Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 19.4.2021 (liitteenä)

Asian tausta

As. Oy Helsingin Runeberginkatu 4 B:n varsinainen yhtiökokous on 2.6.2020 päättänyt muuttaa yhtiön yhtiöjärjestystä muun ohella lisäämällä sen 4 §:ään uuden 4 momentin. Kokouksessa on ollut edustettuna 3 726 osaketta yhtiön yhteensä 14 760 osakkeesta, joista 10 000 on oikeuttanut hallitsemaan asuinhuoneistoja ja 4 760 on oikeuttanut hallitsemaan toimistotiloja, liiketiloja tai varastotiloja. Päätös on ollut yksimielinen.

Päätöksellä yhtiöjärjestykseen lisätty uusi 4 momentti on kuulunut seuraavasti:

”Asuinhuoneistot nrot 2-3, 5-20, 22-23 ja 25-45 on tarkoitettu vakituiseen kodinomaiseen asumiseen. Huoneiston tai osan siitä voi luovuttaa toisen käyttöön Digi- ja väestötietovirastoon kirjautumalla joko vakituisena tai tilapäisenä asukkaana.

Sen sijaan jos kalustettu huoneisto vuokrataan toisen käyttöön välityspalvelun kautta lyhytaikaisesti, toistuvasti ja ammattimaisesti, ja huoneisto on ilmoitettu tyhjäksi väestötietoviranomaiselle tai se on tyhjä sen vuoksi, että edellinen asukas ei ole tehnyt lähtöilmoitusta viranomaiselle, tällainen huoneiston toistuva ja ammattimainen, lyhytaikainen vuokraus katsotaan sekä huoneiston käyttötarkoituksen että asemakaavamääräysten vastaiseksi. Kysymyksessä on luvanvarainen majoitustoiminta.”

Yhtiössä ei ole huoneistoja 1, 4, 21 ja 24. Edellä mainittu lisäys on siten koskenut yhtiön kaikkia asuinhuoneistoja. Niiden hallintaan ovat oikeuttaneet osakkeet numerot 1–10 000.

Samalla päätöksellä yhtiön yhtiöjärjestystä on muutettu lisäksi muun ohella niin, että siitä on poistettu 8 §:n 2 momentti. Kyseinen yhtiöjärjestyksen määräys on kuulunut seuraavasti:

”Osakkeet nrot 10001-14760 ovat vapaat yhtiön kiinteistön hankkimisesta aiheutuneista pitkäaikaisista lainoista.”

Kyseinen määräys on koskenut osakkeita, jotka ovat oikeuttaneet toimistotilojen, liiketilojen tai varastotilojen hallintaan.

As. Oy Helsingin Runeberginkatu 4 B on 18.6.2020 vastaanotetulla muutosilmoituksella ilmoittanut yhtiökokouksessa 2.6.2020 muutetun yhtiöjärjestyksen merkittäväksi rekisteriin.

Patentti- ja rekisterihallitus on korjauskehotuksellaan 24.7.2020 ilmoittanut As. Oy Helsingin Runeberginkatu 4 B:lle, että kaupparekisteri-ilmoitus ei ole sellaisenaan rekisteröitävissä. Korjauskehotuksessa on todettu, että yhtiöjärjestyksen 4 §:ään lisätty 4 momentti edellyttää niiden osakkeenomistajien suostumusta, joiden osakkeita muutos koskee. Tältä osin Patentti- ja rekisterihallitus on viitannut kaikkiin asuinhuoneistoihin. Lisäksi korjauskehotuksessa on todettu, että yhtiöjärjestyksen 8 §:n 2 momentin poistaminen edellyttää niiden osakkeenomistajien suostumusta, joiden osakkeita muutos koskee. Tältä osin Patentti- ja rekisterihallitus on viitannut osakkeisiin numerot 10 001–14 760. Korjauskehotuksessa yhtiötä on pyydetty tekemään tarvittavat muutokset ja toimittamaan vastauksensa viimeistään 30.10.2020 uhalla, että ilmoitus raukeaa.

As. Oy Helsingin Runeberginkatu 4 B on 19.10.2020 vastaanotetussa korjauslomakkeessa ja sen liitteessä ilmoittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle, että yhtiöjärjestyksen 4 §:n 4 momentti ei edellytä kaikkien osakkeenomistajien suostumusta, koska taloyhtiön velvollisuus on valvoa lakien noudattamista ja puuttua havaittuihin epäkohtiin. Lisäksi se on todennut, että yhtiöjärjestyksen 8 §:n 2 momentti palautetaan siitäkin huolimatta, että Helsingin kaupunki on luopunut osasta omistamistaan osakkeista 10 001–14 760. Yhtiön hallitus on lisäksi lausunut, että yhtiöjärjestyksen 8 §:n 2 momentti on menettänyt alkuperäisen merkityksensä ottaen huomioon senkin, että yhtiö on vapautunut niin sanotusta Hitassääntelystä. Korjauslomakkeen liitteenä ei ole ollut yhtiökokouksen päätöstä eikä osakkeenomistajien yksimielistä päätöstä vaan ainoastaan hallituksen vastaus sekä asiakirja, jonka on ilmoitettu olevan korjattu yhtiöjärjestys.

Patentti- ja rekisterihallitus on korjauskehotuksellaan 29.10.2020 ilmoittanut As. Oy Helsingin Runeberginkatu 4 B:lle, että sen kaupparekisteri-ilmoitus ei ole sellaisenaan rekisteröitävissä. Korjauskehotuksessa on todettu, että yhtiöjärjestyksen 4 §:ään lisätty 4 momentti edellyttää niiden osakkeenomistajien suostumusta, joiden osakkeita muutos koskee. Tältä osin Patentti- ja rekisterihallitus on viitannut kaikkiin asuinhuoneistoihin. Korjauskehotuksessa on selostettu asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 4 §:n säännös ja todettu, että kaikki yhtiöjärjestysmääräykset, jotka rajoittavat säännöksessä tarkoitetulla tavalla osakkeenomistajan oikeutta luovuttaa osakehuoneisto kokonaan tai osaksi toisen käytettäväksi, edellyttävät osakkeenomistajan suostumuksen asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 35 §:n mukaisesti. Korjauskehotuksessaan Patentti- ja rekisterihallitus on ilmoittanut, että vaihtoehtoisesti yhtiöjärjestyksen 4 §:stä tulee poistaa tai muuttaa määräykset, jotka rajoittavat osakkeenomistajan edellä mainittua oikeutta. Kehotuksen mukaan korjaukset yhtiöjärjestykseen on tehtävä yhtiökokouksessa tai yhtiökokousta pitämättä osakkeenomistajien yksimielisellä kirjallisella päätöksellä. Kehotuksessa on vielä todettu yhtiöjärjestyksen 8 §:n 2 momentin poiston osalta yhtiön antaman selvityksen olevan riittävä sille, ettei suostumuksia tarvita. Kehotuksen mukaan muutettu 8 § voidaan rekisteröidä alkuperäisen päätöksen mukaisena. Korjauskehotuksessa yhtiötä on pyydetty tekemään tarvittavat muutokset ja toimittamaan vastauksensa viimeistään 11.12.2020 uhalla, että ilmoitus raukeaa.

As. Oy Helsingin Runeberginkatu 4 B on 9.12.2020 päivätyssä korjauslomakkeessa ja sen liitteenä olevassa hallituksen vastauksessa ilmoittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle muun ohella, että yhtiöjärjestyksen 4 §:ään lisätty 4 momentti ei miltään osin rajoita osakkeenomistajan oikeutta luovuttaa hallitsemansa huoneisto toisen käyttöön eikä se näin ollen edellytä osakkeenomistajien suostumusta.

Patentti- ja rekisterihallitus on korjauskehotuksellaan 18.12.2020 ilmoittanut As. Oy Helsingin Runeberginkatu 4 B:lle, että sen kaupparekisteri-ilmoitus ei ole sellaisenaan rekisteröitävissä. Korjauskehotuksessa on edellytetty suostumusten hankkimista osakkeenomistajilta, joiden osakkeet oikeuttavat asuinhuoneistojen hallintaan. Vaihtoehdoksi on ilmoitettu yhtiöjärjestyksen muuttaminen poistamalla tai muuttamalla määräykset, jotka rajoittavat osakkeenomistajan oikeutta luovuttaa osakehuoneisto kokonaan tai osaksi toisen käytettäväksi. Kehotuksessaan Patentti- ja rekisterihallitus on selostanut asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 4 §:n ohella asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 35 §:n 1 momentin 1 kohdan sisältöä ja todennut, että hallintaoikeuden muutoksena pidetään myös sellaista rajoitusta, joka estää tai haittaa huoneiston käyttämistä sen käyttötarkoituksen mukaisella tavalla, ja että säännöstä sovelletaan esimerkiksi yhtiöjärjestyksen muuttamiseen siten, että asuinhuoneistoa ei saisi vuokrata asuinkäyttöön (ilman ehtoja tai ehtojen kanssa) tai että asuinhuoneistossa ei jossain muussa suhteessa saisi viettää tavanomaista elämää. Patentti- ja rekisterihallitus on lisäksi todennut muun ohella, että lyhytaikainen huoneiston vuokraaminen voi olla mahdollista myös kertaluontoisesti ilman muuttoilmoituksen tekemistä eikä kyse automaattisesti ole ammattimaisesta majoitusliiketoiminnan harjoittamisesta. Korjauskehotuksessa on lisäksi selostettu, että yhtiöjärjestystä voidaan muuttaa yhtiökokouksessa tai yhtiökokousta pitämättä osakkeenomistajien yksimielisellä kirjallisella päätöksellä. Patentti- ja rekisterihallitus on pyytänyt yhtiötä tekemään tarvittavat muutokset ja toimittamaan vastauksensa viimeistään 30.6.2021 uhalla, että ilmoitus raukeaa.

As. Oy Helsingin Runeberginkatu 4 B on 28.1.2021 päivätyssä korjauslomakkeessa ja sen liitteenä olevassa hallituksen vastauksessa ilmoittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle yhtiöjärjestyksen 4 §:n 4 momentin täydentämisestä. Hallituksen vastauksen mukaan muutettu 4 momentti kuuluu seuraavasti:

”Asuinhuoneistot nrot 2-3, 5-20, 22-23 ja 25-45 on tarkoitettu vakituiseen kodinomaiseen asumiseen. Myös lyhytaikainen, satunnainen ja harvoin tapahtuva kertakäyttöinen oman kodin vuokraus muuttoilmoitusta tekemättä vastaa asuntoosakeyhtiölaissa edellytettyä huoneiston käyttötarkoituksen mukaista asumista. Huoneiston tai osan siitä voi luovuttaa toisen käyttöön Digi- ja väestötietovirastoon kirjautumalla joko vakituisena tai pidempiaikaisena tilapäisenä asukkaana.

Sen sijaan kiellettyä lyhytaikaista vuokraustoimintaa on

a) jos vuokrattavan asuinhuoneiston alueella asemakaavamääräys ei sisällä mainintaa majoituskäytöstä, asunnon jatkuvaa lyhytaikaista vuokraustoimintaa ei saa harjoittaa,

b) jos rakennusluvan edellyttämä asuinhuoneiston käyttötarkoitus muuttuu olennaisesti sillä perusteella, että kalustettu huoneisto on ilmoitettu tyhjäksi väestötietoviranomaiselle tai se on tyhjä sen vuoksi, että edellinen asukas ei ole tehnyt lähtöilmoitusta viranomaiselle, ja huoneistoa vuokrataan toisen käyttöön välityspalvelun kautta lyhytaikaisesti, toistuvasti ja ammattimaisesti, tällainen lyhytaikaien vuokraustoiminta katsotaan huoneiston käyttötarkoituksen oleelliseksi muutokseksi ja näin ollen kielletyksi majoitustoiminnaksi.”

Korjauslomakkeen liitteenä ei ole ollut yhtiökokouksen päätöstä eikä osakkeenomistajien yksimielistä päätöstä vaan ainoastaan hallituksen vastaus sekä asiakirja, jonka on ilmoitettu olevan täydennetty yhtiöjärjestys.

Patentti- ja rekisterihallitus on korjauskehotuksellaan 4.2.2021 ilmoittanut As. Oy Helsingin Runeberginkatu 4 B:lle, että sen kaupparekisteri-ilmoitus ei ole sellaisenaan rekisteröitävissä. Korjauskehotus on sisältänyt samat tiedot ja toimenpide-ehdotukset kuin korjauskehotus 18.12.2020 ja siinä on lisäksi selostettu markkinaoikeuden ratkaisua MAO 8/17 sen perustelemiseksi, että 4 momentin lisääminen yhtiöjärjestyksen 4 §:ään edellyttää kaikkien osakkeenomistajien suostumusta. Korjauskehotuksessa yhtiötä on pyydetty tekemään tarvittavat muutokset ja toimittamaan vastauksensa viimeistään 25.2.2021 uhalla, että ilmoitus raukeaa.

As. Oy Helsingin Runeberginkatu 4 B on 18.2.2021 päivätyssä korjauslomakkeessa ja sen liitteenä olevassa hallituksen vastauksessa ilmoittanut muun ohella, ettei asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 35 §:n 1 momentin 1 kohta edellytä osakkeenomistajien suostumusta, jos kokonaistarkastelun mukaan asunnon hallinnassa ei ole tapahtunut muutoksia. Suostumusten hankkimisen vaihtoehdosta eli yhtiöjärjestyksen muuttamisesta yhtiö on todennut muun ohella, että vaatimus uuden yhtiökokouksen järjestämisestä on kohtuuton. Lisäksi yhtiö on todennut, ettei Patentti- ja rekisterihallitus ole ottanut kantaa yhtiön sittemmin tekemään yhtiöjärjestyksen 4 §:n 4 momentin muokkaukseen. Yhtiön mukaan sen oikeutena on saada yhtiöjärjestyksen 4 §:ään lisätyn ja täydennetyn 4 momentin muutokset rekisteröitäväksi.

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisella päätöksellään evännyt As. Oy Helsingin Runeberginkatu 4 B:n yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevan ilmoituksen merkitsemisen rekisteriin. Päätöksen perusteluissa on kuvattu Patentti- ja rekisterihallituksessa tapahtunutta menettelyä muun ohella seuraavasti:

”Neljässä korjauskehotuksessa on kehotettu ilmoittajaa täydentämään ilmoitusta toimittamalla suostumukset niiltä osakkeenomistajilta, joiden osakkeita muutos koskee (osakkeet nro 10001-14760 eli kaikki asuinhuoneistot). Korjauskehotukset on lähetetty 24.07.2020, 29.10.2020, 18.12.2020 ja 04.02.2021.”

Päätöksessään Patentti- ja rekisterihallitus on katsonut, että yhtiön tekemä lisäys yhtiöjärjestyksen 4 §:ään nimenomaisesti rajoittaa luovutus- ja käyttöoikeutta, mikä sinänsä on mahdollista asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 4 §:n mukaisesti, mutta tällainen päätös edellyttää aina asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 35 §:n mukaisen suostumuksen. Patentti- ja rekisterihallitus on evännyt ilmoituksen merkitsemisen rekisteriin, koska kaupparekisteriin ei pyynnöistä huolimatta ole toimitettu vaadittuja osakkeenomistajien suostumuksia.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

As. Oy Helsingin Runeberginkatu 4 B on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallituksen käsiteltäväksi. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Patentti- ja rekisterihallituksen korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kaksi viikkoa on kulunut markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös on perustunut virheellisesti siihen, mitä valittajan varsinaisessa yhtiökokouksessa 2.6.2020 on päätetty yhtiöjärjestyksen muuttamisesta. Valittaja on Patentti- ja rekisterihallituksen kolmanteen korjauskehotukseen vastatessaan 28.1.2021 täydentänyt muutosilmoitustaan. Täydennyksessään valittaja on Patentti- ja rekisterihallituksen kehotuksen mukaisesti muuttanut yhtiöjärjestyksen 4 §:n 4 momentin ensimmäistä ja toista kappaletta. Muutoksilla on selvennetty, millainen huoneiston vuokraustoiminta ei vastaa asunto-osakeyhtiölaissa tarkoitettua sallittua asumista. Päätöksessään Patentti- ja rekisterihallitus on laiminlyönyt ottaa kantaa täydennyksestä 28.1.2021 ilmenevällä tavalla muutettuun yhtiöjärjestyksen 4 §:n 4 momenttiin. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen lisäämällä siihen edellä mainitusta täydennyksestä ilmenevän mukainen 4 §:n 4 momentti ei muuta osakkeiden tuottamaa oikeutta hallita huoneistoa eikä siten edellytä asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 35 §:n 1 momentissa tarkoitettua osakkeenomistajan suostumusta. Asemakaavassa ja rakennusluvassa määrätyn vastainen toiminta ei vastaa huoneiston käyttötarkoitusta.

Valittajan muutosilmoitus on koskenut myös eräiden yhtiöjärjestyksessä olleiden pykälien poistamista. Patentti- ja rekisterihallitus ei ole rekisteröinyt näitä muutoksia, vaikka ne ovat olleet riidattomia eikä niiden rekisteröimiselle ole ollut estettä. Patentti- ja rekisterihallituksen päätös on virheellinen myös siltä osin kuin osakkeita numerot 10 001–14 760 on pidetty asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavina. Mainitut osakkeet ovat liike-, toimisto- ja varastotilojen hallintaan oikeuttavia osakkeita.

Patentti- ja rekisterihallitus on myös tahallisesti viivytellyt asian ratkaisemista. Se on lähettänyt valittajalle korjauskehotuksia mutta perustellut ratkaisuaan valittajan yhtiökokouksessa 2.6.2020 tehdyn päätöksen mukaisella yhtiöjärjestyksen sanamuodolla ottamatta huomioon valittajan 28.1.2021 tekemää ilmoitusta.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallitus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Valittaja on muutosilmoituksessaan 18.6.2020 ilmoittanut rekisteröitäväksi yhtiökokouksessa 2.6.2020 tehdyn päätöksen yhtiöjärjestyksen muuttamisesta. Päätöksellä on muutettu yhtiöjärjestyksen 2–4 ja 6 §:ää sekä kumottu yhtiöjärjestyksen 9–13 § ja 8 §:n 2 momentti. Yhtiökokouksessa ei ole päätetty, että jokin muutoksista voitaisiin ilmoittaa rekisteriin merkittäväksi erikseen riippumatta muiden muutosten rekisteröinnistä.

Patentti- ja rekisterihallitus on lähettänyt valittajalle neljä korjauskehotusta, joissa on huomautettu siitä, että yhtiöjärjestyksen 4 §:n muuttaminen edellyttää yhtiön niiden osakkeenomistajien suostumusta, joiden osakkeita muutos koskee. Kolmessa viimeisimmässä korjauskehotuksessa on ollut myös maininta siitä, että yhtiö voi poistaa yhtiöjärjestyksen 4 §:ssä olevan määräyksen, joka rajoittaa osakkeenomistajan osakeomistuksen perusteella hallitseman huoneiston osakashallintaa, tai muuttaa yhtiöjärjestyksen määräystä. Yhtiöjärjestyksen muutoksesta päättävät osakkeenomistajat joko yhtiökokouksessa tai yhtiökokousta pitämättä silloin, kun he ovat yksimielisiä.

Valittaja ei ole ilmoittanut rekisteriin merkittäväksi muuta päätöstä kuin yhtiökokouksessa 2.6.2020 tehdyn päätöksen. Yhtiön hallitus on korjauskehotuksiin antamissaan vastauksissa luonnostellut yhtiöjärjestyksen 4 §:ään tehtäviä muutoksia. Näitä muutoksia ei kuitenkaan ole ilmoitettu rekisteriin merkittäväksi, koska niiden hyväksymisestä ei ole ollut yhtiökokouksen päätöstä. Näin ollen rekisteröinnin epäämistä ei ole perustettu yhtiön vastauksissaan esittämiin luonnoksiin määräyksen sisällöstä. Vastauksissa esitetyt luonnokset yhtiöjärjestyksen 4 §:n 4 momentin sisällöksi eivät kuitenkaan muuttaisi asian arviointia. Määräyksellä puututaan osakkeenomistajan osakashallintaan, ja tällainen muutos yhtiöjärjestykseen edellyttää osakkeenomistajan suostumusta. Asemakaavaa tai rakennusvalvontaa koskevilla säännöksillä ja määräyksillä ei ole merkitystä arvioitaessa yhtiöjärjestyksen muuttamisen edellytyksiä.

Koska yhtiökokouksessa 2.6.2020 tehty päätös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta on muodostanut yhden kokonaisuuden, päätöstä yhtiöjärjestyksen muuttamisesta ei ole voitu merkitä rekisteriin miltään osin, kun suostumuksia 4 §:n muuttamiselle ei ole ollut niiltä osakkeenomistajilta, joita kyseisen määräyksen muuttaminen on koskenut.

Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on ollut virhe siltä osin kuin siinä on kuvattu korjauskehotusten sisältöä. Päätöksessä on virheellisesti todettu, että muutos koskee osakkeita numerot 10 001–14 760, vaikka se koskee osakkeita numerot 1–10 000. Korjauskehotuksissa osakkeiden numerot on kuitenkin mainittu oikein.

Patentti- ja rekisterihallitus ei ole viivytellyt asian ratkaisemisessa. Se on pitänyt perusteltuna antaa valittajalle mahdollisuuden hankkia tarvittavat suostumukset tai muuttaa ilmoituksen sisältöä, minkä vuoksi ilmoituksen käsittelyn yhteydessä on lähetetty poikkeuksellisesti neljä korjauskehotusta. Valittaja on vastannut viimeiseen korjauskehotukseen 18.2.2021 ja Patentti- ja rekisterihallitus on tehnyt epäämispäätöksen 19.4.2021.

Patentti- ja rekisterihallitus on toiminut asiallisesti ja muodollisesti oikein evätessään valittajan tekemän muutosilmoituksen rekisteröinnin. Perustetta velvoittaa Patentti- ja rekisterihallitus korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikuluja ei ole.

Valittajan lausuma

Valittaja on uudistanut vaatimuksensa ja vaatinut toissijaisesti, että Patentti- ja rekisterihallituksen päätös kumotaan ja valittajan yhtiökokouksessa 2.6.2020 tehty päätös 4 §:n 4 momentin lisäämisestä yhtiöjärjestykseen hyväksytään ja rekisteröidään.

Patentti- ja rekisterihallituksen korjauskehotuksissa on ollut ristiriitaista tietoa vaatimuksesta käsitellä yhtiöjärjestyksen muutos uudessa yhtiökokouksessa. Ensimmäisessä korjauskehotuksessa yhtiöjärjestyksen 4 §:n 4 momentin lisäämiseksi ja 8 §:n 2 momentin poistamiseksi on edellytetty suostumusta niiltä osakkeenomistajilta, joita muutokset koskevat. Valittaja ei ole hankkinut kumpaakaan muutosta varten osakkeenomistajien suostumusta vaan palauttanut yhtiöjärjestykseen siitä poistetun 8 §:n 2 momentin.

Kolmannessa korjauskehotuksessa Patentti- ja rekisterihallitus on todennut, että kaupparekisteri-ilmoitus ei ole sellaisenaan rekisteröitävissä. Tästä yhtiön hallitukselle on syntynyt käsitys, että muutos on rekisteröitävissä, jos 4 §:n 4 momenttia muokataan. Hallitukselle on syntynyt käsitys, että kyseinen muutos voidaan tehdä hallituksen päätöksellä, kun otetaan huomioon, että yhtiöjärjestyksestä poistettu 8 §:n 2 momentti on palautettu yhtiöjärjestykseen todisteellisesti ja korjauskehotukset on lähetetty yhtiön hallitukselle. Hallituksen päätökset ovat joka tapauksessa merkityksellisiä, kun arvioitavana on yhtiökokouksessa 2.6.2020 tehty päätös, koska ne taustoittavat ja tukevat sitä.

Yhtiön hallitus ei myöskään ole saanut Patentti- ja rekisterihallitukselta vastausta kysymykseen, jonka se on esittänyt vastatessaan neljänteen korjauskehotukseen. Mainitussa vastauksessaan yhtiön hallitus on tiedustellut muun ohella, joutuuko yhtiö järjestämään uuden yhtiökokouksen, ja todennut, että vaatimus on kohtuuton.

Patentti- ja rekisterihallitus ei ole esittänyt, millä tavalla yhtiökokouksessa 2.6.2020 yhtiöjärjestykseen lisätty 4 §:n 4 momentti rajoittaa huoneiston käyttämistä sen käyttötarkoituksen mukaisella tavalla. Muutos ei rajoita osakehuoneiston vapaata luovutusta toisen käyttöön mutta vahvistaa yhtiön asemaa puuttua osakkeenomistajan hallitseman huoneiston väärinkäytöksiin. Muutos ei edellytä asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeenomistajien suostumusta. Myös asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 35 §:n 1 momentin 1 kohdan sanamuoto, joka on kirjoitettu yksikköön, puoltaa sitä, että kaikkien osakkeenomistajien suostumusta ei tarvita.

Patentti- ja rekisterihallitus on lausunnossaan esittänyt riittävän selityksen sille, että riidattomia yhtiöjärjestyksen muutoksia ei ole merkitty rekisteriin.

Patentti- ja rekisterihallitus on lausunnossaan myöntänyt, että sen päätöksessä on osakenumeroita koskeva virhe. Jo tämä virhe on riittävä peruste kumota Patentti- ja rekisterihallituksen päätös.

Valittaja on oikeutettu saamaan korvauksen oikeudenkäyntikuluistaan myös sillä perusteella, että Patentti- ja rekisterihallituksen korjauskehotukset ovat olleet epäselviä ja aiheuttaneet yhtiön hallitukselle toiveita ja väärinkäsityksiä. Patentti- ja rekisterihallitus ei myöskään ole vastannut valittajan kysymyksiin.

Muu lausuma

Valittaja on lausumassaan 6.9.2022 ilmoittanut, että se vaatii oikeudenkäyntikulujensa korvaamista oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Oikeudellisen arvioinnin lähtökohdat

Kaupparekisterilain 29 §:n 1 momentin mukaan rekisteriviranomaisen päätökseen, jolla kaupparekisteriin tehtävän ilmoituksen rekisteröiminen on evätty, haetaan muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus voi toimivaltansa rajoissa tutkia siis vain valituksenalaisella päätöksellä ratkaistun asian. Sen sijaan valituksenalaisen päätöksen lopputulokseen vaikuttamattomien Patentti- ja rekisterihallituksen menettelyä koskevien väitteiden tai muiden hallintokantelun luonteisten huomautusten tutkiminen ei kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan.

Edellä todettu huomioon ottaen asiassa on markkinaoikeudessa arvioitavana, onko Patentti- ja rekisterihallitus voinut evätä valittajan muutosilmoituksen merkitsemisen rekisteriin vai onko valituksenalainen päätös kumottava ja asia palautettava Patentti- ja rekisterihallituksen käsiteltäväksi. Oikeudenkäynnin osapuolten lausumien perusteella arvioitavana on tältä osin enää se, olisiko Patentti- ja rekisterihallituksen tullut hyväksyä yhtiöjärjestyksen 4 §:ään tehdyt muutokset. Arvioitavana on myös, onko valituksenalaisessa päätöksessä sellainen osakenumeroita koskeva virhe, jonka vuoksi päätös olisi kumottava.

Sovellettavat oikeusohjeet

Asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka yhtiöjärjestyksessä määrätty tarkoitus on omistaa ja hallita vähintään yhtä sellaista rakennusta tai sen osaa, jossa olevan huoneiston tai huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. Pykälän 2 momentin mukaan asunto-osakeyhtiön jokainen osake tuottaa yksin tai toisten osakkeiden kanssa oikeuden hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön hallinnassa olevasta rakennuksesta tai kiinteistöstä.

Asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan tässä laissa osakehuoneistolla tarkoitetaan sellaista huoneistoa ja muuta rakennuksen tai kiinteistön osaa, jonka hallintaan osakkeet tuottavat oikeuden.

Asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 4 §:n mukaan osakkeenomistajalla on oikeus luovuttaa osakehuoneisto kokonaan tai osaksi toisen käytettäväksi, jollei laissa toisin säädetä tai yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.

Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 34 §:n 1 momentin mukaan yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous. Päätös on tehtävä 27 §:ssä tarkoitetulla määräenemmistöllä.

Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 27 §:n 1 momentin mukaan, jos päätös on tehtävä määräenemmistöllä, yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.

Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 35 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan yhtiöjärjestyksen muuttamiseen on saatava 27 §:ssä tarkoitetun määräenemmistön lisäksi osakkeenomistajan suostumus, kun muutetaan hänen osakkeidensa tuottamaa oikeutta hallita huoneistoa. Ensin mainitun pykälän 3 momentissa säädetään, että jos osakkeenomistaja on hyväksynyt päätöksen yhtiökokouksessa, hänen katsotaan suostuneen siihen. Osakkeenomistaja voi suostua päätökseen myös ennen yhtiökokousta tai sen jälkeen.

Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan osakkeenomistajat voivat kuitenkin päättää yhtiökokousta pitämättä sille kuuluvasta asiasta silloin, kun he ovat yksimielisiä. Tällainen päätös on kirjattava, päivättävä, numeroitava ja allekirjoitettava. Jos yhtiössä on useampia kuin yksi osakkeenomistaja, vähintään kahden heistä on allekirjoitettava päätös. Kirjattuun päätökseen sovelletaan muuten, mitä yhtiökokouksen pöytäkirjasta säädetään.

Asian arviointi

Valittajayhtiön johdon on jo asunto-osakeyhtiölain säännösten mutta myös 29.10.2020 ja 18.12.2020 päivätyissä Patentti- ja rekisterihallituksen korjauskehotuksissa ilmoitetun perusteella tullut ymmärtää, ettei yhtiön hallitus voi päättää yhtiöjärjestyksen muuttamisesta vaan päätöksentekovalta on yhtiön osakkeenomistajilla. Yhtiön johto ei ole voinut jäädä tältä osin virheelliseen käsitykseen myöskään sen perusteella, miten Patentti- ja rekisterihallitus on yhtiön 19.10.2020 antaman selvityksen jälkeen suhtautunut yhtiöjärjestyksen 8 §:n 2 momentin poistamiseen. Patentti- ja rekisterihallitus on 29.10.2020 päivätyssä korjauskehotuksessaan ilmoittanut yhtiön selvityksen olevan riittävä sille, ettei määräyksen poistaminen edellytä osakkeenomistajien suostumusta. Patentti- ja rekisterihallitus on ilmoittanut, että muutettu 8 § voidaan rekisteröidä alkuperäisen päätöksen mukaisena. Tällä Patentti- ja rekisterihallitus on selvästi tarkoittanut yhtiökokouksessa 2.6.2020 tehtyä päätöstä

Valittaja ei ole toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle yhtiökokouksen päätöstä tai yksimielistä osakkeenomistajien kirjallista päätöstä, jossa yhtiöjärjestyksen 4 §:n 4 momentti olisi muutettu 28.1.2021 päivätyn korjauslomakkeen liitteestä ilmenevään muotoon. Näin ollen Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalainen päätös ei ole virheellinen, kun siinä ei ole arvioitu yhtiöjärjestyksen 4 §:n 4 momenttia viimeksi mainitun korjauslomakkeen liitteestä ilmenevän muotoisena. Koska valittaja on ilmoittanut rekisteröitäväksi ja toimittanut rekisteriviranomaiselle vain yhtiökokouksessa 2.6.2020 tehdyn päätöksen, Patentti- ja rekisterihallituksen on tullut arvioida vain kyseistä päätöstä eli siinä tehtyjä muutoksia yhtiöjärjestykseen.

Ennen 2.6.2020 pidettyä yhtiökokousta valittajan yhtiöjärjestyksessä on todettu asuinhuoneistojen hallintaoikeuteen liittyen, että yhtiön omistamamassa rakennuksessa on huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta enin osa varattu osakkeenomistajille asuinhuoneistoiksi (2 §:n 2 momentti). Yhtiöjärjestyksen 4 §:ssä on puolestaan ollut määräys siitä, että osakkeet tuottavat oikeuden hallita huoneistoja yhtiön rakennuksessa yhtiöjärjestyksestä ilmenevien huoneistoselitelmien mukaisesti.

Yhtiökokouksessa 2.6.2020 tehdyllä päätöksellä yhtiöjärjestyksen 4 §:ään on lisätty 4 momentti, joka kuuluu seuraavasti ja koskee kaikkia yhtiön asuinhuoneistoja:

”Asuinhuoneistot nrot 2-3, 5-20, 22-23 ja 25-45 on tarkoitettu vakituiseen kodinomaiseen asumiseen. Huoneiston tai osan siitä voi luovuttaa toisen käyttöön Digi- ja väestötietovirastoon kirjautumalla joko vakituisena tai tilapäisenä asukkaana.

Sen sijaan jos kalustettu huoneisto vuokrataan toisen käyttöön välityspalvelun kautta lyhytaikaisesti, toistuvasti ja ammattimaisesti, ja huoneisto on ilmoitettu tyhjäksi väestötietoviranomaiselle tai se on tyhjä sen vuoksi, että edellinen asukas ei ole tehnyt lähtöilmoitusta viranomaiselle, tällainen huoneiston toistuva ja ammattimainen, lyhytaikaien vuokraus katsotaan sekä huoneiston käyttötarkoituksen että asemakaavamääräysten vastaiseksi. Kysymyksessä on luvanvarainen majoitustoiminta.”

Asiassa on arvioitava, muuttaako kyseinen lisätty määräys asuinhuoneiston osakkeiden omistajan oikeutta hallita huoneistoaan ja onko yhtiöjärjestyksen muuttaminen siten edellyttänyt asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 35 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua suostumusta asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajilta.

Viimeksi mainitun lainkohdan perusteluissa (HE 24/2009 vp s. 145) on todettu, että hallintaoikeuden muutoksena pidetään myös sellaista rajoitusta, joka estää tai haittaa huoneiston käyttämistä sen käyttötarkoituksen mukaisella tavalla. Kohtaa sovelletaan siten esimerkiksi päätökseen yhtiöjärjestyksen muuttamisesta siten, että asuinhuoneistoa ei saa vuokrata asuinkäyttöön, tai siten, että asuinhuoneistossa ei saa pitää tavanomaisia lemmikkieläimiä tai jossain muussa suhteessa viettää tavanomaista elämää.

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain esitöissä (HE 304/1994 vp) on puolestaan todettu, että huoneiston vuokraus on kyseisessä laissa tarkoitettua asuinhuoneiston vuokrausta, vaikka huoneistossa harjoitettaisiin jonkinlaista liiketoimintaa. Esitöiden (s. 19) mukaan pelkästään se seikka, että huoneiston yksittäistä huonetta käytetään hammaslääkärin vastaanottotilana, tilitoimistona, asianajotoimistona tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen tai koko huoneistoa osan aikaa esimerkiksi perhepäivähoitotilana, ei vielä muuta huoneiston käyttötarkoitusta liike- tai toimistokäytöksi.

Edellä mainitut esityölausumat huomioon ottaen asuinhuoneiston käyttötarkoituksen mukaista käyttöä voi olla muukin kuin vakituinen kodinomainen asuminen. Näin ollen jo se, että yhtiöjärjestykseen on lisätty määräys, jonka mukaan asuinhuoneistot on tarkoitettu vakituiseen kodinomaiseen asumiseen, muuttaa asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 35 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajan oikeutta hallita huoneistoaan.

Kotikuntalain 7 §:n 3 momentin mukaan tilapäinen asuinpaikka on ilmoitettava Digi- ja väestötietovirastolle, jos asuminen kestää yli kolme kuukautta. Tätä lyhyemmästä tilapäisestä asuinpaikasta ei siis lain mukaan ole tarpeen tehdä ilmoitusta edellä mainitulle virastolle, vaikka kysymys olisi aivan tavanomaisesta huoneiston asuinkäytöstä. Näin ollen myös yhtiöjärjestykseen lisätty määräys, jonka mukaan huoneiston tai osan siitä voi luovuttaa toisen käyttöön Digi- ja väestötietovirastoon kirjautumalla joko vakituisena tai tilapäisenä asukkaana, muuttaa asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 35 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajan oikeutta hallita huoneistoaan.

Yhtiökokouksen päätöksellä yhtiöjärjestyksen 4 §:ään on lisätty myös määräys, jonka sisältönä on edellä todetusti se, että kalustetun tyhjän huoneiston vuokraaminen toisen käyttöön välityspalvelun kautta lyhytaikaisesti, toistuvasti ja ammattimaisesti katsotaan sekä huoneiston käyttötarkoituksen että asemakaavamääräysten vastaiseksi luvanvaraiseksi majoitustoiminnaksi.

Markkinaoikeus toteaa, että huoneiston käyttäminen majoitusta koskevaan liiketoimintaan saattaa tapauskohtaisesti olla asuinhuoneiston käyttötarkoituksen mukaista (ks. esim. markkinaoikeuden ratkaisu MAO 8/17). Tähän nähden myös viimeksi mainittu osa yhtiöjärjestyksen 4 §:n 4 momentin määräyksestä on sellainen, jonka on katsottava muuttavan asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 35 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajan oikeutta hallita huoneistoaan.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus toteaa, että yhtiöjärjestyksen 4 §:n edellä mainittuihin muutoksiin on tullut asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 35 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti saada sellaisten osakkeenomistajien suostumus, joiden osakkeita muutos on koskenut.

Kaikki asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajat eivät ole olleet läsnä 2.6.2020 pidetyssä yhtiökokouksessa eikä poissaolleiden ole osoitettu antaneen suostumustaan yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi. Näin ollen Patentti- ja rekisterihallitus ei ole menetellyt virheellisesti, kun se on evännyt yhtiöjärjestyksen muutosta koskevan kaupparekisteri-ilmoituksen rekisteröinnin.

Asiassa on vielä arvioitava, onko valituksenalaisessa päätöksessä sellainen osakenumeroita koskeva virhe, jonka vuoksi päätös olisi kumottava. Tältä osin markkinaoikeus lausuu seuraavan.

Valituksenalaisen päätöksen perusteluissa on todettu, että Patentti- ja rekisterihallitus on neljässä korjauskehotuksessa kehottanut ilmoittajaa täydentämään ilmoitustaan toimittamalla suostumukset niiltä osakkeenomistajilta, joiden osakkeita muutos koskee (osakkeet numerot 1000114760 eli kaikki asuinhuoneistot). Mainitut osakenumerot ovat koskeneet muita kuin asuinhuoneistoja, eli perusteluissa on ollut Patentti- ja rekisterihallituksen markkinaoikeudessa toteamin tavoin virhe. Kysymys on kuitenkin ollut selvästä kirjoitusvirheestä tai muusta vastaavasta virheestä sellaisessa perustelujen kohdassa, jossa on vain selostettu asian käsittelyä Patentti- ja rekisterihallituksessa. Varsinaisissa korjauskehotuksissa ei ole ollut vastaavaa virhettä. Päätöksen perusteluissa olevalla osakenumeroita koskevalla virheellä ei ole ollut vaikutusta Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen lopputulokseen, eikä virhe näin ollen mahdollista valituksenalaisen päätöksen kumoamista.

Johtopäätökset

Edellä todetun perusteella valitus on hylättävä. Mikäli valittaja on tarkoittanut, että markkinaoikeuden tulisi todeta Patentti- ja rekisterihallituksen menetelleen virheellisesti siten, että se on viivytellyt asian ratkaisua tai että se ei ole vastannut valittajan tiedusteluun, markkinaoikeus toteaa, ettei se olisi toimivaltainen tutkimaan kyseisiä hallintokantelun luonteisia väitteitä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että valittaja joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Näin ollen valittajan vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta on hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Pertti Lenkkeri ja Mirva Näsi.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.