MAO:645/2024
Päätös, josta valitetaan
Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 12.1.2024 (Liite 1)
Asian tausta
Euroopan patenttivirasto on 5.4.2023 myöntänyt EMITE Ingeniería S.L.:lle (jäljempänä myös ”EMITE”) eurooppapatentin numero EP 3 865 886.
Edellä mainitun eurooppapatentin numero EP 3 865 886 voimaansaattamiseksi Suomessa suomenkielisen käännöksen patenttivaatimuksista antamisen erääntymispäivä on ollut 5.7.2023. Kyseistä käännöstä ei ole kuitenkaan suoritettu viimeksi mainittuun ajankohtaan mennessä, vaan vasta sen jälkeen.
EMITE Ingeniería S.L. on tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle patenttilain 71 a §:n mukaisen esityksen siitä, että edellä mainittu eurooppapatentti numero EP 3 865 886 katsottaisiin saatetuksi voimaan Suomessa määräajassa.
Patentti- ja rekisterihallitus on päätöksellään 12.1.2024 hylännyt edellä mainitun EMITE Ingeniería S.L.:n tekemän patenttilain 71 a §:n mukaisen esityksen.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
EMITE Ingeniería S.L. on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 12.1.2024 ja että yhtiön patenttilain 71 a §:n mukainen esitys hyväksytään.
Perusteet
EMITE on 5.7.2023 antanut patenttivaatimusten käännöksen määräajassa Patentti- ja rekisterihallitukselle sähköpostilla. Edellä mainittu sähköposti on saapunut Patentti- ja rekisterihallitukselle määräajassa, sillä sähköpostin katsotaan saapuneen vastaanottajalle lähetyshetkellä, vaikka Patentti- ja rekisterihallitus on avannut sähköpostin vasta 6.7.2023.
Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto
Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista Patentti- ja rekisterihallituksen päätöstä.
EMITE ei ole antanut suomenkielisen patenttivaatimusten käännöstä määräajassa 5.7.2024 vaan vasta määräajan jälkeen 6.7.2024.
EMITE:ä on neuvottu useasti sähköpostitse toukokuussa 2023 sekä heinäkuun alussa 2023 kyseisen eurooppapatentin voimaansaattamisesta Suomessa, ja saamiensa ohjeiden perusteella EMITE on ollut tietoinen patentin kansallisen voimaansaattamisen määräpäivästä.
Patentin keksijällä A:lla ei ole asiassa valitusoikeutta.
Valittajan lausuma
Eurooppapatentin numero EP 3 865 886 voimaansaattamispyynnön tekemisessä on toimittu asian vaatimalla huolellisuudella, mutta Patentti- ja rekisterihallitus on toiminut virheellisesti hallinnollisessa menettelyssään, mikä johti virheelliseen päätökseen evätä kansallinen patentin voimaansaattaminen.
Tavoitteena on ollut voimaansaattaa eurooppapatentti numero EP 3 865 886 Suomessa, minkä osoittaa etukäteen maksettu kuudennen vuoden vuosimaksu.
Eurooppappatentin numero EP 3 865 886 voimaansaattamispyyntö on lähetetty 5.7.2023 Patentti- ja rekisterihallitukselle sähköpostilla, jolloin voimaansaattamispyyntö on ollut vireillä määräajassa, ja luottamuksensuojaperiaatteen mukaan viranomaisen on toiminnassaan huomioitava yksityisen oikeutetut odotukset ja turvattava ne.
Voimaansaattamispyyntö on jätetty Patentti- ja rekisterihallituksen 11.5.2023 sähköpostilla antamien ohjeiden mukaisesti, ja voimaansaattamispyyntöön on liitetty englanninkieliset patenttivaatimukset, koska Patentti- ja rekisterihallitus ei ollut antanut tarkempia ohjeita.
Patentti- ja rekisterihallitus on menetellyt virheellisesti, koska se ei esittänyt pyyntöä antaa täydentäviä tietoja 5.7.2023 jätettyyn voimaansaattamispyyntöön, sillä hallintolain 22 §:n mukaan viranomaisen on pyydettävä lähettäjää toimittamaan lisätiedot säädetyssä määräajassa, jos viranomaiselle toimitettu asiakirja on puutteellinen.
Patentti- ja rekisterihallituksella on ollut kaikki tarvittava tieto eurooppapatentin voimaansaattamiseksi siinä vaiheessa, kun voimaansaattamispyynnön sisältävä sähköposti avattiin 6.7.2023, sillä suomenkielinen käännös patenttivaatimuksista on lähetetty sähköpostilla välittömästi voimaansaattamispyynnön ja englanninkielisten asiakirjojen jälkeen.
Vaikka voimaansaattamispyyntö olisi tehty 6.7.2024, se olisi tehty määräajassa. Euroopan patenttisopimuksen artiklan 65 1 momentin mukaan määräaika käännöksen toimittamiseksi päättyy kolmen kuukauden jälkeen siitä päivästä, jona Euroopan patenttilehdessä on kuulutettu eurooppapatentin myöntämisestä, jolloin kolmen kuukauden jälkeen määräaika päättyy 6.7.2024.
EMITE:n toimitusjohtaja A on muutettava valittajaksi EMITE:n sijaan sillä perusteella, että valituksenalainen päätös koskee häntä patentissa mainittuna keksijänä. Hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee. A on Eurooppapatentin numero EP 3 865 886 nimettynä keksijänä ja professorina Cartagenan teknillisessä yliopistossa Espanjassa ja saa bonuspisteitä eri maissa vahvistetuista patenteista, joten A:lla on suora laillinen intressi patenttilain
71 a §:n mukaista esitystä koskevassa asiassa.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
1 Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, onko valittajana olevan patentinhaltijan katsottava toimineen niin huolellisesti kuin olosuhteet ovat vaatineet kysymyksessä olevan eurooppapatentin suomenkielisen käännöksen antamisen määräajan noudattamiseksi patenttilain 70 h §:n 1 ja 3 momentin mukaisella tavalla. Toissijaisesti asiassa on kyse siitä, olisiko Patentti- ja rekisterihallituksen tullut pyytää EMITE Ingeniería S.L.:ta toimittamaan lisätietoja valituksenalaisella Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä suoritetun kysymyksessä olevan eurooppapatentin voimaansaattamisen hylkäämisen sijasta.
2 Sovellettavat oikeusohjeet
Patenttilain 70 h §:n 1 momentin mukaan eurooppapatentilla ei ole oikeusvaikutusta Suomessa, jollei patentinhaltija kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona Euroopan patenttivirasto kuulutti eurooppapatentin myöntämisestä, ole antanut patenttiviranomaiselle mainitun pykälän 3 momentissa tarkoitettua käännöstä mainitusta eurooppapatentista ja suorittanut vahvistettua käännöksen julkaisumaksua.
Patenttilain 70 h §:n 3 momentin mukaan patenttivaatimuksista on annettava käännös suomeksi. Jos patentti on myönnetty saksaksi tai ranskaksi, tulee patentin selityksestä mahdollisine piirustuksineen antaa käännös suomeksi tai englanniksi. Patentin selityksestä mahdollisine piirustuksineen voidaan aina toimittaa suomenkielinen käännös. Jos patentinhaltijan oma kieli on ruotsi, edellä mainitut käännökset voivat olla ruotsinkielisiä.
Patenttilain 70 i §:n 1 momentin mukaan käännöksen antamiseen mainitun lain 70 h §:n 1 momentin mukaisesti ja käännöstä koskevan julkaisumaksun suorittamiseen on sovellettava vastaavasti
lain 71 a §:n 1 momenttia.
Patenttilain 71 a §:n 1 momentin mukaan, jos patentinhakija tai patentinhaltija on muussa kuin mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetussa asiassa kärsinyt oikeudenmenetyksen sen takia, että hän ei ole suorittanut toimenpidettä patenttiviranomaisessa mainitussa laissa tai sen nojalla vahvistetussa määräajassa, mutta hän on toiminut niin huolellisesti kuin olosuhteet vaativat määräaikaa noudattaakseen, ja jos hän suorittaa toimenpiteen kahden kuukauden kuluessa esteen päättymisestä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua määräajan päättymisestä, patenttiviranomaisen tulee todeta, että toimenpide on katsottava suoritetuksi määräajassa. Jos patentinhakija tai patentinhaltija haluaa saada tällaisen ratkaisun, on hänen tehtävä siitä patenttiviranomaiselle kirjallinen esitys toimenpiteen suorittamiselle edellä säädetyssä ajassa ja suoritettava vahvistettu maksu.
Nykyisin voimassa oleva patenttilain 71 a §:n 1 momentti on säädetty patenttilain muuttamisesta annetulla lailla 896/2005. Kyseinen lainmuutos oli mainitulta osin kuitenkin luonteeltaan lähinnä lakitekninen (ks. HE 92/2005 vp s. 44). Jo mainitun nykyisen voimassa olevaa säännöstä edeltäneen patenttilain 71 a §:n 1 momentin säännöksen, joka perustui patenttilain muuttamisesta annetun lakiin 1695/1995, säätämisen yhteydessä lainvalmistelutöissä tuotiin esiin pyrkimys saattaa patenttilain
71 a §:n 1 momentin tulkintalinja mahdollisimman yhdenmukaiseksi Euroopan patenttisopimuksen 122 artiklan tulkintalinjan kanssa. Patenttilain 71 a §:n 1 momentin (1695/1995) säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä laeiksi patenttilain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta todettiin, kuinka patenttilain 71 a §:n 1 momentissa säädettiin patenttiviranomaisen mahdollisuudesta katsoa tietty toimenpide suoritetuksi määräajassa, jos patentin hakija on kärsinyt oikeudenmenetyksen siitä syystä, että hän ei ole suorittanut toimenpidettä patenttiviranomaisessa määräajassa, vaikka hakija on määräaikaa noudattaakseen toiminut niin huolellisesti kuin kohtuudella voidaan vaatia. Edelleen mainitussa hallituksen esityksessä tuotiin esiin, kuinka säännös perustui Euroopan patenttisopimuksen 122 artiklaan ja kuinka Suomen patenttiviranomainen oli tulkinnut patenttilain 71 a §:n 1 momentin mukaista mahdollisuutta antaa määräajan ylitys anteeksi ankarammin kuin Euroopan patenttivirasto. Hallituksen esityksessä lausutun mukaan, koska Euroopan patenttisopimuksen 122 artikla ja patenttilain 71 a § koskivat samanlaista tilannetta, oli tarkoituksenmukaista, että Suomen patenttiviranomaisen ja Euroopan patenttiviraston tulkintalinja olisi mahdollisimman yhdenmukaista (HE 161/1995 vp).
Euroopan patenttisopimuksen 122 artiklan mukaan eurooppapatentin hakija tai patenttioikeuden haltija, joka olosuhteiden edellyttämästä huolellisesta toiminnasta huolimatta ei ole kyennyt noudattamaan määräaikaa Euroopan patenttivirastoon nähden, saa pyynnöstä oikeutensa palautetuiksi, jos kyseisen noudattamatta jättämisen välittömänä seurauksena aiheutuu mainitun sopimuksen nojalla eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tai pyynnön hylkääminen tai eurooppapatenttia koskevan hakemuksen katsominen peruutetuksi tai eurooppapatentin kumoaminen taikka jonkin muun oikeuden tai oikaisukeinon menetys.
Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain 3 §:n mukaan aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimitetyn päivän jälkeen, päättyy sinä viikon tai määräkuukauden päivänä, joka nimeltään tahi järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeinen päivä määräajan loppupäivänä.
Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.
Hallintolain 20 §:n mukaan hallintoasia tulee vireille, kun asian vireille panemiseksi tarkoitettu asiakirja on saapunut toimivaltaiseen viranomaiseen tai kun asia on sille suullisen vireillepanon yhteydessä esitetty ja käsittelyn aloittamiseksi tarvittavat tiedot on kirjattu.
Jos viranomaiselle toimitettu asiakirja on puutteellinen, viranomaisen on hallintolain 22 §:n 1 momentin mukaan kehotettava lähettäjää määräajassa täydentämään asiakirjaa, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. Asiakirjan lähettäjälle on ilmoitettava, miten asiakirjaa on täydennettävä.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaan hallintopäätökseen saa hakea muutosta valittamalla se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.
3 Asian arviointi
3.1 Vaatimus valittajan vaihtamisesta
Markkinaoikeus toteaa, että keksijällä ei ole ollut asianosaisasemaa Patentti- ja rekisterihallitukselle tehtyä patenttilain 71 a §:n mukaista esitystä koskevassa asiassa, koska hän ei ole Patenttilain 71 a §:n
1 momentin mukainen patentinhakija tai patentinhaltija. Keksijällä ei ole katsottava myöskään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 7 §:n 1 momentin nojalla olevan oikeutta vaatia valituksella patenttilain 71 a §:n mukaisen esityksen hyväksymistä EMITE:lle, koska valituksenalainen päätös ei kohdistu häneen eikä välittömästi vaikuta hänen oikeuteensa, velvollisuuteensa tai etuunsa. Vaatimus, että valittajaksi vaihdetaan EMITE:n sijasta A, on siten hylättävä.
3.2 Vaatimus patentin voimaansaattamisesta
Euroopan patenttivirasto on 5.4.2023 myöntänyt EMITE Ingeniería S.L.:lle eurooppapatentin numero EP 3 865 886. Mainittu eurooppapatentti on siten tullut saattaa voimaan Suomessa viimeistään 5.7.2023. Valittaja ei ole kuitenkaan suorittanut eurooppapatentin voimaansaattamisen yhdeksi edellytykseksi säädettyä patenttivaatimusten käännöksen antamista suomeksi edellä mainitussa määräajassa, mistä johtuen kyseistä eurooppapatenttia ei ole katsottu saatetun voimaan Suomessa sanotussa määräajassa.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella EMITE on 4.5.2023 tiedustellut Patentti- ja rekisterihallitukselta sähköpostilla patentista numero EP 3 865 886 maksettavan vuosimaksun maksuohjeita. Patentti- ja rekisterihallitus on vastannut kyselyyn ja esittänyt muun ohessa, ettei patenttia ole voimaansaatettu Suomessa, jolloin vuosimaksutietoa ei ole julkaistu, ja että kun voimaansaattamispyyntö on tehty, näkyvät seuraavan vuosimaksun tiedot Patentti- ja rekisterihallituksen tietopalvelussa. EMITE on 11.5.2023 lisäksi tiedustellut Patentti- ja rekisterihallitukselta, minä päivänä patentti numero EP 3 865 886 on nähtävissä julkaistuna. Patentti- ja rekisterihallitus on vastannut kyselyyn ja esittänyt muun ohessa, että eurooppapatentin voimaansaattamisen aikaraja on 3 kk myöntämispäivästä, jolloin voimaansaattamispyyntö tulee tehdä 5.7.2023 mennessä, ja että kun voimaansaattamispyyntö on tehty, patentti numero EP 3 865 886 julkaistaan sähköisessä tietokannassa.
EMITE on 4.7.2023 vielä tiedustellut sähköpostilla Patentti- ja rekisterihallitukselta, onko patentti numero EP 3 865 886 voimaansaatettu Suomessa. Patentti- ja rekisterihallitus on vastannut kyselyyn ja esittänyt muun ohessa, ettei patenttia ole voimaansaatettu Suomessa.
EMITE on määräpäivänä 5.7.2023 edelleen tiedustellut sähköpostilla Patentti- ja rekisterihallitukselta virka-ajan (klo 8–16:15) jälkeen, onko patentin selitys ja patenttivaatimukset annettava suomen kielellä. Patentti- ja rekisterihallitus on vastannut kyselyyn virka-ajan jälkeen ja esittänyt muun ohessa, että kyseinen päivä on voimaansaattamisen edellyttämän käännöksen antamisen ja julkaisumaksun maksamisen viimeinen päivä ja ettei määräaikaa voi pidentää. Patentti- ja rekisterihallitus on myös liittänyt vastaukseensa linkin Patentti- ja rekisterihallituksen englanninkieliselle verkkosivulle ”Validation of European patents in Finland”.
EMITE on tämän jälkeen lähettänyt vielä määräpäivänä 5.7.2023 Patentti- ja rekisterihallitukselle kolme sähköpostia, joissa se on pyytänyt eurooppapatentin käännöksen toimittamiselle asetetun määräajan pidennystä, pyytänyt Patentti- ja rekisterihallituksen vahvistamaan julkaisumaksun määrän, toimittanut englanninkieliset patenttivaatimukset ja patentin selityksen sekä pyytänyt Patentti- ja rekisterihallitusta vahvistamaan, että toimitetut käännökset ja kyseisenä päivänä pankissa suoritettu maksu riittävät patentin numero EP 3 865 886 voimaansaattamiseen.
Patentti- ja rekisterihallitus on vastannut kyselyyn määräpäivän jälkeen 6.7.2023 ja ilmoittanut muun ohessa, että kirjeenvaihto välitetään Patentti- ja rekisterihallituksen kirjaamoon.
EMITE on määräpäivän jälkeen 6.7.2023 lähettänyt suomenkieliset patenttivaatimukset sekä käännöksen julkaisumaksun maksuvahvistuksen ja pyytänyt Patentti- ja rekisterihallituksen kannanottoa siitä, riittävätkö viestin liitteenä olleet asiakirjat voimaansaattamiseen vai onko EMITEn haettava määräajan palauttamista.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella EMITE on kysymyksessä olevan eurooppapatentin voimaansaattamiseksi antanut patenttivaatimukset englanniksi 5.7.2023 ja patenttivaatimusten käännöksen suomeksi 6.7.2023.
Markkinaoikeus toteaa, että EMITE on 11.5.2023 saanut Patentti- ja rekisterihallitukselta tiedon voimaansaattamispyynnön tekemisen määräpäivästä, mutta EMITE on ryhtynyt tekemään voimaansaattamispyyntöä vasta määräpäivänä 5.7.2023 virka-ajan jälkeen. Lisäksi EMITE on määräpäivää edeltävänä päivänä 4.7.2023 ollut epätietoinen siitä, onko se tehnyt eurooppapatentin voimaansaattamispyynnön, ja tiedustellut asiaa Patentti- ja rekisterihallitukselta.
Patenttilain 70 h §:n 1 momentin mukaan eurooppapatentilla ei ole oikeusvaikutusta Suomessa, jollei patentinhaltija kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona Euroopan patenttivirasto kuulutti eurooppapatentin myöntämisestä, ole antanut patenttiviranomaiselle mainitun pykälän 3 momentissa tarkoitettua käännöstä mainitusta eurooppapatentista ja suorittanut vahvistettua käännöksen julkaisumaksua.
Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain 3 §:n mukaan aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimitetyn päivän jälkeen, päättyy sinä viikon tai määräkuukauden päivänä, joka nimeltään tahi järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää.
Eurooppapatentti numero EP 3 865 886 on myönnetty 5.4.2023, joten edellä esitetyn perusteella se on tullut saattaa voimaan Suomessa viimeistään 5.7.2023.
EMITE on valituksessaan esittänyt, että voimaansaattamispyyntö on jätetty Patentti- ja rekisterihallituksen 11.5.2023 sähköpostilla antamien ohjeiden mukaisesti ja että voimaansaattamispyyntöön on liitetty englanninkieliset patenttivaatimukset, koska Patentti- ja rekisterihallitus ei ollut antanut tarkempia ohjeita. EMITE on kuitenkin 4.10.2023 lausumassaan Patentti- ja rekisterihallitukselle kuvannut eurooppapatenttien voimansaattamisen yhteydessä tarvittavien käännettävien asiakirjojen kanssa tavanomaisesti käytettävää menettelyään ja lisäksi antanut selityksen, miksei nyt valituksenalaisessa asiassa voitu noudattaa tavanomaista menettelyä. EMITE:n edellä mainitussa lausumassa antaman selityksen mukaan suomenkielinen patenttivaatimusten käännös oli tilattu ja sen piti saapua määräajassa, mutta 3.7.2024 kääntäjä ilmoitti, ettei pysty käännöstä tekemään.
Markkinaoikeus toteaa, että EMITE on 4.10.2023 antaman lausumansa perusteella ollut tietoinen eurooppapatentin voimaansaattamista koskevasta edellytyksestä, jonka mukaan patenttivaatimusten käännös suomeksi on tullut antaa kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona Euroopan patenttivirasto on kuuluttanut eurooppapatentin myöntämisestä. Patentti- ja rekisterihallituksen 11.5.2023 sähköpostilla antamilla ohjeilla, joissa ei ollut mainittu patenttivaatimusten kääntämisen tarvetta suomeksi, ei siten ole asiassa merkitystä.
Markkinaoikeus toteaa, että patenttilain 70 h §:n 1 momentista ilmenee, että eurooppapatentin voimaansaattamisen tekemiseen liittyy velvollisuus antaa patenttivaatimuksista käännös suomeksi. Koska Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen perusteeksi ilmoitetusta eurooppapatentin voimaansaattamista koskevasta edellytyksestä, jonka mukaan patenttivaatimuksien käännös on tullut antaa kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona Euroopan patenttivirasto kuulutti eurooppapatentin myöntämisestä, on säädetty laissa, Patentti- ja rekisterihallitus on voinut ilmoittaa EMITE:lle, ettei eurooppapatentilla ole oikeusvaikutusta Suomessa ilman, että EMITE:lle olisi varattu tilaisuutta täydentää voimaansaattamistaan antamalla patenttivaatimusten käännös suomeksi.
Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Tämä niin sanottu luottamuksensuoja merkitsee, että henkilöllä tulee perustelluin edellytyksin olla oikeus luottaa viranomaisten toimintaan.
Vastuu eurooppapatentin voimaansaattamisen yhdeksi edellytykseksi säädetystä patenttivaatimusten käännöksen antamisesta suomeksi kuuluu patentinhaltijalle. Patentti- ja rekisterihallituksen antamat neuvot ovat ainoastaan sen viranomaistoiminnassaan tekemiä patentinhakijoita palvelevia toimia. Valittaja on toimittanut käännöksen Patentti- ja rekisterihallitukselle vasta 6.7.2023 eli määräpäivän 5.7.2023 jälkeen. Patentti- ja rekisterihallituksen ei ole asiassa esitetyn perusteella katsottava menetelleen valittajalle neuvoja antaessaan hallintolain 6 §:n edellyttämän vastaisesti.
Edellä esitetyn perusteella Patentti- ja rekisterihallituksen toimenpiteillä ei ole sellaista merkitystä, että hakijan huolellisuusvelvoitetta tulisi arvioida alentuneesti.
4 Johtopäätös
Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että EMITE Ingeniería, S.L. ei ole osoittanut toimineensa patenttilain 71 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla niin huolellisesti kuin olosuhteet ovat vaatineet kysymyksessä olevan eurooppapatentin käännöksen antamisen määräajan noudattamiseksi. Valitus on siten hylättävä.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Muutoksenhaku
Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila ja Jaakko Ritvala sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.