P8 mukaan fraktioinnista saadaan polttoainekomponentteja. Viitejulkaisun D3 kuvassa 14 esitetyltä stripperiltä saadaan dieseltuote, joka sisältää polttoainekomponentteja, ja kevyt jae, joka alan ammattimiehen yleistietojen mukaan sisältää muun ohella propaania ja butaania, jotka ovat polttoainekomponentteja. Patenttivaatimus 1 ei edellytä, että polttoainekomponentit ovat nestemäisiä.
Mikäli asiassa katsottaisiin, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaisi viitejulkaisusta D3 tunnetusta menetelmästä piirteiden P2–P5 lisäksi myös piirteen P8 osalta, kyseisillä piirteillä ei olisi synergististä vaikutusta, joten keksinnöllisyyttä voisi arvioida osaongelmatarkastelun avulla. Piirteen P8 mukaisen fraktioinnin tekninen vaikutus on erillisten polttoainekomponenttien saanti. Alan ammattimiehelle olisi ilmeistä lisätä viitejulkaisusta D3 tunnettuun menetelmään vetykäsittelytuotteen fraktiointivaihe ja päätyä siten menetelmään, joka sisältää patenttivaatimuksen 1 piirteen P8.
Hapenpoistossa syntyy vettä, hiilimonoksidia tai hiilidioksidia, jotka hapenpoistoreaktion olosuhteissa ovat kaasumaisessa muodossa. Mainitut kaasut on eroteltava, eli hapenpoiston tuote on fraktioitava, jotta saadaan dieselalueen polttoainekomponentteja.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimus 1 sisältää lisättyä materiaalia samoilla perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1. Lisäksi kyseisen patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän raaka-aineeksi on määritelty mäntyöljy tai raakamäntyöljy, jotka on perusasiakirjassa esitetty edullisina raaka-aineina. Aiemmin patenttivaatimukseen 1 on lisätty piirre, jonka mukaan haihdutus toteutetaan kahdessa, kolmessa tai useammassa haihdutusvaiheessa. Kaksi- ja kolme haihdutusvaihetta on perusasiakirjassa esitetty edullisena suoritusmuotona, kun taas enemmän kuin kolme haihdutusvaihetta on esitetty vain tavallisena suoritusmuotona. Myös patenttivaatimukseen 1 lisätty kevyiden komponenttien kierrätystä takaisin haihdutusyksikköön tai jatkojalostusta koskeva piirre on perusasiakirjassa esitetty tavallisen suoritusmuodon piirteenä. Mainitut piirteet on siten esitetty perusasiakirjassa eri edullisuustasoja edustavina piirteinä, eikä niiden yhdistelmä käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyltä keksinnöltä puuttuu uutuus ja keksinnöllisyys samoilla perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyltä keksinnöltä.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimus 1 sisältää lisättyä materiaalia samoilla perusteilla kuin vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimus 1.
Alan ammattimiehen yleistietoja edustavissa viitejulkaisuissa D4-1, D4-3 ja D4-4 on esitetty kaksi- tai kolmivaiheinen haihdutus, jossa käytetään ohutkalvohaihduttimia. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä ei siten ole uusi viitejulkaisusta D16 tunnettuun järjestelmään nähden.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyltä keksinnöltä puuttuu keksinnöllisyys samoilla perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyltä keksinnöltä.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimus 1 sisältää lisättyä materiaalia samoilla perusteilla kuin vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimus 1.
Alan ammattimiehen yleistietoja edustavissa viitejulkaisuissa D4-1 ja D4-4 on esitetty kaksi- tai kolmivaiheinen haihdutus, jossa käytetään ohutkalvohaihduttimia. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä ei siten ole uusi viitejulkaisusta D16 tunnettuun järjestelmään nähden.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyltä keksinnöltä puuttuu keksinnöllisyys samoilla perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyltä keksinnöltä.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 patenttivaatimus 1 sisältää lisättyä materiaalia samoilla perusteilla kuin vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimus 1. Lisäksi piirteet, jotka ensin mainittuun on lisätty viimeksi mainittuun nähden, on perusasiakirjassa esitetty menetelmän eri edullisuustasoja edustavina suoritusmuotoina, joten kyseisten piirteiden yhdistelmä ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta.
Patenttivaatimukseen 1 on lisätty selitysosasta piirre, jonka mukaan kevyet komponentit kierrätetään johonkin toiseen menetelmävaiheeseen ja jatkojalostetaan toisella tuotantolinjalla. Ilmaisun ”johonkin toiseen menetelmävaiheeseen” on katsottava viittavan johonkin muuhun patenttivaatimuksessa 1 esitettyyn menetelmävaiheeseen kuin vaiheeseen a). Ilmaisu ”ja jatkojalostetaan toisella tuotantolinjalla” ei kuitenkaan voi viitata tällaiseen muuhun vaiheeseen, koska patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän vaiheita ei toteuteta toisella tuotantolinjalla. Kyseinen piirre on epätäsmällinen, koska kevyitä komponentteja ei voi sekä kierrättää johonkin patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän vaiheista b–e että jatkojalostaa toisella tuotantolinjalla.
Itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyltä keksinnöltä puuttuu uutuus ja keksinnöllisyys samoilla perusteilla kuin vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyltä keksinnöltä.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 5 patenttivaatimus 1 sisältää lisättyä materiaalia ja on epätäsmällinen samoilla perusteilla kuin vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 patenttivaatimus 1.
Itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyltä keksinnöltä puuttuu uutuus ja keksinnöllisyys samoilla perusteilla kuin vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyltä keksinnöltä.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 patenttivaatimus 1 sisältää lisättyä materiaalia ja on epätäsmällinen samoilla perusteilla kuin vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 patenttivaatimus 1. Ensin mainitun patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 1 esitetyltä menetelmältä puuttuu keksinnöllisyys samoilla perusteilla kuin vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimuksen 1 mukaiselta menetelmältä.
Muut lausumat
UPM on esittänyt lausumassaan 12.12.2024, että Patentti- ja rekisterihallituksen lausuntoa on tulkittava siten, että Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 kattaa vain menetelmät, joissa kevyet komponentit poistetaan ensimmäisessä haihdutusvaiheessa.
Viitejulkaisussa D16 ei ole esitetty patenttivaatimuksen 1 piirrettä P8, jossa kaasujen erotuksesta saadut nestemäiset hiilivety-yhdisteet viedään fraktiointiin. Kyseisessä viitejulkaisussa nestemäiset hiilivety-yhdisteet johdetaan takaisin vetykäsittelyyn, jossa ne vähintään isomeroidaan. Tällöin kysymys ei enää ole kaasujen erotuksesta saaduista nestemäisistä hiilivety-yhdisteistä vaan hiilivety-yhdisteistä, joiden koostumus on muuttunut kyseisestä erotuksesta saatuihin hiilivety-yhdisteisiin nähden.
Patenttivaatimuksen 1 piirteillä P2–P5 ja P9 on synergistinen vaikutus. Ensin mainituilla piirteillä voidaan välttää tuotejakeissa oleva piki ja saada aikaan vetykäsittelyyn syötettävissä oleva materiaali. Viimeksi mainitun piirteen mukaisella kierrätyksellä voidaan vaikuttaa vetykäsittelyyn siten, että katalyytti toimii stabiilisti ja että tuotteen laatu ei heikkene.
Viitejulkaisussa D3 ei ole esitetty, että stripperistä saatava ylävirta sisältää propaania ja butaania, mutta vaikka tällainen oletus tehtäisiin, patenttivaatimuksen 1 piirre P8 ei kävisi ilmi kyseisestä viitejulkaisusta, koska piirteen P8 mukaisessa menetelmävaiheessa fraktioidaan nestemäisiä hiilivetykomponentteja, jolloin sekä fraktiointiin syötettävät hiilivety-yhdisteet että fraktioinnista saatavat hiilivety-yhdisteet ovat nestemäisiä.
Piirteillä P2–P5 ja P8 on synergistinen vaikutus. Ensin mainittujen piirteiden mukaisella menetelmävaiheella minimoidaan pikijakeen määrä, jolloin saadaan mahdollisimman paljon raaka-ainetta jatkokäsittelyyn. Tästä seuraa tuotejakeiden saannon suureneminen piirteen P8 mukaisessa menetelmävaiheessa erityisesti silloin, kun raaka-aineena on raakamäntyöljy, koska kyseisessä vaiheessa pohjatuotteena saatavassa jäännöksessä ei ole pikeä.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksessa 1 ei ole yhdistetty perusasiakirjassa eri edullisuustasoja edustavia piirteitä, eikä se siten sisällä lisättyä materiaalia. Perusasiakirjan selitysosassa on esitetty, että keksinnön edullisessa suoritusmuodossa raaka-aine on mäntyöljy ja haihdutusvaiheita enemmän kuin yksi. Ensimmäisessä haihdutusvaiheessa erotettavat kevyet komponentit voidaan kierrättää takaisin haihdutusyksikköön vain sellaisessa menetelmässä, jossa on enemmän kuin yksi haihdutusvaihe, joten patenttivaatimuksessa 1 esitetty haihdutusvaiheiden määrä on osa edullista suoritusmuotoa. Jos haihdutusvaiheita olisi vain yksi, haihtunut osa johdettaisiin vetykäsittelyyn ja haihdutuksesta saataisiin jäännöksenä pikijae.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö on uusi ja keksinnöllinen samoilla perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimusta 1 on vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimukseen 1 nähden rajoitettu perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 3 esitetyllä piirteellä. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 2 ei siten sisällä lisättyä materiaalia.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö on uusi ja keksinnöllinen samoilla perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö. Uutuutta tarkasteltaessa viitejulkaisuista D4-1, D4-3 ja D4-4 ilmeneviä alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluvaa tekniikkaa ei voi yhdistää viitejulkaisusta D16 tunnettuun tekniikkaan.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimusta 1 on vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimukseen 1 nähden muutettu lisäämällä siihen perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 11 esitetty piirre, jonka mukaan kevyet komponentit poistetaan ensimmäisestä haihdutusvaiheesta. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 3 ei siten sisällä lisättyä materiaalia.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö on uusi ja keksinnöllinen samoilla perusteilla kuin sitä etusijajärjestyksessä edeltävien patenttivaatimusasetelmien itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyt keksinnöt. Uutuutta tarkasteltaessa viitejulkaisuista D4-1, D4-2, D4-3 ja D4-4 ilmeneviä alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluvaa tekniikkaa ei voi yhdistää viitejulkaisusta D16 tunnettuun tekniikkaan.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 patenttivaatimusta 1 on vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimuksen 1 nähden muutettu lisäämällä siihen perusasiakirjan selitysosan sivun 7 riveillä 8–10 esitetty piirre. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 4 ei siten sisällä lisättyä materiaalia.
Patenttivaatimuksen 1 ilmaisu ”toinen menetelmävaihe” tarkoittaa mitä tahansa toista menetelmävaihetta, ja kevyiden komponenttien jalostaminen toisella tuotantolinjalla merkitsee sitä, ettei kyseisiä komponentteja jatkojalosteta patenttivaatimuksessa 1 esitetyissä menetelmävaiheissa. Patenttivaatimus 1 ei siten ole epätäsmällinen.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö on uusi ja keksinnöllinen samoilla perusteilla kuin sitä etusijajärjestyksessä edeltävien patenttivaatimusasetelmien itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyt keksinnöt.
Vaihtoehtoista patenttivaatimusasetelmaa 5 on vaihtoehtoiseen patenttivaatimusasetelmaan 4 nähden muutettu poistamalla järjestelmään kohdistuvat patenttivaatimukset 13–22. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 5 ei siten sisällä lisättyä materiaalia, eikä sen patenttivaatimus 1 ole epätäsmällinen.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 5 itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö on uusi ja keksinnöllinen samoilla perusteilla kuin sitä etusijajärjestyksessä edeltävien patenttivaatimusasetelmien itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyt keksinnöt.
Vaihtoehtoista patenttivaatimusasetelmaa 6 on vaihtoehtoiseen patenttivaatimusasetelmaan 5 nähden muutettu poistamalla myönnetyn patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksia 23–24 vastaavat käyttövaatimukset. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 6 ei siten sisällä lisättyä materiaalia, eikä sen patenttivaatimus 1 ole epätäsmällinen.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 patenttivaatimuksissa esitetty keksintö on uusi ja keksinnöllinen samoilla perusteilla kuin sitä etusijajärjestyksessä edeltävien patenttivaatimusasetelmien itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyt keksinnöt.
Neste on antanut lisälausuman 20.12.2024.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Asian käsittelyssä markkinaoikeudessa huomioon otettavat valitusperusteet
UPM on esittänyt, että koska väitteitä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 16 sisältämästä lisätystä materiaalista ja patenttivaatimuksen 13 mukaisen järjestelmän puuttuvasta keksinnöllisyydestä viitejulkaisujen D13 ja D16 tai D12 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden ei ole esitetty Patentti- ja rekisterihallituksessa toimitetussa väitekäsittelyssä vaan vasta markkinaoikeudessa, markkinaoikeuden ei tule ottaa huomioon kyseisiä väitteitä. Lisäksi UPM on esittänyt, että Neste on esittänyt useita eri viitejulkaisuihin perustuvia väitteitä puuttuvasta keksinnöllisyydestä vain siinä toivossa, että jokin väitteistä menestyisi markkinaoikeudessa, joten markkinaoikeuden ei tule ottaa huomioon viitejulkaisuihin D5 ja D1 lähimpänä tekniikan tasona perustuvia väitteitä puuttuvasta keksinnöllisyydestä.
Markkinaoikeus toteaa, että oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 16 §:n mukaan siltä osin kuin mainitussa laissa taikka lain 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1 tai 5–14 kohdassa mainitussa laissa ei toisin säädetä, valitusasian käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.
Patenttilaissa tai Patentti- ja rekisterihallituksesta annetussa laissa ei ole uusien perusteiden tai uusien patenttivaatimusten esittämistä koskevaa rajoitusta valitettaessa Patentti- ja rekisterihallituksen väitteen johdosta antamasta päätöksestä markkinaoikeuteen eli kun kysymys on oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain mukaisesta valitusasiasta.
Asiassa sovellettavan lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 41 §:n 2 momentin mukaan valittaja saa esittää vaatimuksensa tueksi uusia perusteluja myös valitusajan päättymisen jälkeen, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.
Asian käsittelyyn sovellettavista säännöksistä ei ole katsottava johtuvan estettä sille, että Neste esittää vasta markkinaoikeudessa väitteen ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 16 sisältämästä lisätystä materiaalista tai patenttivaatimuksen 13 mukaisen järjestelmän puuttuvasta keksinnöllisyydestä viitejulkaisujen D13 ja D16 tai D12 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden taikka esittää useita eri viitejulkaisuihin perustuvia väitteitä puuttuvasta keksinnöllisyydestä sen tueksi, että patentti olisi kumottava. Nesteen valitus on siten tutkittava kokonaisuudessaan.
Perustelut
1 Kysymyksenasettelu
Asiassa on UPM-Kymmene Corporationin ja Neste Oyj:n markkinaoikeudessa esittämän perusteella kysymys siitä, käsittääkö markkinaoikeudessa ensisijaisesti tarkasteltavana oleva patenttivaatimusasetelma sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta, onko ensisijaisessa patenttivaatimusasetelmassa esitetyn keksinnön selitys niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä, ja onko keksintö uusi ja keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen patentin etuoikeuspäivää. Vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien osalta kysymys voi olla siitä, käsittävätkö ne sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta, onko niissä täsmällisesti ilmaistu se, mitä patentilla halutaan suojata ja onko niissä esitetty keksintö uusi ja keksinnöllinen tunnettuun tekniikkaan nähden.
2 Sovellettavat oikeusohjeet
Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.
Patenttilain 8 §:n 2 momentin mukaan hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata (patenttivaatimus). Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.
Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty.
Patenttiasetuksen 19 §:n 1 momentin mukaan patenttivaatimusta ei saa muuttaa siten, että se tulee sisältämään sellaista, mikä ei ilmene asiakirjasta, joka 21 §:n 1 tai 2 momentin tahi 24 §:n 1 momentin mukaan on perusasiakirja. Kyseisen asetuksen 24 §:n 1 momentin mukaan jaettaessa tai lohkaistaessa on selitys siihen kuuluvine piirustuksineen ja patenttivaatimukset, jotka annetaan patenttivirastoon samanaikaisesti kuin uuden hakemuksen hakemuskirja, katsottava perusasiakirjaksi.
Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty, patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole esitetty niin selvästi, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä tai patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä.
Patenttilain muuttamista koskeneissa lainvalmistelutöissä on korostettu, että Euroopan patenttisopimuksen ja patenttilain tulkinnan tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisia oikeusvarmuuden turvaamiseksi (ks. esim. HE 92/2005 vp s. 28). Suomi on liittynyt Euroopan patenttisopimukseen vuonna 1996. Lainsäätäjän tarkoituksena voidaan siten katsoa olleen, että patenttilakia pyrittäisiin tulkitsemaan mahdollisimman samalla tavalla kuin Euroopan patenttisopimusta. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännölle on siten annettavissa merkitystä tulkittaessa patenttilain säännöksiä.
3 Tunnettu tekniikka
Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin viitejulkaisuihin:
D1: WO 2010097519
D3: United States Department of Energy: Opportunities for Biorenewables in Oil Refineries
D4: Norlin et.al.: Tall Oil, Ullmann’s Encyclopedia of Industrial Chemistry
D4-1: Zinkel et al: Naval Stores, Production, Chemistry, Utilization
D4-2: Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology
D4-3: Riistama et al.: Suomen kemianteollisuus
D4-4: A book on the processing and use of tall oil for chemists, engineers, managers and producers
D5: WO 2009131510
D9: WO 2009011639
D10: WO 2009125072
D12: US 20100038284
D13: US 5705722
D16: US 20040230085.
4 Asian arviointi
4.1 Ensisijainen patenttivaatimusasetelma
Markkinaoikeudessa ensisijaisesti tarkasteltavana on patenttivaatimusasetelma, jonka mukaisessa muodossa patentti numero FI 129698 on myönnetty ja jonka Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään katsonut olevan hyväksyttävissä. Ensisijaisessa patenttivaatimusasetelmassa on menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1, menetelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2–12, järjestelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 13, järjestelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 14–22 ja käyttöön kohdistuvat itsenäiset patenttivaatimukset 23 ja 24.
Itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti (piirrejako valituksessa esitetyn mukainen):
P1: Menetelmä polttoainekomponenttien valmistamiseksi biologista alkuperää olevasta materiaalista, joka käsittää seuraavat vaiheet:
P2: a) haihdutetaan biologista alkuperää oleva materiaali epäpuhtauksien poistamiseksi, jolloin syntyy puhdistettua biologista materiaalia,
P3: missä haihdutus toteutetaan kahdessa, kolmessa tai useammassa haihdutusvaiheessa, ja
P4: ensimmäisen haihdutusvaiheen tuote haihdutetaan toisessa haihdutusvaiheessa ja
P5: poistetut kevyet komponentit kierrätetään takaisin haihdutusyksikköön tai jatkojalostetaan,
P6: b) mainittu puhdistettu biologinen materiaali vetykäsitellään vetykaasun ja vähintään yhden katalyytin läsnä ollessa, jolloin muodostuu hiilivety-yhdisteiden seosta,
P7: c) erotetaan kaasumaiset yhdisteet mainitusta hiilivety-yhdisteiden seoksesta, jolloin muodostuu nestemäisiä hiilivety-yhdisteitä, ja
P8: d) mainitut nestemäiset hiilivety-yhdisteet fraktioidaan, jolloin saadaan polttoainekomponentteja, ja
P9: e) osa erotuksesta tai fraktioinnista saaduista nestemäisistä hiilivety-yhdisteistä kierrätetään takaisin vetykäsittelyyn.
Itsenäinen patenttivaatimus 13 kuuluu seuraavasti:
Järjestelmä polttoainekomponenttien tuottamiseksi, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää
- haihdutusyksikön (6) epäpuhtauksien poistamiseksi biologista alkuperää olevasta materiaalista ja puhdistetun biomateriaalin tuottamiseksi, missä haihdutusyksikkö käsittää kaksi tai kolme tai useampia haihduttimia haihdutuksen toteuttamiseksi kahdessa, kolmessa tai useammassa vaiheessa, missä ensimmäisen haihdutusvaiheen tuote haihdutetaan toisessa haihdutusvaiheessa ja poistetut kevyet komponentit kierrätetään takaisin haihdutusyksikköön tai jatkojalostetaan,
- yhden tai useamman vetykäsittelyreaktorin (12, 12’, 12”) puhdistetun biomateriaalin vetykäsittelemiseksi ja hiilivety-yhdisteiden seoksen tuottamiseksi, jotka yksi tai useampi vetykäsittelyreaktori käsittävät vähintään yhä katalyyttiä (13, 13’, 13”),
- vähintään yhden vetysisääntulon (10, 15, 17) vetykaasun syöttämiseksi yhteen tai useampaan vetykäsittelyreaktoriin (12, 12’, 12”),
- erotusyksikön (16) kaasumaisten yhdisteiden ja nestemäisten yhdisteiden erottamiseksi hiilivety-yhdisteiden seoksesta,
- fraktiointiyksikön (26) erotusyksiköstä (16) talteen otettujen nestemäisten yhdisteiden fraktioimiseksi erillisiksi polttoainekomponenttijakeiksi, ja
- vähintään yhden kierrätysyhteyden (32, 34) nestemäisten hiilivety-yhdisteiden kierrättämiseksi osittain erotusyksiköstä (16) ja/tai fraktiointiyksiköstä (26) takaisin yhteen tai useampaan vetykäsittelyreaktoriin (12, 12’, 12”).
Itsenäinen patenttivaatimus 23 kuuluu seuraavasti:
Polttoainekomponenttien käyttö dieselpolttoaineena, bensiinipolttoaineena, lämmityspolttoaineena, lentopetrolina tai lentopolttoaineena ja/tai niiden komponentteina, jotka polttoainekomponentit valitaan bensiinin ja/tai teollisuusbensiinin ja keskitisleyhdisteiden joukosta ja jotka polttoainekomponentit on saatu aikaan menetelmällä, jossa biologista alkuperää olevaa materiaali haihdutetaan epäpuhtauksien poistamiseksi biologista alkuperää olevasta materiaalista, jolloin syntyy puhdistettua biologista materiaalia, missä haihdutus toteutetaan kahdessa, kolmessa tai useammassa haihdutusvaiheessa ja ensimmäisen haihdutusvaiheen tuote haihdutetaan toisessa haihdutusvaiheessa ja poistetut kevyet komponentit kierrätetään takaisin haihdutusyksikköön tai jatkojalostetaan, mainittu puhdistettu biologinen materiaali käsitellään vedyllä vetykaasun ja vähintään yhden katalyytin läsnä ollessa, jolloin muodostuu hiilivety-yhdisteiden seos, erotetaan kaasumaiset yhdisteet mainitusta hiilivety-yhdisteiden seoksesta, jolloin muodostuu nestemäisiä hiilivety-yhdisteitä, ja mainitut nestemäiset hiilivety-yhdisteet fraktioidaan, jolloin saadaan polttoainekomponentteja, ja osa erotuksesta tai fraktioinnista saaduista nestemäisistä hiilivety-yhdisteistä kierrätetään takaisin vetykäsittelyyn.
Itsenäinen patenttivaatimus 24 kuuluu seuraavasti:
Polttoainekomponenttien käyttö dieselpolttoaine-, bensiinipolttoaine-, lämmityspolttoaine-, lentopetrooli- tai lentopolttoaineseoksessa, joka seos käsittää yhtä tai useampaa polttoainekomponenttia, jotka polttoainekomponentit valitaan bensiinin ja/tai teollisuusbensiinin ja keskitisleyhdisteiden joukosta ja jotka polttoainekomponentit on saatu aikaan menetelmällä, jossa biologista alkuperää olevaa materiaali haihdutetaan epäpuhtauksien poistamiseksi biologista alkuperää olevasta materiaalista, jolloin syntyy puhdistettua biologista materiaalia, missä haihdutus toteutetaan kahdessa, kolmessa tai useammassa haihdutusvaiheessa ja ensimmäisen haihdutusvaiheen tuote haihdutetaan toisessa haihdutusvaiheessa ja poistetut kevyet komponentit kierrätetään takaisin haihdutusyksikköön tai jatkojalostetaan, mainittu puhdistettu biologinen materiaali käsitellään vedyllä vetykaasun ja vähintään yhden katalyytin läsnä ollessa, jolloin muodostuu hiilivety-yhdisteiden seos, erotetaan kaasumaiset yhdisteet mainitusta hiilivety-yhdisteiden seoksesta, jolloin muodostuu nestemäisiä hiilivety-yhdisteitä, ja mainitut nestemäiset hiilivety-yhdisteet fraktioidaan, jolloin saadaan polttoainekomponentteja, ja osa erotuksesta tai fraktioinnista saaduista nestemäisistä hiilivety-yhdisteistä kierrätetään takaisin vetykäsittelyyn.
Lisätty materiaali
Neste on esittänyt, että patenttivaatimus 1 sisältää lisättyä materiaalia, koska sen piirre P3 on perusasiakirjassa esitetty erottamattomassa yhteydessä kevyiden komponenttien poistamista ensimmäisestä haihdutusvaiheesta koskevan piirteen kanssa eikä viimeksi mainittua piirrettä ole patenttivaatimuksessa 1, perusasiakirjasta on löydettävissä tuki vain ensimmäisen haihdutusvaiheen kondensaatin haihduttamiselle toisessa vaiheessa eikä patenttivaatimusta 1 ole rajattu mainitulla piirteellä, sekä piirteet P3 ja P5 on valittu perusasiakirjassa esitetyltä kahdelta listalta, eikä kyseisten piirteiden yhdistelmä käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta. Nesteen mukaan myöskään piirre P5 itsessään ei käy ilmi perusasiakirjasta, koska siitä käy ilmi vain ensimmäisestä haihdutusvaiheesta poistettujen kevyiden komponenttien kierrätys tai jatkojalostus.
Neste on lisäksi esittänyt, että patenttivaatimus 16 sisältää lisättyä materiaalia sen perusasiakirjaan nähden muuttuneen viittauksen takia.
UPM on esittänyt, ettei patenttivaatimus 1 sisällä lisättyä materiaalia. UPM:n mukaan piirre P3 käy ilmi perusasiakirjan patenttivaatimuksesta 11. Piirteet P4 ja P5 liittyvät ensimmäiseen haihdutusvaiheeseen, joten piirre P3 on patenttivaatimuksessa 1 esitetty samassa asiayhteydessä kuin perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 11. Lisäksi UPM:n mukaan piirre P4 on esitetty perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 12 ja ilmaisuja ”kondensaatti” ja ”tuote” on perusasiakirjassa käytetty ensimmäisen haihdutusvaiheen nestemäisestä tuotteesta. Vielä UPM:n mukaan piirre P5 käy ilmi perusasiakirjan selitysosan sivulta 7 ja patenttivaatimuksessa 16 on korjattu perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 17 ollut ilmeinen viittausvirhe.
Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että patenttivaatimus 16 sisältää lisättyä materiaalia.
Markkinaoikeus toteaa, että tarkasteltavana olevan patentin myöntämiseen johtaneen patenttihakemuksen numero FI 20165253 hakemuskirja, selitys, patenttivaatimukset ja piirustus on toimitettu Patentti- ja rekisterihallitukselle 24.3.2016. Hakemuskirjasta käy ilmi, että kysymyksessä on patenttihakemuksesta numero FI 20115217 jakamalla erotettu patenttihakemus. Patenttihakemuksen numero FI 20165253 perusasiakirjan muodostavat siten Patentti- ja rekisterihallitukselle 24.3.2016 toimitetut selitys, patenttivaatimukset ja piirustus.
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 voidaan katsoa perustuvan perusasiakirjan patenttivaatimukseen 12 yhdistettynä patenttivaatimuksiin 1 ja 11 sekä perusasiakirjan selityksen sivun 7 riveillä 8–11 esitettyyn. Perusasiakirjan patenttivaatimus 12 on viitannut patenttivaatimukseen 11, joka on viitannut patenttivaatimuksiin 1–10. Patenttivaatimusten 1, 11 ja 12 yhdistelmä on siten käynyt selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjan patenttivaatimusasetelmasta.
Perusasiakirjan patenttivaatimukset 1, 11 ja 12 ovat kuuluneet seuraavasti:
1. Menetelmä polttoainekomponenttien valmistamiseksi, joka käsittää seuraavat vaiheet:
a) haihdutetaan biologista alkuperää oleva materiaali epäpuhtauksien poistamiseksi biologista alkuperää olevasta materiaalista, jolloin syntyy puhdistettua biologista materiaalia,
b) mainittu puhdistettu biologinen materiaali vetykäsitellään vetykaasun ja vähintään yhden katalyytin läsnä ollessa, jolloin muodostuu hiilivety-yhdisteiden seosta,
c) erotetaan kaasumaiset yhdisteet mainitusta hiilivety-yhdisteiden seoksesta, jolloin muodostuu nestemäisiä hiilivety-yhdisteitä, ja
d) mainitut nestemäiset hiilivety-yhdisteet fraktioidaan, jolloin saadaan polttoainekomponentteja, ja
e) osa erotuksesta tai fraktioinnista saaduista nestemäisistä hiilivety-yhdisteistä kierrätetään takaisin vetykäsittelyyn.
11. Jonkin patenttivaatimuksen 1–10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että haihdutus käsittää useampia kuin yhden haihdutusvaiheen ja että kevyet komponentit poistetaan ensimmäisestä haihdutusvaiheesta.
12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen haihdutusvaiheen kondensaatti otetaan talteen ja syötetään toiseen haihdutusvaiheeseen.
Perusasiakirjan selityksen sivun 7 riveillä 8–11 on esitetty seuraavaa:
Ensimmäisessä vaiheessa erotetut kevyet komponentit voidaan kierrättää takaisin haihdutusyksikköön tai johonkin toiseen menetelmävaiheeseen ja jalostaa toisella tuotantolinjalla tai myydä sellaisenaan.
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 eroaa perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 12 ja selityksen sivun 7 riveillä 8–11 esitetystä siten, että ensin mainitun piirteissä P3 ja P5 ei ole nimenomaisesti määritelty, että kevyet komponentit poistetaan ensimmäisestä haihdutusvaiheesta ja että ensin mainitun piirteessä P4 ilmaisu ”kondensaatti” on korvattu ilmaisulla ”tuote”.
Asiassa on erimielisyyttä siitä, määritteleekö piirre P5 piirteessä P4 esitettyä ensimmäistä haihdutusvaihetta, jolloin kevyiden komponenttien poisto olisi myös määritelty tapahtuvaksi ensimmäisessä haihdutusvaiheessa, ja tarkoittavatko ilmaisut ”kondensaatti” ja ”tuote” samaa tuotevirtaa.
Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan patenttivaatimusta on lisättyä materiaalia arvioitaessa tulkittava samalla tavalla kuin patentoitavuutta arvioitaessa (ks. esim. T 99/13 perustelujen kohta 2.3). Alan ammattimies tulkitsee patenttivaatimusta teknisesti mielekkäällä tavalla ja ottaa tulkinnassa huomioon selityksestä, patenttivaatimuksista ja kuvista kokonaisuudessaan ilmenevän asiayhteyden (ks. T 2456/12 perustelujen kohta 2.1.6). Patentoitavuuden arvioinnin yhteydessä tehtävässä patenttivaatimuksen tulkinnassa on aina tarkasteltava, mitä keksinnöstä on esitetty selityksessä ja kuvissa (ks. G 1/24 headnote). Jos patenttivaatimuksen sanamuoto on täsmällinen ja teknisesti mielekäs, patenttivaatimusta ei voi selityksen perusteella tulkita rajoittavasti jättämällä huomiotta tulkinnat, jotka ovat järkeviä patentin mukaisessa teknisessä asiayhteydessä (ks. T 821/20 perustelujen kohta 1.7).
Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että piirteen irrottamisen perusasiakirjassa yhdistelmänä esitettyjen piirteiden joukosta ja sen sisällyttämisen patenttivaatimukseen (niin sanottu intermediate generalisation) on Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneessa ratkaisukäytännössä katsottu olevan hyväksyttävissä sillä edellytyksellä, että irrotettu piirre ei liity erottamattomasti piirteiden yhdistelmän muihin piirteisiin tai että yhdistelmänä esitetyillä piirteillä ei ole selvästi tunnistettavissa olevaa toiminnallista tai rakenteellista yhteyttä toisiinsa.
Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän haihdutusvaiheen a) määrittelevät piirteet P2–P5 kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti:
haihdutetaan biologista alkuperää oleva materiaali epäpuhtauksien poistamiseksi, jolloin syntyy puhdistettua biologista materiaalia (P2), missä haihdutus toteutetaan kahdessa, kolmessa tai useammassa haihdutusvaiheessa (P3), ja ensimmäisen haihdutusvaiheen tuote haihdutetaan toisessa haihdutusvaiheessa (P4) ja poistetut kevyet komponentit kierrätetään takaisin haihdutusyksikköön tai jatkojalostetaan (P5).
Piirteen P5 sanamuoto ei ole yksiselitteinen siltä osin, että kyseinen piirre liittyisi piirteessä P4 esitettyyn ensimmäiseen haihdutusvaiheeseen, koska piirre P5 ei sisällä viittausta piirteeseen P4 tai ensimmäiseen haihdutusvaiheeseen esimerkiksi muodossa ” siinä poistetut kevyet komponentit kierrätetään takaisin haihdutusyksikköön tai jatkojalostetaan”. Piirteissä P2–P5 ei ole esitetty haihdutusvaiheiden olosuhteita, esimerkiksi lämpötilaa, painetta ja haihdutusaikaa, joten kevyiden komponenttien poistoa ei ole haihdutusolosuhteiden määrittelylläkään rajattu ensimmäiseen haihdutusvaiheeseen. Piirteet P2–P5 ovat siten järkevästi luettavissa myös niin, että piirteet P3–P5 liittyvät piirteessä P2 esitettyyn haihdutukseen yleisesti, eli muodossa:
haihdutetaan biologista alkuperää oleva materiaali epäpuhtauksien poistamiseksi, jolloin syntyy puhdistettua biologista materiaalia (P2), missä haihdutus toteutetaan kahdessa, kolmessa tai useammassa haihdutusvaiheessa (P3), ja missäensimmäisen haihdutusvaiheen tuote haihdutetaan toisessa haihdutusvaiheessa (P4) ja missä poistetut kevyet komponentit kierrätetään takaisin haihdutusyksikköön tai jatkojalostetaan (P5).
Ottaen piirteiden P2–P5 tulkinnassa huomioon sen, mitä on esitetty muissa patenttivaatimuksissa, selitysosassa ja kuvissa, markkinaoikeus toteaa seuraavan.
Epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa 11 on nimenomaisesti esitetty patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän suoritusmuoto, jossa kevyet komponentit poistetaan ensimmäisessä haihdutusvaiheessa. Itsenäistä patenttivaatimusta 1 ei siten ole perusteltua tulkita siten, että se olisi epäsuorastikaan rajattu samaan suoritusmuotoon kuin epäitsenäinen patenttivaatimus 11. Patenttivaatimuksen 1 piirteen P5 ei näin ollen ole katsottava rajaavan kevyiden komponenttien poistoa vain piirteessä P4 esitettyyn ensimmäiseen haihdutusvaiheeseen, vaan piirre P5 edellyttää vain, että kevyitä komponentteja poistetaan jostakin tai joistakin haihdutusvaiheista.
Patenttivaatimuksen 1 piirre P3 ja kevyiden komponenttien poistaminen ensimmäisestä haihdutusvaiheesta on perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 11 esitetty yhdessä. Viimeksi mainitun piirteen ei edellä todetusti ole katsottava sisältyvän patenttivaatimukseen 1, joten asiassa on arvioitava, liittyykö piirre P3 erottamattomasti kevyiden komponenttien ensimmäisestä vaiheesta poistamista koskevaan piirteeseen tai onko kyseisillä piirteillä selvästi tunnistettavissa oleva toiminnallinen tai rakenteellinen yhteys toisiinsa.
Perusasiakirjan selitysosan yleisessä osassa sivun 3 riveillä 24–31 on esitetty, että veden ja kevyiden komponenttien haihduttaminen ensimmäisessä haihdutusvaiheessa tehostaa seuraavia haihdutusvaiheita. Kevyiden komponenttien poistamisella ensimmäisestä vaiheesta ja haihdutuksen toteuttamisella kahdessa, kolmessa tai sitä useammassa haihdutusvaiheessa piirteen P3 mukaisesti on siten katsottava olevan selvästi tunnistettavissa oleva toiminnallinen yhteys toisiinsa, joten piirteen P3 irrottaminen perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 11 esitetystä yhdistelmästä ja sisällyttäminen patenttivaatimukseen 1 on saanut viimeksi mainitun käsittämään sellaista, mikä ei ole käynyt selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta (ns. kielletty intermediate generalisation).
Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 käsittää sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä. Ensisijainen patenttivaatimusasetelma ei näin ollen jo mainitusta syystä ole hyväksyttävissä, joten asiassa ei ole tarpeen lausua muista kyseisen patenttivaatimusasetelman hyväksyttävyyden esteiksi esitetyistä seikoista.
4.2 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 1
UPM on toimittanut vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 markkinaoikeuteen 3.10.2024 antamansa vastauksen täydennyksen yhteydessä. Vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 1 on menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1, menetelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2–10, järjestelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 11, järjestelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 12–20 ja käyttöön kohdistuvat itsenäiset patenttivaatimukset 21 ja 22.
Itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:
P1a: Menetelmä polttoainekomponenttien valmistamiseksi biologista alkuperää olevasta materiaalista, joka on mäntyöljy tai raakamäntyöljy, ja joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet:
P2: a) haihdutetaan biologista alkuperää oleva materiaali epäpuhtauksien poistamiseksi, jolloin syntyy puhdistettua biologista materiaalia,
P3: missä haihdutus toteutetaan kahdessa, kolmessa tai useammassa haihdutusvaiheessa, ja
P4: ensimmäisen haihdutusvaiheen tuote haihdutetaan toisessa haihdutusvaiheessa ja
P5: poistetut kevyet komponentit kierrätetään takaisin haihdutusyksikköön tai jatkojalostetaan,
P6: b) mainittu puhdistettu biologinen materiaali vetykäsitellään vetykaasun ja vähintään yhden katalyytin läsnä ollessa, jolloin muodostuu hiilivety-yhdisteiden seosta,
P7: c) erotetaan kaasumaiset yhdisteet mainitusta hiilivety-yhdisteiden seoksesta, jolloin muodostuu nestemäisiä hiilivety-yhdisteitä, ja
P8: d) mainitut nestemäiset hiilivety-yhdisteet fraktioidaan, jolloin saadaan polttoainekomponentteja, ja
P9: e) osa erotuksesta tai fraktioinnista saaduista nestemäisistä hiilivety-yhdisteistä kierrätetään takaisin vetykäsittelyyn.
Lisätty materiaali
Neste on muun ohella esittänyt, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimus 1 sisältää lisättyä materiaalia samoilla perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1.
Markkinaoikeus toteaa, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimus 1 eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksesta 1 siten, että ensin mainitun piirteessä P1a biologista alkuperää oleva materiaali on määritelty mäntyöljyksi tai raakamäntyöljyksi. Ensin mainittu sisältää siten piirteen P3, jonka mukaan haihdutus toteutetaan kahdessa, kolmessa tai useammassa haihdutusvaiheessa.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa 9 on esitetty patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän suoritusmuoto, jossa kevyet komponentit poistetaan ensimmäisestä haihdutusvaiheesta. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäinen patenttivaatimus 1 ja epäitsenäinen patenttivaatimus 9 vastaavat siten tältä osin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäistä patenttivaatimusta 1 ja epäitsenäistä patenttivaatimusta 11.
Edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman tarkastelun yhteydessä esitetyillä perusteilla myöskään vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimusta 1 ei ole perusteltua tulkita siten, että se olisi epäsuorastikaan rajattu samaan suoritusmuotoon kuin epäitsenäinen patenttivaatimus 9. Patenttivaatimuksen 1 piirteen P5 ei näin ollen ole katsottava rajaavan kevyiden komponenttien poistoa vain piirteessä P4 esitettyyn ensimmäiseen haihdutusvaiheeseen, vaan piirre P5 edellyttää vain, että kevyitä komponentteja poistetaan jostakin tai joistakin haihdutusvaiheista. Piirteen P3 irrottaminen perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 11 esitetystä yhdistelmästä ja sisällyttäminen patenttivaatimukseen 1 on siten saanut myös vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 käsittämään sellaista, mikä ei ole käynyt selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta (ns. kielletty intermediate generalisation).
Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimus 1 käsittää sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 1 ei näin ollen jo mainitusta syystä ole hyväksyttävissä, joten asiassa ei ole tarpeen lausua muista kyseisen patenttivaatimusasetelman hyväksyttävyyden esteiksi esitetyistä seikoista.
4.3 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 2
UPM on toimittanut vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 markkinaoikeuteen 3.10.2024 antamansa vastauksen täydennyksen yhteydessä. Vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 2 on menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1, menetelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2–9, järjestelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 10, järjestelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 11–19 sekä käyttöön kohdistuvat itsenäiset patenttivaatimukset 20 ja 21.
Itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:
P1a: Menetelmä polttoainekomponenttien valmistamiseksi biologista alkuperää olevasta materiaalista, joka on mäntyöljy tai raakamäntyöljy, ja joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet:
P2: a) haihdutetaan biologista alkuperää oleva materiaali epäpuhtauksien poistamiseksi, jolloin syntyy puhdistettua biologista materiaalia,
P3a: missä haihdutus toteutetaan haihduttimessa, joka hyödyntää ohutkalvohaihdutustekniikkaa, ja haihdutus toteutetaan kahdessa, kolmessa tai useammassa haihdutusvaiheessa, ja
P4: ensimmäisen haihdutusvaiheen tuote haihdutetaan toisessa haihdutusvaiheessa ja
P5: poistetut kevyet komponentit kierrätetään takaisin haihdutusyksikköön tai jatkojalostetaan,
P6: b) mainittu puhdistettu biologinen materiaali vetykäsitellään vetykaasun ja vähintään yhden katalyytin läsnä ollessa, jolloin muodostuu hiilivety-yhdisteiden seosta,
P7: c) erotetaan kaasumaiset yhdisteet mainitusta hiilivety-yhdisteiden seoksesta, jolloin muodostuu nestemäisiä hiilivety-yhdisteitä, ja
P8: d) mainitut nestemäiset hiilivety-yhdisteet fraktioidaan, jolloin saadaan polttoainekomponentteja, ja
P9: e) osa erotuksesta tai fraktioinnista saaduista nestemäisistä hiilivety-yhdisteistä kierrätetään takaisin vetykäsittelyyn.
Lisätty materiaali
Neste on muun ohella esittänyt, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimus 1 sisältää lisättyä materiaalia samoilla perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1.
Markkinaoikeus toteaa, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimus 1 eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksesta 1 siten, että ensin mainitun piirteessä P1a biologista alkuperää oleva materiaali on määritelty mäntyöljyksi tai raakamäntyöljyksi ja että ensin mainitun piirteessä P3a on viimeksi mainitun piirteeseen P3 nähden lisäksi esitetty, että haihdutus toteutetaan haihduttimessa, joka hyödyntää ohutkalvohaihdutustekniikkaa. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimuksen 1 piirre P3a vastaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman piirrettä P3 siltä osin, että haihdutus toteutetaan kahdessa, kolmessa tai useammassa haihdutusvaiheessa.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa 8 on esitetty patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän suoritusmuoto, jossa kevyet komponentit poistetaan ensimmäisestä haihdutusvaiheesta. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 itsenäinen patenttivaatimus 1 ja epäitsenäinen patenttivaatimus 8 vastaavat siten tältä osin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäistä patenttivaatimusta 1 ja epäitsenäistä patenttivaatimusta 11.
Edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman tarkastelun yhteydessä esitetyillä perusteilla myöskään vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimusta 1 ei ole perusteltua tulkita siten, että se olisi epäsuorastikaan rajattu samaan suoritusmuotoon kuin epäitsenäinen patenttivaatimus 8. Patenttivaatimuksen 1 piirteen P5 ei näin ollen ole katsottava rajaavan kevyiden komponenttien poistoa vain piirteessä P4 esitettyyn ensimmäiseen haihdutusvaiheeseen, vaan piirre P5 edellyttää vain, että kevyitä komponentteja poistetaan jostakin tai joistakin haihdutusvaiheista. Piirteen P3a sisältämän, haihdutusvaiheiden lukumäärää koskevan piirteen irrottaminen perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 11 esitetystä yhdistelmästä ja sisällyttäminen patenttivaatimukseen 1 on siten saanut myös vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimuksen 1 käsittämään sellaista, mikä ei ole käynyt selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta (ns. kielletty intermediate generalisation).
Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimus 1 käsittää sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 2 ei näin ollen jo mainitusta syystä ole hyväksyttävissä, joten asiassa ei ole tarpeen lausua muista kyseisen patenttivaatimusasetelman hyväksyttävyyden esteiksi esitetyistä seikoista.
4.4 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 3
UPM on toimittanut vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 markkinaoikeuteen 3.10.2024 antamansa vastauksen täydennyksen yhteydessä. Vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 3 on menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1, menetelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2–8, järjestelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 9, järjestelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 10–18 sekä käyttöön kohdistuvat itsenäiset patenttivaatimukset 19 ja 20.
Itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:
P1a: Menetelmä polttoainekomponenttien valmistamiseksi biologista alkuperää olevasta materiaalista, joka on mäntyöljy tai raakamäntyöljy, ja joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet:
P2: a) haihdutetaan biologista alkuperää oleva materiaali epäpuhtauksien poistamiseksi, jolloin syntyy puhdistettua biologista materiaalia,
P3a: missä haihdutus toteutetaan haihduttimessa, joka hyödyntää ohutkalvohaihdutustekniikkaa, ja haihdutus toteutetaan kahdessa, kolmessa tai useammassa haihdutusvaiheessa, ja
P4a: ensimmäisen haihdutusvaiheen tuote haihdutetaan toisessa haihdutusvaiheessa ja kevyet komponentit poistetaan ensimmäisestä haihdutusvaiheesta, ja
P5: poistetut kevyet komponentit kierrätetään takaisin haihdutusyksikköön tai jatkojalostetaan,
P6: b) mainittu puhdistettu biologinen materiaali vetykäsitellään vetykaasun ja vähintään yhden katalyytin läsnä ollessa, jolloin muodostuu hiilivety-yhdisteiden seosta,
P7: c) erotetaan kaasumaiset yhdisteet mainitusta hiilivety-yhdisteiden seoksesta, jolloin muodostuu nestemäisiä hiilivety-yhdisteitä, ja
P8: d) mainitut nestemäiset hiilivety-yhdisteet fraktioidaan, jolloin saadaan polttoainekomponentteja, ja
P9: e) osa erotuksesta tai fraktioinnista saaduista nestemäisistä hiilivety-yhdisteistä kierrätetään takaisin vetykäsittelyyn.
Itsenäinen patenttivaatimus 9 kuuluu seuraavasti:
Järjestelmä polttoainekomponenttien tuottamiseksi, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää
- haihdutusyksikön (6) epäpuhtauksien poistamiseksi biologista alkuperää olevasta materiaalista, joka on mäntyöljy tai raakamäntyöljy, ja puhdistetun biomateriaalin tuottamiseksi, missä haihdutusyksikkö käsittää kaksi tai kolme tai useampia haihduttimia, jotka hyödyntävät ohutkalvohaihdutustekniikkaa, haihdutuksen toteuttamiseksi kahdessa, kolmessa tai useammassa vaiheessa, missä ensimmäisen haihdutusvaiheen tuote haihdutetaan toisessa haihdutusvaiheessa ja kevyet komponentit poistetaan ensimmäisestä haihdutusvaiheesta ja poistetut kevyet komponentit kierrätetään takaisin haihdutusyksikköön tai jatkojalostetaan,
- yhden tai useamman vetykäsittelyreaktorin (12, 12’, 12”) puhdistetun biomateriaalin vetykäsittelemiseksi ja hiilivety-yhdisteiden seoksen tuottamiseksi, jotka yksi tai useampi vetykäsittelyreaktori käsittävät vähintään yhä katalyyttiä (13, 13’, 13”),
- vähintään yhden vetysisääntulon (10, 15, 17) vetykaasun syöttämiseksi yhteen tai useampaan vetykäsittelyreaktoriin (12, 12’, 12”),
- erotusyksikön (16) kaasumaisten yhdisteiden ja nestemäisten yhdisteiden erottamiseksi hiilivety-yhdisteiden seoksesta,
- fraktiointiyksikön (26) erotusyksiköstä (16) talteen otettujen nestemäisten yhdisteiden fraktioimiseksi erillisiksi polttoainekomponenttijakeiksi, ja
- vähintään yhden kierrätysyhteyden (32, 34) nestemäisten hiilivety-yhdisteiden kierrättämiseksi osittain erotusyksiköstä (16) ja/tai fraktiointiyksiköstä (26) takaisin yhteen tai useampaan vetykäsittelyreaktoriin (12, 12’, 12”).
Epäitsenäinen patenttivaatimus 12 kuuluu seuraavasti:
12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää ensimmäisen vetykäsittelyreaktorin (12’) ja toisen vetykäsittelyreaktorin (12”).
Itsenäinen patenttivaatimus 19 kuuluu seuraavasti:
Polttoainekomponenttien käyttö dieselpolttoaineena, bensiinipolttoaineena, lämmityspolttoaineena, lentopetrolina tai lentopolttoaineena ja/tai niiden komponentteina, jotka polttoainekomponentit valitaan bensiinin ja/tai teollisuusbensiinin ja keskitisleyhdisteiden joukosta ja jotka polttoainekomponentit on saatu aikaan menetelmällä, jossa biologista alkuperää olevaa materiaali, joka on mäntyöljy tai raakamäntyöljy, haihdutetaan epäpuhtauksien poistamiseksi biologista alkuperää olevasta materiaalista, jolloin syntyy puhdistettua biologista materiaalia, missä haihdutus toteutetaan kahdessa, kolmessa tai useammassa haihdutusvaiheessa, jotka hyödyntävät ohutkalvohaihdutustekniikkaa, ja ensimmäisen haihdutusvaiheen tuote haihdutetaan toisessa haihdutusvaiheessa ja kevyet komponentit poistetaan ensimmäisestä haihdutusvaiheesta ja poistetut kevyet komponentit kierrätetään takaisin haihdutusyksikköön tai jatkojalostetaan, mainittu puhdistettu biologinen materiaali käsitellään vedyllä vetykaasun ja vähintään yhden katalyytin läsnä ollessa, jolloin muodostuu hiilivety-yhdisteiden seos, erotetaan kaasumaiset yhdisteet mainitusta hiilivety-yhdisteiden seoksesta, jolloin muodostuu nestemäisiä hiilivety-yhdisteitä, ja mainitut nestemäiset hiilivety-yhdisteet fraktioidaan, jolloin saadaan polttoainekomponentteja, ja osa erotuksesta tai fraktioinnista saaduista nestemäisistä hiilivety-yhdisteistä kierrätetään takaisin vetykäsittelyyn.
Itsenäinen patenttivaatimus 20 kuuluu seuraavasti:
Polttoainekomponenttien käyttö dieselpolttoaine-, bensiinipolttoaine-, lämmityspolttoaine-, lentopetrooli- tai lentopolttoaineseoksessa, joka seos käsittää yhtä tai useampaa polttoainekomponenttia, jotka polttoainekomponentit valitaan bensiinin ja/tai teollisuusbensiinin ja keskitisleyhdisteiden joukosta ja jotka polttoainekomponentit on saatu aikaan menetelmällä, jossa biologista alkuperää olevaa materiaali, joka on mäntyöljy tai raakamäntyöljy, haihdutetaan epäpuhtauksien poistamiseksi biologista alkuperää olevasta materiaalista, jolloin syntyy puhdistettua biologista materiaalia, missä haihdutus toteutetaan kahdessa, kolmessa tai useammassa haihdutusvaiheessa, jotka hyödyntävät ohutkalvohaihdutustekniikkaa, ja ensimmäisen haihdutusvaiheen tuote haihdutetaan toisessa haihdutusvaiheessa ja kevyet komponentit poistetaan ensimmäisestä haihdutusvaiheesta ja poistetut kevyet komponentit kierrätetään takaisin haihdutusyksikköön tai jatkojalostetaan, mainittu puhdistettu biologinen materiaali käsitellään vedyllä vetykaasun ja vähintään yhden katalyytin läsnä ollessa, jolloin muodostuu hiilivety-yhdisteiden seos, erotetaan kaasumaiset yhdisteet mainitusta hiilivety-yhdisteiden seoksesta, jolloin muodostuu nestemäisiä hiilivety-yhdisteitä, ja mainitut nestemäiset hiilivety-yhdisteet fraktioidaan, jolloin saadaan polttoainekomponentteja, ja osa erotuksesta tai fraktioinnista saaduista nestemäisistä hiilivety-yhdisteistä kierrätetään takaisin vetykäsittelyyn.
4.4.1 Lisätty materiaali
Neste on esittänyt, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimus 1 sisältää lisättyä materiaalia, koska perusasiakirjasta on löydettävissä tuki vain ensimmäisen haihdutusvaiheen kondensaatin haihduttamiselle toisessa vaiheessa eikä patenttivaatimusta 1 ole rajattu mainitulla piirteellä, sekä piirteessä P3a esitetyt haihdutusvaiheiden lukumäärät ja piirteessä P5 esitetyt jatkokäsittelyvaiheet on valittu perusasiakirjassa esitetyltä kahdelta listalta, eikä kyseisten piirteiden yhdistelmä käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta. Nesteen mukaan myöskään piirre P5 itsessään ei käy ilmi perusasiakirjasta, koska siitä käy ilmi vain ensimmäisestä haihdutusvaiheesta poistettujen kevyiden komponenttien kierrätys tai jatkojalostus. Lisäksi Nesteen mukaan piirteessä P1a määritelty raaka-aine mäntyöljy tai raakamäntyöljy on perusasiakirjassa esitetty edullisen suoritusmuodon raaka-aineena, kun taas enemmän kuin kolme haihdutusvaihetta ja piirteen P5 mukaiset jatkokäsittelyvaiheet on esitetty yleisen suoritusmuodon piirteinä, jolloin patenttivaatimus 1 sisältää kyseisten muutosten osalta eri edullisuustasoja edustavia piirteitä, joiden yhdistelmä ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta.
Neste on myös esittänyt, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 16 sisältää lisättyä materiaalia sen perusasiakirjaan nähden muuttuneen viittauksen takia.
Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 16 sisältää lisättyä materiaalia.
UPM on esittänyt, ettei patenttivaatimus 1 sisällä lisättyä materiaalia. UPM:n mukaan patenttivaatimus 1 perustuu perusasiakirjan patenttivaatimukseen 12, jota on täsmennetty perusasiakirjan selityksessä esitetyillä piirteillä. UPM:n mukaan ilmaisuja ”kondensaatti” ja ”tuote” on perusasiakirjassa käytetty ensimmäisen haihdutusvaiheen nestemäisestä tuotteesta. Lisäksi UPM:n mukaan piirre P5 käy ilmi perusasiakirjan selitysosan sivulta 7 ja perusasiakirjan selitysosassa on esitetty, että keksinnön edullisessa suoritusmuodossa raaka-aine on mäntyöljy ja haihdutusvaiheita enemmän kuin yksi.
UPM on myös esittänyt, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 16 on korjattu perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 17 ollut ilmeinen viittausvirhe.
Markkinaoikeus toteaa, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimus 12 vastaa sisällöltään ja viittaukseltaan ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimusta 16, joten ensin mainitun osalta on tarvittaessa tarkasteltava, mitä asiassa on esitetty viimeksi mainitun lisätystä materiaalista.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimuksen 1 voidaan katsoa perustuvan perusasiakirjan patenttivaatimukseen 12 yhdistettynä patenttivaatimuksiin 1, 3 ja 11 sekä perusasiakirjan selityksen sivun 6 riveillä 28–29 ja sivun 7 riveillä 8–11 esitettyyn. Perusasiakirjan patenttivaatimus 12 on viitannut patenttivaatimukseen 11, joka puolestaan on viitannut patenttivaatimuksiin 1–10. Perusasiakirjan patenttivaatimus 3 on viitannut patenttivaatimukseen 1 tai 2. Patenttivaatimusten 1, 3, 11 ja 12 yhdistelmä on siten käynyt selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjan patenttivaatimusasetelmasta.
Perusasiakirjan patenttivaatimukset 1, 11 ja 12 sekä selityksen sivun 7 rivien 8–11 sisältö on esitetty edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman tarkastelun yhteydessä. Perusasiakirjan patenttivaatimukset 3, 14, 15, 16 ja 17 ovat kuuluneet seuraavasti:
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että haihdutus toteutetaan haihduttimessa, joka hyödyntää ohutkalvohaihdutustekniikkaa.
14. Järjestelmä polttoainekomponenttien tuottamiseksi, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää
- haihdutusyksikön (6) epäpuhtauksien poistamiseksi biologista alkuperää olevasta materiaalista ja puhdistetun biomateriaalin tuottamiseksi,
- yhden tai useamman vetykäsittelyreaktorin (12, 12’, 12”) puhdistetun biomateriaalin vetykäsittelemiseksi ja hiilivety-yhdisteiden seoksen tuottamiseksi, jotka yksi tai useampi vetykäsittelyreaktori käsittävät vähintään yhä katalyyttiä (13, 13’, 13”),
- vähintään yhden vetysisääntulon (10, 15, 17) vetykaasun syöttämiseksi yhteen tai useampaan vetykäsittelyreaktoriin (12, 12’, 12”),
- erotusyksikön (16) kaasumaisten yhdisteiden ja nestemäisten yhdisteiden erottamiseksi hiilivety-yhdisteiden seoksesta,
- fraktiointiyksikön (26) erotusyksiköstä (16) talteen otettujen nestemäisten yhdisteiden fraktioimiseksi erillisiksi polttoainekomponenttijakeiksi, ja
- vähintään yhden kierrätysyhteyden (32, 34) nestemäisten hiilivety-yhdisteiden kierrättämiseksi osittain erotusyksiköstä (16) ja/tai fraktiointiyksiköstä (26) takaisin yhteen tai useampaan vetykäsittelyreaktoriin (12, 12’, 12”).
15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää yhden vetykäsittelyreaktorin (12), joka käsittää katalyyttiä (13), joka on mikä tahansa jaksollisen järjestelmän ryhmän VI ja/tai VIII metalleja sisältävä katalyytti, joka pystyy muuttamaan biologisen syötemateriaalin polttoainekomponenteiksi.
16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että katalyytti on Al 2O 3:n, zeoliitin, zeoliitti-Al 2O 3:n ja Al 2O 3-SiO 2:n joukosta valitulla kantajalla oleva NiW, edullisesti Al 2O 3 -kantajalla oleva NiW.
17. Patenttivaatimuksen 115 tai 16 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää ensimmäisen vetykäsittelyreaktorin (12’) ja toisen vetykäsittelyreaktorin (12”).
Perusasiakirjan selityksen sivun 6 riveillä 28–29 esitetty on kuulunut seuraavasti:
Esillä olevan keksinnön yhden edullisen suoritusmuodon mukaisesti biologista alkuperää oleva materiaali on mäntyöljy tai raakamäntyöljy.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimus 1 eroaa perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 12 sekä selityksen sivun 6 riveillä 28–29 ja sivun 7 riveillä 8–11 siten, että ensin mainitun piirteen P4a alkuosan mukaan ensimmäisen haihdutusvaiheen tuote haihdutetaan toisessa haihdutusvaiheessa, kun taas perusasiakirjan patenttivaatimuksen 12 mukaan ensimmäisen haihdutusvaiheen kondensaatti otetaan talteen ja syötetään toiseen haihdutusvaiheeseen.
Asiassa on esitetty, että koska ilmaisu ”kondensaatti” on muutettu ilmaisuksi ”tuote”, patenttivaatimus 1 sisältää lisättyä materiaalia.
Markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimuksen 1 piirteen P4a ja perusasiakirjan patenttivaatimuksen 11 loppuosan mukaan kevyet komponentit poistetaan ensimmäisestä haihdutusvaiheesta. Piirteen P4a alkuosan sisältämän ilmaisun ”tuote”, joka haihdutetaan toisessa haihdutusvaiheessa, ei siten ole katsottava tarkoittavan ensimmäisestä haihdutusvaiheesta poistettavia kevyitä komponentteja.
Kondensaatti toisessa haihdutusvaiheessa haihdutettavana ensimmäisen haihdutusvaiheen tuotteena käy edellä todetusti ilmi perusasiakirjan patenttivaatimuksesta 12. Perusasiakirjan selityksen sivulla 3 on puolestaan esitetty, että toisessa haihdutusvaiheessa haihdutetaan biologista alkuperää olevaa materiaalia, josta on ensimmäisessä haihdutusvaiheessa haihdutettu vesi ja kevyet komponentit. Perusasiakirjasta käy siten ilmi myös ensimmäisessä haihdutusvaiheessa haihtumattoman tuotteen haihdutus toisessa haihdutusvaiheessa. Koska kevyitä komponentteja ei edellä todetusti ole pidettävä ensimmäisen haihdutusvaiheen tuotteena, patenttivaatimus 1 ei sisällä lisättyä materiaalia sillä perusteella, että perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 12 käytetty ilmaisu ”kondensaatti” on patenttivaatimuksessa 1 muutettu ilmaisuksi ”tuote”.
Patenttivaatimuksen 1 piirteen P4a mukaan kevyet komponentit poistetaan ensimmäisestä haihdutusvaiheesta. Näin ollen poistettujen kevyiden komponenttien on myös piirteessä P5 katsottava viittaavan ensimmäisestä haihdutusvaiheesta poistettuihin kevyisiin komponentteihin. Piirre P5 ei siten itsessään sisällä lisättyä materiaalia.
Patenttivaatimuksen 1 piirteessä P3a esitetyn haihdutuksen toteuttamisen kahdessa, kolmessa tai useammassa haihdutusvaiheessa on katsottava tarkoittavan samaa kuin sen, että haihdutus käsittää useampia kuin yhden vaiheen perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 11 esitetyn mukaisesti. Piirteessä P3a esitettyjä haihdutusvaiheen lukumääriä ei siten ole ollut tarpeen valita perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 2 esitetyltä listalta. Näin ollen patenttivaatimus 1 ei sisällä lisättyä materiaalia sillä perusteella, että piirteen P3a haihdutusvaiheen lukumäärät ja piirteen P5 sisältämät vaihtoehdot olisi valittu kahdelta eri listalta.
Piirteessä P1a biologista alkuperää oleviksi materiaaleiksi määritellyt mäntyöljy tai raakamäntyöljy on perusasiakirjassa esitetty patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän edullisen suoritusmuodon mukaisiksi lähtöaineiksi. Perusasiakirjan selityksen sivuilla 7 ja 8 on esitetty keksinnön edullisia suoritusmuotoja, joissa haihdutus toteutetaan kahdessa tai kolmessa vaiheessa. Perusasiakirjan selityksen yleisen osan sivun 4 riviltä 5 alkaen myös useamman kuin kolme haihdutusvaihetta käsittävän haihdutuksen on esitetty olevan vastaavalla tavalla edullinen kuin kaksi tai kolme haihdutusvaihetta käsittävän haihdutuksen. Kun lisäksi otetaan huomioon, että perusasiakirjan selityksen sivun 2 rivien 33–35 mukaan epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa on esitetty keksinnön edullisia suoritusmuotoja, perusasiakirjan patenttivaatimuksen 11 on katsottava liittyvän keksinnön edulliseen suoritusmuotoon. Piirteessä P1a menetelmän lähtöaineina esitetyt mäntyöljy ja raakamäntyöljy sekä piirteen P3a mukaiset kaksi, kolme tai sitä useammat haihdutusvaiheet eivät siten ole eri edullisuustasoja edustavia piirteitä eikä kyseisten piirteiden yhdistelmä siten sisällä lisättyä materiaalia.
Piirteessä P5 esitetty poistettujen kevyiden komponenttien kierrättäminen takaisin haihdutusyksikköön tai jatkojalostaminen on perusasiakirjan selitysosan sivun 7 ensimmäisessä kappaleessa esitetty yhteydessä, jossa on todettu samat kaksi-, kolmi- tai useampivaiheisen haihdutuksen edut kuin sivulla 4. Myöskään piirre P5 ei siten liity eri edullisuustasoon kuin edellä tarkastellut piirteet P1a ja P3a, joten patenttivaatimuksen 1 sisältämä mainittujen piirteiden yhdistelmä ei sisällä lisättyä materiaalia.
Epäitsenäisen patenttivaatimuksen 12 sisältö vastaa perusasiakirjan epäitsenäisen patenttivaatimuksen 17 sisältöä. Kyseiset patenttivaatimukset kohdistuvat järjestelmään, joka käsittää ensimmäisen ja toisen vetykäsittelyreaktorin. Perusasiakirjan patenttivaatimus 17 on viitannut patenttivaatimukseen 15 tai 16, joista viimeksi mainittu on viitannut patenttivaatimukseen 15. Kyseinen patenttivaatimus kohdistuu järjestelmään, joka käsittää yhden vetykäsittelyreaktorin. Patenttivaatimuksen 17 viittaus patenttivaatimukseen 15 tai 16 on siten ollut ilmeisen virheellinen, koska vetykäsittelyreaktoreiden määrä kyseisten patenttivaatimusten kohteena olleissa järjestelmissä ei ole ollut sama.
Perusasiakirjan patenttivaatimusasetelmassa epäitsenäistä patenttivaatimusta 17 lähinnä edeltävä patenttivaatimus, jonka kohteena olevassa järjestelmässä on kaksi vetykäsittelyreaktoria, on ollut itsenäinen patenttivaatimus 14, jonka mukainen järjestelmä käsittää muun ohella yhden tai useamman vetykäsittelyreaktorin. On siten ilmeistä, että perusasiakirjan patenttivaatimuksen 17 on ollut tarkoitus viitata itsenäiseen patenttivaatimukseen 14 epäitsenäisen patenttivaatimuksen 15 tai 16 sijasta.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäinen patenttivaatimus 9 kohdistuu järjestelmään, joka käsittää muun ohella yhden tai useamman vetykäsittelyreaktorin. Epäitsenäiset patenttivaatimukset 10 ja 11 vastaavat perusasiakirjan patenttivaatimuksia 15 ja 16 ja kohdistuvat järjestelmään, joka käsittää yhden vetykäsittelyreaktorin. Epäitsenäisen patenttivaatimuksen 12 viittauksen itsenäiseen patenttivaatimukseen 9 epäitsenäisen patenttivaatimuksen 10 tai 11 sijasta on siten katsottava olevan perusasiakirjan epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa 17 olleen viittausvirheen korjaus, jossa sekä virhe että sen korjaus ovat olleet ilmeisiä. Epäitsenäinen patenttivaatimus 12 ei siten sisällä lisättyä materiaalia.
Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, etteivät vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimukset käsitä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä.
4.4.2 Uutuus
Neste on esittänyt, että alan ammattimiehen yleistietoja edustavissa viitejulkaisuissa D4-1 ja D4-4 on esitetty kaksi- tai kolmivaiheinen haihdutus, jossa käytetään ohutkalvohaihduttimia. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä ei siten ole uusi viitejulkaisusta D16 tunnettuun järjestelmään nähden.
UPM on esittänyt, ettei viitejulkaisussa D16 ole esitetty laitteistoa, jossa on haihdutusyksikkö epäpuhtauksien poistamiseksi, joten patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä on uusi kyseisestä viitejulkaisusta tunnettuun nähden. Lisäksi UPM:n mukaan uutuutta tarkasteltaessa viitejulkaisuista D4-1, D4-2, D4-3 ja D4-4 ilmenevää alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluvaa tekniikkaa ei voi yhdistää viitejulkaisusta D16 tunnettuun tekniikkaan.
Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan viitejulkaisu muodostaa uutuuden esteen, jos tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa esitetty keksintö käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi kyseisestä viitejulkaisusta, kun siinä nimenomaisesti esitettyjen piirteiden lisäksi otetaan huomioon kyseisten piirteiden perusteella alan ammattimiehelle epäsuorasti ilmi käyvät piirteet (ks. esim. T 452/05, perustelujen kohta 2.2). Jos tarkasteltavana olevassa viitejulkaisussa on nimenomainen viittaus toiseen viitejulkaisuun, viimeksi mainitun sisällön voidaan katsoa kuuluvan osittain tai kokonaisuudessaan ensin mainitun sisältöön (ks. esim. T 221/05).
Viitejulkaisussa D16 on esitetty menetelmä polttoainekomponenttien tuottamiseksi biologista alkuperää olevasta raaka-aineesta. Kyseinen menetelmä käsittää hapenpoistovaiheen (HDO) ja isomerointivaiheen. Ennen hapenpoistovaihetta syötteelle voidaan tehdä esivedytys. Viitejulkaisun D16 esimerkeissä syötteinä on ollut mäntyöljyn rasvahappojae (TOFA) ja kemiallisesti raffinoitu rypsiöljy.
Viitejulkaisusta D16 käy vähintäänkin epäsuorasti ilmi myös järjestelmä edellä esitetyn menetelmän toteuttamiseksi. Kyseisestä viitejulkaisusta ei käy suoraan ilmi, että järjestelmä käsittäisi haihdutusyksikön epäpuhtauksien poistamiseksi biologista alkuperää olevasta raaka-aineesta. Viitejulkaisussa D16 ei ole esitetty, että raaka-ainetta puhdistettaisiin haihduttamalla ennen hapenpoistokäsittelyä, joten viitejulkaisusta D4-1 tai D4-4 tunnettuja ohutkalvohaihduttimia käyttävän haihdutusyksikön ei ole katsottava käyvän ilmi viitejulkaisusta D16 myöskään epäsuorasti viimeksi mainitussa viitejulkaisussa nimenomaisesti esitetyn laitteiston perusteella.
Viitejulkaisussa D16 ei ole viittausta viitejulkaisuun D4-1 tai D4-4, joten viimeksi mainittujen viitejulkaisujen sisältö ei ole myöskään viittauksen perusteella osa ensin mainitun viitejulkaisun sisältöä. Viitejulkaisusta D16 ei siten käy ilmi patenttivaatimuksessa 9 esitettyä järjestelmää, joka käsittää haihdutusyksikön epäpuhtauksien poistamiseksi biologista alkuperää olevasta materiaalista.
Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä on uusi viitejulkaisusta D16 tunnettuun järjestelmään nähden. Kyseisen patenttivaatimusasetelman hyväksyttävyydelle ei siten ole uutuuden osalta patenttilain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua estettä.
4.4.3 Keksinnöllisyys
Neste on esittänyt, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyltä keksinnöltä puuttuu keksinnöllisyys viitejulkaisusta D1, D3, D5, D13 tai D16 tunnettuun tekniikkaan nähden.
Markkinaoikeus arvioi ensin patenttivaatimuksessa 19 esitetyn käytön keksinnöllisyyden.
Neste on esittänyt ensisijaisen patenttivaatimusasetelman käyttöön kohdistuvista patenttivaatimuksista 23 ja 24, että niissä valmistusmenetelmän avulla määritellyt polttoainekomponentit ovat koostumukseltaan samoja kuin millä tahansa puhdistusmenetelmällä puhdistettua biologista materiaalia katalyyttisesti vetykäsittelemällä saadut polttoainekomponentit eivätkä kyseisten patenttivaatimusten mukaiset käytöt eroa muilla menetelmillä puhdistetusta biologisesta materiaalista valmistettujen polttoainekomponenttien käytöstä.
UPM on esittänyt ensisijaisen patenttivaatimusasetelman käyttöön kohdistuvista patenttivaatimuksista 23 ja 24, että koska kyseessä ei ole tuotteeseen kohdistuva patenttivaatimus, siinä esitetyllä menetelmällä valmistetun tuotteen ei tarvitse olla uusi. Patenttivaatimusten 23 ja 24 mukaiset käytöt ovat uusia, koska kyseisiin patenttivaatimuksiin sisältyvä patenttivaatimuksen 1 mukainen polttoainekomponenttien valmistusmenetelmä on uusi.
Markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimus 19 kohdistuu polttoainekomponenttien käyttöön erilaisina polttoaineina. Kyseisessä patenttivaatimuksessa käytettävät polttoainekomponentit on määritelty niiden valmistusmenetelmän avulla (product-by-process). Patenttivaatimuksessa 19 esitetty valmistusmenetelmä vastaa patenttivaatimuksessa 1 esitettyä menetelmää.
Patenttivaatimuksessa 19 esitetty valmistusmenetelmä ei määrittele suoraan kyseisen patenttivaatimuksen kohteena olevaa polttoainekomponenttien käyttöä polttoaineina vaan ainoastaan polttoainekomponentteina käytettävät yhdisteet, jotka ovat nestemäisiä hiilivetyjä. Patenttivaatimuksessa 19 ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella siinä esitetty valmistusmenetelmä tai menetelmällä valmistettavat nestemäiset hiilivety-yhdisteet määrittelisivät myöskään epäsuorasti kyseisen patenttivaatimuksen kohteena olevaa polttoainekomponenttien käyttöä polttoaineina. Patenttivaatimuksessa 19 esitettyä tuotteen määritelmää sen valmistusmenetelmän avulla on siten tulkittava samoin kuin tuotteen määrittelyä tuotevaatimuksessa sen valmistusmenetelmän avulla (vrt. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännöstä ratkaisun T 81/14 perustelujen kohta 3.7). Patenttivaatimuksen 19 mukaisen käytön ei siten ole katsottava rajoittuvan kyseisessä patenttivaatimuksessa esitetyllä menetelmällä valmistettujen nestemäisten hiilivety-yhdisteiden käyttöön polttoainekomponentteina, vaan kyseisen patenttivaatimuksen kohteena on millä tahansa menetelmällä valmistettujen nestemäisten hiilivety-yhdisteiden käyttö polttoaineina tai niiden komponentteina.
Nestemäisten hiilivety-yhdisteiden valmistaminen vetykäsittelemällä puhdistettua raakamäntyöljyä on tunnettu muun ohella viitejulkaisusta D1. Patenttivaatimuksessa 19 on siten kysymys tunnettujen nestemäisten hiilivety-yhdisteiden käytöstä polttoaineina.
Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan tunnetun yhdisteen äskettäin tunnistetun, patentissa selostetun teknisen vaikutuksen saavuttamista on pidettävä kyseisen yhdisteen uuteen käyttöön kohdistuvan patenttivaatimuksen toiminnallisena teknisenä piirteenä, jos tämä uusi käyttö perustuu kyseiseen tekniseen vaikutukseen. Tällöin patenttivaatimuksen mukainen käyttö on uusi, jos kyseinen tekninen vaikutus ei ole kuulunut EPC:n artiklassa 54(2) tarkoitettuun tekniikan tasoon, vaikka se olisi toteutunut tunnettua tekniikkaa käytettäessä (ks. laajennetun valituslautakunnan ratkaisun G 2/88 perustelujen kohta 10.3).
Viitejulkaisusta D1 käy ilmi puhdistettua raakamäntyöljyä vetykäsittelemällä valmistettujen nestemäisten hiilivety-yhdisteiden, eli patenttivaatimuksessa 19 tarkoitettujen polttoainekomponenttien, käyttö polttoaineina, joten patenttivaatimus 19 ei kohdistu tunnettujen polttoainekomponenttien uuteen vaan tunnettuun käyttöön. Tarkasteltavana olevassa patentissa ei myöskään ole selostettu hiilivety-yhdisteiden havaittua teknistä vaikutusta, johon patenttivaatimuksen 19 mukainen käyttö perustuu ja joka ei ole kuulunut tekniikan tasoon patenttihakemuksen etuoikeuspäivänä, joten patenttivaatimukseen 19 ei myöskään sisälly tällaisen teknisen vaikutuksen saavuttamiseen liittyvää toiminnallista teknistä piirrettä. Patenttivaatimuksen 19 mukainen käyttö ei siten miltään osin eroa viitejulkaisusta D1 tunnetusta käytöstä, joten käyttöjen välillä ei myöskään ole olennaista eroa.
Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei patenttivaatimuksen 19 mukainen käyttö eroa olennaisesti viitejulkaisusta D1 tunnetusta käytöstä, koska ensin mainittu käyttö ei ole uusi viimeksi mainittuun käyttöön nähden. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 3 ei näin ollen jo mainitusta syystä ole hyväksyttävissä, joten asiassa ei ole tarpeen lausua muista kyseisen patenttivaatimusasetelman keksinnöllisyyden esteiksi esitetyistä seikoista.
4.5 Vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 4 ja 5
UPM on toimittanut vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 4 ja 5 markkinaoikeuteen 3.10.2024 antamansa vastauksen täydennyksen yhteydessä. Vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 4 on menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1, menetelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2–8, järjestelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 9, järjestelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 10–18 sekä käyttöön kohdistuvat itsenäiset patenttivaatimukset 19 ja 20. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 5 vastaa muutoin vaihtoehtoista patenttivaatimusasetelmaa 4, mutta ensin mainitusta on poistettu järjestelmään kohdistuvat patenttivaatimukset. Vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 5 on siten menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1, menetelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2–8 sekä käyttöön kohdistuvat itsenäiset patenttivaatimukset 9 ja 10.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 itsenäinen patenttivaatimus 19 ja vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 5 itsenäinen patenttivaatimus 9 kuuluvat seuraavasti:
Polttoainekomponenttien käyttö dieselpolttoaineena, bensiinipolttoaineena, lämmityspolttoaineena, lentopetrolina tai lentopolttoaineena ja/tai niiden komponentteina, jotka polttoainekomponentit valitaan bensiinin ja/tai teollisuusbensiinin ja keskitisleyhdisteiden joukosta ja jotka polttoainekomponentit on saatu aikaan menetelmällä, jossa biologista alkuperää olevaa materiaali, joka on mäntyöljy tai raakamäntyöljy, haihdutetaan epäpuhtauksien poistamiseksi biologista alkuperää olevasta materiaalista, jolloin syntyy puhdistettua biologista materiaalia, missä haihdutus toteutetaan kahdessa, kolmessa tai useammassa haihdutusvaiheessa, jotka hyödyntävät ohutkalvohaihdutustekniikkaa, ja ensimmäisen haihdutusvaiheen tuote haihdutetaan toisessa haihdutusvaiheessa ja kevyet komponentit poistetaan ensimmäisestä haihdutusvaiheesta ja poistetut kevyet komponentit kierrätetään takaisin haihdutusyksikköön tai johonkin toiseen menetelmävaiheeseen ja jalostetaan toisella tuotantolinjalla, mainittu puhdistettu biologinen materiaali käsitellään vedyllä vetykaasun ja vähintään yhden katalyytin läsnä ollessa, jolloin muodostuu hiilivety-yhdisteiden seos, erotetaan kaasumaiset yhdisteet mainitusta hiilivety-yhdisteiden seoksesta, jolloin muodostuu nestemäisiä hiilivety-yhdisteitä, ja mainitut nestemäiset hiilivety-yhdisteet fraktioidaan, jolloin saadaan polttoainekomponentteja, ja osa erotuksesta tai fraktioinnista saaduista nestemäisistä hiilivety-yhdisteistä kierrätetään takaisin vetykäsittelyyn.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 itsenäinen patenttivaatimus 20 ja vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 5 itsenäinen patenttivaatimus 10 kuuluvat seuraavasti:
Polttoainekomponenttien käyttö dieselpolttoaine-, bensiinipolttoaine-, lämmityspolttoaine-, lentopetrooli- tai lentopolttoaineseoksessa, joka seos käsittää yhtä tai useampaa polttoainekomponenttia, jotka polttoainekomponentit valitaan bensiinin ja/tai teollisuusbensiinin ja keskitisleyhdisteiden joukosta ja jotka polttoainekomponentit on saatu aikaan menetelmällä, jossa biologista alkuperää olevaa materiaali, joka on mäntyöljy tai raakamäntyöljy, haihdutetaan epäpuhtauksien poistamiseksi biologista alkuperää olevasta materiaalista, jolloin syntyy puhdistettua biologista materiaalia, missä haihdutus toteutetaan kahdessa, kolmessa tai useammassa haihdutusvaiheessa, jotka hyödyntävät ohutkalvohaihdutustekniikkaa, ja ensimmäisen haihdutusvaiheen tuote haihdutetaan toisessa haihdutusvaiheessa ja kevyet komponentit poistetaan ensimmäisestä haihdutusvaiheesta ja poistetut kevyet komponentit kierrätetään takaisin haihdutusyksikköön tai jatkojalostetaan, mainittu puhdistettu biologinen materiaali käsitellään vedyllä vetykaasun ja vähintään yhden katalyytin läsnä ollessa, jolloin muodostuu hiilivety-yhdisteiden seos, erotetaan kaasumaiset yhdisteet mainitusta hiilivety-yhdisteiden seoksesta, jolloin muodostuu nestemäisiä hiilivety-yhdisteitä, ja mainitut nestemäiset hiilivety-yhdisteet fraktioidaan, jolloin saadaan polttoainekomponentteja, ja osa erotuksesta tai fraktioinnista saaduista nestemäisistä hiilivety-yhdisteistä kierrätetään takaisin vetykäsittelyyn.
Keksinnöllisyys
Markkinaoikeus arvioi ensin vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 patenttivaatimuksen 19 ja vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 5 patenttivaatimuksen 9 mukaisen käytön keksinnöllisyyden.
Neste on esittänyt, että vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 4 ja 5 itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyltä keksinnöltä puuttuu keksinnöllisyys viitejulkaisusta D1, D3, D5, D13 tai D16 tunnettuun tekniikkaan nähden.
Markkinaoikeus toteaa, että edellä vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimuksen 19 mukaisen käytön keksinnöllisyyden tarkastelun yhteydessä esitetyillä perusteilla myös vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 patenttivaatimus 19 ja vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 5 patenttivaatimus 9 kohdistuu nestemäisten hiilivety-yhdisteiden käyttöön polttoaineina, joka on tunnettu viitejulkaisusta D1 ja joka ei perustu havaittuun, patentissa selostettuun uuteen tekniseen vaikutukseen. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 patenttivaatimuksen 19 ja vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 5 patenttivaatimuksen 9 mukaiset käytöt eivät siten miltään osin eroa viitejulkaisusta D1 tunnetusta käytöstä, joten mainittujen käyttöjen välillä ei myöskään ole olennaista eroa.
Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 patenttivaatimuksen 19 ja vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 5 patenttivaatimuksen 9 mukainen käyttö eroa olennaisesti viitejulkaisusta D1 tunnetusta käytöstä, koska ensin mainitut käytöt eivät ole uusia viimeksi mainittuun käyttöön nähden. Vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 4 ja 5 eivät näin ollen jo mainitusta syystä ole hyväksyttävissä, joten asiassa ei ole tarpeen lausua muista kyseisten patenttivaatimusasetelmien hyväksyttävyyden esteiksi esitetyistä seikoista.
4.6 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 6
UPM on toimittanut vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 markkinaoikeuteen 3.10.2024 antamansa vastauksen täydennyksen yhteydessä. Vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 6 on menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 ja menetelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2–8.
Itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:
P1a: Menetelmä polttoainekomponenttien valmistamiseksi biologista alkuperää olevasta materiaalista, joka on mäntyöljy tai raakamäntyöljy, ja joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet:
P2: a) haihdutetaan biologista alkuperää oleva materiaali epäpuhtauksien poistamiseksi, jolloin syntyy puhdistettua biologista materiaalia,
P3a: missä haihdutus toteutetaan haihduttimessa, joka hyödyntää ohutkalvohaihdutustekniikkaa, ja haihdutus toteutetaan kahdessa, kolmessa tai useammassa haihdutusvaiheessa, ja
P4a: ensimmäisen haihdutusvaiheen tuote haihdutetaan toisessa haihdutusvaiheessa ja kevyet komponentit poistetaan ensimmäisestä haihdutusvaiheesta, ja
P5a: poistetut kevyet komponentit kierrätetään takaisin haihdutusyksikköön tai johonkin toiseen menetelmävaiheeseen ja jalostetaan toisella tuotantolinjalla,
P6: b) mainittu puhdistettu biologinen materiaali vetykäsitellään vetykaasun ja vähintään yhden katalyytin läsnä ollessa, jolloin muodostuu hiilivety-yhdisteiden seosta,
P7: c) erotetaan kaasumaiset yhdisteet mainitusta hiilivety-yhdisteiden seoksesta, jolloin muodostuu nestemäisiä hiilivety-yhdisteitä, ja
P8: d) mainitut nestemäiset hiilivety-yhdisteet fraktioidaan, jolloin saadaan polttoainekomponentteja, ja
P9: e) osa erotuksesta tai fraktioinnista saaduista nestemäisistä hiilivety-yhdisteistä kierrätetään takaisin vetykäsittelyyn.
4.6.1 Lisätty materiaali
Neste on esittänyt, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 sisältää lisättyä materiaalia samoilla perusteilla kuin vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimus 1.
Markkinaoikeus toteaa, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 patenttivaatimuksen 1 voidaan katsoa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimuksen 1 tavoin perustuvan perusasiakirjan patenttivaatimukseen 12 yhdistettynä patenttivaatimuksiin 1, 3 ja 11 sekä perusasiakirjan selityksen sivun 6 riveillä 28–29 ja sivun 7 riveillä 8–11 esitettyyn ja myös vastaavalla tavalla eroavan perusasiakirjassa esitetystä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että edellä vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimuksen 1 lisätyn materiaalin tarkastelun yhteydessä esitetyillä perusteilla vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 patenttivaatimus 1 ei käsitä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 hyväksyttävyydelle ei siten ole patenttilain 25 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua estettä.
4.6.2 Täsmällisyys
Neste on esittänyt, että patenttivaatimuksessa 1 ei ole täsmällisesti ilmaistu sitä, mitä patentilla halutaan suojata. Nesteen mukaan patenttivaatimukseen 1 on lisätty selitysosasta piirre, jonka mukaan kevyet komponentit kierrätetään johonkin toiseen menetelmävaiheeseen ja jatkojalostetaan toisella tuotantolinjalla. Nesteen mukaan ilmaisun ”johonkin toiseen menetelmävaiheeseen” on katsottava viittavan johonkin muuhun patenttivaatimuksessa 1 esitettyyn menetelmävaiheeseen kuin vaiheeseen a). Nesteen mukaan kyseinen piirre on epätäsmällinen, koska kevyitä komponentteja ei voi sekä kierrättää johonkin patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän vaiheista b–e että jatkojalostaa toisella tuotantolinjalla.
UPM on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 ilmaisu ”toinen menetelmävaihe” tarkoittaa mitä tahansa toista menetelmävaihetta, ja kevyiden komponenttien jalostaminen toisella tuotantolinjalla merkitsee sitä, ettei kyseisiä komponentteja jatkojalosteta patenttivaatimuksessa 1 esitetyissä menetelmävaiheissa. Patenttivaatimus 1 ei siten UPM:n mukaan ole epätäsmällinen.
Markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimuksen 1 piirre P5a, jonka mukaan poistetut kevyet komponentit kierrätetään takaisin haihdutusyksikköön tai johonkin toiseen menetelmävaiheeseen ja jalostetaan toisella tuotantolinjalla, ei ole sisältynyt myönnettyihin patenttivaatimuksiin vaan on otettu perusasiakirjan selitysosasta. Kyseisen piirteen täsmällisyys on siten tutkittavissa markkinaoikeudessa (ks. Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisu G 3/14).
Piirteessä P5a on esitetty poistettujen kevyiden komponenttien kierrättäminen takaisin johonkin toiseen menetelmävaiheeseen ja jalostaminen toisella tuotantolinjalla takaisin haihdutusyksikköön kierrättämisen vaihtoehtona. Koska kyseinen piirre edellyttää, että kevyet komponentit jalostetaan toisella tuotantolinjalla, toisen menetelmävaiheen ei ole katsottava viittaavaan johonkin patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän vaiheista b–e vaan toiseen tuotantolinjaan liittyvään menetelmävaiheeseen. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että patenttivaatimuksessa 1 on täsmällisesti ilmaistu se, mitä patentilla halutaan suojata, eikä vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 hyväksyttävyydelle ole tähän liittyvää estettä.
4.6.3 Keksinnöllisyys
4.6.3.1 Lähin tekniikan taso
Neste on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei ole keksinnöllinen, kun sen lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D1, D3, D5, D13 tai D16.
UPM on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D13.
Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on ensin arvioitava, mikä tai mitkä viitejulkaisuista D1, D3, D5, D13 ja D16 ovat sopivia edustamaan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa.
Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että keksinnöllisyyden arvioinnissa käytettävää lähintä tekniikan tasoa edustaa tyypillisesti viitejulkaisu, josta käy ilmi tarkasteltavassa patenttivaatimuksessa esitettyyn keksintöön nähden samaan tarkoitukseen kehitetty tai samaan tavoitteeseen pyrkivä ratkaisu, jossa on eniten samoja olennaisia teknisiä piirteitä kuin patenttivaatimuksessa esitetyssä keksinnössä. Mainitun tarkoituksen tai tavoitteen tulisi mieluiten olla sellainen, että se on mainittu viitejulkaisussa saavuttamisen arvoisena tavoitteena. Lähimmän tekniikan tason yhtenä valintaperusteena on tarkasteltavana olevassa patenttihakemuksessa tai patentissa ratkaistavaksi esitetty tekninen ongelma (ks. esim. T 439/92 kohta 6.2.2). Lähintä tekniikan tasoa ei yleensä voi edustaa viitejulkaisu, jossa ei ole mainittu tarkasteltavana olevasta patentista tai patenttihakemuksesta ilmenevää tai ainakin siihen liittyvää teknistä ongelmaa (ks. esim. T 1666/16 kohta 12). Yhteisten piirteiden lukumäärä ei yksinään ole lähimmän tekniikan tason valintaperuste (ks. esim. T 686/91 kohta 4). Keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi valitaan lähintä tekniikan tasoa edustavassa viitejulkaisussa yhdistelmänä, esimerkiksi suoritusmuotona tai esimerkkinä, esitetty piirteiden joukko, josta lähtevällä kehitystyöllä on parhaat edellytykset päätyä ilmeisellä tavalla patenttivaatimuksessa esitettyyn keksintöön.
Patenttivaatimuksessa 1 on esitetty menetelmä polttoainekomponenttien valmistamiseksi vetykäsittelemällä mäntyöljyä tai raakamäntyöljyä, joka on puhdistettu vähintään kaksivaiheisella haihdutuksella. Kevyet komponentit poistetaan ensimmäisestä haihdutusvaiheesta. Patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä pyritään vähentämään pienpoistossa tapahtuvaa vetykäsittelykelpoisen raaka-aineen hävikkiä ja siten mahdollistamaan polttoainekomponenttien parempi saanto (perusasiakirjan selityksen sivu 2) sekä vähentämään höyryyn siirtyvien epäpuhtauksien määrää haihdutusvaiheessa (perusasiakirjan selityksen sivu 4).
Viitejulkaisussa D1 on esitetty menetelmä polttoainekomponenttien valmistamiseksi vetykäsittelemällä raakamäntyöljyä. Kyseisessä viitejulkaisussa on raakamäntyöljyn vetykäsittelyprosessiin liittyvänä ongelmana esitetty muun ohella raakamäntyöljyn sisältämien epäpuhtauksien aiheuttama katalyytin inaktivoituminen ja sen aiheuttama polttoainekomponenttien heikko saanto. Viitejulkaisusta D1 tunnetussa menetelmässä raakamäntyöljy pestään pesuliuoksella, joka erotetaan pesun jälkeen, ja pesty raakamäntyöljy viedään vetykäsittelyyn. Kyseisessä menetelmässä voidaan raakamäntyöljyn pienpoisto jättää kokonaan tekemättä, joten pienpoistoon liittyviä ongelmia ei ilmene viitejulkaisun D1 mukaisessa menetelmässä. Viitejulkaisu D1 ei siten ole sopiva valinta patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähimmäksi tekniikan tasoksi.
Viitejulkaisun D3 kuvassa 14 on esitetty menetelmä ja järjestelmä, joilla voidaan valmistaa polttoainekomponentteja mäntyöljyä vetykäsittelemällä. Kyseisen menetelmän selostuksessa on esitetty muun ohella, että syötteen sisältämät epäpuhtaudet ovat haitallisia katalyytin toiminnalle ja että kuvan 14 mukaisessa järjestelmässä epäpuhtaudet voidaan poistaa syötteen esikäsittelyvaiheessa. Esikäsittelymenetelminä on mainittu hydrosyklonikäsittely, suolanpoisto, happopesu, ioninvaihto ja suojapetikatalyyttikäsittely. Pienpoistoa haihduttamalla ei ole mainittu mäntyöljyn esikäsittelyvaiheena, joten pienpoistoon liittyviä ongelmia ei ilmene kyseisessä menetelmässä ja järjestelmässä. Myöskään viitejulkaisu D3 ei siten ole sopiva valinta patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähimmäksi tekniikan tasoksi.
Viitejulkaisussa D5 on esitetty menetelmä polttoainekomponenttien (dieselkomponenttien) valmistamiseksi raakamäntyöljystä. Kyseinen menetelmä käsittää raakamäntyöljyn puhdistuksen, kevyiden komponenttien erotuksen, erotuksen dieselalueella kiehuvia yhdisteitä sisältävään tuotevirtaan ja toiseen tuotevirtaan ja dieselalueella kiehuvien yhdisteiden hapenpoiston, joka voi käsittää vetykäsittelyn. Raakamäntyöljyn pienpoistoon liittyvinä ja viitejulkaisussa D5 esitetyllä keksinnöllä ratkaistavina ongelmina kyseisessä viitejulkaisussa on mainittu, että suuri määrä dieselalueella kiehuvia yhdisteitä poistuu pikijakeen mukana ja että raskaat jakeet päätyvät tisleenä saatavaan tuotevirtaan. Viitejulkaisussa D5 on siten esitetty patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään nähden samaan tarkoitukseen ja samojen teknisten ongelmien ratkaisuun kehitetty menetelmä, joten viitejulkaisu D5 on sopiva edustamaan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa.
Viitejulkaisussa D13 esitetyn menetelmän kehittämisen taustalla on ollut tarve löytää uusia käyttökohteita mäntyöljylle, ja kyseisessä viitejulkaisussa esitetyn mukaan mäntyöljyn ja kasviöljyjen tai eläinrasvojen seos on käyttökelpoinen vetykäsittelyn raaka-aine setaanilukua parantavien lisäaineiden, eli polttoainekomponenttien, valmistamiseksi. Viitejulkaisussa D13 on esitetty, että mäntyöljykomponenttina voi olla myös mäntyöljy, josta on poistettu piki haihduttamalla. Haihduttamiselle vaihtoehtoisina pikiaineksen poistomenetelminä on esitetty liuotinuutto, adsorptio, nestekromatografia ja vesipesu. Viitejulkaisussa D13 ei ole esitetty, että pienpoistoon haihduttamalla liittyy ongelmia, eikä kyseisessä viitejulkaisussa esitetyllä keksinnöllä myöskään pyritä ratkaisemaan mitään pienpoistoon liittyviä ongelmia. Näin ollen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän ja viitejulkaisusta D13 tunnetun menetelmän yhteisten piirteiden lukumäärästä huolimatta kyseinen viitejulkaisu ei ole sopiva edustamaan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa.
Viitejulkaisussa D16 on esitetty menetelmä polttoainekomponenttien tuottamiseksi biologista alkuperää olevasta raaka-aineesta. Mäntyöljy on mainittu yhtenä useista mahdollisista raaka-aineista. Keksintöä edustavissa esimerkeissä syötteinä on ollut mäntyöljyn rasvahappojae (TOFA) ja kemiallisesti raffinoitu rypsiöljy. Viitejulkaisusta D16 tunnettu menetelmä käsittää hapenpoistovaiheen (HDO) ja isomerointivaiheen. Ennen hapenpoistovaihetta syötteelle voidaan tehdä esivedytys. Viitejulkaisussa D16 ei ole tarkasteltu raakamäntyöljyn pienpoistoa ja siihen mahdollisesti liittyviä ongelmia, eikä kyseisessä viitejulkaisussa esitetyllä menetelmällä pyritä sellaisia ratkaisemaan. Näin ollen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän ja viitejulkaisusta D16 tunnetun menetelmän yhteisten piirteiden lukumäärästä huolimatta kyseinen viitejulkaisu ei ole sopiva edustamaan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa.
Edellä esitetyillä perusteilla patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa edustavaksi viitejulkaisuksi on asiassa esitetyistä vaihtoehdoista valittava D5.
4.6.3.2 Erottavat piirteet ja objektiiviset tekniset ongelmat
Neste on vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 yhteydessä esittänyt, että viitejulkaisuun D5 nähden ratkaistavana objektiivisena teknisenä ongelmana on vaihtoehtoisen puhdistusmenetelmän aikaansaaminen. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman yhteydessä Neste on esittänyt, että viitejulkaisusta D5 käyvät suoraan ilmi kyseisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 piirteet P1–P6 ja epäsuorasti piirteet P7 ja P8, joten kyseisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D5 tunnetusta menetelmästä piirteen P9 osalta. Nesteen mukaan piirteen P9 tekninen vaikutus on eksotermisen vetykäsittelyreaktion rajoittaminen ja katalyyttikerroksen lämpötilan kontrolloitu alentaminen, joten kyseisen piirteen ratkaisemana objektiivisena teknisenä ongelmana on mainitun teknisen vaikutuksen aikaansaaminen.
UPM on yleisesti esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D13, josta erottavista piirteitä muodostettu objektiivinen tekninen ongelma on polttoainekomponenttien saanti biologista alkuperää olevasta materiaalista tehokkaalla ja yksinkertaisella menetelmällä, jossa raaka-aineen hävikki on minimoitu. Patenttivaatimuksessa 1 esitetty ratkaisu kyseiseen objektiiviseen tekniseen ongelmaan ei ole alan ammattimiehelle ilmeinen. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman yhteydessä UPM on esittänyt, että kyseisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 piirteet P2-P9 eivät ole tunnettuja viitejulkaisusta D5.
Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisu D5 on kansainvälinen patenttihakemus, joka ei sisällä kuvia eikä siten myöskään kuvien avulla selostettuja keksinnön suoritusmuotoja. Kyseisessä patenttihakemuksessa ei myöskään ole esitetty keksintöä edustavia esimerkkejä. Keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi voidaan siten valita kyseisen patenttihakemuksen patenttivaatimuksissa esitetty keksintö (vrt. T 62/21 perustelujen kohta 2.1). Jos tietty piirteiden yhdistelmä käy ilmi vain patenttivaatimuksista, on arvioitava, vastaako kyseinen yhdistelmä patenttihakemuksen tai patentin sisältämää teknistä opetusta vai onko yhdistelmä kirjoitettu patenttivaatimuksiin vain siinä tarkoituksessa, että tavoiteltava patenttisuoja olisi mahdollisimman laaja (ks. T 1658/12 kohta 3.8).
Tietyn suoritusmuodon valinta keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi useiden suoritusmuotojen joukosta ei edellytä erityisiä perusteita. Alan ammattimiehen on katsottava tuntevan kaikki lähintä tekniikan tasoa edustavassa viitejulkaisussa esitetyt suoritusmuodot, joten mikä tahansa niistä on valittavissa keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi (ks. T 787/17 kohta 5.1).
Viitejulkaisussa D5 on esitetty menetelmä uusiutuvan dieselpolttoaineen valmistamiseksi raakamäntyöljystä (piirre P1a, viitejulkaisun D5 patenttivaatimus 1, selitysosan s. 9 rr. 23–25). Menetelmä käsittää kaksi erotusvaihetta, joista ensimmäisessä erotetaan kevyet komponentit (volatile fraction) (D5:n patenttivaatimus 1, vaihe b, selitysosan s. 18 rr. 9–13) ja toisessa yhdisteet, joiden kiehumispiste on 170–400 °C, yhdisteistä, joiden kiehumispiste on yli 400 °C (D5:n patenttivaatimus 1 vaihe c, selitysosan s. 21 ensimmäinen kappale). Toisessa erotusvaiheessa käsitellään ensimmäisen vaiheen tuotetta. Menetelmä voi lisäksi käsittää katalyyttisen hapenpoistovaiheen (D5:n patenttivaatimus 1 vaihe d, selitysosan s. 27 viimeinen kappale), jonka yhteydessä voidaan suorittaa katalyyttinen vetykäsittely ja jossa muodostuu hiilivety-yhdisteiden seosta (piirre P6, D5:n patenttivaatimus 21, selitysosan s. 29 viimeinen kappale).
Viitejulkaisusta D5 tunnetun menetelmän ensimmäinen esikäsittelyvaihe voi käsittää vähintään yhden flash-käsittelyn (D5:n patenttivaatimus 7, selitysosan s. 20 viimeinen kappale). Toinen erotusvaihe toteutetaan tislaamalla tislauskolonnissa (D5:n patenttivaatimus 10, selitysosan s. 22 rr. 12–19).
Tarkasteltavana olevan patentin numero FI 129698 selitysosan sivulla 3 on esitetty, että haihdutuksella tarkoitetaan patentissa esitetyn keksinnön yhteydessä mitä tahansa sopivaa erotusmenetelmää kahden tai useamman komponentin erottamiseksi toisistaan, kuten kaasujen erottamiseksi nesteestä, joka erotusmenetelmä perustuu komponenttien välisten höyrynpaine-erojen hyödyntämiseen. Esimerkkeinä haihdutuksesta on mainitussa selityksen kohdassa esitetty haihdutus, flash-käsittely ja tislaus.
Tarkasteltavana olevassa patentissa esitetyn perusteella ilmaisun ”haihdutus” merkitys on patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän yhteydessä laajempi kuin sen yleisesti tunnettu merkitys, joten patenttivaatimuksen 1 tulkinnassa on noudatettava patentin mukaista merkitystä (vrt G 1/24 ja T 1999/23 kohta 5.6). Viitejulkaisusta D5 tunnettujen flash-käsittelyllä ja tislauksella toteutettujen erotusvaiheiden on siten katsottava olevan patenttivaatimuksessa 1 tarkoitettuja haihdutusvaiheita. Näin ollen viitejulkaisusta D5 tunnettu menetelmä sisältää patenttivaatimuksen 1 piirteet P2 ja P4a sekä piirteeseen P3a sisältyvän suoritusmuodon, jossa haihdutus toteutetaan kahdessa vaiheessa.
Viitejulkaisussa D5 esitetyn menetelmän hapenpoistovaihe perustuu dekarboksylaatio- ja/tai dekarbonylaatioreaktioihin (D5:n selitysosan s. 27 viimeinen kappale), joissa muodostuu hiilidioksidia ja/tai hiilimonoksidia. Kyseiset kaasumaiset yhdisteet on erotettava muodostuneista hiilivety-yhdisteistä, jotta saadaan haluttua dieselpolttoainetta. Patenttivaatimuksen 1 piirre P7 ei edellytä, että erotettavat kaasumaiset yhdisteet ovat hiilivetyjä, joten piirre P7 käy epäsuorasti, mutta kuitenkin selvästi ja yksiselitteisesti ilmi viitejulkaisusta D5.
Viitejulkaisun D5 epäitsenäiset patenttivaatimukset 7, 10 ja 21 viittaavat mihin tahansa niitä patenttivaatimusasetelmassa edeltävään patenttivaatimukseen, joten patenttivaatimusten 1, 7, 10 ja 21 yhdistelmä on selvästi ja yksiselitteisesti esitetty viitejulkaisun D5 patenttivaatimusasetelmassa. Lisäksi mainittujen patenttivaatimusten sisältämät piirteet on hapenpoistovaiheen vetykäsittelyä lukuun ottamatta esitetty selitysosan erityisessä osassa keksintöä yleisesti määrittelevinä piirteinä. Epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa 21 esitetty hapenpoisto vetykaasun läsnä ollessa on selitysosan sivun 29 viimeisessä kappaleessa esitetty keksinnön yhtenä erityisenä suoritusmuotona. Viitejulkaisun D5 patenttivaatimuksissa 1, 7, 10 ja 21 on siten esitetty kyseisestä viitejulkaisusta tunnetun keksinnön erityinen suoritusmuoto, joka vastaa kyseisen viitejulkaisun kokonaisuudessaan sisältämää teknistä opetusta.
Viitejulkaisun D5 epäitsenäisen patenttivaatimuksen 21 mukaiseen menetelmään ei sisälly patenttivaatimuksen 1 piirrettä P3a siltä osin kuin haihdutus toteutetaan haihduttimessa, joka käyttää ohutkalvohaihdutustekniikkaa. Viitejulkaisusta D5 ei myöskään käy ilmi, että ensin mainittuun menetelmään sisältyisi poistettujen kevyiden komponenttien kierrätys takaisin haihdutusyksikköön tai johonkin toiseen menetelmävaiheeseen ja niiden jalostaminen toisella tuotantolinjalla (piirre P5a), hapenpoisvaiheesta saatavien nestemäisten hiilivety-yhdisteiden fraktiointi polttoainekomponenteiksi (piirre P8) tai erotuksesta tai fraktioinnista saatujen nestemäisten hiilivety-yhdisteiden osan kierrättäminen takaisin vetykäsittelyyn (piirre P9). Näin ollen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D5 tunnetusta menetelmästä piirteiden P5a, P8 ja P9 sekä osittain piirteen P3a osalta.
Patentissa tai asiassa muutoin ei ole esitetty keksintöä edustavia esimerkkejä ja viitejulkaisusta D5 tunnettua menetelmää edustavia vertailuesimerkkejä, joissa ensin mainitut eroaisivat viimeksi mainituista vain edellä todettuja erottavia piirteitä vastaavien piirteiden osalta. Patentissa ei myöskään ole esitetty sellaista, jonka perusteella mainituilla erottavilla piirteillä olisi jokin synergistinen vaikutus. Näin ollen kyseisten piirteiden keksinnöllisyys on arvioitavissa erikseen osaongelmatarkastelun avulla.
Patentissa ei ole esitetty P3a mukaiselle ohutkalvohaihdutustekniikkaa käyttävälle haihduttimelle mitään erityistä teknistä vaikutusta, eikä asiassa ole edellä todetusti esitetty esimerkkejä ja vertailuesimerkkejä, joiden perusteella kyseisillä haihduttimilla toteutetulla kevyiden komponenttien ja raskaan jakeen erotuksella olisi jokin tekninen vaikutus viitejulkaisussa D5 esitetyn flash-käsittelyllä ja tislauksella toteutettavaan erotukseen nähden. Kyseisestä piirteestä viitejulkaisuun D5 nähden muodostettava ensimmäinen objektiivinen tekninen osaongelma on siten kevyiden komponenttien ja raskaan jakeen vaihtoehtoisen erotustekniikan valinta.
Myöskään piirteen P5a mukaiselle kevyiden komponenttien kierrättämiselle takaisin haihdutusyksikköön tai toiseen menetelmävaiheeseen ja jalostamiselle toisella tuotantolinjalla ei patentissa ole esitetty mitään erityistä teknistä vaikutusta. Kyseisestä piirteestä voidaan siten muodostaa toiseksi objektiiviseksi tekniseksi osaongelmaksi kevyiden komponenttien jatkokäsittelytavan valinta.
Piirre P8 sisältää toiminnallisen piirteen, jonka mukaan nestemäiset hiilivety-yhdisteet fraktioimalla saadaan polttoainekomponentteja. Kyseistä toiminnallista piirrettä voidaan pitää piirteessä P8 esitetyn nestemäisten hiilivety-yhdisteiden fraktioinnin teknisenä vaikutuksena, joten kyseisestä piirteestä muodostettava kolmas objektiivinen tekninen osaongelma on polttoainekomponenttien saanti viitejulkaisusta D5 tunnetussa menetelmässä.
Patentissa esitetyn perusteella piirteen P9 tekninen vaikutus on vetykäsittelyreaktorin lämpötilan hallinta eksotermisiä vetykäsittelyreaktioita rajoittamalla. Näin ollen piirteestä P9 voidaan muodostaa neljänneksi objektiiviseksi tekniseksi ongelmaksi vetykäsittelyreaktorin lämpötilan hallinta.
4.6.3.3 Objektiivisten teknisten ongelmien ratkaisujen ilmeisyys
Neste on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei ole keksinnöllinen, kun viitejulkaisussa D5 esitetyn lisäksi otetaan huomioon alan ammattimiehen yleistiedot sekä viitejulkaisussa D12 tai D16 esitetty.
Markkinaoikeus arvioi ensin, onko edellä todettua kolmatta objektiivista teknistä osaongelmaa ratkaisevan alan ammattimiehen ilmeistä päätyä viitejulkaisusta D5 tunnetusta menetelmästä lähtemällä menetelmään, jossa on patenttivaatimuksen 1 piirre P8.
Viitejulkaisussa D5 esitetyn menetelmän tarkoituksena on valmistaa uusiutuvaa dieselpolttoainetta. Kyseisessä viitejulkaisussa ei ole esitetty, että menetelmällä olisi tarkoitus valmistaa muita kuin dieselkomponentteja, esimerkiksi bensiiniä. Viitejulkaisun D5 sivulla 7 on esitetty perinteisen yhden haihdutusvaiheen käsittävän pienpoiston ongelmaksi, että suuri määrä raakamäntyöljyn sisältämiä, dieselpolttoaineeksi vetykäsittelyllä muunnettavissa olevia yhdisteitä (”diesel range molecules”) poistuu pikijakeen mukana.
Ratkaisuna dieselalueen yhdisteiden hävikkiin pienpoistovaiheessa viitejulkaisussa D5 on esitetty menetelmä, jossa ennen vetykäsittelyvaihetta raakamäntyöljystä erotetaan omiksi tuotevirroikseen 170–400 °C:ssa ja yli 400 °C:ssa kiehuvat jakeet, ja hapenpoistovaiheeseen johdetaan vain ensin mainittu tuotevirta, jolloin hapenpoistovaiheesta saatu tuotevirta sisältää olennaisesti vain dieselpolttoainetta, jonka happipitoisuus on alhainen. Viitejulkaisusta D5 tunnetun menetelmän hapenpoistovaiheesta saatava tuotevirta ei siten ole fraktioitavissa eli jaoteltavissa piirteessä P8 tarkoitetuiksi polttoainekomponenteiksi kyseisen piirteen mukaisesti. Alan ammattimies ei siten muokkaisi viitejulkaisusta D5 keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi valittua menetelmää siten, että se sisältäisi patenttivaatimuksen 1 piirteen P8. Näin ollen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa mainitun piirteen osalta olennaisesti viitejulkaisusta D5 tunnetusta menetelmästä, eikä asiassa ole tarvetta lausua siitä, ovatko edellä todettujen muiden objektiivisten teknisten osaongelmien patenttivaatimuksessa 1 esitetyt ratkaisut alan ammattimiehelle ilmeisiä.
Edellä todetuilla perusteilla viitejulkaisut D1, D3, D13 ja D16 eivät ole sopivia edustamaan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa, joten mainittu menetelmä on jo sanotulla perusteella keksinnöllinen kyseisistä viitejulkaisuista tunnettuun tekniikkaan nähden.
Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa olennaisesti asiassa sen keksinnöllisyyden esteeksi esitetystä tunnetusta tekniikasta. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 hyväksyttävyydelle ei siten ole myöskään patenttilain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua estettä.
4.7 Johtopäätös
Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 6 on hyväksyttävissä. Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalainen päätös on siten kumottava, ja patentti on pysytettävä voimassa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 mukaisessa muutetussa muodossa.
Lopputulos
Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen 30.5.2024 tekemän päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin numero FI 129698 pysyttämiseksi voimassa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 mukaisessa muutetussa muodossa.
Muutoksenhaku
Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila ja Esko Pakka sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.