MAO:H202/2021
Kanne
Vaatimukset
A on vaatinut, että markkinaoikeus
1. vahvistaa, että hänellä on tekijänoikeus asiakirjatodisteista 1–8 ilmeneviin valokuviin
2. velvoittaa Otavamedia Oy:n suorittamaan hänelle tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin mukaista hyvitystä 40.000 euroa viivästyskorkoineen 6.11.2020 lukien.
A on lisäksi vaatinut, että Otavamedia Oy velvoitetaan korvaamaan oikeusavun omavastuuosuutta vastaavat arvonlisäverolliset avustajan palkkiosta muodostuvat oikeudenkäyntikulut 907,06 eurolla viivästyskorkoineen.
Perusteet
A on valitsemalla kuvien ottamispaikan, kuvakulman, asustuksen ja asennot yhdessä valokuvaajien kanssa luonut kanteen kohteena olevat valokuvateokset. Valokuvien kohteen puvustus ja asento sekä valokuvan yleinen sommittelu ja miljöö ovat olleet harkittuja. Valokuvien ottamisessa on käytetty vapaita ja luovia valintoja, jotka ovat saaneet aikaan halutun uniikin lopputuloksen. Hän ei ole ollut pelkkä kuvauksen kohde eikä ole vain osoittanut kohdetta, vaan ideoinut kuvaussession eli suunnitellut valokuvat ja opastanut valokuvaajaa. A:n henkilökohtaista panosta valokuvien tekemiseen osoittaa myös se, että idea ja aloite kuvasarjasta on tullut häneltä ja valokuvat ovat olleet hyvin henkilökohtaisia ja ne ovat kertoneet hänen elämästään kuvauksen aikaan, joten kukaan ulkopuolinen henkilö ei olisi kyennyt suunnittelemaan valokuvia samalla tavalla. Hänen panoksensa valokuvien ottamisessa on oleellisesti poikennut siitä, mitä se tavanomaisesti lehtikuvissa valokuvien kohteella on.
Valokuvateosten yleisön saataviin saattaminen edellyttää kaikkien yhteisteoksen tekijöiden suostumusta. Valokuvien julkaisemisesta lehdessä sovittiin, mutta valokuvien laittamisesta verkkosivustolle ei ole sovittu. Otavamedia Oy on siten ilman A:n lupaa saattanut valokuvia yleisön saataviin verkkosivustolla hymy.fi ja loukannut hänen tekijänoikeuttaan kyseisiin valokuviin. Otavamedia Oy:n tulee suorittaa tekijänoikeuden loukkauksesta kohtuullinen hyvitys.
Kohtuullisena korvauksena voidaan pitää 500 euroa valokuvalta vuodessa kymmenen vuoden ajalta 14.9.2010–14.9.2020. Tuomioistuimen tulee arvioida hyvityksen määrä. A on tunnettu suomalainen näyttelijä, joka Hymy-lehden 1/2005 ilmestymisaikaan oli paljon esillä mediassa. Valokuvia on käytetty verkkosivuilla mainostarkoituksessa. Hyvityksen määrän arvioinnissa on otettava huomioon myös se, että kuvat ovat paljastavia ja eroottissävytteisiä. Hyvityksen tulee olla vähintään Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry:n korvaushinnaston suuruinen.
Vastaus
Vaatimukset
Otavamedia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää kanteen ja velvoittaa A:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat palkkiosta muodostuvat oikeudenkäyntikulut 15.261 eurolla viivästyskorkoineen.
Perusteet
Kanteen kohteena olevat valokuvat eivät ole niin omaperäisiä, että ne olisivat valokuvateoksia. Valokuvat on otettu vain julkaistavaksi lehdessä ja sen verkkosivuilla. Kanne tulee siten hylätä.
Vaikka kyse olisikin valokuvateoksista, ne eivät ole yhteisteoksia eikä A:ta voida pitää niiden tekijänä. Valokuvaajien panos on ratkaiseva ja oikeudet syntyvät yksin heille. A:n panos valokuvien ottamisessa ei ole poikennut siitä, mikä se tavanomaisesti valokuvan kohteella on. Tekijänoikeus suojaa teoksen ilmenemismuotoa, ei ajatusta sen takana tai teoksen luomisprosessia. Valokuvien henkilökohtaisuus, aloitteellisuus valokuvauksen järjestämisessä tai valokuvauspaikan, asentojen, vaatetuksen tai vastaavien seikkojen suunnittelu ei vaikuta tekijänoikeuden syntymiseen.
Jos A:ta ei pidettäisi valokuvateosten yhteistekijänä, hänellä ei olisi asiavaltuutta hyvitysvaatimuksen esittämiseen. Vaikka A:ta pidettäisiin valokuvateosten yhteistekijänä, hyvitysvaatimus on perusteeton. Valokuvien käyttäminen ja julkaiseminen paperilehden lisäksi verkkosivustolla hymy.fi on ollut jo vuonna 2005 tavanomaista juttujen ja kuvien käyttämistä. Erillistä suostumusta yleisön saataviin saattamiseen ei siten ole tarvittu, koska kirjallisesti, suullisesti tai vähintään konkludenttisesti on sovittu kokonaisuudesta, joka on sisältänyt myös nettijulkaisemisen. Haastatelluille ei makseta vuosikorvausta tai muuta lisäkorvausta. A on jo saanut jutusta sovitun kokonaiskertakorvauksen. Mitään muuta korvausoikeutta hänellä ei ole ollut eikä ole.
Vaadittu hyvitys on myös määrältään perusteeton, perustelematon ja vanhentunut. Nettijulkaisusta ei koskaan makseta erillistä korvausta.
Todistelu
Asiakirjatodistelu
A
1. Valokuva ”Anarkisti Alanen” Hymy-lehden numerosta 1/2005
2. Valokuva ”Ai kauheeta” Hymy-lehden numerosta 1/2005
3. Valokuva ”Ai kauheeta 2” Hymy-lehden numerosta 1/2005
4. Valokuva ”Tallottu enkeli” Hymy-lehden numerosta 1/2005
5. Valokuva ”Ikuinen optimisti” Hymy-lehden numerosta 1/2005
6. Hymy-lehdessä julkaisematon valokuva 1
7. Hymy-lehdessä julkaisematon valokuva 2
8. Hymy-lehdessä julkaisematon valokuva 3
9. Kuvaruutukaappaus verkkosivustolta hymy.fi
11. Otteita Hymy-lehden numerosta 1/2005, kansi ja sivut 18–23
13. Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry:n korvaushinnasto verkkosivustolta http://www.kuvasto.fi/hinnasto/
Otavamedia Oy
1. Valokuva ”Anarkisti Alanen” Hymy-lehden numerosta 1/2005
2. Valokuva ”Ai kauheeta” Hymy-lehden numerosta 1/2005
3. Valokuva ”Ai kauheeta 2” Hymy-lehden numerosta 1/2005
4. Valokuva ”Tallottu enkeli” Hymy-lehden numerosta 1/2005
5. Valokuva ”Ikuinen optimisti” Hymy-lehden numerosta 1/2005
6. Hymy-lehdessä julkaisematon valokuva 1
7. Hymy-lehdessä julkaisematon valokuva 2
8. Hymy-lehdessä julkaisematon valokuva 3
Henkilötodistelu
A
1. A todistelutarkoituksessa
Markkinaoikeuden ratkaisu
Käsittelyratkaisu
Otavamedia Oy on vasta pääkäsittelyssä vedonnut siihen, että kanteen hyvitysvaatimus on joltakin osin vanhentunut.
Oikeudenkäymiskaaren 6 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan asianosainen ei saa asiassa, jossa sovinto on sallittu, pääkäsittelyssä vedota sellaiseen seikkaan, johon hän ei ole vedonnut valmistelussa, ellei asianosainen saata todennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä.
Otavamedia Oy ei ole vedonnut hyvityssaatavan vanhentumiseen valmistelussa, eikä ole esittänyt syytä vedota siihen vasta pääkäsittelyssä. Näin ollen markkinaoikeus jättää ottamatta huomioon Otavamedia Oy:n kyseisen väitteen.
Pääasiaratkaisun perustelut
1 Asian riidaton tausta ja kysymyksenasettelu
1. Riidatonta on, että Otavamedia Oy:n Hymy-lehden numerossa 1/2005 on julkaistu A:ta käsittelevä juttu sisältäen sekä kantajan että vastaajan asiakirjatodisteista 1–5 ilmenevät valokuvat, joista valokuvat 1–3 on ottanut eräs valokuvaaja ja valokuvat 4–5 eräs toinen valokuvaaja. Kyseiset ja asiakirjatodisteista 6–8 ilmenevät viimeksi mainitun valokuvaajan ottamat valokuvat ovat olleet ainakin yli 10 vuotta saatavilla lehden verkkosivustolla hymy.fi 14.9.2020 saakka.
2. Riidatonta myös on, että jos kyse olisi valokuvateoksista, vähintään valokuvaajat olisivat niiden tekijöitä. Riidatonta lisäksi on, että A:lle on maksettu juttupalkkio, joka on kattanut ainakin valokuvien julkaisemisen painetussa lehdessä.
3. Kanteessa on vaadittu tekijänoikeuden vahvistamista kahdeksaan valokuvaan sekä hyvitystä valokuvien luvattomasta yleisön saataviin saattamisesta verkkosivustolla hymy.fi.
4. Asiassa on ensiksi kysymys siitä, ovatko valokuvat tekijänoikeuslain 1 §:ssä tarkoitettuja valokuvateoksia ja onko A:ta pidettävä niiden yhtenä tekijänä. A:n on siten oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 1 momentin mukaisesti näytettävä, että hän on tehnyt yhdessä valokuvaajien kanssa sellaista henkistä luomistyötä, että kyse on valokuvateoksista ja hän on valokuvaajien ohella niiden tekijä.
5. Jos näin on, seuraavaksi on arvioitava, onko A antanut suostumuksensa valokuvien yleisön saataviin saattamiseen verkkosivustolla hymy.fi. Otavamedia Oy:llä on tästä näyttötaakka. Jos suostumusta ei ole ollut, on lopuksi arvioitava tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin mukaisen kohtuullisen hyvityksen määrää.
2 Valokuvien tekijänoikeuden arviointi
2.1 Oikeudelliset lähtökohdat
6. Tekijänoikeuslain 1 §:n mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Säännöksessä mainitaan esimerkkinä suojatuista teoksista muun ohella valokuvateos.
7. Tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suojan voimassaoloajasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/116/EY 6 artiklan mukaan valokuvia, joita tekijänsä luovan henkisen työn tuloksina on pidettävä omaperäisinä, suojataan 1 artiklan mukaisesti. Mitään muuta perustetta ei sovelleta määritettäessä, voidaanko niitä suojata. Jäsenvaltiot voivat säätää myös muiden valokuvien suojasta.
8. Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan teoksen käsite on unionin oikeuden itsenäinen käsite, jota on tulkittava ja sovellettava yhtenäisesti ja joka edellyttää kahden kumulatiivisen osatekijän täyttymistä (tuomio 12.9.2019, Cofemel, C-683/17, EU:C:2019:721, kohta 29).
9. Yhtäältä kyseinen käsite merkitsee sitä, että on olemassa suojan kohde, joka on omaperäinen siinä mielessä, että se on tekijänsä luovan henkisen työn tulos. Toisaalta teokseksi voidaan luokitella vain elementtejä, joita voidaan pitää ilmauksena tällaisesta luovasta henkisestä työstä (em. tuomion kohta 29). Jotta suojan kohdetta voidaan pitää omaperäisenä, on samalla välttämätöntä ja riittävää, että se heijastaa tekijänsä yksilöllisyyttä ilmentämällä tämän vapaita luovia ratkaisuja (tuomion kohta 30).
10. Unionin tuomioistuin on myös henkilökuvasta todennut (tuomio 1.12.2011, Painer, C-145/10, EU:C:2011:798), että tekijä voi tehdä vapaita luovia ratkaisuja monilla eri tavoilla ja monissa eri kuvan toteutuksen vaiheissa (tuomion kohta 90). Tuomiosta ilmenee muun ohella, että valmisteluvaiheessa tekijä voi valita lavastuksen, kuvattavan henkilön asennon ja valaistuksen ja että henkilökuvaa ottaessaan hän voi valita rajauksen, kuvakulman ja haluamansa tunnelman (kohta 91), että näillä eri ratkaisuilla henkilökuvan tekijä pystyy lyömään teokseensa ”oman persoonallisen leimansa” (kohta 92) ja että tästä syystä tekijän liikkumavara luovien kykyjensä käyttämisessä ei ole välttämättä rajallinen tai olematon (kohta 93). Näin ollen henkilökuva voi saada tekijänoikeudellista suojaa, edellyttäen että tällainen valokuva on sellaisen luovan henkisen työn tulos, joka kuvastaa tekijänsä yksilöllisyyttä ja joka käy ilmi niistä vapaista luovista ratkaisuista, joihin tekijä on päätynyt valokuvaa toteuttaessaan, mikä kansallisen tuomioistuimen on selvitettävä kussakin yksittäistapauksessa (kohta 94).
11. Tekijänoikeuslain 6 §:n mukaan, jos kaksi tai useammat ovat yhdessä luoneet teoksen heidän osuuksiensa muodostamatta itsenäisiä teoksia, on tekijänoikeus heillä yhteisesti. Kullakin heistä on kuitenkin valta vaatimusten esittämiseen oikeuden loukkauksen johdosta.
2.2 Näyttö ja markkinaoikeuden arviointi
12. A on todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut, että Hymy-lehden päätoimittajana tai vastaavassa tehtävässä toiminut henkilö, jonka kanssa hän oli aiemminkin asioinut, soitti hänelle ja ehdotti valokuvien ottamista. A on kertonut edellyttäneensä, että hän saa itse suunnitella valokuvat ja valita mitkä kuvat tulevat lehteen. A:n mukaan tämä ei ollut ongelma, kuten ei ollut ollut aiemmissa valokuvauksissa. Kuvauspäivä kesti pitkään, ja hän suunnitteli valokuvat ja halusi kertoa niillä tarinan muodossa omasta elämästään.
13. A on myös kertonut, että asiakirjatodisteen 1 valokuva kertoo politiikan ja elämän kaksinaismoralismista. Kuva esittää kansanedustajaa, jonka hame on revennyt ja takapuoli näkyy, matkalla töihin eduskuntatalon portailla. Puku oli hänen omansa ja hän leikkasi sen siten, että stay up -sukat näkyvät. Hän valitsi tämän nimenomaisen kuvauspaikan.
14. A on lisäksi kertonut, että asiakirjatodisteissa 2, 3 ja 6–8 esitetyissä niin sanotuissa lehtikioskikuvissa tuodaan myös ilmi kaksinaismoralismia eli sitä, että ihmiset halveksivat tiettyjä lehtiä, mutta silti lukevat niitä. A on kertonut olleensa valokuvissa ”takapiruna” tekemässä jäynää ja improvisoineensa valokuvissa halveeraten juorulehtiä lukevia ihmisiä.
15. A on edelleen kertonut, että asiakirjatodisteessa 4 ilmenevä niin sanottu ”tallottu enkeli” -valokuva syntyi, kun hänestä tuntui, että hän oli ylikävelty ihminen, ja enkeliteema oli ollut hänelle rakas. Valokuvassa on kengänkuvan jälki ihossa, ja hän näki itsensä haavoittuneena enkelinä.
16. A on vielä kertonut, että asiakirjatodisteen 5 taustalla on se, että hän oli joissakin ensimmäisissä haastatteluissaan kuvannut itseään iloiseksi delfiiniksi. A:n mukaan oli improvisoitua, että jokin valokuva otetaan vedessä. Kun hän nousee kuvassa ylös iloinen ilme kasvoillaan, tämä kuvastaa sitä, että eteenpäin mennään hymyssä suin kaikesta huolimatta.
17. Kantajan asiakirjatodisteessa 11 on esitetty Hymy-lehden kansikuva ja sivut 18–23, joilla ovat olleet esillä asiakirjatodisteista 1–5 ilmenevät valokuvat. Sivuilla on valokuvien ohessa kerrottu A:ta haastatellen hänen edellä mainittua kertomustaan vastaavia seikkoja esimerkiksi kaksinaismoralismista ja valokuvien taustoista. Asiakirjatodisteesta 11 ilmenevät seikat tukevat A:n kertomusta ja sen uskottavuutta.
18. Markkinaoikeus toteaa, että teokselta edellytettävä omaperäisyys ja sitä tehtäessä luova henkinen työ voi tapauskohtaisesti ilmetä monin eri tavoin. Kuten edellä kohdassa 10 selostetusta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, tyypillisessä henkilökuvassa merkityksellistä voi olla ainakin lavastus, asennot, valaistus, rajaus, kuvakulma ja tunnelma, joilla tekijä pystyy lyömään teokseensa ”oman persoonallisen leimansa”. Nyt esillä olevissa erilaisia tilanteita esittävissä, lähtökohtaisesti selvästi suunnitelmallisesti toteutetuissa ja lavastetuissa valokuvissa tekijällä voi olla vielä huomattavasti enemmän mahdollisuuksia luovalle henkiselle työlle.
19. Arvioitaessa teoskynnyksen ylittymistä markkinaoikeus toteaa, että ainakin asiakirjatodisteista 1 ja 4 ilmenevistä valokuvista välittyy hyvin vahvasti persoonallinen leima kuvaan valittujen lavastuksen, asentojen, kuvakulmien ja tunnelman johdosta. Asiakirjatodisteesta 5 ilmenevästä valokuvasta on myös havaittavissa tiettyä persoonallisuutta erityisen asennon ja vauhdikkaan tunnelmansa vuoksi. Valokuvan onnistuminen on voinut myös edellyttää luovia valokuvausteknisiä valintoja. Myös asiakirjatodisteista 2, 3, 7 ja 8 ilmenevistä valokuvista tulee ilmi lavastuksen ja tilanteiden tunnelman kautta valokuvien suunnitelmallisuus ja omaleimaisuus. Sen sijaan A:n kertomuksesta tai asiakirjatodisteesta 6 ilmenevästä valokuvasta, joka näyttää kohtalaisen tavanomaiselta henkilökuvalta, ei ole pääteltävissä sitä, millä perusteella sitä voitaisiin pitää itsenäisen luovan työn omaperäisenä tuloksena.
20. Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että asiakirjatodisteista 1–5 ja 7–8 ilmeneviä valokuvia voidaan pitää tekijänsä itsenäisen luovan työn omaperäisenä tuloksena. Valokuvissa on siten kyse tekijänoikeuslaissa tarkoitetuista valokuvateoksista. Sen sijaan asiakirjatodisteesta 6 ilmenevää valokuvaa ei voida pitää teoksena ja sen osalta vahvistusvaatimus on jo tällä perusteella hylättävä.
21. Asiassa tulee seuraavaksi arvioitavaksi se, onko A:ta pidettävä valokuvateosten yhtenä tekijänä. A on kertomuksessaan esittänyt suunnitelleensa valokuvat ja esittänyt seikkoja, jotka osoittavat henkistä luomistyötä. Edellä todetusti Hymy-lehden artikkelista ilmenevät seikat tukevat A:n kertomusta. Otavamedia Oy on luopunut kuulemasta todistajiksi valmistelussa nimeämiään valokuvaajina toimineita kahta henkilöä.
22. Markkinaoikeus katsoo, että tässä tilanteessa valokuvien, lehtijutun ja A:n kertomuksen perusteella on pääteltävissä, että hänen vaikutuksensa valokuvateosten luomisessa on ollut huomattava, ja että ilman hänen merkittävää luovaa panostaan valokuvaajat eivät olisi voineet päätyä esitetyn kaltaisten valokuvien ottamiseen ja niiden persoonalliseen leimaan. A:ta on siten pidettävä valokuvateosten yhtenä tekijänä.
23. Näin ollen markkinaoikeus katsoo näytetyksi, että kyse on ollut tekijänoikeuslain 6 §:ssä tarkoitetuista yhteisteoksista ja A:ta on pidettävä niiden yhtenä tekijänä. Siten kanteen vahvistusvaatimus 1 on asiakirjatodisteista 1–5 ja 7–8 ilmenevien valokuvien osalta hyväksyttävä.
3 Valokuvien yleisön saataviin saattamisen arviointi
24. Tekijällä on tekijänoikeuslain 2 §:n mukaisesti yksinoikeus muun ohella määrätä teoksen yleisön saataviin saattamisesta, kuten yleisölle välittämisestä sisältäen sen, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana.
25. Otavamedia Oy:n mukaan valokuvien käyttäminen ja julkaiseminen paperilehden lisäksi verkkosivustolla hymy.fi on ollut jo vuonna 2005 tavanomaista juttujen ja kuvien käyttämistä. Erillistä suostumusta yleisön saataviin saattamiseen ei siten ole tarvittu, koska kirjallisesti, suullisesti tai vähintään konkludenttisesti on sovittu kokonaisuudesta, joka on sisältänyt myös nettijulkaisemisen.
26. Otavamedia Oy, jolla on näyttötaakka siitä, että valokuvateosten yleisön saataviin saattamiseen on ollut A:n suostumus, ei ole nimennyt todistelua edellä mainituista seikoista ja on luopunut pääkäsittelyssä kuulemasta valmistelussa todistajaksi nimeämäänsä erästä päätoimittajana toiminutta henkilöä. A on sen sijaan uskottavasti kertonut, että korvauksesta sovittiin vain suullisesti erään toisen päätoimittajana tai vastaavassa tehtävässä toimineen henkilön kanssa. A:n mukaan keskustelu oli hyvin lyhyt ja ytimekäs ja se käytiin samassa yhteydessä, kun hänelle ehdotettiin valokuvien ottamista ja hän esitti omat ehtonsa kuvauksille. A:n mukaan hän ei ole tiennyt Hymy-lehden hymy.fi-verkkosivuista. Otavamedia Oy ei ole esittänyt A:lle kysymyksiä häntä kuultaessa.
27. Markkinaoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että Otavamedia Oy olisi sopinut A:n kanssa siitä, että hänelle maksettu korvaus olisi kattanut myös valokuvien yleisön saataviin saattamisen Hymy-lehden verkkosivuilla ja että A olisi tekijänä antanut suostumuksensa mainittuun yleisön saataviin saattamiseen. Niin ikään näyttämättä on jäänyt, että tällainen sopimus olisi syntynyt konkludenttisesti ilman nimenomaisia tahdonilmauksia.
4 Hyvitys valokuvien yleisön saataviin saattamisesta
28. Edellä todetun perusteella Otavamedia Oy on menetellyt asiakirjatodisteista 1–5 ja 7–8 ilmenevien valokuvien osalta kanteessa tarkoitetulla tavalla tekijänoikeuslain 2 §:n vastaisesti. Tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin perusteella Otavamedia Oy on siten näiltä osin velvollinen suorittamaan tekijälle kohtuullisen hyvityksen.
29. Sen sijaan koska asiakirjatodisteesta 6 ilmenevää valokuvaa ei ole pidettävä valokuvateoksena, eikä A:ta sen oikeudenhaltijana, hänellä ei ole asiavaltuutta vaatia hyvitystä sen perusteella. Hyvitysvaatimus on kyseisen valokuvan osalta jätettävä tutkimatta.
30. Tekijänoikeuslain mukaisen kohtuullisen hyvityksen tarkoituksena on osaltaan saattaa tekijänoikeuden haltija siihen asemaan, jossa hän olisi ollut ilman tekijänoikeuden loukkausta. Toisaalta hyvityksen taustalla on ajatus siitä, että loukkaaja ei saa päästä teosta oikeudettomasti käyttämällä parempaan asemaan kuin sitä luvallisesti käyttämällä. Hyvityksellä pyritään myös ehkäisemään tehokkaasti tekijänoikeuksien loukkaamista ja suojattujen teosten lainvastaista käyttöä. (esim. KKO 2010:47, kohta 33).
31. Hyvitystä määrättäessä on lähtökohdaksi oikeuskäytännössä vakiintunut se vastike, jolla teoksen käyttäjä olisi voinut hankkia oikeudenhaltijalta luvan käyttää teosta. Hyvitys määräytyy tällöin normaalien käyttökorvausten eli lisenssimaksujen mukaisesti (esim. KKO 2010:47, kohta 34). Sen tilanteen varalta, että korvausperusteista ei määrätyllä alalla tai teoksen määrättyyn käyttöön nähden olisi sopimuksia, hyvityksen vähimmäismääränä tulisi säännöksen esitöiden (HE 32/1984 vp s. 16) mukaan pitää kohtuullista summaa, jolla tekijä todennäköisesti olisi antanut luvan teoksensa käyttämiseen.
32. Markkinaoikeus toteaa, että hyvityksen määrää arvioitaessa lähtökohtana on siten normaali käyttökorvaus tai se korvaus, jolla Otavamedia Oy olisi todennäköisesti voinut hankkia A:lta luvan valokuvien julkaisemiseen verkkosivustolla hymy.fi.
33. A on kertonut, että hänelle maksettiin hänen ehdottamana korvauksena Hymy-lehden 1/2005 jutusta 2.000 euroa. A:n mukaan yleensä pelkästään kansikuvahaastattelusta on maksettu 1.000 euroa. Riidatonta on, että hänelle maksettu juttupalkkio on kattanut ainakin valokuvien julkaisemisen painetussa lehdessä. Kantajan asiakirjatodisteesta 9 ilmenevin tavoin valokuvat on julkaistu Hymy-lehden verkkosivuston osiossa ”Kuvat ja videot” alatunnisteella ”Silmänruokaa”. Markkinaoikeus toteaa, että tällaisessa tilanteessa sovittava korvaus saattaa merkittävässä määrin riippua kyseisestä henkilöstä ja siitä, kuinka paljon yleisöä kiinnostavista valokuvista on julkaisijan mielestä kysymys.
34. Kanteessa on vaadittu hyvitystä 500 euroa kultakin valokuvalta vuodessa 10 vuoden ajalta eli yhteensä 40.000 euroa. A on esittänyt, että hyvityksen tulisi olla vähintään hänen asiakirjatodisteenaan 13 esittämän Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry:n hinnaston mukainen. Hinnastossa on muun ohella ansiotarkoituksessa toteutetun internetkäytön osalta 5–10 teoksen käytön arvonlisäverottomaksi hinnaksi ilmoitettu 96 euroa kuvalta vuodessa.
35. Markkinaoikeus toteaa, että mainitun hinnaston mukaista korvausta voidaan sinänsä ainakin joissakin tilanteissa pitää hyvityksen määrän arvioinnissa suuntaa antavana. Asiassa ei ole tullut ilmi perusteita sille, että korvaus olisi tässä tilanteessa voinut olla ainakaan tätä suurempi.
36. Toisaalta hyvityksen määrän tulisi olla vähintään sen suuruinen, jolla A olisi todennäköisesti antanut luvan teosten käyttämiseen. Edellä selostetusti A on jo kertomansa mukaan saanut 2.000 euron juttupalkkion, joka on kattanut ainakin valokuvien julkaisemisen painetussa lehdessä. Asiassa ei ole tullut ilmi sellaisia seikkoja, jotka tukisivat päätelmää, että A ei olisi ollut halukas antamaan suostumusta tai olisi todennäköisesti edellyttänyt juttupalkkion maksamisen lisäksi moninkertaista korvausta valokuvien yleisön saataviin saattamisesta painetun lehden lisäksi sen verkkosivustolla. Käyttökorvauksen määrä olisi todennäköisesti myös ollut hinnaston mukaista hintaa pienempi siinä nyt esillä olevassa tapauksessa, jossa käyttölupa on jo saatu ja korvaus on maksettu toisenlaisesta yleisön saataviin saattamisesta.
37. Edellä mainittuja näkökohtia arvioituaan markkinaoikeus harkitsee kohtuullisen hyvityksen määräksi 3.000 euroa.
38. Riidatonta on, että A on esittänyt hyvitysvaatimuksen Otavamedia Oy:lle 7.10.2020 ja mahdollisen hyvityksen viivästyskorkoa on korkolain 7 §:n 1 momentin mukaisesti maksettava 6.11.2020 lukien.
5 Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen ja oikeusapu
39. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.
40. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti sovellettava, milloin asianosaisen vaatimus hyväksytään ainoastaan osaksi. Tällöin voidaan asianosaiselle kuitenkin tuomita täysi korvaus kuluistaan myös siinä tapauksessa, että hänen vaatimuksensa hyväksymättä jäänyt osa koskee ainoastaan harkinnanvaraista seikkaa, jolla ei ole sanottavaa vaikutusta asianosaisten oikeudenkäyntikulujen määrään.
41. Kanteen vahvistusvaatimus on hyväksytty lukuun ottamatta yhtä kahdeksasta valokuvasta ja hyvitysvaatimus on hyväksytty muilta osin perusteeltaan. Hyvitysvaatimus on hyväksytty määrältään huomattavasti vaadittua pienempänä. Yhdellä kahdeksasta valokuvasta on ollut asiassa vain vähäinen merkitys ja hyvitysvaatimuksen määrällinen arviointi on koskenut ainoastaan harkinnanvaraisia seikkoja, joilla ei ole ollut sanottavaa vaikutusta asianosaisten oikeudenkäyntikulujen määrään. A:n tulee näin ollen saada lähtökohtaisesti täysi korvaus kuluistaan.
42. Oikeusapulain 22 §:n 1 momentissa säädetään siitä, että jos oikeusavun saajan vastapuoli olisi muun ohella oikeudenkäymiskaaren 21 luvun nojalla velvollinen korvaamaan oikeusavun saajan oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osittain, hänet on velvoitettava korvaamaan vastaavasti valtiolle sen varoista tämän lain nojalla asiassa maksettavaksi määrätyt kustannukset viivästyskorkoineen.
43. A:lle on myönnetty oikeusapua 20 prosentin perusomavastuulla. Hän on vaatinut Otavamedia Oy:tä korvaamaan sitä vastaavat arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 907,06 eurolla viivästyskorkoineen. A:n avustamisesta valtion varoista maksettavien arvonlisäverollisten palkkioiden määrä on ollut 3.628,24 euroa. Otavamedia Oy:llä ei ole ollut huomauttamista A:n avustajan toimenpiteistä tai palkkion määrästä. Otavamedia Oy on siten velvoitettava korvaamaan ensiksi mainittu määrä A:lle ja suorittamaan viimeksi mainittu määrä valtiolle, molemmat määrät viivästyskorkoineen.
44. Oikeusapulain 20 §:n 2 momentin mukaan, kun yksityinen oikeusavustaja on antanut oikeusapua osakorvausta vastaan tuomioistuimen käsittelemässä asiassa, 18 §:n 2 momentissa mainittu tuomioistuin, varattuaan oikeusapua saaneelle tilaisuuden lausua laskun oikeellisuudesta, velvoittaa oikeusavun saajan suorittamaan avustajalleen oikeusavun omavastuuosuuden samalla kun se määrää valtion varoista avustajalle maksettavan palkkion.
45. A on hyväksynyt oikeusavustajan laskun ja hänet on näin ollen velvoitettava suorittamaan hänen avustajalleen palkkion omavastuuosuuden määrä viivästyskorkoineen.
Tuomiolauselma
Markkinaoikeus vahvistaa, että A:lla on tekijänoikeus asiakirjatodisteista 1–5 ja 7–8 ilmeneviin valokuviin.
Markkinaoikeus hylkää vahvistusvaatimuksen asiakirjatodisteesta 6 ilmenevän valokuvan osalta ja jättää tältä osin hyvitysvaatimuksen tutkimatta.
Markkinaoikeus velvoittaa Otavamedia Oy:n suorittamaan A:lle tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin mukaista hyvitystä 3.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuine viivästyskorkoineen 6.11.2020 lukien.
Markkinaoikeus velvoittaa Otavamedia Oy:n korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut 907,06 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän tuomion antamisesta.
Markkinaoikeus velvoittaa A:n suorittamaan oikeustieteen maisteri B:lle oikeusavun omavastuuosuuden 907,06 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän tuomion antamisesta.
Markkinaoikeus määrää, että valtion varoista maksetaan oikeustieteen maisteri B:lle palkkioksi A:n avustamisesta markkinaoikeudessa arvonlisäveroineen 3.628,24 euroa.
Markkinaoikeus velvoittaa Otavamedia Oy:n korvaamaan valtiolle sen varoista A:n avustajalle maksettu määrä 3.628,24 euroa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän tuomion antamisesta.
Muutoksenhaku
Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 15.11.2021.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Pekka Savola ja Riikka Pirttisalo.
Lainvoimaisuus
Lainvoimainen.