Välituomio

Kanne

Vaatimukset

Työturvallisuuskeskus ry on vaatinut, että markkinaoikeus

1. kieltää Safedo Oyj:tä ja Suomen Työturvakoulutus Oy:tä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n 1 momentin nojalla

– jatkamasta ”Työturvallisuuskoulutus”-nimisen, kannekirjelmän liitteenä 13 olevan vihreän kortin (markkinaoikeuden välituomion liite 3) käyttöä Safedo Oyj:n tai Suomen Työturvakoulutus Oy:n työturvallisuuteen tai työsuojeluun liittyvien koulutus- ja valmennuspalvelujen tunnuksena, edellä mainittujen palveluiden markkinoinnissa sekä edellä mainittujen palveluiden yhteydessä myönnettävien korttien tunnuksena,

– käyttämästä aiemmin Safedo Oyj:n käytössä ollutta, kannekirjelmän liitteenä 9 olevaa vihreää ”Työturvakorttia” (markkinaoikeuden välituomion liite 2) Safedo Oyj:n tai Suomen Työturvakoulutus Oy:n työturvallisuuteen tai työsuojeluun liittyvien koulutus- ja valmennuspalvelujen tunnuksena, edellä mainittujen palveluiden markkinoinnissa sekä edellä mainittujen palveluiden yhteydessä myönnettävien korttien tunnuksena,

– muutoinkaan hyödyntämästä Työturvallisuuskeskus ry:n käytössä aiemmin olleissa tai nykyään käytössä olevassa Työturvallisuuskortissa olevia seuraavia elementtejä Safedo Oyj:n tai Suomen Työturvakoulutus Oy:n vastaavaan tarkoitukseen myönnettävässä kortissa:

• vihreää väriä kortin päävärinä
• kortin reunasta reunaan menevää valkoista kaarevaa viivaa, ja
• kahden vihreän värin sävyn erottelua graafisilla elementeillä valkoista väriä käyttäen;

2. asettaa kiellon tehosteeksi 100.000 euron suuruisen uhkasakon;

3. määrää Safedo Oyj:n maksettavaksi vahingonkorvausta vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n perusteella myöhemmin tarkemmin määriteltävän vaatimuksen mukaisesti;

4. kieltää Safedo Oyj:tä ja Suomen Työturvakoulutus Oy:tä tavaramerkkilain 6 ja 62 §:n nojalla jatkamasta Työturvallisuuskeskus ry:n tavaramerkkien numero 270712 (markkinaoikeuden välituomion liite 1), numero 228756 Työturvallisuuskortti ja numero 272971 TYÖTURVALLISUUSKORTTI loukkaamista käyttämällä tai markkinoimalla kannekirjelmän liitteen 13 mukaista vihreää ”Työturvallisuuskoulutus”-nimistä korttia sekä tavaramerkkien numero 228756 Työturvallisuuskortti ja numero 272971 TYÖTURVALLISUUSKORTTI loukkaamista käyttämällä tunnusta ”Työturvakortti” ja ”Työturvakortti verkossa” sekä verkkotunnusta ”tyoturvakorttiverkossa.fi” Safedo Oyj:n tai Suomen Työturvakoulutus Oy:n työturvallisuuteen tai työsuojeluun liittyvien koulutus- ja valmennuspalvelujen tunnuksena, edellä mainittujen palveluiden markkinoinnissa sekä edellä mainittujen palveluiden yhteydessä myönnettävien korttien tunnuksena;

5. kieltää Safedo Oyj:tä ja Suomen Työturvakoulutus Oy:tä tavaramerkkilain 6 ja 62 §:n nojalla käyttämästä aiemmin käytössä ollutta, kannekirjelmän liitteen 9 mukaista ”Työturvakorttia”, jolla loukataan Työturvallisuuskeskus ry:n tavaramerkkiä numero 270712 sekä tavaramerkkejä numero 228756 Työturvallisuuskortti ja numero 272971 TYÖTURVALLISUUSKORTTI Safedo Oyj:n tai Suomen Työturvakoulutus Oy:n työturvallisuuteen tai työsuojeluun liittyvien koulutus- ja valmennuspalvelujen tunnuksena, edellä mainittujen palveluiden markkinoinnissa sekä edellä mainittujen palveluiden yhteydessä myönnettävien korttien tunnuksena;

6. kieltää Safedo Oyj:tä ja Suomen Työturvakoulutus Oy:tä mallioikeuslain 35 §:n nojalla

– jatkamasta Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömallien numero 003832682-0001 ja numero 003832682-0002 (markkinaoikeuden välituomion liite 4) loukkaamista käyttämällä tai markkinoimalla kannekirjelmän liitteen 13 mukaista vihreää ”Työturvallisuuskoulutus”-nimistä korttia Safedo Oyj:n tai Suomen Työturvakoulutus Oy:n työturvallisuuteen tai työsuojeluun liittyvien koulutus- ja valmennuspalvelujen tunnuksena, edellä mainittujen palveluiden markkinoinnissa sekä edellä mainittujen palveluiden yhteydessä myönnettävien korttien tunnuksena, ja

– käyttämästä aiemmin käytössä ollutta, kannekirjelmän liitteen 9 mukaista ”Työturvakorttia”, jolla loukataan Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömalleja numero 003832682-0001 ja numero 003832682-0002, Safedo Oyj:n tai Suomen Työturvakoulutus Oy:n työturvallisuuteen tai työsuojeluun liittyvien koulutus- ja valmennuspalvelujen tunnuksena, edellä mainittujen palveluiden markkinoinnissa sekä edellä mainittujen palveluiden yhteydessä myönnettävien korttien tunnuksena;

7. määrää Safedo Oyj:n tavaramerkkilain 69 §:n nojalla suorittamaan korvauksen ja hyvityksen tavaramerkkien numero 228756 Työturvallisuuskortti, numero 272971 TYÖTURVALLISUUSKORTTI ja numero 270712 loukkaamisesta myöhemmin tarkemmin yksilöitävällä tavalla;

8. määrää Safedo Oyj:n mallioikeuslain 36 §:n nojalla suorittamaan korvauksen Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömallien numero 003832682-0001 ja numero 003832682-0002 loukkauksen johdosta myöhemmin tarkemmin yksilöitävän vaatimuksen mukaisesti;

9. määrää Safedo Oyj:n kannekirjelmän liitteiden 9 ja 13 mukaiset ”Työturvakortti”- ja ”Työturvallisuuskoulutus”-nimiset kortit tavaramerkkilain 71 §:n 1 momentin ja mallioikeuslain 37 §:n 1 momentin nojalla hävitettäväksi Safedo Oyj:n kustannuksella;

10. määrää Safedo Oyj:n ja/tai Suomen Työturvakoulutus Oy:n tuomaan oikeuteen otteen Safedo Oyj:n ja/tai Suomen Työturvakoulutus Oy:n ”Työturvallisuuskoulutus”-nimisen kortin jäsenrekisteristä, jäsenrekisterin mahdollisesta yhteenvetosivusta tai jostain muusta vastaavasta asiakirjasta, josta ilmenee se, kuinka monta ihmistä on suorittanut Safedo Oyj:n puheena olevan koulutuksen ja vastaanottanut Safedo Oyj:n ”Työturvakortti”- tai ”Työturvallisuuskoulutus”-nimisen kortin ja miten paljon edellä mainittujen koulutusten kokonaismyynti on ollut.

Lisäksi Työturvallisuuskeskus ry on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Safedo Oyj:n ja Suomen Työturvakoulutus Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 3.700 eurolla ja palkkion osalta 123.972,50 eurolla eli yhteensä 127.672,50 eurolla sekä asianosaiskulut 12.000 eurolla, kaikki määrät viivästyskorkoineen.

Perusteet

Sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa (kannevaatimukset 1 ja 2)

Orjallisen jäljittelyn edellytyksenä on, että jäljiteltävä tuote tai tuotepakkaus on omaperäinen ja tunnettu ja että jäljittely aiheuttaa sekaannuksen vaaran.

Työturvallisuuskeskus ry:n Työturvallisuuskortti on ehtinyt olemaan markkinoilla noin 17 vuoden ajan ennen Safedo Oyj:n Työturvakortin lanseeraamista vuonna 2021. Työturvallisuuskorttia käytetään erityisesti rakennusalalla, teollisuudessa, kuljetus- ja logistiikka-alalla sekä palvelu- ja kunta-alalla. Työturvallisuuskeskus ry:n Työturvallisuuskortteja on tähän mennessä myönnetty yhteensä 2.433.177 kappaletta yhteensä 1.572.224 eri henkilölle siten, että tällä hetkellä voimassa on yhteensä 783.452 korttia.

Työturvallisuuskeskus ry:n Työturvallisuuskortti tunnetaan relevanteilla markkinoilla nimenomaan ”vihreänä korttina”, minkä nimen Työturvallisuuskortti on saanut vuosien saatossa kortin ulkoasun perusteella. Lisäksi useat yhtiöt ilmoittavat internetsivuillaan edellyttävänsä yhtiön työntekijöiltä ”vihreän kortin” suorittamista. Työturvallisuuskeskus ry:n Työturvallisuuskortti on suurimpien rakennuttajien osalta jo miltei notorinen tosiseikka, ja näyttönä esitettävän markkinatutkimuksen perusteella sitä on pidettävä kohdeyleisön keskuudessa erityisen tunnettuna.

Omaperäisyyden arvioinnissa on kysymys kokonaisharkinnasta. Omaperäisyyttä arvioitaessa voidaan kuitenkin ottaa huomioon muun muassa tuotteen ulkoasu, muotoilu, väritys ja käytetyt kuviot, tuotemerkin ja logon erottuvuus, tuotteiden ryhmittely ja numerointi sekä tuotteen yleisilme. Suoritettavan kokonaisharkinnan perusteella tuotetta tai pakkausta voidaan tietyissä olosuhteissa pitää riittävällä tavalla omaperäisenä silloinkin, kun tuote tai pakkaus itsessään on tavanomainen.

Työturvallisuuskeskus ry:n Työturvallisuuskortin omaperäisyyttä arvioitaessa on ensinnäkin tiedostettava se, että Suomen laki ei tunne Työturvallisuuskortin käsitettä. Työturvallisuuskortin hankkiminen ja siihen liittyvä koulutus ei ole lakisääteistä tai muutoinkaan viranomaisten valvomaa. Mikään laki ei myöskään edellytä, että työturvallisuuskoulutuksen suorittamisesta tulisi myöntää todistuksena nimenomaan luottokortin muotoinen kortti, puhumattakaan kortin vihreästä väristä.

Kun Työturvallisuuskeskus ry:n Työturvallisuuskortti on lanseerattu vuonna 2003, kyseessä on ollut omaperäinen ja alkuperäinen ratkaisu. Työturvallisuuskortin omaperäisyyttä on lisännyt korteissa noudatettu omaperäinen väritys, kuviointi ja tekstitys. Kortin ulkoasun kehityksestä huolimatta kortin pääväri ja nimi ovat säilyneet ennallaan alusta alkaen. Myös näyttönä esitettävät vakiintumistodistukset huomioon ottaen Työturvallisuuskeskus ry:n Työturvallisuuskortti on omaperäinen.

Jäljittelyn arviointi perustuu lähtökohtaisesti tuotteista välittyvään kokonaisvaikutelmaan erityisesti tuotteen kohdeyleisön keskuudessa. Sekaannuksen vaara on käsillä, mikäli tuotteet jättävät tuotteen kohdeyleisön olennaisesti saman mielikuvan. Ratkaisevaa ei siis ole se, eroavatko tuotteet joidenkin yksityiskohtien johdosta niitä rinnakkain vertailtaessa, vaan millaisen kokonaisvaikutelman tuotteiden tavanomainen ostaja saa tuotteista ostotilanteessa. Sekaannuksen riski kasvaa silloin, kun tuotteita ei voi helposti verrata keskenään tehtäessä päätöstä tuotteen hankinnasta. Tällainen tilanne on käsillä esimerkiksi silloin, kun tuotetta markkinoidaan internetissä.

Käsillä olevan asian kannalta on lisäksi olennaista, että jo pelkästään tuotteen tai tuotepakkauksen väriä on pidetty markkinaoikeuden ja markkinatuomioistuimen ratkaisukäytännössä merkityksellisenä silloin, kun asiakkaat yhdistävät tuotteen johonkin yritykseen tai tuotemerkkiin nimenomaan sen värin perusteella. Viime kädessä arvioinnissa otetaan huomioon myös se, onko kilpailija ryhtynyt markkinoinnissaan sellaisiin toimenpiteisiin, joilla estettäisiin sekaannuksen vaara. Oman eroavan tuotenimen ilmoittaminen ei välttämättä sellaisenaan poista sekaannuksen vaaraa.

Työturvallisuuskeskus ry:n Työturvallisuuskortti on vakiinnuttanut asemansa relevanteilla markkinoilla niin selkeällä tavalla, että tuotteiden kohdeyleisöön kuuluville ihmisille on tyypillisesti riittänyt, että he etsivät sellaisen työturvallisuuteen kohdistuvan koulutuksen, jonka suorittamisesta myönnetään ”vihreä kortti”. Näistä lähtökohdista tuotteiden kohdeyleisö löytää kuitenkin tällä hetkellä sekä Työturvallisuuskeskus ry:n kortin että Safedo Oyj:n kortin. Tämä tilanne on pysynyt ennallaan, vaikka Safedo Oyj:n kortti on muutettu lähes yksiväriseksi ja nimetty uudelleen ”Työturvallisuuskoulutukseksi”.

Työturvallisuuskeskus ry:n ja Safedo Oyj:n kortteja markkinoidaan pääsääntöisesti internetissä, eikä kortteja tyypillisesti mainosteta vierekkäin samoilla internetsivuilla. Tämä seikka kasvattaa edellä viitatulla tavalla jo sellaisenaan tuotteiden sekaannuksen riskiä.

Oikeuskäytännössä on myös otettu huomioon sellainen todistelu, joka on osoittanut tuotteen kohdeyleisöön kuuluvien henkilöiden tosiasiallisesti sekoittaneen alkuperäisen ja jäljitelmän toisiinsa. Esitettävän näytön perusteella tuotteiden kohdeyleisöön kuuluvat henkilöt ovat useampaan otteeseen sekoittaneet Työturvallisuuskeskus ry:n ja Safedo Oyj:n kortit.

Riippumatta sekaannuksen vaarasta menettely voi olla sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaista myös, mikäli jäljittelyllä pyritään luvattomasti hyötymään toisen elinkeinonharjoittajan luomasta goodwill-arvosta. Norkkimisopin mukaisen suojan saaminen edellyttää jäljittelyn kohteelta riittävää mainetta ja tunnettuutta. Tältä osin verrokkiarvona voidaan pitää tilannetta, jossa merkin voidaan katsoa olevan tavaramerkkilain mukaisesti laajalti tunnettu. Riittävän tunnettuuden lisäksi norkkimisopin mukaisen arvioinnin keskiössä on se, herättääkö tarkasteltava merkki keskivertokuluttajassa mielleyhtymän vertailtavaan merkkiin nähden. Goodwill-arvon riittävää tunnettuutta voi osoittaa muun muassa markkinatutkimusten, hyödykkeen markkinaosuuden, myyntilukujen, liikevaihdon, markkinointipanostusten (laadullisesti, kappalemääräisesti, euromääräisesti ja prosentuaalisesti) sekä toimipisteiden lukumäärän avulla.

Esitettävän näytön perusteella Työturvallisuuskeskus ry:n Työturvallisuuskortin tunnettuus epäilyksettä täyttää norkkimisopin asettaman tason merkin tunnettuuden osalta ja Työturvallisuuskorttia on ylipäätään pidettävä laajalti tunnettuna.

Työturvallisuuskorttia on markkinoitu Suomessa maanlaajuisesti vuodesta 2003 lähtien, ja markkinoinnista ovat tosiasiallisesti vastanneet koulutuksia tarjoavat yhtiöt. Kyseisen kortin tunnettuutta kuvaavaa on se, että Työturvallisuuskeskus ry:n ei ole koskaan tarvinnut markkinoida itse tuotettaan.

Safedo Oyj on tuonut alkuvuodesta 2021 markkinoille vihreän värisen, ja Työturvallisuuskeskus ry:n Työturvallisuuskortin kanssa samoja ulkoasuelementtejä hyödyntävän ”Työturvakortin”, jonka käyttötarkoitus on ollut identtinen Työturvallisuuskeskus ry:n Työturvallisuuskortin kanssa. Korttien samankaltaisuus on havaittavissa niitä vierekkäin vertailtaessa. Sama koskee Safedo Oyj:n myöhemmin käyttöön ottamaa ”Työturvallisuuskoulutus”-nimistä korttia.

Mikään ei edellytä Safedo Oyj:tä käyttämään vihreää pääväriä korteissaan. Vihreä ei myöskään ole työturvallisuuden niin sanottu tunnusväri. Työturvallisuuteen liittyvien varoitusmerkkien päävärit ovat keltainen ja musta. Safedo Oyj:n ensiapukurssistaan myöntämän kortin pääväri on valkoinen.

Safedo Oyj on oikeudettomasti hyötynyt Työturvallisuuskorttiin liittyvästä tunnettuudesta ja maineesta. Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka tekisivät uhkasakon asettamisen tarpeettomaksi. Ottaen huomioon markkinaoikeuden ratkaisukäytäntö uhkasakon määräämisen osalta 100.000 euron suuruista uhkasakkoa on pidettävä käsillä olevassa asiassa kohtuullisena.

Tavaramerkkiloukkaus (kannevaatimukset 4 ja 5)

Työturvallisuuskeskus ry:n Työturvallisuuskortti-sanamerkkejä (numerot 228756 ja 272971) ja kortin ulkoasua koskevaa tavaramerkkiä (numero 270712) on pidettävä tavaramerkkilain 5 §:n 3 kohdassa säädetyllä tavalla laajalti tunnettuina. Kyseiset tavaramerkit on rekisteröity 31.10.2003, 20.8.2018 ja 23.10.2017, ja vihreän värinen Työturvallisuuskortti on lanseerattu jo vuonna 2003. Laajalti tunnettuuden puolesta puhuu myönnettyjen Työturvallisuuskorttien määrän lisäksi se, että kortin osuus relevanteilla kohdemarkkinoilla on vähintään 90 prosenttia, että kortti tunnetaan kattavasti yksinkertaisesti nimellä ”vihreä kortti” ja että kortti on vakiintumistodistusten perusteella tunnettu.

Laajalti tunnetun tavaramerkin suojan saamisen edellytyksenä on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan se, että tavaramerkin ja loukkaavaksi väitetyn merkin välillä on niiden samankaltaisuudesta johtuva yhteys. Yhteyden on katsottava olevan käsillä, kun samankaltaisuuden aste merkkien välillä aiheuttaa sen, että kohdeyleisö yhdistää merkit toisiinsa, vaikka ei sekoitakaan niitä toisiinsa.

Safedo Oyj on käyttänyt ja markkinoinut ”Työturvakorttia” ja ”Työturvallisuuskoulutus”-nimistä korttia muun muassa verkko-osoitteessa ”www.tyoturvakorttiverkossa.fi”. Tämän sen käyttämän merkin kirjoitusasullinen yhteys Työturvallisuuskeskus ry:n sanamerkkeihin on ilmeinen. Vastaavan kaltainen yhteys löytyy myös Safedo Oyj:n Työturvakortin ja ”Työturvallisuuskoulutus”-nimisen kortin ja Työturvallisuuskeskus ry:n ulkoasua koskevan tavaramerkin osalta.

Safedo Oyj:n merkkien ja Työturvallisuuskeskus ry:n tavaramerkkien välillä on yhteys myös sitä kautta, että Safedo Oyj:n ja Työturvallisuuskeskus ry:n Työturvallisuuskorttien käyttötarkoitus on identtinen.

Laajalti tunnetun tavaramerkin loukkaus edellyttää myös sitä, että loukkaajalla ei ole tavaramerkin haltijan suostumusta ja että merkin aiheeton käyttö merkitsee epäoikeudenmukaisen edun saamista tavaramerkin erottamiskyvystä tai maineesta taikka on niille haitaksi. Työturvallisuuskeskus ry:n kerryttämän maineen ja tunnettuuden johdosta on väistämätöntä, että Safedo Oyj on saanut epäoikeudenmukaista etua Työturvallisuuskeskus ry:n rekisteröityjen tavaramerkkien kustannuksella ja tulee saamaan myös jatkossa niin kauan kuin Safedo Oyj saa jatkaa nykyisen näköisen ”Työturvallisuuskoulutus”-nimisen kortin käyttöä ja markkinointia sekä verkkotunnuksen ”tyoturvakorttiverkossa.fi” käyttöä.

Kiellon määrääminen on perusteltua myös tavaramerkkilain 5 §:n 2 kohdan perusteella. Tällöin sekaannusvaaraa arvioidaan pitkälti samalla tavalla kuin sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain mukaista sekaannuksen vaaraa. Sekaannusvaaran on katsottu olevan olemassa erityisesti silloin, kun kohdeyleisö voi erehtyä kyseisten tavaroiden tai palvelujen kaupallisesta alkuperästä, ja sekaannusvaaran on todettu olevan sitä suurempi, mitä erottamiskykyisempi aikaisempi tavaramerkki on.

Kokonaisarvioinnin kannalta on ensinnäkin olennaista, että Työturvallisuuskeskus ry:n vihreän värinen Työturvallisuuskortti on lanseerattu jo vuonna 2003. Vaikka kortin ulkoasua on mukautettu hieman vuosien saatossa, kortin nimi ja pääasiallinen väri ovat pysyneet ennallaan kortin lanseeraamisesta saakka. Safedo Oyj on käyttänyt ensiapukorttiensa taustavärinä valkoista, mutta sen sijaan vuonna 2021 markkinoille tuodun ”Työturvakortin” väriksi on valittu vihreä. Tästä väristä Safedo Oyj ei ole suostunut luopumaan edes silloin, kun kortin nimi on vaihdettu nimeen ”Työturvallisuuskoulutus”.

Sekaannusvaaran puolesta puhuvat myös Safedo Oyj:n käyttämien merkkien ja verkkotunnusten kieliasullinen yhtenevyys Työturvallisuuskeskus ry:n sanamerkkien kanssa. Tämä pätee Safedo Oyj:n ”Työturvakorttiin” ja ”Työturvallisuuskoulutus” -nimiseen korttiin sekä myös Safedo Oyj:n käyttämään verkkotunnukseen ”tyoturvakorttiverkossa.fi”. Myös Safedo Oyj:n ”Työturvakortti”- ja ”Työturvallisuuskoulutus”-nimisten korttien ulkoasut aiheuttavat sekaannusvaaran Työturvallisuuskeskus ry:n Työturvallisuuskortin ulkoasuun. Sekaannusvaaraa arvioitaessa olennaista on myös se, että Työturvallisuuskeskus ry:lle saapuneet yhteydenotot osaltaan osoittavat sekaannusta tosiasiallisesti tapahtuneen.

Suomalaisessa ja yleisemmin eurooppalaisessa oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että arvioitaessa tavaramerkin samankaltaisuutta suhteessa verkkotunnuksen kirjoitusasuun voidaan verkkotunnuksen pääte jättää huomiotta ja siten verkkotunnuksen ”tyoturvakorttiverkossa.fi” vertailu Työturvallisuuskeskus ry:n tavaramerkkiin tapahtuu vertaamalla merkkejä ”Työturvallisuuskortti” ja ”tyoturvakorttiverkossa”. Tämän vertailun perusteella kyseinen verkkotunnus on foneettisesti, kirjoitusasultaan ja merkityssisällöltään hyvin lähellä Työturvallisuuskeskus ry:n sanamerkkien sanoja.

Safedo Oyj on ilmoittanut 26.8.2021 muuttaneensa verkkotunnuksekseen ”tyoturvallisuuskoulutus.fi”, mutta kyseisen ajankohdan jälkeen Työturvallisuuskeskus ry:lle on yhä saapunut lukuisia yhteydenottoja ja tiedusteluja koskien sekaannusta sen Työturvallisuuskortin ja Safedo Oyj:n ”Työturvallisuuskoulutus” -nimisen kortin välillä. Safedo Oyj:lle rekisteröity verkkotunnus ”tyoturvakorttiverkossa.fi” on ollut muutoksen jälkeen kuitenkin myös aktiivinen ja se ohjaa automaattisesti verkkotunnukseen ”tyoturvallisuuskoulutus.fi”. Verkkotunnusta ”tyoturvakorttiverkossa.fi” ja Työturvakortin ulkoasua on myös edelleenkin käytetty Safedo Oyj:n ja Suomen Työturvakoulutus Oy:n markkinoinnissa. Kun lisäksi otetaan huomioon se aika, jonka Työturvallisuuskeskus ry on toiminut kohdemarkkinoilla sekä sen tuotteiden prosentuaalinen osuus kohdemarkkinoilla, ei sekaannusvaaraa Työturvallisuuskeskus ry:n tavaramerkkien ja Safedo Oyj:n ”Työturvakortin”, ”Työturvallisuuskoulutus” -nimisen kortin ja tunnusten ”Työturvakortti”, ”Työturvakortti verkossa” sekä verkkotunnuksen ”tyoturvakorttiverkossa.fi” välillä voida kyseisiä verkkotunnuksia käyttämällä tehokkaalla tavalla välttää.

Safedo Oyj:n käyttämille merkeille ei ole vapaana pidon tarvetta, eikä Safedo Oyj ole käyttänyt niitä hyvän liiketavan mukaisesti.

Mallioikeusloukkaus (kannevaatimus 6)

Yhteisömallin antaman suojan piiriin kuuluvat kaikki mallit, joista asiantunteva käyttäjä ei saa erilaista yleisvaikutelmaa. Asiantunteva käyttäjä ei kuitenkaan ole asiantuntija tai toimialan toimija, joka kykenee tarkastelemaan yksityiskohtaisesti mallien pienimpiä mahdollisia eroja. Arviointi tapahtuu siis sen perusteella, saako asiantunteva käyttäjä tuotteista erilaista yleisvaikutelmaa. Vertailun kohteiden ei siten tarvitse olla täsmälleen samanlaisia loukkauksen käsillä olemiseksi.

Asiantuntevana käyttäjänä voidaan Työturvallisuuskeskus ry:n näkemyksen mukaan pitää käsillä olevassa asiassa sellaista henkilöä, joka toimii sellaisella toimialalla, jossa edellytetään työturvallisuuskoulutuksen suorittamista, mutta jolla ei ole erityistä tarvetta selvittää sitä, mitkä tahot työturvallisuuskoulutuksia järjestävät. Tyypillisesti asiantuntevalla käyttäjällä ei ole mahdollisuutta verrata malleja ja kortteja toisiinsa.

Verrattaessa Työturvallisuuskeskus ry:n mallioikeusrekisteröintejä Safedo Oyj:n ”Työturvakorttiin” yleisvaikutelman samankaltaisuus on ilmeistä. Korttien nimet ovat lähes identtisiä ja molemmissa korteissa on käytetty kahta vihreän värin sävyä, jotka on eroteltu toisistaan kaarevalla valkoisella viivalla. Myös korttien visuaalinen vertailu johtaa siihen, että asiantuntevan käyttäjän ei voida katsoa saavan erilaista yleisvaikutelmaa kyseisistä kahdesta kortista.

Vaikka Safedo Oyj:n ”Työturvallisuuskoulutus”-niminen kortti on yksinkertaistanut kortin väritystä, muuttanut hieman kortin nimeä ja poistanut valkoisen kaarevan viivan, muistuttaa kortin yleisvaikutelma Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömalleja. Safedo Oyj:n tämän kortin nimi vastaa yhä muutamaa kirjainta lukuun ottamatta Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömalleja, eikä kortin ulkoasu ole tosiasiallisesti muuttunut merkittävällä tavalla.

Mallin luojan vapauden osalta on syytä todeta, että vaikka luottokortin muotoisista työturvallisuusalan suoritteista on tullut eräällä tavalla alan konventio, ei laki tältä osin edellytä työturvallisuuskoulutuksen suorittamista tai sitä, että koulutuksen suorittamisesta tulisi myöntää luottokortin muotoinen kortti. Kyseessä on ollut alun perin Työturvallisuuskortin kehittäneen verkoston innovaatio, jota muut alalle myöhemmin tulleet toimijat ovat osaltaan jäljitelleet. Selvää on kuitenkin se, että työturvallisuuskoulutuksen suorittamisesta myönnettävän kortin ei tarvitse millään tasolla olla nimenomaisesti vihreän värinen, eikä Safedo Oyj:llä ole ollut mitään estettä sille, että se olisi käyttänyt korttiensa pääasiallisena värinä esimerkiksi yhtiön muissa yhteyksissä käyttämää valkoista väriä.

Edellä todettu kokonaisuudessaan huomioon ottaen Safedo Oyj:n molempien korttiversioiden on katsottava loukanneen Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömallioikeuksia. Kun mallioikeuden loukkauksen todetaan tapahtuneen, loukkauksen jatkaminen tulee pääsääntöisesti kieltää, ellei ole perusteltua syytä pidättäytyä kieltomääräyksen antamisesta. Kun toisen kortin osalta loukkaus jatkuu yhä, kieltomääräyksen antaminen on välttämätöntä.

Hävittämisvaatimus (kannevaatimus 9)

Koska Safedo Oyj:n ”Työturvakortti”- ja ”Työturvallisuuskoulutus”-nimiset kortit ovat loukanneet Työturvallisuuskeskus ry:n tavaramerkki- ja yhteisömallioikeuksia ja koska kyseisiä jo valmistettuja kortteja ei ole mahdollista muokata siten, että ne eivät yhä loukkaisi Työturvallisuuskeskus ry:n oikeuksia, markkinaoikeuden tulee määrätä tavaramerkkilain 71 §:n 1 momentin ja mallioikeuslain 37 §:n 1 momentin nojalla jo valmistuneiden kyseisten korttien hävittämisestä Safedo Oyj:n omalla kustannuksella.

Vastaus

Vaatimukset

Safedo Oyj ja Suomen Työturvakeskus Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus hylkää Työturvallisuuskeskus ry:n kanteen.

Lisäksi Safedo Oyj ja Suomen Työturvakoulutus Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa Työturvallisuuskeskus ry:n korvaamaan niiden arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 1.416,21 eurolla ja palkkion osalta 88.550 eurolla eli yhteensä 89.966,21 eurolla sekä asianosaiskulut 14.355,12 eurolla, kaikki määrät viivästyskorkoineen.

Perusteet

Yleistä

Sekä Safedo Oyj:n että Työturvallisuuskeskus ry:n tarjoama hyödyke on työturvallisuuden parantamiseen tähtäävä koulutus. Kummankin tahon kohderyhmän tarkoituksena on hakeutua koulutukseen, joka lisää työturvallisuuteen liittyviä tietoja ja taitoja. Safedo Oyj ja Työturvallisuuskeskus ry sekä muut alalla toimivat työturvallisuuskoulutusta tarjoavat tahot antavat kurssilaisilleen kortin työturvallisuuskoulutuksen suorittamisen jälkeen. On kuitenkin selvää, että Safedo Oyj:n ja Työturvallisuuskeskus ry:n sekä niiden kilpailijoiden kohderyhmät ovat luonnollisesti ensisijaisesti hankkimassa työturvallisuuskoulutusta, eivätkä tästä työturvallisuuskoulutuksesta annettavaa korttia. Kuten kanteessakin on todettu, kortilla tai muullakaan fyysisellä todistuksella työturvallisuuskoulutuksen suorittamisesta ei ole minkäänlaista lakiin tai viranomaisvalvontaan perustuvaa asemaa. Lain ja määräysten kannalta olennaista on se, että työntekijät ovat saaneet riittävän koulutuksen työturvallisuudesta.

Kun kyse on ensisijaisesti työturvallisuuteen keskittyvän koulutuksen hankkimisesta, on perusteltua pitää lähtökohtana, että kohdeyleisö arvioi tarjolla olevia vaihtoehtoja ensisijaisesti itse koulutuksen sisällön ja ominaisuuksien perusteella, ei niinkään koulutuksen jälkeen saatavan kortin ominaisuuksien perusteella.

Lähes 17 vuoden ajan Työturvallisuuskeskus ry:n työturvallisuuskoulutus on ollut mahdollista suorittaa vain osallistumalla fyysisesti koulutukseen paikan päällä. Vuonna 2021 se on päättänyt mahdollistaa koulutuksensa suorittamisen myös verkossa. Safedo Oyj ei ole koskaan tarjonnut työturvallisuuskoulutusta, joka vaatisi koulutettavan fyysistä läsnäoloa, koulutuksen suorittamista kerralla ”kouluttajan tahtiin” tai joka olisi järjestetty esimerkiksi webinaarimuodossa, jossa koulutettavan on oltava verkkoyhteyden välityksellä paikalla tiettynä aikana. Safedo Oyj ja Työturvallisuuskeskus ry tarjoavat siis merkittävästi erilaisia tuotteita, jotka on suunnattu erilaisiin tarpeisiin.

Ei ole uskottavaa, että Safedo Oyj:n tullessa markkinoille vuoden 2021 alkupuolella työturvallisuuskoulutusta hankkivat henkilöt olisivat mieltäneet nimenomaan verkossa tarjottavan työturvallisuuskoulutuksen yhdistyvän juuri Työturvallisuuskeskus ry:hyn, kuten kanteessa on esitetty. Varsinaisten kaupallisten tuotteiden eli koulutusten erilaisuus tulee ottaa huomioon, kun arvioidaan Työturvallisuuskeskus ry:n väitteitä väitetysti vallitsevasta sekaannusvaarasta ja samankaltaisuudesta.

Työturvallisuuskeskus ry:n markkinaosuus on seurausta pääasiassa siitä, että se on saanut toimia relevanteilla markkinoilla huomattavan pitkään käytännössä kokonaan ilman kilpailua. Työturvallisuuskeskus ry:n nykyisetkin potentiaaliset kilpailijat ovat hyvin harvalukuisia ja tulleet markkinoille vasta varsin hiljattain. Tällaisissa kilpailuolosuhteissa on luonnollista, että kohdeyleisön mielikuvissa työturvallisuuskoulutukset ja niistä annettavat tunnukset saattavat yhdistyä varsin helposti nimeen ”Työturvallisuuskortti” riippumatta siitä, millaisia työturvallisuuskoulutuksesta saatavat kortit tosiasiassa ovat ja millaisia eroja niissä mahdollisesti on Työturvallisuuskeskus ry:n korttiin verrattuna, kunnes kilpailijoiden markkinaosuudet aikanaan vakiintuvat. Kanneperusteena ei voida kuitenkaan hyväksyä sellaisen maineen tai tunnettuuden suojaamista, joka erottamiskyvyltään varsin heikolle merkille tai tuotteelle on syntynyt pääasiassa siitä syystä, että relevanteilla markkinoilla ei ole ollut yli kymmeneen vuoteen varteenotettavaa kilpailua.

On todennäköistä, että osa työturvallisuuskoulutusten ja niistä annettavien tunnusten kohdeyleisön henkilöistä mieltää Työturvallisuuskeskus ry:n tai sen Työturvallisuuskortin aseman virheellisesti siten, että he ajattelevat näillä mahdollisesti olevan jonkinlaisen lakiin, viranomaisen määräykseen tai valvontaan tai muuhun vastaavaan sääntelyyn perustuvan eritysaseman. Tämä ei kuitenkaan johdu Työturvallisuuskeskus ry:n tuotteen suojattavista ansioista tai sen kilpailijoiden moitittavasta toiminnasta.

Kaikkia Työturvallisuuskeskus ry:n väitteitä ja vaatimuksia arvioitaessa on keskeistä, että Safedo Oyj:n ja Työturvallisuuskeskus ry:n tarjoama tuote on työturvallisuuskoulutus, jonka suorittamalla koulutettava saa kortin todisteeksi osallistumisestaan tähän koulutukseen. On luonnollista, että tiettyyn tarkoitukseen tarjottavaa koulutusta markkinoidaan juuri tuotetta kuvailevalla nimellä. Käytännössä olisi mahdotonta tarjota tuotetta tarkoituksenmukaisesti ilman viittauksia siihen minkälaisesta tuotteesta on kysymys. Työturvallisuuskeskus ry:n väite siitä, että sille on muodostunut yksinoikeus tai muut kilpailijat käytännössä poissulkeva oikeus sanojen ”työturvallisuus”, ”työturva”, ”kortti”, ”koulutus”, ”työturvakortti” tai ”työturvakortti verkossa” taikka verkkotunnuksen ”tyoturvakorttiverkossa.fi” käyttöön, on yksinkertaisesti paikkansa pitämätön ja lainsäätäjän tarkoituksen vastainen. Työturvallisuuskeskus ry:lle ei ole rekisteröity eikä sillä ole yksinoikeutta tällaisiin sanamerkkeihin, joiden käytön kieltämistä Työturvallisuuskeskus ry kanteessaan vaatii. Käytännössä Työturvallisuuskeskus ry:n kanteen hyväksyminen tarkoittaisi vapaan kilpailun kieltämistä ja kaiken tarkoituksenmukaisen markkinoinnin eliminoimista sen hyväksi.

Kaikesta Safedo Oyj:n markkinointimateriaalista ilmenee sen tunnus. Lisäksi Safedo Oyj hallitsee muun muassa rekisteröityjä tavaramerkkejä numero 280650 ”Safedo työturvallisuuskoulutus” ja numero 280651 ”Safedo työturva”. Safedo Oyj:llä on oltava oikeus käyttää omia, hyväksytysti rekisteröityjä tavaramerkkejään ja niiden osia tuotteidensa ja markkinointinsa yhteydessä. Safedo Oyj:n tavaramerkkioikeudellinen suoja ulottuu sellaisiin tuotteisiin, ilmaisuihin, ulkoasuihin ja markkinointiin, joissa sana ”Safedo” esiintyy kiinteässä yhteydessä sanaan ”työturvallisuuskoulutus” tai sanaan ”työturva”.

Työturvallisuuskeskus ry:llä ei ole yksinoikeutta vihreään väriin. Myöskään sen väite siitä, että sen Työturvallisuuskortti on tunnettu kohdeyleisön keskuudessa ”vihreänä korttina”, ei pidä paikkansa. Ainakin neljä kuudesta kotimaisesta tarjolla olevasta eri kaupallisen toimijan työturvallisuuskoulutuksesta myönnettävästä kortista on pääväriltään vihreitä. Työturvallisuuskeskus ry olisi halutessaan voinut pyrkiä selvittämään ”vihreän kortin” käsitteen yhdistymistä juuri siihen tai sen Työturvallisuuskorttiin asiakirjatodisteeksi esittämänsä markkinatutkimuksensa yhteydessä, mutta se ei ole näin tehnyt.

Sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa (kannevaatimukset 1 ja 2)

Työturvallisuuskeskus ry ei ole edes väittänyt saati esittänyt sellaista todistelua, jonka perusteella se olennainen kohdeyleisön hankkima tuote – työturvallisuuden parantamiseen tähtäävä koulutus, jonka suorittamisesta annetaan kortti – olisi tullut tunnetuksi juuri Työturvallisuuskeskus ry:n hallinnoimana tuotteena tai johon nähden Safedo Oyj:n menettelyn voitaisiin katsoa aiheuttaneen sekaannuksen vaaraa. Käsite ”vihreä kortti” yhdistyy lukuisiin eri aloihin ja tuotteisiin, eikä se voi saada suojaa tietyn elinkeinonharjoittajan yksinoikeutena. Kuten edellä on todettu, Työturvallisuuskeskus ry:llä ei ole yksinoikeutta vihreään väriin. Lisäksi ”työturvallisuus”, ”työturva”, ”kortti” ja ”koulutus” ovat yleiskielisiä ilmaisuja, jotka kuvailevat tuotteen ominaisuuksia ja käyttötarkoitusta. Työturvallisuuskeskus ry:llä ei voi olla yksinoikeutta tällaisiin yleiskielisiin sanoihin.

Työturvallisuuskeskus ry:n ilmoituksen mukaan se on käyttänyt tavaramerkkirekisteröintiä numero 270712 (Työturvakortin ulkoasu) vastaavaa korttia vuodesta 2006 alkaen vuoteen 2017 saakka. Yli viisi vuotta sitten käytöstä poistunut kortti ei voi olla sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain tarkoittamalla tavalla tunnettu tai aiheuttaa sellaista sekaannuksen vaaraa, jonka osalta Työturvallisuuskeskus ry:llä olisi aito oikeussuojan tarve.

Työturvallisuuskeskus ry:n Työturvallisuuskorttia ei voi pitää omaperäisenä värityksensä, kuviointinsa, tekstityksensä tai nimensä perusteella. Kyseinen kortti ei ole ollut omaperäinen myöskään silloin, kun se otettiin käyttöön. Vuonna 2003 luottokortin muotoinen kortti on ollut laajalti käytössä useilla eri aloilla juuri sen käyttökelpoisuuden vuoksi. Esimerkiksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on tarjonnut vuodesta 1988 lähtien tulityökoulutusta ja tulityökoulutuksen suorittamisesta annettavaa korttia nimeltään ”Tulityökortti”, joka on ollut luottokortin muotoinen, muovinen kortti. Tulityökorttikoulutuksen tarkoituksena on lisätä koulutettavien työturvallisuutta ja toimintavalmiuksia esimerkiksi tuleen, kipinöihin ja muihin paloturvallisuusriskeihin liittyvissä töissä. Kyseessä on siis luonteeltaan varsin samankaltainen tuote kuin nyt puheena olevat Työturvallisuuskeskus ry:n ja Safedo Oyj:n työturvallisuuskoulutukset. On ilmeistä, että Työturvallisuuskeskus ry:n kortti on kehitetty aikaisemman ”Tulityökortti”-nimisen kortin pohjalta.

Työturvallisuuskoulutuksia ja niistä myönnettäviä tunnuksia on käytännössä vaadittu työnsuorittamispaikoilla jo ennen Työturvallisuuskeskus ry:n koulutuksen lanseeraamista. Niin ikään markkinoilla on tuolloin jo pitkään ollut esimerkiksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ”Tulityökortti”. Konseptia työturvallisuuteen liittyvästä koulutuksesta ja siitä myönnettävästä tunnuksesta ei voida pitää Työturvallisuuskeskus ry:n Työturvallisuuskorttiin liittyvänä innovaationa.

Safedo Oyj:n molemmissa korteissa erottuvimpana elementtinä on ollut sen nimi ja logo. Myös kaikessa Safedo Oyj:n verkossa tapahtuneessa markkinoinnissa sen nimi on ollut selkeästi näkyvissä. Safedo Oyj:n molempien korttien nimet ovat poikenneet Työturvallisuuskeskus ry:n tuotteen nimestä, ja tämä eriävä nimi on ollut selkeästi näkyvillä Safedo Oyj:n käyttämissä korteissa.

Lisäksi sekaannuksen vaaran arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota siihen, mitkä sekaannuksen vaaraa mahdollisesti aiheuttavat tai lisäävät seikat ja olosuhteet ovat Safedo Oyj:n kontrollissa ja johtuvat sen väitetysti moitittavasta menettelystä. Safedo Oyj:n syyksi ei voida katsoa sellaisia mahdollisesti sekaannuksen vaaraa aiheuttavia tai lisääviä seikkoja ja olosuhteita, jotka liittyvät keskeisesti Työturvallisuuskeskus ry:n omiin ratkaisuihin esimerkiksi tuotteensa nimeämisessä, jakelussa ja markkinoinnissa. Työturvallisuuskeskus ry:n tuotteen markkinoinnissa ei käy ilmi, että sen koulutusta tarjoavat lukuisat itsenäiset yritykset, joista myös Safedo Oyj on yksi. Väitetty sekaannuksen vaara johtuu yksinomaan Työturvallisuuskeskus ry:n itsensä päättämästä markkinointitavasta ja -kanavasta. Safedo Oyj on omassa markkinoinnissaan ilmoittanut tuotteensa kaupallisen alkuperän selkeästi.

Markkinoinnin kohdeyleisöllä on keskeinen merkitys mahdollisen sekaannuksen vaaran arvioinnissa. Työturvallisuuskoulutusta koskeva ostopäätös ei synny impulsiivisesti, vaan on todennäköistä, että kohdeyleisöön kuuluva henkilö joutuu perehtymään tarjolla oleviin vaihtoehtoihin ja vertailemaan tuotteita keskenään selvittääkseen, mikä koulutus sopii hänen tarpeisiinsa esimerkiksi sisältönsä tai koulutuksen järjestämistavan tai -aikataulun osalta. Koska Safedo Oyj:n kaikessa markkinoinnissa ilmenee sen nimi, tuotteen kaupallinen alkuperä tulee tätä taustatyötä tehtäessä selväksi.

Sekaannuksen vaaraa koskevissa väitteissään Työturvallisuuskeskus ry on viitannut keskeisesti eräisiin sille saapuneisiin yhteydenottoihin. Tällaisille yksittäisille yhteydenotoille ei ylipäätään voida antaa juurikaan painoarvoa sekaannuksen vaaran arvioinnissa, vaan se suoritetaan oikeudellisten kriteerien perusteella. Lisäksi Työturvallisuuskeskus ry:n viittaamat yhteydenotot puhuvat sen puolesta, että kohdeyleisö erottaa Safedo Oyj:n ja Työturvallisuuskeskus ry:n kortit toisistaan ja mieltää, ettei Safedo Oyj:n kortti ole peräisin samasta kaupallisesta lähteestä kuin Työturvallisuuskeskus ry:n kortti. Yhteydenotoista ilmenee muun muassa se, että viestien kirjoittajat ovat tosiasiassa mieltäneet ”omaan tahtiin” suoritettavan verkkokoulutuksen Safedo Oyj:n tuotteeksi. Niin ikään he ovat mieltäneet tällaisen ”omaan tahtiin” suoritettavan verkkokoulutuksen eroavan muista webinaari- ja lähiopetuksista.

Riippumatta siitä, arvioidaanko menettelyä sekaannuksen vaaran aiheuttamisena vai norkkimisena, väitteiden ei ole oikeuskäytännössä katsottu voivan menestyä, mikäli hakijan tuotteet eivät ole nimenomaisesti jäljitellyiksi väitettyjen ominaisuuksiensa johdosta omaperäisiä ja tunnettuja siten, että ne yhdistetään hakijaan. Väitetyn maineen norkkimisen ja goodwill-arvon hyödyntämisen kannalta riittävää ei siis ole sen osoittaminen, onko hakijalla tai hakijan tuotteella kokonaisuudessaan mahdollisesti todettua mainetta ja tunnettuutta. Jotta kysymys olisi maineen norkkimisesta, tulee juuri väitetysti jäljitellyillä ominaisuuksilla olla todettua mainetta ja tunnettuutta. Tässä tapauksessa Työturvallisuuskeskus ry ei ole yksilöinyt, mitä nämä ominaisuudet ovat.

Kuten edellä on todettu Työturvallisuuskeskus ry:llä ei ole yksinoikeutta vihreään väriin tai vihreän kortin käsitteeseen. Lisäksi luottokortin muotoinen kortti on valikoitunut alalla käytettäväksi tunnukseksi käytännön syistä ja sitä edellytetään alalla yleisesti osoittamaan työturvallisuuskoulutuksen suorittamista.

Safedo Oyj:n tai Suomen Työturvakoulutus Oy:n menettelystä ei ole aiheutunut sekaannuksen vaaraa, eikä niiden menettelyssä ole ollut kysymys Työturvallisuuskeskus ry:n väitetyn goodwill-arvon hyödyntämisestä.

Tavaramerkkiloukkaus (kannevaatimukset 4 ja 5)

Safedo Oyj:n käyttämät kannekirjelmän liitteinä 9 ja 13 kuvatut kortit eivät ole olleet tavaramerkkilain 5 §:n 2 kohdan tarkoittamalla tavalla samoja tai samankaltaisia kuin Työturvallisuuskeskus ry:llä hallinnoimat kolme rekisteröityä tavaramerkkiä.

Työturvallisuuskeskus ry:n tavaramerkki numero 270712 on taustaväriltään kokonaan tummanvihreä. Sana ”Työturvallisuuskortti” käännöksineen on kirjoitettu merkissä harmaalla tekstillä. Rengasmaisessa koristekuviossa on lisäksi käytetty hieman vaaleanvihreää väriä. Ulkoasua koskevana väriselityksenä on mainittu värit vihreä, vaaleanvihreä ja harmaa. Valkoista väriä tämän merkin ulkoasussa ei ole käytetty ollenkaan. Merkistä ei ilmene kortin numeroa, kortinhaltijan nimeä tai kortin voimassaoloaikaa kuvaavia elementtejä. Niitä ei siis tule ottaa huomioon tavaramerkin loukkausta koskevassa arvioinnissa.

Safedo Oyj:n Työturvakortissa verrattuna edellä mainittuun Työturvallisuuskeskus ry:n tavaramerkkiin on käytetty kahta huomattavasti vaaleampaa ja kirkkaampaa vihreän sävyä. Työturvallisuuskeskus ry:n merkkiä huomattavasti vaaleamman vihreän sävyisiä puoliskoja jakaa pystysuunnassa kulkeva yhtenäinen, kaareva, valkoinen viiva. Lisäksi Safedo Oyj:n kortin alareunassa kulkee raidallinen kuvio. Safedo Oyj:n kortin nimi käännöksineen, Safedo Oyj:n nimi ja logo sekä kortin voimassaoloaika käännöksineen on kirjoitettu valkoisella värillä. Muutkaan vertailtavan tavaramerkin ja Safedo Oyj:n kortin elementit eivät ole samoja tai samankaltaisia.

Safedo Oyj:n Työturvallisuuskoulutus-kortissa on puolestaan käytetty päävärinä yhtä vihreän värin sävyä, joka poikkeaa huomattavasti edellä mainitussa tavaramerkissä käytetystä vihreästä. Safedo Oy:n kortin alalaidassa kulkevassa raitakuviossa ja kortin kaikissa elementeissä on käytetty valkoista väriä. Safedo Oyj:n kortissa ei ole käytetty ollenkaan tumman vihreää, vaalean vihreää tai harmaata väriä. Kortin eri elementit on kirjoitettu täysin erilaisilla fonteilla ja eri koossa ja ne on aseteltu eri kohtiin kuin vertailtavassa tavaramerkissä. Safedo Oyj:n molemmissa korteissa erottuvimpana elementtinä on ollut sen nimi ja logo.

Safedo Oyj ei ole koskaan käyttänyt Työturvallisuuskeskus ry:n sanamerkkejä numero 228756 ja numero 272971. Safedo Oyj:n käyttämät ilmaisut ”Työturvakortti”, ”Työturvakortti verkossa” tai ”tyoturvakorttiverkossa.fi” eivät ole tavaramerkkilain 5 §:n 2 kohdan tarkoittamalla tavalla samoja tai samankaltaisia kuin Työturvallisuuskeskus ry:n rekisteröidyt sanamerkit.

Käytetyt merkit ovat palvelun lajia, laatua, käyttötarkoitusta ja muita palvelun ominaisuuksia kuvailevia yleissanoja. Safedo Oyj:llä ja muilla alan toimijoilla tulee olla oikeus käyttää palvelun ominaisuuksia kuvailevia sanoja kuten ”työturvallisuus”, ”työturva”, ”kortti” tai ”koulutus”.

Työturvallisuuskeskus ry on vedonnut tavaramerkkiensä laajalti tunnettuuden perusteena markkinaosuuteensa sekä merkkien käytön intensiivisyyteen, kestoon ja maantieteelliseen laajuuteen. Kun Työturvallisuuskeskus ry:n rekisteröityä kuviotavaramerkkiä vastaavan kortin käytöstä on luovuttu viisi vuotta sitten, tavaramerkin käyttöä ei voida pitää intensiivisenä ja laajana. Käytöstä viisi vuotta sitten poistunutta tavaramerkkiä ei voida pitää tunnettuna. Lisäksi huomioon tulee ottaa se, että Työturvallisuuskeskus ry on toiminut markkinoilla pitkään käytännössä yksin ja että työturvallisuuskoulutuksen hankkiminen on monille kohdeyleisöön kuuluville välttämätöntä ulkopuolisten tahojen vaatimusten vuoksi. Tämä on vaikuttanut merkittävästi Työturvallisuuskeskus ry:n markkinaosuuteen. Tuotteiden markkinointikustannusten osalta Työturvallisuuskeskus ry on ilmoittanut, että sen ei ole koskaan tarvinnut markkinoida itse tuotettaan.

Yleiskielisen sanan ”työturvallisuuskortti” tunnettuus ei osoita Työturvallisuuskeskus ry:n tavaramerkkien tunnettuutta. On todennäköistä, että merkittävä osa kohdeyleisöstä mieltää sanan ”Työturvallisuuskortti” ensisijaisesti yleiskieliseksi nimitykseksi työturvallisuuskoulutuksista ja niistä myönnettävistä tunnuksista. Tämän osoittaa myös Työturvallisuuskeskus ry:n teettämä markkinatutkimus, jossa vastaajat eivät olleet yhdistäneet termiä ”Työturvallisuuskortti” Työturvallisuuskeskus ry:hyn tai muuhunkaan kaupalliseen alkuperään. Kyseisestä markkinatutkimuksesta ei ilmene edes se, että vastaajat olisivat mieltäneet sanan ”Työturvallisuuskortti” tietyn tuotteen nimeksi saati tavaramerkiksi työturvallisuuskoulutuksista yleisesti käytettävän nimityksen sijasta. Pelkästään vääristyneisiin kilpailuolosuhteisiin perustuva markkinaosuus tai tunnettuus ei osoita tuotteella olevan suojattavaa mainetta.

Työturvallisuuskeskus ry:n viittaamat vakiintumistodistukset koskevat sanallista tunnusta TYÖTURVALLISUUSKORTTI. Vakiintumistodistukset eivät siis koske Työturvallisuuskeskus ry:n Työturvallisuuskortin ulkoasua tai sen ulkoasun yhteydessä rekisteröityjä seikkoja, kuten kortin nimen englannin- tai ruotsinkielistä käännöstä tai kortissa käytettyjä värejä.

Työturvallisuuskeskus ry:lle ei ole rekisteröity eikä se voi uskottavasti väittää omaavansa yksinoikeutta yleisesti käytettyyn vihreään korttiin. ”Vihreällä kortilla” ei viitata kohdeyleisön keskuudessa nimenomaisesti Työturvallisuuskeskus ry:n tuotteeseen, eikä vihreä väri ole muutenkaan tunnusomainen juuri sen tuotteelle.

Joka tapauksessa Safedo Oyj:n ja Suomen Työturvakoulutus Oy:n menettely ei ole merkinnyt epäoikeudenmukaisen edun saamista laajalti tunnetun tavaramerkin erottamiskyvystä tai maineesta eikä se ole ollut ollut haitaksi laajalti tunnetun tavaramerkin erottamiskyvylle tai maineelle tavaramerkkilain 5 §:n 3 kohdassa edellytetyin tavoin.

Lisäksi Safedo Oyj ja Suomen Työturvakoulutus Oy ovat käyttäneet omia ilmaisujaan ja merkkejään hyvän liiketavan mukaisesti. Merkeille on vapaana pidon tarve, jotta tarkoituksenmukainen kilpailu voidaan turvata.

Mallioikeusloukkaus (kannevaatimus 6)

Tässä asiassa ei ole kysymys mallin mukaisen tai sen sisältävän tuotteen käytöstä. Safedo Oyj:n tarjoama tuote, jonka kohdeyleisöön kuuluva henkilö ensisijaisesti hankkii, on työturvallisuuskoulutus. On epäuskottavaa, että tällaisen koulutuksen jälkeen annettavan kortin ulkoisilla ominaisuuksilla on keskeinen merkitys, kun ostaja päättää, mikä tarjolla olevista koulutuksista on hänelle sopivin.

Toisin kuin kanteessa on esitetty, asiantunteva käyttäjä on erityisen tarkkaavainen joko henkilökohtaisen kokemuksensa tai kyseisen alan tuntemuksensa vuoksi. Tällä tarkoitetaan luonnollisesti tuotteeseen liittyvän eli työturvallisuuskoulutuksia tarjoavan alan tuntemusta. Asiantuntevan käyttäjän voidaan myös odottaa vertailevan paitsi varsinaista tuotetta eli koulutusta ja, jos katsoo sen tarpeelliseksi, myös sen suorittamisen jälkeen annettavia kortteja. Tällainen vertailu voidaan sulkea pois lähinnä silloin, jos vertailu olisi mahdotonta tai epätavallista kyseisellä alalla. Ammatinharjoittamisen edellytyksenä olevaa koulutusta hankittaessa tällainen vertailu ei ole mitenkään epätavallista saati mahdotonta. Ainakin työmaan porteilla kortteja tarkastavia tahoja voidaan pitää asiantuntevina käyttäjinä.

Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömallit eivät kata nimen käännöksiä. Niitä ei ole rekisteröity mallin sanallisena osana eikä osana mallin ulkoasua. Kuten yhteisömallioikeusrekisteröinneistä ilmenee, nimen käännökset on nimenomaisesti sumennettu mallirekisteröinneistä. Korttien englannin- ja ruotsinkielisten nimien väitetty identtisyys tai samankaltaisuus eivät voi tulla asiassa arvioitavaksi.

Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömalleja ei voi pitää yksilöllisenä ainakaan siltä osin kuin kyseessä on luottokortin muotoisuus, vihreä väri tai se seikka, että koulutuksen suorittamisesta tunnus on ylipäätään kortti.

Safedo Oyj:n käytöstä poistunut ”Työturvakortti” ja vertailtavat yhteisömallit ovat muutenkin visuaalisesti arvioituna sellaisia, että niiden asiantuntevalle käyttäjälle tuottama yleisvaikutelma on erilainen. Safedo Oyj:n kortissa kaareva viiva on kulkenut pystysuunnassa ja yhteisömalleissa vaakasuunnassa. Kumpikin Safedo Oyj:n kortissa käytetty vihreä väri on ollut silmämääräisestikin arvioituna erilainen kuin kumpikaan vihreässä yhteisömallissa käytetty väri. Safedo Oyj:n kortti on eronnut yhteisömalleista selvästi myös tekstielementtien erilaisen koon, fontin ja asetteluiden osalta. Sekä Safedo Oyj:n kortista että yhteisömalleista on selkeästi käynyt ilmi, että kyseessä ovat tietyn tarjoajan tuotteet.

Safedo Oyj:n nykyään käyttämä ”Työturvallisuuskoulutus”-kortti poikkeaa Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömalleista vielä merkittävämmin sekä sanalliselta ilmaisultaan että visuaalisesti. Tässä Safedo Oyj:n kortissa on käytetty vain yhtä vihreän sävyä, joka on lisäksi ollut silminnähden erilainen kuin kumpikaan vihreässä yhteisömallissa käytetty vihreä. Safedo Oyj:n kortissa ei ole käytetty yhteisömallien kaltaista kaarevaa valkoista viivaa. Sen sijaan Safedo Oyj:n kortin alalaidassa on kulkenut raidallinen kuvio, jota yhteisömalleissa ei ole. Safedo Oyj:n kortti on eronnut yhteisömalleista selvästi myös tekstielementtien erilaisen koon, fontin ja asetteluiden osalta. Sekä Safedo Oyj:n kortista että yhteisömalleista on selkeästi käynyt ilmi, että kyseessä ovat tietyn tarjoajan tuotteet.

Työturvallisuuskeskus ry on itsekin myöntänyt, että “luottokortin muotoisista suoritteista on tullut eräällä tavalla alan konventio”. Luottokortin muotoisen kortin käyttö työturvallisuuskoulutuksen hyväksyttyä suorittamista osoittavana tunnuksena johtuu ennen muuta toiminnallisista käytännön syistä. Luottokortin muotoista korttia voidaan pitää alan konventiona paitsi työskentelyn turvallisuuteen liittyvissä koulutuksissa, esimerkiksi tulityökoulutuksessa, tieturvakoulutuksessa ja sähkötyökoulutuksessa, myös turvallisuuteen liittyvissä koulutuksissa laajemminkin, esimerkiksi ensiapukoulutuksissa.

Safedo Oyj tai Suomen Työturvakoulutus Oy ei ole loukannut Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömallioikeuksia.

Hävittämisvaatimus (kannevaatimus 9)

Safedo Oyj ei ole loukannut Työturvallisuuskeskus ry:n tavaramerkkioikeuksia tai mallioikeuksia. Hävittämisvaatimus on siten perusteeton.

Todistelu

Asiakirjatodistelu

Työturvallisuuskeskus ry

1. Excel-taulukko Työturvallisuuskortin saaneista vuositasolla vuosina 2002–2021
2. Uutisartikkeli ”Kädenvääntö digitaalisista työturvallisuuskorteista jatkuu: Rakennusjätit eivät kelpuuta, yrittäjä epäilee ’pyöreän pöydän sopimusta’” 18.2.2019, yrittajat.fi
3. Kuvakaappaus osoitteesta tyoturvallisuuskoulutus.fi, 29.9.2022
4. Kuvakaappaus Safedo Oyj:n arviointisivusta
5. RH:n viesti 22.3.2021
6. Patentti- ja rekisterihallituksen välipäätös 23.4.2021 koskien Safedo Oyj:n tavaramerkkihakemusta T202150843
7. Patentti- ja rekisterihallituksen välipäätös 23.4.2021 koskien Safedo Oyj:n tavaramerkkihakemusta T202150842
8. Työturvallisuuskeskus ry:n kirje Safedo Oyj:lle 31.3.2021
9. Safedo Oyj:n vastaus 13.4.2021
10. Työturvallisuuskeskus ry:n kirje Safedo Oyj:lle 5.5.2021
11. Safedo Oyj:n vastaus 19.5.2021
12. Työturvallisuuskeskus ry:n kirje Safedo Oyj:lle 26.5.2021
13. Safedo Oyj:n vastaus 4.6.2021
14. Työturvallisuuskeskus ry:n kirje Safedo Oyj:lle 15.6.2021
15. Safedo Oyj:n vastaus 26.8.2021
16. Kuvakaappaukset 5.11.2021
17. Työturvallisuuskeskus ry:n markkinatutkimus 12. ja 13.11.2021
18. Vakiintumistodistukset 7.9.–11.10.2016
19. Kuvakaappaukset 5.11.2021
20. Kuvakaappaus 5.11.2021
21. Kuvakaappauksia Safedo Oyj:n internet-markkinoinnista
22. Kohderyhmältä saapuneita yhteydenottoja koskien sekaannusta 16.3.– 25.5.2021
23. Kohderyhmältä saapuneita yhteydenottoja koskien sekaannusta 30.8.–18.10.2021
24. Kuvakaappaus osoitteesta tyoturvallisuuskortti.fi, 29.9.2022
25. Tuloste osoitteesta www.facebook.com/tyoturvakortti
26. Kuvakaappaus verkko-osoitteesta www.trinno.fi ja Trinno Oy:tä koskeva tuloste yritys- ja yhteisötietopalvelusta, 7.10.2022
27. Työturvallisuuskortti, koulutusohje 1.6.2022

Safedo Oyj ja Suomen Työturvakoulutus Oy

1. Uutinen ”Työturvallisuuskorttikoulutus siirtyi verkkoon – vuorovaikutteisuus keskeinen osa koulutusta” 20.1.2021, Työturvallisuuskeskuksen uutisia
2. Otteita Työturvallisuuskeskus ry:n asiakirjatodisteista 22 ja 23
3. Kuvakaappaukset Safedo Oyj:n kilpailijoiden verkkosivuilta verkkokoulu.com 27.2.2022 sekä trinno.fi ja koulutusmaailma.fi 21.3.2022
4. Otteita Työturvallisuuskeskus ry:n asiakirjatodisteissa 22 ja 23 esitetyistä yhteydenotoista
5. Trinno Oy:n kansallinen tavaramerkkirekisteröinti numero 272004 Trinno eTYÖTURVAKORTTI ja Oy Bonum-Safety Ab:n kansallinen tavaramerkkirekisteröinti numero 267243 Kansainvälinen SuoTun TYÖTURVALLISUUSPASSI International Occupational Safety pass
6. Kuvakaappaukset verkkokoulu.com-verkkosivuilta ja Kiwa Inspecta koulutusmaailma.fi-verkkosivuilta 21.3.2022
7. Työturvallisuuskeskus ry:n asiakirjatodiste 16 korostuksin
8. Kuvat kilpailevista kotimaisista korteista
9. Kuvakaappaukset ”vihreää korttia” koskevista Google-hauista 27.2.2022
10. Otteita Safedo Oyj:n markkinointimateriaalista ja muiden tuotteiden ulkoasusta
11. Kuvakaappauksia Työturvallisuuskeskus ry:n koulutusta tarjoavien yritysten markkinointimateriaalista
12. Lista Työturvallisuuskeskus ry:n tulevista Työturvakorttikoulutuksista, www.tyoturvallisuuskortti.fi/korttikurssit/kaikki_koulutukset#508f8931, vierailtu 24.2.2022
13. Artikkeli ”Suomalainen tulityökorttikonsepti toimii hyvin myös ulkomailla” 4.9.2008, Turvallisuusuutiset.fi
14. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kansalliset tavaramerkkirekisteröinnit numero 254105 Tulityökortti ja numero 267154 TULITYÖKORTTI
15. Artikkeli ”Työturvallisuuskortti käyttöön vuodenvaihteessa” 12.11.2002, Tekniikka&Talous
16. Safedo Oyj:n kansalliset tavaramerkkirekisteröinnit numero 280650 Safedo työturvallisuuskoulutus ja numero 280651 Safedo työturva
17. Kuvakaappaukset Safedo Oyj:n markkinoinnista
18. Kuvat Safedo Oyj:n käyttämistä korteista
19. Työturvallisuuskeskus ry:n kansalliset tavaramerkkirekisteröinnit numerot 228756, 270712 ja 272971
20. Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömallioikeusrekisteröinnit numerot 00383682-0001 ja 00383682-0002
21. Safedo Oyj:n (Merplast) Graafinen ohjeisto 2011
22. Kuvakaappaus Kiwan verkkosivuilta
23. Kuvakaappaukset Trinnon Facebook-sivuilta
24. Kuvakaappaus Alertumin verkkosivuilta
25. Kuvakaappaukset S-Etukorttia käsittelevistä artikkeleista
26. Kuvakaappaukset liikennevakuutustodistusta käsittelevistä artikkeleista
27. Kuvakaappaukset golfia käsitteleviltä verkkosivuilta
28. Suomen Työturvakoulutus Oy:n Facebook-sivun aikajana kokonaisuudessaan, tallennettu 14.10.2022
29. Suomen Työturvakoulutus Oy:n Facebook-sivun tiedot, tallennettu 10.4.2022
30. Kuvat Safedo Oyj:n ja Työturvallisuuskeskus ry:n korteista painettuina
31. Lista Safedo Oyj:n verkkosivuilla tarjolla olevista koulutuksista, tallennettu 13.10.2022, Safedo Oyj:n työturvallisuuskoulutus® Safedo Oyj:n verkkosivuilla, tallennettu 20.10.2022, ja Työturvallisuuskeskus ry:n Työturvallisuuskortti® Safedo Oyj:n verkkosivuilla, tallennettu 20.10.2022
32. Safedo Oyj:n yleisesite, versio 18.3.2022
33. Työturvallisuuskeskus ry:n kysely sen Työturvallisuuskortin uudistamisesta 3.5.2022
34. Työturvallisuuskeskus ry:n kurssinjohtajatiedote 20.9.2022

Henkilötodistelu

Työturvallisuuskeskus ry

1. RH, Työturvallisuuskeskus ry:n toimitusjohtaja, todistelutarkoituksessa
2. JK, turvallisuuspäällikkö
3. PH

Safedo Oyj ja Suomen Työturvakoulutus Oy

1. MP, Safedo Oyj:n toimitusjohtaja, todistelutarkoituksessa
2. VA, toimitusketjujohtaja
3. PN, toimitusketjujohtaja
4. MM, graafinen suunnittelija
5. PS, myyntiedustaja

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Asioiden käsittely samassa oikeudenkäynnissä ja välituomion antaminen

1. Markkinaoikeus on valmistelun kuluessa oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 6 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla päättänyt käsitellä nyt kysymyksessä olevan teollisoikeudellisen riita-asian ja markkinaoikeudellisen asian samassa oikeudenkäynnissä.

2. Asian valmistelun kuluessa on sovittu, että markkinaoikeus antaa ensin välituomion Työturvallisuuskeskus ry:n väittämästä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa ja väittämistä tavaramerkki- ja mallioikeuksien loukkauksista sekä niihin välittömästi liittyvistä vaatimuksista eli kannevaatimuksista 1, 2, 4–6 ja 9.

2 Asian tausta ja tarkastelun lähtökohdat

3. Työturvallisuuskeskus ry:n toimitusjohtaja RH:n todistelutarkoituksessa markkinaoikeudessa kertomasta ja yhdistyksen asiakirjatodisteesta 1 on ilmennyt, että Työturvallisuuskeskus ry on työmarkkinajärjestöjen hallinnoima yhdistys, joka tarjoaa palveluja työturvallisuuden kehittämiseen ja työsuojelun yhteistoiminnan parantamiseen. Työturvallisuuskeskus ry on käyttänyt ”Työturvallisuuskortti”-nimistä korttia vuodesta 2006 ja hallinnoinut sitä vuoden 2007 alusta lukien. Kortti oli kehitetty ja valtakunnalliset työturvallisuuskoulutukset oli aloitettu jo vuonna 2003 eräiden muiden toimijoiden kesken. Puheena oleva kortti myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan, niitä on myönnetty tähän mennessä yli 2,4 miljoonaa kappaletta yhteensä yli 1,5 miljoonalle henkilölle ja tällä hetkellä voimassa oleva kortti on lähes 800.000 henkilöllä. Lisäksi RH:n kertomasta on ilmennyt, että tällä hetkellä noin 1.100 yritystä tarjoaa Työturvallisuuskeskus ry:n työturvallisuuskoulutusta. RH:n mukaan Safedo Oyj:llä ei ole Työturvallisuuskeskus ry:n kortin koulutusoikeutta.

4. RH:n mukaan Työturvallisuuskeskus ry:n työturvallisuuskoulutuksen kesto riippumatta koulutustavasta on kahdeksan tuntia. Yhdistyksen markkinaosuudeksi puheena olevan kaltaisen koulutuksen osalta RH on arvioinut 95 prosenttia. Muita alan toimijoita Safedo Oyj:n lisäksi on ollut viime vuosina muutama. Osa niistä on käyttänyt vihreän väristä korttia.

5. Asianosaisten mukaan lainsäädäntö ei edellytä, että kukaan suorittaa niiden tarjoamaa työturvallisuuskoulutusta. Myöskään niiden korttien käytöstä ei ole lainsäädännössä määräyksiä.

6. Asiassa on riidatonta, että Safedo Oyj on myöntänyt asiakkailleen kanteessa tarkoitettuja kortteja 10.3.2021 lukien. Työturvallisuuskeskus ry:n ja Safedo Oyj:n välisestä kirjeenvaihdosta 31.3.2021 lukien (Työturvallisuuskeskus ry:n asiankirjatodisteet 8–15) ilmenee, että osapuolet ovat käyneet keskusteluja Työturvallisuuskeskus ry:n väittämistä sen immateriaalioikeuksien loukkauksista ja asian sovinnollisesta ratkaisemisesta. Nämä keskustelut ovat johtaneet siihen, että Safedo Oyj on muuttanut korttinsa ulkoasua kuitenkaan myöntämättä, että sen aikaisempikaan menettely olisi ollut millään tavalla moitittavaa.

7. Markkinaoikeus arvioi asiassa ensin väitettyä tavaramerkin loukkausta, sen jälkeen väitettyä mallioikeuden loukkausta ja lopuksi väitettyä sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa.

3 Tavaramerkkiloukkaus

3.1 Oikeudelliset lähtökohdat

8. Asiassa on riidatonta, että Työturvallisuuskeskus ry:llä on rekisteröidyt kansalliset tavaramerkit numero 228756 Työturvallisuuskortti (sanamerkki luokassa 45; rekisteröintipäivä 31.10.2003 ja hakemispäivä 12.11.2002), numero 272971 TYÖTURVALLISUUSKORTTI (sanamerkki luokissa 16, 35, 41 ja 45; rekisteröintipäivä 20.8.2018 ja hakemispäivä 6.11.2017) ja numero 270712 Työturvallisuuskortti ARBETSSÄKERHETSKORT OCCUPATIONAL SAFETY CARD (kuviomerkki, jossa on sanallinen osa, luokissa 9, 16, 35, 41 ja 45; rekisteröintipäivä 23.10.2017 ja hakemispäivä 13.10.2016). Viimeksi mainittu kuviomerkki on esitetty tämän välituomion liitteessä 1.

9. Edelleen asiassa on riidatonta, että Safedo Oyj on myöntänyt asiakkailleen kanteessa tarkoitettuja ja tämän välituomion liitteissä 2 ja 3 kuvattuja kortteja, edellistä 10.3.2021 lukien muutaman kuukauden ajan ja jälkimmäistä kesästä 2021 lukien. Lisäksi asiassa on riidatonta, että Safedo Oyj:lle on merkitty verkkotunnus ”tyoturvakorttiverkossa.fi” 21.2.2021, joka on otettu käyttöön 10.3.2021 ja että Safedo Oyj on käyttänyt elinkeinotoiminnassaan ilmaisuja ”Työturvakortti”, ”Työturvakortti verkossa” ja ”Työturvallisuuskoulutus”.

10. Yksinoikeuden sisältöä koskevan tavaramerkkilain 5 §:n mukaan elinkeinotoiminnassa ei ilman tavaramerkin haltijan suostumusta saa käyttää tavaroiden tai palvelujen tunnuksena muun ohella 2) merkkiä, joka aiheuttaa yleisön keskuudessa sekaannusvaaran sen vuoksi, että se on sama tai samankaltainen kuin tavaramerkki, joka on rekisteröity tai vakiintunut samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten; tai 3) merkkiä, joka on sama tai samankaltainen kuin Suomessa laajalti tunnettu tavaramerkki, riippumatta siitä käytetäänkö sitä samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten, jos: a) merkin aiheeton käyttö merkitsee epäoikeudenmukaisen edun saamista laajalti tunnetun tavaramerkin erottamiskyvystä tai maineesta; tai b) merkin aiheeton käyttö on haitaksi laajalti tunnetun tavaramerkin erottamiskyvylle tai maineelle.

11. Asiassa on riidatonta, että yhtäältä Työturvallisuuskeskus ry:n sekä toisaalta Safedo Oyj:n ja Suomen Työturvakolutus Oy:n tarjoama hyödyke on työturvallisuuden parantamiseen tähtäävä koulutus. Asiassa on edelleen riidatonta, että osapuolten tarjoamat palvelut ovat samoja tai vähintään samankaltaisia siten kuin tavaramerkkilain 5 §:ssä tarkoitetaan.

12. Työturvallisuuskeskus ry on perustanut tavaramerkin loukkausta koskevat kannevaatimuksensa siihen, että sen edellä kohdassa 8 todetut tavaramerkit ovat laajalti tunnettuja. Niiden loukkaus on Työturvallisuuskeskus ry:n mukaan sekä tavaramerkkilain 5 §:n 2 kohdan että 3 kohdan vastaista.

3.2 Sekaannusvaaran arviointi

13. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan merkkien välillä on sekaannusvaara, jos kohdeyleisö saattaa erehtyä kyseisten tavaroiden tai palvelujen alkuperästä eli luulla, että aikaisemman tavaramerkin kattamat ja myöhemmällä tavaramerkillä markkinoidut tavarat tai palvelut ovat peräisin samasta yrityksestä tai toisiinsa taloudellisesti liittyvistä yrityksistä. (ks. esim. Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio 29.9.1998, Canon, C-39/97, EU:C:1998:442, 26 ja 29 kohta ja tuomio 22.6.1999, Lloyd Schuhfabrik Meyer, C-342/97, EU:C:1999:323, 17 kohta).

14. Sekaannusvaaran arvioinnissa on kysymys kokonaisarvioinnista, jossa on otettava huomioon kaikki kyseisen yksittäistapauksen merkitykselliset tekijät. Huomioon tulee ottaa merkkien ulkoasuun, lausuntatapaan ja merkityssisältöön liittyvät seikat sekä erityisesti merkkien erottamiskykyiset ja hallitsevat osat. Sekaannusvaaran on vakiintuneesti katsottu olevan sitä suurempi, mitä erottamiskykyisempi aikaisempi tavaramerkki on ja mitä samankaltaisempia ovat merkkien tarkoittamat tavarat tai palvelut (ks. esim. tuomio 22.6.1999, Lloyd Schuhfabrik Meyer, C-342/97, EU:C:1999:323, 16–21 kohta).

15. Arvioitaessa tavaramerkkien ulkoasun, lausuntatavan tai merkityssisällön samankaltaisuutta tämän kokonaisarvioinnin on perustuttava tavaramerkeistä syntyvään kokonaisvaikutelmaan ja siinä on otettava huomioon erityisesti tavaramerkkien erottavat ja hallitsevat osat. Sillä, miten kysymyksessä olevien tavaroiden tai palvelujen keskivertokuluttaja ymmärtää tavaramerkit, on ratkaiseva merkitys sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa. Yleensä keskivertokuluttaja käsittää tavaramerkin kokonaisuutena eikä ryhdy tutkimaan merkin erilaisia yksityiskohtia (ks. esim. tuomio 11.11.1997, SABEL, C-251/95, EU:C:1997:528, 23 kohta ja tuomio 22.6.1999, Lloyd Schuhfabrik Meyer, C-342/97, EU:C:1999:323, 25 kohta).

16. Markkinaoikeus toteaa, että asianosaisten merkit, niiden käyttämät kortit ja muut tunnukset liittyvät työturvallisuuskoulutukseen ja sen järjestämiseen. Tällaisten palvelujen kohdeyleisön muodostaa Suomen työikäinen väestö, joka koostuu jossain määrin tavanomaista valistuneemmista sekä kohtuullisen tarkkaavaisista ja huolellisista keskivertokuluttajista. Kohdeyleisöön kuuluu myös henkilöitä, jotka saattavat tuntea kyseiset palvelut hyvinkin tarkkaan.

17. Keskivertokuluttajalla on ainoastaan harvoin mahdollisuus verrata suoraan eri tavaramerkkejä. Useimmiten hänen on turvauduttava siihen epätäydelliseen muistikuvaan, joka hänellä oli tavaramerkeistä. Lisäksi unionin tuomioistuin on korostanut, että keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusaste voi vaihdella kyseisten tavaroiden tai palvelujen tyypin mukaan (esim. tuomio 22.6.1999, Lloyd Schuhfabrik Meyer, EU:C:1999:323, 26 kohta). Markkinaoikeus toteaa, että nyt käsillä olevassa asiassa kohdeyleisön edustaja ei useinkaan vertaile eri tavaramerkkejä tai muita kaupallisia tunnuksia.

18. Väreillä sellaisenaan ei ole tavaramerkkinä lähtökohtaista erottamiskykyä kuin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Väri voi kuitenkin käytössä tulla erottamiskykyiseksi tavaramerkkihakemuksessa mainittujen tavaroiden tai palvelujen osalta. Arvioitaessa erottamiskykyä, joka tietyllä värillä sellaisenaan tai väriyhdistelmällä voi tavaramerkkinä käytettynä olla, on tarpeen ottaa huomioon yleinen etu, jonka mukaan sen tyyppisiä tavaroita tai palveluja, joita varten rekisteröintiä on haettu, tarjoavien muiden toimijoiden mahdollisuutta käyttää värejä ei saa aiheettomasti rajoittaa (ks. tuomio 27.3.2019 Hartwall, C-578/17, EU:C:2019:261, 30–32 kohta ja tuomio 6.5.2003, Libertel, C‑104/01, EU:C:2003:244, 60, 66 ja 67 kohta).

19. Ensin vertailtava Safedo Oyj:n ”Työturvakortti”-niminen kortti on esitetty tämän välituomion liitteessä 2. Kyseinen kortti on tavanomaisen esimerkiksi pankki- tai luottokortin muotoinen ja pääväriltään vihreä. Kortin keskiosassa on pystysuora reunasta reunaan ulottuva kaareva valkoinen viiva tai kaistale, jonka vasemmalla puolella kortin pääväri on vaaleampi kuin oikealla puolella. Kortin vasemmassa yläkulmassa on tavanomaisella kirjasinlajilla esitetty allekkain sanat ”Työturvakortti”, ”Arbetssäkerhetskort” ja ”Occupational Safety Card” sekä oikeassa yläkulmassa logo, joka on muodostettu sanasta ”Safedo” ja sidotusta ristisymbolista. Kortin alalaidassa on vasemman puoliskon pituinen raitakuvio, jossa on käytetty kahta vihreän värin sävyä. Ulkoasu, ja sen osalta erityisesti valkoinen viiva tai kaistale, ja Safedo Oyj:n logo ovat kortissa yhtä hallitsevassa asemassa.

20. Toinen vertailtava Safedo Oyj:n ”Työturvallisuuskoulutus”-niminen kortti on esitetty tämän välituomion liitteessä 3. Kyseinen kortti on niin ikään tavanomaisen esimerkiksi pankki- tai luottokortin muotoinen ja pääväriltään vihreä. Kortin vasemmassa yläkulmassa on tavanomaisella kirjasinlajilla esitetty allekkain sanat ”Työturvallisuuskoulutus”, ”Utbildning i arbetssäkerhet” ja ”Occupational Safety Training” sekä oikeassa yläkulmassa logo, joka on muodostettu sanasta ”Safedo” ja sidotusta ristisymbolista. Kortin alalaidassa on sen pituinen raitakuvio, jossa on käytetty valkoista ja vihreää väriä. Hallitsevassa asemassa kortissa on Safedo Oyj:n logo.

21. Työturvallisuuskeskus ry:n kuviotavaramerkki numero 270712 Työturvallisuuskortti on esitetty tämän välituomion liitteessä 1. Kyseinen merkki on tavanomaisen esimerkiksi pankki- tai luottokortin muotoinen ja vihreä. Merkin yläosassa on harmaa teksti ”Työturvallisuuskortti”, jossa vierekkäiset s- ja k-kirjaimet sulautuvat yhteen, ja sen alla on pienemmällä kirjaisinkoolla niin ikään harmaat tekstit ”ARBETSSÄKERHETSKORT” ja ”OCCUPATIONAL SAFETY CARD”. Merkin oikeassa alakulmassa on harmaa ketjukuvio. Työturvallisuuskeskus ry:llä on lisäksi sanamerkit numero 228756 Työturvallisuuskortti ja numero 272971 TYÖTURVALLISUUSKORTTI, joiden sana sisältyy edellä todettuun sen kuviotavaramerkkiin.

22. Asianosaisten merkeissä ja tunnuksissa on käytetty sanoja, joilla voidaan kuvailla niiden tarjoamia koulutuspalveluja tai koulutuksen suorittamisesta saatavaa korttia. Patentti- ja rekisterihallitus on Safedo Oyj:n tavaramerkkihakemuksen johdosta 23.4.2021 tekemässään välipäätöksessä katsonut, että haettu tavaramerkki ”Työturvakortti verkossa” on palveluluokan 45 osalta ilman erottamiskykyä, mutta se on myös todennut, että alkujaan erottamiskyvytön merkki voi saavuttaa erottamiskyvyn käytön kautta (Työturvallisuuskeskus ry:n asiakirjatodiste 6). Vastaavasti Työturvallisuuskeskus ry:n tavaramerkkien sanaa työturvallisuuskortti on pidettävä erottamiskyvyltään puheena oleville palveluille lähtökohtaisesti heikkona. Sama koskee edellä kohdassa 18 todettu huomioon ottaen Työturvallisuuskeskus ry:n kuviotavaramerkin vihreää väriä, jota on käytetty merkissä ainoastaan tasaisena pohjavärinä vailla sommittelullista ulottuvuutta.

23. Kuten korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO 2017:42 (kohta 26) on tuotu esiin, paitsi laajalti tunnettuuden suojan myös sekaannusvaaran kannalta merkitystä on sillä, kuinka hyvin tunnetusta ja tätä kautta erottamiskykyisestä tavaramerkistä on kysymys. Mainitussa kohdassa on myös todettu, että tällöin huomiota on kiinnitettävä muun ohella siihen, kuinka suuri markkinaosuus tavaramerkkien kattamilla tavaroilla on, kuinka pitkään ja intensiivisesti merkki on ollut käytössä ja missä laajuudessa kohdeyleisö tunnistaa tavaramerkin perusteella tavaroiden kaupallisen alkuperän. Olennaista on, mieltävätkö kuluttajat pelkästään rekisteröidyn tavaramerkin, eikä muiden tunnusten tai ominaisuuksien, perusteella, että tavaramerkillä varustettu tuote on peräisin tietystä yrityksestä.

24. Työturvallisuuskeskus ry:n järjestämällä työturvallisuuskoulutuksella on ollut Suomessa pitkään huomattava markkinaosuus. Työturvallisuuskeskus ry on esittänyt todisteeksi tunnuksen TYÖTURVALLISUUSKORTTI tunnettuudesta myös yli sata vakiintumistodistusta vuodelta 2016 (Työturvallisuuskeskus ry:n asiakirjatodiste 18). RH:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan vuosina 2015–2016 puheena oleville markkinoille on alkanut tulla muitakin toimijoita. Kyseiset todistukset ovat siten ajalta, kun markkinoille on ollut vasta tulossa muitakin työturvallisuuskoulutuksen järjestäjiä. Kyseisten todistusten allekirjoittajat eivät myöskään edusta tyypillistä työturvakoulutusta tarvitsevaa henkilöä, vaan allekirjoittajat ovat toimineet lähinnä yhteisöjensä johtaja-, päällikkö- tai asiantuntijatehtävissä. Vaikka näiden henkilöiden voidaankin olettaa tunteneen kyseisen tunnuksen, vakiintumistodistuksista ei voi tehdä suoria tai edes kovin luotettavia päätelmiä Työturvallisuuskeskus ry:n väittämästä tavaramerkkiensä laajalti tunnettuudesta kohdassa 16 todetun kohdeyleisön keskuudessa viime vuosina.

25. Lisäksi Työturvallisuuskeskus ry on esittänyt osoitukseksi korttinsa laajalti tunnettuudesta markkinatutkimuksen, jonka tiedot on kerätty 12.–13.11.2021 (Työturvallisuuskeskus ry:n asiakirjatodiste 17). Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin 18–65-vuotiaat henkilöt, jotka tarvitsevat työssään työturvallisuuskoulutuksen suorittamista. Tutkimuksessa selvitettiin tunnettuutta kahdella kysymyksellä. ”Millä nimellä tunnet työturvallisuuteen liittyvästä koulutuksesta saatavan kortin?” ja ”Mihin nimeen todennäköisimmin liität kuvassa näkyvän työturvallisuuteen liittyvän kortin?” Markkinaoikeus toteaa, että esitetty kuva on vastannut tämän välituomion liitteessä 3 esitettyä korttia siten, että siitä on lähinnä poistettu kortin vasemmassa yläkulmassa olevat tekstit ja oikeassa yläkulmassa oleva logo.

26. Tutkimuksen yhteenvedon mukaan vastaajista 77 prosenttia ilmoitti tuntevansa työturvallisuuteen liittyvästä koulutuksesta saatavan kortin nimellä ”Työturvallisuuskortti”, 29 prosenttia nimellä ”Työturvakortti” ja 27 prosenttia nimellä ”Työturvallisuuskoulutus”. Vastaajat ovat voineet kysymyksessä valita useamman vaihtoehdon. Tutkimuksen toisen kysymyksen vastaajista 63 prosenttina liitti kuvassa nähdyn kortin nimeen ”Työturvallisuuskortti”. Muut nimet liitettiin korttiin selvästi harvemmin. ”Työturvakortti”-nimeen sen yhdisti 18 prosenttia ja ”Työturvallisuuskoulutus”-nimeen 8 prosenttia vastaajista. Tutkimuksen lopputulema oli seuraava: Tutkimus osoittaa, että ”Työturvallisuuskortti” on erittäin tunnettu nimi liittyen työturvallisuuden koulutuksesta saatavaan korttiin.

27. Markkinaoikeus toteaa, että vaikka Työturvallisuuskeskus ry:n työturvallisuuskoulutus on selkeä markkinajohtaja, markkinatutkimus ei osoita, että kohdeyleisö tuntisi nimenomaan Työturvallisuuskeskus ry:n sanatavaramerkit siten, että ne olisivat laajalti tunnettuja. Näin ollen Työturvallisuuskeskus ry:n esittämä todistelu ei myöskään osoita, että sen rekisteröimät sanatavaramerkit omaisivat merkittävää erottamiskykyä.

28. Mainitun tutkimuksen kumpikin kysymys on liittynyt tutkimuksen kohteena olevan nimen tuntemiseen. Tutkimuksesta ei siten voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että ilmaisu ”vihreä kortti” yhdistyisi Työturvallisuuskeskus ry:n työturvallisuuskoulutuksiin. Tällaista näkemystä ei esitetä edes tutkimuksen yhteenvedossa, jossa on kerrottu muun ohella tutkimuksen johtopäätökset. Myöskään Työturvallisuuskeskus ry:n markkinaoikeudessa esittämän henkilötodistelun tai Google-hakujen (Työturvallisuuskeskus ry:n asiakirjatodiste 16) perusteella ei ole edellytyksiä tehdä tällaista johtopäätöstä.

29. Työturvallisuuskeskus ry on riidattomasti lopettanut tämän välituomion liitteessä 1 esitetyn kuviotavaramerkkirekisteröintinsä mukaisen kortin myöntämisen vuonna 2017.

30. Safedo Oyj:n ja Suomen Työturvakoulutus Oy:n esittämän todistelun perusteella myös muut alan toimijat ovat käyttäneet viime aikoina pääväriltään vihreitä kortteja. Tällainen kortti on ollut ensinnäkin logolla ”kiwa” varustettu kortti, johon liittyvää koulutusta on markkinoitu nimellä ”Työturvallisuuskurssi” (Safedo Oyj:n ja Suomen Työturvakoulutus Oy:n asiakirjatodisteet 8 ja 22). Tällainen kortti on ollut myös 22.9.2022 konkurssiin asetetun Trinno Oy:n nimellä ”Työturvakorttikoulutus” markkinoima ”eTyöturvakortti” (Safedo Oyj:n ja Suomen Työturvakoulutus Oy:n asiakirjatodisteet 8 ja 23).

31. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei Työturvallisuuskeskus ry:n esittämä todistelu osoita, että sen kuviotavaramerkki olisi laajalti tunnettu tai että kyseisen merkin väri omaisi merkittävää erottamiskykyä.

32. Kieltovaatimusten 4 ja 5 kohteina olevat Safedo Oyj:n kortit, kieltovaatimuksen 4 kohteena niin ikään olevat tunnukset ”Työturvakortti” tai ”Työturvakortti verkossa” taikka verkkotunnus ”tyoturvakorttiverkossa.fi”, jotka kaikki ovat sen palvelua kuvailevia ja siten lähtökohtaisesti erottamiskyvyttömiä tunnuksia, eivät ole samoja kuin Työturvallisuuskeskus ry:n tavaramerkkinä rekisteröity sana ”työturvallisuuskortti”. Myöskään Safedo Oyj:n kortit eivät ole samoja kuin Työturvallisuuskeskus ry:n kuviotavaramerkki. Näin ollen mitkään vertailtavat tunnukset eivät ole myöskään lausuntatavaltaan ja merkityssisällöltään identtisiä.

33. Kiellettäväksi vaadittava sanallinen tunnus ”Työturvakortti” on varsin samankaltainen sekä kiellettäväksi vaadittavat sanallinen tunnus ”työturvakortti verkossa” ja verkkotunnus ”tyoturvakorttiverkossa.fi” ovat jossain määrin samankaltaisia kuin Työturvallisuuskeskus ry:n tavaramerkkien sana ”työturvallisuuskortti”. Sama koskee näiden vertailtavien tunnusten lausuntatapaa ja merkityssisältöä.

34. Työturvallisuuskeskus ry:n kuviotavaramerkin ja Safedo Oyj:n korttien yhteisiä piirteitä ovat tunnusten tavanomainen esimerkiksi pankki- tai luottokortin muoto ja vihreä väri. Tekstien kirjoitustavan ja kuvioiden, mukaan lukien Safedo Oyj:n logo, sekä tekstien ja kuvioiden asettelujen suhteen vertailtavat tunnukset ovat varsin erilaisia. Vertailtavat tunnukset ovat myös lausuntavaltaan erilaisia, koska Safedo Oyj:n korttien osalta lausuttavaksi tulee paitsi kortin nimi myös nimi ”Safedo”. Tästä huolimatta vertailtavat tunnukset ovat kuitenkin merkityssisällöltään jossain määrin samankaltaisia.

35. On ymmärrettävää, että kohdeyleisö saattaa jossain määrin sekoittaa nyt kysymyksessä olevien palveluntarjoajien tuotteita toisiinsa tilanteessa, jossa alalla ei ole ollut pitkään aikaan juurikaan kilpailua. Tällaisella sekaantumisella ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa tavaramerkkioikeudellista sekaannusvaaraa käsillä olevassa asiassa ottaen myös huomioon sen, mitä edellä on lausuttu Työturvallisuuskeskus ry:n tavaramerkkien erottamiskyvystä.

36. Sekaannusvaaraa koskevan kokonaisarvioinnin ja johtopäätöksen osalta markkinaoikeus toteaa ensinnäkin, että asianosaisten palvelut ovat tavaramerkkilain 5 §:ssä tarkoitetuin tavoin samoja. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että Työturvallisuuskeskus ry:n sanamerkit sekä sen kuviomerkin sanaosa ja kuviomerkin ulkoasu väreineen ovat heikosti erottamiskykyisiä nyt kysymyksessä oleville palveluille, markkinaoikeus katsoo, etteivät Safedo Oyj ja Suomen Työturvakoulutus Oy ole käyttämällä edellä kohdassa 32 todettuja kortteja ja muita tunnuksia loukanneet Työturvallisuuskeskus ry:n tavaramerkkioikeuksia tavaramerkkilain 5 §:n 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

3.3 Laajalti tunnetun tavaramerkin suojan arviointi

37. Markkinaoikeus on edellä käsitellessään sekaannusvaaraa arvioinut myös Työturvallisuuskeskus ry:n tavaramerkkien laajalti tunnettuutta. Arvioinnissa on päädytty siihen, etteivät Työturvallisuuskeskus ry:n rekisteröidyt sanatavaramerkit ja kuviotavaramerkki ole laajalti tunnettuja. Näin ollen Safedo Oyj ja Suomen Työturvakoulutus Oy eivät ole käyttämällä edellä kohdassa 32 todettuja kortteja ja muita tunnuksia loukanneet Työturvallisuuskeskus ry:n tavaramerkkioikeuksia myöskään tavaramerkkilain 5 §:n 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

3.4 Johtopäätös

38. Edellä todettu huomioon ottaen Safedo Oyj ja Suomen Työturvakoulutus Oy eivät ole loukanneet Työturvallisuuskeskus ry:n tavaramerkkioikeuksia. Näin ollen Työturvallisuuskeskus ry:n kanne on hylättävä kannevaatimusten 4 ja 5 osalta sekä kannevaatimuksen 9 osalta siltä osin kuin se on perustettu tavaramerkkioikeuksien loukkaukseen.

4 Mallioikeuden loukkaus

4.1 Oikeudelliset lähtökohdat

39. Asiassa on riidatonta, että Työturvallisuuskeskus ry:llä on rekisteröidyt yhteisömallit numero 003832682-0001 ja numero 003832682-0002, joiden rekisteröintihakemuksen tekemispäivä ja rekisteröintipäivä ovat 31.3.2017. Työturvallisuuskeskus ry:n rekisteröidyt yhteisömallit on esitetty tämän välituomion liitteessä 4.

40. Yhteisömallista 12.12.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 (jäljempänä yhteisömalliasetus) 3 artiklan a alakohdan mukaan tässä asetuksessa tarkoitetaan ”mallilla” tuotteen tai sen osan ulkomuotoa, joka johtuu tuotteen ja/tai sen koristelun piirteistä, erityisesti linjoista, ääriviivoista, väreistä, muodosta, pintarakenteesta ja/tai materiaalista. Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaan malli suojataan yhteisömallilla vain, jos se on uusi ja luonteeltaan yksilöllinen.

41. Suojan laajuutta koskevan yhteisömalliasetuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaan yhteisömallin antaman suojan piiriin kuuluvat kaikki mallit, joista asiantunteva käyttäjä ei saa erilaista yleisvaikutelmaa. Artiklan 2 kohdan mukaan suojan laajuutta arvioitaessa on otettava huomioon mallin luoneella ollut vapaus sen kehittelyssä.

42. Asetuksen mallin yksilöllistä luonnetta koskevan 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan perusteella mallia pidetään luonteeltaan yksilöllisenä, jos asiantuntevan käyttäjän siitä saama yleisvaikutelma eroaa yleisvaikutelmasta, jonka hän on saanut muista malleista, jotka ovat tulleet tunnetuksi, kun kyseessä on rekisteröity yhteisömalli, ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää. Artiklan 2 kohdan mukaan yksilöllistä luonnetta arvioitaessa on otettava huomioon mallin luoneella ollut vapaus sen kehittelyssä. Yhteisömalliasetuksen johdanto-osan perustelukappaleen 14 mukaan mallin yksilöllistä luonnetta arvioitaessa on otettava huomioon myös sen tuotteen luonne, johon mallia sovelletaan tai johon se sisältyy, ja erityisesti se teollisuudenala, johon malli kuuluu.

43. Yhteisömalliasetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaan yhteisömalli ei anna suojaa tuotteen ulkoasun niille piirteille, jotka määräytyvät pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan.

44. Asiassa tulee ensin arvioitavaksi Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömallien suojan laajuus. Sen jälkeen on suoritettava Työturvallisuuskeskus ry:n kyseisten yhteisömallien ja Safedo Oyj:n loukkaaviksi väitettyjen korttien vertailu.

4.2 Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömallien suojan laajuus

45. Työturvallisuuskeskus ry ei ole lausunut yhteisömalliensa suojan laajuudesta mitään konkreettista. Sen näkemyksen mukaan asiantuntevana käyttäjänä voidaan käsillä olevassa asiassa pitää sellaista henkilöä, joka toimii sellaisella toimialalla, jossa edellytetään työturvallisuuskoulutuksen suorittamista, mutta jolla ei ole erityistä tarvetta selvittää sitä, mitkä tahot työturvallisuuskoulutuksia järjestävät.

46. Safedo Oyj ja Suomen Työturvakoulutus Oy ovat todenneet, että Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömalleja ei voi pitää yksilöllisenä ainakaan siltä osin kuin kyseessä on luottokortin muotoisuus, vihreä väri tai se seikka, että koulutuksen suorittamisesta tunnus on ylipäätään kortti. Lisäksi ne ovat todenneet, että asiantuntevan käyttäjän voidaan odottaa vertailevan paitsi varsinaista tuotetta eli koulutusta ja, jos katsoo sen tarpeelliseksi, myös sen suorittamisen jälkeen annettavia kortteja. Ainakin työmaan porteilla kortteja tarkastavia tahoja voidaan pitää asiantuntevina käyttäjinä.

47. Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömallit ovat muodoltaan kulmistaan pyöristettyjä kaksiulotteisia suorakaiteita, jotka muistuttavat tavanomaista esimerkiksi pankki- tai luottokorttia. Pääväritykseltään yhteisömalli numero 003832682-0001 on vihreä ja yhteisömalli numero 003832682-0002 harmaa. Malleissa kortin toisesta lyhyestä reunasta toiseen lyhyeen reunaan kulkee kaareva leveydeltään epäsymmetrinen valkoinen viiva tai kaistale, joka erottaa kortin kahteen erisävyiseen päävärin osaan. Malleissa on myös valkoinen logo ”ttk” ja tyylitelty teksti ”työturvallisuuskortti”, jonka alkuosa ”työturvallisuus” on valkoinen ja loppuosa ”kortti” suhteessa kortin kyseisen kohdan pohjan pääväriin tummempi ja jossa edellä todetun sanarajan s- ja k-kirjaimet ovat sulautuneet toisiinsa.

48. Yhteisömalliasetuksen 6 artiklan 1 kohdan b alakohta huomioon ottaen mallin yksilöllisen luonteen arviointi ei ole sidottu tiettyyn tavaraan, vaan vertailukohteena tulee käyttää kaikkia aikaisemmin tunnetuiksi tulleita malleja. Aikaisemmin tunnetuksi tulleet mallit tarkoittavat tässä tapauksessa sellaisia malleja, jotka ovat tulleet tunnetuksi ennen Työturvallisuuskeskus ry:n mallien rekisteröintihakemuksen tekemispäivää 31.3.2017. Mallin yksilöllistä luonnetta arvioitaessa ratkaiseva piirre unionin tuomioistuimen mukaan on mallin ulkonäkö (tuomio 8.3.2018, DOCERAM, C-395/16, EU:C:2018:172, 25 kohta). Markkinaoikeus toteaa, että ulkonäkö tarkoittaa samaa kuin yhteisömalliasetuksen 3 artiklan a alakohdan ilmaisu ulkomuoto.

49. Siinä tapauksessa, että vertailtavaksi tulevia aikaisempia malleja on useampia kuin yksi, unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan yhteisömalliasetuksen 6 artiklaa on tulkittava siten, että jotta mallin voidaan katsoa olevan yksilöllinen, asiantuntevan käyttäjän kyseisestä mallista saaman yleisvaikutelman on poikettava asiantuntevan käyttäjän yhdestä tai useammasta aikaisemmasta mallista, erikseen arvioituna, saamasta yleisvaikutelmasta eikä useiden aikaisempien mallien yksittäisten piirteiden yhdistelmästä saamasta yleisvaikutelmasta (tuomio 19.6.2014, Karen Millen Fashions, C-345/13, EU:C:2014:2013, 35 kohta).

50. Mallioikeuden suojan laajuus määräytyy edellä todetuin tavoin asiantuntevan käyttäjän saaman yleisvaikutelman pohjalta. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan asiantuntevan käyttäjän käsite on ymmärrettävä välimuodoksi keskivertokuluttajan, jota sovelletaan tavaramerkkialalla, jolta ei edellytetä mitään erityistä tietämystä ja joka ei pääsääntöisesti tee suoraa vertailua vastakkain olevien tavaramerkkien välillä, ja toimialan tuntijan eli syvällisen teknisen tietämyksen omaavan asiantuntijan käsitteiden välillä. Näin ollen asiantuntevan käyttäjän käsite voidaan ymmärtää sellaisen käyttäjän määritelmäksi, joka ei ole keskimääräisen tarkkaavainen vaan erityisen tarkkaavainen joko henkilökohtaisen kokemuksensa tai kyseisen alan laajan tuntemuksensa vuoksi.

51. Edellä kuvatusta luonteesta seuraa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan, että asiantunteva käyttäjä vertailee, mikäli se ei ole mahdotonta tai epätavallista kyseisellä alalla erityisten olosuhteiden tai tuotteiden piirteiden vuoksi, suoraan kyseisiä malleja. Asiantunteva käyttäjä ei myöskään ole asiantuntija tai toimialan tuntija, joka kykenee tarkastelemaan yksityiskohtaisesti kyseisten mallien pienimpiä mahdollisia eroja. Määrite ”asiantunteva” viittaa näin ollen siihen, että vaikka käyttäjä ei ole suunnittelija tai tekninen asiantuntija, hän tuntee kyseisellä alalla olemassa olevia erilaisia malleja ja jossain määrin näiden mallien yleensä sisältämiä osatekijöitä ja hänen tarkkaavaisuutensa taso on suhteellisen korkea hänen käyttäessä kyseisiä tuotteita, koska hän on kiinnostunut niistä (ks. tuomio 20.10.2011, PepsiCo v. Grupo Promer Mon Graphic, C-281/10 P, EU:C:2011:679, 53–59 kohta ja tuomio 18.10.2012, Neuman ym. v. José Manuel Baena Grupo, C-101/11 P ja C-102/11 P, EU:C:2012:641, 53−56 kohta sekä tuomio 19.6.2014, Karen Millen Fashions, EU:C:2014:2013, 26–28 kohta).

52. Markkinaoikeus katsoo, että käsillä olevassa asiassa asiantunteva käyttäjä on henkilö, joka jossain määrin tuntee korttien ulkomuotoon vaikuttavia osatekijöitä ja on kiinnostunut erilaisten korttien yhteisömalliasetuksen 3 artiklan a alakohdan mukaisista ulkomuodon piirteistä. Tällainen henkilö voi olla hyvinkin tarkkaavainen korttien osatekijöiden havainnoinnin suhteen.

53. Asiassa esitetyn todistelun perusteella Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömalleja yhteisömalliasetuksen 3 artiklan a alakohdassa tarkoitetulta muodoltaan vastaavia kortteja on ollut käytössä hyvin pitkään ennen kyseisten yhteisömallien rekisteröintihakemuksen tekemispäivää 31.3.2017. Esimerkiksi työturvallisuuteenkin osin liittyvä ”Työtulikortti” on ollut käytössä jo vuosikymmeniä (Safedo Oyj:n ja Suomen Työturvakoulutus Oy:n asiakirjatodiste 13). Sama koskee myös sitä, että puheena olevan muotoisissa korteissa on käytetty värejä, mukaan lukien vihreää väriä. Esimerkiksi nimellä ”S-Etukortti” tunnettu väriltään vihreä kortti on otettu käyttöön vuonna 1990 (Safedo Oyj:n ja Suomen Työturvakoulutus Oy:n asiakirjatodiste 25). Vapaus kehitellä nyt kysymyksessä olevien korttien muotoa on käytännössä äärimmäisen rajoittunutta. Korttien koristelun suhteen kehittelyn vapaus on kuitenkin suuri ottaen huomioon, että kortteihin liitettäviä välttämättömiä tunniste- ja voimassaolotietoja voidaan esittää myös korttien kääntöpuolella.

54. Edellä todettujen Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömallien muotoon ja väriin liittyvien yleisesti käytettyjen osatekijöiden merkitys on vähäinen niiden suojan laajuutta arvioitaessa. Olennaisia osatekijöitä tässä suhteessa ovat Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömallien ulkomuotoon vaikuttavat kuviolliset elementit sekä teksteissä käytetty kirjasintyyppi ja teksteihin liittyvä muu tyylittely. Kaikkinensa Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömallien suojan laajuus eli yhteisömalliasetuksen 10 artiklan 1 kohdassa niin ikään todettu suojan piiri on varsin suppea.

4.3 Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömallien ja Safedo Oyj:n korttien vertailu

55. Ensin vertailtava Safedo Oyj:n ”Työturvakortti”-niminen kortti on esitetty tämän välituomion liitteessä 2.

56. Työturvallisuuskeskus ry:n mukaan verratessa sen yhteisömalleja Safedo Oyj:n ”Työturvakortti”-nimiseen korttiin yleisvaikutelman samankaltaisuus on ilmeistä. Korttien nimet ovat lähes identtisiä ja molemmissa korteissa on käytetty kahta vihreän värin sävyä, jotka on eroteltu toisistaan kaarevalla valkoisella viivalla. Myös korttien visuaalinen vertailu johtaa siihen, että asiantuntevan käyttäjän ei voida katsoa saavan kyseisistä korteista erilaista yleisvaikutelmaa.

57. Safedo Oyj:n ja Suomen Työturvakoulutus Oy:n mukaan Safedo Oyj:n käytöstä poistunut ”Työturvakortti” ja siihen vertailtavat yhteisömallit ovat visuaalisesti arvioituna sellaisia, että niiden asiantuntevalle käyttäjälle tuottama yleisvaikutelma on erilainen. Safedo Oyj:n kortissa kaareva viiva on kulkenut pystysuunnassa ja yhteisömalleissa vaakasuunnassa. Kumpikin Safedo Oyj:n kortissa käytetty vihreä väri on ollut silmämääräisestikin arvioituna erilainen kuin kumpikaan vihreässä yhteisömallissa käytetty väri. Safedo Oyj:n kortti on eronnut yhteisömalleista selvästi myös tekstielementtien erilaisen koon, fontin ja asetteluiden osalta.

58. Markkinaoikeus toteaa, että Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömalleissa ja Safedo Oyj:n ”Työturvakortti”-nimisessä kortissa on muodon ja päävärin lisäksi yhteistä ensinnäkin kaareva valkoinen viiva tai kaistale, joskin se on aseteltu vertailun kohteissa erisuuntaisesti, ja toiseksi kyseisen viivan jakamat alueet, joissa on käytetty päävärien eri sävyjä. Tekstien kirjasintyyppeihin ja tyylittelyyn sekä käytettyihin logoihin liittyy kuitenkin vertailun kohteissa kohtuullisen merkittäviä eroja. Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömalleissa tekstin kirjasintyyppi on tyylitelty, kun taas Safedo Oyj:n kortissa se on tavanomainen. Lisäksi vertailun kohteissa olevat logot ovat erilaiset ja Safedo Oyj:n kortissa oleva sidottu ristisymboli on selkeästi erottuva.

59. Markkinaoikeus katsoo, että edellä todetut vertailun kohteiden erot ovat siinä määrin selkeitä, että asiantunteva käyttäjä saa Safedo Oyj:n ”Työturvakortti”-nimisestä kortista erilaisen yleisvaikutelman kuin Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömalleista. Tämän arvioinnin lopputuloksen kannalta ei ole merkitystä vertailun kohteiden yhteisellä tavanomaisella muodolla eikä vihreän yhteisömallin ja Safedo Oyj:n kortin yhteisellä päävärillä ottaen huomioon se, mitä näistä osatekijöistä on sanottu edellä kohdassa 54 arvioitaessa Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömallien suojan laajuutta. Myöskään vertailun kohteiden ulkomuotoon vaikuttamattomilla tekstien asiasisällöillä ei ole tässä arvioinnissa merkitystä.

60. Toinen vertailtava kortti eli Safedo Oyj:n ”Työturvallisuuskoulutus”-niminen kortti on esitetty tämän välituomion liitteessä 3.

61. Työturvallisuuskeskus ry:n mukaan, vaikka Safedo Oyj:n ”Työturvallisuuskoulutus”-niminen kortti on yksinkertaistanut kortin väritystä, muuttanut hieman kortin nimeä ja poistanut valkoisen kaarevan viivan, muistuttaa kortin yleisvaikutelma Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömalleja. Safedo Oyj:n tämän kortin nimi vastaa yhä muutamaa kirjainta lukuun ottamatta Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömalleja, eikä kortin ulkoasu ole tosiasiallisesti muuttunut merkittävällä tavalla.

62. Safedo Oyj:n ja Suomen Työturvakoulutus Oy:n mukaan Safedo Oyj:n nykyään käyttämä ”Työturvallisuuskoulutus”-niminen kortti poikkeaa Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömalleista sekä sanalliselta ilmaisultaan että visuaalisesti vielä merkittävämmin kuin aiempi kortti. Tässä Safedo Oyj:n kortissa on käytetty vain yhtä vihreän sävyä, joka on lisäksi ollut silminnähden erilainen kuin kumpikaan vihreässä yhteisömallissa käytetty vihreä. Safedo Oyj:n kortissa ei ole käytetty yhteisömallien kaltaista kaarevaa valkoista viivaa. Sen sijaan Safedo Oyj:n kortin alalaidassa on kulkenut raidallinen kuvio, jota yhteisömalleissa ei ole. Safedo Oyj:n kortti on eronnut yhteisömalleista selvästi myös tekstielementtien erilaisen koon, fontin ja asetteluiden osalta.

63. Markkinaoikeus toteaa, että Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömalleissa ja Safedo Oyj:n ”Työturvallisuuskoulutus”-nimisessä kortissa yhteistä on lähinnä niiden muoto ja pääväri. Sitä vastoin tekstien kirjasintyyppeihin ja tyylittelyyn sekä käytettyihin logoihin liittyy vertailun kohteissa kohtuullisen merkittäviä eroja. Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömalleissa teksti on tyylitelty, kun taas Safedo Oyj:n kortissa se on tavanomainen. Lisäksi vertailun kohteissa olevat logot ovat erilaiset ja Safedo Oyj:n kortissa oleva sidottu ristisymboli on selkeästi erottuva.

64. Markkinaoikeus katsoo, että edellä todetut vertailun kohteiden erot ovat varsin selkeitä ja että asiantunteva käyttäjä saa Safedo Oyj:n ”Työturvallisuuskoulutus”-nimisestä kortista erilaisen yleisvaikutelman kuin Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömalleista. Tämän arvioinnin lopputuloksen kannalta ei ole merkitystä vertailun kohteiden yhteisellä tavanomaisella muodolla eikä vihreän yhteisömallin ja Safedo Oyj:n kortin yhteisellä päävärillä ottaen huomioon se, mitä näistä osatekijöistä on sanottu edellä kohdassa 54 arvioitaessa Työturvallisuuskeskus ry:n yhteisömallien suojan laajuutta. Myöskään vertailun kohteiden ulkomuotoon vaikuttamattomilla tekstien asiasisällöillä ei ole tässä arvioinnissa merkitystä.

4.4 Johtopäätös

65. Edellä todettu huomioon ottaen Safedo Oyj ja Suomen Työturvakoulutus Oy eivät ole loukanneet Työturvallisuuskeskus ry:n mallioikeuksia käyttämällä ja markkinoimalla ”Työturvakortti”- tai ”Työturvallisuuskoulutus”-nimisiä vihreitä kortteja niiden työturvallisuuteen tai työsuojeluun liittyvien koulutus- ja valmennuspalvelujen tunnuksena, edellä mainittujen palveluiden markkinoinnissa tai edellä mainittujen palveluiden yhteydessä myönnettävien korttien tunnuksena. Näin ollen Työturvallisuuskeskus ry:n kanne on hylättävä kannevaatimuksen 6 osalta ja kannevaatimuksen 9 osalta siltä osin kuin se on perustettu mallioikeuden loukkaukseen.

5 Sopimaton menettely elinkeinotoiminnassaopimattomasta

66. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin yleislausekkeen mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä. Mainitun lain esitöiden (HE 114/1978 vp s. 11) mukaan hyvänä liiketapana voidaan yleisesti pitää tunnollisen ja rehellisen elinkeinonharjoittajan noudattamaa sekä kilpailijoiden ja asiakkaiden hyväksymää menettelyä taloudellisessa toiminnassa.

67. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain yleislausekkeessa tarkoitetulla tavalla sopimatonta ja siten kiellettyä on markkinoida toisen elinkeinonharjoittajan omaperäisen ja asianomaisen kohdeyleisön keskuudessa tunnetun tuotteen orjallista jäljitelmää, joka on kyseiseen tuotteeseen sekoitettavissa.

68. Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinointisäännöt 2018 sisältävät säännöksen toisen maineen ja tunnettuuden hyväksikäytöstä eli norkkimisesta. Sääntöjen 15 artiklan jälkimmäisen virkkeen mukaan markkinoinnissa ei tule käyttää sopimattomasti hyväksi toisen henkilön tai yhteisön nimeen, tekijänoikeuteen, tavaramerkkiin tai muun teollisoikeuden suojaamaan omaisuuteen liittyvää taikka toisen markkinointikampanjallaan hankkimaa mainetta ja tunnettuutta (goodwill).

69. Maineen norkkimisesta voi olla kysymys silloin, kun elinkeinonharjoittaja markkinoinnissaan oikeudettomasti käyttää hyväkseen toisen elinkeinonharjoittajan tuotteeseen, tunnukseen tai muuhun vastaavaan liittyvää mainetta. Elinkeinonharjoittajan, joka väittää sen sanottua mainetta käytetyn hyväksi, on näytettävä tuotteen, tunnuksen tai muun vastaavan tunnettuus.

70. Työturvallisuuskeskus ry:n mukaan sen ”Työturvallisuuskortti” tunnetaan relevanteilla markkinoilla nimenomaan ”vihreänä korttina”, minkä nimen se on saanut vuosien saatossa kortin ulkoasun perusteella. Lisäksi useat yhtiöt ilmoittavat internetsivuillaan edellyttävänsä yhtiön työntekijöiltä ”vihreän kortin” suorittamista. Työturvallisuuskeskus ry:n ”Työturvallisuuskortti” on suurimpien rakennuttajien osalta jo miltei notorinen tosiseikka, ja näyttönä esitettävän markkinatutkimuksen perusteella sitä on pidettävä kohdeyleisön keskuudessa erityisen tunnettuna. Omaperäisyyden arvioinnissa on kysymys kokonaisharkinnasta. Omaperäisyyttä arvioitaessa voidaan kuitenkin ottaa huomioon muun muassa tuotteen ulkoasu, muotoilu, väritys ja käytetyt kuviot, tuotemerkin ja logon erottuvuus, tuotteiden ryhmittely ja numerointi sekä tuotteen yleisilme. Suoritettavan kokonaisharkinnan perusteella tuotetta tai pakkausta voidaan tietyissä olosuhteissa pitää riittävällä tavalla omaperäisenä silloinkin, kun tuote tai pakkaus itsessään on tavanomainen.

71. Asiassa on esitetty erisuuntaisia käsityksiä osapuolten tarjoamien työturvallisuuskoulutusten sisällöllisestä vastaavuudesta. Työturvallisuuskeskus ry on loppulausunnossaan todennut, että koulutusten rinnastettavuus ei ole asiassa arvioitavien kysymysten kannalta merkityksellistä.

72. Markkinaoikeus on edellä kohdissa 27 ja 31 katsonut, että Työturvallisuuskeskus ry:n kanteen perusteena olevat sanatavaramerkit ja kuviotavaramerkki eivät ole laajalti tunnettuja. Työturvallisuuskeskus ry:n esittämästä markkinatutkimuksesta tai muustakaan todistelusta ei ole edellytyksiä myöskään tehdä sellaista johtopäätöstä, että ilmaisu ”vihreä kortti” yhdistyisi Työturvallisuuskeskus ry:n työturvallisuuskoulutuksiin tai että sen kuviotavaramerkin vihreä väri omaisi merkittävää erottamiskykyä. Asiassa ei myöskään ole esitetty sellaista todistelua, joka osoittaisi, että Työturvallisuuskeskus ry:n käyttämät sen rekisteröityjä yhteisömalleja vastaavat vuosina 2017 ja 2018 käytetyt kortit tai sen jälkeen käytetty yhdistyksen logon osalta päivitetty kortti olisivat kannevaatimuksessa 1 todettujen värin, sen sävyjen tai valkoisen kaarevan viivan taikka niiden graafisen käytön suhteen sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin perustuvassa oikeuskäytännössä tarkoitetuin tavoin omaperäisiä tai että ne omaisivat mainetta ja tunnettuutta.

73. Näillä perusteilla Työturvallisuuskeskus ry:n sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin perustuvat kannevaatimukset 1 ja 2 on hylättävä.

6 Yhteenveto

74. Markkinaoikeus on edellä todennut, että Työturvallisuuskeskus ry:n väittämiä loukkauksia ja korttien hävittämistä koskevat vaatimukset on hylättävä. Tästä seuraa, että Työturvallisuuskeskus ry:n kanne on hylättävä myös näille vaatimuksille alisteisten vaatimusten osalta eli kanne on hylättävä kokonaisuudessaan.

7 Oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvaaminen

75. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä. Saman luvun 8 §:n 1 momentin mukaan korvausta suoritetaan myös oikeudenkäynnin asianosaiselle aiheuttamasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä.

76. Safedo Oyj ja Suomen Työturvakoulutus Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa Työturvallisuuskeskus ry:n korvaamaan niiden arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 1.416,21 eurolla ja palkkion osalta 88.550 eurolla eli yhteensä 89.966,21 eurolla sekä asianosaiskulut 14.355,12 eurolla, kaikki määrät viivästyskorkoineen.

77. Kun Työturvallisuuskeskus ry on hävinnyt asian eikä sillä ole ollut huomauttamista korvattavien toimenpiteiden tai oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen määrän osalta, se on velvoitettava korvaamaan Safedo Oyj:n ja Suomen Työturvakoulutus Oy:n oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut vaaditun määräisinä.

Tuomiolauselma

Markkinaoikeus hylkää Työturvallisuuskeskus ry:n kanteen.

Markkinaoikeus velvoittaa Työturvallisuuskeskus ry:n korvaamaan Safedo Oyj:lle ja Suomen Työturvakoulutus Oy:lle korvauksena oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluista yhteensä 104.321,33 euroa viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokanan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden ratkaisun antamisesta.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 6.2.2023.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Sami Myöhänen ja Esko Pakka.

Lainvoimaisuus

Ei lainvoimainen.