MAO:707/2025
Päätös, josta valitetaan
Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 24.4.2024 pysyttää patentti numero FI 128609 voimassa muutetussa muodossa (liitteenä)
Asian tausta
Orbis Systems Oy on 12.10.2018 hakenut suomalaista patenttia keksinnölle nimeltä ”Arrangement and method for testing a 4.5G or a 5G base station” (järjestely ja menetelmä 4.5G- tai 5G-tukiaseman testaamiseksi). Patenttihakemus on Patentti- ja rekisterihallituksessa saanut numeron FI 20185860.
Patentti- ja rekisterihallitus on 31.8.2020 myöntänyt edellä mainitusta patenttihakemuksesta patentin numero FI 128609.
Rohde & Schwarz GmbH & Co. KG on 31.5.2021 tehnyt väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut sen kumoamista kokonaisuudessaan.
Patentti- ja rekisterihallitus on 24.4.2024 tekemällään päätöksellä pysyttänyt patentin voimassa muutetussa muodossa.
Rohde & Schwarz GmbH & Co. KG on valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Rohde & Schwarz GmbH & Co. KG (jäljempänä myös ”valittaja”) on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen ja kumoaa patentin numero FI 128609 kokonaisuudessaan.
Perusteet
Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti katsonut, ettei patentti siinä muodossa, jossa se on valituksenalaisella päätöksellä pysytetty voimassa, käsitä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi alkuperäisestä patenttihakemuksesta. Patenttivaatimuksen 1 piirrettä P5 on alkuperäiseen patenttivaatimukseen 1 nähden muutettu siten, että muutetun piirteen P5 mukaan kunkin yksittäisen osamuodostelman antennielementit muodostavat symmetrisen muodostelman antennijärjestelyn keskipisteeseen nähden. Patentti- ja rekisterihallituksen viittaamissa selityksen kohdissa on käytetty alkuperäisen patenttivaatimuksen 1 sanamuotoa ”antenna elements in a single sub-array form a substantially symmetrical arrangement”, joten kyseisistä kohdista ei ole löydettävissä tukea muutokselle, jossa viittaus yksittäiseen osamuodostelmaan on muutettu viittaukseksi kuhunkin yksittäiseen osamuodostelmaan. Tukea ei ole löydettävissä myöskään kuvista 1 ja 3, joista Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan tuki olisi löydettävissä.
Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään myös virheellisesti katsonut, etteivät patenttivaatimuksen 1 piirteet P2 (antennijärjestely sisältää ryhmän antennielementtejä tasomaisena muodostelmana tai lähes tasomaisena muodostelemana, jossa yksittäisen antennielementin korkeus voidaan säätää erikseen muihin antennielementteihin nähden) ja P7 (testijärjestelmäsuoritin on järjestetty kytkemään päälle ja ohjaamaan määrättyjä osamuodostelmia koko antennijärjestelyn sisällä ja kytkemään muut osamuodostelmat pois päältä, sovellettuna ennalta määritetylle käyttötaajuudelle, jolloin osamuodostelmia voidaan kytkeä uudelleen päälle ja pois päältä tietyllä ajanhetkellä 4.5G- tai 5G-tukiaseman laajakaistatestauksen aikana) kävisi ilmi viitejulkaisusta D1.
Patentin selityksen sivun 5 riveillä 22–27 esitetyn perusteella piirre P2 kattaa yksittäisten antennielementtien korkeuden säädön erikseen antennijärjestelmän asennuksen aikana. Viitejulkaisun D1 kappaleessa 0059 esitetyn mukaan kyseisestä viitejulkaisusta tunnetun antennijärjestelmän yksittäisten antennielementtien korkeutta toisiin antennielementteihin nähden voidaan säätää, joten piirre P2 käy ilmi viitejulkaisusta D1.
Viitejulkaisu D1 liittyy 4.5G- ja 5G-tukiasemien testaukseen (D1 kappaleet 0004 ja 0035). Kappaleessa 0029 on esitetty taajuudesta ja/tai ajanhetkestä riippuvainen kompleksinen painotus, joka käsittää signaalin vaimentamisen. Tarkasteltavana olevan patentin selitysosassa on esitetty, että osamuodostelman kytkeminen pois päältä tarkoittaa, että sen ohjaussignaali on nolla, joten viitejulkaisusta D1 tunnettu signaalin vaimentaminen (suppress) vastaa piirteessä P7 tarkoitettua kytkemistä pois päältä. Viitejulkaisusta D1 käy siten ilmi piirteen P7 mukainen osamuodostelmien kytkeminen päälle ja pois päältä käyttötaajuuden ja ajanhetken mukaan laajakaistatestauksen aikana.
Koska myös piirteet P2 ja P7 käyvät ilmi viitejulkaisusta D1, patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely ei ole uusi kyseisestä viitejulkaisusta tunnettuun järjestelyyn nähden. Vastaavilla perusteilla myös patenttivaatimuksen 10 mukaiselta menetelmältä puuttuu uutuus viitejulkaisusta D1 tunnettuun menetelmään nähden.
Vaikka patenttivaatimuksen 1 mukaisen järjestelyn katsottaisiin eroavan piirteiden P2 ja P7 osalta viitejulkaisusta D1 tunnetusta järjestelystä, kyseinen ero ei olisi Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä esittämästä poiketen olennainen. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan kyseisten erottavien piirteiden perusteella muodostettava, viitejulkaisuun D1 nähden ratkaistava objektiivinen tekninen ongelma on antennijärjestelyn taajuussäädön optimointi tukiaseman laajakaistatestausta varten. Viitejulkaisun D1 kappaleessa 0029 on esitetty, että signaaleja tai niiden osia voidaan painottaa taajuuden mukaan siten, että tarkasteltaviksi otettavia signaaleja tai niiden osia painotetaan enemmän kuin muita signaaleja tai niiden osia. Näin ollen viitejulkaisu D1 opettaa antennielementtien osamuodostelmien päälle ja pois kytkemisen, joten patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely ei ole keksinnöllinen viitejulkaisusta D1 tunnettuun tekniikkaan nähden.
Alan ammattimiehen yleistietoihin sisältyy radiotaajuuskytkimien käyttö antenniryhmässä ja muiden kuin testattavien antennielementtien fyysinen kytkeminen pois päältä. Tältä osin alan ammattimiehen yleistiedot käyvät ilmi esimerkiksi viitejulkaisuista D6, D7, D8, D9 ja D10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely ei siten olen keksinnöllinen myöskään, kun viitejulkaisusta D1 tunnetun tekniikan lisäksi otetaan huomioon alan ammattimiehen yleistiedot.
Viitejulkaisussa D1 on esitetty, että antennielementit voidaan sijoittaa eri tasoihin. Alan ammattimiehen ratkaistavana on siten ongelma, kuinka eri tasoihin sijoittaminen toteutetaan. Mainittua ongelmaa ratkaiseva alan ammattimies perehtyisi viitejulkaisuun D2, jossa on esitetty useita vaihtoehtoja yksittäisten antennielementtien järjestämiseen eri tasoihin. Laajakaistatestausta optimoivan alan ammattimiehen on siten viitejulkaisussa D2 esitetyn perusteella ilmeistä muokata viitejulkaisusta D1 tunnettua järjestelyä siten, että testauksen käyttötaajuuden vaihtuessa eri antennielementtien tai osamuodostelmien keskinäistä sijaintia muutetaan, ja päätyä järjestelyyn, jossa on piirre P2. Koska piirre P7 on tunnettu viitejulkaisusta D1, patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely ei ole keksinnöllinen viitejulkaisujen D1 ja D2 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.
Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään lisäksi virheellisesti katsonut, ettei antennijärjestelyn taajuussäätöä tukiaseman laajakaistatestausta varten optimoiva alan ammattimies etsisi ratkaisua viitejulkaisusta D5, koska kyseinen viitejulkaisu ei liity laitetestauksessa käytettävään antennijärjestelyyn. Viitejulkaisun D5 sivulla 21 esitetyn perusteella kyseinen viitejulkaisu liittyy testauksessa käytettävään antennijärjestelyyn, otsikon perusteella kyseinen viitejulkaisu koskee millimetriaaltoihin liittyvää antennijärjestelyä, ja tiivistelmässä mainitaan 5G‑spektri ja -sovellukset. Näin ollen Patentti- ja rekisterihallituksen muodostamaa objektiivista teknistä ongelmaa ratkaiseva eli laajakaistatestauksessa käytettävän antennijärjestelyn taajuussäätöä optimoiva alan ammattimies perehtyisi viitejulkaisun D5 sisältöön.
Viitejulkaisun D5 luvussa 7.1 on esitetty antenniryhmän säteilykuvion tuottamista varten komentosarja, johon sisältyvät taajuudesta ja antennielementtien lukumäärästä riippuvat ryhmäkertoimet sekä antennielementtien painotuskertoimet. Painotuskertoimissa amplitudin suuruus voi olla nolla, mikä vastaa antennielementin kytkemistä pois päältä. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely ei siten ole keksinnöllinen viitejulkaisujen D1 ja D5 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.
Patenttivaatimuksen 1 piirteillä P2 ja P7 ei ole synergististä teknistä vaikutusta, joten kyseisten piirteiden keksinnöllisyyttä voidaan tarkastella niiden ratkaisemien osaongelmien avulla. Patentin selityksen sivun 5 riveillä 22–32 esitetyn perusteella piirteen P2 tekninen vaikutus ja sen perusteella muodostettava objektiivinen tekninen osaongelma on vaihe- ja valmistustoleranssien kompensointi. Piirteen P7 tekninen vaikutus ja sen perusteella muodostettava objektiivinen tekninen osaongelma puolestaan on antennijärjestelyn taajuussäädettävyyden parantaminen. Ensin mainitun osaongelman ratkaiseminen piirteen P2 mukaisella tavalla on alan ammattimiehelle ilmeistä viitejulkaisujen D1 ja D2 yhdistelmän perusteella. Toisen osaongelman ratkaiseminen piirteen P7 mukaisella tavalla on alan ammattimiehelle ilmeistä viitejulkaisujen D1 ja D5 yhdistelmän perusteella. Näin ollen patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely ei ole keksinnöllinen viitejulkaisujen D1 sekä D2 ja D5 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.
Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään vielä virheellisesti katsonut, että itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön selitys olisi niin selvä, että alan ammattimies voisi sen perusteella käyttää keksintöä. Patentin selitysosassa on esitetty, että käyttötaajuudelle optimaaliset osamuodostelmat voitaisiin valita simuloimalla, mutta patentissa ei ole esitetty, millaisella simulaattorilla ja millä radiokanavaparametreillä simulaatio toteutetaan. Näin ollen keksinnön selitys ei ole niin selvä, että alan ammattimies voisi sen perusteella käyttää keksintöä.
Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto
Valituksessa ei ole esitetty sellaista, mikä antaisi aihetta valituksenalaisen päätöksen kumoamiseen tai muuttamiseen.
Perusasiakirjan kuvissa 1 ja 3 sekä niiden selityksessä on esitetty antennijärjestelyjä, joissa antennielementit muodostavat ympyränmuotoisissa vyöhykkeissä sijaitsevia osamuodostelmia. Vyöhykkeet ympäröivät toisiaan, niillä on yhteinen keskipiste, ja kunkin osamuodostelman antennielementit sijaitsevat symmetrisesti keskipisteeseen nähden. Lisäksi perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 1 on esitetty, että antennielementtien ryhmä on sijoitettu symmetrisesti antennijärjestelyn keskipisteeseen nähden ja että ryhmä jaetaan osamuodostelmiin, jotka sijaitsevat toisiaan ympäröivissä vyöhykkeissä, joilla on yhteinen keskipiste. Tästä seuraa, että kunkin osamuodostelman antennielementin sijaitsevat symmetrisesti keskipisteeseen nähden. Patenttivaatimukset 1 ja 10 eivät siten käsitä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta.
Viitejulkaisun D1 kappaleessa 0059 on esitetty antennijärjestely, jossa kunkin osamuodostelman antennielementit sijaitsevat samalla tasolla mutta jossa osamuodostelmat sijaitsevat eri tasoilla. Kyseisestä kappaleesta ei siten käy ilmi patenttivaatimuksen 1 piirteen P2 mukaista tasomaista antennijärjestelyä eikä antennielementtien korkeussäätöä.
Viitejulkaisussa D1 on lisäksi esitetty, että eri osamuodostelmien syöttösignaaleja voidaan painottaa kompleksisesti eri tavoin taajuuden tai ajanhetken mukaan käyttämällä vaimentimia. Viitejulkaisun D1 asiayhteydessä englanninkielisen ilmaisun ”suppress” ei voida tulkita tarkoittavan pois kytkemistä vaan vaimentamista. Viitejulkaisusta D1 ei käy ilmi, että osamuodostelmien signaalien painotuksen lisäksi osamuodostelmia kytkettäisiin päälle ja pois käyttötaajuuden perusteella laajakaistatestauksen aikana. Myöskään piirre P7 ei siten käy ilmi viitejulkaisusta D1, joten patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely on uusi kyseisestä viitejulkaisusta tunnettuun nähden. Vastaavilla perusteilla myös patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä on uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun nähden.
Viitejulkaisussa D1 on esitetty patenttivaatimuksen 1 mukaiseen järjestelyyn nähden samaan tarkoitukseen kehitetty antennijärjestely. Viitejulkaisusta D1 tunnettuun antennijärjestelyyn nähden muodostettava objektiivinen tekninen ongelma on sen taajuussäädön optimointi tukiaseman laajakaistatestausta varten.
Viitejulkaisussa D1 on esitetty testijärjestelmän yksinkertainen ja edullinen toteutus siten, että osamuodostelman syöttösignaalin amplitudia ja vaihetta on painotettu halutulla tavalla, jolloin saman osamuodostelman antennielementtejä painotetaan samalla tavalla. Kyseisessä viitejulkaisussa ei ole esitetty antennielementtien osamuodostelmien päälle ja pois kytkemistä vaan ainoastaan kompleksisen painotuksen muuttamista taajuuden muuttuessa. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely ei siten ole alan ammattimiehelle ilmeinen viitejulkaisusta D1 tunnetun tekniikan perusteella.
Viitejulkaisu D5 ei liity laitetestauksessa käytettävään antennijärjestelyyn, joten objektiivista teknistä ongelmaa ratkaiseva alan ammattimies ei etsisi siihen ratkaisua kyseisestä viitejulkaisusta. Kyseisen viitejulkaisun sivulla 21 esitetyn perusteella viitejulkaisussa on käsitelty keilanmuodostusta ja pientä lineaarista antenniryhmää. Kyseisellä sivulla on viitattu myös viitejulkaisun laatineen yrityksen muihin tavoitteisiin. Viitejulkaisusta D5 ei käy ilmi patenttivaatimuksen 1 piirteitä P2 ja P7, joten vaikka viitejulkaisujen D1 ja D5 opetukset yhdistettäisiin, tuloksena ei olisi patenttivaatimuksessa 1 esitettyä antennijärjestelyä. Kyseinen antennijärjestely on siten keksinnöllinen viitejulkaisujen D1 ja D5 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.
Kytkimien käyttöä antenniryhmissä esimerkiksi signaalin lähetyksen ja vastaanoton ohjaukseen sekä keilanmuodostukseen ja -ohjaukseen voidaan pitää alan ammattimiehen yleistietona. Alan ammattimiehellä ei ole syytä tai motivaatiota yhdistää tätä yleistietoa viitejulkaisun D1 opetukseen, koska kyseisessä viitejulkaisussa ei ole esitetty mitään kytkimien käyttöön viittaavaa. Mikäli alan ammattimies käyttäisi kytkimiä viitejulkaisusta D1 tunnetussa antennijärjestelyssä, todennäköinen käyttökohde olisi signaalin lähetys- ja vastaanottosuunnan valitseminen. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely on siten keksinnöllinen viitejulkaisusta D1 tunnettuun järjestelyyn nähden myös, kun lisäksi otetaan huomioon alan ammattimiehen yleistiedot.
Viitejulkaisussa D2 ei ole esitetty antennielementtien tai niiden muodostamien osamuodostelmien kytkemistä päälle ja pois taajuuden muuttuessa, joten viitejulkaisujen D1 ja D2 opetukset yhdistämällä alan ammattimies ei päätyisi antennijärjestelyyn, jossa on patenttivaatimuksen 1 piirre P7. Kyseisten viitejulkaisujen opetukset yhdistämällä olisi ilmeistä päätyä järjestelyyn, jossa on patenttivaatimuksen 1 piirre P2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely on siten keksinnöllinen viitejulkaisujen D1 ja D2 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.
Alan ammattimies ei päätyisi lisäämään piirrettä P7 viitejulkaisusta D1 tunnettuun antennijärjestelyyn viitejulkaisun D5 perusteella, joten patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely on keksinnöllinen myös siinä tapauksessa, että keksinnöllisyyttä tarkastellaan piirteen P7 ratkaiseman objektiivisen teknisen osaongelman avulla.
Alan ammattimies voi simuloinnissa hyödyntää patenttihakemuksen tekemispäivänä tunnettuja simulaattoreita antennijärjestelyn osamuodostelmien valinnassa ja niiden painokertoimien selvittämisessä. Sopivat osamuodostelmat voidaan määrittää myös kokeellisesti. Radiokanavaparametrit eivät ole tarpeen patenttivaatimuksen 1 mukaisen antennijärjestelyn toteutuksessa vaan vasta tukiaseman testauksessa. Itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön selitys on siten niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä, kun lisäksi otetaan huomioon alan ammattimiehen yleistiedot.
Orbis Systems Oy:n vastaus
Vaatimukset
Orbis Systems Oy (jäljempänä myös ”valittajan vastapuoli”) on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.
Perusteet
Patenttivaatimuksen 1 piirre P5, jonka mukaan kunkin yksittäisen osamuodostelman antennielementit muodostavat symmetrisen muodostelman antennijärjestelyn keskipisteeseen nähden, käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta. Siinä on esitetty esimerkki, jossa jokainen antennijärjestelyn osamuodostelma on symmetrinen antennijärjestelyn keskipisteen suhteen. Patenttivaatimus 1 ei siten käsitä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä.
Viitejulkaisussa D1 ei ole esitetty antennijärjestelyä, jossa yksittäisen antennielementin korkeus on erikseen säädettävissä muihin antennielementteihin nähden. Patenttivaatimuksen 1 piirre P2 ei siten käy ilmi viitejulkaisusta D1.
Viitejulkaisun D1 kappaleessa 0029 on esitetty, että joitakin signaaleja tai niiden osia voidaan painottaa voimakkaammin kuin muita signaaleja tai niiden osia, jolloin viimeksi mainitut vaimenevat (suppress). Kyseisessä yhteydessä ilmaisu ”suppress” ei viittaa signaalin pois kytkemiseen käyttämällä painokerrointa nolla vaan signaalin vaimenemiseen suhteessa voimakkaammin painotettuun signaaliin. Myöskään patenttivaatimuksen 1 piirre P7 ei siten käy ilmi viitejulkaisusta D1, joten patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely on uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun järjestelyyn nähden.
Viitejulkaisusta D1 erottavien piirteiden perusteella muodostettava objektiivinen ongelma on, kuinka mahdollistaa usean eri taajuusalueen mittauksen toteuttava antennijärjestely siten, ettei antennielementtien fyysiseen siirtelyyn mittausten välillä ole tarvetta.
Viitejulkaisusta D5 ei käy yksiselitteisesti ilmi, että antennielementtien painokertoimet voivat saada arvon nolla. Kyseisessä viitejulkaisussa on esitetty vain, että painokertoimet voivat saada nollan ja yhden välillä olevia arvoja. Viitejulkaisu D5 liittyy lineaarisen antenniryhmän keilanmuodostukseen, kun taas patenttivaatimuksen 1 mukainen antennijärjestely ja viitejulkaisussa D1 esitetty antennijärjestely sisältävät rengasmaisia osamuodostelmia. Näin ollen alan ammattimies ei odottaisi löytävänsä objektiivisen teknisen ongelman ratkaisua viitejulkaisusta D5, ja vaikka alan ammattimies yhdistäisi kyseisen viitejulkaisun opetuksen viitejulkaisuun D1, lopputuloksena ei olisi patenttivaatimuksessa 1 esitetty järjestely vaan järjestely, jossa osamuodostelman vierekkäisten antennielementtien signaaleilla olisi eri amplitudit. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely ja patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä ovat siten keksinnöllisiä viitejulkaisujen D1 ja D5 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.
Myöskään viitejulkaisussa D2 antennielementtejä ei ole sijoitettu rengasmaisiin osamuodostelmiin. Kyseisessä viitejulkaisussa on esitetty järjestely, jossa yksittäiset antennielementit ovat siirrettävissä X- ja Y-suunnassa ja jossa osamuodostelmissa käytetään erityyppisiä antennielementtejä. Viitejulkaisujen D1 ja D2 yhdistelmä ei siten tuota patenttivaatimuksen 1 mukaista antennijärjestelyä, joten se on keksinnöllinen viitejulkaisujen D1 ja D2 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.
Patenttivaatimuksen 1 piirteen P2 tekninen vaikutus on syöttöverkon vaihetoleranssien ja elementin valmistustoleranssien kompensointi. Piirteen P7 tekninen vaikutus on taajuuden suhteen säädettävyyden paranemisen lisäksi laajakaistatestauksen toteutusmahdollisuus kiinteällä antennijärjestelyllä. Alan ammattimies ei viitejulkaisut D1 ja D2 yhdistämällä päädy antennijärjestelyyn, jossa on piirre P2, eikä viitejulkaisut D1 ja D5 yhdistämällä antennijärjestelyyn, jossa on piirre P7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely on siten keksinnöllinen viitejulkaisujen D1, D2 ja D5 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.
Patentin selitysosassa on yksityiskohtaisesti selostettu antennijärjestelyn osamuodostelmien valintaa simuloimalla, joten alan ammattimies voi keksinnön selityksen ja yleistietojensa avulla käyttää itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitettyä keksintöä. Keksinnön selitys on siten niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.
Valittajan lausuma 22.11.2024
Patenttivaatimuksen 1 piirre P2 ei ole rajattu yksittäisen antennielementin korkeussäätöön muihin antennielementteihin nähden, vaan piirteessä P2 on esitetty myös suoritusmuoto, jossa antennielementit ovat tasomaisessa muodostelmassa. Patentin selitysosassa on esitetty, että kun antennielementit ovat tasomaisessa muodostelmassa, ne voidaan kiinnittää ja integroida samalle tasomaiselle piirilevylle.
Viitejulkaisun D1 kappaleessa 0059 on esitetty, että antennielementit voidaan sijoittaa usealle yhdensuuntaiselle tasolle. Viitejulkaisusta D1 käy siten ilmi piirteeseen P2 sisältyvä suoritusmuoto, jossa antennielementit ovat tasomaisessa muodostelmassa. Koska viitejulkaisussa D1 esitetyn perusteella kukin antennielementti voidaan antennijärjestelyn kokoamisen yhteydessä sijoittaa eri tasoille, kyseisestä viitejulkaisusta käy ilmi myös piirteeseen P2 sisältyvä toinen suoritusmuoto, jossa yksittäisen antennielementin korkeus on säädettävissä muihin antennielementteihin nähden.
Britannica-sanakirjan mukaan ”to suppress” ja ”to stop” sekä ”to stop” ja ”to switch off” ovat synonyymejä. Näin ollen myös ensin ja viimeksi mainittu ovat synonyymejä. Patentin selitysosan perusteella piirteessä P7 esitetty päälle ja pois kytkeminen ei rajoitu kytkimillä toteutettavaan kytkemiseen vaan pois kytkeminen kattaa myös painokertoimien asettamisen nollaksi. Viitejulkaisussa D1 on esitetty kompleksisilla painokertoimilla toteutettava signaalien vaimentaminen, ja painottaminen kertoimella nolla vastaa antennijärjestelyn osamuodostelmien kytkemistä pois päältä. Piirre P7 käy siten ilmi viitejulkaisusta D1 tai on alan ammattimiehelle ilmeinen kyseisessä viitejulkaisussa esitetyn perusteella.
Viitejulkaisussa D2 on esitetty myös yksittäisten antennielementtien sijainnin muuttaminen korkeussuunnassa, joten yhdistämällä viitejulkaisujen D1 ja D2 opetukset alan ammattimies päätyy ilman keksinnöllistä panosta antennijärjestelyyn, jossa on patenttivaatimuksen 1 piirre P2.
Tarkasteltavana oleva keksintö liittyy 4.5G- ja 5G-teknologiaan, ja patenttivaatimuksen 1 piirre P7 rajaa kyseisen patenttivaatimuksen mukaisen antennijärjestelyn käytön 4.5G- tai 5G-tukiaseman laajakaistatestaukseen. Objektiiviseksi tekniseksi ongelmaksi on siten valittava antennijärjestelyn taajuussäädön optimointi 4.5G- tai 5G-tukiaseman laajakaistatestausta varten. Tätä ongelmaa ratkaiseva alan ammattimies perehtyisi viitejulkaisuun D5.
Viitejulkaisussa D5 on esitetty antennielementtien kytkeminen pois päältä käyttämällä painokertoimena amplitudia, jonka suuruus on nolla. Näin ollen yhdistämällä viitejulkaisujen D1 ja D5 opetuksen alan ammattimies päätyy testausjärjestelyyn, jossa on patenttivaatimuksen piirre P7.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
1 Kysymyksenasettelu
Asiassa on valittajan ja sen vastapuolen markkinaoikeudessa esittämän perusteella kysymys siitä, käsittääkö markkinaoikeudessa tarkasteltavana oleva patenttivaatimusasetelma sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta, onko mainitussa patenttivaatimusasetelmassa esitetyn keksinnön selitys niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä, ja onko keksintö uusi ja keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää.
2 Sovellettavat oikeusohjeet
Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.
Patenttilain 8 §:n 2 momentin mukaan hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata (patenttivaatimus). Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.
Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty.
Patenttiasetuksen 21 §:n 1 momentin mukaan suomalaisen patenttihakemuksen, patenttilain 38 §:n mukaan käsiteltäväksi otettavan patenttihakemuksen ja kansalliseksi hakemukseksi muunnetun eurooppapatenttia koskevan hakemuksen perusasiakirjana pidetään mainitussa asetuksessa suomen-, ruotsin- tai englanninkielistä selitystä piirustuksineen sekä patenttivaatimuksia, jotka sisältyvät hakemukseen, kun hakemus tehtiin tai on katsottava tehdyksi.
Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty, patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole esitetty niin selvästi, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä, tai patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä.
Patenttilain 27 a §:n 3 momentin mukaan haettaessa muutosta väitteen johdosta annettuun lopulliseen patenttiviranomaisen päätökseen patentinhaltijan tulee toimittaa markkinaoikeudelle selityksestä käännös suomeksi tai ruotsiksi, jos patenttia koskevia asiakirjoja ei ole kokonaisuudessaan saatavilla suomeksi tai ruotsiksi. Suomen tai ruotsin kielelle käännetyt asiakirjat ovat jatkokäsittelyn perustana.
Patenttilain muuttamista koskeneissa lainvalmistelutöissä on korostettu, että Euroopan patenttisopimuksen ja patenttilain tulkinnan tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisia oikeusvarmuuden turvaamiseksi (ks. esim. HE 92/2005 vp s. 28). Suomi on liittynyt Euroopan patenttisopimukseen vuonna 1996. Lainsäätäjän tarkoituksena voidaan siten katsoa olleen, että patenttilakia pyrittäisiin tulkitsemaan mahdollisimman samalla tavalla kuin Euroopan patenttisopimusta. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännölle on siten annettavissa merkitystä tulkittaessa patenttilain säännöksiä.
3 Tunnettu tekniikka
Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin viitejulkaisuihin:
D1: US 20180102859
D2: US 20180102591
D5: Rohde & Schwarz; Millimeter-Wave Beamforming: Antenna Array Design Choices & Characterization
D6: Jos; Dealing with power dissipation in 5G antenna design
D7: Lee et al.; Anthrolink: Phased Antenna Arrays and Applications in Wireless Connectivity
D8: Rowe; Beam steering: One of 5G’s components
D9: Naqvi et al.; Review of Recent Phased Arrays for Millimeter-Wave Wireless Communications
D10: Cho et al.; RF Lens-Embedded Antenna Array for Millimeter-Wave MIMO: Design and Performance.
4 Asian arviointi
4.1 Tarkasteltavana oleva patenttivaatimusasetelma
Markkinaoikeudessa tarkasteltavana on patenttivaatimusasetelma, jonka mukaisessa muodossa patentti numero FI 128609 on Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen mukaan pysytettävissä voimassa. Tarkasteltavana olevassa patenttivaatimusasetelmassa on 4.5G- tai 5G-tukiaseman testaamiseen tarkoitettuun järjestelyyn kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1, mainittuun järjestelyyn kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2–9 ja 4.5G- tai 5G-tukiaseman testaamiseen tarkoitettuun menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 10.
Itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti (piirrejako valituksessa esitetyn mukainen):
P1: Järjestely 4.5G- tai 5G-tukiaseman testaamiseksi, joka järjestely käsittää
P2: antennijärjestelyn (10, 32), joka sisältää ryhmän antennielementtejä (11–15, 20, 33) tasomaisena muodostelmana tai lähes tasomaisena muodostelmana, jossa yksittäisen antennielementin (11–15, 20, 33) korkeus voidaan säätää erikseen muihin antennielementteihin nähden, ja
P3: testijärjestelmäsuorittimen (30), joka ohjaa antennielementtien (11–15, 20, 33) ryhmän amplitudia ja vaihetta,
P4: antennielementtien (11–15, 20, 33) ryhmä on sijoitettu symmetrisesti antennijärjestelyn keskipisteeseen nähden,
tunnettu siitä, että
P5: testijärjestelmäsuoritin (30) on järjestetty jakamaan ryhmä antennielementtejä (11–15, 20, 33) osamuodostelmiksi, jotka osamuodostelmat sijaitsevat ympyränmuotoisissa vyöhykkeissä, jotka ympäröivät toisiaan ja joilla on oleellisesti yhteinen keskipiste, joka on samalla antennijärjestelyn keskipiste, jolloin kunkin yksittäisen osamuodostelman antennielementit (11–15, 20, 33) muodostavat symmetrisen muodostelman mainittuun keskipisteeseen nähden, jolloin
P6: testijärjestelmäsuoritin (30) on järjestetty ohjaamaan saman osamuodostelman kaikkia antennielementtejä (11–15, 20, 33) ennalta määrätyllä amplitudilla ja vaiheella, ja
P7: testijärjestelmäsuoritin (30) on järjestetty kytkemään päälle ja ohjaamaan määrättyjä osamuodostelmia koko antennijärjestelyn sisällä ja kytkemään muut osamuodostelmat pois päältä, sovellettuna ennalta määritetylle käyttötaajuudelle, jolloin osamuodostelmia voidaan kytkeä uudelleen päälle ja pois päältä tietyllä ajanhetkellä 4.5G- tai 5G-tukiaseman laajakaistatestauksen aikana.
Itsenäinen patenttivaatimus 10 kuuluu seuraavasti:
Menetelmä 4.5G- tai 5G-tukiaseman testaamiseksi, joka menetelmä käsittää vaiheet, joissa
– järjestetään tasomaisena tai lähes tasomaisena muodostelmana ryhmä antennielementtejä (11–15, 20, 33) antennijärjestelyksi (10, 32), jossa yksittäisen antennielementin (11–15, 20, 33) korkeutta voidaan säätää erikseen muihin antennielementteihin nähden, ja
– ohjataan antennielementtien (11–15, 20, 33) ryhmän amplitudia ja vaihetta testijärjestelmäsuorittimen (30) avulla,
– sijoitetaan antennielementtien (11–15, 20, 33) ryhmä symmetrisesti antennijärjestelyn keskipisteeseen nähden,
tunnettu siitä, että menetelmä käsittää lisäksi vaiheet, joissa
– jaetaan testijärjestelmäsuorittimen (30) avulla ryhmä antennielementtejä (11–15, 20, 33) osamuodostelmiksi, jotka osamuodostelmat sijaitsevat ympyränmuotoisissa vyöhykkeissä, jotka ympäröivät toisiaan ja joilla on oleellisesti yhteinen keskipiste, joka on samalla antennijärjestelyn keskipiste, jolloin kunkin yksittäisen osamuodostelman antennielementit (11–15, 20, 33) muodostavat symmetrisen muodostelman mainittuun keskipisteeseen nähden, jolloin
– ohjataan testijärjestelmäsuorittimen (30) avulla saman osamuodostelman kaikkia antennielementtejä (11–15, 20, 33) ennalta määrätyllä amplitudilla ja vaiheella, ja
– kytketään ja ohjataan testijärjestelmäsuorittimen (30) avulla määrättyjä osamuodostelmia koko antennijärjestelyn ryhmässä ja kytketään muut osamuodostelmat pois päältä, sovellettuna ennalta määritetylle käyttötaajuudelle, jolloin osamuodostelmia voidaan kytkeä uudelleen päälle ja pois päältä tietyllä ajanhetkellä 4.5G- tai 5G-tukiaseman laajakaistatestauksen aikana.
4.2 Lisätty materiaali
Valittaja on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 piirteen P5 ja patenttivaatimuksen 10 vastaavan piirteen muuttaminen alkuperäisiin patenttivaatimuksiin 1 ja 15 nähden siten, että muutettujen patenttivaatimusten mukaan kunkin yksittäisen osamuodostelman antennielementit muodostavat symmetrisen muodostelman antennijärjestelyn keskipisteeseen nähden, on johtanut siihen, että patentti käsittää sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä.
Patentti- ja rekisterihallitus sekä valittajan vastapuoli ovat esittäneet, että piirteen P5 muutos perustuu muun ohella perusasiakirjan kuvissa 1 ja 3 sekä niiden selityksessä esitettyyn, eikä patenttivaatimus 1 siten sisällä lisättyä materiaalia.
Markkinaoikeus toteaa, että tarkasteltavana olevan patentin myöntämiseen johtanut patenttihakemus numero FI 20185860 on tehty 12.10.2018, jolloin Patentti- ja rekisterihallitukselle on toimitettu englanninkielinen selitys, englanninkieliset patenttivaatimukset ja piirustus. Patenttihakemuksen perusasiakirjan muodostavat siten kyseinen englanninkielinen selitys piirustuksineen ja kyseiset englanninkieliset patenttivaatimukset.
Perusasiakirjan kuvassa 1 ja sen selityksessä on esitetty tarkasteltavana olevan keksinnön suoritusmuoto, jossa antennielementtien osamuodostelmat 12–15 sijaitsevat ympyränmuotoisissa vyöhykkeissä. Kunkin osamuodostelman antennielementit sijaitsevat symmetrisesti antennijärjestelyn keskipisteeseen nähden. Patenttivaatimuksen 1 piirre P5 ja patenttivaatimuksen 10 vastaava piirre siltä osin kuin siinä on esitetty, että kunkin yksittäisen osamuodostelman antennielementit muodostavat symmetrisen muodostelman osamuodostelmien yhteiseen keskipisteeseen nähden, käy siten selvästi ja yksiselitteisesti ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta.
Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, etteivät tarkasteltavana olevan patenttivaatimusasetelman patenttivaatimukset 1 ja 10 käsitä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta. Tarkasteltavana olevan patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei siten ole patenttilain 25 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua estettä.
4.3 Selityksen riittävyys
Valittaja on esittänyt, ettei tarkasteltavana olevan keksinnön selitys ole niin selvä, että alan ammattimies voisi sen perusteella käyttää keksintöä. Valittajan mukaan patentin selitysosassa on esitetty, että käyttötaajuudelle optimaaliset osamuodostelmat voitaisiin valita simuloimalla, mutta patentissa ei ole esitetty, millaisella simulaattorilla ja millä radiokanavaparametreillä simulaatio toteutetaan.
Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että keksinnön selitys on riittävä. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan alan ammattimies voi simuloinnissa hyödyntää patenttihakemuksen tekemispäivänä tunnettuja simulaattoreita antennijärjestelyn osamuodostelmien valinnassa ja niiden painokertoimien selvittämisessä ja sopivat osamuodostelmat voidaan määrittää myös kokeellisesti. Lisäksi Patentti- ja rekisterihallitukseen mukaan radiokanavaparametrit eivät ole tarpeen patenttivaatimuksen 1 mukaisen antennijärjestelyn toteutuksessa vaan vasta tukiaseman testauksessa.
Valittajan vastapuoli on esittänyt, että keksinnön selitys on niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Sen mukaan patentin selitysosassa on yksityiskohtaisesti selostettu antennijärjestelyn osamuodostelmien valintaa simuloimalla.
Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan keksinnön selitys voidaan katsoa riittämättömäksi, jos asiassa esitettyjen todennettavissa olevien seikkojen perusteella syntyy varteenotettava epäily selityksen riittävyydestä. Selityksen voidaan katsoa olevan riittävä, jos tarkasteltavana olevassa patentissa on selostettu ainakin yksi keksinnön toteutustapa.
Vaatimus selityksen riittävyydestä koskee patenttivaatimuksissa esitettyä keksintöä ja erityisesti sen rakenteellisten ja toiminnallisten piirteiden yhdistelmää. Se ei koske keksintöön mahdollisesti liittyviä teknisiä näkökohtia, esimerkiksi keksinnöllä saavutettavia tuloksia tai keksinnön teknisiä vaikutuksia, jotka on mainittu patenttihakemuksen tai patentin selitysosassa mutta joita ei ole esitetty patenttivaatimuksissa (ks. T 1900/17 perustelujen kohta 2.5).
Tarkasteltavana olevan patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksissa 1–9 on esitetty 4.5G- tai 5G-tukiaseman testausjärjestely, jossa testausjärjestelmäsuoritin on muun ohella järjestetty kytkemään antennijärjestelyn tietyt osamuodostelmat päälle ja ohjaamaan niitä sekä kytkemään muut osamuodostelmat pois päältä testattaessa antennijärjestelyä tietyllä käyttötaajuudella. Patenttivaatimuksessa 10 on esitetty vastaava menetelmä. Kyseiset patenttivaatimukset eivät edellytä käyttötaajuudelle optimaalisten osamuodostelmien valintaa, joten valittajan selityksen riittämättömyyden perusteeksi esittämän ei ole katsottava liittyvän patenttivaatimuksissa esitettyyn keksintöön vaan keksinnöllä saavutettavaan tulokseen, joka on esitetty pelkästään patentin selitysosassa. Asiassa ei siten jo yksin tästä syystä ole esitetty seikkoja, joiden perusteella syntyisi varteenotettava epäily keksinnön selityksen riittävyydestä.
Markkinaoikeus kuitenkin lisäksi toteaa, että patentin selitysosassa on tarkasteltu kymmenen osamuodostelmaa käsittävän antennijärjestelyn simulaatiota, jonka tuloksena on esitetty optimaalisten osamuodostelmien valinta kolmelle käyttötaajuudelle. Patentissa on siten selostettu ainakin yksi tapa valita käyttötaajuudelle optimaaliset osamuodostelmat.
Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että patenttivaatimuksissa 1–10 esitetyn keksinnön selitys on niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Tarkasteltavana olevan patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei näin ollen ole patenttilain 25 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua estettä.
4.4 Uutuus
Valittaja on esittänyt, ettei itsenäisissä patenttivaatimuksissa määritelty keksintö ole uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun nähden. Valittajan mukaan viitejulkaisusta D1 käyvät ilmi molemmat piirteeseen P2 sisältyvät suoritusmuodot, eli antennielementtien sijainti tasomaisessa muodostelmassa sekä yksittäisten antennielementtien korkeussäätö asennuksen aikana niin, että lopputuloksena on antennijärjestely, jossa antennielementit sijaitsevat lähes tasomaisessa muodostelmassa. Lisäksi valittajan mukaan viitejulkaisusta D1 tunnettu signaalin vaimentaminen (suppress) vastaa piirteessä P7 tarkoitettua kytkemistä pois päältä, joten myös piirre P7 käy ilmi viitejulkaisusta D1.
Patentti- ja rekisterihallitus sekä valittajan vastapuoli ovat esittäneet, että patenttivaatimuksen 1 piirteet P2 ja P7 eivät käy ilmi viitejulkaisusta D1, joten patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely on uusi kyseisestä viitejulkaisusta tunnettuun nähden. Vastaavalla perusteella myös patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä on uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun nähden.
Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa esitetyltä keksinnöltä puuttuu uutuus, jos mainittu keksintö selvästi ja yksiselitteisesti kuuluu tekniikan tasoon. Uutuuden puuttumiselle ei ole riittävää, että mainittu keksintö mahdollisesti tai todennäköisesti käy ilmi jostakin viitejulkaisusta (ks. esim. T 450/89).
Keksinnön patentoitavuuden (EPC:n artiklat 52–57, patenttilain 1, 1a, 1b ja 2 §) arviointi perustuu patenttivaatimuksiin. Patentoitavuuden arvioinnin yhteydessä tehtävässä patenttivaatimusten tulkinnassa on aina tarkasteltava, mitä keksinnöstä on esitetty patentin tai patenttihakemuksen selitysosassa ja kuvissa (ks. Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisun G 1/24 headnote).
Asiassa on vailla erimielisyyttä, että patenttivaatimuksen 1 piirteet P1 ja P3–P6 käyvät ilmi viitejulkaisusta D1, eikä markkinaoikeudella ole aihetta arvioida asiaa tältä osin toisin.
Patenttivaatimuksen 1 piirteen P2 mukaan patenttivaatimuksessa 1 määritelty järjestely käsittää antennielementtejä tasomaisena tai lähes tasomaisena muodostelmana sisältävän antennijärjestelyn, jossa yksittäisen antennielementin korkeus voidaan säätää erikseen muihin antennielementteihin nähden. Tarkasteltavana olevan patentin selitysosan sivulla 3 on esitetty tunnetun tekniikan ongelmaksi, että antennielementit eivät ole helposti toteutettavissa yhdellä piirilevyllä, koska antennielementtien on oltava liikuteltavia. Selitysosan sivulla 9 on esitetty tarkasteltavana olevan keksinnön pääperiaatteeksi, ettei antenniryhmän elementtejä tarvitse liikuttaa mekaanisesti. Viimeksi mainitulla sivulla on lisäksi esitetty, että antennielementtien korkeussäätö voidaan toteuttaa esimerkiksi manuaalisesti ruuvien avulla ja että antennijärjestelyn kaikkien antennielementtien korkeutta voidaan säätää.
Selitysosassa esitetyn perusteella patenttivaatimuksen 1 piirre P2 kattaa suoritusmuodon, jossa antennijärjestelyn jokaisen elementin korkeus on antenniryhmän asennuksen aikana asetettavissa siten, että 4.5G- tai 5G-tukiaseman testauksessa käytettävän antennijärjestelyn antennielementit sijaitsevat eri korkeuksilla eli eri tasoilla ja että antennielementtien keskinäistä korkeutta ei muuteta testauksen aikana. Antennielementtien muodostaman ryhmän on lisäksi kokonaisuudessaan oltava muodoltaan tasomainen tai lähes tasomainen.
Viitejulkaisun D1 kuvassa 1 ja sen selityksessä on esitetty patenttivaatimuksessa 1 tarkoitetun 4.5G- tai 5G-tukiaseman testausjärjestelyn suoritusmuoto, joka käsittää antennijärjestelyn 12. Kappaleessa 0059 esitetyn mukaan antennijärjestelyn kokoonpano on toteutettavissa siten, että yksittäiset antennielementit 16 sijoitetaan eri tasoille, jotka ovat yhdensuuntaisia. Kappaleesta 0059 ei kuitenkaan käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi, että yksittäisten antennielementtien korkeus on säädettävissä muihin antennielementteihin nähden tai että antennielementtien sijoittaminen eri tasoille tapahtuisi antennielementtien korkeutta säätämällä.
Piirteessä P2 tai patentissa muutoin ei ole esitetty, kuinka paljon antennielementtien korkeudet voivat poiketa toisistaan kyseisessä piirteessä tarkoitetussa lähes tasomaisessa muodostelmassa. Kuten edellä on todettu, viitejulkaisun D1 kappaleessa 0059 esitetyn mukaan kyseisen viitejulkaisun kuvan 1 suoritusmuodossa antennielementtien osamuodostelmat sijaitsevat eri tasoilla, eikä kuvasta 1 ole pääteltävissä muuta osamuodostelmien sijoittelua. Kun otetaan huomioon viitejulkaisussa D1 kokonaisuudessaan esitetty, kappaleessa 0059 esitetty ei ole tulkittavissa niin, että antennielementtien 16 ryhmä olisi kokonaisuudessaan muodoltaan tasomainen tai lähes tasomainen. Näin ollen patenttivaatimuksen piirre P2 ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi viitejulkaisusta D1.
Patenttivaatimuksen 1 piirteessä P7 on muun ohella esitetty, että testijärjestelmä on järjestetty kytkemään antennijärjestelyn osamuodostelmia pois päältä. Tarkasteltavana olevan patentin selitysosan sivulla 11 esitetyn perusteella osamuodostelman poiskytkeminen kattaa nollan suuruisen ohjaussignaalin antamisen osamuodostelmalle.
Viitejulkaisun D1 kuvan 1 antennijärjestelyn 12 osamuodostelmat 18 on yhdistetty painotusyksiköihin 24, joiden avulla eri osamuodostelmien lähettämiä tai vastaanottamia signaaleja voidaan painottaa eri tavoin. Kappaleessa 0048 esitetyn mukaan painottamisessa on kysymys erityisesti signaalin amplitudin sovittamisesta vaimentimilla (attenuator) ja vaiheen sovittamisesta vaiheensiirtimillä.
Viitejulkaisun D1 yleisen osan kappaleessa 0029 on esitetty, että joitakin signaaleja voidaan painottaa voimakkaammin kuin toisia signaaleja ja näin vaimentaa viimeksi mainittuja (”Certain portions of the signals received or certain signals are weighed stronger which might be of more interest. Thus, the other signal portions or signals may be suppressed”). Englanninkielisen ilmaisun ”to suppress” merkitykseen sinänsä sisältyy ainakin sähköisten häiriöiden yhteydessä niiden poistaminen kokonaisuudessaan (ks. esim. MOT Oxford Dictionary of English: partly or wholly eliminate (electrical interference)). Kyseisessä viitejulkaisun D1 kohdassa toisten signaalien vaimeneminen on kuitenkin esitetty haluttujen signaalinen voimakkaamman painottamisen seurauksena (”thus”). Kyseisestä kohdasta on siten katsottava käyvän ilmi vain signaalin vaimentuminen voimakkaasti painotettuun signaaliin nähden. Näin ollen kyseisestä kohdasta ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi signaalin kytkemistä pois päältä asettamalla sen painokertoimen arvoksi nolla. Näin ollen myöskään patenttivaatimuksen 1 piirre P7 ei käy selvästi ja yksiselitteisesti viitejulkaisusta D1.
Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että patenttivaatimuksessa 1 esitetty järjestely ja patenttivaatimuksessa 10 esitetty menetelmä ovat uusia viitejulkaisusta D1 tunnettuun nähden. Tarkasteltavana olevan patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei näin ollen ole uutuuden osalta patenttilain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua estettä.
4.5 Keksinnöllisyys
4.5.1 Lähin tekniikan taso
Valittaja on esittänyt, että itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1 ja 10 määritellyltä keksinnöltä puuttuu keksinnöllisyys viitejulkaisusta D1, viitejulkaisun D1 ja alan ammattimiehen yleistietojen yhdistelmästä taikka viitejulkaisujen D1 ja D2 tai D5 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden. Valittaja on siten esittänyt lähintä tekniikan tasoa edustavaksi viitejulkaisuksi vain viitejulkaisun D1.
Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että keksinnöllisyyden arvioinnissa käytettävää lähintä tekniikan tasoa edustaa tyypillisesti viitejulkaisu, josta käy ilmi tarkasteltavassa patenttivaatimuksessa esitettyyn keksintöön nähden samaan tarkoitukseen kehitetty taikka samaan tavoitteeseen pyrkivä ratkaisu, jossa on eniten samoja olennaisia teknisiä piirteitä kuin patenttivaatimuksessa esitetyssä keksinnössä.
Patenttivaatimuksessa 1 esitetyn järjestelyn ja patenttivaatimuksessa 10 esitetyn menetelmän käyttötarkoitus on 4.5G- tai 5G-tukiaseman testaaminen. Viitejulkaisussa D1 on esitetty järjestelmä, jolla voidaan testata muun ohella 4.5G- tai 5G-tukiasemia. Viitejulkaisussa D1 on siten esitetty patenttivaatimuksen 1 mukaiseen järjestelyyn ja patenttivaatimuksen 10 mukaiseen menetelmään nähden samaan tarkoitukseen kehitetty järjestely ja menetelmä, joten viitejulkaisu D1 on sopiva edustamaan tarkasteltavina olevissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön lähintä tekniikan tasoa.
4.5.2 Erottavat piirteet ja objektiivinen tekninen ongelma
Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan objektiivinen tekninen ongelma muodostetaan teknisestä vaikutuksesta, joka tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa esitetyn keksinnön lähimmästä tekniikan tasosta erottavilla piirteillä on kyseiseen lähimpään tekniikan tasoon nähden. Markkinaoikeus on edellä uutuuden arvioinnin yhteydessä katsonut, että patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely eroaa viitejulkaisusta D1 tunnetusta järjestelystä piirteiden P2 ja P7 osalta, joten asiassa on arvioitava, mikä tekninen vaikutus kyseisillä piirteillä on viimeksi mainittuun järjestelyyn nähden.
Valittaja on muun ohella esittänyt, että patentin selitysosassa esitetyn perusteella piirteen P2 tekninen vaikutus on vaihe- ja valmistustoleranssien kompensointi ja piirteen P7 tekninen vaikutus puolestaan antennijärjestelyn taajuussäädettävyyden parantaminen. Valittajan mukaan piirteillä P2 ja P7 ei ole synergististä teknistä vaikutusta, joten kyseisten piirteiden keksinnöllisyyttä voidaan tarkastella niiden ratkaisemien osaongelmien avulla. Valittajan mukaan piirteen P2 ratkaisema objektiivinen tekninen osaongelma on vaihe- ja valmistustoleranssien kompensointi ja piirteen P7 ratkaisema objektiivinen tekninen osaongelma antennijärjestelyn taajuussäädettävyyden parantaminen.
Valittajan vastapuoli on esittänyt, että piirteen P2 tekninen vaikutus on syöttöverkon vaihetoleranssien ja elementin valmistustoleranssien kompensointi ja piirteen P7 tekninen vaikutus taajuuden suhteen säädettävyyden paranemisen lisäksi laajakaistatestauksen toteutusmahdollisuus kiinteällä antennijärjestelyllä.
Markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimuksen 1 piirteen P2 mukaan antennielementit on sijoitettu tasomaiseksi tai lähes tasomaiseksi muodostelmaksi ja yksittäisen antennielementin korkeus voidaan säätää erikseen muihin antennielementteihin nähden. Patentin selitysosan sivulla 9 on esitetty, että tasomaisessa muodostelmassa sijaitsevat antennielementit voidaan kiinnittää ja integroida samalle tasomaiselle piirilevylle. Piirteen P2 mukaisesti tasomaiseen muodostelmaan sijoitettujen antennielementtien teknisen vaikutuksen viitejulkaisusta D1 tunnettuun järjestelyyn nähden voidaan siten katsoa olevan antennijärjestelyn yksinkertaisemman rakenteen aikaansaamisen.
Patentin selitysosan sivulla 9 on lisäksi esitetty, että antennielementtien korkeussäädöllä voidaan kompensoida syöttöverkon vaihetoleransseja ja antennielementtien valmistustoleransseja. Piirteen P2 mukaisen yksittäisten antennielementtien korkeussäädön tekninen vaikutus viitejulkaisusta D1 tunnettuun järjestelyyn nähden on siten kyseisten toleranssien kompensointi.
Antennielementtien sijoittamiselle lähes tasomaiseksi muodostelmaksi ei patentissa ole esitetty mitään erityistä teknistä vaikutusta. Selitysosan sivulla 5 esitetyn perusteella lähes tasomaista muodostelmaa on pidettävä yksittäisten antennielementtien korkeuden säätämisen seurauksena.
Patenttivaatimuksen 1 piirteen P7 mukaan antennijärjestelyn osamuodostelmia kytketään käyttötaajuuden mukaan päälle ja pois laajakaistatestauksen aikana. Patentin selitysosan sivulla 10 esitetyn perusteella piirteen P7 mukainen osamuodostelmien sähköinen ohjaus mahdollistaa antennielementtien ryhmän käytön usealla taajuusalueella. Sivulla 10 myös esitetyn perusteella tällainen käyttö kuitenkin edellyttää muun ohella tiettyä vierekkäisten antennien välistä etäisyyttä ja antennirenkaiden määrää. Sivulla 10 lisäksi esitetyn perusteella 4.5G- tai 5G-tukiaseman testaamiseen soveltuu esimerkiksi antennijärjestely, jossa on 10 antennirengasta ja jonka antennien välinen etäisyys on 2–10 cm.
Patenttivaatimus 1 ei sisällä piirrettä, joka määrittelisi antennielementtien välisen etäisyyden tai osamuodostelmien lukumäärän nimenomaisesti tai toiminnallisesti. Piirteessä P1 järjestelyn käyttötarkoitukseksi on määritelty 4.5G- tai 5G-tukiaseman testaaminen. Kun lisäksi otetaan huomioon piirre P7, piirteessä P1 määritellyn käyttötarkoituksen on katsottava olevan 4.5G- tai 5G-tukiaseman laajakaistatestaus. Kyseiseen käyttötarkoitukseen on puolestaan katsottava sisältyvän sellaiset patenttivaatimuksen 1 mukaisen järjestelyn piirteet, joita ei ole nimenomaisesti määritelty patenttivaatimuksessa 1 mutta joita ilman kyseinen käyttötarkoitus ei toteudu, antennielementtien välinen etäisyys ja osamuodostelmien lukumäärä mukaan luettuina (ks. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännöstä ratkaisun T 9/81 kohta 7). Piirteen P7 on siten katsottava mahdollistavan antennijärjestelyn taajuussäädön patenttivaatimuksen 1 koko laajuudessa. Asiassa on näin ollen arvioitava, parantaako piirre P7 antennijärjestelyn taajuussäädettävyyttä viitejulkaisusta D1 tunnettuun antennijärjestelyyn nähden, kuten valittaja ja sen vastapuoli ovat esittäneet.
Tarkasteltavana olevassa patentissa ei ole esitetty viitejulkaisusta D1 tunnettua järjestelyä vastaavaa vertailuesimerkkiä, joka osoittaisi, että patenttivaatimuksen 1 mukaisen järjestelyn taajuussäädettävyys olisi parempi kuin viitejulkaisusta D1 tunnetun järjestelyn. Viitejulkaisussa D1 on esitetty, että siitä tunnetun antennijärjestelyn osamuodostelmia voidaan painottaa eri tavoin taajuuden mukaan. Viitejulkaisusta D1 on siten katsottava käyvän ilmi antennijärjestelyn käyttö usealla 4.5G- ja 5G-taajuusalueen taajuudella antennijärjestelyn osamuodostelmia sähköisesti ohjaamalla, mikä myös mahdollistaa laajakaistatestauksen kiinteällä antennijärjestelyllä. Koska asiassa ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella patenttivaatimuksen 1 piirteen P7 mukainen ohjaus saisi aikaan viitejulkaisusta D1 tunnettua ohjausta paremman taajuussäädettävyyden, piirteen P7 teknisenä vaikutuksena on pidettävä viitejulkaisusta D1 tunnetulle vaihtoehtoisen taajuussäädön aikaansaamista.
Tarkasteltavana olevasta patentista ei käy ilmi eikä asiassa ole muutoinkaan esitetty sellaista, jonka perusteella antennijärjestelyn rakenteen yksinkertaistamisella, syöttöverkon vaihetoleranssien ja antennielementtien valmistustoleranssien kompensoinnilla sekä vaihtoehtoisen taajuussäädön aikaansaamisella olisi synergistisiä vaikutuksia. Piirteiden P2 ja P7 keksinnöllisyys voidaan siten arvioida osaongelmatarkastelun avulla. Piirteen P2 teknisten vaikutusten perusteella muodostettava ensimmäinen objektiivinen tekninen osaongelma on siten viitejulkaisusta D1 tunnetun antennijärjestelyn rakenteen yksinkertaistaminen ja toinen objektiivinen tekninen osaongelma kyseisen antennijärjestelyn syöttöverkon vaihetoleranssien ja antennielementtien valmistustoleranssien kompensointi. Piirteen P7 teknisen vaikutuksen perusteella muodostettava kolmas objektiivinen tekninen osaongelma on viitejulkaisusta D1 tunnetun antennijärjestelyn taajuussäädölle vaihtoehtoisen taajuussäädön aikaansaaminen.
4.5.3 Objektiivisten teknisten osaongelmien ratkaisujen ilmeisyys
Valittaja on esittänyt, että edellä todetun toisen objektiivisen teknisen osaongelman ratkaiseminen piirteen P2 mukaisella tavalla on alan ammattimiehelle ilmeistä viitejulkaisujen D1 ja D2 yhdistelmän perusteella ja kolmannen objektiivisen teknisen osaongelman ratkaiseminen piirteen P7 mukaisella tavalla on alan ammattimiehelle ilmeistä viitejulkaisujen D1 ja D5 yhdistelmän perusteella. Näin ollen patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely ei valittajan mukaan ole keksinnöllinen viitejulkaisujen D1 sekä D2 ja D5 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.
Valittajan vastapuoli on esittänyt, että alan ammattimies ei viitejulkaisut D1 ja D2 yhdistämällä päädy antennijärjestelyyn, jossa on piirre P2, eikä viitejulkaisut D1 ja D5 yhdistämällä antennijärjestelyyn, jossa on piirre P7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely on valittajan vastapuolen mukaan siten keksinnöllinen viitejulkaisujen D1 sekä D2 ja D5 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.
Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että alan ammattimies ei päätyisi lisäämään piirrettä P7 viitejulkaisusta D1 tunnettuun antennijärjestelyyn viitejulkaisun D5 perusteella, joten patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely on keksinnöllinen siinä tapauksessa, että keksinnöllisyyttä tarkastellaan piirteen P7 ratkaiseman kolmannen objektiivisen teknisen osaongelman avulla.
Markkinaoikeus arvioi ensin, onko edellä todetuista objektiivisista teknisistä osaongelmista kolmannen, eli viitejulkaisun D1 antennijärjestelyn taajuussäädölle vaihtoehtoisen taajuussäädön aikaansaamisen, ratkaiseminen patenttivaatimuksen 1 piirteen P7 mukaisesti alan ammattimiehelle ilmeistä asiassa esitetyn perusteella. Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan tunnetulle ratkaisulle vaihtoehtoa etsivä alan ammattimies ottaa huomioon kaikki sellaiset asianomaisella tekniikan alalla tunnetut vaihtoehdot, jotka eivät ole vastoin lähimmän tekniikan tason sisältämää opetusta (ks. esim. T 1179/16, perustelujen kohta 3.4.4).
Viitejulkaisu D5 liittyy 5G-antennijärjestelyihin, joten viitejulkaisusta D1 tunnetun, muun ohella 5G-tukiasematestaukseen käytettävän antennijärjestelyn taajuussäädölle vaihtoehtoa etsivä alan ammattimies tarkastelisi viitejulkaisua D5. Viitejulkaisussa D5 on kuitenkin keskitytty tarkastelemaan keilanmuodostusta lineaarisella antenniryhmällä, joten tarkastelunsa perusteella alan ammattimies ei odottaisi löytävänsä viitejulkaisusta D1 tunnetun, antennielementtien ympyränmuotoisia osamuodostelmia sisältävän antennijärjestelyn taajuussäädölle vaihtoehtoa viitejulkaisusta D5.
Viitejulkaisun D5 luvussa ”7 Appendix” on esitetty komentokielellä kirjoitettua ohjelmakoodia, jonka funktioilla voidaan tuottaa sen luvussa 4.3 esitettyjä säteilykuvioita. Kohdasta 7.1.1 käy sinänsä ilmi, että antennielementin amplitudin painokertoimet voivat saada arvojen 0 ja 1 välillä olevia arvoja, kyseiset arvot mukaan luettuina, mutta kyseisessä kohdassa esitetyssä ohjelmakoodissa kaikkien neljän antennielementin amplitudin painokerroin on asetettu arvoon 1. Viitejulkaisussa D5 ei siten ole esitetty esimerkkiä, jossa neljä antennielementtiä sisältävän lineaarisen antenniryhmän yksittäisen antennielementin amplitudia olisi painotettu eri tavalla kuin muiden antennielementtien amplitudia tai jossa yksittäinen antennielementti olisi kytketty pois päältä asettamalla sen amplitudin painokertoimeksi 0. Alan ammattimies ei siten ilman keksinnöllistä panosta tai jälkikäteispäättelyä muokkaisi viitejulkaisussa D5 esitetyn perusteella viitejulkaisusta D1 tunnettua antennijärjestelyä siten, että sen antennielementtejä tai niiden osamuodostelmia kytkettäisiin pois päältä asettamalla niiden painokertoimeksi 0.
Viitejulkaisuihin D1 ja D5 perustuvan osaongelmatarkastelun lisäksi valittaja on esittänyt, että piirre P7 on alan ammattimiehelle ilmeinen viitejulkaisun D1 kappaleessa 0029 esitetyn tai alan ammattimiehen yleistietojen perusteella.
Markkinaoikeus toteaa, että edellä uutuuden arvioinnin yhteydessä esitetyillä perusteilla viitejulkaisun D1 kappaleesta 0029 käy ilmi signaalin vaimentuminen voimakkaasti painotettuun signaaliin nähden. Kyseinen kappale ei siten sisällä ohjetta tai vihjettä, jonka perusteella alan ammattimiehen olisi ilmeistä kytkeä viitejulkaisusta D1 tunnetun antenniryhmän osamuodostelma kokonaan pois päältä painottamalla signaalia kertoimella nolla. Patenttivaatimuksen 1 piirre P7 ei siten ole alan ammattimiehelle ilmeinen viitejulkaisun D1 kappaleessa 0029 esitetyn perusteella.
Valittaja on esittänyt, että alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluvat radiotaajuuskytkimien käyttö antenniryhmässä ja muiden kuin testattavien antennielementtien fyysinen kytkeminen pois päältä. Koska patenttivaatimuksessa esitetyssä keksinnössä ei ole kysymys radiotaajuuskytkimien käytöstä antenniryhmässä eikä muiden kuin testattavien antennielementtien fyysisestä kytkemisestä pois päältä, valittajan alan ammattimiehen yleistiedosta esittämällä ei ole merkitystä keksinnöllisyyden arvioinnissa.
Valittaja ei ole esittänyt, että alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluisi esimerkiksi viitejulkaisusta D1 tunnetun antennijärjestelyn taajuussäätö kytkemällä sen osamuodostelmia päälle ja pois päältä. Myöskään alan ammattimiehen yleistietojen osoittamiseksi asiassa esitettyjen viitejulkaisujen D6–D10 perusteella ei ole tehtävissä johtopäätöstä, että mainittu taajuussäätö kuuluisi alan ammattimiehen yleistietoihin. Patenttivaatimuksen 1 piirre P7 ei siten ole alan ammattimiehelle ilmeinen myöskään tämän yleistietojen perusteella.
Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely eroaa piirteen P7 osalta olennaisesti sen keksinnöllisyyden esteeksi esitetystä tunnetusta tekniikasta. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä sisältää piirrettä P7 vastaavan piirteen, joten vastaavilla perusteilla myös se eroaa olennaisesti kyseisestä tunnetusta tekniikasta. Asiassa ei siten ole tarpeen arvioida, eroaako patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely piirteen P2 taikka patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä piirrettä P2 vastaavan piirteen osalta olennaisesti keksinnöllisyyden esteeksi esitetystä tunnetusta tekniikasta. Tarkasteltavana olevan patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei näin ollen ole myöskään keksinnöllisyyden osalta patenttilain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua estettä.
4.6 Johtopäätös
Valittaja ei ole markkinaoikeudessa esittänyt sellaista, jonka perusteella Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalainen päätös olisi kumottava. Valitus on siten hylättävä.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Muutoksenhaku
Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Reima Jussila sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.