Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 1.6.2021 (liitteenä)

Asian tausta

UPM-Kymmene Corporation on 19.12.2014 hakenut suomalaista patenttia keksinnölle nimeltä ”Process for producing hydrocarbons” (Prosessi hiilivetyjen valmistamiseksi). Hakemus on Patentti- ja rekisterihallituksessa saanut numeron FI 20146127.

Patentti- ja rekisterihallitus on 13.4.2018 myöntänyt edellä mainitulle keksinnölle patentin numero FI 127333.

Neste Oyj on 14.1.2019 tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut sen kumoamista kokonaisuudessaan.

Patentti- ja rekisterihallitus on 1.6.2021 tekemällään päätöksellä pysyttänyt mainitun patentin voimassa muutetussa muodossa.

Neste Oyj on valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Neste Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja kumoaa patentin numero FI 127333 kokonaisuudessaan.

Neste Oyj on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus järjestää asiassa suullisen käsittelyn.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti katsonut, että muutetussa muodossa voimassa pysytetyn patentin patenttivaatimusasetelman, eli patenttivaatimusasetelman B1, itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 mäntyöljymateriaaliksi esitetty ”haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy” kävisi selvästi ja yksiselitteisesti ilmi alkuperäisestä patenttihakemuksesta. Alkuperäisen selityksen sivun 5 riveillä 35–36 esitetyn mukaan erityisen sopiva mäntyöljymateriaali on ”PTO [purified tall oil] obtained by evaporation from CTO [crude tall oil]”. ”Haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy” olisi englannin kielellä ”crude tall oil purified by evaporation”, joten kyseisestä selityksen kohdasta ei käy ilmi patenttivaatimuksen 1 mukaista muutettua sanamuotoa. Alkuperäisestä selityksestä ei myöskään käy ilmi, että mäntyöljymateriaali olisi haihduttamalla puhdistamisen jälkeen edelleen raakamäntyöljyä. Patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimus 1 käsittää siten sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä.

Myönnetyn patentin patenttivaatimuksen 1 mukaan mäntyöljymateriaali on raakamäntyöljyä tai puhdistettua mäntyöljyä. Patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 1 mukaan mäntyöljymateriaali on puolestaan raakamäntyöljyä tai haihdutuksen avulla puhdistettua raakamäntyöljyä. Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalainen päätös on tulkittavissa siten, että Patentti- ja rekisterihallitus on katsonut puhdistetun mäntyöljyn vastaavan koostumukseltaan polaarista kerasyötettä. Toisaalta Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään esittänyt, että haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy eroaa koostumukseltaan polaarisesta kerasyötteestä. Patentti- ja rekisterihallituksen esittämästä näkemyksestä seuraa, että haihdutuksen avulla puhdistetun raakamäntyöljyn on oltava vähemmän puhdistettua kuin puhdistetun mäntyöljyn. Tämä puolestaan tarkoittaa, että patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksessa 1 patenttisuojaa on laajennettu patentin myöntämisen jälkeen.

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään myös virheellisesti katsonut, että patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi olisi uusi viitejulkaisuun D4 nähden, koska piirteet F0–F3 eivät kävisi ilmi mainitusta viitejulkaisusta. Haihdutuksen avulla puhdistetun raakamäntyöljyn voidaan katsoa olevan sama kuin puhdistettu mäntyöljy, jonka puolestaan voidaan katsoa vastaavan mäntyöljyn rasvahappojaetta (TOFA, tall oil fatty acid) ja joka siten vastaa koostumukseltaan polaarista kerasyötettä, jossa on vähintään 75 p-% C12–C22 rasvahappoja. Kun sekä mäntyöljymateriaali että polaarinen kerasyöte ovat mäntyöljyn rasvahappojaetta, näiden seossuhteella ei ole merkitystä. Piirteet F0–F3 tarkoittavat siten käytännössä, että prosessin lähtöaineena on mäntyöljyn rasvahappojae.

Viitejulkaisusta D4 tunnetussa prosessissa lähtöaineena voi olla mäntyöljyn rasvahappojae. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan muut patenttivaatimuksen 1 piirteet käyvät ilmi viitejulkaisusta D4. Lisäksi viitejulkaisun esimerkeissä käytetään lähtöaineena haihduttamalla puhdistettua raakamäntyöljyä. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin toinen lähtöainevaihtoehto, eli raakamäntyöljy, on myös esitetty viitejulkaisussa D4. Patenttivaatimuksessa 1 esitetty prosessi ei siten ole uusi viitejulkaisusta D4 tunnettuun tekniikkaan nähden.

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään lisäksi virheellisesti katsonut, että patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi eroaisi olennaisesti viitejulkaisusta D4 yksinään tunnetusta prosessista. Patentti- ja rekisterihallitus on katsonut, että patenttivaatimuksessa 1 esitetty prosessi eroaa viitejulkaisusta D4 tunnetusta prosessista siltä osin, että ensin mainitussa prosessissa käytetään lähtöaineena kahden koostumukseltaan erilaisen syötteen yhdistelmää. Patentti- ja rekisterihallitus ei ole perustellut, miten patenttivaatimuksessa 1 esitetyt koostumukset eroavat toisistaan, joten patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin ei voida katsoa mainitun piirteen osalta eroavan viitejulkaisusta D4 tunnetusta prosessista.

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään esittänyt, että edellä mainitun mahdollisen eron tekninen vaikutus on se, että prosessia voidaan hallita ja optimoida aromaattien määrän, nestemäisen tuotteen kokonaismäärän sekä naftan ja dieselin suhteen. Tällainen tekninen vaikutus ei ole johdettavissa perusasiakirjasta, eikä se toteudu patenttivaatimuksen 1 koko laajuudessa. Perusasiakirjan perusteella ei ole selvitettävissä, kuinka patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin lähtöaine eroaa koostumukseltaan viitejulkaisusta D4 tunnetun prosessin syötteestä. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin lähtöaineesta ei näin ollen ole johdettavissa myöskään mitään teknistä vaikutusta viitejulkaisun D4 menetelmään nähden. Objektiivisena teknisenä ongelmana on siten vaihtoehtoisen lähtöaineen valitseminen viitejulkaisusta D4 tunnetulle prosessille.

Edellä mainittu objektiivinen tekninen ongelma on patenttivaatimuksen 1 mukaisessa prosessissa ratkaistu käyttämällä lähtöaineena 45–95 p-% mäntyöljymateriaalia ja 5–55 p-% polaarista kerasyötettä sisältävää yhdistelmää, jossa mäntyöljymateriaalina on raakamäntyöljy tai haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy ja polaarinen kerasyöte sisältää vähintään 75 p-% C12–C22-rasvahappoja. Tarkasteltavana olevassa patentissa mäntyöljyn rasvahappojae (TOFA) on esitetty mahdollisena polaarisena kerasyötteenä, joten patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin lähtöaine voi olla esimerkiksi raakamäntyöljyn ja mäntyöljyn rasvahappojakeen yhdistelmä.

Raakamäntyöljyn ja mäntyöljyn rasvahappojakeen yhdistelmä lähtöaineena on tunnettu viitejulkaisusta D4. Sen esimerkeissä on lisäksi esitetty, että mäntyöljymateriaali voi olla haihdutuksen avulla puhdistettua raakamäntyöljyä. Patenttivaatimuksessa 1 esitetyt lähtöaineen seossuhteet ovat mielivaltaisia, eikä niillä ole teknistä vaikutusta. Näin ollen patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksessa 1 esitetty prosessi ei eroa olennaisesti viitejulkaisusta D4 yksinään tunnetusta prosessista.

Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen perusteella viitejulkaisusta D4 tunnetun lähtöaineen voidaan katsoa vastaavan patenttivaatimuksessa 1 esitettyä polaarista kerasyötettä. Jos katsottaisiin, että patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 1 mukaisessa prosessissa käytetään lähtöaineena kahden koostumukseltaan erilaisen syötteen yhdistelmää, patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin voidaan katsoa eroavan viitejulkaisusta D4 tunnetusta prosessista siltä osin, että lähtöaineena käytetään polaarisen kerasyötteen lisäksi raakamäntyöljyä tai haihdutuksen avulla puhdistettua raakamäntyöljyä.

Haihdutuksen avulla puhdistetun raakamäntyöljyn käytöllä lähtöaineena ei ole osoitettu olevan mitään teknistä vaikutusta. Viitejulkaisuun D4 nähden muodostettava objektiivinen tekninen ongelma on siten vaihtoehtoisen lähtöaineen löytäminen. Viitejulkaisussa D12 on esitetty, että mäntyöljyn tislaus on yksi yleisimmistä tavoista käsitellä mäntyöljyä. Perinteisessä mäntyöljyn jalostuksessa käytetään fraktiointikolonneihin liitettyjä haihduttimia, mikä tarkoittaa haihdutusta operoinnin aikana. Näin ollen alan ammattimiehen on ilmeistä käyttää haihdutuksen avulla puhdistettua mäntyöljyä, eikä patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi siten eroa olennaisesti viitejulkaisujen D4 ja D12 yhdistelmästä tunnetusta prosessista.

Viitejulkaisusta D11 tunnetussa prosessissa käytetään lähtöaineena raakamäntyöljyä, joka syötetään HDO-vaiheeseen ilman esikäsittelyä, puhdistusta tai haihdutusta. Viitejulkaisun D11 perusteella mahdollinen lähtöaine on raakamäntyöljy, jota voidaan käyttää viitejulkaisun D4 prosessissa puhdistetun mäntyöljyn lisäksi. Patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi ei siten eroa olennaisesti viitejulkaisujen D4 ja D11 yhdistelmästä tunnetusta prosessista.

Viitejulkaisussa D3 on esitetty mäntyöljyn, josta on poistettu piki (depitched), ja kasviöljyn seoksen käyttö sellaisen prosessin lähtöaineena, jolla tuotetaan hiilivetyjä. Pienpoisto toteutetaan haihduttamalla raakamäntyöljy ja poistamalla jäljelle jäänyt piki, joten tällainen mäntyöljy on haihdutuksen avulla puhdistettua raakamäntyöljyä. Kasviöljy koostuu pääasiassa rasvahapoista ja vastaa siten patenttivaatimuksessa 1 esitettyä kerasyötettä. Patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi ei siten eroa olennaisesti viitejulkaisujen D4 ja D3 yhdistelmästä tunnetusta prosessista.

Viitejulkaisussa D13 on esitetty prosessi, jossa raakamäntyöljyä haihduttamalla tuotetaan erilaisia jakeita. Näin saadut jakeet ovat puhtaampia kuin raakamäntyöljy ja sopivat siten raakamäntyöljyä paremmin vetykäsittelyprosessiin, jossa jakeista tuotetaan esimerkiksi polttoaineina käytettäviä hiilivetyjä. Viitejulkaisun D13 perusteella alan ammattimiehen olisi ilmeistä käyttää haihdutuksen avulla puhdistettua raakamäntyöljyä viitejulkaisun D4 prosessin lähtöaineena yhdessä puhdistetun mäntyöljyn kanssa ja päätyä näin ilmeisellä tavalla patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 1 mukaiseen prosessiin.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunnon 10.6.2022 mukaan valituksessa ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella valituksenalaista päätöstä tulisi muuttaa.

Haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy ei ole sama asia kuin puhdistettu mäntyöljy. Patentissa yhtenä raakamäntyöljyn puhdistusmenetelmänä esitettyyn tislaukseen sisältyy mäntyöljyn fraktiointi eri tuotejakeiksi. Näin ollen puhdistettu mäntyöljy voi olla mäntyöljyn rasvahappojae, jonka koostumus vastaa patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksessa 1 esitettyä polaarisen kerasyötteen koostumusta. Sen sijaan haihdutuksen avulla puhdistamiseen ei sisälly rasvahappojakeen erottamista muista jakeista, vaan haihdutuksessa raakamäntyöljystä poistetaan piki ja mahdollisesti vesi. Patenttivaatimusasetelman B1 mukaisen prosessin syötteenä on siten kahden koostumukseltaan erilaisen lähtöaineen seos.

Patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi siten muutettuna, että prosessin lähtöaineena on haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy, käy ilmi perusasiakirjasta, jonka selityksessä on esitetty keksinnön sovellus, jossa lähtöaineena on raakamäntyöljystä haihduttamalla saatu tuote.

Myönnetyn patentin patenttivaatimuksen 1 mukaan mäntyöljymateriaali voi olla puhdistettu mäntyöljy, johon on katsottava sisältyvän sekä haihduttamalla että muulla tavalla, esimerkiksi tislaamalla, puhdistettu mäntyöljy. Patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 1 mukaan mäntyöljymateriaali voi olla haihdutuksen avulla puhdistettua raakamäntyöljyä, joten mainitussa muutoksessa ei ole kysymys patenttisuojan laajentamisesta sellaiseen lähtöaineeseen, joka ei ole sisältynyt myönnetyn patenttivaatimuksen suoja-alaan, vaan rajaamisesta myönnetyn patenttivaatimuksen suoja-alaan sisältyvään lähtöaineeseen.

Patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksessa 1 esitetty prosessi eroaa lähintä tekniikan tasoa edustavasta viitejulkaisusta D4 tunnetusta prosessista siltä osin, että mainitusta viitejulkaisusta ei käy ilmi patenttivaatimuksen 1 mukaista mäntyöljymateriaalin ja polaarisen kerasyötteen yhdistelmää lähtöaineena patenttivaatimuksessa esitetyissä seossuhteissa. Alkuperäisen selityksen perusteella mainitun eron tekninen vaikutus on se, että patenttivaatimuksen 1 mukaista prosessia voidaan hallita ja optimoida erityisesti aromaattien määrän, nestemäisen tuotteen kokonaismäärän sekä naftan ja dieselin suhteen. Ratkaistavana objektiivisena teknisenä ongelmana on siten halutun tuotejakauman aikaansaaminen hallitun prosessin avulla.

Patenttivaatimuksessa 1 esitetty ratkaisu edellä mainittuun objektiiviseen tekniseen ongelmaan ei ole alan ammattimiehelle ilmeinen tekniikan tason perusteella, koska viitejulkaisu D4 yksinään tai yhdistettynä viitejulkaisuun D11 tai D13 ei ehdota prosessin hallintaa ja optimointia eri tuotekomponenttien jakauman osalta kahden eri materiaalisyötteen avulla. Prosessin lähtöaineiden suhteita voidaan säätää hallitusti ja haluttua tuotevalikoimaa optimoida patenttivaatimuksessa 1 esitettyjen seossuhteiden koko vaihteluvälillä. Patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi ja vastaavilla perusteilla patenttivaatimuksen 16 mukainen käyttö eroaa olennaisesti tunnetusta tekniikasta.

UPM-Kymmene Corporationin vastaus

Vaatimukset

UPM-Kymmene Corporation on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Toissijaisesti UPM-Kymmene Corporation on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja pysyttää patentin voimassa patenttivaatimusasetelman B2, B3 tai B4 mukaisessa muutetussa muodossa.

Perusteet

Perusasiakirjan selityksessä on esitetty, että erityisen sopiva mäntyöljymateriaali on raakamäntyöljystä haihduttamalla saatu puhdistettu mäntyöljy, eli haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy. Patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimus 1 ei siten mainitun mäntyöljymateriaalin osalta käsitä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi perusasiakirjasta.

Patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksessa 1 mäntyöljymateriaalina esitetty haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy on sisällöltään rajoitetumpi kuin myönnetyssä patenttivaatimuksessa 1 esitetty puhdistettu mäntyöljy. Patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimus 1 ei siten laajenna patenttisuojaa myönnettyyn patenttivaatimukseen 1 nähden.

Patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksessa 1 esitetty prosessi eroaa viitejulkaisusta D4 tunnetusta prosessista siltä osin, että ensin mainitun lähtöaineena on mäntyöljymateriaalin ja polaarisen kerasyötteen yhdistelmä, jossa mäntyöljymateriaalin osuus on 45–95 p-% ja polaarisen kerasyötteen 5–55 p‑%, mäntyöljymateriaali on raakamäntyöljyä tai haihdutuksen avulla puhdistettua raakamäntyöljyä ja polaarinen kerasyöte käsittää vähintään 75 p-% C12–C22-rasvahappoja. Patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi on siten uusi viitejulkaisusta D4 tunnettuun prosessiin nähden.

Perusasiakirjan selityksessä on esitetty, että kerasyötteen käyttö parantaa muun ohella kylmäominaisuuksia. Selityksessä keksinnön mukaisen prosessin eduiksi on todettu lisääntynyt nestemäisen tuotteen saanti ja aromaattisten yhdisteiden vähentynyt määrä dieseltuotteessa. Edellä mainitun lähtöaineen tekninen vaikutus käy ilmi myös liitteessä ”Annex 1” esitetyistä koetuloksista, jotka on saatu käyttämällä lähtöaineelle sekä patenttivaatimuksessa 1 määriteltyjä pitoisuuksia että patenttivaatimuksessa esitetyistä poikkeavia pitoisuuksia. Koetulokset osoittavat, että käyttämällä patenttivaatimuksessa 1 esitettyä lähtöainetta aromaattisten yhdisteiden määrä pienenee samalla, kun nestemäisen tuotteen määrä pysyy ennallaan. Muilla kuin patenttivaatimuksessa 1 esitetyillä pitoisuuksilla (100 p-%:a puhdistettua mäntyöljyä) aromaattisten yhdisteiden määrä on suurempi kuin patenttivaatimuksen mukaisilla pitoisuuksilla, tai nestemäisen tuotteen kokonaismäärä sekä naftan ja dieselin suhde muuttuvat (70 p-%:a polaarista kerasyötettä).

Viitejulkaisussa D4 ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella alan ammattimies päätyisi patenttivaatimuksen 1 mukaiseen prosessiin. Mainitussa viitejulkaisussa on korostettu katalyyttien ja katalyyttipetien valinnan merkitystä. Patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksissa esitetty keksintö eroaa siten olennaisesti viitejulkaisusta D4 yksinään tunnetusta tekniikasta.

Patenttivaatimusasetelmasta B2 on poistettu lähtöaineen käyttöön kohdistuvat patenttivaatimukset. Muilta osin patenttivaatimusasetelma B2 on samansisältöinen kuin patenttivaatimusasetelma B1, joten patenttivaatimusasetelman B2 patenttivaatimuksissa esitetty keksintö eroaa olennaisesti viitejulkaisusta D4 yksinään tunnetusta tekniikasta samoilla perusteilla kuin patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksissa esitetty keksintö.

Viitejulkaisun D4 esimerkissä 3 ei ole käytetty patenttivaatimusasetelman B1 ja B2 patenttivaatimuksessa 1 määriteltyä lähtöainetta. Viitejulkaisussa D12 on esitetty erilaisia mäntyöljyn jalostusmenetelmiä. Liitteessä ”Annex 1” esitetyistä koetuloksista käy ilmi, että käyttämällä lähtöaineena pelkästään haihdutuksen avulla puhdistettua mäntyöljyä ei saavuteta samaa teknistä vaikutusta kuin käyttämällä patenttivaatimuksessa 1 esitettyä lähtöainetta. Patenttivaatimusasetelman B1 ja B2 patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi ja patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 16 mukainen käyttö eroavat siten olennaisesti viitejulkaisujen D4 ja D12 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Viitejulkaisun D11 perusteella raakamäntyöljyä voidaan käyttää vetykäsittelyprosessin lähtöaineena. Alan ammattimiehen ei tämän perusteella ole ilmeistä käyttää patenttivaatimusasetelman B1 ja B2 patenttivaatimuksessa 1 määriteltyä lähtöainetta patenttivaatimuksen 1 mukaisessa prosessissa. Patenttivaatimusasetelman B1 ja B2 patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi ja patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 16 mukainen käyttö eroavat siten olennaisesti viitejulkaisujen D4 ja D11 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Viitejulkaisussa D3 lähtöaineena on käytetty muun ohella raakamäntyöljyä, josta on poistettu piki, sekä kasviöljyä. Alan ammattimiehen ei pelkästään tämän perusteella ole ilmeistä käyttää patenttivaatimusasetelman B1 ja B2 patenttivaatimuksessa 1 määriteltyä lähtöainetta patenttivaatimuksen 1 mukaisessa prosessissa. Patenttivaatimusasetelman B1 ja B2 patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi ja patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 16 mukainen käyttö eroavat siten olennaisesti viitejulkaisujen D4 ja D3 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Viitejulkaisussa D13 on esitetty raakamäntyöljyn haihdutusmenetelmä. Alan ammattimiehen ei pelkästään tämän perusteella ole ilmeistä käyttää patenttivaatimusasetelman B1 ja B2 patenttivaatimuksessa 1 määriteltyä lähtöainetta patenttivaatimuksen 1 mukaisessa prosessissa. Patenttivaatimusasetelman B1 ja B2 patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi ja patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 16 mukainen käyttö eroavat siten olennaisesti viitejulkaisujen D4 ja D13 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

UPM-Kymmene Corporation on täydentänyt vastaustaan 3.6.2022.

Muut kirjelmät

Neste Oyj on esittänyt lausumassaan 18.8.2022, että viitejulkaisusta D4 tunnetun prosessin lähtöaine voi olla raakamäntyöljyn ja mäntyöljyn rasvahappojakeen (TOFA) seos. Koska seossuhteet eivät käy ilmi viitejulkaisusta D4, patenttivaatimusasetelman B1 ja B2 patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi eroaa mainitusta viitejulkaisusta tunnetusta prosessista siten, että lähtöaine käsittää 45–95 p-% mäntyöljymateriaalia, esimerkiksi raakamäntyöljyä, ja 5–55 p-% kerasyötettä, esimerkiksi rasvahappoja.

Asiassa on esitetty, että edellä mainitun erottavan piirteen tekninen vaikutus olisi dieseltuotteen kylmäominaisuuksien parantuminen, nestemäisen tuotteen lisääntynyt saanti sekä aromaattisten yhdisteiden määrän vähentyminen dieseltuotteessa ja että liitteessä ”Annex 1” esitetyt koetulokset osoittaisivat mainitun teknisen vaikutuksen saavuttamisen.

Mainittujen koetulosten taustalla olevissa esimerkeissä lähtöaineena on käytetty joko puhdistettua mäntyöljyä tai raakarasvahapposeoksen (CFA) ja puhdistetun mäntyöljyn yhdistelmää. Esimerkeissä 2–4 kerasyötettä edustavan CFA:n määrä sijoittuu patenttivaatimuksessa 1 esitetylle vaihteluvälille ja esimerkissä 5 sen ulkopuolelle. Esimerkissä 1 lähtöaine on kokonaisuudessaan puhdistettua mäntyöljyä. Koska esimerkeissä käytetty mäntyöljymateriaali on puhdistettua mäntyöljyä, esimerkkien lähtöaineet eivät ole samat kuin patenttivaatimuksessa 1 esitetyn tai viitejulkaisusta D4 tunnetun prosessin lähtöaineet, eivätkä esimerkit siten osoita, että patenttivaatimuksen 1 mukaisella lähtöaineella olisi edellä mainittu tekninen vaikutus viitejulkaisusta D4 tunnettuun prosessiin nähden.

Lisäksi koetulosten perusteella on epäselvää, saavutetaanko esimerkkien 2–4 mukaisilla prosesseilla teknistä vaikutusta vertailuesimerkkien 1 ja 5 mukaisiin prosesseihin nähden. Kerasyötteen määrän osalta patenttivaatimuksen 1 mukaista prosessia vastaavissa esimerkeissä 2–4 aromaattisten yhdisteiden määrä on 1,0–1,5 p-%:a, kun taas vertailuesimerkissä 5 aromaattisten yhdisteiden määrä on 0,7 p-%. Myös vertailuesimerkissä 5 saavutetut kylmäominaisuudet ovat paremmat kuin esimerkeissä 2–4. Lisäksi vertailuesimerkin 1 nestemäisten tuotteiden saanto on sama tai jopa parempi kuin esimerkkien 2–4 saanto. Esimerkeissä 2–4 ei siten ole nähtävissä edellä mainittua teknistä vaikutusta vertailuesimerkkeihin 1 ja 5 nähden ainakaan patenttivaatimuksessa 1 esitettyjen pitoisuuksien vaihteluvälien koko laajuudessa. Esimerkeissä ei ole käytetty lähtöaineen osana raakamäntyöljyä, jolla tulokset voivat olla erilaiset puhdistettuun mäntyöljyyn nähden. Esimerkeistä ei myöskään käy ilmi CFA:n rasvahappojen kokonaismäärää.

Koska patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin viitejulkaisusta D4 tunnetusta prosessista erottavalla piirteellä ei ole osoitettu olevan mitään teknistä vaikutusta, objektiivisen ongelman on katsottava olevan patenttivaatimuksen 1 mukaiselle prosessille vaihtoehtoisen hiilivetyjen tuotantoprosessin aikaansaaminen. Puuttuvan teknisen vaikutuksen takia patenttivaatimuksessa 1 esitettyjen mäntyöljymateriaalin ja kerasyötteen osuuksien vaihteluvälien on katsottava olevan mielivaltaisia ja siten alan ammattimiehen rutiininomaisesti valittavissa. Näin ollen patenttivaatimusasetelman B1 ja B2 patenttivaatimuksessa 1 esitetty prosessi ei eroa olennaisesti viitejulkaisusta D4 yksinään tunnetusta prosessista.

Viitejulkaisussa D3 on esitetty menetelmä dieselpolttoaineen setaaninparantajan valmistamiseksi mäntyöljystä, joka sisältää muun ohella rasvahappoja ja jota voidaan käyttää yhdessä vähintään 20 p-% tyydyttymättömiä rasvahappoja sisältävän kasviöljyn kanssa. Mainitussa viitejulkaisussa esitettyjen koetulosten mukaan alkaanien saanto on parempi, kun lähtöaine sisältää mäntyöljyn, josta on poistettu piki, lisäksi 25 p-%:n osuuden kasviöljyä (canola oil) tai 30 p-%:n osuuden eläinrasvoista peräisin olevia rasvahappoja, kuin käytettäessä lähtöaineena pelkästään mäntyöljyä. Viitejulkaisu D3 opettaa alan ammattimiehelle, että nestemäisten tuotteiden saanto paranee, kun lähtöaineessa on mäntyöljyä ja rasvahappoja sisältävää kerasyötettä patenttivaatimuksessa 1 esitettyinä osuuksina. Patenttivaatimusasetelman B1 ja B2 patenttivaatimuksessa 1 esitetty prosessi ei siten eroa olennaisesti myöskään viitejulkaisujen D4 ja D3 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Patenttivaatimusasetelmien B3 ja B4 patenttivaatimukset eivät ole hyväksyttävissä samoilla perusteilla kuin patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimukset.

Alkuperäisessä selityksessä on esitetty, että mäntyöljymateriaali on voitu tuottaa puhdistamalla raakamäntyöljyä haihdutuksen avulla. Puhdistuksen jälkeen tuote ei enää ole raakamäntyöljyä vaan puhdistettua mäntyöljyä. Näin ollen patenttivaatimuksissa esitetylle ilmaisulle ”haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy” ei ole tukea alkuperäisessä selityksessä.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että ilmaisu ”puhdistettu mäntyöljy” on tulkittava laajasti ja kattaa muun ohella mäntyöljystä tislaamalla saatuja jakeita, esimerkiksi rasvahappojakeen (TOFA), joka vastaa koostumukseltaan patenttivaatimuksessa 1 esitettyä kerasyötettä. Toisaalta Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, ettei raakamäntyöljyn haihduttamiseen sisälly tuotteiden fraktiointia siten, että rasvahappojae erotettaisiin muista jakeista.

Tarkasteltavana olevan patentin selityksen mukaan keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetään tislettä, eli puhdistettua mäntyöljymateriaalia, ja tisle saadaan aikaan käyttämällä kahta tai kolmea haihdutinta. Tällaisessa tapauksessa haihdutukseen voi sisältyä myös fraktiointia, jossa haihdutuksen jäännös tai haihtunut osa (tisle) johdetaan seuraavaan haihdutusvaiheeseen. Raakamäntyöljyn pikijakeen poisto haihduttamalla edellyttää fraktiointia. Käyttämällä riittävän monta sarjaan kytkettyä haihdutinta on mahdollista saada pääosin mäntyöljyn rasvahappoja sisältävä jae. Selityksen perusteella ilmaisu ”haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy” sisältää siten mäntyöljyn rasvahappojakeen.

UPM-Kymmene Corporation on esittänyt lausumassaan 2.11.2022, että alan ammattimies ei tulkitsisi patenttivaatimuksissa esiintyvän ilmaisun ”haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy” tarkoittavan esimerkiksi mäntyöljystä tislaamalla saatavaa rasvahappojaetta (TOFA), vaan alan ammattimies ymmärtää haihdutuksen avulla puhdistetun raakamäntyöljyn erovavan koostumukseltaan patenttivaatimuksissa esitetystä polaarisesta kerasyötteestä. Mainitulla tavalla puhdistetun raakamäntyöljyn tarkka koostumus ei ole olennaista patenttivaatimuksissa esitetyn prosessin kannalta.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Suullisen käsittelyn järjestäminen

Neste Oyj on vaatinut suullisen käsittelyn toimittamista markkinaoikeudessa, mutta Neste Oyj ei ole sille erikseen varatusta tilaisuudesta huolimatta esittänyt, miksi suullinen käsittely asiassa on tarpeen, eikä yksilöinyt, mitä selvitystä se suullisessa käsittelyssä esittäisi. Neste Oyj:n mukaan suulliseen käsittelyyn mahdollisesti kutsutaan asiantuntija, joka lausuu esimerkiksi mäntyöljymateriaalista, sen koostumuksesta, käsittelystä, puhdistuksesta ja siitä saatavien eri fraktioiden koostumuksista.

Markkinaoikeus toteaa, että Neste Oyj:n esittämistä suullisessa käsittelyssä mahdollisesti käsiteltävistä seikoista on saatu asian ratkaisemiseksi tarpeellinen ja riittävä selvitys asian kirjallisessa käsittelyssä. Näin ollen Neste Oyj:n vaatimus suullisen kuulemisen järjestämisestä on hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on Neste Oyj:n valituksen johdosta kysymys siitä, sisältääkö markkinaoikeudessa tarkasteltavina olevien patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimus 1 sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi alkuperäisestä patenttihakemuksesta, onko patenttisuojaa laajennettu sen jälkeen, kun Patentti- ja rekisterihallitus on ilmoittanut patenttihakemuksen olevan hyväksyttävissä, ja onko markkinaoikeudessa tarkasteltavina olevien patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimuksissa esitetty keksintö uusi ja keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttiasetuksen 21 §:n 1 momentin mukaan suomalaisen patenttihakemuksen, patenttilain 38 §:n mukaan käsiteltäväksi otettavan patenttihakemuksen ja kansalliseksi hakemukseksi muunnetun eurooppapatenttia koskevan hakemuksen perusasiakirjana pidetään mainitussa asetuksessa suomen-, ruotsin- tai englanninkielistä selitystä piirustuksineen sekä patenttivaatimuksia, jotka sisältyvät hakemukseen, kun hakemus tehtiin tai on katsottava tehdyksi. Jos nämä asiakirjat eivät ole sanottuna ajankohtana sisältyneet hakemukseen, perusasiakirjana pidetään tämän jälkeen ensiksi annettua suomen-, ruotsin- tai englanninkielistä selitystä ja patenttivaatimuksia, jos näiden sisältö selvästi vastaa mainittuna ajankohtana virastossa olevien asiakirjojen sisältöä.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty, patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä, tai patenttisuojaa on laajennettu sen jälkeen, kun 19 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on annettu.

Patenttilain 39 §:n mukaan patenttivaatimukset määräävät patenttisuojan laajuuden. Patenttivaatimusten käsittämiseksi voidaan selitystä käyttää apuna.

3 Patenttivaatimukset

Patenttivaatimusasetelman B1 itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti (piirrejako ja viitemerkinnät Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä käytettyjen mukaiset):

F0: Prosessi hiilivetyjen tuottamiseksi, missä prosessi käsittää seuraavat vaiheet;
F1: käytetään 45-95 p-% mäntyöljymateriaalia ja 5-55 p-% polaarista kerasyötettä, käsittävä yhdistelmä lähtöaineena, joka
F2: mäntyöljymateriaali on raakamäntyöljy tai haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy ja
F3: polaarinen kerasyöte käsittää vähintään 75 p-% C12-C22 rasvahappoja,
F4: laimennetaan lähtöaine poolittomalla laimentimella, jolloin saadaan syöte,
F5: vetyprosessoidaan syöte
F6: katalyyttisysteemillä, joka käsittää HDO-katalyytin ja HDW-katalyytin yhdistelmän, jossa
F7: HDO-katalyytti käsittää metallia, joka valitaan Ni, Co ja Mo, ja niiden seosten ja yhdistelmien joukosta ja
F8: HDW-katalyytti käsittää NiW,
F9: 270-450°C lämpötilassa ja 10-250 bar paineessa, jolloin saadaan vetyprosessointituote,
F10: erotetaan vetyprosessointituotteesta vähintään yksi nestemäisten polttoaineiden alueella kiehuva hiilivetyfraktio, ja missä
F11: pooliton laimennin käsittää vetyprosessointituotetta tai hiilivetyfraktiota tai hiilivetyseosta tai niiden yhdistelmää.

Patenttivaatimusasetelman B1 itsenäinen patenttivaatimus 16 kuuluu seuraavasti:

45-95 p-% mäntyöljymateriaalia ja 5-55 p-% polaarista kerasyötettä käsittävän lähtöaineen käyttö, joka mäntyöljymateriaali on raakamäntyöljy tai haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy ja polaarinen kerasyöte käsittää vähintään 75 p-% C12-C22 rasvahappoja, katalyyttisessä vetyprosessoinnissa, missä lähtöaine laimennetaan poolittomalla laimentimella jolloin saadaan syöte, jolle sitten suoritetaan vetyprosessointi katalyyttisysteemillä, joka käsittää HDO-katalyytin ja HDW-katalyytin yhdistelmän, jossa HDO-katalyytti käsittää metallia, joka valitaan Ni, Co ja Mo, ja niiden seosten ja yhdistelmien joukosta; ja HDW-katalyytti käsittää NiW, 270-450°C lämpötilassa ja 10-250 bar paineessa, jolloin saadaan vetyprosessointituote, ja vähintään yksi nestemäisten polttoaineiden alueella kiehuva hiilivetyfraktio erotetaan vetyprosessointituotteesta, ja missä pooliton laimennin käsittää vetyprosessointituotetta tai hiilivetyfraktiota tai hiilivetyseosta tai niiden yhdistelmää.

Patenttivaatimusasetelman B2 itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

F0: Prosessi hiilivetyjen tuottamiseksi, missä prosessi käsittää seuraavat vaiheet;
F1: käytetään 45-95 p-% mäntyöljymateriaalia ja 5-55 p-% polaarista kerasyötettä, käsittävä yhdistelmä lähtöaineena, joka
F2: mäntyöljymateriaali on raakamäntyöljy tai haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy ja
F3: polaarinen kerasyöte käsittää vähintään 75 p-% C12-C22 rasvahappoja,
F4: laimennetaan lähtöaine poolittomalla laimentimella, jolloin saadaan syöte,
F5: vetyprosessoidaan syöte
F6: katalyyttisysteemillä, joka käsittää HDO-katalyytin ja HDW-katalyytin yhdistelmän, jossa
F7: HDO-katalyytti käsittää metallia, joka valitaan Ni, Co ja Mo, ja niiden seosten ja yhdistelmien joukosta ja
F8: HDW-katalyytti käsittää NiW,
F9: 270-450°C lämpötilassa ja 10-250 bar paineessa, jolloin saadaan vetyprosessointituote,
F10: erotetaan vetyprosessointituotteesta vähintään yksi nestemäisten polttoaineiden alueella kiehuva hiilivetyfraktio, ja missä
F11: pooliton laimennin käsittää vetyprosessointituotetta tai hiilivetyfraktiota tai hiilivetyseosta tai niiden yhdistelmää.

Patenttivaatimusasetelman B3 itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

F0: Prosessi hiilivetyjen tuottamiseksi, missä prosessi käsittää seuraavat vaiheet;
F1: käytetään 50-90 p-% mäntyöljymateriaalia ja 10-50 p-% polaarista kerasyötettä, käsittävä yhdistelmä lähtöaineena, joka
F2: mäntyöljymateriaali on raakamäntyöljy tai haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy ja
F3: polaarinen kerasyöte käsittää vähintään 75 p-% C12-C22 rasvahappoja,
F4: laimennetaan lähtöaine poolittomalla laimentimella, jolloin saadaan syöte,
F5: vetyprosessoidaan syöte
F6: katalyyttisysteemillä, joka käsittää HDO-katalyytin ja HDW-katalyytin yhdistelmän, jossa
F7: HDO-katalyytti käsittää metallia, joka valitaan Ni, Co ja Mo, ja niiden seosten ja yhdistelmien joukosta ja
F8: HDW-katalyytti käsittää NiW,
F9: 270-450°C lämpötilassa ja 10-250 bar paineessa, jolloin saadaan vetyprosessointituote,
F10: erotetaan vetyprosessointituotteesta vähintään yksi nestemäisten polttoaineiden alueella kiehuva hiilivetyfraktio, ja missä
F11: pooliton laimennin käsittää vetyprosessointituotetta tai hiilivetyfraktiota tai hiilivetyseosta tai niiden yhdistelmää.

Patenttivaatimusasetelman B4 itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

F0: Prosessi hiilivetyjen tuottamiseksi, missä prosessi käsittää seuraavat vaiheet;
F1: käytetään 50-90 p-% mäntyöljymateriaalia ja 10-50 p-% polaarista kerasyötettä, käsittävä yhdistelmä lähtöaineena, joka
F2: mäntyöljymateriaali on raakamäntyöljy tai haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy, joka
F2.1: haihdutus käsittää yhden, kaksi tai kolme haihdutusvaihetta ja
F3: polaarinen kerasyöte käsittää vähintään 75 p-% C12-C22 rasvahappoja,
F4: laimennetaan lähtöaine poolittomalla laimentimella, jolloin saadaan syöte,
F5: vetyprosessoidaan syöte
F6: katalyyttisysteemillä, joka käsittää HDO-katalyytin ja HDW-katalyytin yhdistelmän, jossa
F7: HDO-katalyytti käsittää metallia, joka valitaan Ni, Co ja Mo, ja niiden seosten ja yhdistelmien joukosta ja
F8: HDW-katalyytti käsittää NiW,
F9: 270-450°C lämpötilassa ja 10-250 bar paineessa, jolloin saadaan vetyprosessointituote,
F10: erotetaan vetyprosessointituotteesta vähintään yksi nestemäisten polttoaineiden alueella kiehuva hiilivetyfraktio, missä
F11: pooliton laimennin käsittää vetyprosessointituotetta tai hiilivetyfraktiota tai hiilivetyseosta tai niiden yhdistelmää.

4 Tunnettu tekniikka

Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin viitejulkaisuihin:

D3: US 5705722
D4: WO 2013156683
D11: US20110160505
D12: Norlin, Tall Oil, Ullman's Encyclopedia of Industrial Chemistry
D13: WO2012069704.

5 Asian arviointi

5.1 Patenttivaatimusasetelma B1

5.1.1 Lisätty materiaali

Markkinaoikeus toteaa, että tarkasteltavana olevan patentin myöntämiseen johtanut patenttihakemus on tehty 19.12.2014, jolloin Patentti- ja rekisterihallitukselle on toimitettu englanninkielinen selitys, englanninkieliset patenttivaatimukset ja piirustus. Tarkasteltavana olevan patentin perusasiakirjana on siten pidettävä mainittuja englanninkielisiä asiakirjoja.

Neste Oyj on esittänyt, että patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 1 ilmaisulle ”haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy”, jota on muutettu perusasiakirjan patenttivaatimusasetelmassa esiintyvään ilmaisuun ”puhdistettu mäntyöljy” nähden, ei ole tukea perusasiakirjassa. Neste Oyj:n mukaan raakamäntyöljyä esimerkiksi haihdutuksen avulla puhdistamalla saadaan puhdistettua mäntyöljyä, eikä perusasiakirjasta käy ilmi, että mäntyöljy olisi haihduttamalla puhdistamisen jälkeen edelleen raakamäntyöljyä.

Patentti- ja rekisterihallitus sekä UPM-Kymmene Corporation ovat esittäneet, että tuki ilmaisulle ”haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy” on löydettävissä esimerkiksi perusasiakirjan selityksen sivun 5 riveiltä 34–36.

Markkinaoikeus toteaa, että ilmaisun ”haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy” voidaan katsoa määrittelevän tuotteen, joka on saatu raakamäntyöljystä haihdutuksen avulla puhdistamalla. Toisin sanoen, mainitun ilmaisun voidaan katsoa määrittelevän patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin lähtöaineen osan muodostavan tuotteen sen raaka-aineen ja valmistusprosessin avulla, eli kysymyksessä on tältä osin niin sanottu product-by-process-piirre. Perusasiakirjan selityksen sivun 5 riveillä 34–36 esitetyn mukaisesti raakamäntyöljystä haihduttamalla saatu puhdistettu mäntyöljy on erityisen sopiva mäntyöljymateriaali keksinnön mukaisessa prosessissa käytettäväksi. Mainitusta selityksen kohdasta (…”PTO obtained by evaporation from CTO is used”) käy siten selvästi ja yksiselitteisesti ilmi tuote, joka saadaan puhdistamalla raakamäntyöljyä haihdutuksen avulla ja jota voidaan käyttää mäntyöljymateriaalina keksinnön mukaisessa prosessissa.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tuki patenttivaatimuksessa 1 esiintyvälle ilmaisulle ”haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy” on löydettävissä perusasiakirjasta. Patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimus 1 ei siten Neste Oyj:n esittämällä perusteella käsitä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä.

5.1.2 Patenttisuojan laajentaminen

Neste Oyj on esittänyt, että patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 1 tuottama patenttisuoja on laajempi kuin myönnetyn patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 tuottama patenttisuoja. Neste Oyj:n mukaan Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaista päätöstä voidaan tulkita siten, että myönnetyssä patenttivaatimuksessa 1 mäntyöljymateriaalina esitetty puhdistettu mäntyöljy vastaa koostumukseltaan polaarista kerasyötettä, ja haihdutuksen avulla puhdistetun raakamäntyöljyn voidaan katsoa olevan vähemmän puhdistettua kuin puhdistetun mäntyöljyn, mistä syystä patenttisuojaa on laajennettu patentin myöntämisen jälkeen.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksessa 1 käytetty ilmaisu ”haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy” sisältyy myönnetyssä patenttivaatimuksessa 1 käytettyyn ilmaisuun ”puhdistettu mäntyöljy”, joten patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimus 1 tuottama patenttisuoja ei ole laajempi kuin myönnetyn patenttivaatimuksen 1.

UPM-Kymmene Corporation on esittänyt, että haihdutus on yksi raakamäntyöljyn puhdistusmenetelmä, joten patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksessa 1 käytetty ilmaisu ”haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy” on rajoittavampi kuin myönnetyn patenttivaatimuksen 1 ilmaisu ”puhdistettu mäntyöljy”.

Markkinaoikeuden näkemyksen mukaan myönnetyssä patenttivaatimuksessa 1 käytettyyn ilmaisuun ”puhdistettu mäntyöljy” sisältyvät kaikilla raakamäntyöljyn puhdistusmenetelmillä saatavat puhdistetun mäntyöljyn koostumukset. Vastaavasti patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksessa 1 käytettyyn ilmaisuun ”haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy” sisältyvät kaikki haihdutuksen avulla raakamäntyöljystä saatavat puhdistetun mäntyöljyn koostumukset. Näin ollen patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksessa 1 käytetyn ilmaisun ”haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy” on katsottava määrittelevän koostumusten joukon, joka sisältyy kokonaisuudessaan myönnetyssä patenttivaatimuksessa 1 käytetyn ilmaisun ”puhdistettu mäntyöljy” määrittelemään koostumusten joukkoon.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimus 1 tuota laajempaa patenttisuojaa kuin myönnetty patenttivaatimus 1. Patenttisuojaa ei siten ole laajennettu sen jälkeen, kun Patentti- ja rekisterihallitus on ilmoittanut patenttihakemuksen olevan hyväksyttävissä.

5.1.3 Uutuus

Neste Oyj on esittänyt, ettei patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi ole uusi viitejulkaisusta D4 tunnettuun prosessiin nähden. Neste Oyj:n mukaan patenttivaatimuksessa 1 esitetty haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy olisi sama kuin puhdistettu mäntyöljy, joka voi Patentti- ja rekisterihallituksen esittämän mukaisesti vastata koostumukseltaan mäntyöljystä tislaamalla saatavaa rasvahappojaetta (TOFA). Koska myös patenttivaatimuksessa 1 esitetty polaarinen kerasyöte voisi vastata koostumukseltaan mäntyöljyn rasvahappojaetta, patenttivaatimuksen 1 mukaiseen prosessiin sisältyisi suoritusmuoto, jossa lähtöaineena on pelkästään mäntyöljyn rasvahappojae. Neste Oyj:n mukaan viitejulkaisun D4 sivun 9 riveillä 20–29 on esitetty mainitusta viitejulkaisusta tunnetun prosessin lähtöaineina mäntyöljyn komponentteja, esimerkiksi mäntyöljyn rasvahappojae TOFA. Patenttivaatimuksen 1 muiden piirteiden osalta Neste Oyj on vedonnut Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaiseen päätökseen ja esittänyt, että mainitun päätöksen mukaan patenttivaatimuksen 1 muut piirteet ovat löydettävissä viitejulkaisusta D4.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että viitejulkaisusta D4 ei käy ilmi patenttivaatimuksessa 1 esitettyä kahden koostumukseltaan erilaisen syötön käyttöä mainitussa patenttivaatimuksessa esitetyissä seossuhteissa, joten patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi eroaa viitejulkaisusta D4 tunnetusta prosessista piirteiden F0–F3 osalta.

UPM-Kymmene Corporation on patenttivaatimuksessa 1 esitetyn prosessin uutuuden osalta vedonnut lähinnä Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä esitettyyn.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan patenttivaatimukset kirjoitetaan asianomaisen tekniikan alan ammattimiehen luettaviksi, ja koska alan ammattimies ei yleensä tarvitse selityksen apua patenttivaatimusten ymmärtämiseksi, patenttivaatimukset on ensisijaisesti luettava ja tulkittava sellaisinaan ilman selityksen ja piirustusten apua. Alan ammattimies antaa patenttivaatimuksen sanamuodoille laajimman teknisesti mielekkään tulkinnan (ks. esim. T 2764/19, kohta 3.1.1). Viitejulkaisun eri osia, esimerkiksi viitejulkaisussa esitettyjen erillisten suoritusmuotojen piirteitä, voidaan uutuutta arvioitaessa yhdistellä vain, jos viitejulkaisu selkeästi ohjaa kyseisten osien tai piirteiden yhdistämiseen (ks. esim. T 1988/07, kohta 3.3; T 305/87, kohta 5.3).

Markkinaoikeus toteaa myös, että patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin lähtöaineena voi olla haihdutuksen avulla puhdistetun raakamäntyöljyn ja polaarisen kerasyötteen (”polar co-feed) yhdistelmä. Mainitussa patenttivaatimuksessa polaarisen kerasyötteen koostumus on määritelty siten, että se käsittää vähintään 75 painoprosenttia C12-C22 rasvahappoja. Mainitun yhdistelmän toinen osa on määritelty sen raaka-aineen (raakamäntyöljy) ja valmistusprosessin (haihduttamalla puhdistaminen) avulla. Patenttivaatimuksessa 1 ei ole määritelty haihduttamalla puhdistamisen yksityiskohtia, kuten lämpötilaa, painetta ja haihdutusvaiheiden määrää, joten markkinaoikeuden näkemyksen mukaan ilmaisu ”haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy” käsittää joukon eri tavalla haihdutukseen perustuvan puhdistusprosessin avulla saatavia mäntyöljykoostumuksia. Haihdutuksen toteutustapa on siten periaatteessa mahdollista valita erityisesti jälkikäteispäättelyllä siten, että haihduttamalla puhdistamisen lopputuloksena on koostumukseltaan patenttivaatimuksessa 1 esitettyä polaarista kerasyötettä vastaava, mäntyöljyn rasvahappoja sisältävä koostumus. Tällainen tulkinta johtaa markkinaoikeuden näkemyksen mukaan kuitenkin Neste Oyj:n esittämällä tavalla siihen, että patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin lähtöaine sisältää vain polaarista kerasyötettä, minkä on kuitenkin katsottava olevan vastoin mainitun patenttivaatimuksen selkeää sanamuotoa, jonka mukaan lähtöaine muodostuu kahden syötön yhdistelmästä. Näin ollen mainitun patenttivaatimuksen teknisesti mielekäs tulkinta on markkinaoikeuden näkemyksen mukaan se, että mainitut syötöt poikkeavat koostumukseltaan toisistaan. Patenttivaatimuksen 1 ei siten ole katsottava kattavan suoritusmuotoa, jossa hiilivetyjen valmistusprosessin lähtöaineena on pelkästään mäntyöljyn rasvahappojae, koska tällainen tulkinta ei perustu siihen, miten mainittu patenttivaatimus on kirjoitettu.

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen mukaan patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin piirteet ovat lähtöaineen koostumusta lukuun ottamatta löydettävissä erityisesti viitejulkaisun D4 esimerkistä 3. Neste Oyj on esittänyt, että mäntyöljyn rasvahappojakeen käyttö lähtöaineena käy ilmi viitejulkaisun D4 sivun 9 riveiltä 20–29 ja raakamäntyöljyn käyttö lähtöaineena sivun 9 riveiltä 29–30.

Markkinaoikeus toteaa, että mainitun viitejulkaisun sivun 9 riveillä 19–21 selostetaan kyseisessä viitejulkaisussa esitetyn keksinnön erästä suoritusmuotoa (one embodiment of the invention), jossa lähtöaineena on mäntyöljymateriaali, esimerkiksi mäntyöljyn rasvahappojae TOFA. Mainitun sivun riveillä 29–30 puolestaan viitataan keksinnön toiseen suoritusmuotoon (further embodiment of the invention), jossa lähtöaineena on raakamäntyöljyn ja mäntyöljyn rasvahappojakeen yhdistelmä. Sivulta 9 tai esimerkin 3 selostuksesta sivuilta 29–31 ei kuitenkaan käy ilmi selkeää ohjetta, jonka mukaan esimerkin 3 selostus tulisi lukea yhdessä sivun 9 eri suoritusmuotoihin viittaavien yleisluonteisten selostusten kanssa. Lisäksi viitejulkaisun D4 esimerkin 3 selostuksen ensimmäisessä kappaleessa on viitattu syöttösäiliöön käyttämällä määräistä artikkelia (”[p]urified CTO contained in the feed tank…). Näin ollen esimerkin 3 selostuksen alussa on yksiselitteisesti viitattu esimerkin 2 selostuksessa esitettyyn syöttösäiliöön, joten viitejulkaisun D4 on katsottava sisältävän selkeän ohjeen lukea esimerkin 3 selostus yhdessä esimerkin 2 selostuksen kanssa. Koska esimerkissä 2 selostetaan raakamäntyöljyn puhdistaminen haihduttamalla, esimerkin 3 mukaisessa prosessissa lähtöaineena on selvästi ja yksiselitteisesti haihdutuksen avulla puhdistettu raakamäntyöljy. Viitejulkaisusta D4 ei siten markkinaoikeuden näkemyksen mukaan käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi patenttivaatimuksen 1 mukaista prosessia, jossa lähtöaineena on raakamäntyöljyn ja polaarisen kerasyötteen tai haihdutuksen avulla puhdistetun raakamäntyöljyn ja polaarisen kerasyötteen yhdistelmä mainitun patenttivaatimuksen mukaisissa seossuhteissa.

Edellä oleva huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi on uusi viitejulkaisusta D4 tunnettuun prosessiin nähden.

5.1.4 Keksinnöllisyys

Lähintä tekniikan tasoa edustava viitejulkaisu

Neste Oyj sekä Patentti- ja rekisterihallitus ovat esittäneet, että patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D4. UPM-Kymmene Corporation on lähimmän tekniikan tason valinnan osalta viitannut Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaiseen päätökseen.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että keksinnöllisyyden arvioinnissa käytettävää lähintä tekniikan tasoa edustaa tyypillisesti viitejulkaisu, josta käy ilmi tarkasteltavassa patenttivaatimuksessa esitettyyn keksintöön nähden samaan tarkoitukseen kehitetty tai samaan tavoitteeseen pyrkivä ratkaisu, jolla on samat olennaiset tekniset piirteet kuin patenttivaatimuksessa esitetyllä keksinnöllä. Lisäperuste lähimmän tekniikan tason valinnalle on teknisen ongelman samankaltaisuus (ks. esim. T 1965/17, perustelujen kohta 4.4).

Patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin tarkoituksena on tuottaa polttoaineeksi sopivia hiilivetyjä vetykäsittelemällä muun ohella mäntyöljymateriaalia sisältävää lähtöainetta HDO- ja HDW-katalyyttiä käsittävän katalyyttisysteemin avulla. Koska viitejulkaisussa D4 on myös esitetty kyseiseen tarkoitukseen kehitetty prosessi, mainitun viitejulkaisun voidaan katsoa edustavan patenttivaatimuksessa 1 esitetyn prosessin lähintä tekniikan tasoa.

Keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohta

Neste Oyj on esittänyt keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi viitejulkaisusta D4 tunnettua biopolttoaineen valmistusprosessia, jonka lähtöaine voi olla raakamäntyöljyn ja mäntyöljyn rasvahappojen seos. Mainitun lähtöaineen osalta Neste Oyj on viitannut kyseisen viitejulkaisun sivun 9 riveillä 28–30 esitettyyn.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi valitaan lähintä tekniikan tasoa edustavassa viitejulkaisussa yhdistelmänä, esimerkiksi suoritusmuotona tai suoritusesimerkkinä, esitetty piirteiden joukko, josta lähtevällä kehitystyöllä on parhaat edellytykset päätyä ilmeisellä tavalla patenttivaatimuksessa esitettyyn keksintöön (ks. esim. T 308/09, perustelujen kohta 1.4.1; T 511/06, perustelujen kohta 6.3; T 1287/14; perustelujen kohta 5.2.1).

Markkinaoikeus toteaa myös, että viitejulkaisun D4 sivun 9 riveillä 28–30, joihin Neste Oyj on viitannut prosessin lähtöaineen osalta, on esitetty, että mainitussa viitejulkaisussa selostetun keksinnön eräässä suoritusmuodossa (a further embodiment of the invention) lähtöaineena voidaan käyttää raakamäntyöljyn ja mäntyöljyn rasvahappojen yhdistelmää. Mainitussa kohdassa ei ole esitetty muita kyseiseen suoritusmuotoon sisältyviä piirteitä tai viitattu muihin suoritusmuotoihin tai -esimerkkeihin. Viitejulkaisun D4 sivun 21 riveillä 4–8, joihin Neste Oyj on viitannut vetykäsittelyn reaktio-olosuhteiden osalta, on puolestaan esitetty sekä keksinnön että keksinnön edullisen suoritusmuodon mukainen vetykäsittelyn lämpötila ja paine. Koska mainitun viitejulkaisun sivun 9 riveiltä 28–30 ei käy ilmi, että raakamäntyöljyn ja mäntyöljyn rasvahappojen yhdistelmä olisi kyseisessä viitejulkaisussa selostetun keksinnön edullisen suoritusmuodon mukainen lähtöaine, sivun 9 riveillä 28–30 ja sivun 21 riveillä 4–8 esitetyistä ei markkinaoikeuden näkemyksen mukaan voida päätellä, että mainitut kohdat liittyisivät keksinnön samaan suoritusmuotoon tai tulisi muutoin lukea yhdessä.

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun D4 patenttivaatimuksessa 6 on esitetty, että lähtöaine on edullisesti raakamäntyöljy, mäntyöljyn komponentti, mäntyöljyn johdannainen tai niiden seos, mutta myöskään mainitusta patenttivaatimuksesta ei ole nimenomaisesti esitetty, että raakamäntyöljyn ja mäntyöljyn rasvahappojen yhdistelmä olisi viitejulkaisussa D4 esitetyn keksinnön edullisen suoritusmuodon mukainen lähtöaine. Sen, mitä keksinnöstä on esitetty sivun 21 riveillä 4–8, voidaan katsoa liittyvän keksinnön kaikkiin suoritusmuotoihin ja siten myös sivun 9 riveillä 28–30 viitattuun suoritusmuotoon, mutta viitejulkaisusta D4 ei myöskään käy ilmi, että kyseisen suoritusmuodon piirteet olisivat yhdistettävissä Neste Oyj:n viittaamissa mainitun viitejulkaisun epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa esitettyjen suoritusmuotojen piirteisiin. Näin ollen Neste Oyj:n lähimmäksi tekniikan tasoksi esittämää piirteiden joukkoa ei markkinaoikeuden näkemyksen mukaan ole esitetty viitejulkaisussa D4 yhdistelmänä, eikä se siten voi olla keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohtana.

Vielä markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun D4 esimerkissä 3 on esitetty hiilivetyjen valmistusprosessi, jonka lähtöaineena on mainitun viitejulkaisun esimerkin 2 mukaisesti haihduttamalla puhdistettu raakamäntyöljy ja jonka vetykäsittelyvaihe toteutetaan tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisissa reaktio-olosuhteissa käyttämällä mainitun viitejulkaisun esimerkin 1 mukaista katalyyttisysteemiä, joka vastaa tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa 1 esitettyä katalyyttisysteemiä. Viitejulkaisun D4 vertailuesimerkissä 3 on esitetty hiilivetyjen valmistusprosessi, jonka lähtöaineena on raakamäntyöljy ja jonka vetykäsittelyvaiheen reaktio-olosuhteet sekä katalyyttisysteemi ovat tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaiset. Koska viitejulkaisun D4 esimerkin 3 mukaisella prosessilla ja tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisella prosessilla on lisäksi yhteisenä piirteenä poolittoman laimentimen lisääminen lähtöaineeseen, mainitun esimerkin 3 mukainen prosessi on markkinaoikeuden näkemyksen mukaan sopiva lähtökohta tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin keksinnöllisyysarvioinnille.

Erottavat piirteet

Neste Oyj on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi eroaa viitejulkaisusta D4 tunnetusta prosessista siltä osin, että patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin lähtöaine käsittää 45–95 painoprosenttia mäntyöljymateriaalia ja 5–55 painoprosenttia polaarista kerasyötettä.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi eroaa viitejulkaisusta D4 tunnetusta prosessista siltä osin, että patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin lähtöaineena käytetään piirteiden F2 ja F3 mukaisesti kahden koostumukseltaan erilaisen syötteen yhdistelmää piirteen F1 mukaisissa seossuhteissa. UPM-Kymmene Corporation on viitannut erottavien piirteiden osalta Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä esitettyyn.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun D3 esimerkissä 3 on esitetty prosessi hiilivetyjen tuottamiseksi (patenttivaatimuksen 1 piirre F0). Mainitussa prosessissa syöte vetyprosessoidaan (piirre F5) katalyyttisysteemillä, joka käsittää HDO- ja HDW-katalyytin yhdistelmän (piirre F6), jossa HDO-katalyytti on esimerkin 1 mukaisesti NiMo (piirre F7) ja HDW-katalyytti mainitun esimerkin mukaisesti NiW (piirre F8), 365 celsiusasteen lämpötilassa ja 90 barin paineessa, jolloin saadaan vetyprosessointituote (piirre F9). Vetyprosessointituotteesta erotetaan kevyt, keskiraskas ja raskas jae, joista keskiraskaalla jakeella on EN 590 -standardin mukaiset dieselpolttoaineen ominaisuudet (piirre F10). Raskasta jaetta sekoitetaan syötteeseen ennen syötteen vetykäsittelyä (piirteet F10 ja F4).

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun D4 esimerkin 3 mukaisen prosessin lähtöaine on mainitun viitejulkaisun esimerkissä 2 esitetyn mukaisesti haihduttamalla puhdistettu raakamäntyöljy. Näin ollen patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi eroaa mainitun viitejulkaisun esimerkistä 3 tunnetusta prosessista siten, että lähtöaineena on yhdistelmä, jossa on 45–95 painoprosenttia mäntyöljymateriaalia ja 5–55 painoprosenttia polaarista kerasyötettä, jossa puolestaan on vähintään 75 painoprosenttia C12–C22 rasvahappoja. Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaan mäntyöljymateriaali voi olla raakamäntyöljyä tai haihdutuksen avulla puhdistettua raakamäntyöljyä. Perusasiakirjan selityksen mukaan keksinnön eräässä suoritusmuodossa polaarinen kerasyöte on mäntyöljyn rasvahappojae (TOFA). Näin ollen tarkasteltavana oleva patenttivaatimus 1 kattaa markkinaoikeuden näkemyksen mukaan suoritusmuodon, jossa lähtöaine sisältää 45–95 painoprosenttia raakamäntyöljyä ja 5–55 painoprosenttia mäntyöljyn rasvahappojaetta (TOFA).

Objektiivinen tekninen ongelma ja sen ratkaisu

Neste Oyj:n mukaan liitteessä ”Annex 1” on esitetty viidellä erilaisella lähtöaineella saadut tulokset. Mainitun liitteen mukaisissa kokeissa lähtöaineena on Neste Oyj:n mukaan ollut joko puhdistettu mäntyöljy (purified tall oil) tai raakarasvahapposeoksen (CFA) ja puhdistetun mäntyöljyn yhdistelmä. Neste Oyj:n mukaan mainitussa liitteessä esitetyt koetulokset eivät osoita, että patenttivaatimuksessa 1 esitetyillä lähtöaineilla olisi jokin tekninen vaikutus lähimmän tekniikan tason mukaisen prosessin lähtöaineeseen nähden, koska mainitun liitteen mukaisissa kokeissa mäntyöljymateriaalina on ollut puhdistettu mäntyöljy ja koska raakamäntyöljyllä saadut tulokset voivat olla erilaisia puhdistetulla mäntyöljyllä saatuihin tuloksiin verrattuna. Objektiiviseksi tekniseksi ongelmaksi on siten Neste Oyj:n mukaan valittava vaihtoehtoisen hiilivetyjen tuotantoprosessin löytäminen. Koska lähtöaineen mäntyöljymateriaalin ja kerasyötteen seossuhteilla ei ole osoitettu olevan teknistä vaikutusta, patenttivaatimuksessa 1 esitetyt seossuhteet ovat Neste Oyj:n mukaan sattumanvaraisia ja siten alan ammattimiehen rutiininomaisesti, ilman keksinnöllistä panosta valittavissa. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi ei siten Neste Oyj:n mukaan eroa olennaisesti viitejulkaisusta D4 yksinään tunnetusta tekniikasta.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin viitejulkaisusta D4 tunnetusta prosessista erottavien piirteiden aikaansaama tekninen vaikutus on mainitun prosessin hallinta ja optimointi erityisesti aromaattien määrän, nestemäisen tuotteen kokonaismäärän sekä naftan ja dieselin suhteen. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen prosessin ratkaisema objektiivinen tekninen ongelma on Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan halutun tuotejakauman aikaansaaminen hallitun prosessin avulla. Viitejulkaisu D4 yksinään tai yhdistettynä viitejulkaisuun D11 tai D3 ei Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan opeta tai ehdota prosessin hallintaa ja optimointia tuotekomponenttien jakauman osalta käyttämällä kahta koostumukseltaan erilaista materiaalisyötettä. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi ja patenttivaatimuksen 16 mukainen käyttö eroavat siten olennaisesti tunnetusta tekniikasta.

UPM-Kymmene Corporation on objektiivisen teknisen ongelman ja sen patenttivaatimuksessa 1 esitetyn ratkaisun osalta viitannut Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätökseen ja esittänyt, että erottavien piirteiden tekninen vaikutus on osoitettu liitteessä ”Annex 1” esitetyillä koetuloksilla. UPM-Kymmene Corporation ei ole esittänyt, että liitteessä ”Annex 1” esitetyt koetulokset olisi saatu myös käyttämällä esimerkkien 2–4 lähtöaineena raakamäntyöljyn ja kerasyötteen yhdistelmää puhdistetun mäntyöljyn ja kerasyötteen yhdistelmän asemesta.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan silloin, kun keksinnöllisyyden perusteena on patenttivaatimuksen koko laajuudessa saavutettava tunnettuun tekniikkaan nähden parempi tekninen vaikutus ja kun tällainen tekninen vaikutus halutaan osoittaa vertailevilla kokeilla, vertailu lähimpään tekniikan tasoon nähden on toteutettava siten, että vertailun tulosten perusteella mainittu tekninen vaikutus voidaan katsoa saavutettavan yksinomaan piirteillä, jotka erottavat keksinnön lähimmästä tekniikan tasosta (ks. esim. T 197/86, perustelujen kohta 6.1.3).

Markkinaoikeus toteaa myös, että edellä sanotun mukaisesti patenttivaatimukseen 1 sisältyy suoritusmuoto, jossa lähtöaine sisältää 45–95 painoprosenttia raakamäntyöljyä ja 5–55 painoprosenttia mäntyöljyn rasvahappojaetta (TOFA). Liitteessä ”Annex 1” tai tarkasteltavana olevassa patentissa ei ole mainitun suoritusmuodon mukaista esimerkkiä, eikä asiassa ole muutoinkaan esitetty, että mainitussa liitteessä esitettyjä vastaavat tulokset saataisiin kyseisen suoritusmuodon mukaisella lähtöaineella. Viitejulkaisun D4 vertailuesimerkin 3 ja esimerkin 3 perusteella haihduttamalla puhdistettu mäntyöljy lähtöaineena tuottaa itsessään keskitisleen kylmäominaisuuksien osalta paremman lopputuloksen kuin raakamäntyöljy, joten markkinaoikeuden näkemyksen mukaan ei ole poissuljettua, että haihduttamalla puhdistettu mäntyöljy tuottaa itsessään raakamäntyöljyä parempia tuloksia myös muiden liitteen ”Annex 1” kokeissa tarkasteltujen ominaisuuksien osalta. Näin ollen mainittujen kokeiden tuloksista ei välttämättä voida suoraan päätellä, mikä vaikutus kerasyötteellä on lopputulokseen silloin, kun mäntyöljymateriaalina on raakamäntyöljy. Lisäksi viitejulkaisun D4 esimerkin 3 vetykäsittelyvaiheen syöttö eroaa liitteen ”Annex 1” vetykäsittelyvaiheen syötöstä siten, että ensin mainitussa lähtöaine on laimennettu vetykäsittelytuotteesta erotetulla raskaalla jakeella, kun taas viimeksi mainitussa lähtöaine on laimennettu vetykäsittelytuotteella, mikä voi viitata siihen, että liitteen ”Annex 1” kokeissa vetykäsittelyvaiheen syöttöön on lisätty myös diesel- ja naftatuotetta, joiden saantia vetykäsittelyvaiheesta mainituissa kokeissa on muun ohella tutkittu. Myöskään tämän eron vaikutusta mainitun liitteen mukaisiin koetuloksiin ei markkinaoikeuden näkemyksen mukaan voida poissulkea. Liitteen ”Annex 1” koetulosten ei siten voida katsoa osoittavan, että patenttivaatimuksen 1 piirteillä F1–F3 on jokin tekninen vaikutus viitejulkaisun D4 esimerkin 3 mukaiseen prosessiin nähden kaikilla patenttivaatimuksen kattamilla seossuhteilla siltä osin, kuin mainitun patenttivaatimuksen mukaisen prosessin lähtöaineena on raakamäntyöljyn ja polaarisen kerasyötteen yhdistelmä.

Edellä esitetty huomioon ottaen patenttivaatimukseen 1 sisältyvän, raakamäntyöljyn ja polaarisen kerasyötteen yhdistelmää lähtöaineena käyttävän suoritusmuodon osalta objektiiviseksi tekniseksi ongelmaksi on markkinaoikeuden näkemyksen mukaan valittava viitejulkaisun D4 esimerkistä 3 tunnetulle prosessille vaihtoehtoisen prosessin aikaansaaminen. Ongelma–ratkaisu-tarkastelun mukaisesti asiassa on vielä arvioitava, olisiko mainittua objektiivista teknistä ongelmaa ratkaisevan alan ammattimiehen ilmeistä muokata mainitun esimerkin mukaista prosessia siten, että lopputuloksena olisi kyseisen suoritusmuodon osalta patenttivaatimukseen 1 sisältyvä prosessi, kun otetaan huomioon viitejulkaisun D4 sisältö kokonaisuudessaan, muu tekniikan taso ja alan ammattimiehen yleistiedot.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännössä on katsottu, että keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi valitulle suoritusmuodolle tai suoritusesimerkille vaihtoehtoa etsivä alan ammattimies ei tarvitse erityistä kannustinta minkä tahansa muun suoritusmuodon valitsemiselle lähintä tekniikan tasoa edustavassa viitejulkaisussa esitettyjen vaihtoehtoisten suoritusmuotojen joukosta (ks. esim. T 1567/18, perustelujen kohta 10.2; T 1279/14, perustelujen kohta 3.5; T 1177/17, perustelujen kohta 5.4.2; T 2322/15, perustelujen kohta 2.6). Markkinaoikeuden näkemyksen mukaan viitejulkaisun D4 esimerkin 3 mukaiselle prosessille vaihtoehtoa etsivä alan ammattimies valitsee siten ilman erityistä opetusta tai vihjettä sanotun prosessin lähtöaineeksi raakamäntyöljyn ja mäntyöljyn rasvahappojakeen yhdistelmän viitejulkaisun D4 sivun 9 riveillä 29–30 esitetyn suoritusmuodon perusteella, kun lisäksi otetaan huomioon, että mainitun viitejulkaisun patenttivaatimuksen 6 mukaan raakamäntyöljyn ja mäntyöljyn komponenttien seos on eräs edullinen lähtöaine.

Viitejulkaisussa D4 ei ole esitetty vaihteluvälejä raakamäntyöljyn ja mäntyöljyn rasvahappojakeen seossuhteille, joten patenttivaatimuksessa 1 esitetyt seossuhteet sisältyvät viitejulkaisun D4 yleiseen opetukseen. Koska markkinaoikeuden näkemyksen mukaan patenttivaatimuksessa 1 esitetyillä raakamäntyöljyn ja polaarisen kerasyötteen seossuhteilla ei asiassa esitetyn perusteella ole teknistä vaikutusta viitejulkaisun D4 esimerkkiin 3 nähden ainakaan mainittujen seossuhteiden vaihteluvälien koko patenttivaatimuksessa 1 esitetyssä laajuudessa, mainittujen vaihteluvälien valintaa ei ole pidettävä tarkoitushakuisena vaan mielivaltaisena. Koska viitejulkaisussa D4 ei ole esitetty mitään rajoituksia raakamäntyöljyn ja mäntyöljyn rasvahappojakeen seossuhteelle, patenttivaatimuksessa 1 esitettyjen seossuhteiden mielivaltaisen valinnan on katsottava olevan rutiinitehtävä edellä todettua objektiivista teknistä ongelmaa ratkaisevalle alan ammattimiehelle (ks. esim. T 1233/05, perustelujen kohta 5.5). Näin ollen alan ammattimiehen on katsottava viitejulkaisun D4 esimerkin 3 mukaisesta prosessista lähtemällä päätyvän ilman keksinnöllistä panosta patenttivaatimukseen 1 sisältyvään suoritusmuotoon, jossa lähtöaineena on raakamäntyöljyn ja mäntyöljyn rasvahappojakeen yhdistelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisissa seossuhteissa. Asiassa ei siten ole tarpeen arvioida, onko patenttivaatimukseen 1 sisältyvä toinen suoritusmuoto, jossa lähtöaineena on haihduttamalla puhdistetun raakamäntyöljyn ja polaarisen kerasyötteen yhdistelmä, ilmeinen alan ammattimiehelle.

Edellä oleva huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi eroa olennaisesti viitejulkaisusta D4 yksinään tunnetusta tekniikasta. Patenttivaatimusasetelma B1 ei siten ole hyväksyttävissä.

5.2 Patenttivaatimusasetelma B2

Patenttivaatimusasetelma B2 eroaa patenttivaatimusasetelmasta B1 siten, että käyttövaatimukset 16–30 on poistettu ensin mainitusta patenttivaatimusasetelmasta. Patenttivaatimusasetelmien B1 ja B2 patenttivaatimukset 1 ovat siten samasanaisia.

5.2.1 Lisätty materiaali, patenttisuojan laajentaminen ja uutuus

Edellä patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 1 tarkastelun yhteydessä todetuilla perusteilla patenttivaatimusasetelman B2 patenttivaatimus 1 ei käsitä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä, se ei tuota laajempaa patenttisuojaa kuin myönnetty patenttivaatimus 1 ja siinä esitetty prosessi on uusi viitejulkaisusta D4 tunnettuun prosessiin nähden.

5.2.2 Keksinnöllisyys

Edellä patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 1 keksinnöllisyystarkastelun yhteydessä todetuilla perusteilla patenttivaatimusasetelman B2 patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi ei eroa olennaisesti viitejulkaisusta D4 yksinään tunnetusta tekniikasta. Patenttivaatimusasetelma B2 ei siten ole hyväksyttävissä.

5.3 Patenttivaatimusasetelma B3

Patenttivaatimusasetelman B3 patenttivaatimuksessa 1 esitetty prosessi eroaa patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 1 mukaisesta prosessista siten, että ensin mainitun prosessin lähtöaine käsittää 50–90 p-%:a mäntyöljymateriaalia ja 10–50 p-%:a polaarista kerasyötettä. Mäntyöljymateriaali on raakamäntyöljyä tai haihdutuksen avulla puhdistettua raakamäntyöljyä.

5.3.1 Lisätty materiaali, patenttisuojan laajentaminen ja uutuus

Edellä patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 1 tarkastelun yhteydessä todetuilla perusteilla patenttivaatimusasetelman B3 patenttivaatimus 1 ei käsitä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä, se ei tuota laajempaa patenttisuojaa kuin myönnetty patenttivaatimus 1 ja siinä esitetty prosessi on uusi viitejulkaisusta D4 tunnettuun prosessiin nähden.

5.3.2 Keksinnöllisyys

Patenttivaatimusasetelman B3 patenttivaatimukseen 1 sisältyy prosessi, jonka lähtöaineena käytettävässä yhdistelmässä on 50–90 p-%:a raakamäntyöljyä ja 10–50 p-%:a mäntyöljyn rasvahappojaetta (TOFA). Edellä patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 1 keksinnöllisyystarkastelun yhteydessä todetuilla perusteilla alan ammattimiehelle on viitejulkaisun D4 esimerkistä 3 lähtemällä ilmeistä päätyä suoritusmuotoon, jonka lähtöaineessa on raakamäntyöljyä ja mäntyöljyn rasvahappojaetta patenttivaatimuksen mukaisissa seossuhteissa. Patenttivaatimusasetelman B3 patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi ei siten eroa olennaisesti viitejulkaisusta D4 yksinään tunnetusta tekniikasta, eikä patenttivaatimusasetelma B3 ole hyväksyttävissä.

Patenttivaatimusasetelman B4 patenttivaatimuksessa 1 esitetty prosessi eroaa patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 1 mukaisesta prosessista siten, että ensin mainitun prosessin lähtöaine käsittää 50–90 p-%:a mäntyöljymateriaalia ja 10–50 p-%:a polaarista kerasyötettä. Mäntyöljymateriaali on raakamäntyöljyä tai haihdutuksen avulla puhdistettua raakamäntyöljyä. Lisäksi erona on, että ensin mainitussa prosessissa raakamäntyöljyn puhdistukseen käytettävä haihdutus käsittää yhden, kaksi tai kolme haihdutusvaihetta.

5.4.1 Lisätty materiaali, patenttisuojan laajentaminen ja uutuus

Edellä patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 1 tarkastelun yhteydessä todetuilla perusteilla patenttivaatimusasetelman B4 patenttivaatimus 1 ei käsitä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä, se ei tuota laajempaa patenttisuojaa kuin myönnetty patenttivaatimus 1 ja siinä esitetty prosessi on uusi viitejulkaisusta D4 tunnettuun prosessiin nähden.

5.4.2 Keksinnöllisyys

Patenttivaatimusasetelman B4 patenttivaatimukseen 1 sisältyy prosessi, jonka lähtöaineena käytettävässä yhdistelmässä on 50–90 p-%:a raakamäntyöljyä ja 10–50 p-%:a mäntyöljyn rasvahappojaetta (TOFA). Edellä patenttivaatimusasetelman B1 patenttivaatimuksen 1 keksinnöllisyystarkastelun yhteydessä todetuilla perusteilla alan ammattimiehelle on viitejulkaisun D4 esimerkistä 3 lähtemällä ilmeistä päätyä suoritusmuotoon, jonka lähtöaineessa on raakamäntyöljyä ja mäntyöljyn rasvahappojaetta patenttivaatimuksen mukaisissa seossuhteissa. Patenttivaatimusasetelman B4 patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi ei siten eroa olennaisesti viitejulkaisusta D4 yksinään tunnetusta tekniikasta, eikä patenttivaatimusasetelma B4 ole hyväksyttävissä.

5.5 Johtopäätös

Patenttivaatimusasetelmat B1–B4 eivät ole hyväksyttävissä. Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalainen päätös on siten kumottava, ja patentti on kumottava kokonaisuudessaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Neste Oyj:n vaatimuksen suullisen käsittelyn järjestämisestä.

Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen 1.6.2021 tekemän valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin numero FI 127333 kumoamista varten.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila ja Jaakko Ritvala sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

‍