Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 30.9.2020 (liitteenä)

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Valio Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle tavaramerkin numero 266777 TUKKIJÄTKÄ rekisteröinnin kumoamista varten.

Valio Oy on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Patentti- ja rekisterihallituksen korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 43.472,50 eurolla viivästyskorkoineen. Siltä osin kuin Patentti- ja rekisterihallitusta ei velvoiteta korvaamaan Valio Oy:n oikeudenkäyntikuluja, Valio Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Lidl Stiftung & Co. KG:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallitus on arvioinut oikein valituksenalaisessa päätöksessään, että Valio Oy:lle (jäljempänä myös Valio) rekisteröidyt tavaramerkit numero 224556 KOSKENLASKIJA, numero 253050 KOSKENLASKIJA, numero 258425 (kuvio), numero 257836 (kuvio) ja EU-tavaramerkki numero 2346674 KOSKENLASKIJA (jäljempänä yhdessä Koskenlaskija-merkit) ovat laajalti tunnettuja tavaramerkkejä Suomessa.

Valituksenalainen päätös on kuitenkin virheellinen, kun siinä on katsottu, että Lidl Stiftung & Co. KG:n (jäljempänä myös Lidl) myöhempää tavaramerkkiä numero 266777 TUKKIJÄTKÄ ei yhdistettäisi Valion Koskenlaskija-brändiin ja -merkkeihin.

Sanat ”tukkijätkä” ja ”koskenlaskija” ovat merkityssisällöltään tiiviissä yhteydessä toisiinsa ja niiden voidaan katsoa viittaavaan samaan käsitteeseen. Sana ”tukkijätkä” ja koskenlasku tukilla liittyvät siten yhteen. Tukkijätkien työhön sekä kulttuuriin yhdistyy vielä tänäkin päivänä keskivertokuluttajan mielessä koskenlasku tukilla. Lisäksi, kun keskivertokuluttaja näkee kuvan miehestä laskemassa koskea tukilla, keskiverokuluttaja mieltää, että kyseessä on tukkijätkä.

Koskenlaskija-merkkien vahvan erottamiskyvyn vuoksi kuluttajat yhdistävät tavaramerkit TUKKIJÄTKÄ ja KOSKENLASKIJA toisiinsa ja ymmärtävät, että tavaramerkillä TUKKIJÄTKÄ varustettu sulatejuusto on ominaisuuksiltaan samanlainen kuin markkinajohtaja ja laajalti tunnettu Koskenlaskija-sulatejuusto.

Kuluttajien mieltämä merkkien välinen yhteys ilmenee muun ohella loppuvuonna 2020 toteutetusta kuluttajatutkimuksesta. Kyseisessä tutkimuksessa 20 prosenttia vastaajista yhdisti sanan ”tukkijätkä” koskenlaskijaan tai Valio Koskenlaskijaan. Lisäksi neljä prosenttia vastaajista vastasi sanan ”tukkijätkä” tuovan mieleen Valion, Valion juuston tai sulatejuuston. Tutkimuksen perusteella 24 prosenttia vastaajista liitti sanan ”tukkijätkä” koskenlaskijaan ja Valioon, mikä osoittaa merkkien välillä olevan sellainen yhteys, joka on edellytyksenä laajalti tunnetun tavaramerkin suojan saamiseksi.

Asiassa on myös otettava huomioon, että tutkimuksen vastaajista 24 prosenttia liitti sanan ”tukkijätkä” juustoon tai sulatejuustoon. Koska sana ”tukkijätkä” ei millään tavalla kuvaile juustotuotteita, niin tämänkin osuuden voidaan lukea Koskenlaskija-brändin hyväksi, koska kuluttajat muistavat sen synnyttämän mielikuvan ja kyseiset juustotuotteet. Joka tapauksessa vain kaksi prosenttia tutkimuksen vastaajista yhdisti sanan ”tukkijätkä” Lidliin tai sen juuston tai sulatejuustoon. Valio on rakentanut mielikuvan ja yhteyden tukkilaisuuden tai tukkijätkän ja juuston tai sulatejuuston välillä Koskenlaskija-brändin avulla yli 80 vuoden markkinointiponnisteluillaan.

Myös muusta Valion esittämästä näytöstä ilmenee, että kuluttajat yhdistävät kysymyksessä olevat tavaramerkit toisiinsa ja ymmärtävät, että tavaramerkillä TUKKIJÄTKÄ varustettu sulatejuusto on ominaisuuksiltaan vastaavan kaltainen kuin laajalti tunnetuilla Koskenlaskija-merkeillä varustettu sulatejuusto.

Lidl käyttää hyväksi Koskenlaskija-brändin yksilöllisiä ja omalaatuisia mielleyhtymiä sekä mielikuvia. Lidl saa menettelyllään oman täysin kilpailevan tuotteensa esille helpommin ja vähemmillä kustannuksilla kuin jos se olisi valinnut jonkun toisen tavaramerkin, joka ei viittaa tukkilaisuuteen. Lidl on valinnut kaikkien mahdollisten nimien joukosta sellaisen tuotenimen, joka on maitotuotteille hyvin epätavallinen ja viittaa Koskenlaskija-brändin luomaan tukkilaisuusmielikuvaan. Tukkilaisuuden ja maitotuotteiden välillä ei ole luonnollista yhteyttä. Kuluttaja ymmärtää välittömästi, että tavaramerkillä TUKKIJÄTKÄ varustettu sulatejuusto on vastaava Koskenlaskija-sulatejuustotuotteen kanssa.

Lidlin hyötymistarkoitusta osoittaa myös se, että Lidl on Tukkijätkä-sulatejuuston markkinoinnissaan käyttänyt tuotepakkausta ja mainoslauseita tavalla, joka on omiaan vahvistamaan mielikuvaa merkkien välisestä yhteydestä. Tukkijätkä-sulatejuustopakkaus muistuttaa merkittävästi ulkoasultaan tunnettua Koskenlaskija-sulatejuustopakkausta. Lidl on tietoisesti ottanut omaan tuotepakkaukseensa samankaltaisen nimen lisäksi samoja ulkoasuelementtejä, joita suomalaiset kuluttajat liittävät laajalti tunnetun Koskenlaskija-sulatejuuston pakkaukseen. Lidl on myös käyttänyt mainoslausetta ”Tukkijätkä-sulatejuustossa on luonnetta kuin kuohuvassa koskessa”.

Lidlin edellä kuvattu menettely tavaramerkin TUKKIJÄTKÄ käyttämiseksi merkitsee laajalti tunnettujen Koskenlaskija-merkkien erottamiskyvyn tai maineen epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä. Tavaramerkillä TUKKIJÄTKÄ varustetut tuotteet ovat houkuttelevia sen vuoksi, että kuluttajien keskuudessa ne liitetään Valion Koskenlaskija-tuotteisiin sekä niiden laatuun ja maineeseen. Lidl ei ole esittänyt mitään perusteltua syytä tavaramerkin TUKKIJÄTKÄ käytölle.

Joka tapauksessa Valiolle ja sen Koskenlaskija-brändille on aiheutunut myös konkreettista haittaa Lidlin tavaramerkin TUKKIJÄTKÄ käyttämisestä. Haitta on vaikuttanut Valion Koskenlaskija-tuotteiden myyntiin.

Patentti- ja rekisterihallitus on velvoitettava korvaamaan Valion oikeudenkäyntikulut tämän asian osalta, koska se on menetellyt virheellisesti. Patentti- ja rekisterihallitus on jättänyt asiassa ensin antamassaan päätöksessä arvioimatta laajalti tunnetun tavaramerkin suojaan perustuvan rekisteröintiesteen. Lisäksi Patentti- ja rekisterihallitus on markkinaoikeuden palautettua asian uuteen käsittelyyn tekemässään toisessa päätöksessä jättänyt ottamatta päätöksensä perustaksi markkinaoikeuden asiassa antaman ratkaisun. Patentti- ja rekisterihallituksen toiminta on tarpeettomasti pitkittänyt jo vuonna 2016 alkaneen väiteasian käsittelyä ja aiheuttanut Valiolle ylimääräisiä kustannuksia.

Lisäksi, koska Lidl on pitkittänyt asian käsittelyä tarpeettomilla kirjelmillä, tulee Lidl velvoittaa vastaamaan siitä osasta Valion tämän asian oikeudenkäyntikuluja, joita ei määrätä Patentti- ja rekisterihallituksen korvattaviksi.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallitus on lausunnossaan viitannut valituksenalaiseen päätökseen ja esittänyt Valion oikeudenkäyntikuluvaatimuksen osalta muun ohella seuraavaa. Väiteasioita koskevissa valitusasioissa osapuolten tulee vastata omista kuluistaan. Asian pitkittyminen on johtunut siitä, että markkinaoikeus palautti asian Patentti- ja rekisterihallitukselle laajalti tunnetun tavaramerkin suojan edellytysten täyttymisen arvioimiseksi. Patentti- ja rekisterihallitus oli jo alkuperäisessä 1.6.2018 antamassaan päätöksessä katsonut, että Lidlin tavaramerkin TUKKIJÄTKÄ ei voida katsoa olevan sama tai edes samankaltainen kuin Valion aikaisemmat merkit, eikä se aiheuta niihin mielleyhtymää, joten laajalti tunnetun tavaramerkin suojan edellytykset eivät täyttyneet.

Patentti- ja rekisterihallituksella ei voi olla korvausvelvollisuutta asiassa, koska se ei ole itse ollut aktiivinen, vaan ratkaissut asian siinä laajuudessa ja normaalissa väiteprosessissa sen toimivaltaan kuuluvasti.

Lidl Stiftung & Co. KG:n vastaus

Lidl Stiftung & Co. KG on vastauksessaan esittänyt, että valitus on perusteeton, eikä siinä ole esitetty mitään, mikä antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista päätöstä. Lidl on esittänyt myös, että Koskenlaskija-merkkejä ei tule katsoa laajalti tunnetuiksi tavaramerkeiksi. Vaikka Koskenlaskija-merkit tai jotkin niistä katsottaisiin laajalti tunnetuiksi tavaramerkeiksi, ei laajalti tunnettujen merkkien suojaa voida soveltaa tässä asiassa.

Kuten valituksenalaisessa päätöksessä on todettu, tavaramerkki TUKKIJÄTKÄ eroaa ulkoasultaan ja lausuntatavaltaan merkittävästi tavaramerkistä KOSKENLASKIJA. Lisäksi tavaramerkki TUKKIJÄTKÄ eroaa Valion kuviotavaramerkeistä, koska kuviotavaramerkkejä ei ole mahdollista lausua ja merkkien ulkoasujen välillä ei ole yhteyttä. Myöskään merkkien merkityssisältöjen välillä ei ole yhteyttä. Sanat ”tukkijätkä” ja ”koskenlaskija” eivät ole synonyymejä, eivätkä ne viittaa samaan käsitteeseen. Sanojen merkityssisältöjen yhdistäminen edellyttäisi vähintään, että kuluttajat tekisivät mielessään analyysin, jonka perusteella he voisivat päätyä siihen, että merkityssisällöt olisivat heikosti samankaltaiset. Yksin se, että tavaramerkkien merkityssisällöt liittyisivät samaan aihepiiriin ei riitä tekemään merkeistä siinä määrin samankaltaisia, että kohdeyleisö yhdistäisi ne toisiinsa.

Lidlin Tukkijätkä-sulatejuustoa ja Valion Koskenlaskija-sulatejuustoa myydään ruokakaupoissa, joissa kohdeyleisö näkee tuotteet ennen ostopäätöksen tekemistä ja lukee pakkauksissa olevat tavaramerkit. Tällöin pelkästään sille, että tavaramerkit liittyvät samantapaiseen aihepiiriin, ei voida antaa suurta merkitystä. Asiassa on katsottava, että mahdolliset yhtäläisyydet tavaramerkkien merkityssisällössä kumoutuvat kokonaan merkkien ulkoasujen ja lausuntatapojen erilaisuuden vuoksi. Joka tapauksessa merkityssisällön yhtäläisyyksillä on vain vähäinen merkitys, kun kohdeyleisö näkee ja lukee tavaramerkit tuotteita ostaessaan. Lisäksi suomalainen keskivertokuluttaja tietää, että Lidl ja Valio ovat toisistaan erilliset toimijat. Edelleen Tukkijätkä-juustoa myydään ainoastaan Lidl-myymälöissä.

Valion esittämä näyttö ei osoita, että merkittävä kohdeyleisön osa yhdistäisi tavaramerkin TUKKIJÄTKÄ ja Koskenlaskija-merkit toisiinsa. Alkuvuonna 2020 tehdystä tutkimuksesta käy ilmi, että värillistä KOSKENLASKIJA-kuviomerkkiä näytettäessä vain alle kolme promillea vastaajista vastasi ”tukkijätkä”, ja mustavalkoista tavaramerkkiä näytettäessä vain alle promille vastaajista vastasi ”tukkijätkä”. Loppuvuonna 2020 tehty tutkimus on tehty ajankohtana, jolloin TUKKIJÄTKÄ ja KOSKENLASKIJA -merkkejä koskeva asia oli mediassa laajalti esillä. Joka tapauksessa Valion esittämien markkinatutkimusten arvo on heikko. Markkinatutkimukset tai muukaan näyttö eivät osoita, että kuluttajat yhdistäisivät tavaramerkin TUKKIJÄTKÄ Valion Koskenlaskija-merkkeihin.

Valion esittämä näyttö ei myöskään osoita, että tavaramerkin TUKKIJÄTKÄ käyttö olisi merkinnyt epäoikeutettua Koskenlaskija-merkkien erottamiskyvyn tai maineen hyväksi käyttämistä tai ollut haitaksi niiden erottamiskyvylle tai maineelle eikä sitä, että tällaisen haitan aiheutumisesta olisi vakava vaara.

Valiolle ei ole aiheutunut Lidlin menettelystä muutakaan haittaa. Maitotuotteiden, mukaan lukien juustojen, kulutus Suomessa on laskenut vuodesta 2016 alkaen. Valion sille väitetysti aiheutuneesta haitasta esittämien seikkojen perusteella ei voida päätyä siihen lopputulokseen, että tavaramerkin TUKKIJÄTKÄ käyttö olisi ollut haitaksi Koskenlaskija-merkkien erottamiskyvylle tai maineelle.

Lidlillä on joka tapauksessa ollut perusteltu syy käyttää sen Tukkijätkä-tuotteen yhteydessä valituksessa yksilöityä mainoslausetta. Mainoslauseen ”Tukkijätkä-sulatejuustossa on luonnetta kuin kuohuvassa koskessa” käyttämisessä on kysymys mielikuvista, joita tuotteella halutaan luoda kuluttajille. Näitä ovat muun ohella puhtaaksi ja raikkaaksi miellettävä kuohuva koski. Kuohuva koski on myös mielikuvaltaan voimakas, ja juuston luonteen yhteydessä viittaus koskeen on tarkoitettu luomaan kuluttajille mielikuva sulatejuustolle tyypillisestä voimakkaasta mausta.

Tavaramerkin TUKKIJÄTKÄ valikoituminen Lidlin tavaramerkiksi on tapahtunut osana normaalia ja vilpitöntä kilpailua. Tuotteille, joista halutaan luoda kuluttajille mielikuva ravitsevuudesta ja helppokäyttöisyydestä, on luontevaa valita maskuliininen nimi, joka lisäksi viittaa liikkuvaan elämäntyyliin. Tavaramerkin TUKKIJÄTKÄ käytössä ei ole ollut kyse Valion tavaroiden matkimisesta, eikä tavaramerkin TUKKIJÄTKÄ käytöllä ole vesitetty tai tahrattu Valion tavaramerkkejä, eikä niitä ole muutoinkaan loukattu. Lidlillä on ollut perusteltu syy rekisteröidä ja käyttää TUKKIJÄTKÄ-tavaramerkkiä.

Asiassa ei ole perustetta velvoittaa Lidliä korvaamaan Valion oikeudenkäyntikuluja, koska Lidl ei ole tahallisesti tai huolimattomuudesta pitkittänyt oikeudenkäyntiä.

Valittajan lausuma

Valio on esittänyt muun ohella, että Lidl on kiistänyt valituksenalaisen päätöksen siltä osin, että Koskenlaskija-merkit olisivat laajalti tunnettuja tavaramerkkejä esittämättä kuitenkaan perusteita väitteelleen.

Kysymyksessä olevien merkkien välisestä mielleyhtymästä esitetty näyttö koostuu muun ohella merkittävimpien uutismedioiden uutisista koskien merkkien välistä samankaltaisuutta. Jo uutisista koostuva näyttö osoittaa sen, että Lidl on valinnut tavaramerkin, joka yhdistyy kuluttajien mielessä Koskenlaskija-merkkeihin.

Valio on saattanut todennäköiseksi sellaiset seikat, jotka osoittavat Koskenlaskija-merkkien erottamiskyvyn ja maineen epäoikeudenmukaisen hyväksikäytön. Lidl ei kuitenkaan ole esittänyt mitään perusteltua syytä tavaramerkin TUKKIJÄTKÄ rekisteröinnille ja käytölle.

Esitetystä näytöstä ilmenee, että Tukkijätkä-sulatejuusto on saanut Koskenlaskija-brändin mielikuvia ja mainetta hyväksikäyttäen epäoikeudenmukaisesti itselleen näkyvyyttä ja myyntiä, joka on myös vaikuttanut Koskenlaskija-tuotteiden myyntiin. Vaikka Valiolla ei ole edes näyttövelvollisuutta aiheutuneesta haitasta, esitetty näyttö myös konkretisoi sen, että tavaramerkin TUKKIJÄTKÄ käyttäminen identtisille sulatejuustotuotteille on merkinnyt laajalti tunnettujen Koskenlaskija-merkkien erottamiskyvyn ja maineen epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä.

Toisin kuin Lidl on väittänyt, erityisesti kypsennettyjen juustojen kulutus on noussut vuodesta 2016 alkaen. Lidlin tavaramerkin TUKKIJÄTKÄ käyttämiselle esittämät syyt eivät ole lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä tarkoitettuja perusteltuja syitä.

Muut lausumat

Lidl Stiftung & Co. KG on antanut lisälausuman Valion oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta ja esittänyt muun ohella, että vaatimus on myös määrältään kohtuuton.

Patentti- ja rekisterihallitus ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta lausunut Valion oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrästä.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Asian tarkastelun lähtökohdat

Markkinaoikeus on 18.12.2019 antamassaan päätöksessä numero 545/19 katsonut, että vaikka tavaramerkin numero 266777 TUKKIJÄTKÄ ja Valion aikaisempien tavaramerkkien välillä ei ole sekaannusvaaraa, merkkien välillä on vähintään hyvin heikko samankaltaisuus, minkä vuoksi laajalti tunnetun tavaramerkin suojan edellyttämää yhteyttä ei voida pitää poissuljettuna. Markkinaoikeus on palauttanut asian Patentti- ja rekisterihallitukselle laajalti tunnetun tavaramerkin suojan edellytysten täyttymisen arvioimiseksi.

Palautuksen jälkeen Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisella päätöksellään 30.9.2020 katsonut, että Koskenlaskija-merkkejä on pidettävä Suomessa laajalti tunnettuina tavaramerkkeinä juustoille. Päätöksessä on viitattu esitettyyn selvitykseen myyntimääristä, markkinaosuudesta ja mainostukseen käytetyistä euromääristä ja tutkimuksiin brändien arvostuksesta sekä muuhun näyttöön. Patentti- ja rekisterihallitus on kuitenkin katsonut, että laajalti tunnetun tavaramerkin suoja ei tule asiassa sovellettavaksi, koska merkit ovat kokonaisuutena arvioiden niin kaukana toisistaan, että kohdeyleisö ei yhdistäisi niitä. Patentti- ja rekisterihallitus on hylännyt Valion kysymyksessä olevaa tavaramerkkiä TUKKIJÄTKÄ koskevan väitteen.

Tässä asiassa on siten kysymys siitä, onko tavaramerkin numero 266777 TUKKIJÄTKÄ rekisteröinnille este asiassa esitettyyn Valion Koskenlaskija-merkkien laajaan tunnettuuteen perustuvan suojan vuoksi, ja tuleeko tavaramerkkirekisteröinti tämän vuoksi kumota.

2 Asian oikeudellinen arviointi

2.1 Oikeudellisen arvioinnin lähtökohdat

Tähän asiaan sovelletaan tavaramerkkilakia (7/1964) sellaisena kuin se oli voimassa ennen 1.9.2016 voimaan tulleella tavaramerkkilain muuttamisesta annetulla lailla (616/2016) tehtyjä muutoksia. Jäljempänä olevat viittaukset tavaramerkkilakiin koskevat sovellettavaa lakia (7/1964) mainitussa muodossa.

Tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 6 kohdan (996/1983) mukaan tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä, jos se on sekoitettavissa toisen tavaramerkkiin, joka on rekisteröity aikaisemman hakemuksen perusteella. Pykälän 1 momentin 9 kohdan (56/2000) mukaan tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä, jos se on sekoitettavissa 57 §:ssä tarkoitettuun yhteisön tavaramerkkiin, joka on rekisteröity aikaisemman hakemuksen perusteella.

Tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentin (996/1983) perusteella tunnusmerkkien katsotaan olevan toisiinsa sekoitettavissa vain, jos ne tarkoittavat samoja tai samankaltaisia tavaralajeja. Pykälän 2 momentin (39/1993) mukaan tunnusmerkkien sekoitettavuuteen voidaan kuitenkin 1 momentin estämättä vedota sellaisen tunnusmerkin hyväksi, joka on laajalti tunnettu tässä maassa, jos toisen samankaltaisen tunnusmerkin käyttäminen ilman hyväksyttävää syytä merkitsisi aikaisemman merkin erottamiskyvyn ja maineen epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä taikka olisi haitaksi aikaisemman merkin erottamiskyvylle tai maineelle.

EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan laajalti tunnetulle merkille annettavan suojan soveltaminen riippuu kolmesta edellytyksestä: Ensiksi siitä, että aikaisempi tavaramerkki ja merkki, jota on haettu tavaramerkiksi ovat samoja tai samankaltaisia; toiseksi siitä, että aikaisempi tavaramerkki on laajalti tunnettu; ja kolmanneksi siitä, että on vaara, että merkin, jota on haettu tavaramerkiksi, käyttäminen ilman perusteltua syytä voisi merkitä aikaisemman tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettua hyväksikäyttöä tai olla niille haitaksi. Edellä mainittujen kolmen edellytyksen on katsottava olevan kumulatiivisia (ks. tuomio 10.12.2015, El Corte Inglés v. SMHV, C-603/14 P, EU:C:2015:807, 38 kohta).

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan laajalti tunnetun tavaramerkin vahvennetun suojan soveltaminen ei edellytä, että sen ja kolmannen käyttämän merkin välillä olisi sekaannusvaara, vaan riittävää on, että samankaltaisuuden aste merkin ja laajalti tunnetun tavaramerkin välillä aiheuttaa sen, että kohdeyleisö yhdistää merkin ja tavaramerkin toisiinsa, toisin sanoen liittää ne yhteen, vaikkei se sekoitakaan niitä toisiinsa.

Patentti- ja rekisterihallitus on katsonut valituksenalaisessa päätöksessään, että Valion Koskenlaskija-merkit ovat Suomessa laajalti tunnettuja tavaramerkkejä juustojen osalta sen näytön perusteella, jonka Valio on toimittanut. Näytöstä on valituksenalaisen päätöksen mukaan käynyt ilmi, että Koskenlaskija-merkillä on myyty sulatejuustoa yli 80 vuotta, ja että Koskenlaskija on korkealle arvostettu brändi, jonka myyntimäärät ja markkinaosuus ovat huomattavat. Patentti- ja rekisterihallitus on katsonut, että merkittävä osa kohderyhmästä eli tavanomaisista kuluttajista tuntee merkin Koskenlaskija juustolle.

Lidl on esittänyt, ettei Valion Koskenlaskija-merkkejä tulisi katsoa laajalti tunnetuiksi tavaramerkeiksi kuitenkaan perustelematta tarkemmin väitettään. Markkinaoikeus katsoo, että Valion Koskenlaskija-merkkejä on Patentti- ja rekisterihallituksen toteamin tavoin pidettävä laajalti tunnettuina tavaramerkkeinä Suomessa juustojen osalta.

2.2 Tavaramerkkien välinen yhteys

EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan merkkien välisen yhteyden olemassaoloa on arvioitava kokonaisuutena ottaen huomioon kyseisten tavaramerkkien samankaltaisuuden aste, merkkien kattamien tavaroiden luonne mukaan luettuna näiden tavaroiden samankaltaisuuden tai erilaisuuden aste sekä miltä osin niiden kohdeyleisöt ovat päällekkäisiä, aikaisemman tavaramerkin maineen voimakkuus, aikaisemman tavaramerkin luontaisen tai käyttöön perustuvan erottamiskyvyn aste ja sekaannusvaaran olemassaolo yleisön keskuudessa. Tällainen yhteys aikaisemman laajalti tunnetun tavaramerkin ja myöhemmän tavaramerkin välillä on olemassa silloin, jos myöhempi tavaramerkki herättää tavanomaisesti valistuneiden sekä kohtuullisen tarkkaavaisten ja huolellisten keskivertokuluttajien keskuudessa mielikuvan aikaisemmasta tavaramerkistä (ks. EU-tuomioistuimen tuomio 27.11.2008, Intel Corporation, C-252/07, EU:C:2008:655, 42, 48, 49, 60 ja 63 kohta).

Lidl Stiftung & Co. KG:lle on 9.3.2016 tehdyn hakemuksen perusteella 29.6.2016 rekisteröity tavaramerkki numero 266777 TUKKIJÄTKÄ tietyille tavaroille luokassa 29.

Valio Oy on muun ohella seuraavien tavaramerkkien haltija, joiden rekisteröintiä on haettu ja jotka on rekisteröity ennen tavaramerkin TUKKIJÄTKÄ rekisteröintihakemuksen tekemistä muun ohessa luokassa 29 tietyille tavaroille: Tavaramerkki numero 224556 KOSKENLASKIJA, EU-tavaramerkki numero 2346674 KOSKENLASKIJA, tavaramerkki numero 253050 KOSKENLASKIJA, tavaramerkki numero 257836 (kuvio) ja tavaramerkki numero 258425 (kuvio).

Tavaramerkki numero 257836 (kuvio)

Tavaramerkki numero 258425 (kuvio)

Kysymyksessä olevien tavaramerkkien kattamat tavarat ovat tavanomaisia päivittäistavarakaupassa myytäviä elintarvikkeita. Merkityksellisen kohdeyleisön muodostaa siten suuri yleisö, joka koostuu tavanomaisen valistuneista sekä kohtuullisen tarkkaavaisista ja huolellisista keskivertokuluttajista. Tällaisen keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusastetta ei ole kysymyksessä olevien tavaroiden osalta pidettävä tavanomaista korkeampana.

Vertailtavat merkit eroavat toisistaan niin ulkoasultaan kuin lausuntatavaltaan. Merkkien merkityssisällön osalta sanalle ”tukkijätkä” on Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirjassa annettu seuraava merkitys: ”Tilapäisesti metsätöitä tekevä (tav. kuljeskeleva) metsätyömies”. Nykysuomen sanakirjassa (vuoden 1978 painos) sanalle on annettu seuraava merkitys: ”Tukkityön tekijä, tukkimies, tukkilainen”. Sanalle ”tukkilainen” on puolestaan annettu merkitys ”tukki-, vars. uittotyön tekijä, tukki-, uittomies”. Kielitoimiston sanakirjassa sanalle ”tukkilainen” on annettu merkitykseksi ”uittomies”. Sanan ”koskenlaskija” voidaan puolestaan katsoa tarkoittavan henkilöä, joka laskee koskea veneellä tai tukilla.

Edellä todetun perusteella käsitteeseen ”tukkijätkä” liitetään metsätöiden lisäksi myös muun ohella puunuittotöitä. Mielikuvaan erityisesti entisaikojen puunuitosta sisältyy puolestaan sekä tasapainoilua tukeilla että kosken laskua tukilla. Koska sana ”tukkijätkä” viittaa nimenomaan vanhan ajan puunuittajiin, kohdeyleisö saattaa siten vaivatta yhdistää sanan ”tukkijätkä” myös puunuittoon. Todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Lidlin tavaramerkkiä on pidettävä merkityssisällöltään heikosti samankaltaisena Valion aikaisempiin Koskenlaskija-sanamerkkeihin eli tavaramerkkeihin numerot 224556 ja 253050 sekä EU-tavaramerkkiin numero 2346674 nähden.

Valion aikaisempien tavaramerkkien numero 257836 (kuvio) ja numero 258425 (kuvio) sisältämä kuvio, jossa mieshenkilö tasapainottelee vesistömaisemassa oksista karsitun puun rungon eli tukin päällä, tukee osaltaan kuluttajien mielikuvaa koskenlaskun lisäksi menneen ajan puunuittoa sisältävästä metsätyöläisyydestä. Markkinaoikeus toteaa, että nähdessään kuvan miehestä laskemassa koskea tukilla keskivertokuluttaja mieltää, että kysymyksessä on tukkijätkä. Lidlin tavaramerkki ja Valion tavaramerkit numero 257836 (kuvio) ja numero 258425 (kuvio) ovat siten merkityssisällöltään hyvin samankaltaisia.

Markkinaoikeus toteaa, että toimitetun näytön perusteella Valion Koskenlaskija-merkkejä on pidettävä erottamiskyvyltään erittäin vahvoina sulatejuustojen osalta, eikä asiassa ole edes muuta esitetty.

Valio on esittänyt markkinaoikeudelle näyttöä tavaramerkin TUKKIJÄTKÄ ja Koskenlaskija-merkkien välisestä mielleyhtymästä. Valion toimittamasta Kantar TNS:n 17.11.2016 tekemästä markkinatutkimuksesta ilmenee haastateltaville näytetyn Lidlin Tukkijätkä-juuston pakkauksen ulkoasua ilman pakkauksen tekstiosia, ja heiltä on kysytty, mikä elintarviketuotemerkki on kyseessä. Vastaajista 45 prosenttia on ilmoittanut kyseessä olevan Koskenlaskija-tuotemerkki. Marraskuussa 2020 suoritetussa markkinatutkimuksessa haastateltavilta on tiedusteltu, mikä elintarvikebrändi tai tuotemerkki tulee mieleen tukkijätkästä. Kyseiseen markkinatutkimukseen vastaajista 20 prosenttia on maininnut Koskenlaskijan tai Valio Koskenlaskijan ja neljä prosenttia Valio, Valion juusto tai sulatejuusto. Kyselyn avointen vastausten koosteesta ilmenee, että useat sadat vastaajat noin tuhannesta vastaajasta ovat maininneet Koskenlaskijan, Koskenlaskija-juuston tai Valion juuston.

Talouselämä-lehdessä 7.10.2020 julkaistua artikkelia ”Brändien kopioinnista syytetty Lidl kiistää matkineensa Valion Koskenlaskijaa: Nykyään koskenlaskijalla on tyypillisesti kumivene ja hän voi olla nainen” koskevasta Twitter-keskustelusta ilmenee muun ohella, että koskenlaskijaa on pidetty samana kuin tukkijätkää. Myös muista Valion esittämistä sosiaalisen median palvelujen kuvankaappauksista käy ilmi, että useat henkilöt ovat pitäneet koskenlaskijaa ja tukkijätkää samanlaisena käsitteenä ja arvioineet Lidlin pyrkivän luomaan yhteyttä Koskenlaskija-brändiin.

Markkinaoikeus toteaa asiassa esitetystä näytöstä ilmenevän se, että kohdeyleisö yhdistää myöhemmän tavaramerkin TUKKIJÄTKÄ ja Valio-Koskenlaskija-merkit toisiinsa eli liittää ne yhteen.

Vaikka vertailtavien merkkien sanaosat, siltä osin kuin ne ovat verrattavissa, eroavat toisistaan ja merkit ovat lausuntatavaltaan sekä ulkoasuiltaan erilaisia, markkinaoikeus katsoo ottaen huomioon merkkien merkityssisällön samuuden asteen, merkkien välisen tavarayhteyden juustojen osalta luokassa 29, Valion Koskenlaskija-merkkien käyttöön perustuvan vahvan erottamiskyvyn ja maineen sulatejuuston tunnuksena sekä Valion esittämän selvityksen merkkien välisestä mielleyhtymästä, että vertailtavien merkkien välille syntyy sellainen yhteys erityisesti merkityssisällön osalta kohdeyleisön keskuudessa, jota laajalti tunnetun tavaramerkin suojan saaminen edellyttää.

2.3 Epäoikeudenmukainen hyväksikäyttö ja perusteltu syy

EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan merkkien yhteyden arviointiin liittyvät tosiseikat ja kohdeyleisön mieltämä yhteys eivät kuitenkaan sellaisenaan riitä osoittamaan epäoikeutetun hyväksikäytön ja tai haitan olemassaoloa (ks. em. tuomio Intel Corporation, C-252/07, 32 kohta ja tuomio 18.6.2009, L’Oréal ym., C-487/07, EU:C:2009:378, 37 kohta).

Tavaramerkin erottamiskyvylle aiheutuva haitta, jota kutsutaan myös ”vesittymiseksi” tai ”hämärtymiseksi”, aiheutuu, kun tavaramerkin kyky yksilöidä se, että tavarat tai palvelut, joita varten se on rekisteröity, heikentyy sen vuoksi, että kolmannen toimesta tapahtuva samanlaisen tai samankaltaisen merkin käyttö on johtanut tavaramerkin identiteetin ja sillä yleisön keskuudessa olevan vaikutuksen häviämiseen (ks. em. tuomio L’Oréal ym., C-487/07,
39 kohta).

Tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeudenmukainen hyväksi käyttäminen, joista käytetään myös nimityksiä ”parasitismi” ja ”free-riding”, ei liity tavaramerkille aiheutettuun vahinkoon vaan hyötyyn, jonka kolmas on saanut samanlaisen tai samankaltaisen merkin käytöllä. Käsite kattaa myös tapaukset, joissa tavaramerkin herättämä mielikuva tai sen heijastamat ominaisuudet siirtyvät samanlaisella tai samankaltaisella merkillä varustettuihin tavaroihin sillä tavoin, että tunnettua tavaramerkkiä käytetään selvästi hyväksi (ks. em. tuomio L’Oréal ym., C-487/07, 41 kohta).

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä KHO 2011:4 on tuotu esiin, että laajalti tunnetun tavaramerkin suojan saamiseksi riittää, että kohdeyleisö yhdistää laajalti tunnetun tavaramerkin ja myöhemmän tavaramerkin toisiinsa ja että myöhemmän tavaramerkin haltijan arvioidaan pyrkivän tavaramerkin käytöllä hyötymään sen maineesta. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksestä KKO 2016:16 puolestaan ilmenee, että arvioitaessa hyötymistarkoitusta laajalti tunnetusta tavaramerkistä voidaan kiinnittää huomiota myös sellaisiin todellisiin ja välittömiin seikkoihin, jotka ilmenevät toteutetusta markkinoinnista (kohta 20 ja 21).

Valio on muun ohella esittänyt, että Lidl on tavoitellut tavaramerkkinsä TUKKIJÄTKÄ rekisteröintiä hakemalla ja käytöllä muun muassa vapaamatkustamista ja hyötymistä Valion laajalti tunnettujen Koskenlaskija-merkkien erottamiskyvystä, maineesta ja goodwill-arvosta. Valion mukaan näin toimimalla Lidlin resurssitarve kysymyksessä olevan tuotteen markkinointiin on pienentynyt. Lidlin tuotteen nimi, punainen tuotepakkaus ja tukkilaisuuteen muutoinkin markkinoinnissa viittaavat mainoslauseet yhdistyvät kuluttajien mielessä Valion Koskenlaskija-brändiin.

Markkinaoikeus toteaa, että Valion Koskenlaskija-merkkien tunnettuuden perusteella on yleisesti ottaen selvää, että tavaramerkki, jonka kohdeyleisö yhdistäisi edellä todettuihin Valion laajalti tunnettuihin Koskenlaskija-merkkeihin, voisi hyödyntää näiden merkkien mainetta. Nyt kysymyksessä olevat Valion ja Lidlin tavaramerkit koskevat samoja tavaroita. Asiassa esitetystä Lidlin tosiasiallista kaupallista käyttöä koskevasta selvityksestä ilmenee, että Tukkijätkä-sulatejuustoa on myyty pakkauksessa, joka on ulkomuodoltaan yhteneväinen Valion Koskenlaskija-juustopakkauksen kanssa. Myös Tukkijätkä-juustopakkauksen väritys muistuttaa esitetyn selvityksen perusteella Koskenlaskija-juustopakkausta. Tukkijätkä-sulatejuustopakkauksen kyljessä on esitetty mainoslause, jonka mukaan ”Tukkijätkä-sulatejuustossa on luonnetta kuin kuohuvassa koskessa”.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä todettu Lidlin Tukkijätkä-tuotteen ulkomuoto, ulkoasu ja tuotepakkauksista ilmenevä mainoslause osoittavat Lidlin pyrkivän hyötymään Valion Koskenlaskija-juustojen tunnettuudesta.

EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan, kun laajalti tunnetun tavaramerkin haltija on onnistunut osoittamaan, että kyseessä on jokin tavaramerkkidirektiivissä tarkoitettu laajalti tunnetun tavaramerkin loukkaus ja erityisesti mainitun tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettu hyväksikäyttö, laajalti tunnetun tavaramerkin kanssa samankaltaista merkkiä käyttäneen on osoitettava, että tällaisen merkin käyttämiselle on perusteltu syy (ks. tuomio 6.2.2014, Leidseplein Beheer ja de Vries, C-65/12, EU:C:2014:49, 44 kohta).

Lidl, jolla on velvollisuus osoittaa, että sen tavaramerkin TUKKIJÄTKÄ käyttämiselle on perusteltu syy, on esittänyt kysymyksessä olevan tavaramerkin valikoitumisen Lidlin sulatejuuston tavaramerkiksi tapahtuneen osana normaalia ja vilpitöntä kilpailua. Edellä todetun mainoslauseen käyttämisessä on Lidlin mukaan kysymys mielikuvista, joita tuotteella halutaan luoda kuluttajille. Valion mukaan Lidlillä ei ole ollut hyväksyttävää syytä valita oman sulatejuustonsa tavaramerkiksi merkkiä, joka on merkityssisällöltään samankaltainen kuin Koskenlaskija-merkit.

Markkinaoikeus toteaa, että Lidl ei ole perustellut tavaramerkkinsä valintaa tavalla, joka osoittaisi sen pyrkineen luomaan tavaroilleen oma erottuva tunnus. Lidlin esittämästä ei ilmene, miksi se on valinnut sulatejuustonsa nimeksi Valion sulatejuustoistaan käyttämään nimitykseen viittaavan sanan, joka lisäksi vastaa koskenlaskija-kuviomerkeissä esitettyä tukkijätkä-hahmoa. Tällaisena syynä ei voida pitää Lidlin esittämää kilpailua Valion kanssa. Kun otetaan huomioon, että Lidlin tavaramerkissä esiintyvä sana ”tukkijätkä” ja Valion Koskenlaskija-merkeissä esiintyvä sana ”koskenlaskija” tai koskenlaskua esittävät kuvat eivät merkitse tai edes viittaa juustotuotteisiin, ja että Lidl on jäljitellyt Tukkijätkä-sulatejuustonsa pakkauksessa Valion Koskenlaskija-sulatejuuston pakkausta sekä käyttää Valion tuotteeseen viittaavaa mainoslausetta ”Tukkijätkä-sulatejuustossa on luonnetta kuin kuohuvassa koskessa”, Lidlin tarkoituksena tavaramerkin TUKKIJÄTKÄ rekisteröintihakemuksen tekemiselle ja käyttämiselle on katsottava olevan se, että Lidl haluaa kuluttajien yhdistävän Tukkijätkä-sulatejuustonsa Valion Koskenlaskija-sulatejuustoon.

EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan aikaisemman tavaramerkin haltija ei ole velvollinen näyttämään toteen tavaramerkkiään koskevaa todellista ja välitöntä loukkausta, vaan sen on esitettävä sellaisia seikkoja, joiden nojalla voidaan ensi näkemältä todeta, että on olemassa vaara, joka ei ole hypoteettinen, epäoikeudenmukaisen hyväksikäytön tai haitan aiheutumisesta tulevaisuudessa, ja että tällainen johtopäätös voi perustua muun muassa loogisiin päätelmiin, jotka pohjautuvat todennäköisyyksien arviointiin ja joissa otetaan huomioon kyseisen liikealan käytäntö ja kaikki muut kyseistä tapausta koskevat seikat (ks. tuomio 10.5.2012, Helena Rubinstein ja L’Oréal v. SMHV, C-100/11 P, EU:C:2012:285, 95 kohta).

Valion mukaan Lidlin tavaramerkin TUKKIJÄTKÄ käyttämisestä on aiheutunut Valiolle haittaa, mikä ilmenee Koskenlaskija-tuotteiden myynnin vähentymisenä. Lidlin mukaan haittaa ei ole aiheutunut.

Markkinaoikeus toteaa, että Valion asiassa esittämän perusteella Lidlin tavaramerkin TUKKIJÄTKÄ käyttämisessä on olemassa vaara haitan aiheutumisesta Valion Koskenlaskija-merkkien erottamiskyvylle ja maineelle. Valion esittämät seikat myynnin vähentymisestä tukevat osaltaan tätä päätelmää.

Edellä todetuilla perustella markkinaoikeus katsoo, että Lidlin tavaramerkin TUKKIJÄTKÄ rekisteröinnillä on tavoiteltu sitä, että kohdeyleisö yhdistää Valion Koskenlaskija-merkit sekä Lidlin tavaramerkin toisiinsa. Markkinaoikeus arvioi Lidlin pyrkivän hyötymään tavaramerkkinsä käytöllä Valion aikaisempien laajalti tunnettujen Koskenlaskija-merkkien maineesta, joten tavaramerkin TUKKIJÄTKÄ rekisteröinti on kumottava.

2.4 Johtopäätös

Edellä todettu huomioon ottaen valituksenalainen päätös on kumottava.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 96 §:n 1 momentin mukaan riippumatta siitä, kuinka oikeudenkäyntikulut muutoin on korvattava, oikeudenkäynnin osapuoli voidaan velvoittaa korvaamaan toiselle osapuolelle ne kulut, jotka ovat aiheutuneet siitä, että osapuoli on tahallisesti tai huolimattomuudesta ilmeisen tarpeettomasti pitkittänyt oikeudenkäyntiä.

Markkinaoikeus toteaa, että Valion Koskenlaskija-merkkien laajaan tunnettuuteen perustuvan suojan aiheuttama rekisteröinnin este tavaramerkille TUKKIJÄTKÄ on ollut tulkinnanvarainen ja Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalainen päätös on perustunut viranomaisen harkintavaltaan. Valio on valituksenalaista päätöstä koskevassa valituksessaan esittänyt uutta selvitystä muun ohella Koskenlaskija-merkkien laajan tunnettuuden suojan saamisen edellytyksistä. Valion valitus on niin laajuuden kuin esitetyn selvityksenkin osalta poikennut aiemmin markkinaoikeudessa ja Patentti- ja rekisterihallituksessa käsitellyissä asioissa esitetystä.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 2 momentin esitöissä (HE 29/2018 vp s. 167) todetulla tavalla oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevassa ratkaisussa on kysymys kuluvastuun kohtuullisuuden kokonaisarvioinnista. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että asiassa annettu ratkaisu, asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaisille huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että Valio Oy joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Kun Lidl Stiftung & Co. KG:n ei myöskään voida katsoa tahallisesti tai huolimattomuudesta ilmeisen tarpeettomasti pitkittäneen oikeudenkäyntiä, Valio Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta on siten hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen 30.9.2020 tekemän valituksenalaisen päätöksen sekä palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle tavaramerkin numero 266777 TUKKIJÄTKÄ rekisteröinnin kumoamista varten.

Markkinaoikeus hylkää valituksen muilta osin.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Jari Tiainen ja Tobias von Schantz.

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 14.10.2022, taltionumero H3012/2022.