MAO:H106/2022

Kanne

Vaatimukset

Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot JNP Oy on vaatinut, että markkinaoikeus

  1. kumoaa A:n aputoiminimen Lutakon Leidi rekisteröinnin,

  2. velvoittaa A:n suorittamaan Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot JNP Oy:lle kohtuullisena hyvityksenä 30.000 euroa aputoiminimen oikeudettomaan rekisteröintiin perustuvasta oikeudenloukkauksesta,

  3. kieltää A:ta sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain perusteella Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot JNP Oy:n vakiintuneen aputoiminimen Lutakon Leidi kanssa täysin identtisen A:lle rekisteröidyn aputoiminimen Lutakon Leidi sekä hänelle merkityn verkkotunnuksen lutakonleidi.fi käytön ravintola- ja juhlapalvelujen sekä vuokraustoiminnan tunnuksena sekä edellä mainittujen palvelujen markkinoinnissa,

  4. asettaa kohdassa 3. vaaditun kiellon tehosteeksi 5.000 euron uhkasakon ja

  5. velvoittaa A:n suorittamaan Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot JNP Oy:lle vahingonkorvauksena sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisella menettelyllään aiheuttamansa taloudellisen vahingon 36.000 euroa viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua markkinaoikeuden tuomion antamispäivästä.

Lisäksi Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot JNP Oy on vaatinut, että A velvoitetaan korvaamaan Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot JNP Oy:n arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 55.922,80 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Toiminimilakiin perustuvat vaatimukset

Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot JNP Oy (jäljempänä myös JNP) on omistanut 2.11.2001 alkaen Jyväskylässä osoitteessa Schaumanin puistotie 2 A sijaitsevan kiinteistön. Kiinteistöllä sijaitsee rakennus, jonka nimi on Lutakon Leidi.

JNP on rakennuksen omistusaikana harjoittanut toimialansa mukaista liiketilojen vuokraustoimintaa rakennuksen käsittämissä liiketiloissa ja nimi Lutakon Leidi on viimeistään vuonna 2004 vakiintunut JNP:n aputoiminimeksi sen harjoittamalle liike- ja juhlatilojen vuokrauksen toimialalle.

A (jäljempänä myös A) on harjoittanut vuokralaisena 1.10.2005 alkaen elinkeinotoimintaa JNP:n omistamassa Lutakon Leidi -nimisessä rakennuksessa. A on JNP:n tiloissa tilausravintolatoimintaa harjoittaessaan tarjonnut Lutakon Leidin tiloja asiakkaiden käyttöön tilausten perusteella vastiketta vastaan. Näin ollen A:n harjoittama toiminta on ollut päällekkäistä JNP:n harjoittaman kiinteistöliiketoiminnan kanssa.

A:lla on ollut ainoastaan osapuolten väliseen vuokrasopimukseen perustuen ja sen voimassaoloaikana oikeus käyttää rinnakkain JNP:n kanssa JNP:lle vakiintunutta aputoiminimeä Lutakon Leidi. A:n oikeus aputoiminimen käyttöön on päättynyt vuokrasopimuksen päättymisen yhteydessä 31.1.2020.

A:lle on 14.8.2014 rekisteröity aputoiminimi Lutakon Leidi, jonka toimiala on sama verrattuna JNP:n vakiintuneen aputoiminimen toimialaan.

A ei ole ilmoittanut aputoiminimen rekisteröinnistä toiminimen tosiasialliselle haltijalle eli JNP:lle ja A:lle rekisteröity aputoiminimi on tullut JNP:n tietoon vasta 1.2.2020. A on ollut tietoinen nimen Lutakon Leidi vakiintumisesta JNP:n kiinteistöliiketoiminnalle ja rakennukselle, jossa hän on harjoittanut vuokrasuhteessa elinkeinotoimintaansa. A on toiminut tahallisesti hakiessaan rekisteröitäväksi itselleen JNP:lle kuuluvan vakiintuneen aputoiminimen.

A:n aputoiminimen Lutakon Leidi rekisteröinti tulee kumota, koska A on hakenut aputoiminimen rekisteröintiä vilpillisessä mielessä tietoisena JNP:llä olevasta vakiintuneesta aputoiminimestä. A:n tarkoituksena on ollut hyötyä omassa liiketoiminnassaan JNP:n vakiintuneen aputoiminimen ja Lutakon Leidi -nimisen rakennuksen tunnettuudesta ja maineesta Jyväskylän alueella.

A:n aputoiminimi Lutakon Leidi on sekoitettavissa JNP:n vakiintuneeseen aputoiminimeen Lutakon Leidi. Joka tapauksessa A:n hakema rekisteröinti on ollut toiminimilain vastainen, koska aputoiminimi Lutakon Leidi on toiminimilain 8 §:ssä tarkoitettu yleisesti käytetty paikannimi. A ei ole voinut vuokralaisena rekisteröidä Jyväskylän kaupungin Lutakon alueeseen ja Schaumanin alueeseen liitettyä sekä JNP:n kiinteistön omistukseen perustuvaa aputoiminimeä.

JNP on A:n oikeudettoman JNP:n aputoiminimen rekisteröinnin vuoksi oikeutettu 500 euron kuukausittaiseen hyvitykseen 12.8.2014 alkaen. Hyvitysmaksun määrä vastaa kohtuullista lisenssimaksun määrää.

A:n väite kanteen tutkimatta jättämisestä perustuen JNP:ltä puuttuvaan asiavaltuuteen on perusteeton. Lähtökohtaisesti jo JNP:n esittämä väite yksinoikeudesta vakiintuneeseen aputoiminimeen, jota A on loukannut, muodostaa asialegitimaation.

JNP on ryhtynyt toimiin suojatakseen vakiintunutta toiminimeään kohtuullisessa ajassa siitä, kun se on saanut tiedon A:n aputoiminimen rekisteröinnistä helmikuussa 2020. A:ta on kielletty käyttämästä aputoiminimeä muun ohella 16.3.2020.

Sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa

A on 1.2.2020 estänyt JNP:tä käyttämästä vakiintunutta aputoiminimeään Lutakon Leidi sen vuokratessa tiloja uudelle vuokralaiselle. A on ilmoittanut julkisesti muun ohella internetsivuillaan, että Lutakon Leidin toiminimeä käytettäisiin ”törkeästi hyväksi huomautuksista huolimatta”. Menettely on estänyt JNP:n ravintolatilojen edelleenvuokrauksen, koska uusi vuokralainen ei ole voinut toimia tiloissa aiemman mukaisesti.

A on tullut tietoiseksi JNP:lle kuuluvasta vakiintuneesta aputoiminimestä Lutakon Leidi viimeistään 29.5.2005.

A on pyrkinyt hyötymään JNP:lle kuuluvasta vakiintuneesta aputoiminimestä Lutakon Leidi sekä sen goodwill-arvosta ja maineesta omassa liiketoiminnassaan tavalla, joka on JNP:n maineen norkkimista. Aputoiminimen hakeminen rekisteröitäväksi vuonna 2014 sekä sen käyttö ovat sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain yleislausekkeen perusteella hyvän tavan vastaista menettelyä ja omiaan johtamaan yleisöä harhaan. A on toiminut ja toimii edelleen siten, että asiakkaille on jäänyt kuva siitä, että A harjoittaisi toimintaa Lutakon Leidissä. Lisäksi A on merkinnyt ilman JNP:n lupaa itselleen vuonna 2006 verkkotunnuksen lutakonleidi.fi.

Koska A on käyttänyt liiketoiminnassaan myös rekisteröimätöntä sekoitettavissa olevaa toiminimeä Juhlapalvelu Lutakon Leidi, osoittaa tämä, että aputoiminimen Lutakon Leidi rekisteröinti kyseisen liiketoiminnan tunnuksena on tehty JNP:n vakiintuneen aputoiminimen maineen hyödyntämistarkoituksessa.

A:n menettelyn jatkamisen estämiseksi asiassa on määrättävä 5.000 euron suuruinen uhkasakko.

Vahingonkorvausvaatimus

JNP:n uuden vuokralaisen toiminta on päättynyt A:n menettelyn vuoksi. A:n menettelystä on aiheutunut haittaa ja vahinkoa vuokratuottojen menetyksenä 3.627,78 euroa kuukaudessa 17.3.2021 alkaen, jolloin toimitilat ovat jääneet vaille vuokralaista. Asiassa on erityisiä perusteita vahingonkorvauksen tuomitsemiselle ottaen huomioon A:n tahallinen toiminta vahingon aiheuttamiseksi JNP:lle vuokranantajana.

Vastaus

Vaatimukset

A on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää kanteen tutkimatta tai toissijaisesti hylkää kanteen.

Lisäksi A on vaatinut, että Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot Oy velvoitetaan korvaamaan hänen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulunsa 70.116,79 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tutkimatta jättäminen

JNP:n vaatimukset on jätettävä tutkimatta, koska JNP:llä ei ole toiminimi- tai aputoiminimioikeutta, jota A olisi loukannut. JNP ei ole myöskään esittänyt, että sille olisi aiheutunut A:n aputoiminimen rekisteröinnistä tai käytöstä haittaa, jota vastaan JNP olisi oikeutettu saamaan suojaa.

Toiminimilakiin perustuvat vaatimukset

Nimi Lutakon Leidi ei ole vakiintunut tarkoittamaan JNP:n toimintaa, sen omistamaa kiinteistöä tai rakennusta, eikä se ole myöskään vakiintunut JNP:n aputoiminimeksi. Kyseistä nimeä on käytetty A:n tilaisravintolatoiminnasta vuodesta 2005 alkaen ja A on tämän käytön perusteella saanut nimeen aikaisemman yksinoikeuden kuin JNP. JNP on ollut tietoinen vuodesta 2005 lähtien, että A käyttää ravintolaliiketoiminnastaan nimeä Lutakon Leidi.

A:n aputoiminimen Lutakon Leidi toimialana on tilausravintola, joka eroaa JNP:n vakiintuneeksi väittämän aputoiminimen toimialasta. Koska JNP harjoittaa kiinteistöjen vuokraustoimintaa, toimialat ovat joka tapauksessa erilaiset.

A ei ole toiminut vilpillisessä mielessä hakiessaan rekisteröitäväksi aputoiminimeä Lutakon Leidi, eikä hän ole loukannut JNP:n toiminimioikeutta. Rakennusta ei ole nimetty Lutakon Leidiksi kiinteistörekisteriin, eikä rakennus ei ole ollut myöskään yleisesti tunnettu nimellä Lutakon Leidi. Nimellä Lutakon Leidi ei ole ollut goodwill-arvoa ennen kuin A:n toiminta ja hänen aputoiminimensä Lutakon Leidi käyttö on tehnyt nimen tunnetuksi.

A:n oikeus aputoiminimeensä ei ole ollut riippuvainen vuokrasuhteesta JNP:n kanssa. Aputoiminimi Lutakon Leidi on yksilöivä, kun otetaan huomioon toimiala, jolle se on rekisteröity. Joka tapauksessa nimi Lutakon Leidi ei ole yleisesti käytetty paikannimi, vaan nimi yhdistetään A:n tilausravintolaan.

JNP:n hyvitysvaatimus on perusteeton, koska hyvitystä ei ole vaadittu väitetystä JNP:n aputoiminimen käytöstä, vaan oikeudettoman rekisteröinnin vuoksi. Koska aputoiminimi Lutakon Leidi ei ole vakiintunut JNP:lle, on hyvitysvaatimus tämänkin vuoksi perusteeton ja lisäksi määrältään kohtuuton. JNP:lle ei ole myöskään aiheutunut eikä aiheudu vahinkoa siitä, että A on vilpittömässä mielessä hakenut rekisteröitäväksi aputoiminimeksi omasta toiminnastaan käytetyn nimen Lutakon Leidi. JNP ei ole menettänyt tuloja toimialallaan, eikä asianosaisten tarkoituksena ole ollut sopia siitä, että A maksaisi lisenssimaksua JNP:lle.

Joka tapauksessa JNP on menettänyt passiivisuuden vuoksi oikeuden esittää vaatimuksia A:n aputoiminimen käyttöön ja rekisteröintiin perustuen, kun JNP on vajaan 15 vuoden liikesuhteen ajan ollut tietoinen siitä, että A:lle on rekisteröity aputoiminimi Lutakon Leidi ja hän käyttää sitä. Kanne olisi tullut nostaa kohtuullisessa ajassa siitä, kun JNP on tullut tai sen olisi pitänyt tulla tietoiseksi vaatimuksen perusteena olevista seikoista.

Sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa

Aputoiminimi Lutakon Leidi ei ole vakiintunut JNP:lle, joten JNP:llä ei ole nimeen Lutakon Leidi liittyvää mainetta tai goodwill-arvoa, jota A olisi norkkinut. Kyseessä olevan rakennuksen nimi ei ole ollut yleisesti tunnettu tai kaupallista goodwill-arvoa omaava ennen A:n toimintaa. A:n tarkoituksena ei ole myöskään ollut hyötyä aputoiminimestään hyvän tavan vastaisesti.

A on toiminut vilpittömässä mielessä hakiessaan aputoiminimen Lutakon Leidi rekisteröintiä ja merkitessään verkkotunnuksen lutakonleidi.fi sekä käyttäessään niitä elinkeinotoiminnassaan.

A:n aputoiminimen Lutakon Leidi käyttö asianosaisten vuokrasuhteen aikana ei ole voinut olla harhaanjohtavaa tai sopimatonta. A ei ole myöskään vuokrasuhteen päättymisen jälkeen harhaanjohtanut asiakkaita tai menetellyt muutoinkaan sopimattomasti. A ei ole estänyt JNP:tä vuokraamasta osoitteessa Schaumanin puistotie 2 A sijaitsevaa kiinteistöä tai siellä olevia ravintolatiloja. Joka tapauksessa JNP on hyötynyt A:sta hyvänä vuokralaisena ja hänen luomastaan vastikkeettomasta goodwill-arvosta. Näin ollen myöskään uhkasakon määräämiselle ei ole perusteita.

A:n vuokrasuhteen päättymisen jälkeen JNP on vuokrannut ravintolatilat uudelle yrittäjälle. Kun uusi yrittäjä on alkanut käyttää luvatta A:n aputoiminimeä vastaavaa nimeä, A on huomauttanut tästä yrittäjälle, mitä on pidettävä tavanomaisena aputoiminimen haltijan menettelynä nimensä suojelemiseksi.

JNP on passiivisuutensa vuoksi menettänyt oikeuden esittää vaatimuksia A:ta kohtaan toiminimilain perusteella ja tämän vuoksi JNP ei voi vaatia samansisältöistä oikeusseuraamusta myöskään sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain perusteella. Joka tapauksessa vaatimukset olisi tullut esittää kohtuullisessa ajassa siitä, kun JNP on tullut tai sen olisi pitänyt tulla tietoiseksi vaatimusten perusteena olevista seikoista.

Vahingonkorvausvaatimus

JNP:lle ei ole aiheutunut vahinkoa, koska A ei ole estänyt JNP:tä vuokraamasta ravintolatilojaan eikä estänyt JNP:n uutta vuokralaista toimimasta kyseisissä ravintolatiloissa. Joka tapauksessa A:n menettely aputoiminimensä käytön kieltämiseksi on ollut oikeutettua ja perusteltua. Koska A ei ole toiminut tahallisesti vahingon aiheuttamiseksi, asiassa ei ole erittäin painavia syitä vahingonkorvauksen määräämiselle.

A ei ole aiheuttanut JNP:lle vuokratuottojen menetystä eikä JNP:n uuden vuokralaisen toiminta ole päättynyt A:n menettelyn vuoksi, kun uuden vuokralaisen määräaikainen vuokrasopimus on ollut alustavasti tarkoitus päättyä ennen väitetyn vahingon syntymisajankohtaa. Asiassa ei ole ajallista eikä syy-yhteyttä A:n menettelyn ja väitetyn vahingon aiheutumisen välillä. Aiheutunut vahinko on myös täysin ennakoimaton A:n menettelyyn nähden. Vaaditun vahingon määrä ei ole perustut mihinkään konkreettiseen seikkaan, eikä JNP ole rajoittanut sille väitetysti aiheutunutta vahinkoa. Joka tapauksessa JNP on menettänyt oikeutensa vaatia asiassa vahingonkorvausta passiivisuutensa perusteella.

Todistelu

Asiakirjatodistelu

Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot JNP Oy

  1. Kaupparekisteritiedot Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot JNP Oy 25.1.2021
  2. Kaupparekisteritiedot toiminimi RestaMari 3.2.2021
  3. Liikehuoneiston vuokrasopimus 29.8.2005
  4. Liikehuoneiston vuokrasopimus 8.4.2014
  5. Kuvankaappaukset Liikenne- ja viestintäviraston verkkotunnushausta ja verkkosivulta lutakonleidi.fi
  6. Ote teoksesta AP: Lutakon tyylikäs leidi ja muuta kävelijän Jyväskylää, 1994
  7. Kuvankaappaus Suur-Jyväskylän lehdessä 14.4.2020 julkaistusta artikkelista ”Lutakon Leidissä mietitään jo koronan jälkeistä aikaa” ja Helsingin Sanomissa 28.10.1994 julkaistusta artikkelista ”Lutakon tyylikäs leidi on rantaväylän varrella”
  8. Lutakon asukasyhdistyksen kannanotto Lutakon Leidin kehittämiseen 21.12.2005, naapurin lausunto rakennuslupahakemukseen 22.11.2005, asemapiirustus 26.9.2002, Jyväskylän kaupungin ympäristöviraston lausunto 11.10.2002
  9. A:n allekirjoittama asiakirja ”Ravintolatoiminta Lutakon Leidissä”
  10. Kuvankaappaus verkkosivulta www.tilaussaunat.com
  11. Liikehuoneiston vuokrasopimus 13.1.2020
  12. MP:n artikkeli ”Lutakon Leidi lempinimi kulttuuritoimittajan kynästä” 20.1.2004
  13. Peruskorjaustyösuunnitelma 1.9.2002–31.10.2003
  14. Keski-Suomen työsuojelupiirin lausunto 20.10.2003 numero 03/3340

A

  1. Otteita teoksesta Wilh. Schaumanin faneeritehdas osakeyhtiö 1912–1932, 1932
  2. Museovirasto, kohdeinventointilomake 9.11.1983
  3. Ote teoksesta Vuorinen Pirjo: Työmiehen kunnia – arkkitehti Yrjö Blomstedt Jyväskylän seminaarin lehtorina, 1996
  4. Ote teoksesta AP: Lutakon tyylikäs leidi ja muuta kävelijän Jyväskylää, 1994
  5. Keskisuomalaisen artikkeli ”Kynttiläillallinen kahdelle” 12.1.2006
  6. Otteita teoksesta Jäppinen, Jussi ja Voutilainen, Heli-Maija: Loisto & Lyhty – Löytöretki Jyväskylän rakennettuun ympäristöön, 2006
  7. Ravintola Blomstedtin esite
  8. Nuorkauppakamarin artikkeli ”Ravintola Blomstedt – Täydellinen nautinto tyydyttää kaikki aistit”
  9. Jyväskylän seudun matkailuesite vuodelta 2010
  10. Lutakon Leidin esite
  11. Blogikirjoitus ”Lutakon Leidiin” 1.10.2010
  12. Osaava työnantaja -seminaarin 13.4.2012 esite
  13. Toiminimi RestaMarin lasku JNP:lle 4.8.2012
  14. Kuvankaappaus Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-tietopalvelusta
  15. Kaupparekisteriote toiminimi RestaMari 14.7.2021
  16. Kaupparekisteriote Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot JNP Oy 14.8.2014 rekisterissä ollein tiedoin
  17. Keskisuomalaisen artikkeli ”Täydet kympit” 30.3.2015
  18. Ote JNP:n verkkosivuilta kohteesta Schaumanin puistotie 2, 27.7.2021
  19. Kaupparekisteriote Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot JNP Oy 24.8.2021
  20. Liikehuoneiston vuokrasopimus 29.8.2005 (sama kuin JNP:n asiakirjatodiste 3)
  21. Toiminimi RestaMarin laskut JNP:lle 31.7.2014, 2.12.2014, 19.12.2014, 20.2.2015 ja 20.8.2015
  22. Toiminimi RestaMarin laskuja asiakkaille vuosilta 2012–2015
  23. Toiminimi RestaMarille lähetettyjä laskuja ja kuitteja 13.12.2013, 17.1.2014, 1.2.2014, 5.9.2014 ja 26.11.2015
  24. A:n sähköpostikirjeenvaihtoa asiakkaiden kanssa 21.1.2010–8.3.2010, 6.4.2010, 8.3.2011 ja 22.8.2012
  25. Jyväskylän Seudun Matkailu: Matkailuesite 2012 Jyväskylän seutu
  26. Jyväskylän Seudun Matkailu: Matkailuesite 2013 Jyväskylän seutu
  27. Valokuva A:n käyttämästä ajoneuvosta
  28. Vuokrasopimuksen irtisanominen – Schaumanin puistotie 2 ravintolatilat 31.10.2019
  29. Jyväskylän kaupunki, värityssuunnitelma 5.11.2002
  30. Ote teoksesta MP: Schaumanin linna tehtaanjohtajan koti Jyväskylässä, 2009
  31. Tuloste verkkosivuston www.jyvaskyla.fi hakutuloksesta ”lutakon leidi” 4.2.2022
  32. Wikipedia-artikkeli ”Lutakko” ja hakutulos sanoilla ”lutakon leidi” 4.2.2022
  33. Otteet Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä toiminimi Juhlapalvelu Leidi 10.2.2022
  34. HT:n sähköposti toiminimen Juhlapalvelu Leidi haltijalle 13.4.2020
  35. Liikehuoneiston vuokrasopimus 13.1.2020 (sama kuin JNP:n asiakirjatodiste 11)

Henkilötodistelu

Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot JNP Oy

  1. MP, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
  2. TH, lakimies
  3. AT, isännöitsijä Noste Isännöinti Oy
  4. MZ, leipuri-kondiittori


A

  1. A, todistelutarkoituksessa
  2. KM, yrittäjä, Keski-Palokan Punainen Pirtti Ky
  3. WF, toimitusjohtaja, WF Kiinteistöt Oy
  4. HT, eläkeläinen

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Asioiden käsitteleminen samassa oikeudenkäynnissä


1. Markkinaoikeus on valmistelun kuluessa oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 6 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla päättänyt käsitellä nyt kysymyksessä olevan teollis- ja tekijänoikeudellisen riita-asian (diaarinumero 20168/2021) sekä markkinaoikeudellisen asian (diaarinumero 20169/2021) samassa oikeudenkäynnissä.

2 Riidaton tausta ja asian tarkastelun lähtökohdat

2. JNP harjoittaa Jyväskylässä muun ohella liiketilojen vuokraustoimintaa ja se on omistanut 2.11.2001 alkaen Jyväskylässä osoitteessa Schaumanin puistotie 2 A sijaitsevan kiinteistön ja sillä olevan rakennuksen.

3. A on yksityinen elinkeinonharjoittaja, ja hän on vuokrannut JNP:ltä edellä mainitulla kiinteistöllä sijaitsevat ravintolatilat 1.10.2005 alkaen. A on harjoittanut elinkeinotoimintaa kyseisissä tiloissa. Vuokrasuhde on päättynyt 30.1.2020.

4. A on 16.1.2006 merkityn verkkotunnuksen lutakonleidi.fi haltija. A:lle on 14.8.2014 rekisteröity kaupparekisteriin aputoiminimi Lutakon Leidi, jonka toimialaksi on merkitty tilausravintola.

5. Kanteen perusteella asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko JNP käyttänyt väittämällään tavalla tunnusta Lutakon Leidi elinkeinotoiminnassaan ja vakiinnuttanut sen aputoiminimekseen sekä onko A:n aputoiminimi Lutakon Leidi rekisteröity toiminimilain vastaisesti ja tuleeko sen rekisteröinti siten kumota ja lisäksi hyvityksen määräämisen edellytyksistä. Tämän jälkeen asiassa on vielä kysymys A:n aputoiminimen Lutakon Leidi ja verkkotunnuksen lutakonleidi.fi käytön kieltämisestä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain perusteella sekä vahingonkorvauksen edellytyksistä.

6. A on vaatinut JNP:n kanteen jättämistä tutkimatta sillä perusteella, että JNP:llä ei ole toiminimioikeutta, jota A olisi loukannut. Lisäksi A on esittänyt, että JNP:llä ei ole asiassa myöskään oikeussuojan tarvetta.

7. Toiminimilain 20 §:n 1 momentin mukaan kannetta toiminimen rekisteröinnin kumoamiseksi saa ajaa jokainen, jolle aiheutuu rekisteröinnistä haittaa. Säännöksen esitöiden (HE 238/1978 vp s. 32) mukaan käsitettä ”haitta” on tulkittava laveasti.

8. Markkinaoikeus toteaa, että JNP on perustanut A:a vastaan nostamassaan kanteessa toiminimilakiin ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin perustuvat vaatimukset JNP:lle väitetysti vakiintuneeseen aputoiminimeen Lutakon Leidi. Ottaen huomioon asianosaisten oikeudellinen erimielisyys siitä, onko JNP:lle vakiintunut aputoiminimi Lutakon Leidi, josta seurauksena olisi toiminimilain 20 §:n 1 momentissa tarkoitettu haitta, JNP:n kannetta ei ole edellytyksiä jättää tutkimatta. Todetun vuoksi JNP:n kannetta ei ole edellytyksiä jättää tutkimatta A:n vaatimin tavoin myöskään oikeussuojan tarpeen puuttumisen perusteella.

3 Aputoiminimen rekisteröinnin kumoamisvaatimus ja hyvitys

3.1 Aputoiminimen Lutakon Leidi vakiinnuttaminen

9. Toiminimilain 1 §:n 1 momentin mukaan toiminimellä tarkoitetaan nimeä, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan. Toiminimilain 1 §:n 2 momentin mukaan kaupparekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja saa harjoittaa osaa toiminnastaan erityisellä nimellä (aputoiminimi). Pykälän 3 momentin mukaan mitä toiminimilaissa säädetään toiminimestä, koskee myös aputoiminimeä.

10. Toiminimi eli nimi, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan, on yritystä yksilöivä tunnusmerkki, kuten toiminimilain esitöissä (HE 238/1978 vp s. 5 ja 16) on todettu. Esitöissä (s. 16 ja 17) todetusti kaupparekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja, kuten osakeyhtiö, saa harjoittaa osaa toiminnastaan aputoiminimellä. Lähtökohtana on, että aputoiminimi on voitava kytkeä osakeyhtiön tiettyyn osaan. Varsinaista toiminimeä on käytettävä toiminnassa toiminimen haltijan erottamiseksi muista yrityksistä. Toisaalta aputoiminimen käyttäminen on vapaaehtoista, eikä sen ilmoittaminen kaupparekisteriin ole pakollista. Aputoiminimeä voidaan käyttää esimerkiksi mainonnassa ja muussa markkinoinnissa itsenäisenä tunnusmerkkinä.

11. Toiminimilain 2 §:n 1 momentin mukaan yksinoikeus toiminimeen saadaan rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla toiminimi. Kuten lain esitöistä käy ilmi, edellyttää vakiinnuttaminen, että toiminimeä on käytetty siinä määrin, että se on jo saanut itsenäistä taloudellista arvoa eli good-willia, mikä puolestaan lisää toiminimen oikeudettoman hyväksikäytön vaaraa (em. esityöt s. 5).

12. Toiminimi tai aputoiminimi katsotaan vakiintuneeksi, kun se on yleisesti tunnettu niiden keskuudessa, joihin elinkeinonharjoittajan toiminta suuntautuu, kuten yleisöön tai tiettyyn jakeluportaaseen, joka käyttää yrityksen toimintaa hyväkseen. Yrityksen on oltava tunnettu myös muiden samalla alalla toimivien yrittäjien keskuudessa. Edellä mainittu ei kuitenkaan edellytä, että kaikki asiakas- ja kilpailijapiirit tuntisivat kysymyksessä olevan toiminimen tai aputoiminimen, vaan on riittävää, että tällainen nimi on käytön perusteella saanut goodwill-arvon. Arvioinnissa on otatettava huomioon myös muut kuin ne, joihin elinkeinonharjoittajan toiminta tosiasiallisesti suuntautuu. Vakiintumisen ei edellytetä tapahtuvan koko Suomen alueella. Vakiintumisen perusteella yksinoikeuteen vetoavan elinkeinonharjoittajan on voitava näyttää vakiintumisen edellytysten toteutuneen. Puolestaan rekisteröidyn toiminimen tai aputoiminimen haltijan ei tarvitse näyttää yksinoikeutensa perustetta eikä laajuutta. (Ks. em. esityöt s. 18 sekä Castrén, Martti: Toiminimi, 2008 s. 62)

13. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Jyväskylässä osoitteessa Schaumanin puistotie 2 A sijaitsevasta rakennuksesta on 1990-luvulta alkaen käytetty joissain yhteyksissä erilaisia nimityksiä, kuten ”Lutakon tyylikäs leidi”, ”Vanha leidi”, ”Jugendleidi” ja ”Lutakon kaunotar” (JNP:n asiakirjatodisteet 6 ja 7). JNP:n asiakirjatodisteena 12 esitetystä MP:n artikkelista ”Lutakon Leidi lempinimi kulttuuritoimittajan kynästä” 20.1.2004 ilmenee, että AP on antanut vanhalle rakennukselle lempinimen Lutakon Leidi, jolla se edelleen tunnetaan. Tässä asiassa toiminimioikeudellisesti on kuitenkin arvioitavana se, onko JNP käyttänyt nimeä Lutakon Leidi yksilöidessään elinkeinotoimintansa osan ja onko JNP vakiinnuttanut kyseisen nimen aputoiminimekseen kanteessa väitetyllä tavalla.

14. Edellä todetusti JNP on hankkinut todetun kiinteistön ja sillä sijaitsevan rakennuksen omistukseensa vuonna 2001. Vuosien 2002 ja 2003 aikana kiinteistöllä sijaitsevassa rakennuksessa on tehty peruskorjaus, jonka jälkeen ravintolatilat on vuokrattu eräälle ravintoloitsijalle, kuten todistaja AT:n kertomuksesta on ilmennyt. JNP on vedonnut asiassa siihen, että tunnus Lutakon Leidi on vakiintunut sen aputoiminimeksi liike- ja juhlatilojen vuokraustoiminnan toimialalle viimeistään vuonna 2004.

15. JNP:n asiakirjatodistelu ennen aputoiminimen Lutakon Leidi väitetyn vakiintumisen ajankohtaa eli vuotta 2004 koostuu JNP:n asiakirjatodisteen 8 osana esitetystä asemapiirustuksesta 26.9.2002 ja Jyväskylän kaupungin rakennusvalvontaviraston lausunnosta 11.10.2002, joista ilmenee, että rakennuskohde on ollut ”Jyväskylän nuorisoasunnot / Lutakon Leidi”, ja että Lutakon Leidin alueella olevan kivitalon kahvilaan tulevan toiminnanharjoittajan on tullut tehdä tiettyjä viranomaisilmoituksia. JNP:n asiakirjatodisteista 13 ja 14 ilmenee tietoja kysymyksessä olevan rakennuksen peruskorjaukseen liittyen. Asiakirjatodisteissa esiintyy nimi Lutakon Leidi yhden kerran. Kohteen pääurakoitsijaksi asiakirjatodisteessa 13 on yksilöity Jyväskylän Seudun Nuorisoasunnot ry ja rakennuskohteeksi on yksilöity ”kivitalo”. Asiakirjatodisteena 14 oleva lausunto on osoitettu Jyväskylän Nuorisoasunnoille.

16. JNP:n asiakirjatodistelu aputoiminimen Lutakon Leidi väitetyn vakiintumisen jälkeistä aikaa ja ennen kuin A:lle on vuonna 2014 rekisteröity aputoiminimi Lutakon Leidi koostuu JNP:n ja A:n välisistä 29.8.2005 ja 8.4.2014 tehdyistä liikehuoneiston vuokrasopimuksista (JNP:n asiakirjatodisteet 3 ja 4). JNP on käyttänyt Jyväskylässä osoitteessa Schaumanin puistotie 2 A sijaitsevan liikehuoneiston vuokrasopimuksissa toiminnastaan nimeä Jyväskylän Seudun Nuorisoasunnot Oy ja Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot Oy. Ensimmäisessä liikehuoneiston vuokrasopimuksessa vuokrauskohde on määritelty olevan ravintolatila Lutakon Leidi -nimisessä kiinteistössä ja toisessa sopimuksessa ravintolan yläkerran tilat Leidi-nimisessä kiinteistössä.

17. JNP:n asiakirjatodisteena 8 olevassa kannanotossa 21.12.2005 on mainittu Lutakon Leidin kehittämisestä ja todettu, että Lutakon asukasyhdistys kannattaa terassin toteuttamista Lutakon Leidin yhteyteen. Naapurin lausunnossa rakennuslupahakemukseen 22.11.2005 rakennuskohteeksi on mainittu ”Lutakon Leidi” ja luvan hakijaksi Jyväskylän Seudun Nuorisoasunnot Oy.

18. Todistaja MP on kertonut, että hänet on palkattu Jyväskylän Seudun Nuorisoasunnot ry:een vuonna 2003, jossa hän on vastannut asukasryhmien taideohjaamisesta vuosina 2003 ja 2004. MP on kertonut, että hänen esihenkilönsä ja työkaverit ovat käyttäneet vuonna 2003 rakennuksesta nimeä Lutakon Leidi. MP ei ole pystynyt arvioimaan sitä, kuinka yleisesti nimi Lutakon Leidi on ollut vuosina 2003 ja 2004 käytössä. MP:n kertoman mukaan nimi Lutakon Leidi on viitannut kyseessä olevaan kiinteistöön tai sillä sijaitsevaan mansardikattoiseen rakennukseen.

19. Todistaja AT on kertonut, että JNP on tullut hänen isännöintiyrityksensä asiakkaaksi vuonna 2003 ja A on toiminut JNP:n toimitusjohtajana vuosina 2005–2012. JNP:n asiakirjatodisteissa 3 ja 4 on A:n kertomuksen mukaan käytetty nimeä Lutakon Leidi sen vuoksi, että rakennus on kulkenut kyseisellä nimellä papereissa ja puheissa. Nimeä on käytetty JNP:n vaatimuksesta ja tarkoituksena on ollut kasvattaa kohteen markkinointiarvoa. A on kertonut, että nimi Lutakon Leidi on yleisesti tiedossa oleva, ja hän on arvioinut aika monen tietävän, mistä puhutaan, kun käytetään nimitystä Lutakon Leidi. A on kuitenkin arvioinut, että hänen käsityksensä nimestä Lutakon Leidi voi olla riippuvainen siitä, että hän on toimintansa vuoksi nähnyt paljon kyseistä nimeä. A on vielä kertonut, että jo vuonna 2004 kyseisissä tiloissa toimineen ravintolayrittäjän vuokrasopimuksessa on käytetty nimeä Lutakon Leidi.

20. Markkinaoikeus toteaa JNP:llä olevan todistustaakka siitä, että tunnus Lutakon Leidi olisi vakiintunut sen aputoiminimeksi. Vaikka Jyväskylässä osoitteessa Schaumanin puistotie 2 A sijaitsevasta rakennuksesta on edellä todetusti vähäisissä määrin käytetty nimitystä Lutakon leidi tai siihen viittaavia nimityksiä, JNP:n todistelusta ei ilmene, että JNP olisi yksilöinyt liike- ja juhlatilojen vuokraustoimintaansa asiakkailleen tai yleisölle tunnuksella Lutakon Leidi. Markkinaoikeudessa ei ole esitetty todistaja A:n mainitsemaa vuonna 2004 tehtyä ravintolayrittäjän vuokrasopimusta tai muutakaan todistelua, josta ilmenisi JNP:n käyttäneen tunnusta Lutakon Leidi vuokraustoimintaansa markkinoidessa tai edellä todettuja yksittäisiä mainintoja laajemmin.

21. Markkinaoikeus katsoo JNP:ltä jääneen näyttämättä, että se on harjoittanut elinkeinotoimintaa tunnuksella Lutakon Leidi tai edes käyttänyt sitä elinkeinotoimintansa osan tunnuksena eli aputoiminimenä, joten JNP ei ole myöskään voinut vakiinnuttaa tunnusta Lutakon Leidi toiminimilain 2 §:n 1 momentin mukaisesti aputoiminimekseen.

3.2. A:n aputoiminimen Lutakon Leidi yksilöivyys

22. Toiminimilain 8 §:n mukaan toiminimen tulee yksilöidä haltijansa yritys. Toiminimen yksilöivyyttä arvosteltaessa on kiinnitettävä huomiota kaikkiin ilmeneviin asianhaaroihin. Toiminimeä, joka ilmaisee vain toiminnan laadun taikka tarjottavan tavaran tai palvelun yleisen nimityksen tahi yksistään sisältää yleisesti käytetyn paikannimen tai muun sellaisen nimen, voidaan pitää yksilöivänä ainoastaan, milloin se on vakiintunut. Yksilöivyyttä lisääväksi tekijäksi ei ole katsottava sellaista toiminimen osaa, joka ilmaisee ainoastaan yritysmuodon.

23. Toiminimilain 19 §:n 1 momentin mukaan, jos toiminimi on rekisteröity tämän lain tai muiden toiminimeä koskevien säännösten vastaisesti ja rekisteröinnille on edelleen olemassa este, tuomioistuin voi kanteesta kumota rekisteröinnin.

24. Toiminimilain 8 §:n mukaiseen yksilöivyyteen kuuluu säännöksen esitöiden (HE 238/1978 vp s. 23 ja 24) mukaan se, että toiminimellä on erottuvuutta. Toiminimi ei ole yksilöivä, jos se on pelkästään kuvaileva. Kuten esitöissä on todettu, yksinomaan maantieteellisen alueen nimi tai paikannimi ei sellaisenaan kelpaa toiminimeksi, mutta toisaalta toiminimi on yleensä yksilöivä, jos se muodostuu kuvailevan sanan ja paikannimen yhdistelmästä.

25. Markkinaoikeus toteaa, että aputoiminimi Lutakon Leidi koostuu kahdesta erillisestä sanasta, joista sana ”Lutakon” ei sellaisenaan ole yksilöivä sen viitatessa Jyväskylän Lutakon kaupunginosaan (A:n asiakirjatodiste 32). Sana ”Lutakon” ilmaisee kysymyksessä olevassa aputoiminimessä toiminimilain 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla yleisesti käytetyn paikannimen. Asiassa esitetystä näytöstä ei kuitenkaan ole käynyt ilmi, että kysymyksessä olevaan aputoiminimeen sisältyvä sana ”Leidi” tarkoittaisi yleisesti käytettyä paikannimeä. Asiassa ei ole edes väitetty, että A:n aputoiminimen Lutakon Leidi sisältämä sana ”Leidi” olisi kuvaileva. Asiassa ei muutenkaan ole esitetty näyttöä siitä, että A:n aputoiminimi Lutakon Leidi yksistään sisältää yleisesti käytetyn paikannimen.

26. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että A:lle rekisteröity aputoiminimi Lutakon Leidi on toiminimilain 8 §:ssä edellytetyllä tavalla yksilöivä

3.3 Johtopäätökset

27. JNP:lle ei edellä todetusti ole vakiintunut aputoiminimeä Lutakon Leidi eikä se ole vedonnut muuhunkaan aikaisempaan oikeusperusteeseen, johon A:lle 14.8.2014 rekisteröity aputoiminimi Lutakon Leidi olisi sekoitettavissa. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että A on voinut hakea rekisteröitäväksi aputoiminimen Lutakon Leidi, joka on edellä todettu toiminimilain 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla yksilöiväksi. A:n ei muutoinkaan voida katsoa toimineen vilpillisessä mielessä hakiessaan vuodesta 2005 käyttämänsä aputoiminimen Lutakon Leidi rekisteröintiä.

28. Markkinaoikeus toteaa, että toiminimilain 23 §:ssä säädetty hyvitys on korvausta toiminimen oikeudettomasta käytöstä. JNP on esittänyt hyvitysvaatimuksensa perusteeksi aputoiminimen oikeudettomaan rekisteröintiin perustuvan oikeudenloukkauksen.

29. Edellä todetun perusteella JNP:n toiminimilakiin perustuvat vaatimukset on siten hylättävä.

4 Sopimattomaan menettelyyn elinkeinotoiminnassa perustuvat vaatimukset

30. JNP:n mukaan A on pyrkinyt hyötymään JNP:lle kuuluvasta vakiintuneesta aputoiminimestä Lutakon Leidi sekä sen goodwill-arvosta ja maineesta omassa liiketoiminnassaan tavalla, joka on JNP:n maineen norkkimista.

31. A:n mukaan aputoiminimi Lutakon Leidi ei ole ollut vakiintunut JNP:lle, joten JNP:llä ei ole myöskään ollut nimeen Lutakon Leidi liittyvää mainetta tai goodwill-arvoa, jota A olisi norkkinut.

32. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä.

33. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain yleislausekkeen vastaista on toisen maineen ja tunnettuuden oikeudeton hyväksikäyttäminen eli norkkiminen. Maineen norkkimisen osalta oikeuskäytännössä on katsottu, että se jo luonteensa puolesta edellyttää, että sen elinkeinonharjoittajan, jonka väitetään oikeudettomasti käyttäneen hyväksi toisen elinkeinonharjoittajan mainetta, menettely on luonut mielleyhtymän kyseiseen toiseen elinkeinonharjoittajaan ja että ensiksi mainittu elinkeinonharjoittaja pyrkii näin hyötymään kyseisen toisen elinkeinonharjoittajan maineesta. Edelleen maineen norkkimisen on katsottu edellyttävän, että sen, mitä väitetään käytetyn hyväksi, tulee olla markkinoilla tunnettu ja omata myös mainetta. Jos nämä edellytykset täyttyvät, kysymyksessä voi olla sopimattomana pidettävä norkkiminen, joka ei sinänsä edellytä, että menettelystä aiheutuu sekaannuksen vaaraa kaupallisesta alkuperästä.

34. JNP:n sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n mukainen kieltovaatimus on perustunut jo vaatimustasolla siihen, että A:n aputoiminimi Lutakon Leidi ja hänen verkkotunnuksensa lutakonleidi.fi ovat täysin identtisiä JNP:lle vakiintuneen aputoiminimen Lutakon Leidi kanssa.

35. Edellä todetusti JNP:lle ei ole vakiintunut aputoiminimeä Lutakon Leidi ja kaikki JNP:n toiminimilain mukaiset vaatimukset perustuen sille väitetysti vakiintuneeseen aputoiminimeen Lutakon Leidi ovat tulleet hylätyiksi. Markkinaoikeus toteaa, ettei JNP ole yksilöinyt tai esittänyt mitään sellaisia perusteita, joiden johdosta sillä voitaisiin myöskään sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain perusteella katsoa olevan oikeus saada A:han nähden kieltoa, joka koskee nimen Lutakon Leidi sisältävien tunnusten käyttöä elinkeinotoiminnassa.

36. Edellä todetun perusteella A:n aputoiminimen Lutakon Leidi ja verkkotunnuksen lutakonleidi.fi käyttö ei ole ollut sopimatonta tai hyvän tavan vastaista ja JNP:n kieltovaatimus, uhkasakkovaatimus sekä vahingonkorvausvaatimus on siten hylättävä.

5 Oikeudenkäyntikulut

37. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

38. JNP on hävinnyt asian, joten se on velvoitettava korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut.

39. A on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa JNP:n korvaamaan hänen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulunsa kulujen osalta 264,49 eurolla ja palkkion osalta 69.852,30 eurolla eli yhteensä 70.116,79 eurolla viivästyskorkoineen.

40. JNP on kiistänyt A:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteeltaan. JNP:llä ei ole ollut A:n oikeudenkäyntikuluihin liittyvien kulujen osalta huomauttamista, mutta se on paljoksunut A:n oikeudenkäyntikulujen määrää palkkion osalta ja esittänyt, että kahden asiamiehen käyttäminen ei ole ollut perusteltua.

41. Markkinaoikeus katsoo, että kahden asiamiehen käyttämisestä aiheutunutta kustannusta sekä A:n vaatimaa palkkion kokonaismäärää on pidettävä asian laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullisena. JNP on siten velvoitettava korvaamaan kaikki A:n oikeudenkäyntikulut yhteensä 70.116,79 eurolla viivästyskorkoineen.

Tuomiolauselma

Markkinaoikeus hylkää kanteen.

Markkinaoikeus velvoittaa Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot JNP Oy:n korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut yhteensä 70.116,79 eurolla viivästyskorkoineen.

Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden ratkaisun antamisesta.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 3.6.2022.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Jaakko Ritvala ja Jari Tiainen.

Lainvoimaisuus

Lainvoimainen.