Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 21.12.2020 (liitteenä)

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Oatly AB on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen 21.12.2020 ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle tavaramerkin numero 276291 PLANTGHURT kumoamista varten luokan 29 tavaroiden osalta.

Perusteet

Kysymyksessä oleva vastaajalle rekisteröity tavaramerkki PLANTGHURT (jäljempänä myös vastaajan tavaramerkki) aiheuttaa sekaannusvaaran valittajan aikaisempiin Euroopan unionin tavaramerkkeihin (jäljempänä EU-tavaramerkki) numero 17618786 GURT ja numero 16287666 OATGURT sekä aikaisempaan Suomea koskevaan kansainväliseen rekisteröintiin numero 1046244 HAVREGURT.

Vertailtavat merkit kattavat samoja tai hyvin samankaltaisia tavaroita luokassa 29, jotka ovat tavanomaisia päivittäistavarakaupassa myytäviä elintarvikkeita, joiden hankintaan keskivertokuluttajat eivät kiinnitä erityistä huomiota. Näiden tavaroiden yksikköhinta on alhainen ja niitä hankitaan usein. Kysymyksessä olevia tuotteita ostavat kuluttajat eivät käytä erityisesti aikaa tai vaivaa niiden valintaan, vaan ostopäätökset tehdään nopeasti. Kuluttajien tarkkaavaisuuden taso on suhteellisen alhainen, minkä vuoksi myös erehtymisvaara eri valmistajien tuotteiden välillä on keskimääräistä suurempi.

Kuluttajat tunnistavat vastaajan tavaramerkin PLANTGHURT osat ”plant” ja ”ghurt”. Siltä osin, kun kyseessä ovat luokan 29 osalta kasvipohjaiset tuotteet tai tuotteet, jotka voivat sisältää kasvipohjaisia valmistusaineita, vastaajan tavaramerkin alkuosaa ”plant” on pidettävä kuvailevana. Merkin loppuosa ”ghurt” on puolestaan yhtä kirjainta lukuun ottamatta sama valittajan aikaisemman EU-tavaramerkin GURT kanssa.

Vastaajan tavaramerkin PLANTGHURT ja valittajan aikaisemman EU-tavaramerkin GURT ulkoasun vertailussa yhden kirjaimen eroa vastaajan tavaramerkin PLANTGHURT loppuosassa ”ghurt” on pidettävä merkityksettömänä suhteessa valittajan aikaisempaan EU-tavaramerkkiin GURT. Kuluttajat eivät todennäköisesti kiinnitä kyseiseen h-kirjaimeen huomiota. Näin on erityisesti siitä syystä, ettei kuluttajilla ole pääsääntöisesti mahdollisuutta vertailla merkkejä rinnakkain, vaan heidän on luotettava siihen epätäydelliseen mielikuvaan, joka heillä on merkeistä.

Valittajan aikaisempi EU-tavaramerkki GURT ja vastaajan tavaramerkin PLANTGHURT erottamiskykyinen loppuosa ”ghurt” ovat lausuntatavaltaan samat. Ottaen huomioon, että valittajan aikaisempi EU-tavaramerkki GURT sisältyy kokonaisuudessaan vastaajan tavaramerkkiin siinä muodossa kuin se äännetään, vertailtavia merkkejä on pidettävä lausuntatavaltaan samankaltaisina.

Sanalla ”gurt” ei ole merkityssisältöä suomalaiselle kuluttajalle. Edellä mainittujen vertailtavien merkkien merkityssisällön vertailu ei ole siten mahdollista.

Vertailtaessa vastaajan tavaramerkkiä PLANTGHURT valittajan aikaisempaan EU-tavaramerkkiin OATGURT on otettava huomioon, että merkkien alkuosat ”oat” ja ”plant” viittaavat tavaroiden lajiin, koska ensin mainittu tarkoittaa suomeksi kauraa ja viimeksi mainittu kasvia. Suomalaiset kuluttajat eivät kuitenkaan yhdistä edellä mainittujen vertailtavien merkkien loppuosia ”gurt” ja ”ghurt” englanninkieliseen sanaan ”yoghurt” tai ”yogurt”, koska mainittu sana sisältyy merkkien OATGURT ja PLANTGHURT loppuosiin ainoastaan osittain. Tämän vuoksi merkkien loppuosilla ei ole merkityssisältöä, eikä merkkien merkityssisällön vertailu ole mahdollista.

Siinäkin tapauksessa, että suomalaisten kuluttajien katsottaisiin ymmärtävän edellä mainittujen vertailtavien merkkien loppuosat viittaukseksi sanaan ”yoghurt” tai ”yogurt”, merkit luovat joka tapauksessa samankaltaisen vaikutelman merkityssisällön osalta. Koska kaura sisältyy kasveihin, kyseisten merkkien alkuosien ”oat” ja ”plant” merkityssisällöt ovat samat tai vähintään hyvin samankaltaisia. Lisäksi merkkien loppuosat, jotka eroavat toisistaan vain yhden kirjaimen osalta, synnyttävät samoja mielikuvia.

Vertailtavat merkit PLANTGHURT ja OATGURT on muodostettu toisiaan vastaavalla tavalla ja niiden tuottama kokonaisvaikutelma on hyvin samankaltainen. Vaara mielleyhtymästä vertailtavilla merkeillä markkinoitujen tuotteiden välillä on ilmeinen.

Edellä mainittujen vertailtavien merkkien loppuosia ”gurt” ja ”ghurt” ei voida pitää erottamiskyvyltään keskimääräistä heikompina.

Suomea koskevan kansainvälisen rekisteröinnin HAVREGURT ja vastaajan tavaramerkin PLANTGHURT osalta merkkien vertailu on tehtävä samoin perustein, jotka edellä on esitetty EU-tavaramerkin OATGURT ja vastaajan tavaramerkin PLANTGHURT vertailusta.

Näyttö kansainvälisen rekisteröinnin HAVREGURT tunnettuudesta osoittaa, että kyseisellä merkillä varustettujen tuotteiden myynti on ollut huomattavaa. Merkin käyttö on sinänsä tapahtunut sanan ”oatly” yhteydessä, koska se on tuotetta valmistavan yrityksen nimi. Joka tapauksessa kuluttajat tunnistavat myydyt tuotteet Havregurt-tuotteiksi ja erottavat merkin HAVREGURT itsenäisenä, erottamiskykyisenä tunnuksena esimerkiksi tuotepakkauksista. Kansainvälinen rekisteröinti HAVREGURT on tullut suomalaisten kuluttajien tuntemaksi rekisteröinnin kattamien tavaroiden osalta, mikä on omiaan lisäämään sekaannusvaaraa vertailtavien merkkien välillä.

Valittaja on hakenut rekisteröitäväksi sanamerkin GURT lisäksi myös erilaisia saman loppuosan ”gurt” sisältäviä merkkejä. Valittajan merkit muodostavat tavaramerkkiperheen, jossa kaikki tavaramerkit sisältävät erottamiskykyisen osan ”gurt” joko yksin tai vaihtelevaan etuliitteeseen yhdistettynä. Vastaajan tavaramerkin PLANTGHURT loppuosa on lausuntatavaltaan sama sekä ulkoasultaan lähes sama valittajan tavaramerkkiperhettä yhdistävän osan ”gurt” kanssa. Sekaannusvaara voi aiheutua siten myös siitä mahdollisuudesta, että kuluttajat katsovat kyseessä olevan samaan tavaramerkkiperheeseen kuuluvat merkit ja näin ollen erehtyvät tavaroiden kaupallisesta lähteestä.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaista päätöstä.

Compagnie Gervais Danonen vastaus

Vaatimukset

Compagnie Gervais Danone on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaista päätöstä. Vastaajan tavaramerkki PLANTGHURT ei ole samankaltainen kuin valittajan aikaisemmat merkit, eikä vertailtavien merkkien välille synny sekaannusvaaraa.

Vertailtavien merkkien kattamien tavaroiden kohderyhmä koostuu kuluttajista, joiden tarkkaavaisuuden aste on vähintään normaalilla tasolla. Kuluttajat ovat tavallisesti hyvin valistuneita nyt vertailtavina olevien merkkien kattamien tavaroiden, kuten maidon ja maitotuotteiden korvikkeiden osalta. Tällaisten tavaroiden valintaan käytetään aikaa ja niiden osalta tehdään myös vertailua johtuen esimerkiksi erilaisista allergioista, sairauksista tai vapaaehtoisesti valituista erityisruokavalioista. Toisin kuin valittaja on esittänyt, kuluttajat kykenevät erottamaan nyt vertailtavana olevat merkit toisistaan.

Valittajan aikaisempi EU-tavaramerkki GURT ja vastaajan tavaramerkki PLANTGHURT ovat ulkoasultaan erilaiset. Ero kyseisten sanamerkkien pituudessa on huomattava ja hyvin havaittavissa. Kyseisten vertailtavien merkkien kolme viimeistä kirjainta eli kirjaimet u, r ja t ovat sinänsä samoja, mutta muutoin merkit ovat erilaiset.

Edellä mainitut vertailtavat merkit eroavat toisistaan myös lausuntatavaltaan. Vain merkkien viimeisten kirjainten muodostama osa ”urt” lausutaan samalla tavalla. Kuluttajat eivät lausu EU-tavaramerkkiä GURT ja vastaajan tavaramerkin PLANTGHURT loppuosaa ”ghurt” samalla tavalla. Suomen kielessä sanat lausutaan tyypillisesti niin kuin ne kirjoitetaan, ja vastaajan tavaramerkkiä PLANTGHURT lausuttaessa jokainen kirjain, myös h-kirjain, kuuluu. Vastaajan tavaramerkin muodostama sana ”plantghurt” on mielikuvitussana, jolla ei ole vakiintunutta lausuntatapaa. Merkkiä lausuttaessa olennaista on, miten se lausutaan kokonaisuudessaan, eikä asiaa voida arvioida vain merkin loppuosan perusteella. Vastaajan tavaramerkki PLANTGHURT lausutaan eri tavalla kuin valittajan aikaisempi EU-tavaramerkki GURT.

Vertailtavilla merkeillä PLANTGHURT ja GURT ei ole suomalaisen kohdeyleisön kannalta selvää merkityssisältöä, eikä merkkien merkityssisältöä voi siten vertailla.

Myös valittajan aikaisempi EU-tavaramerkki OATGURT ja vastaajan tavaramerkki PLANTGHURT ovat edellä esitetyin perustein ulkoasultaan ja lausuntatavaltaan erilaiset.

Viimeksi mainittujen merkkien merkityssisällön vertailun osalta on huomattava, että kasvin ja kauran merkitykset poikkeavat selvästi toisistaan, eivätkä kuluttajat miellä, että kyseiset merkit olisivat merkityssisällöltään samankaltaisia.

Kansainvälinen rekisteröinti HAVREGURT ja vastaajan tavaramerkki PLANTGHURT ovat edellä esitetyin perustein ulkoasultaan ja lausuntatavaltaan erilaiset.

Vertailtavien merkkien sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon, että vastaajan tavaramerkin ja valittajan aikaisempien merkkien OATGURT ja HAVREGURT loppuosat eivät korostu niin, että niiden kokonaisvaikutelmaa hallitsisi loppuosa ”gurt” tai ”ghurt”. Kohdeyleisö kiinnittää yleensä enemmän huomiota merkin alkuosaan kuin merkin loppuosaan. Vertailtavien merkkien alkuosat ovat keskenään erilaiset.

Valittajan merkkien loppuosa ”gurt” on erottamiskyvyltään heikko, sillä se viittaa ainoastaan jogurtin kaltaisiin luokkaan 29 kuuluviin tavaroihin ja on siten kuvaileva. Loppuosa ”gurt” on varsin tavanomainen luokan 29 tavaroiden osalta, minkä vuoksi kohdeyleisö kiinnittää huomionsa merkkien muihin osiin.

Keskivertokuluttaja hahmottaa merkin yleensä kokonaisuutena. Ottaen huomioon vastaajan tavaramerkin huomattavat erot ulkoasussa, lausuntatavassa ja merkityssisällössä valittajan aikaisempiin EU-tavaramerkkeihin GURT ja OATGURT sekä aikaisempaan Suomea koskevaan kansainväliseen rekisteröintiin HAVREGURT nähden vastaajan tavaramerkin PLANTGHURT luoma kokonaisvaikutelma eroaa selvästi kunkin valittajan aikaisemman merkin kokonaisvaikutelmasta, eivätkä merkit ole samankaltaisia kokonaisuutena arvioiden.

Valittaja ei ole esittänyt käyttönäyttöä kansainvälisen rekisteröinnin HAVREGURT erityisen erottamiskyvyn tueksi eikä myöskään selvitystä esimerkiksi merkin markkinaosuudesta, käytön intensiivisyydestä, käytön kestosta ja maantieteellisestä laajuudesta, merkkiin tehdyistä investoinneista tai merkin tunnettuudesta.

Valittajan aikaisemmat tavaramerkit eivät muodosta tavaramerkkiperhettä. Valittajan merkeissä ei ole samaa erottamiskykyistä elementtiä. Loppuosan ”gurt” erottamiskyky on edellä esitetysti heikko. EU-tavaramerkki GURT ei puolestaan sisällä etuliitettä siten, että sen voitaisiin katsoa kuuluvan väitettyyn tavaramerkkiperheeseen, eikä tavaramerkkiperhe voi muodostua vain kahdesta merkistä. Valittaja ei ole myöskään toimittanut näyttöä EU-tavaramerkkien GURT ja OATGURT käytöstä, eikä muustakaan esitetystä selvityksestä ilmene, että kaikkia väitettyyn tavaramerkkiperheeseen kuuluvia merkkejä olisi käytetty.

Valittajan lausuma

Valittaja on esittänyt muun ohessa, että kohdeyleisön tarkkavaisuuden taso on keskimääräistä alhaisempi myös sen vuoksi, että erilaisia maitotuotteiden korvikkeita käytetään yleisesti paitsi keskenään rinnakkain myös meijerituotteiden vaihtoehtoina.

Vertailtavien merkkien loppuosien ”gurt” ja ”ghurt” osalta on huomattava, etteivät kuluttajat tule käytännössä muistamaan sitä, sisältyykö niihin h-kirjain vai ei. Toisin kuin vastaaja on esittänyt, sen tavaramerkkiin PLANTGHURT sisältyvää h-kirjainta ei äännetä riippumatta siitä, lausutaanko sana suomalaisittain vai englantilaisittain. Tämä tekee epätodennäköiseksi sen, että kuluttajat huomaisivat tai muistaisivat eroa merkkien loppuosien ”gurt” ja ”ghurt” välillä.

Koska vastaajan tavaramerkin alkuosa ”plant” on suoraan kuvaileva luokan 29 tavaroille, jotka voivat sisältää kasvipohjaisia valmistusaineita, on ilmeistä, että vastaajan tavaramerkin PLANTGHURT erottamiskykyisimmän osan muodostaa loppuosa ”ghurt”, johon kuluttajat kiinnittävät eniten huomiota.

Valittajan EU-tavaramerkin OATGURT ja Suomea koskevan kansainvälisen rekisteröinnin HAVREGURT loppuosaa ”gurt” ei voida pitää heikkona. Kuten Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä on todettu, sanalla ”gurt” ei sellaisenaan ole merkityssisältöä. Sillä seikalla, että mahdollisesti on olemassa muita luokassa 29 rekisteröityjä merkkejä, joissa kyseistä päätettä on käytetty, ei ole merkitystä sekaannusvaaran arvioinnin kannalta. Pelkkien rekisteritietojen perusteella ei voida päätellä esimerkiksi sitä, missä määrin kuluttajat ovat mahdollisesti kohdanneet näitä merkkejä markkinoilla tai onko niitä käytetty.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Asian tarkastelun lähtökohdat ja oikeusohjeet

Asiassa on markkinaoikeudessa kysymys siitä, aiheuttaako vastaajalle rekisteröity tavaramerkki numero 276291 PLANTGHURT sekaannusvaaran luokan 29 tavaroiden osalta valittajan aikaisempiin EU-tavaramerkkeihin numero 17618786 GURT ja numero 16287666 OATGURT sekä aikaisempaan Suomea koskevaan kansainväliseen rekisteröintiin numero 1046244 HAVREGURT.

Tavaramerkkilain 13 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä, jos merkki aiheuttaa yleisön keskuudessa sekaannusvaaran sen vuoksi, että se on sama tai samankaltainen kuin aiempi tavaramerkki, joka on rekisteröity tai vakiintunut samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten. Pykälän 3 momentin mukaan mainitun 1 momentin 2 kohdassa aiemmalla tavaramerkillä tarkoitetaan muun ohella EU-tavaramerkkiä tai EU-tavaramerkkihakemusta, jonka hakemispäivä on aiempi tai jolla muuten on aiempi etuoikeus (kohta 3), taikka Suomeen tai Euroopan unioniin kohdennettua kansainvälistä rekisteröintiä, jonka rekisteröintipäivä tai laajentamispyynnön kirjaamispäivä on aiempi tai jolla muuten on aiempi etuoikeus (kohta 5).

2 Vertailtavat merkit ja niiden kattamat tavarat

Vastaajalle on rekisteröity tavaramerkki PLANTGHURT muun ohella erilaisille tavaroille luokassa 29.

Valittajalle on puolestaan rekisteröity aikaisemmat EU-tavaramerkit numero 17618786 GURT ja numero 16287666 OATGURT, minkä lisäksi valittaja on aikaisemman Suomea koskevan kansainvälisen rekisteröinnin numero 1046244 HAVREGURT haltija.

Valittajalle rekisteröity EU-tavaramerkki GURT on rekisteröity muun ohella erilaisille tavaroille luokassa 29.

Valittajalle rekisteröity EU-tavaramerkki OATGURT on rekisteröity muun ohella erilaisille tavaroille luokassa 29.

Valittajan kansainvälinen rekisteröinti HAVREGURT koskee Suomea muun ohella erilaisille tavaroille luokassa 29.

3 Tavaroiden vertailu ja kohdeyleisö

Tavaramerkkien välisen sekaannusvaaran olemassaolo edellyttää ensinnäkin, että merkit koskevat samoja tai samankaltaisia tavaroita.

Arvioitaessa merkkien kattamien tavaroiden samankaltaisuutta on otettava huomioon kaikki niiden väliseen yhteyteen liittyvät merkitykselliset tekijät. Näihin tekijöihin kuuluvat erityisesti tavaroiden luonne, käyttötarkoitus, käyttötavat sekä se, kilpailevatko ne keskenään tai täydentävätkö ne toisiaan. Samankaltaisuusarvioinnissa merkityksellisiä tekijöitä ovat myös jakelukanavat sekä tavaroiden tavanomainen alkuperä.

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään katsonut, että vastaajan tavaramerkin PLANTGHURT luokassa 29 kattamat tavarat ovat samoja tai samankaltaisia kuin valittajan aikaisempien EU-tavaramerkkien GURT ja OATGURT sekä aikaisemman Suomea koskevan kansainvälisen rekisteröinnin HAVREGURT luokassa 29 kattamat tavarat.

Asiassa ei markkinaoikeudessa esitetyn valossa vallitse erimielisyyttä siitä, että vertailtavat merkit kattavat samoja tai samankaltaisia tavaroita siten kuin valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on todettu. Markkinaoikeus toteaa kyseisten vertailtavien merkkien kattamien tavaroiden olevan mainituin tavoin samoja tai samankaltaisia.

Sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon asianomaisen tavararyhmän tavanomaisesti valistunut sekä kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja. On myös otettava huomioon se, että keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusaste voi vaihdella asianomaisen tavararyhmän mukaan.

Valittaja on esittänyt, että kuluttajien tarkkaavaisuuden taso on kyseessä oleville tavaroille suhteellisen alhainen, minkä vuoksi myös erehtymisvaara eri valmistajien tuotteiden välillä on keskimääräistä suurempi. Vastaaja on puolestaan esittänyt, että kohdeyleisön tarkkavaisuus on ainakin normaalilla tasolla muun ohella sen takia, että maitotuotteiden korvikkeiden ja muiden nyt kysymyksessä olevien tavaroiden valintaan käytetään aikaa sekä niiden välillä tehdään vertailua johtuen esimerkiksi allergioista ja ruokavalioista.

Markkinaoikeus toteaa oikeuskäytännössä katsotun, että kun kohdeyleisön muodostaa useampi kuin yksi ryhmä, sekaannusvaaraa arvioidaan lähtökohtaisesti sen ryhmän perusteella, jonka tarkkaavaisuusaste on alhaisempi.

Markkinaoikeus edelleen toteaa, että vaikka nyt kysymyksessä olevista tavaroista erityisesti kasvispohjaisia tuotteita ja korviketuotteita saatetaan kuluttaa vastaajan esittämin tavoin harkintaa käyttäen esimerkiksi eri allergioiden ja ruokavalioiden huomioon ottamiseksi, kyseessä olevien tavaroiden on katsottava suunnatun myös suurelle yleisölle, joka ostaa kyseisiä tuotteita muiden edullisten päivittäistavaroiden tavoin ilman tarvetta erityiseen harkintaan.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että nyt esillä olevassa asiassa merkityksellisen kohdeyleisön muodostaa suomalainen suuri yleisö, jonka tarkkaavaisuusastetta ei ole pidettävä erityisen korkeana.

4 Merkkien vertailu

4.1 Vertailun lähtökohdista

Sekaannusvaaraa koskevan kokonaisarvioinnin on vertailtavien tavaramerkkien ulkoasun, lausuntatavan tai merkityssisällön samankaltaisuuden osalta perustuttava tavaramerkeistä syntyvään kokonaisvaikutelmaan, ja huomioon on otettava erityisesti tavaramerkkien erottamiskykyiset ja hallitsevat osat. Sillä, miten kyseessä olevien tavaroiden keskivertokuluttaja mieltää tavaramerkit, on ratkaiseva merkitys sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa. Keskivertokuluttaja mieltää tavaramerkin tavallisesti yhtenä kokonaisuutena eikä tarkastele sen eri yksityiskohtia.

4.2 Vastaajan tavaramerkin PLANTGHURT ja valittajan aikaisemman EU-tavaramerkin numero 17618786 GURT vertailu

Asiassa on ensinnäkin vertailtavina merkkeinä vastaajan tavaramerkki PLANTGHURT ja valittajan aikaisempi EU-tavaramerkki numero 17618786 GURT.

Vastaajan tavaramerkki PLANTGHURT on sanamerkki. Kohdeyleisön voidaan katsoa hahmottavan merkin PLANTGHURT kaksiosaisena merkin muodostuessa yhtäältä alkuosasta ”plant” ja toisaalta loppuosasta ”ghurt”. Suomalaisen kohdeyleisön voidaan nimittäin katsoa ensinnäkin ymmärtävän merkin alkuosan ”plant” olevan englantia ja tarkoittavan suomeksi kasvia. Edelleen kuten Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä on todettu, suomalaisen kohdeyleisön voidaan katsoa ymmärtävän merkin loppuosan ”ghurt” ainakin nyt puheena olevassa yhteydessä esitettynä viittauksena englannin ja myös ruotsin kielen sanaan ”yoghurt”, joka tarkoittaa suomeksi jogurttia. Vaikka sanan ”plantghurt” ei sinänsä ole katsottava omaavan suoraa merkityssisältöä, sen voi kuitenkin ymmärtää viittaavan siihen, että kyse on kasvipohjaisesta tai kasvipitoisesta jogurtista tai jogurtin kaltaisesta tuotteesta.

Markkinaoikeus katsoo, että tavaramerkistä PLANTGHURT ei voida erottaa yhtä yksittäistä elementtiä, jota olisi kokonaisuutena arvioiden pidettävä merkin muita osia hallitsevampana.

Valittajan aikaisempi EU-tavaramerkki GURT on sanamerkki. Kohdeyleisön on katsottava hahmottavan merkin yksiosaisena ja muodostuvan siten sanasta ”gurt”. Sanan ”gurt” itsessään ei ole katsottava omaavan merkityssisältöä suomalaisen kohdeyleisön piirissä.

Edellä mainitut vertailtavat tavaramerkit ovat siten sanamerkkejä, joista kummassakaan ei ole erotettavissa hallitsevia osia.

Vertailtavat merkit ovat edellä todetulla tavalla molemmat sanamerkkejä, joista vastaajan merkki PLANTGHURT on hahmotettavissa kaksiosaisena ja valittajan aikaisempi merkki GURT puolestaan yksiosaisena. Vertailtavien merkkien voidaan katsoa olevan ulkoasultaan samankaltaisia vastaajan merkin loppuosan ”ghurt” ja valittajan merkin GURT osalta, vaikka ne tältäkin osin eroavat vastaajan merkkiin sisältyvän h-kirjaimen vuoksi. Sen sijaan vertailtavat merkit eroavat ulkoasultaan siltä osin, että vastaajan tavaramerkkiin sisältyy alkuosa ”plant”. Viimeksi mainituista eroavaisuuksista huolimatta vertailtavia merkkejä on pidettävä ulkoasultaan heikosti samankaltaisina, kun otetaan huomioon merkkien samankaltaiset osat ”ghurt” ja ”gurt”.

Lausuntatavaltaan vertailtavien merkkien voidaan katsoa olevan samanlaiset vastaajan merkin loppuosan ”ghurt” ja valittajan merkin GURT osalta, sillä riippumatta siitä, lausutaanko vastaajan merkki suomeksi, ruotsiksi vai englanniksi, merkin loppuosaan ”ghurt” sisältyvän h-kirjaimen ei ole katsottava kuuluvan merkkiä lausuttaessa. Merkit eroavat lausuntatavaltaan toisistaan kuitenkin siltä osin kuin vastaajan merkkiin sisältyy alkuosa ”plant”. Tämä vastaajan merkin alkuosa eroaa selvästi lausuttaessa vertailtavia merkkejä, mitä osaltaan korostaa se, että kohdeyleisö lausuu alkuosan ”plant” ensimmäiseksi vastaajan tavaramerkissä PLANTGHURT. Viimeksi mainitusta eroavaisuudesta johtuen vertailtavia merkkejä on pidettävä lausuntatavaltaan korkeintaan heikosti samankaltaisina.

Kuten edellä on todettu, valittajan aikaisemman EU-tavaramerkin GURT ei ole katsottava omaavan merkityssisältöä suomalaisen kohdeyleisön piirissä. Näin ollen merkkien merkityssisältöä ei voida arvioida.

Ottaen huomioon edellä todettu vertailtavien merkkien samankaltaisuudesta niiden ulkoasun ja lausuntatavan osalta sekä se, että merkkien merkityssisältöä ei voida arvioida, vertailtavia merkkejä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden korkeintaan heikosti samankaltaisina.

4.3 Vastaajan tavaramerkin PLANTGHURT ja valittajan aikaisemman EU-tavaramerkin numero 16287666 OATGURT vertailu

Asiassa on toiseksi vertailtavina merkkeinä vastaajan tavaramerkki PLANTGHURT ja valittajan aikaisempi EU-tavaramerkki numero 16287666 OATGURT.

Vastaajan tavaramerkillä PLANTGHURT on edellä jaksossa 4.2 todetusti sanamerkki, jonka ei ole katsottava omaavaan suoraa merkityssisältöä, eikä merkistä voida erottaa yhtä yksittäistä elementtiä, jota olisi pidettävä merkin muita osia hallitsevampana.

Valittajan aikaisempi EU-tavaramerkki OATGURT on sanamerkki. Kohdeyleisön voidaan katsoa hahmottavan merkin OATGURT kaksiosaisena, merkin muodostuessa yhtäältä alkuosasta ”oat” ja toisaalta loppuosasta ”gurt”. Suomalaisen kohdeyleisön voidaan nimittäin katsoa ensinnäkin ymmärtävän merkin alkuosan ”oat” olevan englantia ja tarkoittavan suomeksi kauraa. Edelleen kuten Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä on todettu, suomalaisen kohdeyleisön voidaan katsoa ymmärtävän merkin loppuosan ”gurt” ainakin nyt puheena olevassa yhteydessä esitettynä viittauksena englannin ja myös ruotsin kielen sanaan ”yoghurt”, joka englannin kielessä kirjoitetaan varsin yleisesti myös muodossa ”yogurt”, ja joka tarkoittaa suomeksi jogurttia. Vaikka sanan ”oatgurt” ei sinänsä ole katsottava omaavan suoraa merkityssisältöä, sen voi kuitenkin ymmärtää viittaavan siihen, että kyse on kaurapohjaisesta jogurtista.

Markkinaoikeus katsoo, että EU-tavaramerkistä OATGURT ei voida erottaa yhtä yksittäistä elementtiä, jota olisi kokonaisuutena arvioiden pidettävä merkin muita osia hallitsevampana.

Edellä mainitut vertailtavat tavaramerkit ovat siten sanamerkkejä, joista kummassakaan ei ole erotettavissa hallitsevia osia.

Vertailtavat merkit ovat edellä todetulla tavalla molemmat sanamerkkejä, jotka molemmat ovat hahmotettavissa kaksiosaisina. Vertailtavien merkkien voidaan katsoa olevan ulkoasultaan samankaltaisia niiden loppuosien ”ghurt” ja ”gurt” osalta, vaikka ne tältäkin osin eroavat ulkoasultaan vastaajan merkkiin sisältyvän h-kirjaimen osalta. Sen sijaan vertailtavat merkit eroavat ulkoasultaan niiden alkuosien ”plant” ja ”oat” osalta. Viimeksi mainituista eroavaisuuksista johtuen vertailtavia merkkejä on pidettävä ulkoasultaan korkeintaan heikosti samankaltaisina.

Lausuntatavaltaan vertailtavien merkkien voidaan katsoa olevan samanlaiset niiden loppuosien ”ghurt” ja ”gurt” osalta, sillä riippumatta siitä, lausutaanko vastaajan merkki suomeksi, ruotsiksi vai englanniksi, merkin loppuosaan ”ghurt” sisältyvän h-kirjaimen ei ole katsottava kuuluvan merkkiä lausuttaessa. Merkit eroavat lausuntatavaltaan toisistaan kuitenkin siltä osin kuin vastaajan merkkiin sisältyy alkuosa ”plant” ja valittajan merkkiin alkuosa ”oat”. Nämä vertailtavien merkkien alkuosat eroavat selvästi lausuttaessa merkkejä, mitä osaltaan korostaa se, että kohdeyleisö lausuu vastaajan tavaramerkissä PLANTGHURT ensimmäiseksi alkuosan ”plant” ja valittajan EUtavaramerkissä OATGURT ensimmäiseksi alkuosan ”oat”. Viimeksi mainitusta eroavaisuudesta johtuen vertailtavia merkkejä on pidettävä lausuntatavaltaan korkeintaan heikosti samankaltaisina.

Vertailtavien merkkien merkityssisällön osalta kummankaan vertailtavista merkeistä ei edellä todetulla tavalla ole katsottava omaavan suoraa merkityssisältöä. Sanan ”plantghurt” voi edellä todetulla tavalla kuitenkin ymmärtää viittaavan siihen, että kyse on kasvipohjaisesta tai kasvipitoisesta jogurtista, ja sanan ”oatgurt” puolestaan ymmärtää viittaavan siihen, että kyse on kaurapohjaisesta jogurtista. Vertailtavia merkkejä on pidettävä merkityssisällöltään siten jossain määrin samankaltaisina, kun otetaan huomioon, että molemmat merkit viittaavat jogurtteihin tai jogurtinkaltaisiin tuotteisiin.

Ottaen huomioon edellä todettu vertailtavien merkkien samankaltaisuudesta niiden ulkoasun, lausuntatavan ja merkityssisällön osalta, vertailtavia merkkejä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden heikosti samankaltaisina.

4.4 Vastaajan tavaramerkin PLANTGHURT ja valittajan aikaisemman Suomea koskevan kansainvälisen rekisteröinnin numero 1046244 HAVREGURT vertailu

Asiassa on kolmanneksi vertailtavina merkkeinä vastaajan tavaramerkki PLANTGHURT ja valittajan aikaisempi Suomea koskeva kansainvälinen rekisteröinti numero 1046244 HAVREGURT.

Vastaajan tavaramerkki PLANTGHURT on edellä jaksossa 4.2 todetusti sanamerkki, jonka ei ole katsottava omaavaan suoraa merkityssisältöä, eikä merkistä voida erottaa yhtä yksittäistä elementtiä, jota olisi pidettävä merkin muita osia hallitsevampana.

Valittajan aikaisempi Suomea koskeva kansainvälinen rekisteröinti HAVREGURT on sanamerkki. Kohdeyleisön voidaan katsoa hahmottavan merkin HAVREGURT kaksiosaisena, merkin muodostuessa yhtäältä alkuosasta ”havre” ja toisaalta loppuosasta ”gurt”. Suomalaisen kohdeyleisön voidaan nimittäin katsoa ensinnäkin ymmärtävän merkin alkuosan ”havre” olevan ruotsia ja tarkoittavan suomeksi kauraa. Edelleen kuten Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä on todettu, suomalaisen kohdeyleisön voidaan katsoa ymmärtävän merkin loppuosan ”gurt” ainakin nyt puheena olevassa yhteydessä esitettynä viittauksena englannin ja myös ruotsin kielen sanaan ”yoghurt”, joka englannin kielessä kirjoitetaan varsin yleisesti myös muodossa ”yogurt” ja joka tarkoittaa suomeksi jogurttia. Vaikka sanan ”havregurt” ei sinänsä ole katsottava omaavan suoraa merkityssisältöä, sen voi kuitenkin ymmärtää viittaavan siihen, että kyse on kaurapohjaisesta jogurtista.

Markkinaoikeus katsoo, että kansainvälisestä rekisteröinnistä HAVREGURT ei voida erottaa yhtä yksittäistä elementtiä, jota olisi kokonaisuutena arvioiden pidettävä merkin muita osia hallitsevampana.

Edellä mainitut vertailtavat tavaramerkit ovat siten sanamerkkejä, joista kummassakaan ei ole erotettavissa hallitsevia osia.

Vertailtavat merkit ovat edellä todetulla tavalla molemmat sanamerkkejä, jotka ovat hahmotettavissa kaksiosaisina. Vertailtavien merkkien voidaan katsoa olevan ulkoasultaan samankaltaisia niiden loppuosien ”ghurt” ja ”gurt” osalta, vaikka ne tältäkin osin eroavat ulkoasultaan vastaajan merkkiin sisältyvän h-kirjaimen osalta. Sen sijaan vertailtavat merkit eroavat ulkoasultaan niiden alkuosien ”plant” ja ”havre” osalta. Viimeksi mainituista eroavaisuuksista johtuen merkkejä on pidettävä ulkoasultaan korkeintaan heikosti samankaltaisina.

Lausuntatavaltaan vertailtavien merkkien voidaan katsoa olevan samanlaiset niiden loppuosien ”ghurt” ja ”gurt” osalta, sillä riippumatta siitä, lausutaanko vastaajan merkki suomeksi, ruotsiksi vai englanniksi, merkin loppuosaan ”ghurt” sisältyvän h-kirjaimen ei ole katsottava kuuluvan merkkiä lausuttaessa. Merkit eroavat lausuntatavaltaan toisistaan kuitenkin siltä osin kuin vastaajan merkkiin sisältyy alkuosa ”plant” ja valittajan merkkiin alkuosa ”havre”. Nämä vertailtavien merkkien alkuosat eroavat selvästi lausuttaessa merkkejä, mitä osaltaan korostaa se, että kohdeyleisö lausuu vastaajan tavaramerkissä PLANTGHURT ensimmäiseksi alkuosan ”plant” ja valittajan kansainvälisessä rekisteröinnissä HAVREGURT alkuosan ”havre”. Viimeksi mainitusta eroavaisuudesta johtuen vertailtavia merkkejä on pidettävä lausuntatavaltaan korkeintaan heikosti samankaltaisina.

Vertailtavat merkit ovat edellä perustelujen jaksossa 4.3 lausutuin perustein merkityssisällöltään jossain määrin samankaltaisia.

Ottaen huomioon edellä todettu vertailtavien merkkien samankaltaisuudesta niiden ulkoasun, lausuntatavan ja merkityssisällön osalta, vertailtavia merkkejä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden heikosti samankaltaisina.

4.5 Sekaannusvaaran kokonaisarviointi

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sekaannusvaara on olemassa, jos yleisö saattaa luulla, että kyseiset tavarat ovat peräisin samasta yrityksestä tai mahdollisesti taloudellisesti keskenään sidoksissa olevista yrityksistä. Sekaannusvaaraa on arvioitava kokonaisuutena ottaen huomioon kaikki tekijät, joilla on merkitystä esillä olevan asian kannalta.

Sekaannusvaaran kokonaisarviointi merkitsee huomioon otettavien tekijöiden ja erityisesti tavaramerkkien samankaltaisuuden ja niiden tavaroiden samankaltaisuuden, joita varten nämä tavaramerkit on tarkoitettu, tiettyä keskinäistä riippuvuutta. Siten tässä arvioinnissa kyseisten tavaroiden vähäisen samankaltaisuuden saattaa korvata niitä varten tarkoitettujen tavaramerkkien merkittävä samankaltaisuus ja päinvastoin.

Koska sekaannusvaara on sitä suurempi, mitä erottamiskykyisempi aikaisempi tavaramerkki on, sellaisia tavaramerkkejä, jotka ovat erittäin erottamiskykyisiä joko ominaispiirteidensä vuoksi tai sen vuoksi, että yleisö tuntee ne, suojataan laajemmin kuin niitä, joiden erottamiskyky on heikompi. Näin ollen sekaannusvaara voi olla olemassa siitä huolimatta, että kyseiset tavaramerkit eivät ole kovin samankaltaisia, jos ne tavarat, jotka nämä tavaramerkit kattavat, ovat hyvin samankaltaisia ja jos aikaisempi tavaramerkki on erittäin erottamiskykyinen.

Toisaalta vaikka aikaisemman tavaramerkin erottamiskyky on otettava huomioon sekaannusvaaraa arvioitaessa, se on vain yksi arvioinnin yhteydessä huomioon otettavista seikoista.

Valittaja on esittänyt, että sen aikaisempaa Suomea koskevaa kansainvälistä rekisteröintiä HAVREGURT olisi pidettävä erottamiskyvyltään erityisen vahvana sen vuoksi, että merkkiä on käytetty pitkään Suomen markkinoilla.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että määrittäessään tavaramerkin erottamiskykyä ja näin ollen myös tutkiessaan, onko sen erottamiskyky erityisen vahva, kansallisen tuomioistuimen on arvioitava kokonaisuutena sitä, missä määrin ne tavarat tai palvelut, joita varten kyseinen tavaramerkki on rekisteröity, voidaan tämän tavaramerkin perusteella tunnistaa tietyn yrityksen tavaroiksi tai palveluiksi ja erottaa näin muiden yritysten tavaroista tai palveluista. Tässä arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa tavaramerkin ominaispiirteet eli myös se, onko siinä niitä tavaroita tai palveluja, joita varten se on rekisteröity, kuvailevia osia, tällä tavaramerkillä markkinoitujen tavaroiden markkinaosuus, tavaramerkin käyttämisen intensiivisyys, maantieteellinen laajuus ja kesto, se, missä määrin yritys on käyttänyt varoja tavaramerkin tunnetuksi tekemiseen, ja se, missä laajuudessa asianomaisessa kohderyhmässä tunnistetaan tämän merkin perusteella kyseiset tavarat tai palvelut tietyn yrityksen tavaroiksi tai palveluiksi, sekä kauppakamarien tai muiden liike-elämän yhteenliittymien antamat lausunnot (tuomio 22.6.1999, C-342/97, Lloyd Schuhfabrik, EU:C:1999:323, kohdat
22–23).

Valittaja on esittänyt kansainvälisen rekisteröinnin HAVREGURT erityisen vahvan erottamiskyvyn tueksi Patentti- ja rekisterihallituksen väitemenettelyn yhteydessä kuvia tuotepakkauksista sekä kopioita laskuista.

Markkinaoikeus toteaa, että osa esitetyistä laskuista on koskenut ”Oatly havregurt” -nimisiä tuotteita vastaajan tavaramerkin rekisteröintihakemusta edeltävältä ajalta, mikä sinänsä osoittaa, että mainittuja tuotteita on saatettu Suomen markkinoille. Kuten Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä on todettu, sekä valittajan toimittamat laskut että toimitettu tuotepakkauksia koskeva näyttö osoittaa myös, että sanaa ”havergurt” on johdonmukaisesti käytetty yhdessä sanan ”oatly” kanssa. Sana ”havregurt” on toisaalta esitetty vasta sanan ”oatly” jälkeen. Lisäksi valtaosassa tuotepakkauksista on esitetty tuotteen täytteitä koskeva ilmaisu sanan ”havergurt” välittömässä yhteydessä, mikä on ollut omiaan luomaan vaikutelman siitä, että sana ”havregurt” on tullut ymmärtää nimenomaan tuotetta kuvaavaksi, eikä kaupallista alkuperää osoittavaksi tunnukseksi. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä todetuin tavoin asiassa jääneen osoittamatta, että valittajan Suomea koskevaa kansainvälistä rekisteröintiä HAVREGURT olisi pidettävä erottamiskyvyltään erityisen vahvana.

Edellä todetulla tavalla valittajan aikaisemman EU-tavaramerkin OATGURT ja aikaisemman Suomea koskevan kansainvälisen rekisteröinnin HAVREGURT sisältämät loppuosat ”gurt” ovat ymmärrettävissä viittauksina jogurttiin. Kun kohdeyleisö lisäksi ymmärtää mainittujen merkkien alkuosat ”oat” ja ”havre” osoituksena siitä, että tuote sisältää kauraa, kyseisten valittajan merkkien on katsottava olevan niin selvässä yhteydessä nyt kysymyksessä oleviin tavaroihin, että niitä on pidettävä erottamiskyvyiltään korkeintaan heikkoina.

Kuten edellä on todettu, vastaajan tavaramerkkiä PLANTGHURT ja valittajan aikaisempaa EU-tavaramerkkiä GURT on pidettävä kokonaisuutena arvioiden korkeintaan heikosti samankaltaisina. Edelleen vastaajan tavaramerkkiä PLANTGHURT sekä valittajan aikaisempaa EU-tavaramerkkiä OATGURT ja aikaisempaa Suomea koskevaa kansainvälistä rekisteröintiä HAVREGURT on pidettävä kokonaisuutena arvioiden heikosti samankaltaisina.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo kokonaisarvion perusteella, ettei vertailtavien merkkien välille aiheudu sekaannusvaaraa edes siltä osin, kun merkit kattavat samoja tavaroita.

Valittaja on sekaannusvaaran aiheutumista koskevan väitteen tueksi lisäksi viitannut siihen, että kohdeyleisö erehtyy luulemaan vastaajan tavaramerkin olevan osa valittajan EU-tavaramerkkien GURT ja OATGURT sekä Suomea koskevan kansainvälisen rekisteröinnin HAVREGURT muodostamaa tavaramerkkiperhettä.

Markkinaoikeus toteaa, että tavaramerkit voivat joissain tapauksissa muodostaa yhteisten piirteidensä perusteella tavaramerkkiperheen tai tavaramerkkisarjan. Tavaramerkkiperheen tai -sarjan olemassaolon edellytyksenä on yhtäältä se, että tällaisen tavaramerkkiperheen tai -sarjan muodostavia tavaramerkkejä on riittävä määrä ja toisaalta se, että tällaiseen tavaramerkkiperheeseen tai -sarjaan kuuluvat aikaisemmat tavaramerkit ovat jo markkinoilla (ks. esim. unionin tuomioistuimen tuomio 13.9.2007, Il Ponte Finanziaria v. SMHV, C-234/06 P, EU:C:2007:514, 64 ja 65 kohta).

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä on lisäksi katsottu, että tavaramerkkiperheen olemassaolon edellyttämän näytön erityisessä asiayhteydessä, tietyn merkin käytöstä esitettyä näyttöä ei voida laajentaa rekisteröidyn tavaramerkin saamaa suojaa toiseen rekisteröityyn tavaramerkkiin, jonka käyttöä ei ole näytetty toteen, sillä perusteella, että tämä viimeksi mainittu on pelkästään hieman muunneltu muoto ensimmäisestä (ks. tuomio 25.10.2012, Rintisch, C-553/11, EU:C:2012:671, 29 kohta).

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja ei ole esittänyt näyttöä EU-tavaramerkkien GURT ja OATGURT käytöstä Suomen markkinoilla. Siltä osin, kun valittaja osoittanut käyttäneensä sanaa ”havregurt”, käyttö ei edellä todetulla tavalla ole ollut tavaramerkinomaista, vaan kyseistä sanaa on johdonmukaisesti käytetty yhdessä sanan ”oatly” kanssa ja tuotteisiin viittaavalla tavalla. Asiaa ei siten jo todetun perusteella anna aihetta arvioida toisin myöskään kyseinen valittajan viittaama seikka.

5 Johtopäätös

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että vastaajan tavaramerkki numero 276291 PLANTGHURT ei aiheuta sekaannusvaaraa valittajan aikaisempiin EU-tavaramerkkeihin numero 17618786 GURT ja numero 16287666 OATGURT eikä aikaisempaan Suomea koskevaan kansainväliseen rekisteröintiin numero 1046244 HAVREGURT. Valitus on näin ollen hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen sekä markkinaoikeustuomarit Jari Tiainen ja Tobias von Schantz.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkista korkeimmasta hallinto-oikeudesta.