MAO:698/2025

Kanteet

Vaatimukset

Picote Solutions Oy Ltd (jäljempänä myös Picote) on vaatinut, että markkinaoikeus

1. vahvistaa, että Kaarinan TR-Työstö Oy on loukannut välittömästi hyödyllisyysmallia numero 10374 (jäljempänä myös kannehyödyllisyysmalli) valmistamalla, tarjoamalla ja saattamalla vaihdantaan (mukaan lukien myynti, markkinointi ja toimitus) sekä pitämällä hallussaan edellä mainittuja tarkoituksia varten porapaketteina nimellä ”Haarapora” tai nimellä ”Haarapora Kit” yksilöityjä tuotteita (tuotekoodit RLC-RCA-050, RLC-RCA-075, RLC-RCA-100 ja RLC-RCA-150), joihin on sisältynyt keskitin (Renssi Centering Axel) ja siihen liitetty haaraporanterä, sekä porapaketteina nimellä ”Ruttupora” tai nimellä ”Sukkapora Kit” yksilöityjä tuotteita (tuotekoodit RCD-RCA-050 ja RCD-RCA-100), joihin on sisältynyt keskitin (Renssi Centering Axel) ja siihen liitetty ruttuporanterä eli sukkaporanterä (dnro 387/2016)

2. vahvistaa, että Renssi Finland Oy on loukannut välittömästi hyödyllisyysmallia numero 10374 tarjoamalla ja saattamalla vaihdantaan (mukaan lukien myynti, markkinointi ja toimitus) sekä pitämällä hallussaan edellä mainittuja tarkoituksia varten porapaketteina nimellä ”Haarapora” tai nimellä ”Haarapora Kit” yksilöityjä tuotteita (tuotekoodit RLC-RCA-050, RLC-RCA-075, RLC-RCA-100 ja RLC-RCA-150), joihin on sisältynyt keskitin (Renssi Centering Axel) ja siihen liitetty haaraporanterä, sekä porapaketteina nimellä ”Ruttupora” tai nimellä ”Sukkapora Kit” yksilöityjä tuotteita (tuotekoodit RCD-RCA-050 ja RCD-RCA-100), joihin on sisältynyt keskitin (Renssi Centering Axel) ja siihen liitetty ruttuporanterä eli sukkaporanterä (dnro 216/2020)

3. (a) ensisijaisesti vahvistaa, että Kaarinan TR-Työstö Oy on loukannut välittömästi hyödyllisyysmallia numero 10374 valmistamalla, tarjoamalla ja saattamalla vaihdantaan (mukaan lukien myynti, markkinointi ja toimitus) sekä pitämällä hallussaan edellä mainittuja tarkoituksia varten nimellä ”Keskitin” tai ”Renssi Centering Axel” (tuotekoodit RCA-050, RCA-075, RCA-100 ja RCA-150) yksilöityjä tuotteita käytettäväksi yhdessä putkistosaneerauksessa käytettävien sukkaporien eli ruttuporien (tuotekoodit RCD-050 ja RCD-100) ja/tai haaraporien (tuotekoodit RLC-050, RLC-075, RLC-100 ja RLC-150) kanssa (dnro 387/2016)

(b) toissijaisesti vahvistaa, että Kaarinan TR-Työstö Oy on loukannut välillisesti hyödyllisyysmallia numero 10374 tarjoamalla ja saattamalla vaihdantaan (mukaan lukien myynti, markkinointi ja toimitus) nimellä ”Keskitin” tai ”Renssi Centering Axel” (tuotekoodit RCA-050, RCA-075, RCA-100 ja RCA-150) yksilöityjä tuotteita käytettäväksi yhdessä putkistosaneerauksessa käytettävien sukkaporien eli ruttuporien (tuotekoodit RCD-050 ja RCD-100) ja/tai haaraporien (tuotekoodit RLC-050, RLC-075, RLC-100 ja RLC-150) kanssa jollekin, jolla ei ole oikeutta keksinnön hyväksikäyttöön, sellaista välinettä keksinnön käyttämiseksi tässä maassa, joka liittyy johonkin olennaiseen keksinnössä, jos se, joka tarjoaa tai toimittaa välineen, tietää tai olosuhteiden perusteella olisi pitänyt tietää, että väline soveltuu ja on tarkoitettu keksinnön käyttämiseen (dnro 387/2016)

4. (a) ensisijaisesti vahvistaa, että Renssi Finland Oy on loukannut välittömästi hyödyllisyysmallia numero 10374 tarjoamalla ja saattamalla vaihdantaan (mukaan lukien myynti, markkinointi ja toimitus) sekä pitämällä hallussaan edellä mainittuja tarkoituksia varten nimellä ”Keskitin” tai ”Renssi Centering Axel” (tuotekoodit RCA-050, RCA-075, RCA-100 ja RCA-150) yksilöityjä tuotteita käytettäväksi yhdessä putkistosaneerauksessa käytettävien sukkaporien eli ruttuporien (tuotekoodit RCD-050 ja RCD-100) ja/tai haaraporien (tuotekoodit RLC-050, RLC-075, RLC-100 ja RLC-150) kanssa (dnro 216/2020)

(b) toissijaisesti vahvistaa, että Renssi Finland Oy on loukannut välillisesti hyödyllisyysmallia numero 10374 tarjoamalla ja saattamalla vaihdantaan (mukaan lukien myynti, markkinointi ja toimitus) nimellä ”Keskitin” tai ”Renssi Centering Axel” (tuotekoodit RCA-050, RCA-075, RCA-100 ja RCA-150) yksilöityjä tuotteita käytettäväksi yhdessä putkistosaneerauksessa käytettävien sukkaporien eli ruttuporien (tuotekoodit RCD-050 ja RCD-100) ja/tai haaraporien (tuotekoodit RLC-050, RLC-075, RLC-100 ja RLC-150) kanssa jollekin, jolla ei ole oikeutta keksinnön hyväksikäyttöön, sellaista välinettä keksinnön käyttämiseksi tässä maassa, joka liittyy johonkin olennaiseen keksinnössä, jos se, joka tarjoaa tai toimittaa välineen, tietää tai olosuhteiden perusteella olisi pitänyt tietää, että väline soveltuu ja on tarkoitettu keksinnön käyttämiseen (dnro 216/2020)

5. ensisijaisesti velvoittaa

(a) Kaarinan TR-Työstö Oy:n suorittamaan yhteensä 552.912,66 euroa, josta kohtuullisena korvauksena keksinnön hyväksi käyttämisestä 87.060,90 euroa ja korvauksena loukkauksella aiheutetusta menetettyä myyntiä koskevasta muusta vahingosta 465.851,76 euroa, molemmat määrät korkolain mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden tuomion antamisesta (dnro 387/2016) ja

(b) Renssi Finland Oy:n suorittamaan yhteensä 31.887,20 euroa, josta kohtuullisena korvauksena keksinnön hyväksi käyttämisestä 11.678,58 euroa ja loukkauksella aiheutetusta menetettyä myyntiä koskevasta muusta vahingosta 20.198,62 euroa, molemmat määrät korkolain mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden tuomion antamisesta (dnro 216/2020)

6. toissijaisesti, mikäli Kaarinan TR-Työstö Oy:n ja Renssi Finland Oy:n välinen myynti ei kokonaisuudessaan loukkaisi kannehyödyllisyysmallia, velvoittaa

(a) Kaarinan TR-Työstö Oy:n suorittamaan yhteensä 203.141,70 euroa, josta kohtuullisena korvauksena keksinnön hyväksi käyttämisestä 40.287,33 euroa ja korvauksena loukkauksella aiheutetusta menetettyä myyntiä koskevasta muusta vahingosta 162.854,37 euroa, molemmat määrät korkolain mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden tuomion antamisesta (dnro 387/2016) ja

(b) Renssi Finland Oy:n suorittamaan yhteensä 281.502,60 euroa, josta kohtuullisena korvauksena keksinnön hyväksi käyttämisestä 56.236,27 euroa ja loukkauksella aiheutetusta menetettyä myyntiä koskevasta muusta vahingosta 225.266,33 euroa, molemmat määrät korkolain mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden tuomion antamisesta (dnro 216/2020).

7. velvoittaa Kaarinan TR-Työstö Oy:n ja Renssi Finland Oy:n yhteisvastuullisesti suorittamaan korvauksena markkinahäiriön aiheuttamasta hinnanalennuksesta 295.800 euroa ja goodwill-vahingosta 30.000 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden tuomion antamisesta (dnro 387/2016 ja dnro 216/2020)

8. määrää markkinaoikeuden kieltopäätöksessä numero 277/19 asetetun 200.000 euron uhkasakon Kaarinan TR-Työstö Oy:n maksettavaksi (dnro 387/2016).

Lisäksi Picote Solutions Oy Ltd on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Kaarinan TR-Työstö Oy:n (dnro 387/2016) korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut palkkion osalta 153.579,44 eurolla ja kulujen osalta 3.965,84 eurolla sekä Renssi Finland Oy:n (dnro 216/2020) korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut palkkion osalta 122.219,44 eurolla ja kulujen osalta 3.744,39 eurolla, kaikki määrät viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hyödyllisyysmallin numero 10374 loukkaus

Kaarinan TR-Työstö Oy ja Renssi Finland Oy ovat porapakettien osalta loukanneet välittömästi hyödyllisyysmallioikeutta vahvistusvaatimuksissa 1 ja 2 yksilöidyllä tavalla. Molemmat porapaketit ovat toteuttaneet kaikki kannehyödyllisyysmallin suojavaatimuksen 1 piirteet. Ruttuporatkin soveltuvat putkiasetelman haarakohdan avaamiseen, mikä on riittävää kysymyksessä olevan laitevaatimuksen täyttymiselle. Laitteen käyttötarkoitus ei ole myöskään tunnetun tekniikan tasosta erottava piirre.

Kaarinan TR-Työstö Oy ja Renssi Finland Oy ovat keskittimien, jotka on tarkoitettu yhdistettäväksi teriin, osalta loukanneet hyödyllisyysmallioikeutta ensisijaisesti välittömästi vahvistusvaatimuksissa 3(a) ja 4(a) tai toissijaisesti välillisesti vahvistusvaatimuksissa 3(b) ja 4(b) yksilöidyllä tavalla.

Keskittimet toteuttavat kaikki kannehyödyllisyysmallin suojavaatimuksen 1 piirteet siten, että piirre P2 toteutuu vähintään välillisesti. Myös kaikki Suomesta käsin tapahtunut valmistaminen, tarjoaminen ja vaihdantaan saattaminen ulkomaille sekä Kaarinan TR-Työstö Oy:n valmistamien tuotteiden toimittaminen Renssi Finland Oy:lle on loukannut kannehyödyllisyysmallia.

Välitön loukkaus toteutuu, kun jokin loukkaustoimi koskee sekä keskitintä että terää yhdessä tai erikseen. Nämä osat muodostavat erilläänkin ollessaan kannehyödyllisyysmallissa tarkoitetun laitteen, eikä laitteen tarvitse olla kasattu. Kyse on rakennussarjasta, joka koostuu keskittimestä ja terästä. Osien kokoaminen on ollut kohderyhmään kuuluvalle alan ammattilaiselle itsestään selvää. Yhtiöt ovat lisäksi markkinoinnissaan ja muussa ohjeistuksessa esitelleet osien yhdessä käyttöä ja yhdistämistä sekä kehottaneet käyttämään keskitintä terän kanssa.

Toissijaisen välillisen loukkauksen osalta keskittimillä ilman terää ei ole mitään käyttötarkoitusta. Vastaavasti terille ei ole esitetty muuta käyttötarkoitusta kuin käyttö keskittimen kanssa. Kummatkin ovat oleellinen osa keksintöä, ja ne on suunniteltu toimimaan yhdessä. Kaarinan TR-Työstö Oy on tilauksesta valmistanut tavaroita, eikä kyse ole yleisesti kaupan olevista tavaroista. Terät on suunniteltu ja valmistettu käytettäväksi nimenomaan keskittimen kanssa, koska terissä on erityisesti tätä varten suunniteltu kiinnitys. Samanlaisia teriä tähän käyttöön soveltuvalla kiinnitysmekanismilla ei ole yleisesti saatavissa.

Kaarinan TR-Työstö Oy:n osalta kannehyödyllisyysmallin loukkaus on alkanut viimeistään 18.2.2016. Vuoden 2016 lopulla tai viimeistään vuoden 2017 alussa osa myynnistä ja markkinoinnista siirtyi Renssi Finland Oy:lle. Tämän jälkeen Kaarinan TR-Työstö Oy on jatkanut loukkaavien tuotteiden valmistamista ja ainakin tilapäistä hallussapitoa, ja se on tuotteiden ainoana valmistajana tarjonnut ja toimittanut tuotteita Renssi Finland Oy:lle, joka on tarjonnut ja saattanut vaihdantaan tuotteita kolmansille osapuolille. Kaarinan TR-Työstö Oy on myöhemminkin osallistunut markkinointiin. Yhtiöt ovat toimineet yhteistyössä, ja niiden johdossa on ollut sama henkilö. Yhteinen edustaja on tiennyt Picoten tuotteista ja kannehyödyllisyysmallista, ja järjestely on tarkoitettu vähintäänkin lähes yksinomaan keksinnön käyttämiseen.

Kohtuullinen korvaus keksinnön hyväksikäyttämisestä ja muu vahinko

Kannehyödyllisyysmallia koskevat immateriaalioikeudet ovat siirtyneet Picote Solutions Oy Ltd:lle 31.3.2017 rekisteröidyssä osittaisjakautumisessa. Se voi siten vaatia korvausta kannehyödyllisyysmallin loukkauksesta.

Muita kannehyödyllisyysmallia loukkaavia vastaavan hintaluokan ja käytettävyyden tuotteita ei ole ollut markkinoilla. Lähes kaikille suomalaisille asiakkaille on myyty keskitin ja terä. Jokainen myyty keskitin ja terä ‑kokonaisuus on syrjäyttänyt yhden Picote Solutions Oy Ltd:n Twister-tuotteen kaupan. Loukkaavan toiminnan ja aiheutuneen vahingon välillä on selvä syy-yhteys.

Kaarinan TR-Työstö Oy on myynyt 4.3.2016–19.6.2019 suomalaisille asiakkaille 174 RCA-keskitintä, 239 RLC-terää ja 43 RCD-terää sekä Suomessa ulkomaisille asiakkaille 258 RCA-keskitintä, 287 RLC-terää ja 83 RCD-terää. Lisäksi se on myynyt Renssi Finland Oy:lle 3.4.2016–7.4.2020 603 RCA-keskitintä ja 45 keskitintä RH-tuotekoodeilla, siis yhteensä 648 keskitintä, sekä 734 RLC-terää ja 293 RCD-terää. Picote Solutions Oy Ltd:ltä on siten jäänyt saamatta myyntikate 174 suomalaisten asiakkaiden Twister-tuotteen kaupasta, 258 ulkomaisten asiakkaiden kaupasta ja 648 Renssi Finland Oy:n kautta myydyn tuotteen kaupasta.

Renssi Finland Oy on myynyt Suomesta sekä Suomeen että ulkomaille yhteensä 623 RCA-keskitintä vuosina 2017–2020 sekä ulkomaille yhteensä 57 RLC-RCA- ja RCD-RCA-porapakettia. RCA-keskittimien kokonaismyyntimäärä on ollut 680, joista 25 on myyty Suomeen ja 655 ulkomaille. RLC-teriä on myyty yhteensä 776 ja RCD-teriä 300. Ensisijaisesti yhtiöiden välinen myynti tulee ottaa huomioon Kaarinan TR-Työstö Oy:n myyntinä. Kun myyntimääristä vähennetään Kaarinan TR-Työstö Oy:n Renssi Finland Oy:lle myymien osien kappalemäärä, jää Renssi Finland Oy:n myynniksi 77 RCA-keskitintä, 71 RLC-terää ja 16 RCD-terää. Toissijaisesti yhtiöiden välinen myynti tulee ottaa huomioon ainoastaan Renssi Finland Oy:n ulosmyyntinä.

Korvaus keksinnön hyväksikäyttämisestä on määritettävä vastaajayhtiöiden RCA-, RH-, RLC- ja RCD-tuotteiden myyntien, keskimääräisten myyntihintojen ja sukitusalalla käytetyn tietyn rojaltiprosentin perusteella. Twister-tuotteiden menetettyjen myyntien myyntikatteen ja käyttökorvauksen erotus tulee korvata muuna vahinkona.

Loukkaavasta toiminnasta on lisäksi aiheutunut markkinahäiriövahinkoa, kun Picote Solutions Oy Ltd on joutunut alentamaan omien tuotteidensa hintaa loukkaavien tuotteiden tultua markkinoille, ja goodwill-vahinkoa, koska Picote-brändi on tunnettu markkinoilla, tuotteille on myönnetty sertifiointeja ja ne ovat tunnettuja laadustaan samoin kuin Picote toimijana pioneerityöstään.

Kaarinan TR-Työstö Oy on varoituskirjeen saatuaan tullut viimeistään 18.2.2016 tietoiseksi kannehyödyllisyysmallista. Varoituskirjeen vastaanottanut yhtiön edustaja on toiminut samassa roolissa myös Renssi Finland Oy:ssä, ja siten myös viimeksi mainittu yhtiö on ollut tietoinen kannehyödyllisyysmallista yhtiön perustamisesta lähtien. Molemmat yhtiöt ovat toimineet tahallisesti tai vähintään tuottamuksellisesti.

Turvaamistoimea koskeva uhkasakko (dnro 387/2016)

Kaarinan TR-Työstö Oy on markkinaoikeuden 14.6.2019 päätöksellään numero 277/19 antamaa väliaikaiskieltoa koskevan ulosottoviranomaisen täytäntöönpanon 25.6.2019 jälkeen jatkanut kiellon kohteena olevien tuotekoodeja RCA-050, RCA-075, RCA-100 ja RCA-150 vastaavien Renssi Centering Axel -tuotteitten valmistamista, markkinointia ja hallussa pitämistä siinä tarkoituksessa, että ne yhdistetään RCD- ja RLC-työkaluihin.

Kaarinan TR-Työstö Oy on myös kieltopäätöksen kiertämistarkoituksessa toimittanut näitä laakeroiduiksi harjoiksi ja ristipunosvaijeriksi nimettyinä osina ainakin 7.4.2020 saakka Renssi Finland Oy:lle, joka on toteuttanut keskittimien ja työkalujen markkinointia ja myyntiä. Verkkotunnusrekisteriin merkittynä haltijana Kaarinan TR-Työstö Oy on vastannut verkkotunnuksen sukitustyokalut.fi verkkosivustosta ja siellä tapahtuneesta markkinoinnista.

Markkinaoikeuden väliaikaiskieltopäätöksessä numero 277/19 asetettu 200.000 euron uhkasakko on tuomittava maksettavaksi. Ulosottoviraston päätöksessä uhkasakon määrässä on ollut ilmeinen kirjoitusvirhe, ja oikea määrä on käynyt ilmi viitatusta markkinaoikeuden päätöksestä.

Vastaukset

Vaatimukset

Kaarinan TR-Työstö Oy ja Renssi Finland Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus hylkää kanteet (dnro 387/2016 ja dnro 216/2020).

Kaarinan TR-Työstö Oy on myös vaatinut, että markkinaoikeus hylkää vaatimuksen turvaamistoimipäätöksen tehosteeksi asetetun uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi tai tuomitsee uhkasakon maksettavaksi korkeintaan 200 euron suuruisena (dnro 387/2016).

Kaarinan TR-Työstö Oy ja Renssi Finland Oy ovat edelleen vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa Picote Solutions Oy Ltd:n korvaamaan niiden yhteiset arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 47.728,08 eurolla ja palkkion osalta 96.101,01 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hyödyllisyysmallin numero 10374 väitetty loukkaus

Kannehyödyllisyysmalli on keksinnöllisyyden puuttuessa mitätön tai ainakin sen suoja-ala on erittäin suppea. Suojapiiriä tarkasteltaessa kärkiosaa ja keskittämisvälineitä tulisi käsitellä erillisesti. Sekä terät että erilaiset keskitysratkaisut, mukaan lukien harjat, ovat olleet tunnettua tekniikkaa tai ekvivalentteja. Muun ohella vastaajat ovat vaatineet Patentti- ja rekisterihallitusta julistamaan hyödyllisyysmallin rekisteröinnin mitättömäksi. Loukkausasian käsittely olisi tullut keskeyttää.

Hyödyllisyysmallioikeuden loukkausta ei ole tapahtunut. Vastaajien valmistamat ja myymät tuotteet kuuluvat tunnetun tekniikan tasoon eivätkä erikseen tai yhdessä loukkaa kannehyödyllisyysmallia. Joka tapauksessa kyse olisi ollut tuottamuksettomasta ja merkityksettömästä tapahtumasta. Keskittimien tai poranterien valmistaminen, hallussapito tai vastaavat toimet eivät sellaisenaan ole loukanneet kannehyödyllisyysmallia. Hyödyllisyysmallin suojapiiriin voivat kuulua vain Suomessa tapahtuneet loukkausteot, joita tarjoaminen tai vaihdantaan saattaminen ulkomaille eivät ole. Ruttuporat (RCD) ovat tarkoitettu ja soveltuvat ruttuun menneen eli romahtaneen sukituskohdan poistamiseen, eivät putkiasetelman haarakohdan avaamiseen. Ruttuporat yksinään tai keskittimiin yhdistettyinä eivät kuulu kannehyödyllisyysmallin suojapiiriin ja toteuta ainakaan piirrettä P1.

Poranterät, harjat ja vaijerit ovat olleet pitkään tunnettuja ja käytettyjä välineitä, eivätkä ne sellaisenaan kuulu kannehyödyllisyysmallin suojapiiriin. Vastaavia teriä on ollut yleisesti saatavilla hyvin pitkän ajan. Kaarinan TR-Työstö Oy on valmistanut RCD-ruttuporanteriä vuodesta 2013 ja RLC-haaraporanteriä vuodesta 2015 alkaen. Se on lopettanut keskittimien (RCA) valmistamisen viimeistään 25.6.2019. Se on tarjonnut ja myynyt poranteriä ja keskittimiä erikseen. Renssi Finland Oy:n perustamisen jälkeen Kaarinan TR-Työstö Oy on myynyt valmistamiaan tuotteita vain Renssi Finland Oy:lle, jolloin myös käytännössä kaikki muu näihin liittyvä Kaarinan TR-Työstö Oy:n toiminta on lakannut. Kaarinan TR-Työstö Oy ei ole koskaan valmistanut, markkinoinut tai muutoinkaan kannehyödyllisyysmallin suojapiiriin kuuluvalla tavalla hyödyntänyt porapaketteja.

Renssi Finland Oy:n toiminnasta merkittävä osa suuntautuu ulkomaille, ja vain se on tarjonnut ja myynyt porapaketteja. Yhtäkään haaraporapakettia (RLC-RCA) tai ruttuporapakettia (RCD-RCA) ei ole toimitettu Suomeen, ja ulkomaillekin varsin vähän, aikavälillä 1.11.2018–11.6.2019. Nämäkin on toimitettu omissa erillisissä pakkauksissaan, eikä porapakettien hallussapitoa siten ole tapahtunut. Erillisten pakkausten hallussapito tai toimittaminen ulkomaille ei ole loukannut kannehyödyllisyysmallia. Porapaketteja ei ole koottu yhdeksi laitteeksi Suomessa.

Vahvistusvaatimusten 3(a) ja 4(a) mukainen välitön loukkaus erillisten tuotteiden yhdessä käyttämisestä ei perustu lakiin. Kyse ei ole rakennussarjasta. Kyseisiä poranteriä käytetään myös sellaisenaan ilman keskitintä. Lisäksi RCA-keskitintä voidaan käyttää muidenkin työkalujen kuin poranterien kanssa.

Vahvistusvaatimusten 3(b) ja 4(b) mukainen välillinen loukkaus edellyttää tahallisuutta, mitä ei ole voinut olla ainakaan Renssi Finland Oy:n osalta ennen haasteen tiedoksisaantia 8.6.2020 ja Kaarinan TR-Työstö Oy:n osalta ennen markkinaoikeuden 20.6.2019 tiedoksi antamaa turvaamistoimipäätöstä. Teriä tai keskittimiä ei ole tarjottu olennaisina välineinä keksinnön hyväksikäyttöön ja Suomessa käytettäväksi. Kyse on yleisesti kaupan olevista tavaroista. Poranteriä ja keskittimiä on ollut kummaltakin asianosaiselta muutoin saatavilla jo ennen kanteiden vireille tuloa. RLC-haaraporaa voidaan käyttää ja käytetään myös ilman keskittämistä vaijeriin kiinnitettynä. Laissa edellytettyä yllytystekoa ei ole tapahtunut. Esitteissä tai vastaavissa yhdessä käyttämistä koskevat toteamukset tai käyttöohjeet eivät merkitse laissa säädettyä yllyttämistä. Vaihdantaan saattaminen ei ole laissa säädetty välillisen loukkauksen tunnusmerkistötekijä.

Sukitustyokalut.fi-verkkosivuston on laatinut Seweri Finland Oy käyttöönsä, ja sivusto oli tarkoitettu erään sen silloisen työntekijän omaksi työkaluksi. Verkkosivusto ei ollut Kaarinan TR-Työstö Oy:n verkkosivusto, eikä sen kautta ole myyty ainuttakaan tuotetta. Vastaajilla ei ole ollut tarkkaa tietoa sivustosta tai sen sisällöstä. Jos sivusto on tullut julkiseksi, kyse on ollut erehdyksestä.

Kohtuullinen korvaus keksinnön hyväksikäyttämisestä ja muu vahinko

Korvausvaatimusten yhteisvastuullisuus kiistetään. Korvausvaatimukset kiistetään myös perusteiltaan ja määrältään. Toiminnan ja väitetyn muun vahingon välillä ei ole syy-yhteyttä.

Kohtuullinen korvaus olisi määritettävä lisenssianalogialla. Vastaajayhtiöt olisivat neuvotelleet vain yhdestä lisenssistä, joka olisi kattanut kaikki toimet. Alalla lisenssikorvauksen määrä on enintään neljä prosenttia myyntihinnasta. Porapaketteja (RLC-RCA ja RCD-RCA) on myyty yhteensä 57 kappaletta. Vain RLC-RCA-tuotteet ovat vastanneet kannehyödyllisyysmallin piirteitä, ja näiden myynnin nettoarvo on ollut 12.203 euroa, josta kohtuullinen korvaus voisi siis olla enintään 481 euroa. Yksittäisten keskittimien tai terien (RCA, RLC ja RCD) myynnin perusteella ei voi saada korvausta. Joka tapauksessa myytyjen keskittimien lukumäärä määrittää enimmäismäärän sille, kuinka monesta poranterästä voisi saada korvausta.

Vaatimus muun vahingon korvaamisesta on epäselvä. Toiminta ei ole ollut tuottamuksellista tai tahallista. Epäselvää myös on, olisiko vahinko aiheutunut nykyiselle kantajalle Picote Solutions Oy Ltd:lle vai jollekin muulle yhtiölle. Picoten tuotteiden myynti on kasvanut, eikä vahinkoa ole voinut aiheutua. Joka tapauksessa myynnissä ja katteissa tapahtuneisiin muutoksiin ovat vaikuttaneet lukuisat muutkin seikat kuin vastaajayhtiöiden toiminta. Saamatta jäänyttä voittoa ei ole voinut aiheutua, koska Renssi Finland Oy on myynyt tuotteitaan ulkomaille, mitä kannehyödyllisyysmalli ei suojaa, eikä Picote ole menettänyt yhtään tuotteidensa kauppaa Suomessa. Tuotteet ovat myös olleet erilaisia.

Vastaajien vähäpätöinen toiminta ei ole voinut aiheuttaa väitettyä markkinahäiriötä. Tuotteiden hinnan alentuminen on ollut normaali tuotteiden elinkaareen ja markkinointiin liittyvä ilmiö. Picoten tuotteiden myynti on vähentynyt ainoastaan vuonna 2015, jolloin vastaajien keskitintä ei ole ollut vielä markkinoilla. Picote on päinvastoin kasvattanut myyntiään vuonna 2016, jolloin vastaajien tuote on tullut markkinoille, ja siitä eteenpäinkin.

Uhkasakon tuomitseminen maksettavaksi

Kaarinan TR-Työstö Oy on noudattanut turvaamistoimipäätöstä, eikä kiellon tehosteeksi asetettua uhkasakkoa tule tuomita maksettavaksi. Kaarinan TR-Työstö Oy on lopettanut kaiken keskittimiin liittyvän toiminnan viimeistään kesällä 2016, eikä yhtiö ole siten voinut toimia määrätyn kiellon vastaisesti. Lisäksi Varsinais-Suomen ulosottoviraston päätöksessä kielto on pantu täytäntöön 200.00 eli 200 euron sakon uhalla, joten uhkasakko voidaan joka tapauksessa tuomita maksettavaksi enintään tämän suuruisena.

Todistelu

Asiakirjatodistelu

Picote Solutions Oy Ltd

1. Hyödyllisyysmallijulkaisu FI 10374
2. Kuvaruutukaappauksia verkkosivustolta www.renssi.fi, 11.6.2016
3. Ote Kaarinan TR-Työstö Oy:n RENSSI DRAIN CLEANING EQUIPMENT -esitteestä huhtikuulta 2016
4. Valokuvia IFAT 2016 -messuilta
5. Vastaajayhtiöiden edustaja TV:n sähköposti 2.8.2016
6. Tuloste 19.8.2019 hakusanalla renssi rca-050 tehdystä Google-hausta
7. RENSSI-tuotekatalogi 2019, painettu tammikuussa 2019, ladattu 19.8.2019
8. RENSSI RLC-100-esite 1.1.2019, ladattu 19.8.2019
9. Ote verkkotunnuksen sukitustyokalut.fi käyttäjätiedoista 19.8.2019
10. Sivustolta sukitustyokalut.fi peräisin oleva tuotehinnasto 19.8.2019
11. Tuloste sivustolta sukitustyokalut.fi, 6.4.2020
12. Tuotehinnasto sivustolta www.sukitustyokalut.fi, 6.4.2020
13. Renssi Finland Oy:n tammikuussa 2018 painettu messuesite
14. Renssi Finland Oy:n ”RENSSI”-esite, 16.5.2018
15. Renssi Finland Oy:n saksankielinen ”RENSSI”-esite, 19.7.2017
16. Kaarinan TR-Työstö Oy:n RENSSI DRAIN CLEANING EQUIPMENT ‑esite huhtikuulta 2016 kokonaan (vrt. K3)
17. Renssi tuoteluettelo tammikuulta 2018 kokonaan (vrt. K13)
18. Ulkomaisen jälleenmyyjän Source One Environmentalin lista varastossa olevista tuotteista tammikuussa 2018 (Renssi Seweri Stock, S1E UK)
19. Ulkomaisen jälleenmyyjän Source One Environmentalin esite Renssi-tuotteille (Renssi Carbide MAR17Price, S1E UK)
20. Hinnasto ulkomaisille jälleenmyyjille (Price List 2018 reseller, Primeline Products, Inc. USA)
21. Internet Archive Wayback Machine -sivustolle tallennettu kuvakaappaus Renssi.fi-sivustolla tarjolla olevista keskittimistä 18.2.2016
22. Internet Archive Wayback Machine -sivustolle tallennettu kuvakaappaus Pipecore.com.au-sivustolta 6.7.2022
23. WHOIS-hakutulokset verkkotunnuksista renssi.fi ja renssi.com
24. Taulukko Picoten Twister-tuotteiden liikevaihdosta ja kappalehinnan kehityksestä (salassapidettävä)
25. Koostetaulukko Kaarinan TR-Työstö Oy:n ja Renssi Finland Oy:n liikevaihdosta 2016–2021
26. Kaarinan TR-Työstö Oy:n tilinpäätökset 2016–2021
27. Renssi Finland Oy:n tilinpäätökset 2016–2021
28. Oy Winbase Ab:n 30.9.2019 päivätty lasku
29. Kuvaruutukaappaukset sivustolta www.renssi.com/lataukset/ ja YouTuben Renssi-kanavalta (29a) sekä YouTube-video Renssi CC-014-010 (29b)
30. Kuvaruutukaappaukset sivustolta www.renssi.com/en/downloads/ ja YouTuben Renssi-kanavalta (30a) sekä YouTube-video Renssi Cutter (30b)
31. Kuvaruutukaappauksia Kaarinan TR-Työstö Oy:n ja Renssi Finland Oy:n patenteista ja hyödyllisyysmalleista
32. Ote Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkitietopalvelusta hakusanalla renssi
33. Kaarinan TR-Työstö Oy:n ja Renssi Finland Oy:n toimittama yhteenveto tuotemyynnistä
34. Laskelma Picote Oy Ltd:n Twister-tuotteen valmistuskustannuksista ja näitä koskevia laskuja (salassapidettävä)
35. Kaarinan TR-Työstö Oy:n myyntilaskuja myynneistä Renssi Finland Oy:lle
36. RENSSI PORAT -tuote-esite 11.1.2021
37. Yhteenveto Kaarinan TR-Työstö Oy:n ja Renssi Finland Oy:n myynnistä kotimaisille asiakkaille (salassapidettävä)
39. Picote Solutions Oy Ltd:n rojaltilasku (salassapidettävä)
40. Yhteenveto katelaskelmista 25.3.2025 (salassapidettävä)
41. Kuvakaappaus Picote Institute -sivustolta, 12.3.2025
42. Talotekniikka-lehden artikkeli 26.8.2015
43. Allied Market Research -artikkeli 13.9.2023
44. Varoituskirje Kaarinan TR-Työstö Oy:lle 18.2.2016
45. Kaupparekisteriotteet vuosilta 2016–2022 Kaarinan TR-Työstö Oy:stä ja vuosikohtainen taulukko vastuuhenkilöistä yhtiössä
46. Kaupparekisteriotteet vuosilta 2016–2022 Renssi Finland Oy:stä ja vuosikohtainen taulukko vastuuhenkilöistä yhtiössä
47. Kaupparekisteriotteet vuosilta 2016–2022 Seweri Finland Oy:stä ja vuosikohtainen taulukko vastuuhenkilöistä yhtiössä
48. Kuvaruutukaappaus verkkosivustolta www.tommisbillet.com
49. Ote Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkirekisteristä
50. Osittaisjakautumissuunnitelma Picote Oy Ltd:n ja Picote Solutions Oy Ltd:n välillä 10.10.2016
51. Vahvistussiirtokirja Picote Oy Ltd:n ja Picote Solutions Oy Ltd:n välillä 31.5.2018
52. Kaarinan TR-Työstö Oy:n ja Renssi Finland Oy:n kirjanpito-otteet
53. Kaarinan TR-Työstö Oy:n ja Renssi Finland Oy:n väliset myyntilaskut, erät 1–11
54. Otteita Picote Solutions Oy Ltd:n ja kolmannen tahon välisestä lisenssisopimuksesta (salassapidettävä)
55. Patentti- ja rekisterihallituksen patenttitietopalvelun hyödyllisyysmallin numero 10374 toimenpidetiedot
56. LVIturva sujuva viemäriremontti -video
57. Seweri Finland Oy:n kaupparekisteriote 8.3.2012
58. Vaatimus kannehyödyllisyysmallin rekisteröinnin julistamisesta mitättömäksi 19.3.2025 liitteineen
59. Otteet Wöhlerin verkkosivuilta tuotteista Wöhler VIS Guidance Set 150 ja Wöhler VIS Centering Star

Kaarinan TR-Työstö Oy ja Renssi Finland Oy

1. Työtodistus AK:n työsuhteesta Seweri Finland Oy:ssä, 19.4.2018
2. Otteita laskutetuista tuotteista asiakkaittain
3. KPMG Oy Ab:n lausunto Kaarinan TR-Työstö Oy:lle, 5.11.2024
4. Vastaajien sovintoesitys kantajan asiamiehille 29.11.2024
5. Turvaamistoimen täytäntöönpanoa koskeva päätös 24.6.2019
6. Laskutetut nimikkeet asiakkaittain -tulosteita
7. Kaarinan TR-Työstö Oy:n kirjanpidon Laskutetut nimikkeet asiakkaittain ‑tuloste RCA-tuotteista ajalta 25.6.2019–1.10.2022
8. Patenttijulkaisu FI 129660 B
9. YouTube-video ”Muoviviemäri putkien sukitus työvaiheet” ja kuvaruutukaappauksia siitä
10. Otteita Rothenbergerin esitteestä pipetool technologies at work 2012/2013
11. Wöhler esite catalog 2011
12. Patenttihakemusjulkaisu GB 2 159 911 A, 11.12.1985
13. Ote Picote Solutions Oy Ltd:n Twister-esitteestä
14. Patenttijulkaisu US 4,029,428, 14.6.1977
15. Patenttijulkaisu JPH05123912 A, 21.5.1993
16. Patenttijulkaisu FI 125880 B, 30.10.2010
17. Renssi tuotekatalogi 2019
18. Vaatimus kannehyödyllisyysmallin rekisteröinnin julistamisesta mitättömäksi 19.3.2025 liitteineen

Henkilötodistelu

Picote Solutions Oy Ltd

1. ML, todistelutarkoituksessa
2. LK
3. AK
4. A

Kaarinan TR-Työstö Oy ja Renssi Finland Oy

1. TV, todistelutarkoituksessa
2. JS
3. A
4. VV

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Asian tarkastelun lähtökohdat

1. Näissä samassa oikeudenkäynnissä käsiteltävissä kanteissa on kysymys hyödyllisyysmallin numero 10374 loukkauksen vahvistamisesta ja korvausvaatimuksista yhtäältä suhteessa Kaarinan TR-Työstö Oy:öön (dnro 387/2016) ja toisaalta suhteessa Renssi Finland Oy:öön (dnro 216/2020). Lisäksi asiassa on kysymys Kaarinan TR-Työstö Oy:lle turvaamistoimena määrätyn kiellon tehosteeksi asetetun uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi (dnro 387/2016).

2. Kannehyödyllisyysmallin, laite ja järjestelmä putkiasetelman haarakohdan avaamiseksi, hakemuksen tekemispäivä on 1.10.2012 ja hyödyllisyysmallin rekisteröinti on ollut voimassa siitä lukien 10 vuotta.

3. Ensin Kaarinan TR-Työstö Oy ja sen jälkeen Renssi Finland Oy ovat Patentti- ja rekisterihallituksessa vaatineet kannehyödyllisyysmallin rekisteröinnin julistamista mitättömäksi. Vaatimukset on Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksillä hylätty, ja markkinaoikeus on lainvoimaiseksi jääneillä päätöksillä numerot 572/18 ja 223/2024 hylännyt valitukset. Kyseiset ja eräät muut tahot ovat 19.3.2025 vaatineet uudestaan Patentti- ja rekisterihallitusta julistamaan kannehyödyllisyysmallin rekisteröinnin mitättömäksi.

4. Markkinaoikeus on 5.3.2025 antamallaan päätöksellä numero 124/2025, 16.4.2025 antamallaan päätöksellä numero 205/2025 ja 25.9.2025 antamallaan päätöksellä numero 504/2025 hylännyt Kaarinan TR-Työstö Oy:n ja Renssi Finland Oy:n vaatimukset keskeyttää tämän riita-asian käsittely, kunnes mitätöintivaatimus on ratkaistu. Päätöksiin haetaan muutosta näiden pääasioiden yhteydessä.

5. Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 20 §:ssä on säädetty hyödyllisyysmallioikeuden loukkausta koskeva riita-asia ja hyödyllisyysmallin rekisteröinnin julistamista mitättömäksi koskeva hallintoasia käsiteltäviksi eri menettelyissä. Riita-asiaa ja hallintolainkäyttöasiaa ei voida käsitellä samassa oikeudenkäynnissä. Pykälässä on myös säädetty menettelyiden välisestä suhteesta.

6. Sinänsä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen KKO 2025:35 (kohta 6) mukaan oikeudessamme yleisesti noudatetun periaatteen mukaan tuomioistuimen on selvitettävä sen käsiteltävänä olevan asian ratkaisemisen edellyttämät ennakko- tai esikysymykset silloinkin, kun ennakkokysymys muutoin kuuluisi eri menettelyssä ratkaistavaksi.

7. Hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain (hyödyllisyysmallilaki) 41 §:n mukaan, jos hyödyllisyysmallin rekisteröinti on lainvoiman saaneella päätöksellä julistettu mitättömäksi, ei muun ohella lain 37 §:ssä säädettyä korvausta voida tuomita. Hyödyllisyysmallilain esitöiden (HE 232/1990 vp s. 14) mukaan jos lainvoimaisella päätöksellä todetaan, että hyödyllisyysmallin rekisteröinti on mitätön, ei voida pitää kohtuullisena, että mitätön hyödyllisyysmalli voisi aiheuttaa hyödyllisyysmallin loukkauksesta säädettyjen seuraamusten tuomitsemisen.

8. Markkinaoikeus katsoo, että kun kannehyödyllisyysmallia ei ole lainvoimaisella päätöksellä julistettu mitättömäksi, tässä riita-asiassa kannehyödyllisyysmallia on pidettävä pätevänä eikä edes esikysymyksenä tule arvioida väitteitä sen mitättömyydestä. Sen sijaan on arvioitava, ovatko vastaajat loukanneet hyödyllisyysmallioikeutta.

2 Keskeiset oikeusohjeet

9. Hyödyllisyysmallilain 2 §:n 1 momentin mukaan keksinnön tulee olla uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallioikeutta koskevan hakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi selvästi erota siitä. Lain esitöiden (HE 232/1990 vp s. 7) mukaan hyödyllisyysmallin keksinnöllisyysvaatimus on alhaisempi kuin patentilta vaadittava keksinnöllisyys. Selvällä erolla tarkoitetaan, että keksintö ei saa olla aivan ilmeisesti johdettavissa aikaisemmin tunnetusta eikä ratkaisu saa olla itsestään selvä keskitason ammattimiehelle.

10. Hyödyllisyysmallilain 3 §:n 1 momentin mukaan hyödyllisyysmallin rekisteröinnillä saavutettu yksinoikeus sisältää tietyin säädetyin poikkeuksin sen, ettei muu kuin hyödyllisyysmallioikeuden haltija ilman tämän lupaa saa käyttää hyväkseen keksintöä valmistamalla, tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan tai käyttämällä hyödyllisyysmallioikeudella suojattua tuotetta tai tuomalla maahan tai pitämällä hallussaan tällaista tuotetta edellä sanottua tarkoitusta varten.

11. Hyödyllisyysmallilain 3 §:n 2 momentissa säädetään muun ohella, että yksinoikeus sisältää myös sen, ettei muu kuin hyödyllisyysmallioikeuden haltija ilman tämän lupaa saa käyttää hyväksi keksintöä tarjoamalla tai toimittamalla jollekin, jolla ei ole oikeutta keksinnön hyväksikäyttöön, sellaista välinettä keksinnön käyttämiseksi tässä maassa, joka liittyy johonkin olennaiseen keksinnössä, jos se, joka tarjoaa tai toimittaa välineen, tietää tai olosuhteiden perusteella olisi pitänyt tietää, että väline soveltuu ja on tarkoitettu keksinnön käyttämiseen. Jos väline on yleisesti kaupan oleva tavara, sovelletaan edellä säädettyä vain, jos se, joka tarjoaa tai toimittaa välineen, pyrkii vaikuttamaan vastaanottajaan siten, että tämä ryhtyisi 1 momentissa mainittua yksinoikeutta loukkaavaan tekoon.

12. Muun ohella hyödyllisyysmallilain 19 §:n muuttamista koskevissa esitöissä (HE 56/2008 vp s. 17) on todettu, että keksinnöllisyyden määritelmän ”selvä ero” tuleekin ilmentää hyödyllisyysmallin suoja-alaa, jonka laajuus on patentin suoja-alaa rajoitetumpi. Suojavaatimuksen ulottuvuus on tarkoitettu tulkittavasti suppeasti, sillä lain esitöiden mukaan suoja ei käsitä sellaista, mikä ei sisälly suojavaatimukseen. Suojavaatimusta tulkittaessa voidaan kuitenkin käyttää apuna selitystä ja kuvia. Keksinnöllisyyden taso ja suojapiirin laajuus on erikseen arvioitava kussakin mitätöinti- ja loukkaustapauksessa.

13. Hyödyllisyysmallilain 24 §:n mukaan suojavaatimus määrää hyödyllisyysmallisuojan laajuuden. Suojavaatimusta tulkittaessa voidaan selitystä ja kuvia käyttää apuna.

14. Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen KHO 2017:26 mukaan keksintö saattaa silloinkin, kun alan ammattilainen päätyisi hyödyllisyysmallin mukaiseen ratkaisuun etenemällä tunnetusta tekniikasta ilman patenttilaissa tarkoitettua keksinnöllistä oivallusta, erota tunnetusta tekniikasta hyödyllisyysmallilain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Näin on, jos se esimerkiksi eroaa lähintä tunnettua tekniikkaa edustavassa julkaisussa kuvatusta ratkaisusta sellaisten elementtien osalta, jotka eivät ole itsessään triviaaleja. Toisaalta tavanomaisena tuotekehittelynä ilmenevää alan yleistiedon soveltamista tunnetun tekniikan tasoon ei voida pitää riittävänä hyödyllisyysmallilain mukaisen keksinnöllisyyden tason saavuttamiseksi.

3 Hyödyllisyysmallioikeuden loukkauksen arviointi

3.1 Kannehyödyllisyysmallin suoja-alasta

15. Kannehyödyllisyysmallin tässä asiassa merkityksellinen itsenäinen suojavaatimus 1 voidaan jakaa piirteisiin seuraavasti:

- Laite putkiasetelman haarakohdan avaamiseksi (P1),

- joka laite käsittää pyöritettäväksi järjestetyn kärkiosan, jonka yhteydessä on ainakin yksi terä (P2),

- sekä keskittämisvälineet, jotka ovat erillään kärkiosasta ja järjestetyt pysymään oleellisesti pyörimättä kärkiosaa pyöritettäessä (P3),

- tunnettu siitä, että keskittämisvälineet käsittävät ainakin yhden rungon, joka käsittää lukuisia harjoja (P4),

- jotka harjat on sovitettu painautumaan putkiasetelman putken sisäpintaa vasten ja keskittämään laite putkessa siten, että laitteen kärkiosa on irti putken sisäpinnasta (P5).

16. Kannehyödyllisyysmallin piirustuksissa keksinnöstä on esitetty muun ohella seuraava kuvio. Osat 14 ja 15a, 15c ja 15d ovat vastanneet piirrettä P2, muun ohella osat 20 ja 21 piirrettä P3 sekä osa 21 harjoihin liittyviä piirteitä P4 ja P5:

17. Edellä kohdassa 8 todetulla perusteella tässä riita-asiassa ei tule arvioitavaksi kannehyödyllisyysmallin uutuus tai keksinnöllisyys. Merkitystä suoja-alaa tulkittaessa ei ole myöskään sillä, millaisia tunnetun tekniikan tasoon kuuluvat kaikkia tai joitakin piirteitä vastaavat ratkaisut ovat ennen kannehyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivää 1.10.2012 olleet.

18. Edellä kohdassa 12 selostetun esityölausuman mukaan hyödyllisyysmallien suoja-alaa on tarkoitettu tulkittavan suppeasti, eikä siis ainakaan laajentavasti. Lisäksi edellä kohdassa 14 selostetun korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen perusteella vaikka hyödyllisyysmallilailla sinänsä suojataan myös sellaisia ratkaisuja, jotka eivät olisi patenttilain mukaisesti riittävän keksinnöllisiä, ei perusteltuna voida pitää sitä, että hyödyllisyysmallilla voitaisiin puuttua esimerkiksi kilpailijoiden tavanomaiseen tuotekehittelyyn.

19. Siten kannehyödyllisyysmallin suoja-alaan kuuluvat vain sellaiset laitteet, joista käyvät ilmi kaikki suojavaatimuksen 1 piirteet.

20. Selvyyden vuoksi markkinaoikeus toteaa, että laitetta koskevan suojavaatimuksen 1 piirteessä P1 todettu laitteen käyttötarkoitus putkiasetelman haarakohdan avaamiseksi kattaa vakiintuneen kansallisen (ks. esimerkiksi KHO 2018:101) ja keksintöön liittyvissä asioissa noudatetun ratkaisukäytännön mukaan kaikki sellaiset laitteet, jotka rakenteensa puolesta soveltuvat putkiasetelman haarakohdan avaamiseen riippumatta siitä, mihin näitä laitteita käytetään.

21. Niin ikään markkinaoikeus katsoo, että piirteeseen P3 sisältyvää edellytystä ”keskittämisvälineet, jotka ovat erillään kärkiosasta” ei voida tulkita siten, että suoja-alaan kuuluisivat toisistaan irrallaan sekä erikseen olevat keskittämisvälineet ja kärkiosat ainakaan niiden erillään ollessaan, koska ne eivät tällöin muodosta suojavaatimuksessa tarkoitettua laitetta, joka soveltuisi putkiasetelman haarakohdan avaamiseen.

3.2 Hyödyllisyysmallioikeuden välitön loukkaus

22. Picoten vaatimukset 1 ja 2 koskevat sen vahvistamista, että tiettyihin porapaketteihin liittyvät vastaajien toimet ovat hyödyllisyysmallilain 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla välittömästi loukanneet hyödyllisyysmallioikeutta. Lisäksi vaatimukset 3(a) ja 4(a) koskevat sen vahvistamista, että keskittimet ovat loukanneet välittömästi hyödyllisyysmallioikeutta, kun näitä käytetään tai on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä putkistosaneerauksessa käytettävien terien kanssa.

23. Vaatimusten 3(a) ja 4(a) kohteena olevat keskittimet eivät sellaisenaan täytä piirteitä P1 ja P2. Tämän vuoksi ja edellä kohdissa 18, 19 ja 21 todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että keskittimet eivät sellaisenaan loukkaa hyödyllisyysmallioikeutta hyödyllisyysmallilain 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla välittömästi riippumatta siitä, että niihin voidaan yhdistää teriä. Kysymys ei siten tältä osin ole ollut Picoten vahvistettavaksi vaatimasta välittömästä loukkauksesta. Nämä vaatimukset on näin ollen hylättävä.

24. Vaatimukset 1 ja 2 koskevat vastaajien tuotekoodeilla RLC-RCA-050, RLC-RCA-075, RLC-RCA-100 ja RLC-RCA-150 yksilöityjä haaraporapaketteja ja tuotekoodeilla RCD-RCA-050 ja RCD-RCA-100 yksilöityjä ruttu- eli sukkaporapaketteja.

25. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella kyseisten tuotekoodien porapakettien mukaiset laitteet soveltuvat putkiasetelman haarakohdan avaamiseen ja täyttävät muutkin kannehyödyllisyysmallin suojavaatimuksen 1 piirteet. Edellä kohdassa 20 todetuilla perusteilla tässä arvioinnissa merkitystä ei ole sillä, että vastaajien ruttu- eli sukkaporapaketteja on markkinoitu romahtaneen ruttuun menneen sukan avaamiseen eli muuhun tarkoitukseen kuin putkiasetelman haarakohdan avaamiseen, kun ne kuitenkin rakenteensa puolesta soveltuvat haarakohdankin avaamiseen.

26. Asiakirjatodistelun perusteella vuodelta 2017 peräisin olevassa saksankielisessä RENSSI-esitteessä (Picoten asiakirjatodiste 15), vuodelta 2018 peräisin olevissa englanninkielisissä esitteissä (Picoten asiakirjatodisteet 13 ja 14) ja tammikuussa 2019 painetussa suomenkielisessä RENSSI-tuotekatalogissa (Picoten asiakirjatodiste 7) on esitetty kaikki kohdassa 24 luetellut tuotteet kyseisillä tuotekoodeilla yhteen koottuna kokonaisuutena.

27. Markkinaoikeus katsoo, että kyseisten tuotekoodien mukaisten tuotteiden esittäminen edellä kuvatulla tavalla merkitsee hyödyllisyysmallilain 3 §:n 1 momentissa säädettyä laitteiden tarjoamista. Picoten asiakirjatodisteissa 7, 13 ja 14 on ilmoitettu Renssi Finland Oy:n yhteystiedot. Picoten asiakirjatodisteen 7 esitettä on tarjottu renssi.com-verkkosivuilla ainakin 19.8.2019 (Picoten asiakirjatodiste 6). Markkinaoikeus katsoo, että tuotetietojen esillä pitäminen suomalaisen yhtiön verkkosivuilla kyseisellä tavalla merkitsee tuotteen tarjoamista Suomessa, ja Renssi Finland Oy:n on katsottava tarjonneen hyödyllisyysmallioikeutta loukkaavia kyseisiä tuotteita.

28. Sen sijaan Picoten asiakirjatodisteissa 3 ja 16 esitetyssä huhtikuulle 2016 päivätyssä Kaarinan TR-Työstö Oy:n yhteystiedot sisältävässä englanninkielisessä esitteessä on esitetty RLC-terästä ja RCA-keskittimestä yhdistetty laite, mutta tälle on esitetty kolme osien tuotekoodia. Tässä esitteessä laitetta ei siten ole tarjottu kohdassa 24 todettujen tuotekoodien mukaisena porapakettina. Markkinaoikeus katsoo tämän vuoksi jääneen näyttämättä, että Kaarinan TR-Työstö Oy olisi esitteellään tarjonnut hyödyllisyysmallioikeutta välittömästi loukkaavalla tavalla vahvistusvaatimuksen 1 mukaisia porapaketteja.

29. Asiakirjatodistelusta on ilmennyt lisäksi, että Kaarinan TR-Työstö Oy:lle 6.2.2018 rekisteröityä verkkotunnusta sukitustyokalut.fi vastaavalla verkkosivustolla on ainakin 19.8.2019 ja 6.4.2020 esitetty kohdassa 24 lueteltujen tuotekoodien tuotteet hintoineen (Picoten asiakirjatodisteet 9, 10, 11 ja 12). Verkkosivustolla ei ole kuitenkaan ollut Kaarinan TR-Työstö Oy:n tietoja, vaan hinnastossa on esitetty erään henkilön, jonka työsuhde on näytetty päättyneen muutama kuukausi verkkotunnuksen rekisteröinnin jälkeen, ja Seweri Finland Oy:öön viittaavat yhteystiedot.

30. Kaarinan TR-Työstö Oy:n toimitusjohtaja TV on toiminut myös Seweri Finland Oy:n hallituksen puheenjohtajana tai jäsenenä (Picoten asiakirjatodiste 47). TV on todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut, että kysymyksessä oleva verkkotunnus voidaan hankkia. Verkkotunnuksen rekisteröinnistä ja verkkosivujen käytännön toteutuksesta vastannut A on todistajana kuultaessa kertonut, että pyyntö merkitä verkkotunnus on esitetty puhelimitse ja todennäköisesti pyynnön on esittänyt TV tai Seweri Finland Oy:n toimitusjohtaja JV.

31. Markkinaoikeus katsoo Seweri Finland Oy:öön viittaavan edellä mainitun asiakirjatodistelun ja tältä osin yhdenmukaisen henkilötodistelun perusteella näytetyksi, että verkkotunnusta ja siellä olevaa verkkosivustoa ei ole ollut välttämättä tarkoitettu merkitä Kaarinan TR-Työstö Oy:lle, vaan Seweri Finland Oy:lle. Hyödyllisyysmallilain 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun välittömän loukkauksen toteaminen on kuitenkin tuottamuksesta riippumatonta. Siten Kaarinan TR-Työstö Oy:n voidaan jo tällä perusteella katsoa olevan vastuussa sille rekisteröidyn verkkotunnuksen verkkosivuilla olleesta sisällöstä.

32. Näin ollen markkinaoikeus katsoo näytetyksi, että Kaarinan TR-Työstö Oy on sille rekisteröidyn verkkotunnuksen sivustolla tarjonnut porapaketteja ja siten tältä osin välittömästi loukannut hyödyllisyysmallioikeutta.

33. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Kaarinan TR-Työstö Oy on valmistanut ainakin porapaketteihin kuuluvien tuotteiden osia ja toimittanut niitä ainakin Renssi Finland Oy:lle. Porapaketteihin kuuluvien osien erikseen valmistaminen, tarjoaminen, vaihdantaan saattaminen tai hallussa pitäminen ei ole loukannut hyödyllisyysmallioikeutta välittömästi. Näyttämättä on jäänyt, että Kaarinan TR-Työstö Oy olisi itse myynyt tai valmistanut yhtäkään porapakettia tai se olisi pitänyt hallussaan porapaketteja esimerkiksi niiden vaihdantaan saattamiseksi.

34. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Renssi Finland Oy on myynyt yhteensä 57 porapakettia ulkomaille aikavälillä 11.9.2018–20.6.2019 (Picoten asiakirjatodiste 33, vastaajien asiakirjatodiste 2). Renssi Finland Oy:llä on näin ollen täytynyt olla hallussaan kyseiset porapaketit, joista tai joihin sisältyvistä osista on voitu koota kannehyödyllisyysmallin suojavaatimuksen 1 mukainen laite. Porapaketteja tilattaessa asiakas on kyseisellä tuotekoodilla tilannut sekä keskittimen että terän eli kannehyödyllisyysmallin kaikki suojavaatimuksen 1 piirteet täyttävän laitteen. Tämä vaihdantaan saattaminen on tapahtunut Suomesta käsin ja alkanut Suomessa, joten merkitystä ei ole sillä, että ostajat ovat olleet ulkomaisia tahoja. Loukkausarvioinnissa merkitystä ei ole myöskään sillä, onko Renssi Finland Oy toimittanut tilatut porapaketit vastaanottajille yhteen koottuna laitteena vai erillisissä pakkauksissa.

35. Edellä todetuilla perusteilla Kaarinan TR-Työstö Oy on loukannut hyödyllisyysmallioikeutta tarjoamalla porapaketteja ja Renssi Finland Oy on loukannut hyödyllisyysmallioikeutta tarjoamalla ja saattamalla vaihdantaan porapaketteja sekä pitämällä hallussaan niitä edellä mainittuja tarkoituksia varten.

36. Siten vahvistusvaatimus 1 ja 2 on hyväksyttävä tuomiolauselmasta ilmi käyvältä osin. Vaatimukset 1 ja 2 on hylättävä muilta osin.

3.3 Hyödyllisyysmallioikeuden välillinen loukkaus

37. Hylättäviin kannevaatimuksiin 3(a) ja 4(a) nähden toissijaiset kannevaatimukset 3(b) ja 4(b) koskevat sen vahvistamista, että keskittimien ja terien kokonaisuuteen liittyvät vastaajien toimet ovat hyödyllisyysmallilain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla välillisesti loukanneet hyödyllisyysmallioikeutta.

38. Kuten edellä on selostettu, hyödyllisyysmallioikeuden välillistä loukkausta koskevan hyödyllisyysmallilain 3 §:n 2 momentissa säädetään muun ohella, että yksinoikeus sisältää myös sen, ettei muu kuin hyödyllisyysmallioikeuden haltija ilman tämän lupaa saa käyttää hyväksi keksintöä tarjoamalla tai toimittamalla jollekin, jolla ei ole oikeutta keksinnön hyväksikäyttöön, sellaista välinettä keksinnön käyttämiseksi tässä maassa, joka liittyy johonkin olennaiseen keksinnössä, jos se, joka tarjoaa tai toimittaa välineen, tietää tai olosuhteiden perusteella olisi pitänyt tietää, että väline soveltuu ja on tarkoitettu keksinnön käyttämiseen. Jos väline on yleisesti kaupan oleva tavara, sovelletaan edellä säädettyä vain, jos se, joka tarjoaa tai toimittaa välineen, pyrkii vaikuttamaan vastaanottajaan siten, että tämä ryhtyisi 1 momentissa mainittua yksinoikeutta loukkaavaan tekoon.

39. Kannehyödyllisyysmallin suojavaatimuksen 1 piirre P2 koskee kärki- ja teräosaa sekä P3, P4 ja P5 keskitinratkaisua. Näin ollen kummatkin erikseen liittyvät johonkin olennaiseen keksinnössä.

40. Asiakirjatodistelun perusteella Kaarinan TR-Työstö Oy:lle on lähetetty 18.2.2016 päivätty varoituskirje muun ohella kannehyödyllisyysmallin loukkauksesta (Picoten asiakirjatodiste 44) ja haastehakemus kannehyödyllisyysmallin loukkauksesta on annettu sille tiedoksi 2.8.2016. Vastaajayhtiöiden toimitusjohtajana on koko ajan ollut TV. Markkinaoikeus katsoo, että Kaarinan TR-Työstö Oy on varoituskirjeestä 18.2.2016 alkaen ja Renssi Finland Oy on yhtiön perustamisesta 22.6.2016 alkaen tiennyt tai niiden on olosuhteiden perusteella pitänyt tietää, että välineet soveltuvat ja on tarkoitettu keksinnön käyttämiseen. Kun vastaajayhtiöiden edustaja on viimeistään vuonna 2016 tullut tietoiseksi kannehyödyllisyysmallista, merkitystä ainakaan tässä asiassa ei ole sillä, että vastaajien käyttämän asiantuntijana pitämänsä henkilön arvion perusteella sen tuotteet eivät olisi loukanneet hyödyllisyysmallioikeutta.

41. Yhdenmukaisen selvityksen perusteella erilaisia keskittäviä ratkaisuja on käytetty ennen hyödyllisyysmallihakemuksen tekemistä esimerkiksi putkistojen puhdistamiseen tai videokameran keskittämiseen putkistoissa. Niin ikään erilaisia poranteriä on käytetty putkistoissa toisenlaisten keskitinratkaisujen yhteydessä tai ilman erityistä keskitinratkaisua. Markkinaoikeus katsoo näytetyksi, että RCA-keskittimissä ja RLC- ja RCD-terissä on kyse tavaroista, joita ostettaessa tuotteet valitaan olemassa olevasta tuotevalikoimasta, eikä tuotteita valmistettaessa tai myytäessä niitä ole ollut tarvetta mukauttaa tilaajakohtaisesti. Picote ja vastaajat ovat yhteensä myyneet tavaroita noin tuhannen ja kahden tuhannen tuotteen välillä vuodessa (Picoten asiakirjatodisteet 33 ja 37). Kyseisiä teriä on voitu käyttää kiinnittämällä se suoraan vaijeriin tai toisenlaiseen keskittimeen. Keskitintä on voitu käyttää myös esimerkiksi sukkaleikkuripään (ROC) kanssa ja muissakin tarkoituksissa. Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että molempia tuotteita on pidettävä yleisesti kaupan olevina tavaroina.

42. Markkinaoikeus toteaa, että hyödyllisyysmallilain 3 §:n 2 momentissa säädetty edellytys ”tarjoamalla tai toimittamalla jollekin, jolla ei ole oikeutta keksinnön hyväksikäyttöön, sellaista välinettä keksinnön käyttämiseksi tässä maassa” merkitsee sitä, että välineiden vastaanottajan toteuttaman keksinnön oikeudettoman hyväksikäytön tulee tapahtua Suomessa. Lisäksi keksinnön hyväksikäyttö ulkomailla ei voi olla oikeudetonta. Tämä käy ilmi myös siitä, että yleisesti kaupan olevien tavaroiden osalta edellytetään vielä, että välineiden vastaanottaja ryhtyisi 1 momentissa mainittua yksinoikeutta loukkaavaan tekoon.

43. Välineiden tarjoaminen tai toimittaminen ulkomaille niin, että välineiden vastaanottaja ulkomailla käyttäisi keksintöä, ei siten voi olla hyödyllisyysmallilain 3 §:n 2 momentin vastaista. Asiassa on näin ollen tarpeen arvioida lähemmin vain välineiden tarjoamista tai toimittamista suomalaisille vastaanottajille.

44. Asiakirjatodistelun perusteella Kaarinan TR-Työstö Oy:n huhtikuulle 2016 päivätyssä tuote-esitteessä on esitetty terät ja keskitin koottuna yhdessä kuvassa (Picoten asiakirjatodiste 3 ja vastaava asiakirjatodiste 16), ja kyseisen kuvan alla tuotekoodiluettelo ”RLC-050 + RCA-075 + CC-050” ja esitetty keskittimeen soveltuviksi työkaluiksi esimerkiksi RLC- ja RCD-terät. Asiassa ei ole esitetty selvitystä tämän tuote-esitteen tarkemmasta julkaisuajankohdasta tai saatavuudesta.

45. Edellä kohdassa 26 selostetuissa esitteissä on porapakettien lisäksi esitetty keskittimet ja terät myös toisistaan erillisinä tuotteina. Renssi RLC-100 ‑tuotekortissa, joka on päivätty 1.1.2019, on lisäksi esitetty neljä kohtaa ja kuvaa sisältävät ohjeet leikkurityökalun kiinnittämiseen vaijeriin ja keskitinratkaisuun (Picoten asiakirjatodiste 8). Yhdistäminen on esitetty myös Renssi Finland Oy:n verkkosivuille ja YouTube-kanavalle vuonna 2017 lisätyissä videoissa (Picoten asiakirjatodisteet 29 ja 30).

46. Markkinaoikeus katsoo, että hyödyllisyysmallilain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuna vastaanottajaan vaikuttamisena voidaan pitää ainakin ohjeiden ja neuvojen antamista välineiden yhdistämiseksi siten, että tämä yhdistetty kokonaisuus muodostaa hyödyllisyysmallilain 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla suojatun laitteen. Tässä tapauksessa, kun yhdistämisen on katsottava olleen välineitä käyttäville ammattilaisille hyvin yksinkertaista ja mahdollista myös ilman edellä mainittuja ohjeita, markkinaoikeus katsoo, että myös terien ja keskitinratkaisun esittäminen koottuna yhtenä kokonaisuutena osien tuotekoodit sisältäen on merkinnyt hyödyllisyysmallilain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua vaikuttamista.

47. Markkinaoikeus katsoo näin ollen näytetyksi, että sekä Kaarinan TR-Työstö Oy että Renssi Finland Oy ovat tarjotessaan ja toimittaessaan suomalaisille asiakkaille samalla kertaa keskittimiä sekä RLC- tai RCD-teriä pyrkineet vaikuttamaan vastaanottajaan siten, että vastaanottaja yhdistäisi nämä välineet ja ryhtyisi hyödyllisyysmallilain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuun yksinoikeutta välittömästi loukkaavaan tekoon. Ainakaan tässä tapauksessa merkitystä ei ole sillä, että kuhunkin vastaanottajaan kussakin markkinointi- tai myyntitilanteessa kohdistuvasta vaikuttamisesta ei ole esitetty ja olisi vain vaikeuksin ollut esitettävissä näyttöä.

48. Kaarinan TR-Työstö Oy:n ja Renssi Finland Oy:n välisiä toimia arvioitaessa Kaarinan TR-Työstö Oy:n välillinen loukkaus on tässä tapauksessa todettavissa vain siltä osin kuin Renssi Finland Oy:n menettelyä on pidetty välittömänä loukkauksena.

49. Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että Kaarinan TR-Työstö Oy on loukannut välillisesti hyödyllisyysmallioikeutta toimittamalla välineet Renssi Finland Oy:n vaihdantaan saattamiin välittömästi loukkaaviin porapaketteihin. Kaarinan TR-Työstö Oy ja Renssi Finland Oy ovat lisäksi loukanneet välillisesti hyödyllisyysmallioikeutta tarjoamalla ja toimittamalla suomalaisille asiakkaille samalla kertaa keskittimiä ja RLC- tai RCD-teriä.

50. Vahvistusvaatimukset 3(b) ja 4(b) on näin ollen hyväksyttävä tuomiolauselmasta ilmi käyvältä osin, ja muilta osin ne on hylättävä.

4 Korvausvaatimukset

4.1 Arvioinnin lähtökohdat

51. Hyödyllisyysmallilain 37 §:n 1 momentin mukaan joka tahallaan tai tuottamuksesta loukkaa hyödyllisyysmallioikeutta, on velvollinen suorittamaan kohtuullisen korvauksen keksinnön hyväksi käyttämisestä sekä korvauksen muusta vahingosta, jonka loukkaus on aiheuttanut. Jos tuottamus on vähäinen, voidaan vahingonkorvausta sovitella. Pykälän 2 momentin mukaan milloin hyödyllisyysmallioikeuden loukkaus ei ole tahallinen eikä tuottamuksellinen, loukkaaja on velvollinen suorittamaan korvausta keksinnön hyväksi käyttämisestä siinä määrin kuin se katsotaan kohtuulliseksi.

52. Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY 13 artiklasta käy ilmi, että vahingonkorvausta määritettäessä on otettava huomioon kaikki asianmukaiset näkökohdat, kuten vahingon kärsineelle osapuolelle aiheutuneet kielteiset taloudelliset seuraukset, saamatta jäänyt voitto mukaan lukien, loukkaajaan saama perusteeton etu ja soveltuvissa tapauksissa muita kuin taloudellisia tekijöitä, kuten oikeudenhaltijalle loukkauksen johdosta aiheutunut aineeton vahinko. Vahinko voidaan myös määrittää kiinteänä määränä esimerkiksi vähintään niiden rojaltien tai maksujen määrän perusteella, jotka oikeudenloukkaaja olisi joutunut suorittamaan, jos se olisi pyytänyt lupaa käyttää kyseistä teollis- ja tekijänoikeutta.

53. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan riita-asiassa asianosaisen on näytettävä ne seikat, joihin hänen vaatimuksensa tai vastustamisensa perustuu. Pykälän 2 momentin mukaan seikan asettaminen tuomion perustaksi edellyttää, että asianosainen on esittänyt siitä uskottavan näytön. Pykälän 3 momentin mukaan, jos yksityisoikeudellisen saatavan määrästä ei ole saatavissa uskottavaa näyttöä taikka se olisi saatavissa vain vaikeuksin tai asian laatuun nähden kohtuuttomilla kustannuksilla tai kohtuuttomalla vaivalla, tuomioistuin arvioi määrän. Pykälän 4 momentin mukaan mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, noudatetaan, jollei todistustaakasta tai näytöltä vaadittavasta vahvuudesta laissa toisin säädetä tai asian laadusta muuta johdu.

54. Pykälän 3 momentin osalta esitöissä (HE 46/2014 vp s. 47) on todettu, että säännöksen nojalla tuomioistuin voi arvioida saatavan määrän, vaikka siitä ei ole esitetty näyttöä lainkaan tai, vaikka jotain näyttöä on esitetty, se ei ole tarpeeksi vahvaa näyttökynnyksen ylittämiseen. Sääntelyn tarkoituksena on estää se epäoikeudenmukaisena pidettävä tilanne, että saatavan perusteista on esitetty uskottava näyttö ja että maksuvelvollisuus on sinänsä kiistaton, mutta kanne joudutaan hylkäämään, koska määrästä ei ole riittävän vahvaa näyttöä. Säännös koskee vahingon määrän lisäksi soveltamisalaa laajentaen myös muita yksityisoikeudellisia saatavia.

55. Edellä todetulla tavalla Renssi Finland Oy on loukannut Picoten hyödyllisyysmallioikeutta välittömästi muun ohella saattamalla vaihdantaan 57 porapakettia. Kaarinan TR-Työstö Oy on loukannut Picoten hyödyllisyysmallioikeutta välittömästi tarjoamalla porapaketteja verkkosivuilla. Porapaketteihin liittyvää menettelyä lukuun ottamatta Kaarinan TR-Työstö Oy:n ja Renssi Finland Oy:n välisen myynnin ei ole katsottu välittömästi loukanneen hyödyllisyysmallioikeutta. Lisäksi Kaarinan TR-Työstö Oy ja Renssi Finland Oy ovat edellä todetulla tavalla välillisesti loukanneet Picoten hyödyllisyysmallioikeutta tarjoamalla ja toimittamalla suomalaisille asiakkaille samalla kertaa keskittimiä ja RLC- tai RCD-teriä. Koska Kaarinan TR-Työstö Oy:n ja Renssi Finland Oy:n välinen myynti ei ole kaikilta osin loukannut hyödyllisyysmallioikeutta, asiassa ovat arvioitavana toissijaiset kannevaatimukset 6(a) ja 6(b).

56. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella oikeudet kannehyödyllisyysmalliin ovat siirtyneet alkuperäiseltä oikeudenhaltijalta Picote Oy Ltd:ltä Picote Solutions Oy Ltd:lle, jolle siten voisi tulla suoritettavaksi käyttökorvaus tai korvaus loukkauksesta aiheutuneista vahingoista (Picoten asiakirjatodisteet 50 ja 51).

57. Asiassa on ensin arvioitava tuottamuksesta riippumatonta keksinnön hyväksi käyttämisestä johtuvaa korvausvaatimusta ja sen jälkeen tahallisuuteen tai tuottamukseen perustuvaa muiden vahinkojen korvausvaatimusta.

4.2 Kohtuullinen korvaus keksinnön hyväksi käyttämisestä

58. Picote on perustanut korvausvaatimuksensa vastaajien myymien loukkaavien tuotteiden määriin. Markkinaoikeus on 10.1.2025 antamallaan päätöksellä numero 14/2025 velvoittanut vastaajat toimittamaan markkinaoikeuteen muun ohella niiden kirjanpitoaineistoa. Picote on näihin perustuen esittänyt yhteenvetoja vastaajien myynnistä (Picoten asiakirjatodisteet 33 ja 37) ja selvittänyt yksityiskohtaisesti, miten näihin laskelmiin on päädytty muun ohella eri laskujen tietoja yhdistelemällä. Ottaen huomioon asianosaisten näyttömahdollisuudet markkinaoikeus katsoo, että tällaisessa tilanteessa vastaajien on tullut näyttää se, jos yhteenvedoissa ja laskelmissa on ollut niiden mukaan virheitä. Vastaajat eivät kuitenkaan ole miltään osin yksilöidysti kiistäneet yhteenvedoissa esitettyjen jäljempänä tarkasteltavana olevien koosteiden oikeellisuutta.

59. Markkinaoikeus kuitenkin toteaa, että välillisen loukkauksen on edellä kohdissa 44–46 todetusta välineiden vastaanottajiin vaikuttamisesta esitetyn näytön perusteella katsottava alkaneen Kaarinan TR-Työstö Oy:n osalta aikaisintaan huhtikuussa 2016 ja Renssi Finland Oy:n osalta aikaisintaan vuonna 2017. Picoten mukaan ensimmäinen samana päivänä tehty tilaus on tapahtunut 4.3.2016 ja Renssi Finland Oy:n osalta vuonna 2017. Kaarinan TR-Työstö Oy:n osalta on jätettävä huomiotta 19 suomalaisten asiakkaiden maaliskuussa 2016 hankkimaa keskittimen ja terän muodostamaa kokonaisuutta.

60. Markkinaoikeus katsoo, että Picote on esittänyt uskottavan näytön siitä, että:

- Renssi Finland Oy on hyödyllisyysmallioikeutta välittömästi loukatessaan saattanut vaihdantaan 57 porapakettia

- Kaarinan TR-Työstö Oy on hyödyllisyysmallioikeutta välillisesti loukatessaan toimittanut Renssi Finland Oy:lle osat 57 porapakettiin

- Kaarinan TR-Työstö Oy on hyödyllisyysmallioikeutta välillisesti loukatessaan toimittanut suomalaisille asiakkaille samana päivänä tehdyillä tilauksilla huhtikuusta 2016 alkaen yhteensä 142 keskitintä ja RLC- tai RCD-terää

- Renssi Finland Oy on hyödyllisyysmallioikeutta välillisesti loukatessaan toimittanut suomalaisille asiakkaille samana päivänä tehdyillä tilauksilla yhteensä 21 keskitintä ja RLC- tai RCD-terää.

61. Kohtuullinen korvaus keksinnön hyväksikäyttämisestä määräytyy lähtökohtaisesti keksinnön käyttämisestä vastaavassa tilanteessa tavanomaisesti suoritettavan käyttökorvauksen mukaisesti. Picoten mukaan käyttökorvauksen perusteeksi tulee asettaa sukitusalalla käytetty noin 25 prosentin lisenssimaksu ottaen huomioon, että se on ollut kyseisellä alalla ainoa vastaavaa tuotetta tarjoava toimija ja sen tuotteella on ollut korkea myyntikate. Vastaajat ovat esittäneet, että alalla yleisesti käytettävä lisenssimaksu on enintään neljä prosenttia ottaen huomioon kannehyödyllisyysmallin suoja-ala, merkitys alalla ja vähäinen keksinnöllisyys.

62. Asiassa on esitetty selvitystä sukitusalalla käytettävien erikoislaitteiden lisenssisopimuksista, joissa Picote on ollut osapuolena (Picoten asiakirjatodisteet 39 ja 54). Lisenssisopimusten tuotteet ovat kuitenkin poikenneet kannehyödyllisyysmallin mukaisesta tuotteesta, joten niitä ei voida ottaa sellaisenaan tässä asiassa sovellettavan käyttökorvausprosentin perusteeksi. Myöskään vastaajien esittämän neljän prosentin käyttökorvauksen ei ole näytetty vakiintuneen alalla tavanomaisesti sovellettavaksi käyttökorvaukseksi.

63. Markkinaoikeus toteaa, että edellä todetulla tavalla keskittimet ja terät eivät ole sellaisenaan loukanneet hyödyllisyysmallioikeutta ja vastaajien on ollut sallittua tarjota ja toimittaa niitä erillisinä tuotteina ulkomaille ja myös suomalaisille asiakkaille edellyttäen, että vastaajat eivät pyrkisi vaikuttamaan välineiden vastaanottajiin siten, että nämä ryhtyisivät hyödyllisyysmallioikeutta välittömästi loukkaavaan tekoon. Tässä tapauksessa kohtuullista käyttökorvausta on arvioitava siitä lähtökohdasta, millainen lisenssikorvaus olisi ollut kohtuullinen siitä, että putkiasetelman haarakohdan avaamiseen soveltuvaa laitetta voitaisiin tarjota ja saattaa vaihdantaan osien asemesta yhtenä kokonaisuutena.

64. Picoten kannehyödyllisyysmallin mukaisen tuotteen myyntikate on ollut moninkertainen tuotteen valmistuskustannuksiin nähden (Picoten asiakirjatodisteet 34 ja 40), mikä sinänsä kertoo sen vahvasta kilpailuasemasta markkinoilla. Tämän seikan merkitystä kuitenkin vähentää se, että edellä todetusti kannehyödyllisyysmalli ei ole lähtökohtaisesti suojannut keskittimien ja terien erillistä valmistamista, tarjoamista ja vaihdantaan saattamista.

65. Edellä todettuja seikkoja punnittuaan markkinaoikeus arvioi, että laskennallisena käyttökorvausprosenttina on tässä asiassa pidettävä noin 10 prosenttia loukkaavien tuotteiden liikevaihdosta siten, että porapakettien osalta käyttökorvaus sisältää kummankin vastaajan toimenpiteet.

66. Picote on esittänyt laskelmia vastaajien myymien keskittimistä ja teristä muodostuvien kokonaisuuksien keskihinnoista, jotka ovat perustuneet myös osin sellaiseen myyntiin, jota ei ole edellä katsottu loukkaavaksi myynniksi. Asiassa on selvitetty, että vastaajat ovat myyneet RCA-keskittimestä ja RLC- tai RCD-terästä muodostuvia kokonaisuuksia, joista jälkimmäinen on ollut myyntihinnaltaan kalliimpi. Myös myytyjen keskittimien ja terien koko on vaihdellut, mikä on vaikuttanut niiden hintaan siten, että suurempi koko on merkinnyt korkeampaa myyntihintaa. Lisäksi sillä, onko tuotteita myyty ulkomaille jälleenmyyjälle vai loppukäyttäjälle, on ollut vaikutusta hintoihin. Myytyihin porapaketteihin on myös sisältynyt keskittimen ja terän lisäksi muita tuotteita, mikä on vaikuttanut osaltaan niiden myyntihintaan.

67. Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainittujen epävarmuustekijöiden takia myytyjen loukkaavien tuotteiden keskihintaa ei voi suoraan perustaa Picoten esittämiin laskelmiin. Ottaen huomioon, että vastaajien on näytetty myyneen pääosin RCA-keskittimestä ja RLC-terästä muodostuvia kokonaisuuksia, markkinaoikeus arvioi myytyjen kokonaisuuksien keskihinnaksi seuraavaa:

- Renssi Finland Oy:n ulkomaille myymät porapaketit, joihin Kaarinan TR-Työstö Oy on toimittanut välineet: 260 euroa

- Kaarinan TR-Työstö Oy:n suomalaisille asiakkaille toimittamien keskittimien ja RLC- tai RCD-terien muodostama kokonaisuus: 260 euroa

- Renssi Finland Oy:n suomalaisille asiakkaille toimittamien keskittimien ja RLC- tai RCD-terien muodostama kokonaisuus: 220 euroa.

68. Näin ollen markkinaoikeus arvioi, että kohtuullisen korvauksen määrät keksinnön hyväksi käyttämisestä ovat seuraavat:

- Porapakettien osalta Kaarinan TR-Työstö Oy:öön kohdistaen 260 euroa * 57 kappaletta * 10 % eli 1.482 euroa

- Kaarinan TR-Työstö Oy:n suomalaisille asiakkaille huhtikuusta 2016 alkaen toimittamien keskittimen ja RLC- tai RCD-terien osalta 260 euroa * 142 kappaletta * 10 % eli 3.692 euroa

- Renssi Finland Oy:n suomalaisille asiakkaille toimittamien keskittimen ja RLC- tai RCD-terien osalta 220 euroa * 21 kappaletta * 10 % eli 462 euroa.

4.3 Muu vahinko

69. Loukkauksen aiheuttaman muun vahingon korvauksen määräämisen edellytyksenä on se, että loukkaus on ollut tahallista tai tuottamuksellista. Seuraavaksi on siten arvioitava, onko loukkaus ollut tahallista tai tuottamuksellista, ja onko Picotelle aiheutunut sellaista vahinkoa, joka vastaajien on loukkauksen perusteella korvattava Picotelle.

70. Edellä kohdassa 40 todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että vastaajat ovat hyödyllisyysmallioikeutta loukkaavia tuotteita vaihdantaan saattaessaan toimineet tuottamuksellisesti tai tahallisesti. Vastaajat tulee siten velvoittaa suorittamaan Picotelle myös korvaus kaikesta vahingosta, jonka loukkaus on aiheuttanut.

71. Picote on ensinnäkin vaatinut korvattavaksi Twister-tuotteiden menetettyjen myyntien myyntikatteen ja kohtuullisen käyttökorvauksen erotuksen. Markkinaoikeus katsoo, että ne tahot, jotka ovat hankkineet edellä todetun loukkaavan porapaketin tai keskittimestä ja RLC- tai RCD-terästä muodostuvan kokonaisuuden, olisivat lähtökohtaisesti saattaneet hankkia vastaavan tuotteen Picotelta, jos vastaajat eivät olisi saattaneet vaihdantaan loukkaavia tuotteitaan. Myyntikatteen vähenemisestä aiheutunut vahinko on siten ollut jonkin määrän osalta syy-yhteydessä vastaajien menettelyyn.

72. Asiassa esitetyn selvityksen ja yhdenmukaisen henkilötodistelun perusteella markkinaoikeus katsoo, että markkinoilla on ollut saatavilla ainakin kahdenlaisia muita putkiasetelman haarakohdan avaamiseen soveltuvia menetelmiä ja laitteita, joiden myyntihinta on ollut joko alle kymmenesosa tai noin kymmenkertainen verrattuna Picoten tuotteiden myyntihintaan. Lisäksi Picoten tuotteiden myyntihinta on ollut noin kaksinkertainen vastaajien myymien tuotteiden hintoihin verrattuna.

73. Markkinaoikeus arvioi, että noin puolet niistä tahoista, jotka ovat hankkineet loukkaavan tuotteen, olisivat todennäköisesti hankkineet vastaavan tuotteen Picotelta, jos vastaajat eivät olisi saattaneet vaihdantaan loukkaavia tuotteitaan, ja puolet olisi päätynyt huomattavasti halvempiin vähemmän kehittyneisiin ratkaisuihin.

74. Picote on esittänyt sinänsä uskottavan selvityksen Twister-tuotteidensa keskimääräisistä myyntihinnoista ja valmistuskustannuksista (asiakirjatodisteet 24, 34 ja 40). Markkinaoikeus katsoo, etteivät vastaajat ole esittäneet sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin katsoa, että Picoten esittämät tiedot sen tuotteiden keskimääräisistä myyntihinnoista ja valmistuskustannuksista eivät olisi suuruusluokaltaan oikeanlaisia. Keskikatteet ovat kuitenkin vaihdelleet vuosittain, ja katteet ovat olleet erisuuruisia ulkomaille ja kotimaahan suuntautuneessa myynnissä. Vastaajien loukkaavasta tuotteiden myynnistä noin 20 prosenttia on tapahtunut vuonna 2016, noin 40 prosenttia vuonna 2017, noin 35 prosenttia vuonna 2018 ja alle 5 prosenttia vuonna 2019. Vahingon määrää arvioitaessa on siten aiheellista painottaa loukkauksen alkuvaiheiden keskimääräistä myyntikatetta.

75. Markkinaoikeus on Picoten vaatimuksesta määrännyt muun ohella sen Twister-tuotteiden myyntikatetta koskevia tietoja salassa pidettäväksi siten, että salassapito päättyy vuonna 2028. Markkinaoikeus katsoo, että asiassa on oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 26 §:n 1 momentissa tarkoitettu peruste ottaa keskeisin tieto myyntikatteesta julkiseen ratkaisuun siinä laajuudessa kuin se on ratkaisun perustelemiseksi tarpeellista.

76. Markkinaoikeus arvioi muun vahingon määrää arvioitaessa laskennalliseksi keskimääräiseksi myyntikatteeksi 480 euroa.

77. Edellä kohdassa 68 arvioitujen loukkaavien tuotteiden myyntimäärien perustuen korvattavaksi menetetyksi myyntikatteeksi on siten arvioitavissa:

- Porapakettien osalta Kaarinan TR-Työstö Oy:öön kohdistuen 480 euroa * 29 kappaletta - käyttökorvaus 1.482 euroa eli 12.438 euroa

- Kaarinan TR-Työstö Oy:n huhtikuusta 2016 alkaen suomalaisille asiakkaille toimittamien keskittimen ja RLC- tai RCD-terien osalta 480 euroa * 71 kappaletta - käyttökorvaus 3.692 euroa eli 30.388 euroa

- Renssi Finland Oy:n suomalaisille asiakkaille toimittamien keskittimen ja RLC- tai RCD-terien osalta 480 euroa * 11 kappaletta - 462 euroa eli 4.818 euroa.

78. Picote on lisäksi vaatinut korvattavaksi markkinahäiriövahinkoa.

79. Picote on esittänyt, että se on joutunut alentamaan omien tuotteidensa hintaa loukkaavien tuotteiden tultua markkinoille ja että vastaajien mittavat markkinointitoimenpiteet ja halpojen kopioiden tuominen markkinoille on aiheuttanut merkittävää markkinahäiriötä.

80. Picoten kansainvälisenä tuotejohtajana toimiva LK on todistajana kuultaessa kertonut, että Picoten asiakkailla on vahva luotto Picoten tuotteisiin muun ohella siksi, että Picote on toiminut urakoitsijana ja alan edelläkävijänä. Lisäksi Picote varmistaa tuotteidensa toimivuuden laatutestauksella. LK:n mukaan jälleenmyyjät ovat tiedustelleet Picotelta suojan voimassaolosta, koska vastaajat ovat myyneet vastaavaa tuotetta. LK:n mukaan Picotelle on aiheutunut muun ohella henkilöstökustannuksia, kun se on joutunut lisäämään markkinointia.

81. Asiakirjatodistelun perusteella Picoten Twister-tuotteiden myynti on kasvanut vuosina 2016–2022 joka vuosi vajaasta 500 kappaleesta yli tuhanteen kappaleeseen vuodessa (Picoten asiakirjatodiste 24). Vastaajien tässä asiassa loukkaavaksi todettu myynnin määrä on ollut selvästi alle kymmenesosa Picoten Twister-tuotteiden kokonaismyynnistä. Picote on näin ollen onnistunut kasvattamaan joka vuosi myyntiään vastaajien toiminnasta riippumatta. Picoten myynti kotimaisille urakoitsijoille, sen urakointia harjoittavaa konserniyhtiötä lukuun ottamatta, on sinänsä merkittävästi vähentynyt vuodesta 2017 alkaen (Picoten asiakirjatodiste 40). Vaikka keskimääräisen myyntikatteen määrä onkin laskenut, ei ole näytetty, että se olisi johtunut yksinomaan tai välttämättä edes merkittävässä määrin vastaajien menettelystä. Markkinaoikeus katsoo, että ei ole todettavissa, että vastaajien loukkaavien tuotteiden myynnistä olisi aiheutunut erikseen korvattavaa markkinahäiriövahinkoa.

82. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Picoten ja vastaajien, erityisesti Renssi Finland Oy:n, nyt tarkasteleva toiminta on yli 90-prosenttisesti suuntautunut ulkomaille. Markkinaoikeus toteaa, että kannehyödyllisyysmallin suojavaatimuksessa 1 esitetty laite on suojattu vain Suomessa, eikä esimerkiksi osien eli välineiden toimittaminen ulkomaille ole ollut hyödyllisyysmallioikeutta loukkaavaa. Näin ollen myöskään tuotteiden lähinnä ulkomaille suuntautuneesta tarjonnasta ei voi todeta aiheutuneen erikseen korvattavaa markkinahäiriövahinkoa.

83. Picote on vielä vaatinut korvausta goodwill-vahingosta. Markkinaoikeus katsoo, että näyttämättä on jäänyt, että Picotelle olisi vastaajien menettelyn vuoksi aiheutunut goodwill-vahinkoa.

5 Uhkasakon tuomitseminen maksettavaksi

5.1 Uhkasakolla tehostetun kiellon noudattaminen

84. Picote on vaatinut, että markkinaoikeuden kieltopäätöksessä numero 277/19 asetettu 200.000 euron uhkasakko tuomitaan Kaarinan TR-Työstö Oy:n maksettavaksi.

85. Markkinaoikeus on 14.6.2019 antamallaan päätöksellä kieltänyt oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla 200.000 euron sakon uhalla Kaarinan TR-Työstö Oy:tä tarjoamasta Renssi Centering Axel -nimisiä tuotteita, tuotekoodit RCA-050, RCA-075, RCA-100 ja RCA-150, tavalla, jossa ne yhdistetään RCD- tai RLC-työkaluihin tai muihin vastaaviin terän sisältäviin työkaluihin, tai valmistamasta ja pitämästä hallussaan edellä yksilöityjä tuotteita sanottua tarkoitusta varten.

86. Kyseisen päätöksen ja oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan kiellon voimaantulo on edellyttänyt, että turvaamistoimen hakija hakee turvaamistoimen täytäntöönpanoa siten kuin ulosottokaaren 8 luvussa säädetään.

87. Varsinais-Suomen ulosottovirasto on 24.6.2019 päivätyllä ja 25.6.2019 tiedoksi annetulla päätöksellä pannut kiellon täytäntöön siten kuin jäljempänä tarkemmin selostetaan.

88. Edellä kohdissa 29 ja 32 todetulla tavalla Kaarinan TR-Työstö Oy:lle rekisteröidyn verkkotunnuksen verkkosivulla on ainakin 19.8.2019 ja 6.4.2020 esitetty useita tietoja porapaketeista hintoineen, mikä on merkinnyt kieltopäätöksessä tarkoitettua tarjoamista ja mikä menettely on siten ollut täytäntöönpannun kieltopäätöksen vastaista.

89. Lisäksi Picoten mukaan Kaarinan TR-Työstö Oy on kieltopäätöksen täytäntöönpanon jälkeen jatkanut toimintaa siten, että keskittimet on myyty laakeroituina harjoina ja ristipunosvaijerina eli osina Renssi Finland Oy:lle.

90. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Kaarinan TR-Työstö Oy on ennen kieltopäätöksen antamista 14.6.2019, jolloin markkinaoikeus on lähettänyt päätöksen postitse Kaarinan TR-Työstö Oy:lle, sekä hiukan sen jälkeen myynyt Renssi Finland Oy:lle kieltopäätöksessä yksilöityjen tuotekoodien mukaisia keskittimiä ja teriä.

91. Asiakirjatodistelun perusteella keskittimiä on viimeisen kerran myyty RCA-tuotekoodeilla 19.6.2019 yhteensä 14 kappaletta (Picoten asiakirjatodiste 53).

92. Markkinaoikeus toteaa, että esimerkiksi 6.8.2019 päivätyllä laskulla Kaarinan TR-Työstö Oy on laskuttanut Renssi Finland Oy:ltä yhdeksän laakeroitua harjaa tuotekoodilla RH-3100-18-B-1, kolme laakeroitua harjaa tuotekoodilla RH-3100-30-B-2 ja 1,5 metriä ristipunosvaijeria tuotekoodilla RC-012-1 (Picoten asiakirjatodiste 53). Lisäksi samalla laskulla on laskutettu neljä RCD-100-ruttuporaa, jotka soveltuvat yhdistettäviksi mainittuun keskittimeen.

93. Renssi Finland Oy:ssä liiketoiminnan kehittäjänä toimiva JS on todistajana kuultaessa kertonut, että kyseisistä osista puuttuvat ainakin holkit, jotka täytyy kiinnittää erityistyökalulla keskittimen molempiin päihin. JS on kertonut myös, että Kaarinan TR-Työstö Oy:llä on tähän sopiva kone.

94. Markkinaoikeus katsoo näytetyksi, että edellä mainitut osat holkkeineen vastaavat kolmea RCA-100-tuotekoodin keskitintä ja että holkit ovat olleet sen kaltaisia pientarvikkeita, että toisiinsa läheisessä yhteydessä olevat vastaajayhtiöt eivät ole niitä välttämättä toisiltaan erikseen laskuttaneet. Kaarinan TR-Työstö Oy ei ole esittänyt uskottavaa selitystä sille, miksi se olisi muutoin jatkanut keskittimiin liittyvien osien edellä kuvatun kaltaista toimittamista Renssi Finland Oy:lle.

95. Markkinaoikeus katsoo, että kieltopäätös on kattanut myös sen, että kyseisten tuotekoodien mukaiset tuotteet toimitetaan tai ainakin laskutetaan mainittujen tuotekoodien asemesta osina, jotka yhdistettynä mahdollisine pientarvikkeineen vastaavat kyseisten tuotekoodien mukaisia keskittimiä, ja myös Kaarinan TR-Työstö Oy:n on tullut tämä ymmärtää.

96. Uhkasakkolain 10 §:n 1 momentin mukaan uhkasakon asettanut viranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä.

97. Markkinaoikeus katsoo, että Kaarinan TR-Työstö Oy ei ole noudattanut päävelvoitetta eikä noudattamatta jättämiseen ole ollut pätevää syytä.

5.2 Maksettavaksi tuomittavan uhkasakon määrä

98. Markkinaoikeuden määräämän kiellon voimaantulo on edellyttänyt, että turvaamistoimen hakija hakee turvaamistoimen täytäntöönpanoa siten kuin ulosottokaaren 8 luvussa säädetään.

99. Ulosottokaaren 8 luvun 9 §:n mukaan oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun turvaamistoimen täytäntöönpanossa noudatetaan soveltuvin osin, mitä ulosottokaaren 7 luvussa säädetään. Ulosottokaaren 7 luvun 16 §:n 2 momentin mukaan kieltovelvoitetta koskevassa noudattamiskehotuksessa vastaajaa on kehotettava välittömästi noudattamaan ulosottoperusteessa asetettua velvoitetta.

100. Varsinais-Suomen ulosottoviraston 24.6.2019 päivätyn päätöksen kohdassa vaatimukset ja ”Turvaamistoimipäätös” on selostettu edellä mainittu markkinaoikeuden päätöksessä määrätty 200.000 euron sakon uhalla noudattava kielto. Kohdan ”Toimitus” alakohdassa ”Turvaamistoimen täytäntöönpano” on kuitenkin todettu seuraavaa:

”Kielletään 200.00 euron sakon uhalla Kaarinan TR-Työstö Oy:tä tarjoamasta Renssi Centering Axel -nimisiä tuotteita, tuotekoodit RCA-050, RCA-075, RCA-100 ja RCA-150, tavalla, jossa ne yhdistetään RCD- tai RLC-työkaluihin tai muihin vastaaviin terän sisältäviin työkaluihin, tai valmistamasta ja pitämästä hallussaan edellä yksilöityjä tuotteita sanottua tarkoitusta varten.”

101. Ulosottoviraston päätöksen mukaan kieltopäätös on siten pantu täytäntöön ”200.00 euron” sakon uhalla. Ulosottoviraston päätöksessä ei ole myöskään ilmoitettu sovelletun edellä kohdassa 99 todettua sääntelyä, vaan päätös on otsikoitu väliaikaiseksi takavarikoksi ja lainkohdissa on mainittu tätä koskeva ulosottokaaren 8 luvun 7 §.

102. Markkinaoikeus katsoo, että koska oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu kielto on tullut erikseen panna täytäntöön ennen sen voimaantuloa, tuomittaessa uhkasakkoa maksettavaksi merkitystä on sillä, millä tavalla täytäntöönpanopäätöksessä kieltoa on määrätty noudatettavaksi.

103. Markkinaoikeus toteaa, että tuomittaessa uhkasakkoa maksettavaksi kyse on valtiolle maksettavasta julkisoikeudellisesta rahamääräisestä seuraamuksesta. Viranomaisen virheellinen menettely kieltopäätöstä täytäntöön pantaessa ei saa koitua yksityisen tahon vahingoksi ja johtaa täytäntöönpanopäätöstä ankarampaan seuraamukseen. Vaikka ulosottoviraston päätöksestä on ollut pääteltävissä, että kyse on ollut kirjoitusvirheestä ratkaisevassa kohdassa päätöstä, markkinaoikeus katsoo, ettei uhkasakkoa voida tuomita maksettavaksi suurempana kuin mitä päätöksen kohdassa ”Turvaamistoimen täytäntöönpano” on todettu.

104. Markkinaoikeus katsoo, että ”200.00 euroa” ei voida edellä todettu huomioon ottaen yksiselitteisesti tulkita tarkoittaneen myöskään 20.000 euroa. Kaarinan TR-Työstö Oy on itse esittänyt ”200.00 euron” tarkoittaneen 200 euroa, eikä estettä tuomita uhkasakko maksettavaksi 200 euron suuruisena ole.

105. Uhkasakkolain 11 §:n mukaan uhkasakko voidaan tuomita asetettua pienempänä, jos päävelvoitetta on olennaiselta osalta noudatettu tai velvoitetun maksukyky on merkittävästi alentunut taikka uhkasakon määrän alentamiseen on muu perusteltu syy.

106. Uhkasakko on tuomittava maksettavaksi jo edellä todetuilla perusteilla 200 euron suuruisena. Asiassa ei ole tarvetta arvioida muita perusteita tuomita uhkasakko maksettavaksi asetettua pienempänä.

6 Turvaamistoimen voimassaolo

107. Koska kannehyödyllisyysmallin rekisteröinnin voimassaolo on lakannut jo vuonna 2022, markkinaoikeuden 19.6.2019 määräämän kiellon perusteet ovat hyödyllisyysmallioikeuden päätyttyä tulleet merkityksettömiksi. Kyseisen päätöksen mukaan määräys on voimassa siihen saakka, kunnes pääasiassa annetaan ratkaisu tai asiassa toisin määrätään.

108. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan, jos syytä, jonka vuoksi turvaamistoimesta on päätetty, ei enää ole, turvaamistoimi on määrättävä peruutettavaksi.

109. Koska turvaamistoimipäätöksessä ei ole nimenomaisesti todettu kiellon voimassaolon päättyvän hyödyllisyysmallin rekisteröinnin voimassaolon päättyessä, markkinaoikeus selvyyden vuoksi katsoo, että turvaamistoimi on määrättävä peruutettavaksi.

7 Oikeudenkäyntikulut

110. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

111. Luvun 3 §:n 1 momentin mukaan jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti sovellettava, milloin asianosaisen vaatimus hyväksytään ainoastaan osaksi. Tällöin voidaan asianosaiselle kuitenkin tuomita täysi korvaus kuluistaan myös siinä tapauksessa, että hänen vaatimuksensa hyväksymättä jäänyt osa koskee ainoastaan harkinnanvaraista seikkaa, jolla ei ole sanottavaa vaikutusta asianosaisten oikeudenkäyntikulujen määrään.

112. Picoten vahvistusvaatimukset 1, 2, 3 ja 4 on hyväksytty vain osittain. Uhkasakkoa ei ole tuomittu maksettavaksi täysimääräisenä. Myös korvausvaatimukset ovat menestyneet vain alle kymmenesosalla vaaditusta määrästä. Vaatimusten hyväksymättä jäänyt osa on vain vähäisiltä osin koskenut harkinnanvaraisia seikkoja. Vastaajat ovat kuitenkin kiistäneet vaatimukset kaikilta osin, ja korvausvaatimukset ovat menestyneet moninkertaisella määrällä verrattuna vastaajien esittämään 6.000 euron sovintotarjoukseen (vastaajien asiakirjatodiste 4) verrattuna, eikä esitetyllä sovintotarjouksella ole näin ollen merkitystä oikeudenkäyntikulujen korvausvastuun arviointiin.

113. Markkinaoikeus katsoo, että tässä tapauksessa ei ole syytä velvoittaa asianosaisia korvaamaan oikeudenkäyntikuluja vastapuolelle, ja asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Markkinaoikeus vahvistaa, että Kaarinan TR-Työstö Oy on loukannut välittömästi hyödyllisyysmallia numero 10374 tarjoamalla porapaketteina tuotekoodeilla RLC-RCA-050, RLC-RCA-075, RLC-RCA-100 ja RLC-RCA-150 sekä RCD-RCA-050 ja RCD-RCA-100 yksilöityjä tuotteita.

Markkinaoikeus vahvistaa, että Renssi Finland Oy on loukannut välittömästi hyödyllisyysmallia numero 10374 tarjoamalla ja saattamalla vaihdantaan sekä pitämällä hallussaan edellä mainittuja tarkoituksia varten porapaketteina tuotekoodeilla RLC-RCA-050, RLC-RCA-075, RLC-RCA-100 ja RLC-RCA-150 sekä RCD-RCA-050 ja RCD-RCA-100 yksilöityjä tuotteita.

Markkinaoikeus vahvistaa, että Kaarinan TR-Työstö Oy on loukannut välillisesti hyödyllisyysmallia numero 10374 toimittamalla Renssi Finland Oy:lle tuotekoodeilla RCA-050, RCA-075, RCA-100 ja RCA-150 yksilöityjä keskittimiä käytettäväksi yhdessä putkistosaneerauksessa käytettävien tuotekoodeilla RCD-050 ja RCD-100 sekä RLC-050, RLC-075, RLC-100 ja RLC-150 yksilöityjen terien kanssa edellä mainittuina porapaketteina vaihdantaan saattamiseksi.

Markkinaoikeus vahvistaa, että Kaarinan TR-Työstö Oy ja Renssi Finland Oy ovat loukanneet välillisesti hyödyllisyysmallia numero 10374 tarjoamalla ja toimittamalla suomalaisille asiakkaille tuotekoodeilla RCA-050, RCA-075, RCA-100 ja RCA-150 yksilöityjä keskittimiä käytettäväksi yhdessä putkistosaneerauksessa käytettävien tuotekoodeilla RCD-050 ja RCD-100 sekä RLC-050, RLC-075, RLC-100 ja RLC-150 yksilöityjen terien kanssa.

Markkinaoikeus velvoittaa Kaarinan TR-Työstö Oy:n suorittamaan Picote Solutions Oy Ltd:lle kohtuullisena korvauksena keksinnön hyväksikäyttämisestä 5.174 euroa ja korvauksena muusta vahingosta 42.826 euroa, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän tuomion antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Renssi Finland Oy:n suorittamaan Picote Solutions Oy Ltd:lle kohtuullisena korvauksena keksinnön hyväksikäyttämisestä 462 euroa ja korvauksena muusta vahingosta 4.818 euroa, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän tuomion antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Picote Solutions Oy Ltd:n kanteet muilta osin.

Markkinaikeus hylkää Kaarinan TR-Työstö Oy:n ja Renssi Finland Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeuden 19.6.2019 antamassa päätöksessä numero 277/19 kiellon tehosteeksi asetettu uhkasakko tuomitaan Kaarinan TR-Työstö Oy:n maksettavaksi 200 euron määräisenä.

Markkinaoikeus peruuttaa 19.6.2019 antamassaan päätöksessä numero 277/19 määrätyn turvaamistoimen.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 3.2.2025.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Pekka Savola ja Riikka Pirttisalo sekä markkinaoikeusinsinööri Pasi Nikkonen.

Tämä asiakirja on sähköisesti varmennettu tuomioistuimen asianhallintajärjestelmässä.

Lainvoimaisuus

Ei lainvoimainen.