MAO:507/2025
Päätös, josta valitetaan
Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 21.2.2024 julistaa hyödyllisyysmallin numero 13208 rekisteröinti osittain mitättömäksi (liitteenä)
Asian tausta
Renssi Finland Oy (jäljempänä myös ”Renssi”) on 24.3.2022 tehnyt hyödyllisyysmallihakemuksen keksinnölle nimeltä ”Käyttövoimansiirtäjänsuoja” muuntamalla 14.4.2021 tehty patenttihakemus numero 20217070 hyödyllisyysmallihakemukseksi.
Patentti- ja rekisterihallitus on 6.6.2022 rekisteröinyt edellä mainitulle keksinnölle hyödyllisyysmallin numero 13208.
Caminno Consulting Oy Ab (jäljempänä myös ”Caminno”) on tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle vaatimuksen hyödyllisyysmallin rekisteröinnin julistamisesta mitättömäksi.
Patentti- ja rekisterihallitus on 21.2.2024 antamallaan päätöksellä julistanut hyödyllisyysmallin rekisteröinnin osittain mitättömäksi.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus ja sen täydennykset
Vaatimukset
Caminno Consulting Oy Ab on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja julistaa hyödyllisyysmallin numero 13208 rekisteröinnin kokonaan mitättömäksi.
Perusteet
Hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 kaikki piirteet a–g ovat olleet tunnettuja ennen hyödyllisyysmallin tekemispäivää Patentti- ja rekisterihallituksen tekemän tutkimusraportin perusteella.
Viitejulkaisu D3 muodostaa uutuuden esteen suojavaatimusasetelmalle.
Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto
Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt lausunnossaan, ettei valituksessa eikä viitejulkaisussa D3 ei ole esitetty sellaista, mikä antaisi aihetta valituksenalaisen päätöksen muuttamiseen.
Itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö on uusi ja eroaa selvästi viitejulkaisussa D3 esitetystä. Viitejulkaisu D3 ei esitä suojavaatimuksen 1 piirteitä e–g.
Renssi Finland Oy:n vastaus
Vaatimukset
Renssi Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.
Perusteet
Patentti- ja rekisterihallituksen päätös pitää hyödyllisyysmalli voimassa on oikea.
Valittajan lausuma
Caminno Consulting Oy Ab on esittänyt lausumassaan 22.11.2024, että viitejulkaisu D4 esittää itsenäisen suojavaatimuksen 1 piirteen g, jonka mukaan rungon sivuseinämässä on yksi tai useampi läpivientiuloke, joka muodostuu sivusta katsottuna viistosta putkesta, jonka ulkopäässä on aukko käyttövoimansiirtäjälle. Piirre g on esitetty viitejulkaisun D4 kuvissa 8, 9 ja 11 osana 170.
Muut lausumat
Renssi Finland Oy on esittänyt lausumassaan 27.12.2024, että Caminno on toimittanut viitejulkaisun D4 vasta markkinaoikeudelle, minkä vuoksi kyseinen viitejulkaisu tulee jättää ottamatta huomioon valitusasiaa käsiteltäessä.
Viitejulkaisussa D4 on esitetty viemärienaukaisukone, jonka sisälle on rakennettu pyöritysmoottori, jolla pyöritetään viemärinaukaisujousta. Kyseisessä viemärienaukaisukoneessa ei ole pyörimätöntä kuorta. Sen kotelo on umpinainen, eikä koteloita voi pinota päällekkäin, koska kotelon kyljessä on käsikahva, josta kyseisen käsikahvan puoleista sivua voidaan pyörittää ja näin saada viemärinaukaisujousi kiertymään kotelon sisään tai pois kotelon sisästä.
Caminno Consulting Oy Ab on antanut 27.2.2025 lisälausuman, jossa se on esittänyt, että viitejulkaisun D2 videolla näkyy käyttövoimansiirtäjänsuojan kylkeen tehty läpivienti ja käyttövoimansiirtäjän pinottavuus. Viitejulkaisun D2 videolla on esitetty pyörimättömästä suojakuoresta ja pyörityspäästä koostuva käyttövoimansiirtäjä. Viitejulkaisun D2 videolla on lisäksi näytetty käyttövoimansiirtäjänsuojan takaseinän geometria, joka mahdollistaa käyttövoimansiirtäjänsuojien helpon pinoamisen päällekkäin.
Viitejulkaisuissa D1 ja D2 on esitetty käyttövoimansiirtäjiä, joita käytetään putkien sisäpuolisten työkalujen pyörittämiseen putkien sisässä (piirre a). Käyttövoimansiirtäjäsuojissa on runko, jolla on etusivu, takasivu, seinämä, sivuseinämä, yläosa ja alaosa (piirre b). Käyttövoimansiirtäjissä on pyörimätön suojakuori, pyörityspää ja työkalupää (piirre c). Käyttövoimansiirtäjien pyörityspää ja työkalupää voivat olla myös yksinkertaisimmillaan käyttövoimansiirtäjässä oleva paljas kohta, johon työkalu tai pyörityskone kiinnitetään. Viitejulkaisuissa D1 ja D2 esitetyt käyttövoimansiirtäjänsuojat muodostuvat rungosta, jonka etu- ja takasivut ovat samansuuntaiset ja ovat edestä katsottuina pyöreitä (piirre d). Käyttövoimansiirtäjänsuojissa on rungon etuosassa aukko, jonka ympärillä on korokereuna sekä rungon takasivulla on syvennys, johon mahtuu etusivun korokereuna (piirre e), jolloin rungot ovat pinottavia päällekkäin etusivu takasivua vasten tai laitettavissa peräkkäin (piirre f).
Viitejulkaisu D4 esittää itsenäisen suojavaatimuksen 1 piirteen g sen kuvissa 5, 6 ja 7.
Caminno Consulting Oy Ab on antanut toisen lisälausuman 6.3.2025.
Renssi Finland Oy on vaatinut lisälausumassaan 12.3.2025, ettei markkinaoikeus ota huomioon viitejulkaisua D1 eikä viitejulkaisua D2. Viitejulkaisun D2 video on ollut esillä suljetussa Facebook-ryhmässä, johon Renssi Finland Oy ei ole päässyt kirjautumaan, jolloin viitejulkaisun D2 video ei ole ollut yleisesti alan ammattimiehen nähtävissä. Viitejulkaisun D2 videon internetiin laittoaika ei ole todennettavissa.
Viitejulkaisusta D1 ei ilmene pinoamisen mahdollistavia piirteitä d–f. Viitejulkaisussa D4 on esitetty viemärinaukaisujousta pyörittävä viemärienaukaisukone, jonka perusteella alan ammattimies ei päätyisi itsenäisessä suojavaatimuksessa 1 esitettyyn keksintöön.
Itsenäisen suojavaatimuksen 1 piirteet a–g eivät ole olleet tunnettuja ennen hyödyllisyysmallin tekemispäivää.
Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt lisälausumassaan 31.3.2025, että itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö on uusi ja eroaa selvästi viitejulkaisussa D4 esitetystä käyttövoimansiirtäjänsuojasta.
Viitejulkaisussa D4 on esitetty (kuviot 8, 9 ja 11) suojavaatimuksen 1 piirteet a-b ja d. Alan ammattimiehelle ei ole aivan ilmeistä lisätä rungon etusivuun aukkoa, jonka ympärillä on korokereuna ja rungon takasivulle syvennystä, johon etusivun korokereuna mahtuu. Viitejulkaisussa D4 kuvatussa käyttövoimansiirtäjänsuojassa ei ole pinoamista varten tehtyjä rakenteita. Mikäli alan ammattimies päätyisi muokkaamaan viitejulkaisun D4 mukaisen käyttövoimansiirtäjän helpommin pinottavaksi, hänellä olisi useita vaihtoehtoja halutun vaikutuksen saavuttamiseksi eikä viitejulkaisussa D4 esitettyä ratkaisua voida pitää todennäköisenä ratkaisuna kyseiseen ongelmaan.
Alan ammattimiehellä ei ole myöskään aivan ilmeistä muuttaa rungon läpivientiuloketta viistoksi, koska mikään viitejulkaisussa D4 ei ohjaa alan ammattimiestä tekemään niin.
Caminno Consulting Oy Ab on esittänyt kolmannessa lisälausumassaan 13.4.2025, että sen esittämät kuvat ja kuvissa olevat päivämäärät sekä aikaisemmissa lausumissa olevat päivämäärät eivät ole lisättyjä tai väärennettyjä. Viitejulkaisun D2 video on kopioitu Facebook-ryhmän ”Sewer & Drain Pros” seinältä (wall). Kyseinen ryhmä on tuhansia alan ammattimiehiä kattava tunnettu ryhmä, jossa ammattimiehet julkaisevat ideoitaan ja tuotekehitysajatuksiaan. Myös hyödyllisyysmallin keksijä kuuluu ryhmään.
Facebook-viestejä voidaan käyttää oikeudessa todisteina, ja niitä tulee käsitellä samanlaisena todisteena kuin muitakin kirjallisia viestejä.
Renssi Finland Oy on esittänyt toisessa lisälausumassaan 13.6.2025, että Facebook-ryhmä ”Sewer & Drain Pros” on suljettu muun ohella siksi, että siellä esitettyjä tuotekehityksen tuotteita voidaan myöhemmin suojata patenteilla, hyödyllisyysmalleilla tai mallisuojilla. Tällöin suljetussa Facebook-ryhmässä esitettyä ei missään tapauksessa voi pitää esteenä tuotesuojien saamiselle.
Caminno Consulting Oy Ab on antanut neljännen lisälausuman 10.8.2025.
Renssi Finland Oy on antanut kolmannen lisälausuman 26.8.2025.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Uuden viitejulkaisun esittäminen
Valittaja Caminno Consulting Oy Ab on asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä esittänyt viitejulkaisun D4 keksinnöllisyyden esteenä.
Renssi Finland Oy on esittänyt, että viitejulkaisu D4 tulee jättää ottamatta huomioon valitusasiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä, koska viitejulkaisu on esitetty vasta markkinaoikeudessa.
Markkinaoikeus toteaa, että oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 16 §:n mukaan siltä osin kuin mainitussa laissa taikka lain 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1 tai 5–14 kohdassa mainitussa laissa ei toisin säädetä, valitusasian käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.
Asiassa sovellettavan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 2 momentin mukaan valittaja saa esittää vaatimuksensa tueksi uusia perusteluja myös valitusajan päättymisen jälkeen, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi. Uusien viitejulkaisujen esittämistä ei ole kielletty hyödyllisyysmallioikeudesta annetussa laissa tai Patentti- ja rekisterihallituksesta annetussa laissa.
Asian käsittelyyn sovellettavista säännöksistä ei ole katsottava johtuvan estettä sille, että valittaja käsillä olevan kaltaisessa tilanteessa esittää viitejulkaisun D4 sen tueksi, että hyödyllisyysmalli olisi mitätöitävä puuttuvan keksinnöllisyyden vuoksi, joten vastaajan vaatimus mainitun viitejulkaisun jättämisestä huomioon ottamatta kyseisellä perusteella on hylättävä.
Perustelut
1 Kysymyksenasettelu
Asiassa on Caminno Consulting Oy Ab:n ja Renssi Finland Oy:n markkinaoikeudessa esittämän perusteella kysymys siitä, eroaako keksintö selvästi siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivää.
2 Sovellettavat oikeusohjeet
Hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain (hyödyllisyysmallilaki) 2 §:n 1 momentin mukaan keksinnön tulee olla uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallioikeutta koskevan hakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi selvästi erota siitä.
Hyödyllisyysmallilain säätämiseen johtaneiden lainvalmistelutöiden (HE 232/1990 vp s. 2) mukaan hyödyllisyysmallin keksinnöllisyysvaatimus on alhaisempi kuin patentilta vaadittava keksinnöllisyys. Selvällä erolla tarkoitetaan, että keksintö ei saa olla aivan ilmeisesti johdettavissa aikaisemmin tunnetusta eikä ratkaisu saa olla itsestään selvä keskitason ammattimiehelle.
Hyödyllisyysmallilain 19 §:n 1 momentin mukaan hyödyllisyysmallin rekisteröinti tulee julistaa kokonaan tai osittain mitättömäksi sitä koskevan vaatimuksen johdosta muun ohella, jos rekisteröinti tarkoittaa keksintöä, joka ei täytä muun ohella mainitun lain 2 §:ssä säädettyjä vaatimuksia.
Hyödyllisyysmallilain 21 §:n 1 momentin mukaan rekisteriviranomaisen on julistettava hyödyllisyysmallin rekisteröinti mitättömäksi, jos siihen on mainitun lain 19 §:n 1 momentissa säädetty peruste. Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija on toimittanut uuden suojavaatimuksen, se on mitätöinnin kohteena.
3 Tunnettu tekniikka
Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu muun ohella seuraaviin viitejulkaisuihin:
D1: Artikkeli, “Milwaukee's Portable Drain Cleaning Solution” 15.9.2019; URL https://facilityexecutive.com/milwaukees-portable-drain-cleaning-solution/
D2: Facebook-ryhmän “Sewer & Drain Pros” 7.7.2020 päivätty päivitys “A little cyclone upgrade” (video ja kuvaruutukaappauksia)
D3: FI 127528
D4: US 2005193509
3.1 Viitejulkaisu D1
Valittaja Caminno Consulting Oy Ab on esittänyt viitejulkaisun D1 keksinnöllisyyden esteeksi Patentti- ja rekisterihallituksessa. Caminno on esittänyt viitejulkaisun D1 olevan artikkeli ammattilehdestä.
Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen mukaan viitejulkaisu D1 on ollut julkisesti saatavilla hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivänä.
Renssi Finland Oy on esittänyt, että viitejulkaisu D1 tulee jättää ottamatta huomioon valitusasiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä, mutta ei ole perustellut vaatimustaan.
Markkinaoikeudella ei ole perusteita arvioida asiaa tältä osin toisin kuin Patentti- ja rekisterihallitus. Markkinaoikeus katsoo, että viitejulkaisua D1 on pidettävä osana tekniikan tasoa.
3.2 Viitejulkaisu D2
Valittaja Caminno Consulting Oy Ab on esittänyt viitejulkaisun D2 keksinnöllisyyden esteeksi Patentti- ja rekisterihallituksessa. Caminno on esittänyt, että viitejulkaisun D2 video on ollut 7.7.2020 videoviestinä (video post) yleisön saatavilla internetissä Facebook-ryhmän ”Sewer & Drain Pros” seinällä (wall). Caminnon mukaan viitejulkaisun D2 video on kopioitu sieltä. Caminnon mukaan kyseinen ryhmä on tuhansia alan ammattimiehiä kattava tunnettu ryhmä, jossa ammattimiehet julkaisevat ideoitaan ja tuotekehitysajatuksiaan. Caminno on esittänyt lisäksi, että myös hyödyllisyysmallin keksijä kuuluu kyseiseen Facebook-ryhmään.
Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen mukaan viitejulkaisu D2 on ollut julkisesti saatavilla hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivänä suuressa yksityisessä Facebook-ryhmässä, jonka sääntöjen mukaan ”Manufacturers are welcome in this group to answer guestions, teach and explain. They should not be promoting on their own! Plumbers & drain cleaners are welcome to promote whatever products they like”. Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen mukaan sen esitetty julkaisuajankohta 7.7.2020 on uskottava.
Renssi Finland Oy on esittänyt, että viitejulkaisun D2 video on ollut esillä suljetussa Facebook-ryhmässä, johon se ei ole päässyt kirjautumaan, jolloin viitejulkaisun D2 video ei ole ollut yleisesti alan ammattimiehen nähtävissä. Renssin mukaan viitejulkaisun D2 videon julkaisupäivämäärä internetissä ei ole todennettavissa.
Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisu D2 on vajaan minuutin kestävä video, josta on otettu kuvakaappaukset B ja C.
Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun julkiseksi tuleminen ei edellytä, että julkaisu olisi yleisesti alan ammattilaisten tai muiden nähtävissä, vaan se edellyttää vain, että kyseisestä julkaisusta voi saada tiedon yksikin sellainen, joka ei ole velvollinen pitämään saamaansa tietoa salassa.
Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan (ks. T 2239/15) ryhmän koon kasvaessa salassapitoon voidaan velvoittaa myös muulla tavalla kuin kunkin ryhmän jäsenen allekirjoittamalla salassapitosopimuksella. Renssi ei ole esittänyt sellaista, josta voisi päätellä, että ”Sewer & Drain Pros” -Facebook-ryhmän jäsenet olisivat tehneet jonkin toimen, jonka seurauksena olisi sitoutuminen salassapitoon. Sen sijaan Patentti- ja rekisterihallitus on todennut päätöksessään, että kyseisessä ryhmässä putkimiehet ja viemärisaneeraajat sekä huoltoammattilaiset voivat vapaasti promotoida haluamiaan tuotteita. Markkinaoikeus toteaa, ettei ryhmän jäsenillä ole esitetyn perusteella tässä asiassa merkityksellistä salassapitovelvollisuutta.
Markkinaoikeus toteaa olevan yleisesti tunnettua, että alustapalvelu Facebook luo postaukselle aikaleiman silloin, kun postaus tapahtuu. Postauksen tekijä ei voi siis itse määrittää tätä aikaa ja esimerkiksi muuttaa aikaleimaa todellista aikaisemmaksi. Kuvaruutukaappausta Facebook-ryhmän postauksesta, josta ilmenee postauksen ajankohta, voidaan ainakin lähtökohtaisesti pitää riittävän luotettavana selvityksenä kyseisenä ajanhetkenä tapahtuneesta toimenpiteestä.
Markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole esitetty riittäviä perusteita poiketa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä esitetystä, että päivämäärä 7.7.2020 on uskottava kyseisen videon julkaisupäivä.
Markkinaoikeus katsoo, että asiassa voidaan pitää riittävällä tavalla selvitettynä, että viitejulkaisu D2 on tullut julkiseksi ennen hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivää. Viitejulkaisua D2 on siis pidettävä osana tekniikan tasoa.
4 Asian arviointi
4.1 Suojavaatimusasetelma
Markkinaoikeudessa tarkasteltavana on suojavaatimusasetelma, jonka mukaisessa muodossa Patentti- ja rekisterihallitus on pitänyt hyödyllisyysmallin numero FI 13208 voimassa mitätöintikäsittelyssä. Suojavaatimusasetelmassa on käyttövoimansiirtäjänsuojaan kohdistuva itsenäinen suojavaatimus 1 ja käyttövoimansiirtäjänsuojaan kohdistuvat epäitsenäiset suojavaatimukset 2–5.
Itsenäinen suojavaatimus 1 kuuluu seuraavasti (piirrejako Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä esitetyn mukainen):
a) Käyttövoimansiirtäjänsuoja, jota käyttövoimansiirtäjää käytetään putkien sisäpuolisten työkalujen pyörittämiseen putkien sisässä,
b) käyttövoimansiirtäjänsuoja muodostuu rungosta, jolla on etusivu, takasivu, seinämä, sivuseinämä, yläosa ja alaosa,
c) käyttövoimansiirtäjässä on pyörityspää, työkalupää ja pyörimätön suojakuori,
tunnettu siitä, että
d) käyttövoimansiirtäjänsuoja muodostuu rungosta, jonka etu- ja takasivu ovat samansuuntaiset, joka on edestä katsottuna pyöreä, kolmio, neliö, suorakaiteen muotoinen, tai monikulmikas,
e) rungon etusivussa on aukko, jonka ympärillä on korokereuna, rungon takasivulla on syvennys, johon syvennykseen mahtuu etusivun korokereuna,
f) jolloin rungot ovat pinottavissa päällekkäin etusivu takasivua vasten tai laitettavissa peräkkäin,
g) rungon sivuseinämässä on yksi tai useampi läpivientiuloke, joka muodostuu sivusta katsottuna viistosta putkesta, jonka ulkopäässä on aukko käyttövoimansiirtäjälle.
4.1.1 Keksinnöllisyys
Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen mukaan suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö eroaa selvästi tunnetusta tekniikasta. Päätöksen mukaan viitejulkaisu D2 edustaa lähintä tekniikan tasoa suojavaatimukselle 1 ja suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö eroaa viitejulkaisusta D2 tunnetusta piirteiden c ja g osalta.
Valituksenalaisen päätöksen mukaan alan ammattimiehelle on aivan ilmeistä käyttää käyttövoimansiirtäjässä piirteen c mukaisesti pyörityspäätä, työkalupäätä ja pyörimätöntä suojakuorta, mutta suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö ei kuitenkaan ole viitejulkaisun D2 perusteella alan ammattimiehelle aivan ilmeinen, sillä viitejulkaisussa D2 ei ole mainittu piirteen g mukaista sivusta katsottuna viistosta putkesta muodostuvaa läpivientiuloketta eikä sellaisen käyttämistä voida myöskään pitää alan ammattilaiselle aivan ilmeisenä suunnitteluvaihtoehtona.
Caminno on esittänyt muun ohella, että viitejulkaisut D1 ja D2 molemmat esittävät itsenäisen suojavaatimuksen 1 piirteet a–f ja viitejulkaisu D4 esittää piirteen g. Caminnon on katsottava tarkoittaneen, että suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö ei eroa selvästi tunnetusta tekniikasta, kun joko viitejulkaisusta D1 tai D2 tunnettuun yhdistetään viitejulkaisun D4 opetus piirteen g osalta.
Renssi Finland Oy on esittänyt, että viitejulkaisusta D1 ei ilmene piirteitä d–f, jotka mahdollistavat pinoamisen. Viitejulkaisun D2 osalta Renssi on ensinnäkin esittänyt, että sitä ei tulisi ottaa huomioon asian käsittelyssä, jonka väitteen markkinaoikeus on edellä hylännyt, ja lisäksi viitannut lausumassaan 27.12.2024 Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaiseen päätökseen. Renssin mukaan viitejulkaisussa D4 on esitetty viemärienaukaisukone, joka pyörittää viemärinaukaisujousta ja jossa ei ole pyörimätöntä kuorta. Renssi on esittänyt lisäksi, että kotelo on umpinainen ja koteloita ei voi pinota päällekkäin, sillä kotelon kyljessä on käsikahva, jolla pyöritetään kotelon käsikahvan puoleista sivua, jolloin viemärinaukaisujousi kiertyy kotelon sisään tai pois kotelon sisästä.
Edellä kuvatusti hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain antamiseen johtaneen hallituksen esityksen HE 232/1990 vp yleisperusteluissa ja lain 2 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu muun ohella, että hyödyllisyysmallioikeudella suojattavalta keksinnöltä vaaditun keksinnöllisyyden taso voi olla alhaisempi kuin patentilta vaadittava keksinnöllisyys. Hyödyllisyysmallin alhaisempi keksinnöllisyysvaatimus on ilmaistu säätämällä, että keksinnön on selvästi erottava aiemmin tunnetusta. Selvällä erolla tarkoitetaan, että keksintö ei saa olla aivan ilmeisesti johdettavissa aikaisemmin tunnetusta. Ratkaisu ei siis saa olla itsestään selvä keskitason ammattimiehelle.
Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen KHO 2017:26 mukaan hyödyllisyysmallilaissa tarkoitetusta selvästä erosta tunnettuun tekniikkaan nähden on kysymys esimerkiksi silloin, kun keksintö eroaa lähintä tunnettua tekniikkaa edustavassa julkaisussa kuvatusta ratkaisusta sellaisten elementtien osalta, jotka eivät ole itsessään triviaaleja. Toisaalta kyseisen päätöksen mukaan tavanomaisena tuotekehittelynä ilmenevää alan yleistiedon soveltamista tunnetun tekniikan tasoon ei voida pitää riittävänä hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain mukaisen keksinnöllisyyden tason saavuttamiseksi.
Tarkasteltavana olevassa suojavaatimuksessa on esitetty käyttövoimansiirtäjänsuoja. Käyttövoimansiirtäjänsuojan tarkoituksena on suojata käyttövoimansiirtäjää kuljetuksen ja työn aikana siten, ettei käyttövoimansiirtäjä sotkeennu tai likaa ympäristöään.
Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt valituksenalaisessa päätöksessään, että lähin tekniikan tason julkaisu on viitejulkaisu D2. Markkinaoikeudella ei ole asiassa esitetyn perusteella perusteita arvioida asiaa toisin. Markkinaoikeus arvioi ensin keksinnöllisyyden viitejulkaisusta D2 lähtien.
Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun D2 videossa on esitetty käyttövoimansiirtäjänsuoja. Viitejulkaisun D2 videossa on nähtävissä kaapeli kelattuna rungon sisälle. Rungossa on etusivu, takasivu, seinämä, sivuseinämä, yläosa ja alaosa. Videolla on esitetty kahden rungon pinoaminen päällekkäin siten, että ensimmäisen rungon etusivu on toisen rungon takasivua vasten. Rungon etusivussa on aukko, jonka ympärillä on korokereuna, ja rungon takasivulla on syvennys, johon syvennykseen mahtuu etusivun korokereuna. Viitejulkaisun D2 videolla esitetyn ratkaisun perusteella on selvää, että käyttövoimansiirtäjän suojakuori ei pyöri. Viitejulkaisun D2 videolla kuvatun käyttövoimansiirtäjänsuojan rungon sivuseinämässä on aukko, jonka läpi käyttövoimansiirtäjän pää on vedetty. Viitejulkaisun D2 videon selostuksen mukaan kyseiseen päähän kiinnitetään pora. Selostuksen perusteella alan ammattimies ymmärtää, että kyseessä on käyttövoimansiirtäjän pyörityspää ja pyörittäjä on pora. Tällöin rungon aukosta ulos otettava käyttövoimansiirtäjän pää on työkalupää.
Viitejulkaisun D2 mukainen käyttövoimansiirtäjänsuoja sisältää näin ollen suojavaatimuksen 1 piirteet a–f. Viitejulkaisun D2 mukainen käyttövoimansiirtäjänsuoja ei sisällä piirrettä g, sillä käyttövoimansiirtäjänsuojan rungon sivuseinämässä on pelkkä aukko käyttövoimansiirtäjälle.
Markkinaoikeus arvioi seuraavaksi, onko suojavaatimuksen 1 piirre g eli läpivientiuloke, joka muodostuu sivusta katsottuna viistosta putkesta, jonka ulkopäässä on aukko käyttövoimansiirtäjälle, alan ammattimiehelle aivan ilmeinen markkinaoikeudessa esitettyjen viitejulkaisujen D2 tai D4 perusteella.
Hyödyllisyysmallin selityksessä piirteen g mukaiselle läpivientiulokkeelle ei ole esitetty mitään teknistä vaikutusta, jolloin alan ammattimies etsisi vaihtoehtoista ratkaisua viitejulkaisussa D2 esitetylle reiälle. Viitejulkaisun D2 ratkaisussa on jo reikä vastaavassa kohdassa kuin mihin sivusta katsoen viistosta putkesta muodostuva läpivientiuloke sijoittuu suojavaatimuksen 1 mukaisesti. Hyödyllisyysmallin selityksen sivun 5 viimeisessä kappaleessa esitetyn perusteella sivusta katsottuna viistolla putkella on tarkoitettu hyödyllisyysmallin kuvassa 2 näkyvää rungon tangentin suuntaan osoittavaa putkea.
Samaan tekniseen alaan kuuluvan viitejulkaisun D4 kuvissa 8, 9 ja 11 on esitetty käyttövoimansiirtäjänsuojan rungon tangentin suuntaan kulkeva sivusta tuleva viisto putki läpivientiulokkeena. Hyödyllisyysmallin suojavaatimuksen 1 piirteen g mukaista läpivientiuloketta, joka siis on käyttövoimansiirtäjänsuojan runkoon asennettu sen tangentin suuntainen viisto putki, voidaan pitää tähän nähden ilmeisenä vaihtoehtona ja tavanomaisena tuotekehittelynä.
Näin ollen, ottaen huomioon edellä mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä esitetyt selvän eron arvioimiseksi asetetut kriteerit, markkinaoikeus katsoo, että suojavaatimuksessa esitetty keksintö ei eroa selvästi viitejulkaisussa D2 esitetystä laitteesta, kun otetaan huomioon viitejulkaisusta D4 tunnettu.
4.2 Johtopäätös
Suojavaatimusasetelma ei ole hyväksyttävissä jo edellä esitetyllä perusteella. Patentti- ja rekisterihallituksen päätös on siten kumottava, ja asia on palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle hyödyllisyysmallin rekisteröinnin julistamiseksi kokonaan mitättömäksi.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää Renssi Finland Oy:n vaatimuksen viitejulkaisun D4 jättämisestä ottamatta huomioon markkinaoikeudessa.
Markkinaoikeus kumoaa patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 21.2.2024 ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle hyödyllisyysmallin numero FI 13208 rekisteröinnin julistamiseksi kokonaan mitättömäksi.
Muutoksenhaku
Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Pekka Savola sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.