Asian tausta

Picote Oy Ltd:lle, joka on 31.3.2017 osittaisjakautunut Picote Solutions Oy Ltd:ksi, on 30.9.2016 myönnetty patentti numero FI 126320 keksinnölle nimeltä ”Hiomaelin ja sen käyttö työstölaitteessa”. Patenttihakemus on tehty 2.12.2011.

Kaarinan TR-Työstö Oy on 22.6.2020 pannut markkinaoikeudessa vireille kanteen patentin numero FI 126320 julistamisesta mitättömäksi.

Patentin numero FI 126320 mitättömäksi julistamista koskevan kanteen käsittelyn yhteydessä Picote Solutions Oy Ltd on tehnyt kysymyksessä olevan patentin rajoittamista koskevan pyynnön.

Markkinaoikeus on 2.6.2021 antamallaan päätöksellä numero 160/21 hyväksynyt Picote Solutions Oy Ltd:n patentin rajoittamista koskevan pyynnön ja vahvistanut hyväksytyn patentin rajoittamisen jälkeen patentin numero FI 126320 patenttivaatimukset kuuluviksi tämän tuomion liitteistä 1 ja 2 ilmenevästi.

Patentin mitättömäksi julistamista koskevan kanteen kohteena on siten Picote Solutions Oy Ltd:n patentti numero FI 126320 edellä selostetulla tavalla rajoitetussa tuomion liitteiden 1 ja 2 mukaisessa muodossa (jäljempänä myös riitapatentti).

Riitapatentti koskee hiomaelintä ja sen käyttöä työstölaitteessa. Riitapatentin tarkoittama keksintö muodostuu patenttivaatimuksista 1–4.

Riitapatentin itsenäinen patenttivaatimus 1 voidaan esittää piirteisiin jaoteltuna seuraavasti:

Hiomaelin (100), joka käsittää:

P1 pitkänomaisen tukiprofiilin (110),

P1.1 jonka tukiprofiilin (110) poikkileikkaus käsittää korkeussuunnan (S1) ja leveyssuunnan (S2),
>P1.2 jolloin tukiprofiilin (110) poikkileikkauksessa on ainakin yksi osuus (112), jonka suurin ulottuvuus leveyssuunnassa (S2) on suurempi kuin sen yläpuolella korkeussuunnassa (S1) olevan osuuden (111) vastaava suurin ulottuvuus leveyssuunnassa (S2),
>P1.3 jolloin tukiprofiili (110) on lukittavissa vastaavan poikkileikkauksen omaavaan uraan (20), ja

P2 tukiprofiilin (110) poikkileikkauksen korkeussuunnassa (S1) ylimpänä olevaan osuuteen (111) kiinnitetyn, tukiprofiilin (110) yläpinnasta ulkonevan, elastisen hiomalevyn (120),

tunnettu siitä, että

P2.1 hiomalevy (120) käsittää hiomanauhaa, joka on vahvistettu hiomanauhan sileältä puolelta
P2.1.1 esimerkiksi kumilla tai kevlarilla, joka antaa hiomalevylle (120) elastista taipuisuutta ja parantaa hiomalevyn (120) lujuutta repeytymistä vastaan, ja
P2.2 hiomalevy (120) on kiinnitetty yhdestä reunastaan puristusliitoksella tukiprofiilin (110) poikkileikkauksen korkeussuunnassa (S1) ylimpänä olevaan osuuteen (111).

Kanne

Vaatimukset

Kaarinan TR-Työstö Oy on vaatinut, että markkinaoikeus julistaa patentin numero FI 126320 mitättömäksi.

Lisäksi Kaarinan TR-Työstö Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Picote Solutions Oy Ltd:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat asianosais- ja oikeudenkäyntikulut 60.444,34 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Riitapatentti on julistettava mitättömäksi, koska se tarkoittaa keksintöä, jota ei ole niin selvästi esitetty, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä, joka ei ole uusi eikä keksinnöllinen.

Alan ammattimiehenä on pidettävä sitä, joka on tietoinen olemassa olevasta tunnetusta tekniikasta hakemuksen tekemispäivän eli etuoikeuspäivän ajankohtana. Hänellä myös on saatavilla kaikki olemassa olevaan tekniikan tasoon liittyvä tietous, ja hänellä on käytettävissään tavanomaiset välineet ja kyvyt rutiininomaiseen työhön ja kokeiluun sekä kyky hyödyntää tunnettua tekniikkaa kyseiselle alalle tyypillisellä tavalla. Hänen on katsottava myös pystyvän yhdistämään viitejulkaisuista esille tulleen tiedon alansa yleistietoihin, esimerkiksi hyvin tunnettuun käsikirjasta tai vastaavasta kyseisen alan julkaisusta ilmenevään tekniseen opetukseen. Lisäksi hänen voidaan olettaa pystyvän päätymään uuteen ratkaisuun yhdistämällä tunnettua tietoa useasta eri lähteestä.

Asiassa merkityksellisiksi patenttijulkaisuiksi ovat muodostuneet:

1. Patenttijulkaisu numero US2009221212 A1 (jäljempänä myös estejulkaisu J1, Kaarinan TR-Työstö Oy:n asiakirjatodiste 1),
2. patenttijulkaisu numero WO2004103643 A1 (jäljempänä myös estejulkaisu J2, Kaarinan TR-Työstö Oy:n asiakirjatodiste 2) ja
3. patenttijulkaisut numerot WO2010125238 A1 ja FI 125880 (jäljempänä myös estejulkaisu J3, Kaarinan TR-Työstö Oy:n asiakirjatodiste 3).

Selityksen riittävyys

Riitapatentti on mitätön patenttilain 52 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella, koska se tarkoittaa keksintöä, jota ei ole niin selvästi esitetty, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Patenttiselityksestä tai kuvista ei ilmene, mitä tarkoitetaan sillä, että ”hiomalevy käsittää hiomanauhaa”. Riitapatentin patenttivaatimuksen 1 mukaan hiomalevy ja hiomanauha ovat ainakin osittain kaksi eri asiaa, joista hiomanauha on vahvistettu. Riitapatentin kuvien perusteella on pääteltävissä, että hiomalevy ja hiomanauha ovat sama asia. Mistään ei ilmene, onko vahvistus kiinteä vai erillinen osa hiomanauhaa tai hiomalevyä. Riitapatentista ei myöskään ilmene, mitä hiomanauhan sileän puolen vahvistaminen tarkoittaa.

Riitapatentissa ei ole opastusta hiomalevylle elastista taipuisuutta antavan, sileältä puolelta kumilla tai kevlarilla vahvistetun hiomanauhan valmistamiselle eikä käytölle. Riitapatentin selitys on puutteellinen, koska alan ammattimiehelle jää epäselväksi, miten hiomalevyn vahvike on toteutettu, eivätkä esimerkit vahvistukseen käytetyistä aineista vastaa tähän kysymykseen. Kumilla tai kevlarilla vahvistettua hiomanauhaa ei ole saatavilla markkinoilta. Alan ammattimies ei puutteellisuuksien vuoksi voi käyttää keksintöä.

Uutuus

Riitapatentin patenttivaatimukselta 1 puuttuu uutuus suhteessa estejulkaisuun J2. Estejulkaisusta J2 ilmenevät eksplisiittisesti ja suoraan riitapatentin piirteet P1–P2 sekä P2.2. Myös piirteet P2.1–P2.1.1 ilmenevät estejulkaisusta J2 joko suoraan tai ainakin implisiittisesti.

Estejulkaisussa J2 on todettu riitapatentin piirrettä P2.1 vastaavasti muun ohella, että hiova kangas voi olla mitä tahansa nykyistä tyyppiä. Sana ”nykyinen” viittaa estejulkaisun J2 etuoikeuspäivämäärään 22.5.2003, jolloin polyesterikangas on ollut hiomakankaiden yleinen pohjamateriaali.

Picote Solutions Oy Ltd:n muussa yhteydessä esittämän riitapatentin piirteitä P2.1 ja P2.1.1 koskevan tulkinnan mukaan Kaarinan TR-Työstö Oy käyttää valmistamissaan, Renssi Finland Oy:n markkinoimissa hiomalevyissä VSM Abrasives -nimisen yhtiön valmistamaa hiomanauhaa, jonka tuotekoodi on KK717. Picote Solutions Oy Ltd on esittänyt toisessa asiassa, että valmistajan sivulla tuotteen eduksi mainitaan tukeva, repeytymistä ja lävistystä vastaan suojattu kangaspohja. Pohjamateriaaliksi on ilmoitettu äärimmäisen kestävä polyesterikangas. Picote Solutions Oy Ltd:n mukaan edellä todetun perusteella Kaarinan TR-työstö Oy:n ja Renssi Finland Oy:n työstölaitteessa käytettävä hiomanauha on vahvistettu hiomanauhan sileältä puolelta materiaalilla, jonka tarkoitus on antaa hiomalevylle elastista taipuisuutta ja parantaa hiomalevyn lujuutta repeytymistä vastaan.

Picote Solutions Oy Ltd:n tulkinnan mukaan KK717-hiomanauha vastaa riitapatentin piirteitä P2.1 ja P2.1.1, koska pohjamateriaalina on polyesterikangas, joka antaa hiomanauhalle elastista taipuisuutta ja lujuutta repeytymistä vastaan.

Ottaen huomioon Picote Solutions Oy Ltd:n omakin tulkinta riitapatentin piirteistä estejulkaisu J2 on uutuudeneste riitapatentin patenttivaatimuksen 1 mukaiselle keksinnölle, koska riitapatentin piirteiden P2.1 ja P2.1.1 voidaan päätellä yksiselitteisesti ja varmasti sisältyvän estejulkaisuun J2. Käytännössä kaikki kaupalliset hiomakankaat ja -nauhat toteuttavat kysymyksessä olevat piirteet.

Riitapatentin piirteet P2.1 ja P2.1.1 toteutuvat implisiittisesti, kun sovelletaan edellä mainittua Picote Solutions Oy Ltd:n muussa yhteydessä esittämää tulkintaa.

Keksinnöllisyys

Riitapatentin patenttivaatimukselta 1 puuttuu keksinnöllisyys estejulkaisujen J1, J2 ja J3 perusteella.

Riitapatentin keksinnöllisyys estejulkaisun J2 perusteella ottaen huomioon estejulkaisun J3 opetukset

Riitapatentilta puuttuu keksinnöllisyys sen perusteella, mitä ilmenee estejulkaisusta J2, kun otetaan huomioon estejulkaisun J3 opetukset. Estejulkaisu J2 käsittää riitapatentin patenttivaatimuksen 1 kaikki piirteet, paitsi mahdollisesti ei piirteitä P2.1 ja 2.1.1. Joka tapauksessa riitapatentin piirteet P2.1 ja P2.1.1 ilmenevät sellaisenaan ja ovat tunnettuja estejulkaisusta J3. Riitapatentin patenttivaatimus 1 ei ole keksinnöllinen suhteessa estejulkaisujen J2 ja J3 yhdistelmään. Molemmat mainitut estejulkaisut esittävät hiomalaitteen. Alan ammattimiehelle on ilmeistä julkaisujen yhdistäminen pelkästään jo sen vuoksi, että ne molemmat koskevat hiomalaitteita. Kysymyksessä olevat estejulkaisut esittävät hiomalevyjen lisäksi harjasten käyttämisen, jolloin ne ovat myös tältä osin yhteneviä.

Riitapatentissa ei ole esitetty mitään määritelmää siitä, millaisesta elastisesta hiomalevystä on kyse tai millainen myötölujuus tai elastisuus hiomalevyllä on.

Riitapatentti ei sisällä mitään määritelmää elastisuudelle eikä elastisuuden raja-arvoa. Kaikki sellaiset hiomalevyt, joilla on elastisia ominaisuuksia, jotka voivat vaihdella jännitystilan, olosuhteiden tai ulkoisen voiman vuoksi, ovat riitapatentin piirteen P2 mukaisia. Myös estejulkaisun J2 hiomalevy on elastinen ja vastaa riitapatentin piirteen P2 elastista hiomalevyä.

Koska estejulkaisusta J2 ilmenee, että hiomalevy työntyy säteittäisesti, on sillä jokin jäykkyys, mikä tarkoittaa, että sillä on myös myötölujuus sekä elastiset omaisuudet. Vasta hiomalevyn myötölujuuden ylityttyä muodonmuutoksesta tulee plastinen, jolloin hiomalevy taittuu eikä palaudu, ja tällöin sen voidaan katsoa rikkoutuvan. Edellä todetun perusteella on pidettävä selvänä, että estejulkaisun J2 hiomalevy on elastinen vähintään sen myötöluujuuteen asti vastaavalla tavalla kuin riitapatentin hiomalevy.

Riitapatentin selitysosassa on mainittu ainoaksi vaihtoehdoksi elastisuuden aikaansaamiseksi hiomalevylle se, että hiomalevyn elastisuus on aikaansaatu patenttivaatimuksen piirteiden P2.1 ja P2.1.1 mukaisesti kumilla tai kevlarilla, joka on järjestetty hiomanauhan sileälle puolelle. Riitapatentissa ei esitetä, että hiomalevyllä olisi itsenäisesti elastisuutta ilman kumia tai kevlaria. Tälläkin perusteella estejulkaisun J2 hiomalevy vastaa riitapatentin piirteen P2 elastista hiomalevyä.

Lisäksi riitapatentin piirteiden P2.1 ja P2.1.1 mukaisesti hiomalevyn elastisuus on hyvin tunnettu seikka estejulkaisun J3 perusteella, joka nimenomaisesti esittää hiomalevyn elastisuuden aikaansaamisen hiomanauhaan kumin tai kevlarin avulla.

Vaikka estejulkaisussa J2 ei sananmukaisesti mainita, että hiomalevy käsittää hiomanauhaa, joka on vahvistettu hiomanauhan sileältä puolelta esimerkiksi kumilla tai kevlarilla, joka antaa hiomalevylle elastista taipuisuutta ja parantaa hiomalevyn lujuutta repeytymistä vastaan, on arvioinnissa otettava huomioon, mikä Picote Solutions Oy Ltd:n oma tulkinta asiasta on ollut ja mitä edellä uutuuden puuttumisen osalta on esitetty.

Keksinnöllisyyttä tarkastellessa voidaan soveltaa ongelma–ratkaisu‑periaatetta seuraavasti. Ensinnäkin riitapatentin patenttivaatimuksen 1 mahdollinen ero estejulkaisuun J2 ovat piirteet P2.1 ja P2.1.1, jotka määrittävät hiomalevyn käsittäen hiomanauhaa, joka on vahvistettu hiomanauhan sileältä puolelta esimerkiksi kumilla tai kevlarilla, joka antaa hiomalevylle elastista taipuisuutta ja parantaa hiomalevyn lujuutta repeytymistä vastaan. Toiseksi mainitun eron aikaansaama tekninen vaikutus on esitetty riitapatentissa siten, että kumilla tai kevlarilla vahvistetun hiomanauhan elastisuus mahdollistaa karan keskittämisen kulloinkin työstettävän putken keskelle. Kolmanneksi eron teknisen vaikutuksen perusteella muodostettu objektiivinen tekninen ongelma on, kuinka parantaa hiomalaitteen karan keskittämistä kulloinkin työstettävän putken keskelle. Neljänneksi ratkaistessaan ongelma–ratkaisu-periaatteen mukaisesti määritettyä objektiivista teknistä ongelmaa, alan ammattimies etsii ratkaisua hiomalaitetta käsittelevästä julkaisusta, joka on sekä riitapatentin että estejulkaisun J2 kanssa samalta tekniikan alalta. Tällöin alan ammattimies päätyy tarkastelemaan estejulkaisua J3, joka esittää riitapatentin kanssa samanlaisen hiomalaitteen, jossa ainoastaan hiomalevyjen kiinnitystapa on erilainen kuin riitapatentissa.

Erityistä huomiota on annettava sille, että estejulkaisu J3 on riitapatentin haltijan oma aikaisempi patenttijulkaisu. Estejulkaisussa J3 on esitetty sanatarkasti ratkaisu edellä ongelma–ratkaisu-periaatteen mukaisesti määritettyyn objektiiviseen tekniseen ongelmaan, kuinka parantaa hiomalaitteen karan keskittämistä kulloinkin työstettävän putken keskelle. Kyseinen ratkaisu vastaa sanatarkasti riitapatentin patenttivaatimuksen 1 piirteitä P2.1 ja P2.1.1, eikä riitapatentin patenttivaatimus 1 ole keksinnöllinen suhteessa estejulkaisujen J2 ja J3 yhdistelmään.

Ongelma–ratkaisu-periaatteen kolmannessa kohdassa voidaan objektiiviseksi tekniseksi ongelmaksi vaihtoehtoisesti valita myös, kuinka parantaa hiomalevyn lujuutta. Tämä tekninen vaikutus on esitetty riitapatentissa, kun siinä on mainittu, että kumi tai kevlar aikaansaa parantuneen lujuuden hiomalevylle esimerkiksi repeytymistä vastaan. Tämänkään perusteella riitapatentin patenttivaatimus 1 ei ole keksinnöllinen suhteessa estejulkaisujen J2 ja J3 yhdistelmään.

Riitapatentin keksinnöllisyys estejulkaisun J3 perusteella ottaen huomioon estejulkaisun J2 opetukset

Riitapatentilta puuttuu keksinnöllisyys estejulkaisun J3 perusteella, kun otetaan huomioon estejulkaisun J2 opetukset. Estejulkaisun J3 ja riitapatentin toisiaan vastaavat selityskohdat osoittavat, että molemmissa kuvataan piirteet P2.1 ja P2.1.1 toisiaan vastaavilla tavoilla.

Estejulkaisussa J3 ei ole riitapatentin mukaista tukiprofiilia (riitapatentin piirteet P1–P2), vaan hiomalevyt on kiinnitetty ruuveilla, minkä vuoksi estejulkaisun J3 ongelmaksi muodostuu kuluneiden hiomalevyjen vaihtamisen hitaus. Koska estejulkaisussa J2 on esitetty riitapatentin mukainen tukiprofiili, jolla kangas kiinnitetään reunastaan puristusliitoksella, on sen tarkoituksena nopeuttaa estejulkaisun J2 hiomakankaan vaihtoa.

Alan ammattimies tiedostaa ruuvikiinnityksen ongelmat ja näkee välittömästi, että estejulkaisusta J2 tunnettu tukiprofiili puristusliitoksineen ratkaisee nämä ongelmat. Alan ammattimiehelle on ilmeistä vaihtaa estejulkaisun J3 mukainen ruuvikiinnitteinen tukiprofiili estejulkaisusta J2 tunnettuun tukiprofiiliin. Tämän seurauksena syntyy ilman keksinnöllisyyttä riitapatentin patenttivaatimuksen 1 mukainen hiomaelin, joka ei eroa olennaisesti siitä tekniikan tasosta, joka on ennestään tunnettu.

Riitapatentin keksinnöllisyys estejulkaisun J1 perusteella

Estejulkaisu J1 käsittää hiomalaitteen, jossa on puristuskiinnityksellä liitetyt hiomaliuskat. Riitapatentin piirteet P1–P2 sekä piirre 2.2 käyvät ilmi estejulkaisusta J1 sellaisenaan. Ainoa ero estejulkaisun J1 osalta suhteessa riitapatenttiin nähden on, että estejulkaisu käsittää erikoisvalmisteisia hiomalevyjä, jotka eivät käsitä hiomanauhaa. Kyseinen ero on niin pieni, että se kuuluu alan ammattimiehen tavanomaisen taitamisen piiriin. Hiomalevyn laatuun liittyvä ero ei ole keksinnöllinen, vaan sopivan laadun valinta on normaalia ammattimiehen tietotaitoa.

Epäitsenäiset patenttivaatimukset

Koska riitapatentin epäitsenäiset patenttivaatimukset viittaavat itsenäiseen patenttivaatimukseen 1, eivät epäitsenäisetkään patenttivaatimukset ole keksinnöllisiä ilman patenttivaatimuksessa 1 esitettyä.

Vastaus

Vaatimukset

Picote Solutions Oy Ltd on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää kanteen.

Lisäksi Picote Solutions Oy Ltd on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Kaarinan TR-Työstö Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 83.613 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Riitapatentin patenttivaatimuksissa ja -selityksessä määritelty tekninen ratkaisu on ollut riittävä sekä sellaisenaan patenttihakemuksen tekohetkellä uusi verrattuna kanteen perusteeksi esitetyissä patenttijulkaisuissa ja muissa asiakirjoissa esiintyviin teknisiin ratkaisuihin, sekä eronnut kyseisistä ratkaisuista olennaisesti.

Riitapatentin patenttivaatimusta 1 ei ole sellaisenaan esitetty missään yksittäisessä julkaisussa, eikä sen määrittämä ratkaisu ole itsestään selvä alan ammattimiehelle. Se on siksi uusi ja keksinnöllinen.

Kanne on väitetyn uutuuden puutteen osalta perusteeton, koska Kaarinan TR-Työstö Oy ei ole edes väittänyt, että jokainen riitapatentin patenttivaatimuksen 1 tekninen piirre ilmenisi yhtenä kokonaisuutena jostakin julkaisusta.

Kanteessa esitettyjen estejulkaisujen yhdistämistä koskeva päättely on virheellinen, koska se perustuu yksittäisen piirteen löytämiseen ja eliminoimiseen. Mitään asiassa vedotuissa estejulkaisuissa esiintyviä teknisiä ratkaisuja yhdistelemällä ei tosiasiassa päädytä riitapatentin patenttivaatimuksen 1 mukaiseen ratkaisuun, jossa elastinen hiomalevy käsittäisi sileältä puolelta vahvistettua hiomanauhaa ja hiomalevy olisi kiinnitetty puristusliitoksella tukiprofiilin yläosaan, koska näitä piirteitä ei ole esitetty yhdessäkään estejulkaisussa. Tällöin niihin ei voida päätyä minkään yhdistelmän kautta.

Estejulkaisuissa ei ole esitetty riitapatentin tunnusmerkkiosan piirteitä. Niihin ei myöskään sisälly sellaisia kannanottoja, saati ohjeita, joiden perusteella yksittäistä estejulkaisua tarkastelevan henkilön olisi ollut luontevaa ryhtyä yhdistelemään sen sisältämää teknistä ratkaisua jonkin toisen asiassa vedotun julkaisun sisältämän ratkaisun kanssa päätyäkseen riitapatentin mukaiseen ratkaisuun.

Tässä asiassa estejulkaisujen yhdistämiseen tulee suhtautua varautuneesti, koska tarkasteltavana olevan alan ammattimiehen koulutus on matalampi. Sen vuoksi hänen kykynsä tulee olettaa esimerkiksi erilaisten julkaisujen yhdistämiseksi olevan niukemmalla puolella kuin korkean teknologian aloilla.

Alan ammattimies voidaan rinnastaa tavalliseen käytännön harjoittajaan, joka on tietoinen olemassa olevasta tunnetusta tekniikasta patenttihakemuksen etuoikeuspäivänä. Hänellä on käytettävissään tavanomaiset välineet ja kyvyt rutiininomaiseen työhön ja kokeiluun sekä kyky hyödyntää tunnettua tekniikkaa kyseiselle alalle tyypillisellä tavalla. Keskivertoammattimiehellä ei tarkoiteta alan huippuspesialistia. Nyt tarkasteltavana olevan tekniikan alan, eli LVI-asennusalan, ammattimiehen koulutus on matalampi, joten hänen kykynsä tulee olettaa olevan niukemmalla puolella kuin korkean teknologian aloilla. Alan ammattimiehenä on pidettävä LVI-alan ammattitutkinnon suorittanutta henkilöä.

Alan ammattimiehen osaamista ja tietämystä on pidettävä samanlaisena tarkasteltaessa sekä keksinnöllisyyttä että selityksen riittävyyttä. Ainoana erona tietämyksessä on se, että keksinnöllisyyttä tarkastellessa alan ammattimies on tietoinen tekniikan tasosta, mutta selityksen riittävyyttä tarkastellessa lisäksi tietoinen kohteena olevasta keksinnöstä.

Selityksen riittävyys

Riitapatentin selitys on riittävän selvä ja yksikäsitteinen, jotta alan ammattimies kykenee sen perusteella käyttämään keksintöä.

Riitapatentin ilmaus ”hiomalevy käsittää hiomanauhaa” on yksikäsitteinen ja selvä. Piirre ei rajaa sitä, käsittääkö hiomalevy asiayhteydestä riippuen osan hiomanauhasta, hiomanauhan vai jopa useita hiomanauhoja. Piirteen laajuus ei tee siitä epäselvää, vaan laajan. Piirteen laajuus ei ole mitätöintiperuste.

Alan ammattimies käsittää asiayhteydestä riippuen hiomanauhan tarkoittavan joko pitkää, usein rullalla myytävää hiomanauhaa tai sellaisesta tiettyyn laitteeseen valmistettua päätöntä silmukkanauhaa. Riitapatentista ilmenee myös, että hiomalevy käsittää vahvistettua hiomanauhaa, ja siinä on esitetty täsmällisesti myös se, millaisesta vahvistuksesta on kysymys. Elastisuus ja repeytymislujuus ovat objektiivisesti mitattavissa olevia suureita. Piirre rajaa suojapiirin ulkopuolelle sellaiset vahvikkeet, jotka eivät lisää elastisuutta ja repeytymislujuutta.

Vaikka riitapatentissa jätetään alan ammattimiehelle vapauksia toteuttaa vahvistettu hiomanauha tai hankkia tällä tavoin vahvistettua hiomanauhaa, tämä ei tarkoita sitä, etteikö alan ammattimies siihen pystyisi.

Selityksestä käy ilmi, että keksinnön mukaista hiomaelintä voidaan käyttää työstölaitteessa, jolla puhkaistaan putkiasetelman paksumpaan putkeen asennettu sukka ja hiotaan aukon reunat ohuemmasta putkesta käsin.

Selityksestä käy myös ilmi, että keksinnön mukaisia hiomaelimiä kiinnitetään työstölaitteen karan ulkokehälle säteen suuntaisesti ja symmetrisesti pyörimisakselin suhteen. Hiomaelinten tehtävinä voi olla asemoida kara putken sisällä ja pitää karan pituusakseli putken pituusakselin suuntaisena.

On riidatonta, että alan ammattimiehelle on käytettävissään tavanomaiset välineet ja kyvyt rutiininomaiseen työhön ja kokeiluun sekä kyky hyödyntää tunnettua tekniikkaa kyseiselle alalle tyypillisellä tavalla. Patentin selityksestä ilmenevien ohjeiden avulla alan ammattimies pystyy löytämään kohtuullisella ja rutiininomaisella kokeilulla sellaisen hiomanauhan, jota on vahvistettu riittävästi ollakseen tarpeeksi elastinen ja joka omaa riittävän repeytymislujuuden suoriutuakseen esitetystä käyttötarkoituksesta.

Uutuus

Mikään yksittäinen vedottu estejulkaisu ei aiheuta uutuudenestettä riitapatentille, joten riitapatentin mukainen keksintö on uusi. Kaarinan TR-Työstö Oy ei ole edes väittänyt, että jokainen itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirre ilmenisi yhtenä kokonaisuutena jostakin yksittäisestä julkaisusta.

Estejulkaisussa J1 ei ole esitetty riitapatentin patenttivaatimuksen 1 piirteitä P1, P2, P2.1, P2.1.1 ja P2.2, joten se ei muodosta riitapatentin tarkoittamalle ratkaisulle uutuudenestettä.

Estejulkaisussa J2 ei ole esitetty riitapatentin patenttivaatimuksen 1 piirteitä P1.2, P2, P2.1, P2.1.1 ja P2.2, joten se ei muodosta riitapatentin tarkoittamalle ratkaisulle uutuudenestettä. Estejulkaisun J2 yleinen maininta mistä tahansa hiomapaperista ei vie uutuutta riitapatentin yksilöllisesti määritellyltä ratkaisulta. Estejulkaisun J2 yhdistäminen Kaarinan TR-Työstö Oy:n asiakirjatodisteesta 7 esiintyvään tuotteeseen tarkoittaisi erillisten julkaisujen käsittelemistä yhdessä, mikä on vastoin uutuusarvioinnin perusperiaatetta.

Estejulkaisussa J3 ei ole esitetty riitapatentin patenttivaatimuksen 1 piirteitä P1, P1.1, P1.2, P1.3, P2 ja P2.2, joten se ei muodosta riitapatentin tarkoittamalle ratkaisulle uutuudenestettä.

Kummankin asianosaisen asiakirjatodisteena 4 esitetty patenttijulkaisu numero GB473619A esittää vain menetelmän hiovien kappaleiden valmistamiseksi. Piirrettä, jonka mukaan kangas antaa hiomalevylle elastista taipuisuutta ja parantaa hiomalevyn lujuutta repeytymistä vastaan ei ole esitetty eksplisiittisesti tai implisiittisesti.

Keksinnöllisyys

Estejulkaisujen yhdistämisen todennäköisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon se, millaisia opetuksia julkaisuun, josta yhdistäminen aloitetaan, sisältyy. Objektiivinen tekninen ongelma ei saa sisältää viittauksia patenttivaatimuksessa esitettyyn ratkaisuun.

Riitapatentin keksinnöllisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon myös se, että alan ammattimies on vapaa valitsemaan minkä tahansa tekniikan tason julkaisun lähtökohdakseen, mutta kyseinen valinta sitoo häntä jatkossa.

Jälkikäteispäättely ja erityisesti sellainen johtopäätös, joka ylittää sen, mitä alan ammattimies voisi objektiivisesti tarkastellen päätellä tekniikan tason julkaisun perusteella, on vastoin ongelma–ratkaisu-periaatetta eikä sillä tavoin voida osoittaa puuttuvaa keksinnöllisyyttä.

Riitapatentin keksinnöllisyys estejulkaisun J2 perusteella ottaen huomioon estejulkaisun J3 opetukset

Riitapatentilta ei puutu keksinnöllisyys sen perusteella, mitä ilmenee estejulkaisusta J2, kun otetaan huomioon estejulkaisun J3 opetukset. Estejulkaisun J2 tekninen opetus ei sisällä mitään sellaista, mikä ohjaisi alan ammattimiehen yhdistämään kyseisessä estejulkaisussa esitetyn teknisen ratkaisun minkään estejulkaisuun J3 sisältyvän teknisen ratkaisun kanssa.

Estejulkaisusta J2 ei ilmene riitapatentin piirrettä P2 kokonaisuudessaan, koska estejulkaisussa esitetty hiova kangas ei ole elastinen, vaikka se onkin taipuisa. Kankaat eivät pääsääntöisesti ole elastisesti taipuisia, vaan ne ovat plastisesti taipuisia. Estejulkaisusta J2 ei voida yksiselitteisesti ja varmasti päätellä, että hiova kangas olisi elastinen hiomalevy. Estejulkaisu J2 ei esitä, että hiomanauhaa olisi vahvistettu sileältä puolelta siten, että tuo vahvistus lisäisi repeytymislujuutta ja elastisuutta.

Estejulkaisussa J2 on esitetty pyörivä runko, johon on liitetty vuorotellen harjaksia ja suikaleita hiovaa kangasta. Estejulkaisu ei esitä tukiprofiilia eli sellaista, jossa tukiprofiilin poikkileikkauksessa olisi ainakin yksi osuus, jonka suurin ulottuvuus leveyssuunnassa olisi suurempi kuin sen yläpuolella korkeussuunnassa olevan osuuden vastaava suurin ulottuvuus leveyssunnassa. Estejulkaisu ei esitä myöskään hiomalevyä, joka käsittäisi sileältä puolelta vahvistetun hiomanauhan. Estejulkaisu ei esitä elastista hiomalevyä, eikä siinä ole esitetty puristusliitosta hiomalevyn ja tukiprofiilin välillä.

Kaarinan TR-Työstö Oy:n tulkinta siitä, että hiomanauha tarkoittaisi päätöntä silmukkanauhaa ei ilmene patenttivaatimuksesta 1. Patenttivaatimuksen piirteet P2.1 ja P2.1.1 ovat yksikäsitteisiä siinä, että hiomalevy sisältää hiomanauhaa. Piirteessä on käytetty sanan ”hiomanauha” muotoa, joka ilmaisee määrällistä rajaamattomuutta. Piirre ei rajaa sitä, käsittääkö hiomalevy osan hiomanauhasta, hiomanauhan vai useita hiomanauhoja.

Alan ammattimies käsittää hiomanauhan tarkoittavan joko pitkää, usein rullalla myytävää hiomanauhaa tai sellaisesta tiettyyn laitteeseen valmistettua päätöntä silmukkanauhaa. Esillä olevan keksinnön kannalta ei kuitenkaan ole mielekästä valmistaa ensin hiomanauhasta päätöntä silmukkanauhaa ja vasta sitten leikata siitä hiomalevy. Riitapatentin patenttivaatimuksen piirteessä P2.1 ilmenee, että hiomalevy käsittää vahvistettua hiomanauhaa. Vaatimuksen piirre on täysin yksiselitteinen sen suhteen, että hiomanauhaa itsessään on vahvistettu, eikä piirrettä voida tulkita niin, että se kattaisi vahvistamattoman hiomanauhan, jota tuetaan ulkopuolelta.

Lisäksi piirre P2.1.1 määrittelee täsmällisesti myös sen, millaisesta vahvistuksesta on kyse. Elastisuus ja repeytymislujuus ovat objektiivisesti mitattavissa olevia suureita, eivät toivomuksia. Piirre rajaa suojapiirin ulkopuolelle sellaiset vahvikkeet, jotka eivät lisää elastisuutta ja repeytymislujuutta.

Estejulkaisun J2 opetuksesta käy ilmi, että siinä esitetyssä keksinnössä on kysymys hiovasta kankaasta, jota on tuettu ulkopuolelta harjaksilla. Riitapatentin mukainen vahvistettu hiomalevy tai hiomanauha on huomattavan kallista ja monimutkaisempaa valmistaa kuin perinteinen hiomapaperi tai kangastaustainen vastaava. Mikäli alan ammattimies aloittaa estejulkaisusta J2 tunnetun laitteen kehittämisen, hän ei voi päätyä riitapatentin patenttivaatimuksen 1 mukaiseen laitteeseen ilman keksinnöllistä toimintaa, koska estejulkaisu J2 opettaa käyttämään mahdollisimman edullisia hiomakankaita.

Kuten estejulkaisusta J3 käy ilmi, kyseisessä patentissa on esitetty lukuisia vaihtoehtoisia suoritusmuotoja ja opetuksia. Riitapatentin tapauksessa on puolestaan tehty yksikäsitteinen valinta patenttivaatimuksessa 1, jonka suojapiiri on tarkasti rajattu siihen, että hiomalevy käsittää sellaista sileältä puolelta vahvistettua hiomanauhaa, jonka vahvistus lisää elastista taipuisuutta ja repeytymislujuutta. Muita tulkintoja piirteen sanamuodoista ei voida tehdä.

Kaarinan TR-Työstö Oy ei ole esittänyt perusteluja sille, miksi alan ammattimies valitsisi estejulkaisun J3 suoritusmuodoista estejulkaisun J2 laitteessa käytettäväksi sellaisen suoritusmuodon, joka vastaa parhaiten riitapatentin patenttivaatimusta. Hiomalevyn käyttäminen korvaamaan estejulkaisun J2 hiova kangas ja tukiharja on keksinnöllistä, eikä ilmeistä alan ammattimiehelle. Hiovan kankaan ja harjasten kulumisnopeuden eron aiheuttamaa ongelmaa ei ole ilmeistä korjata sillä, että koko moduuli kuluisi yhtä nopeasti käyttökelvottomaksi kuin aiemmin vain yksi osa siitä. Ei ole uskottavaa, että erityisen nopeasti kuluvien osien käyttäminen ratkaisisi kulumisnopeuteen liittyvän ongelman. Joka tapauksessa Kaarinan TR-Työstö Oy:n esitys osoittaa vain sen, että alan ammattimies olisi teoriassa voinut päätyä riitapatentin ratkaisuun, mikäli estejulkaisujen opetukset olisi sivuutettu.

Ratkaistessaan Kaarinan TR-Työstö Oy:n esittämää teknistä ongelmaa, kuinka parantaa hiomalaitteen karan keskittämistä kulloinkin työstettävän putken keskelle, alan ammattimies päätyisi estejulkaisun J2 perusteella tarvittaessa vahvistamaan ja/tai pidentämään harjojen harjaksia. Jo nykyisellään laitteen kehällä on 44 harjaa, joten karan keskittyminen putken keskelle on suoraviivaista toteuttaa harjojen avulla eikä se ole lainkaan ristiriidassa estejulkaisun J2 opetusten kanssa, toisin kuin elastisiksi vahvistettujen hiomalevyjen käyttö hiovan kankaan tilalla. Harjoihin perustuvaan ratkaisuun päätyminen on selvää, kun otetaan huomioon, että alan ammattimies on kehittämässä harjamoduulia hiomaharjalle.

Estejulkaisun J2 osalta on otettava huomioon, että kyseisen patentin selkeiden opetusten vastaista olisi käyttää huomattavasti kalliimpia ja valmistusteknisesti haastavampia hiomalevyjä hiovan kankaan ja harjan tilalla, kun koko kyseinen keksintö perustuu helposti vaihdettavalla, edullisella ja yksinkertaisella hiovalla kankaalla saavutettaviin säästöihin. Tämänkään vuoksi tällainen yhdistelmä ei ole ilmeinen alan ammattimiehelle. Lisäksi estejulkaisun J2 harjasten ja hiovan kankaan korvaaminen estejulkaisun J3 ulokkeella johtaisi siihen, että tällöin menetettäisiin tavoiteltava etu mahdollisimman hyvin mukautuvasta hionnasta.

Estejulkaisun J2 laitteen hiova kangas ja estejulkaisun J3 työstölaite toimivat eri ympäristöissä, eri käyttötarkoituksissa ja niihin kohdistuu erilaiset rasitukset. Alan ammattimiehelle ei ole ilmeistä käyttää estejulkaisussa J2 lyhytikäiseksi mainittua puristusliitosta estejulkaisun J3 mukaisissa ulokkeissa. Asiaa arvioitaessa on otettava huomioon, että estejulkaisussa J2 on mainittu ainoastaan yhtenä vaihtoehtona puristusliitoksen käyttäminen.

Estejulkaisu J2 ei esitä hiomalevyä, joka käsittäisi sileältä puolelta vahvistetun hiomanauhan. Julkaisussa on todettu hiovan kankaan nopea kuluminen, mutta ei ole esitetty ajatusta sen vahvistamisesta. Sen sijaan estejulkaisussa on keskitytty vaihtoehtoiseen ratkaisuun, jossa käytetään nopeasti kuluvaa, mutta helposti vaihdettavaa hiovaa kangasta, ja sitä tukevia harjaksia, joilla on pidempi käyttöikä. Riitapatentin ratkaisu ratkaisee estejulkaisussa J2 esitetyt ongelmat yksinkertaisemmin ja tehokkaammin kuin mitä kyseisessä estejulkaisussa esitetty ratkaisu. Estejulkaisussa ei myöskään esitetä elastista hiomalevyä vaan hiova kangas, joka on leikattu suikaleiksi. Estejulkaisu ei esitä vain puristusliitosta tukiprofiilin ja hiovan kankaan välillä, mutta koska liimaamalla tehty liitos on esitetty, se kertoo siitä, ettei puristusliitoksen hyötyjä ja/tai liimaamisen ongelmia ole tunnistettu. Puristusliitos on esitetty lyhytikäisenä toisin kuin liimattu liitos. Estejulkaisun J2 mukainen ratkaisu ei toimi ainoastaan yhden muutoksen tekemisen jälkeen, kuten riitapatentin vaatimusten mukainen tekninen ratkaisu. Alan ammattimiehelle ratkaisu ei ole ilmeinen, koska estejulkaisu J2 vaatisi useita samanaikaisia muutoksia.

Riitapatentin keksinnöllisyys estejulkaisun J3 perusteella ottaen huomioon estejulkaisun J2 opetukset

Edellä esitetyin perustein riitapatentilta ei puutu keksinnöllisyys estejulkaisun J3 perusteella, kun otetaan huomioon estejulkaisun J2 opetukset. Ensinnäkään alan ammattimiehelle ei ole ilmeistä käyttää estejulkaisussa J2 lyhytikäiseksi esitettyä puristusliitosta riitapatentin mukaisen hiomalevyn yhteydessä. Toiseksi estejulkaisussa J3 ei ole viitteitä hiomalevyjen vaihtamisen hitaudesta eikä opetusta tukiprofiilin käytön suuntaan. Vastaavasti estejulkaisussa J2 ei esitetä puristusliitoksen eduksi vaihdettavuuden nopeutta, vaan harjaosan uudelleen käyttämisen helpottuminen.

Alan ammattimiehelle luontainen ratkaisu on edelleen käyttää harjoja ja hiovaa kangasta estejulkaisun J2 mukaisessa laitteessa, koska sille on esitetty selkeitä etuja ja tähän ratkaisuun tarvitaan vähiten teknisiä muutoksia. Harjasten määrää tai jäykkyyttä muuttamalla voidaan toteuttaa laitteen keskittäminen putkessa, mikä on myös estejulkaisun J3 oppien mukaista.

Alan ammattimies ei päädy riitapatentin patenttivaatimuksen 1 mukaiseen ratkaisuun ratkaistessaan kanteessa esitettyä teknistä ongelmaa ja aloittaessaan estejulkaisusta J2. Alan ammattimies ei myöskään päätyisi puristusliitoksen käyttöön, jos oletettaisiin, että alan ammattimies käyttäisi estejulkaisussa J3 yhtenä suoritusmuodoista mainittua vahvistettua hiomanauhaa hiomalevynä estejulkaisun J2 mukaisessa hiomatarvikkeessa. Alan ammattimies ei valitse estejulkaisun J2 perusteella sitä ainoaa ratkaisua, joka on kyseisessä julkaisussa esitetty kaikissa olosuhteissa lyhytikäiseksi.

Riitapatentin keksinnöllisyys estejulkaisun J1 perusteella

Estejulkaisun J1 tapauksessa pätee myös, että alan ammattimies saa vapaasti valita haluamansa tekniikan tason julkaisun lähtökohdaksi, mutta mikäli hän päättää aloittaa kehitystyön estejulkaisun J1 mukaisesta betonilattian kiillotuslaitteesta, on lopputuloksena betonilattian kiillotuslaite.

Estejulkaisussa J1 ei esitetä puristusliitosta, hiomanauhaa eikä sen vahvistusta. Alan ammattimies ei vaihtaisi estejulkaisun J1 käyttötarkoituksessa hiovia kappaleita hiomanauhaksi. Alan ammattimies ei myöskään muuttaisi laitetta sitä kehittäessään eri laitteeksi, joten hän ei voisi päätyä käyttämään riitapatentin patenttivaatimuksen mukaista hiomanauhaa.

Todistelu

Asiakirjatodistelu

Kaarinan TR-Työstö Oy

1. Patenttijulkaisu numero US2009221212 A1
2. Patenttijulkaisu numero WO2004103643 A1
3. Patenttijulkaisut numerot WO2010125238 A1 ja FI 125880
4. Patenttijulkaisu numero numero GB473619A ja sen käännös
5. Suhner: ”Maschinen und Werkzeuge für die Oberflöchenbearbeitung” 01/2005 ja sitä koskeva notaarin todistus
6. Patentti- ja rekisterihallituksen välipäätös 20.2.2015 koskien patenttia numero FI 126320
7. Picote Solutions Oy Ltd:n loppulausunto esitutkintaan asiassa diaarinumero 5650/R/24830/18 ja sen liite 1

Picote Solutions Oy Ltd

1. Patenttijulkaisu numero US2009221212 A1 (sama kuin kantajan asiakirjatodiste 1)
2. Patenttijulkaisu numero WO2004103643 A1 (sama kuin kantajan asiakirjatodiste 2)
3. Patenttijulkaisut numerot WO2010125238 A1 ja FI 125880 (sama kuin kantajan asiakirjatodiste 3)
4. Patenttijulkaisu numero GB473619A
5. Patenttijulkaisu numero FI 126320
6. Patentti- ja rekisterihallituksen välipäätös 20.2.2015 patenttihakemukseen numero 20116225 (sama kuin kantajan asiakirjatodiste 6)
7. Patenttihakemuksen numero 20116225 helmikuussa 2015 voimassa olleet vaatimukset
8. Maanterä Oy:n laskuja Kaarinan TR-Työstö Oy:lle
9. Picote Solutions Oy Ltd:n loppulausunto esitutkintaan asiassa diaarinumero 5650/R/24830/18 ja sen liite 1 (sama kuin kantajan asiakirjatodiste 7)

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1. Kysymyksenasettelu

1. Asiassa on kysymys siitä, tuleeko riitapatentti julistaa mitättömäksi Kaarinan TR-Työstö Oy:n esittämillä perusteilla ensinnäkin sen vuoksi, että riitapatentin tarkoittaman keksinnön selitys ei ole niin selvä, että alan ammattimies voisi sen perusteella käyttää keksintöä (kysymys niin sanotusta selityksen riittävyydestä), toiseksi sen vuoksi, että riitapatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä ei ole pidettävä uutena, ja kolmanneksi sen vuoksi, että riitapatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä ei ole pidettävä keksinnöllisenä.

2. Riitapatentti

2. Picote Oy Ltd:lle (sittemmin Picote Solutions Oy Ltd) on 30.9.2016 myönnetty patentti numero FI 126320. Riitapatenttia koskeva hakemus on tehty 2.12.2011.

3. Picote Solutions Oy Ltd on riitapatentin mitättömäksi julistamista koskevan kanteen käsittelyn yhteydessä tehnyt riitapatentin rajoittamista koskevan pyynnön. Markkinaoikeus on 2.6.2021 antamallaan päätöksellä numero 160/21 hyväksynyt pyynnön ja vahvistanut, että hyväksytyn rajoittamisen jälkeen riitapatentin patenttivaatimukset kuuluvat tämän tuomion liitteistä 1 ja 2 ilmenevästi.

4. Patentin mitättömäksi julistamista koskevan kanteen kohteena on siten Picote Solutions Oy Ltd:n patentti numero FI 126320 rajoitetussa, tämän tuomion liitteiden 1 ja 2 mukaisessa muodossa.

5. Riitapatentti on myönnetty keksinnölle nimeltä ”Hiomaelin ja sen käyttö työstölaitteessa”. Riitapatentin keksintö muodostuu patenttivaatimuksista 1–4.

6. Riitapatentin itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

1. Hiomaelin (100), joka käsittää:

- pitkänomaisen tukiprofiilin (110), jonka tukiprofiilin (110) poikkileikkaus käsittää korkeussuunnan (S1) ja leveyssuunnan (S2), jolloin tukiprofiilin (110) poikkileikkauksessa on ainakin yksi osuus (112), jonka suurin ulottuvuus leveyssuunnassa (S2) on suurempi kuin sen yläpuolella korkeussuunnassa (S1) olevan osuuden (111) vastaava suurin ulottuvuus leveyssuunnassa (S2), jolloin tukiprofiili (110) on lukittavissa vastaavan poikkileikkauksen omaavaan uraan (20), ja

- tukiprofiilin (110) poikkileikkauksen korkeussuunnassa (S1) ylimpänä olevaan osuuteen (111) kiinnitetyn, tukiprofiilin (110) yläpinnasta ulkonevan, elastisen hiomalevyn (120), tunnettu siitä, että hiomalevy (120) käsittää hiomanauhaa, joka on vahvistettu hiomanauhan sileältä puolelta esimerkiksi kumilla tai kevlarilla, joka antaa hiomalevylle (120) elastista taipuisuutta ja parantaa hiomalevyn (120) lujuutta repeytymistä vastaan, ja hiomalevy (120) on kiinnitetty yhdestä reunastaan puristusliitoksella tukiprofiilin (110) poikkileikkauksen korkeussuunnassa (S1) ylimpänä olevaan osuuteen (111).

7. Riitapatentin selityksen mukaan keksinnön kohteena on hiomaelin ja sen käyttö työstölaitteessa. Riitapatentin selityksessä on todettu, että hakemuksessa esitetyllä työkalulla ja menetelmällä voidaan tehostaa pinnoitustekniikalla tehtävää putkistojen saneerausta. Työstölaitetta voidaan käyttää putkiasetelman paksumpaan putkeen asennetun sukan puhkaisemiseen ja aukon reunojen hiomiseen putkiasetelman ohuemmasta putkesta käsin. Riitapatentin keksinnön mukaisella ratkaisulla voidaan työstölaitteen hiomaelinten vaihtamiseen kuluvaa työaikaa lyhentää huomattavasti, jolloin työskentely tehostuu.

3. Alan ammattimies

8. Asiassa arvioitavina olevia kysymyksiä selityksen riittävyydestä, puuttuvasta uutuudesta sekä puuttuvasta keksinnöllisyydestä tulee patenttioikeuden alalla vakiintuneesti omaksutun lähtökohdan mukaan tarkastella niin sanotun alan ammattimiehen näkökulmasta.

9. Alan ammattimiehen käsitteellä on patenttioikeuden alalla vakiintuneesti ymmärretty viitattavan kuvitteelliseen henkilöön, joka ei välttämättä ole yksi ainoa henkilö, vaan alan ammattimiehenä voidaan pitää myös joukkoa eri alojen osaajia, jos kyseisellä tekniikan alalla on tavanomaista työskennellä eri alat yhdistävissä tiimeissä (ks. esim. Oesch et. al: Patenttioikeus, 3. uud. p., 2014, s. 79 sekä Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisu T 500/91, kohta 2.2). Tekniikan alasta ja kyseisen tekniikan alan kehityksestä riippuen kuvitteellisen alan ammattimiehen tiedon taso voi vastata alan ammattikoulutuksen saaneen henkilön kykyjä tai vastaavasti alan korkeasti koulutetun erikoisosaajan tietomäärää. Alan ammattimiehenä voidaan pitää henkilöä, jolla on laaja tietomäärä kyseiseltä alalta, muttei keksinnöllisyyteen vaadittavaa luovuutta tai mielikuvitusta. (Ks. em. Oesch et. al s. 79.)

10. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännössä alan ammattimies on vakiintuneesti ymmärretty asianomaisen alan ammattilaiseksi, jolla on kyseisen alan keskimääräiset tiedot ja taidot sekä joka on selvillä siitä, mitä etuoikeuspäivän ajankohtana on kuulunut asianomaisen alan yleistietouteen. Alan ammattimiehenä ei siten ole pidettävä asianomaisen alan huippuasiantuntijaa (ks. esim. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisut T 39/93, kohta 7.8.4 ja T 1030/06, kohta 20).

11. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu myös, että alan ammattimiehellä on paitsi mahdollisuus päästä käsiksi kaikkiin tunnetun tekniikan tasoon kuuluviin julkaisuihin, hän myös kykenee rutiininomaiseen työhön ja kokeiluihin. Alan ammattimiehen tavanomaisiin tehtäviin on lisäksi katsottu kuuluvan puutteellisuuksien poistaminen korjaamalla haittoja tai saavuttamalla parannuksia. Alan ammattimieheltä on kuitenkin katsottu puuttuvan keksinnöllisyyteen vaadittava luovuus tai mielikuvitus (ks. esim. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisut T 455/91, kohta 5.1.3.2; T 39/93, kohta 7.8.4 ja T 1030/06, kohta 20).

12. Kaarinan TR-Työstö Oy on lähtenyt siitä, että tässä asiassa alan ammattimiehenä tulee pitää sitä, joka on tietoinen olemassa olevasta tunnetusta tekniikasta. Hänellä myös on saatavilla kaikki olemassa olevaan tekniikan tasoon liittyvä tietous, ja hänellä on käytettävissään tavanomaiset välineet ja kyvyt rutiininomaiseen työhön ja kokeiluun sekä kyky hyödyntää tunnettua tekniikkaa kyseiselle alalle tyypillisellä tavalla. Hän pystyy myös yhdistämään viitejulkaisuista esille tulleen tiedon alansa yleistietoihin, esimerkiksi hyvin tunnettuun, käsikirjasta tai vastaavasta kyseisen alan julkaisusta ilmenevään tekniseen opetukseen. Lisäksi hänen voidaan olettaa pystyvän päätymään uuteen ratkaisuun yhdistämällä tunnettua tietoa useasta eri lähteestä.

13. Picote Solutions Oy Ltd on puolestaan lähtenyt siitä, että tässä asiassa alan ammattimiehenä tulee pitää tavallista käytännön työn harjoittajaa eli LVI-alan ammattitutkinnon suorittanutta henkilöä, joka on tietoinen olemassa olevasta tunnetusta tekniikasta. Hänellä on käytettävissään tavanomaiset välineet ja kyvyt rutiininomaiseen työhön ja kokeiluun sekä kyky hyödyntää tunnettua tekniikkaa kyseiselle alalle tyypillisellä tavalla. Nyt tarkasteltavana olevan tekniikan alan keskivertoammattimiehenä ei ole pidettävä huippuspesialistia, vaan edellä mainitun ammattitutkinnon suorittanutta henkilöä, joten hänen kykynsä tulee olettaa olevan niukemmalla puolella kuin korkean teknologian aloilla.

14. Asianosaiset ovat olleet alan ammattimiehen määrittelemisestä tässä tapauksessa yksimielisiä siitä, että vähintäänkin hänellä on käytettävissään tavanomaiset välineet ja kyvyt rutiininomaiseen työhön ja kokeiluun sekä kyky hyödyntää tunnettua tekniikkaa kyseiselle alalle tyypillisellä tavalla.

15. Edellä kohdassa 7 riitapatentista todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että alan ammattimiehenä tässä asiassa ei pelkästään voida pitää suorittavaa työtä tekevää LVI-alan peruskoulutuksen saanutta LVI-asentajaa. Alan ammattimiehenä on pidettävä henkilöä, jolla on soveltuva peruskoulutustasoa laajempi koulutus ja kokemus, joiden avulla hän pystyy kehittämään ratkaisuja hiomiseen.

4. Selityksen riittävyys

16. Patenttilain 52 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan tuomioistuimen tulee julistaa patentti mitättömäksi sitä tarkoittavan kanteen perusteella, milloin patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole niin selvästi esitetty, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

17. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan arviointia siitä, onko keksintö esitetty riittävän selvästi, ei tule tehdä yksinomaan patenttivaatimusten perusteella, vaan koko patenttihakemuksen perusteella, mukaan luettuina selitys, patenttivaatimukset sekä piirustukset (ks. esim. Euroopan patenttiviraston valituslautakunnan ratkaisu T 14/83, kohta 3). Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan selityksen riittävyyttä koskevassa arvioinnissa tosiseikoin todennettavissa oleva varteenotettava epäily selityksen riittävyydestä kääntää todistustaakan patentinhaltijalle. Mikäli patentinhaltija ei todistustaakan kääntymisen jälkeen pysty osoittamaan, että selitys yleistiedoilla täydennettynä on riittävä, selitystä on pidettävä riittämättömänä (ks. esim. Euroopan patenttiviraston valituslautakunnan ratkaisu T 694/92 kohta 5).

18. Kaarinan TR-Työstö Oy on perustanut kanteensa tältä osin siihen, että alan ammattimies ei riitapatentissa esitetyn perusteella kykene ymmärtämään, mitä riitapatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteessä P2.1 tarkoitetaan sillä, että ”hiomalevy käsittää hiomanauhaa” tai mitä hiomanauhan sileän puolen vahvistaminen tarkoittaa kyseisessä piirteessä. Lisäksi Kaarinan TR-Työstö Oy:n mukaan riitapatentin selitys on itsenäisen patenttivaatimuksen piirteen P2.1.1 osalta puutteellinen, koska alan ammattimiehelle jää epäselväksi, miten hiomalevyn vahvike on toteutettu, eivätkä esimerkit vahvistukseen käytetyistä aineista vastaa tähän kysymykseen, koska markkinoilla ei ole saatavilla hiomapaperia, joka olisi vahvistettu kumilla tai kevlarilla.

19. Picote Solutions Oy Ltd on puolestaan esittänyt, että riitapatentin ilmaus ”hiomalevy käsittää hiomanauhaa” on yksikäsitteinen ja selvä. Kyseinen piirre P2.1 ei rajaa sitä, käsittääkö hiomalevy asiayhteydestä riippuen osan hiomanauhasta, hiomanauhan vai jopa useita hiomanauhoja. Piirteen laajuus ei tee siitä epäselvää, vaan laajan. Piirteen laajuus ei ole mitätöintiperuste. Riitapatentista ilmenee myös, että hiomalevy käsittää vahvistettua hiomanauhaa, ja siinä on esitetty täsmällisesti myös se, millaisesta vahvistuksesta on kysymys.

20. Markkinaoikeus toteaa, että tilanteessa, jossa patentti on jo myönnetty, on lähtökohtaisesti olemassa olettama siitä, että patentin selitys on katsottava riittäväksi. Patentin mitättömäksi julistaminen selityksen riittämättömyyden perusteella edellyttää tällöin sitä, että mitättömyysvaatimuksen esittäjän tulee horjuttaa tätä olettamaa alan ammattimiehen näkökulmasta ja esittää varteenotettava epäilys, jotta riitapatentti voitaisiin julistaa mitättömäksi.

21. Riitapatentti koskee hiomaelintä, joka käsittää hiomalevyn ja sen pidikkeen. Riitapatentin selitykseen (Picote Solutions Oy Ltd:n asiakirjatodiste 5) sisältyy keksinnön tausta (s. 1–2), yhteenveto (s. 2–3) sekä riitapatentin yksityiskohtainen kuvaus (s. 4–9). Edellä mainitun keksinnön yksityiskohtaisen kuvauksen lisäksi selitys käsittää kuvioiden 1–9 avulla havainnollistettuja keksinnön erilaisia suoritusmuotoja. Riitapatentin selityksessä on sen sivulla 6 todettu muun ohella seuraavaa:

”Hiomalevy 120 on edullisesti suorakulmion muotoinen kappale ja se käsittää edullisesti hiomanauhaa joka voi olla vahvistettu nauhan sileältä puolelta esimerkiksi kumilla tai kevlarilla, joka antaa hiomalevylle 120 elastista taipuisuutta ja parantaa hiomalevyn 120 lujuutta esimerkiksi repeytymistä vastaan. Elastisesti taipuisat keskenään samanlaiset hiomalevyt 120 sijaitsevat edullisesti symmetrisesti eri puolilla karan 11 ulkokehää, jolloin hiomalevyt 120 yhdessä keskittävät karan 11 aina kulloinkin työstettävän putken keskelle. Hiomalevyt 120 toimivat edullisesti myös materiaalia putkiasetelman liitoskohdasta (ja myös muualta työstettävästä putkesta) hiomalla poistavina välineinä kun kara 11 pyörii.”

22. Markkinaoikeus toteaa, että riitapatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P2.1 määritelmiä ”hiomalevy käsittää hiomanauhaa” ja hiomanauhan sileän puolen vahvistamista koskien patenttivaatimuksessa tai selityksessä ei ole esitetty, miten vahvistaminen on toteutettu rakenteellisesti. Näin ollen alan ammattimiehellä on yleistietojensa perusteella katsottava olevan varsin vapaat kädet toteuttaa patenttivaatimuksessa esitetty hiomaelin. Asiassa esitetyn perusteella riitapatentin selityksessä ei siten ole ollut tarpeen kuvata tarkemmin keksintöä.

23. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei Kaarinan TR-Työstö Oy:n esittämän perusteella riitapatenttia ole esitetty siten puutteellisesti, ettei alan ammattimiehelle olisi riitapatentissa esitetyn ja hänen yleistietonsa perusteella selvää, miten käyttää riitapatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä. Perustetta riitapatentin julistamiselle mitättömäksi Kaarinan TR-Työstö Oy:n esittämän perusteella patenttilain 52 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla ei näin ollen ole.

5. Uutuus

5.1 Tarkastelun lähtökohdat

24. Patenttilain 52 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tuomioistuimen tulee julistaa patentti mitättömäksi sitä tarkoittavan kanteen johdosta, milloin patentti tarkoittaa keksintöä, joka ei täytä mainitun lain 1, 1 a, 1 b ja 2 §:ssä säädettyjä ehtoja.

25. Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patentin hakemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

26. Patentoitavuus edellyttää näin ollen muun ohella, että keksintö on uusi niin sanottuun tunnetun tekniikan tasoon nähden.

27. Patentin uutuutta arvioitaessa lähtökohtana on, että patentin uutuudenesteen voivat muodostaa ainoastaan patenttivaatimuksessa kuvatun keksinnön kanssa täysin samankaltaiset aikaisemmin tunnetuksi tulleet ratkaisut. Patenttivaatimuksessa kuvatun keksinnön uutuutta arvioitaessa patenttivaatimus luetaan kokonaisuudessaan yhdistäen niin sanotussa johdanto-osassa ja niin sanotussa tunnusmerkkiosassa esitetyt tekniset piirteet. Uutuutta arvioitaessa ei lähtökohtaisesti ole sallittua yhdistellä tunnetusta tekniikasta eri ratkaisuja tai tietolähteitä toisiinsa, yleistietoa lukuun ottamatta, vaan uutuutta arvioitaessa kutakin tunnetun tekniikan ratkaisua verrataan yksi kerrallaan tarkasteltavana olevaan ratkaisuun. Patenttivaatimuksessa kuvatun keksinnön yhdenkin teknisen piirteen puuttuessa tai erotessa aikaisemmasta ratkaisusta on patentissa kuvattua ratkaisua pidettävä edellä tarkoitetulla tavalla uutena (ks. esim. em. Oesch et. al s. 68 sekä Euroopan patenttiviraston valituslautakunnan ratkaisu T 153/85, kohta 4.2).

28. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan uutuudenesteenä esitetyn julkaisun on suoraan ja yksiselitteisesti kuvattava kysymyksessä oleva keksintö, kun otetaan huomioon alan ammattimiehen yleistieto uutuudenesteenä esitetyn julkaisun julkistamisajankohtana (ks. esim. Euroopan patenttiviraston valituslautakunnan ratkaisu T 410/99, kohta 3.2.1).

29. Puuttuvan uutuuden osalta Kaarinan TR-Työstö Oy on perustanut kanteensa siihen, että riitapatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä ei olisi pidettävä uutena Kaarinan TR-Työstö Oy:n asiakirjatodisteena 2 esitetyn estejulkaisun J2 valossa.

30. Picote Solutions Oy Ltd on vedonnut siihen, että mikään yksittäinen estejulkaisu, kuten estejulkaisu J2, ei aiheuta uutuudenestettä riitapatentille, joten riitapatentin mukainen keksintö on uusi. Picote Solutions Oy Ltd:n mukaan riitapatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet eivät ilmene yhtenä kokonaisuutena mistään yksittäisestä estejulkaisusta, kuten estejulkaisusta J2.

31. Asianosaiset eivät ole olleet erimielisiä siitä, että riitapatentin mukaisen keksinnön uutuutta tulee arvioida riitapatentin hakemispäivän 2.12.2011 mukaan.

5.2 Riitapatentin uutuuden arviointi

5.2.1 Riitapatentin piirteistä P2.1 ja P2.1.1

32. Euroopan patenttiviraston laajennettu valituslautakunta on katsonut, että patenttivaatimuksen mukaiselta keksinnöltä puuttuu uutuus, mikäli keksintö ei sisällä ainakin yhtä teknistä piirrettä, joka erottaa sen tunnetusta tekniikasta (ks. Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisu G 2/88, kohta 7).

33. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisuissa on arvioitu tilannetta, jossa patenttivaatimukset sisälsivät sekä tuotteen ominaisuuksia että tuotteen valmistusprosessin ominaisuuksia. Arvioiduissa asioissa vain valmistusprosessin ominaisuudet erottivat keksinnön tunnetusta tekniikasta. Tuotekohtaisten vaatimusten uutuutta koskevien väitteiden osalta lautakunta on todennut, että valmistusprosessin ominaisuudet, joita ei ole aiemmin kuvattu, voivat osoittaa piirteen uutuuden vain, jos niiden perusteella on pääteltävissä, että patenttivaatimuksessa esitetyllä prosessilla saadaan aikaan tuote, jolla on erilainen rakenne tai erilaiset ominaisuudet kuin tunnetulla tuotteella (ks. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisut T 815/93 kohta 4.3 ja T 141/93 kohta 3.2).

34. Edelleen Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännössä on todettu, että patenttivaatimuksessa oleva prosessiominaisuus osoittaa piirteen uutuutta vain siltä osin kuin se saa aikaan piirteelle erillisen ja tunnistettavissa olevan ominaisuuden (ks. Euroopan patenttiviraston valituslautakunnan ratkaisu T 32/17 kohta 15).

35. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisuissa on katsottu myös, että patenttivaatimukseen sisältyvät esimerkit ovat valinnaisia piirteitä, joiden ei voida katsoa rajoittavan patenttivaatimuksen suoja-alaa implisiittisestikään (ks. Euroopan patenttiviraston valituslautakunnan ratkaisu T 2776/19 kohta 1.1).

36. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännössä on todettu, että uutuuden ja keksinnöllisyyden arvioinnissa otetaan huomioon patenttivaatimuksessa esitetyt piirteet, eikä selityksestä voi lukea patenttivaatimukseen siitä puuttuvia lisäpiirteitä (ks. Euroopan patenttiviraston valituslautakunnan ratkaisu T 1736/06 kohta 2.2).

37. Markkinaoikeus toteaa, että riitapatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä P2.1 teknisesti tulkittaessa sen on katsottava olevan monitulkintainen. Mainitulle piirteelle on siten uutuutta arvioitaessa annettava laajin teknisesti mielekäs tulkinta (ks. esim. Euroopan patenttiviraston valituslautakunnan ratkaisu T 79/96, kohta 2.1.3), ja riitapatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 on oltava uusi myös mainitulla tavalla tulkittuna. Riitapatentin patenttivaatimuksen 1 piirteen P2.1 laajimman teknisesti mielekkään tulkinnan on katsottava olevan, että se liittyy patenttivaatimuksessa 1 esitetyn hiomaelimen valmistusprosessiin. Asiassa on siten arvioitava, millaisia rakenteellisia piirteitä tai ominaisuuksia kyseinen prosessipiirre saa aikaan riitapatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kohteena olevassa hiomaelimessä.

38. Eräs teknisesti mielekäs tulkinta kyseisen piirteen osalta on se, että se kuvaa prosessivaiheen, jossa hiomanauha on prosessivaiheen suorittamisen jälkeen vahvempi kuin ennen sen suorittamista tai jossa hiomanauha tehdään vahvemmaksi johonkin vertailukohtaan nähden. Ottaen huomioon, että kyseisestä prosessipiirteestä ei käy ilmi tai voida päätellä vahvistetun hiomanauhan rakennetta tai ominaisuuksia vahvistamisen jälkeen, markkinaoikeus katsoo, ettei kyseinen prosessipiirre määrittele sellaisia hiomanauhan rakenteellisia piirteitä tai ominaisuuksia, jotka erottaisivat sen tunnetuista hiomanauhoista.

39. Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että riitapatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirre P2.1.1 sisältää esimerkin hiomanauhan vahvistamisesta, jonka on katsottava olevan riitapatentin valinnainen piirre, joka ei rajoita sen suoja-alaa.

5.2.2Käsittääkö estejulkaisu J2 riitapatentin piirteet P1, P1.1, P1.2 ja P1.3

40. Kuten edellä on todettu, riitapatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaan hiomaelin käsittää ”pitkänomaisen tukiprofiilin (110), jonka tukiprofiilin (110) poikkileikkaus käsittää korkeussuunnan (S1) ja leveyssuunnan (S2), jolloin tukiprofiilin (110) poikkileikkauksessa on ainakin yksi osuus (112), jonka suurin ulottuvuus leveyssuunnassa (S2) on suurempi kuin sen yläpuolella korkeussuunnassa (S1) olevan osuuden (111) vastaava suurin ulottuvuus leveyssuunnassa (S2)” (piirteet P1, P1.1 ja P1.2.).

Riitapatentin kuvio 3.

42. Estejulkaisu J2 on kansainvälinen patenttijulkaisu numero WO 2004/103643 A1, jossa esitetään harjamoduuli hiomaharjalle. Kyseinen estejulkaisu on julkaistu 2.12.2004. Estejulkaisun mukaisen keksinnön itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

”A brush module (6) for a rotating grinding brush, said brush module comprising: an elongate body part (7); at least one abrasive cloth (9) protruding from the body part (7); a plurality of bristles (8) extending from the body part (7) essentially in the same direction as the abrasive cloth (9) is provided with a protruding bead (15) that is complementary with the undercut groove (13) to the effect that the undercut guide (13) and the protruding bead (15) constitute complementary mechanical interconnecting means for releasable mounting of the abrasive cloth (9) on the body part (7). The protruding bead (15) is provided on a holder (14) comprising two flaps (16, 17), between which an edge of the abrasive cloth (9) is securely clamped. Besides, use of such abrasive cloth (9) in a rotating grinding brush with or without brush module.”

”Harjamoduuli (6) pyörivää hiomaharjaa varten, jolloin mainittu harjausmoduuli käsittää: pitkänomaisen runko-osan (7); vähintään yhden hiovan kankaan (9), joka ulkonee rungon osasta (7); ja useita harjaksia (8), jotka ulkonevat rungon osasta (7) olennaisesti samaan suuntaan kuin hiova kangas (9); mainittu runko-osa (7) on varustettu alaleikkauksella, pituussuunnassa ulottuvalla ohjaimella (13); ja hiomakankaan (9) ollessa reunalla, joka on varustettu ulkonevalla helmellä (15), joka täydentää alaleikkauksen ohjainta (13), jolloin alaleikattu ura (13) ja ulkoneva helmi (15) muodostavat täydentävät mekaaniset liitosvälineet hiovan kankaan (9) irrotettava kiinnitys runko-osaan (7), tunnettu siitä, että ulkoneva helmi (15) on järjestetty pidikkeeseen (14), joka käsittää kaksi läppää (16, 17), jonka väliin on asennettu hiomakankaan (9) reuna.”

43. Estejulkaisun J2 selityksen sivulla 8 on todettu muun ohella seuraavaa:

”Moreover, the body part 7 is configured with an undercut, longitudinally extending guide 13 for receiving a piece of abrasive cloth 9 mounted on a holder 14 (see Figure 3).”

”Runko-osa 7 on lisäksi varustettu alaleikatulla, pituussuunnassa ulottuvalla ohjaimella 13 pitimeen 14 asennetun hiovan kankaan palan 9 vastaanottamiseksi (katso kuvio 3).”

44. Estejulkaisussa J2 on esitetty seuraava kuvio 3:

Estejulkaisun J2 kuvio 3.

45. Estejulkaisun J2 kuviossa 3 on esitetty hiomaelin, joka käsittää pitkänomaisen tukiprofiilin, jonka poikkileikkaus käsittää korkeussuunnan ja leveyssuunnan, jolloin tukiprofiilin poikkileikkauksessa on ainakin yksi osuus, jonka suurin ulottuvuus leveyssuunnassa on suurempi kuin sen yläpuolella korkeussuunnassa olevan osuuden vastaava suurin ulottuvuus leveyssuunnassa. Estejulkaisun J2 kuviossa 3 esitetyn hiomaelimen on siten katsottava käsittävän riitapatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiset piirteet P.1, P1.1 ja P1.2.

46. Riitapatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteessä P1.3 on esitetty pitkänomaisen tukiprofiilin osalta myös rajoittavana piirteenä, että ”tukiprofiili (110) on lukittavissa vastaavan poikkileikkauksen omaavaan uraan (20)”.

47. Estejulkaisun J2 selityksen sivulla 9 on todettu kuvion 3 mukaisesta hiomaelimestä muun ohella seuraavaa:

”At the one end the holder 14 has a protruding bead 15 that is configured complementarily with the guide 13 in the body part 7 of the brush module 6.”

”Toisessa päässä pidikkeessä 14 on ulkoneva helmi, joka on järjestetty täydentävästi harjamoduulin 6 runko-osan 7 ohjaimen 13 kanssa.”

48. Ottaen huomioon edellä todettu, kyseisen estejulkaisun J2 kuvion 3 mukaisen hiomaelimen on katsottava käsittävän riitapatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen piirteen P1.3.

5.2.3 Käsittääkö estejulkaisu J2 riitapatentin piirteet P2, P2.1, P2.1.1 ja P2.2

49. Riitapatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteessä P2 on esitetty hiomaelimen käsittävän ”tukiprofiilin (110) poikkileikkauksen korkeussuunnassa (S1) ylimpänä olevaan osuuteen (111) kiinnitetyn, tukiprofiilin (110) yläpinnasta ulkonevan, elastisen hiomalevyn (120)”.

50. Estejulkaisun J2 selityksen sivuilla 8 ja 9 on todettu kuvion 3 mukaisesta hiomaelimestä muun ohella seuraavaa:

”The abrasive cloth 9 can be of any current type and may comprise sanding grains mounted on cloth as well as on paper.”

”Hiova kangas 9 voi olla mitä tahansa nykyistä tyyppiä ja se voi käsittää sekä kankaalle että paperille asennettuja hiomarakeita.”

51. Piirteen P2 mukaan hiomalevy on elastinen, mutta hiomalevyn elastisuutta ei mainitussa piirteessä ole täsmällisesti määritelty esimerkiksi Youngin moduulin avulla tai muulla tavoin. Koska elastisuus on kaikkien kiinteiden aineiden ominaisuus, piirteessä P2 ilmaistu hiomalevyn elastisuus ilman elastisuuden täsmällistä määrittelyä ei erota piirteessä P2 esitettyä hiomalevyä estejulkaisun J2 kuvion 3 mukaisen hiomaelimen hiomalevystä, jonka taustamateriaali on kangas tai paperi. Kyseisen estejulkaisun J2 kohdan perusteella kuvion 3 mukaisen hiomaelimen on katsottava käsittävän riitapatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen piirteen P2.

52. Edellä todetulla tavalla riitapatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteestä P2.1 ei voida päätellä onko patenttivaatimuksessa esitetty hiomanauha vahvempaa tai elastisempaa kuin estejulkaisusta J2 tunnetut hiomanauhat. Niin ikään edellä todetulla tavalla piirrettä P2.1.1 ei ole pidettävä hiomaelintä rajoittavana piirteenä. Kyseiset piirteet P2.1 ja P2.1.1 on siten niin laajasti määritelty, ettei niiden perusteella muodostu eroa estejulkaisun J2 kuvion 3 mukaisesta hiomaelimestä tunnettuun hiomapaperiin nähden.

53. Riitapatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P2.2 mukaan keksintö on tunnettu siitä, että ”hiomalevy (120) on kiinnitetty yhdestä reunastaan puristusliitoksella tukiprofiilin (110) poikkileikkauksen korkeussuunnassa (S1) ylimpänä olevaan osuuteen (111)”.

54. Estejulkaisun J2 selityksen sivulla 9 on todettu kuvion 3 mukaisesta hiomaelimestä muun ohella seuraavaa:

”When the abrasive cloth 9 is mounted in the holder, the edge thereof is arranged between the two flaps 16, 17 that are subsequently pressed against each other and clamp the abrasive cloth 9 there between.”

”Kun hiomakangas 9 on asennettu pidikkeeseen, sen reuna on järjestetty kahden läpän 16, 17 väliin, jotka myöhemmin puristetaan toisiaan vasten ja hiova kangas 9 kiinnitetään niiden väliin.”

55. Viimeksi mainitun estejulkaisun J2 kohdan perusteella kuvion 3 mukaisen hiomaelimen on katsottava käsittävän riitapatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen piirteen P2.2.

5.2.4 Yhteenveto uutuuden osalta

56. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että estejulkaisun J2 kuviossa 3 esitetyn hiomaelimen on katsottava käsittävän kaikki riitapatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet.

57. Riitapatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei siten ole uusi siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi estejulkaisusta J2.

6. Johtopäätökset

58. Edellä todetulla tavalla riitapatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole uusi siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi estejulkaisun J2 perusteella ennen riitapatentin hakemispäivää. Näin ollen riitapatentti ei täytä patenttilain 2 §:n 1 momentissa säädettyjä ehtoja, ja se on julistettava mitättömäksi patenttilain 52 §:n 1 momentin mukaisesti.

59. Kaarinan TR-Työstö Oy on vedonnut asiassa myös riitapatentilta puuttuvaan keksinnöllisyyteen. Riitapatentin tullessa julistetuksi mitättömäksi jo edellä todetulla perusteella asiassa ei ole tarpeen lausua riitapatentin keksinnöllisyydestä.

Oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut

60. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

61. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian tuomioistuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai avustajan palkkiosta aiheutuneet kustannukset.

62. Picote Solutions Oy Ltd on hävinnyt asian, joten se on velvoitettava korvaamaan lähtökohtaisesti kaikki Kaarinan TR-Työstö Oy:n oikeudenkäyntikulut.

63. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n esitöiden (HE 107/1998 vp s. 16) mukaan pykälää sovellettaessa on kussakin yksittäisessä tapauksessa harkittava, ovatko toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset kohtuuden mukaan olleet aiheellisia asianosaisen oikeuden valvomiseksi. Ratkaisevaa on, onko asianosaisella toimenpiteen suorittamisen ajankohtana ollut syytä pitää sitä aiheellisena. Jos toimenpide jo suorittamisajankohtanaan on kohtuuden mukaan harkittuna ollut aiheeton asianosaisen oikeuden valvomiseksi, tällä ei ole oikeutta korvaukseen siitä aiheutuneista kustannuksista. Esitöissä on edelleen todettu, että jos asianosainen on käyttänyt kaukaa saapunutta asiamiestä tai avustajaa, samalla tavoin kuin muidenkin toimenpiteiden osalta on harkittava, ovatko tästä aiheutuneet lisäkustannukset olleet aiheellisia asianosaisen oikeuden valvomiseksi.

64. Kaarinan TR-Työstö Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Picote Solutions Oy Ltd:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa asiamiehenä toimineen asianajajan kulujen osalta 2.608,90 eurolla ja palkkion osalta 26.855 eurolla sekä lisäksi yhtiön teknisen asiantuntijan palkkion osalta 23.512,50 eurolla eli yhteensä 52.976,40 eurolla.

65. Picote Solutions Oy Ltd:llä ei ole ollut huomauttamista Kaarinan TR-Työstö Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimukseen sisältyvien kulujen ja palkkion osuuteen siltä osin kuin on kysymys markkinaoikeudessa asiamiehenä toimineen asianajajan laskusta. Picote Solutions Oy Ltd on paljoksunut Kaarinan TR-Työstö Oy:n teknisen asiantuntijan asiaan käyttämää tuntimäärää ja esittänyt, että teknisen asiantuntijan osalta asian aikaisemmassa kirjeenvaihdossa on esitetty erilaisia määriä koskien laskutusta. Tekninen asiantuntija on käyttänyt asian hoitamiseen enemmän aikaa kuin vastaajan asiamies yhteensä. Esimerkiksi ajankohtaan 1.–30.6.2020 lukeutuvina arkipäivinä teknisen asiantuntijan olisi tullut työskennellä 7,5 tuntia päivittäin, vaikka työn tuloksena on syntynyt vain 13-sivuinen haastehakemus, jota on sittemmin täydennetty kuusisivuisella kirjelmällä.

66. Markkinaoikeus toteaa, että Kaarinan TR-Työstö Oy:n teknisen asiantuntijan tuntierittelystä ilmenee, että hän on käyttänyt aikavälillä 1.6.2020–17.9.2021 tehtävien hoitamiseen 427,50 tuntia ennen kuin markkinaoikeus on järjestänyt asiassa valmisteluistunnon ja suullisen valmistelun tilaisuuden. Esitetyn tuntierittelyn mukaan toimenpiteet koostuvat haastehakemuksen laatimisesta ja täydentämisestä sekä vastausten laatimisesta. Kyseisellä teknisellä asiantuntijalla ei ole ollut oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:ssä tarkoitettua kelpoisuutta toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä, eikä hän ole myöskään osallistunut asian valmisteluistuntoon tai pääkäsittelyyn markkinaoikeudessa. Kaarinan TR-Työstö Oy:n toimittamat kirjelmät markkinaoikeuteen ennen ajankohtaa 15.12.2021 on allekirjoittanut yhtiön toimitusjohtaja, jonka yhteystiedot on myös ilmoitettu asianosaisen prosessiyhteystiedoiksi. Kaarinan TR-Työstö Oy:n kanteen perusteetkin ovat täsmentyneet nykyiseen muotoonsa vasta sen jälkeen, kun yhtiön asiamiehenä toiminut asianajaja on aloittanut ajamaan asiaa.

67. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Kaarinan TR-Työstö Oy:n tarpeellisista toimenpiteistä johtuvina oikeudenkäyntikuluina on yhtiön asiamiehenä markkinaoikeudessa toimineen asianajajan palkkion osalta pidettävä 26.855 euroa ja kulujen osalta 2.608,90 euroa, joihin Picote Solutions Oy Ltd:llä ei ole ollut huomauttamista. Tarkemman selvityksen puuttuessa markkinaoikeus katsoo lisäksi, että Kaarinan TR-Työstö Oy:n teknisen asiantuntijan käyttämisestä aiheutuneet kustannukset eivät ole kohtuullisena pidettävän 2.000 euron laskutuksen ylittäviltä osin olleet tarpeellisia oikeudenkäynnin hoitamiseksi. Picote Solutions Oy Ltd on siten velvoitettava korvaamaan Kaarinan TR-Työstö Oy:n oikeudenkäyntikuluista yhteensä 31.463,90 euroa viivästyskorkoineen.

68. Kaarinan TR-Työstö Oy on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Picote Solutions Oy Ltd:n korvaamaan 7.467,94 eurolla sen asianosaiskulut, jotka ovat aiheutuneet yhtiön toimitusjohtajan matkustamisesta neuvonpitoon teknisen asiantuntijan kanssa.

69. Picote Solutions Oy Ltd on kiistänyt Kaarinan TR-Työstö Oy:n asianosaiskuluvaatimuksen perusteeltaan ja määrältään sekä esittänyt, että asianosaiskulujen korvaaminen tulisi olla poikkeuksellista. Asianosaiskuluvaatimuksen erittelyssä on mainittu matkoja, joista on vaadittu matkakuluja, palkkiota ja päivärahoja. Oikeudenkäyntiin ei kuitenkaan ole liittynyt mitään sellaista, mikä olisi edellyttänyt Kaarinan TR-Työstö Oy:n toimitusjohtajan matkustamista.

70. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan korvausta suoritetaan myös oikeudenkäynnin asianosaiselle aiheuttamasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä.

71. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n esitöissä (HE 107/1998 vp s. 19) on todettu, että korvattaviin oikeudenkäyntikuluihin luetaan lisäksi oikeudenkäynnin asianosaiselle aiheuttama työ ja menetys. Mainituissa esitöissä todetun mukaan asianosaiselle itselleen suoritettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen tulee olla poikkeuksellista. Se ei saa olla korvaus oikeudenkäyntiin osallistumisesta tai siihen valmistautumisesta aiheutuvasta tavanomaisesta vaivannäöstä. Oikeudenkäynti vaatii asianosaiselta aina aikaa. Jos hän on siinä läsnä itse, voidaan aina puhua ajanhukasta. Jo pelkkä mielenkiinnosta johtuva osallistuminen oikeudenkäyntiin voi olla käsitteellisesti oikeudenkäynnistä johtuvaa ajanhukkaa, mutta ei ole hyväksyttävää, että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus ulottuu tähän. Asianosaiselle itselleen työstä määrättävä korvaus tulee rajoittaa lähinnä tilanteisiin, joissa asianosainen itse on ammattitaitonsa tai erityisosaamisensa perusteella tehnyt sellaisia oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä paljon aikaa vaatineita toimenpiteitä, jotka jonkun muun suorittamina olisivat myös asiamiehen tai avustajan laskuttamia kulueriä.

72. Markkinaoikeus toteaa, että Kaarinan TR-Työstö Oy:n asianosaiskulujen korvaamista koskeva vaatimus koostuu kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet siitä, että yhtiön toimitusjohtaja on käynyt neuvotteluja yhtiön teknisen asiantuntijan kanssa. Esitetyn selvityksen mukaan toimitusjohtaja on 8.9.2020, 26.4.2021 ja 16.6.2021 matkustanut välillä Turku–Lehmo–Turku ja 30.11.2020 välillä Turku–Lehmo–Helsinki–Turku, joista matkoista on aiheutunut kilometriveloituksia, ajanhukkaa ja päivärahaveloituksia.

73. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Kaarinan TR-Työstö Oy:n asianosaiskulujen korvaamisen perusteeksi esittämässä toiminnassa ei ole ollut kysymys siinä määrin poikkeuksellisina pidettävistä toimenpiteistä, että asianosaiskulujen tuomitseminen oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 1 momentin perusteella voisi tulla kysymykseen. Kaarinan TR-Työstö Oy:n vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta on siten hylättävä.

Tuomiolauselma

Markkinaoikeus julistaa patentin numero FI 126320 mitättömäksi.

Markkinaoikeus velvoittaa Picote Solutions Oy Ltd:n korvaamaan Kaarinan TR-Työstö Oy:n oikeudenkäyntikulut 31.463,90 eurolla viivästyskorkoineen.

Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden ratkaisun antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Kaarinan TR-Työstö Oy:n vaatimuksen asianosaiskulujen korvaamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Picote Solutions Oy Ltd:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy20.12.2022.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Jari Tiainen ja Esko Pakka sekä markkinaoikeusinsinööri Pasi Nikkonen.

Lainvoimaisuus

Lainvoimainen.