Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 25.1.2023 (liite 1) pysyttää patentti numero FI 128591 voimassa muutetussa muodossa

Asian tausta

Neste Oyj (jäljempänä myös ”Neste”) on 13.7.2018 hakenut suomalaista patenttia keksinnölle nimeltä ”Fractionation of biomass-based material” (biomassapohjaisen materiaalin fraktiointi). Hakemus on Patentti- ja rekisterihallituksessa saanut numeron FI 20180083.

Patentti- ja rekisterihallitus on 31.8.2020 myöntänyt edellä mainitusta patenttihakemuksesta patentin numero FI 128591.

UPM-Kymmene Corporation (jäljempänä myös ”UPM”) on 31.5.2021 tehnyt väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut sen kumoamista kokonaisuudessaan.

Patentti- ja rekisterihallitus on 25.1.2023 tekemällään päätöksellä pysyttänyt patentin voimassa muutetussa muodossa.

UPM-Kymmene Corporation on valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

UPM-Kymmene Corporation on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen ja kumoaa patentin numero FI 128591 kokonaisuudessaan.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti katsonut, ettei ensisijainen patenttivaatimusasetelma sisältäisi lisättyä materiaalia. Kyseisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 ei sisällä kaikkia perusasiakirjan patenttivaatimusten 1 ja 2 piirteitä. Ensin mainittuun on myös lisätty piirre, jonka mukaan tislauskolonnissa tislattava kevyt fraktio on nestemäisessä muodossa. Mainittujen muutosten vuoksi patenttivaatimus 1 sisältää sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä. Myös patenttivaatimusten 1, 3 ja 4 yhdistelmä koskee suoritusmuotoa, jota ei ole esitetty perusasiakirjassa.

Patentti- ja rekisterihallitus on myös virheellisesti katsonut, että ensisijaisessa patenttivaatimusasetelmassa esitetyn keksinnön selitys olisi niin selvä, että alan ammattimies voisi sen perusteella käyttää mainittua keksintöä. Patenttivaatimuksessa 6 on esitetty, että kevyt orgaanisten happojen ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktio käsittää hartsihappoa. Patentin selitysosan mukaan biomassapohjainen materiaali on esimerkiksi kasviöljyä, kuten palmuöljyä. Kasviöljyt eivät sisällä hartsihappoja, joten alan ammattimies ei pysty toisintamaan patenttivaatimuksen 6 mukaista menetelmää kyseisen patenttivaatimuksen kattamassa laajuudessa.

Tarkasteltavana olevassa patentissa ei ole esitetty, kuinka patenttivaatimuksen mukainen biomassapohjaisen materiaalin haihdutus ohutkalvohaihduttimessa suoritetaan. Patentti tarkoittaa siten myös tältä osin keksintöä, jota ei ole riittävästi selitetty.

Patenttivaatimuksessa 1 on esitetty, että biomassapohjaista materiaalia haihdutetaan lyhyttiehaihduttimessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sekä tisle että jäännös ovat nestemäisessä muodossa. Ohutkalvohaihdutin on yleisnimitys haihduttimille, joiden toiminta perustuu siihen, että haihdutettavasta nesteestä muodostetaan ohut kalvo lämmitettävälle pinnalle. Lyhyttiehaihdutin on toimintaperiaatteeltaan ohutkalvohaihdutin.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei ole uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun menetelmään nähden. Mainitun patenttivaatimuksen piirre P1 käy ilmi kyseisen viitejulkaisun sivun 1 riveiltä 4–5 ja 8–9, piirre P2 sivun 5 riveiltä 4–10 ja kohdasta, joka alkaa sivun 6 riviltä 34 ja päättyy sivun 7 riville 3, piirre P3 sivun 8 riveiltä 9–13, piirre P4 sivun 8 riveiltä 13–15 ja kohdasta, joka alkaa sivun 6 riviltä 34 ja päättyy sivun 7 riville 3, piirre P5 sivun 8 riveiltä 16–17 ja piirre P6 sivun 16 riveiltä 17–21. Toisin kuin Patentti- ja rekisterihallitus on katsonut, viitejulkaisussa D1 on esitetty ylähöyryfraktion ja kevyen fraktion tislaus.

Patentti- ja rekisterihallitus on myös virheellisesti katsonut, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä olisi uusi viitejulkaisusta D14 tunnettuun nähden. Mainitussa viitejulkaisussa on esitetty raakamäntyöljyn fraktiointimenetelmä, joka käsittää pienpoistovaiheen lyhyttie- ja ohutkalvohaihduttimissa sekä pienpoiston jälkeisen tislausvaiheen. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirteet käyvät ilmi viitejulkaisun D14 sivun 6 riveiltä 15–16, kohdasta, joka alkaa sivun 4 riviltä 26 ja päättyy sivun 5 riville 2, sivun 6 riveiltä 17–23, sivun 14 riveiltä 8–24 ja sivun 20 riveiltä 26–31.

Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän käyttötarkoitus on biomassapohjaisen materiaalin fraktiointi. Kun otetaan huomioon tarkasteltavana olevan patentin selitysosassa esitetty konteksti, patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä on kysymys mäntyöljyn tislauksesta, jonka esikäsittelyvaiheena on pienpoisto.

Viitejulkaisu D4 edustaa alan ammattimiehen yleistietoja. Kyseisessä viitejulkaisussa on esitetty mäntyöljyn fraktioinnin tyypillisinä vaiheina vedenerotus, pienpoisto, hartsinerotus sekä tislatun mäntyöljyn ja mäntyöljyrasvahappojen erotus. Viitejulkaisusta D4 tunnetussa menetelmässä haihtuva jae syötetään ensimmäisestä ohutkalvohaihduttimesta tislaimelle kaasumaisessa muodossa. Jälkimmäisestä haihduttimesta saatava tuotevirta johdetaan samaan tislaimeen kuin ensimmäisestä haihduttimesta saatava haihtuva jae. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän kaikki vaiheet sisältyvät siten alan ammattimiehen yleistietoihin, jotka käyvät ilmi viitejulkaisusta D4.

Patenttivaatimuksen 19 mukainen fraktiointilaitteisto ei ole uusi viitejulkaisusta D2 tunnettuun laitteistoon nähden, koska piirre P21 käy ilmi mainitun viitejulkaisun kuvasta 1, piirre P22 sivun 7 riveiltä 9–14 ja 6–8, piirre P23 sivun 7 riveiltä 9–14 ja sivun 8 riveiltä 3–4, piirre P24 sivun 17 riveiltä 33–34 ja sivun 13 riveiltä 16–17 ja piirre P25 sivun 14 riveiltä 21–24. Laitteeseen kohdistuvaan patenttivaatimukseen sisältyvät käyttöä koskevat piirteet on tulkittava siten, että tunnettuun tekniikkaan kuuluvan laitteen on sovelluttava patenttivaatimuksessa esitettyyn käyttötarkoitukseen.

Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D8 tai D4. Mainittu menetelmä eroaa viitejulkaisusta D8 tunnetusta menetelmästä siten, että pienpoistoa ei viimeksi mainitussa menetelmässä ole esitetty toteutettavaksi lyhyttiehaihduttimella. Tarkasteltavana olevassa patentissa on esitetty, että lyhyttiehaihduttimen etuna on osin nestemäisessä muodossa oleva hartsikolonnin syöttö, mikä vähentää kyseisen kolonnin yläosan painehäviötä. Vastaava etu saavutetaan myös viitejulkaisusta D8 tunnetulla menetelmällä, koska myös siinä osa syötöstä voi olla nestemäisessä muodossa. Näin ollen objektiivisena teknisenä ongelmana on löytää viitejulkaisun D8 menetelmälle vaihtoehtoinen pienpoistomenetelmä.

Viitejulkaisussa D8 on esitetty, että haihdutus voidaan toteuttaa ohutkalvohaihduttimella tai lyhyttiehaihduttimella. Näin ollen edellä mainittua objektiivista teknistä ongelmaa ratkaiseva alan ammattimies päätyy lähintä tekniikan tasoa edustavan viitejulkaisun D8 oman opetuksen perusteella patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään. Kyseinen menetelmä ei siten ole keksinnöllinen viitejulkaisusta D8 tunnettuun tekniikkaan nähden.

Edellä mainittua objektiivista teknistä ongelmaa ratkaiseva alan ammattimies olisi korvannut viitejulkaisusta D8 tunnetun menetelmän toisessa haihdutusvaiheessa käytetyn haihduttimen lyhyttiehaihduttimella myös sen perusteella, mitä on esitetty viitejulkaisussa D3 tai D9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten ole keksinnöllinen myöskään viitejulkaisujen D8 ja D3 tai D8 ja D9 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.

Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei olisi keksinnöllinen viitejulkaisujen D8 ja D3 yhdistelmään nähden siinäkään tapauksessa, että edellä mainitun erottavan piirteen perusteella viitejulkaisuun D8 nähden ratkaistavana objektiivisena teknisenä ongelmana olisi Patentti- ja rekisterihallituksen esittämä biomassapohjaisen materiaalin fraktiointimenetelmän haihdutusvaiheen optimointi tisleen saannon suhteen. Viitejulkaisu D3 esittää kyseisen ongelman ratkaisuna lyhyttiehaihduttimen käytön toisessa haihdutusvaiheessa. Tämä parantaa haihdutuksesta tislaukseen menevän tuotteen saantoa.

Yksi lyhyttiehaihduttimen teknisistä vaikutuksista on ohutkalvohaihdutinta alhaisempi lämmityspinnan lämpötila. Viitejulkaisuun D8 nähden muodostettavana objektiivisen teknisenä ongelmana voi siten olla myös syötteen hajoamisen vähentäminen haihdutuksen aikana. Lyhyttiehaihduttimen lämmityspinnan ohutkalvohaihdutinta alhaisempi lämpötila on esitetty viitejulkaisussa D9. Näin ollen alan ammattimiehelle olisi viitejulkaisujen D8 ja D9 yhdistelmän perusteella ilmeistä ratkaista mainittu objektiivinen tekninen ongelma patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä tavalla.

Jos katsottaisiin, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroasi viitejulkaisusta D4 tunnetusta menetelmästä siltä osin, että ensin mainitun toisessa haihdutusvaiheessa on käytetty lyhyttiehaihdutinta ohutkalvohaihduttimen asemesta, kyseinen ero ei olisi olennainen. Objektiiviseksi tekniseksi ongelmaksi voidaan valita pikijakeen määrän pienentäminen mäntyöljyn pienpoistossa. Kyseisen ongelman ratkaiseminen patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä tavalla on alan ammattimiehelle ilmeistä viitejulkaisun D3, D10 tai D14 perusteella. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten ole keksinnöllinen viitejulkaisujen D4 ja D3, D10 tai D14 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.

Viitejulkaisut D5 ja D7 edustavat alan ammattimiehen yleistietoja. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D5 tai D7 tunnetusta menetelmästä siten, että ensin mainitussa pienpoisto toteutetaan kaksivaiheisella haihdutuksella. Ensin mainittuun nähden muodostettavana objektiivisena teknisenä ongelmana on pikijakeen määrän vähentäminen pienpoistossa. Alan ammattimiehen olisi viitejulkaisusta D3 tunnetun perusteella ilmeistä ratkaista kyseinen ongelma patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä tavalla. Kyseisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä ei siten ole keksinnöllinen viitejulkaisujen D5 tai D7 ja D3 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.

Myös viitejulkaisu D6 edustaa alan ammattimiehen yleistietoja. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D6 tunnetusta menetelmästä siten, ettei viimeksi mainitussa ole selostettu pienpoiston yksityiskohtia. Kyseisessä viitejulkaisussa on kuitenkin esitetty, että pienpoiston olosuhteilla on olennainen merkitys hartsijakeen saannon maksimoinnissa. Viitejulkaisuun D6 nähden muodostettavaksi objektiiviseksi tekniseksi ongelmaksi voidaan siten valita pikijakeen määrän vähentäminen pienpoistossa. Alan ammattimiehen olisi viitejulkaisusta D3 tunnetun perusteella ilmeistä ratkaista kyseinen ongelma patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä tavalla. Kyseisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä ei siten ole keksinnöllinen viitejulkaisujen D6 ja D3 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunnon mukaan valituksessa ei ole esitetty sellaista, joka antaisi aihetta valituksenalaisen päätöksen muuttamiseen. Ensisijaisessa patenttivaatimusasetelmassa esitetyn keksinnön selitys on niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää kyseistä keksintöä. Keksintö on uusi ja keksinnöllinen viitejulkaisuista D1–D14 tunnettuun nähden, eikä ensisijainen patenttivaatimusasetelma käsitä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä.

Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei käy ilmi yhtenä kokonaisuutena viitejulkaisusta D1 tai D14. Viitejulkaisussa D4 ei ole esitetty mäntyöljyn haihdutusta lyhyttiehaihduttimella.

Viitejulkaisu D8 edustaa patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa. Mainitussa viitejulkaisussa ei ole esitetty kyseisen menetelmän piirrettä, jonka mukaan haihdutuksesta saatuja jakeita fraktioidaan edelleen tislaamalla. Tätä piirrettä ei ole esitetty myöskään viitejulkaisussa D3 tai D9, joten patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään ei voi päätyä kyseisten viitejulkaisujen yhdistelmän perusteella.

Viitejulkaisu D4 yksin tai yhdistettynä viitejulkaisuun D3, D10 tai D14 ei ohjaan alan ammattimiestä patenttivaatimuksen 1 mukaisiin menetelmävaiheisiin tislesaannon parantamiseksi.

Viitejulkaisut D5–D7 edustavat patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään nähden kaukaista tekniikan tasoa, eikä ensisijaisessa patenttivaatimusasetelmassa esitetty keksintö siten ole alan ammattimiehelle ilmeinen kyseisten viitejulkaisujen perusteella, kun niitä tarkastellaan yksi tai yhdistettynä viitejulkaisuun D3.

Neste Oyj:n vastaus

Vaatimukset

Neste Oyj on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja pysyttää siten patentin numero FI 128591 voimassa siinä muodossa, jossa se Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen mukaan on hyväksyttävissä (ensisijainen patenttivaatimusasetelma, liite 2).

Toissijaisesti Neste Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja pysyttää patentin voimassa jonkin vaihtoehtoisista patenttivaatimusasetelmista 1–5 (liitteet 3–7) mukaisessa muodossa. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 1 on saapunut markkinaoikeuteen Neste Oyj:n vastauksen 8.5.2023 yhteydessä patenttivaatimusasetelmana B. Vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 2 ja 3 ovat saapuneet markkinaoikeuteen Neste Oyj:n lausuman 22.1.2024 yhteydessä patenttivaatimusasetelmina C ja D. Vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 4 ja 5 ovat saapuneet markkinaoikeuteen Neste Oyj:n lausuman 25.3.2024 yhteydessä patenttivaatimusasetelmina E ja F.

Perusteet

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 on muodostettu perusasiakirjan patenttivaatimusten 1 ja 2 menetelmää koskevista piirteistä. Mainituissa perusasiakirjan patenttivaatimuksissa on esitetty, että kevyt fraktio on nestemäisessä muodossa. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 ei siten sisällä lisättyä materiaalia.

Epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa 6 on esitetty patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän eräs suoritusmuoto, jossa kevyt orgaanisten happojen ja neutraalien orgaanisten happojen jae käsittää hartsihappoa. Alan ammattimies pystyy keksinnön selityksen ja yleistietojensa perusteella valitsemaan lähtöaineeksi biomassapohjaisen materiaalin, joka sisältää hartsihappoa. Tarkasteltavana olevan patentin selitysosassa on lisäksi esitetty ohutkalvohaihduttimen tyypilliset käyttöolosuhteet. Patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön selitys on siten niin selvä, että alan ammattimies pystyy sen perusteella käyttämään kyseistä keksintöä.

Viitejulkaisussa D1 ei ole esitetty fraktiointimenetelmää, jossa ensimmäinen haihdutusvaihe suoritetaan ohutkalvohaihduttimessa ja jossa ensimmäisestä haihdutusvaiheesta saatava jäännösjae viedään lyhyttiehaihduttimessa suoritettavaan toiseen haihdutusvaiheeseen, josta saadaan kevyt jae ja pikijae. Viitejulkaisussa D1 ei ole myöskään esitetty mainituista haihdutusvaiheista saatavien jakeiden tislausta tislauskolonnissa. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun menetelmään nähden.

Viitejulkaisussa D14 ei ole esitetty menetelmää, jossa tislataan tislauskolonnissa ohutkalvohaihduttimesta saatu ylähöyryfraktio ja nestemäisessä muodossa oleva kevyt fraktio, josta on poistettu piki. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi myös viitejulkaisusta D14 tunnettuun menetelmään nähden.

Viitejulkaisusta D4 ei käy ilmi menetelmää, jossa ohutkalvohaihduttimen jäännösjaetta haihdutetaan lyhyttiehaihduttimessa, millä saadaan aikaan nestemäisessä muodossa oleva kevyt jae, josta on poistettu piki. Viitejulkaisussa D4 ei myöskään ole esitetty mainitun kevyen jakeen tislausta. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi viitejulkaisusta D4 tunnettuun menetelmään nähden.

Viitejulkaisussa D2 ei ole esitetty lyhyttiehaihdutinta, joka on konfiguroitu haihduttamaan ohutkalvohaihduttimen jäännösjaetta ja tuottamaan pikijae ja nestemäisessä muodossa oleva kevyt jae, josta on poistettu piki. Mainitussa viitejulkaisussa ei myöskään ole esitetty tislauskolonnia, joka on konfiguroitu tislaamaan mainittu nestemäisessä muodossa oleva kevyt jae ja ohutkalvohaihduttimesta saatava ylähöyryjae. Patenttivaatimuksen 19 mukainen laite on siten uusi viitejulkaisusta D2 tunnettuun laitteeseen nähden.

Viitejulkaisun D8 on katsottava edustavan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D8 tunnetusta menetelmästä siten, että ensin mainitun ensimmäisessä haihdutusvaiheessa tuotetaan ohukalvohaihduttimella ylähöyryjae ja toinen haihdutusvaihe toteutetaan lyhyttiehaihduttimessa, joka tuottaa nestemäisessä muodossa olevan kevyen jakeen, josta on poistettu piki. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa lisäksi viitejulkaisusta D8 tunnetusta menetelmästä siltä osin, että ylähöyryjae ja nestemäisessä muodossa oleva kevyt jae tislataan tislauskolonnissa.

Edellä mainittujen erottavien piirteiden tekninen vaikutus on hartsi- ja rasvahappotuotteiden saannon paraneminen, mikä on osoitettu tarkasteltavana olevassa patentissa esitetyillä esimerkeillä. Objektiivinen tekninen ongelma on siten hartsi- ja rasvahappotuotteiden saannon parantaminen viitejulkaisusta D8 tunnetussa menetelmässä.

Viitejulkaisussa D8 ei ole esitetty, että pienpoiston toisen haihdutusvaiheen ohutkalvohaihduttimen korvaaminen lyhyttiehaihduttimella parantaisi hartsi- ja rasvahappotuotteiden saantoa. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten keksinnöllinen viitejulkaisusta D8 yksin tunnettuun tekniikkaan nähden.

Viitejulkaisussa D3 ei ole esitetty, että ohutkalvo- ja lyhyttiehaihduttimen käyttö pienpoistossa johtaisi hartsi- ja rasvahappotuotteiden parantuneeseen saantoon, vaan mainittujen haihduttimien käyttö on esitetty vain yhtenä pienpoiston toteutusvaihtoehtona. Mainitussa viitejulkaisussa on esitetty, että siitä tunnetulla menetelmällä voidaan vähentää pikijakeen osuutta, mutta pikijakeen osuuden pienentyminen ei merkitse hartsi- ja rasvahappotuotteen parantunutta saantoa. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten keksinnöllinen myös viitejulkaisujen D8 ja D3 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.

Viitejulkaisussa D9 on esitetty lyhyttiehaihduttimen käyttö steroli- ja alkoholiestereiden hydrolysointiin ja uudelleenesteröintiin. Mainitussa viitejulkaisussa ei ole esitetty lyhyttiehaihduttimen käyttöä hartsi- ja rasvahappotuotteen saannon parantamiseen. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten keksinnöllinen viitejulkaisujen D8 ja D9 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.

Viitejulkaisun D4 kuvassa 7.7, joka sinänsä edustaa alan ammattimiehen yleistietoja, ei ole esitetty kaksivaiheista haihdutusta vaan kolmen ohutkalvohaihduttimen käyttöä sarjassa. Mainitusta kuvasta ei siten käy myöskään ilmi ohutkalvohaihduttimessa toteutetun haihdutusvaiheen jäännösjakeen haihdutusta lyhyttiehaihduttimessa toisessa haihdutusvaiheessa, josta saadaan nestemäisessä muodossa oleva kevyt jae, josta on poistettu piki, eikä kyseisen kevyen jakeen tislausta.

Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän viitejulkaisusta D4 tunnetusta menetelmästä erottavat piirteet ovat samat kuin ensin mainitun viitejulkaisusta D8 tunnetusta menetelmästä erottavat piirteet. Näin ollen myös viitejulkaisuun D4 nähden muodostettava objektiivinen tekninen ongelma on sama kuin viitejulkaisuun D8 nähden muodostettava ongelma. Vastaavasti patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on keksinnöllinen viitejulkaisujen D4 ja D3 yhdistelmään nähden samoilla perusteilla kuin viitejulkaisujen D8 ja D3 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.

Asiassa ei ole esitetty, että viitejulkaisusta D10 kävisi ilmi lyhyttiehaihduttimen käyttö pienpoistossa. Viitejulkaisussa D14 on esitetty kahdeksan erilaista haihduttimien yhdistelmää, eikä asiassa ole esitetty, miksi alan ammattimies valitsisi näistä yhdistelmistä juuri patenttivaatimuksessa 1 esitetyn yhdistelmän ratkaistessaan edellä todettua objektiivista teknistä ongelmaa. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten keksinnöllinen myös viitejulkaisujen D4 ja D10 sekä D4 ja D14 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.

Viitejulkaisussa D5 on esitetty menetelmä, jossa kaksivaiheisen haihdutuksen vain jälkimmäisestä vaiheesta viedään haihdutettu tuote hartsikolonniin. Mainitusta viitejulkaisusta ei käy ilmi, että ensimmäisestä haihdutusvaiheesta saatavaa ylähöyryjaetta tislattaisiin hartsitislauskolonnissa. Viitejulkaisu D5 edustaa siten patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään nähden kaukaisempaa tekniikan tasoa kuin viitejulkaisu D8 tai D4. Alan ammattimiehen ei olisi viitejulkaisun D3 perusteella ilmeistä ratkaista viitejulkaisuun D8 tai D4 nähden muodostettua objektiivista teknistä ongelmaa patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä tavalla, joten alan ammattimies ei päätyisi viitejulkaisun D3 perusteella ilmeisellä tavalla patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään myöskään viitejulkaisusta D5 lähtemällä. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten keksinnöllinen viitejulkaisujen D5 ja D3 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.

Viitejulkaisussa D7 on esitetty viitejulkaisusta D5 tunnettua vastaava pienpoistoyksikkö. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten keksinnöllinen viitejulkaisujen D7 ja D3 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden samoilla perusteilla kuin viitejulkaisujen D5 ja D3 yhdistelmästä tunnettuun nähden.

Viitejulkaisussa D6 ei ole selostettu pienpoistoa, joka on olennainen osa patenttivaatimuksessa esitettyä keksintöä. Mainittu viitejulkaisu edustaa siten patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään nähden kaukaisempaa tekniikan tasoa kuin viitejulkaisu D8 tai D4. Alan ammattimies ei siten päätyisi viitejulkaisun D3 perusteella ilmeisellä tavalla patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään, kun lähtökohdaksi valitaan viitejulkaisusta D6 tunnettu menetelmä.

Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 1 on hyväksyttävissä samoilla perusteilla kuin ensisijainen patenttivaatimusasetelma.

Valittajan lausuma

UPM on esittänyt lausumassaan 18.9.2023, että viitejulkaisun D14 sivulla 14 on esitetty kyseisestä viitejulkaisusta tunnetun menetelmän suoritusmuotoja. Yhdessä mainituista suoritusmuodoista on käytetty kolmivaiheista haihdutusta, jossa toinen haihdutusvaihe suoritetaan ohutkalvohaihduttimessa ja kolmas haihdutusvaihe lyhyttiehaihduttimessa. Haihduttamalla puhdistetut tuotevirrat vetykäsitellään, ja vetykäsittelystä saadut hiilivetyvirrat fraktioidaan esimerkiksi tislaamalla. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei ole uusi kyseiseen suoritusmuotoon nähden.

Viitejulkaisu D8 ei sovi lähintä tekniikan tasoa edustavaksi viitejulkaisuksi, koska siinä on esitetty hyvin spesifinen koostumus ja sen valmistusmenetelmä. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä sen sijaan liittyy yleisesti raakamäntyöljyn fraktiointiin ja erityisesti pienpoistoon ennen tislausta. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa edustaa siten alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluva perinteinen mäntyöljyn tislaus esikäsittelyvaiheineen. Tältä osin alan ammattimiehen yleistietoja edustavat esimerkiksi viitejulkaisut D4, D5 ja D6.

Viitejulkaisun D4 kuvassa 7.7 esitetty menetelmä sisältää piirteen, jonka mukaan ohutkalvohaihduttimesta saadaan ylähöyryjae, joka tislataan tislauskolonnissa. Ainoa patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän mainitussa kuvassa esitetystä menetelmästä erottava piirre on siten toinen haihdutus, joka toteutetaan ensin mainitussa menetelmässä lyhyttiehaihduttimessa ja viimeksi mainitussa menetelmässä ohutkalvohaihduttimessa.

Edellä mainitun eron tekninen vaikutus on tarkasteltavana olevan patentin mukaan tisleiden saannon parantuminen ja tunnettuja ratkaisuja pienemmän pienpoistohaihduttimen tarve. Objektiivinen tekninen ongelma voi siten olla, kuinka parantaa tisleiden saantoa lähintä tekniikan tasoa edustavassa menetelmässä tai kuinka mahdollistaa aiempaa pienemmän pienpoistohaihduttimen käyttö kyseisessä menetelmässä.

Edellä mainituista ensimmäistä objektiivista teknistä ongelmaa ratkaiseva alan ammattimies tutustuisi viitejulkaisuun D14, josta tunnetussa menetelmässä tisleiden saantoa on parannettu patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän tavoin käyttämällä pienpoistossa ohutkalvo- ja lyhyttiehaihdutinta. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten ole keksinnöllinen viitejulkaisujen D4 ja D14 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.

Edellä mainituista toista objektiivista teknistä ongelmaa ratkaiseva alan ammattimies tutustuisi puolestaan viitejulkaisuun D3, jossa kyseisen ongelman ratkaisuksi on esitetty lyhyttiehaihduttimen käyttöä. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten ole keksinnöllinen viitejulkaisujen D4 ja D3 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukaiselta menetelmältä puuttuu uutuus ja keksinnöllisyys samoilla perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukaiselta menetelmältä.

Muut lausumat

Neste on antanut lausuman 27.10.2023 ja toimittanut sen yhteydessä markkinaoikeuteen vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 2 ja 3. Neste on mainitussa lausumassaan esittänyt, että vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 2 ja 3 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjan patenttivaatimuksista 1, 2 ja 3.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on keksinnöllinen siinäkin tapauksessa, että lähimmäksi tekniikan tasoksi valitaan viitejulkaisussa D4 esitetyt alan ammattimiehen yleistiedot, koska kyseinen viitejulkaisu yksin tai yhdistettynä viitejulkaisuun D14 tai D3 ei ohjaa tisleiden saannon parantamiseen pyrkivää alan ammattimiestä patenttivaatimuksessa 1 esitettyihin haihdutusvaiheisiin ja fraktiointiin.

Vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 2 ja 3 ovat hyväksyttävissä samoilla perusteilla kuin ensisijainen patenttivaatimusasetelma.

Neste on antanut lisälausuman 10.11.2023 ja täydentänyt sitä 21.11.2023.

UPM on antanut lisälausuman 27.11.2023.

Neste on antanut lisälausuman 22.1.2024 ja toimittanut sen yhteydessä markkinaoikeuteen uudet vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 2 ja 3. Neste on mainitussa lisälausumassaan esittänyt, että vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 2 ja 3 epäitsenäisistä patenttivaatimuksista on poistettu niissä aiemmin olleita vaihtoehtoisia suoritusmuotoja.

Viitejulkaisussa D14 on esitetty, että pikijakeen määrän väheneminen merkitsee puhdistetun biologisen materiaalin määrän lisääntymistä. Pelkän määrän lisäksi on kuitenkin otettava huomioon myös se, kuinka selektiivisesti haihdutus poistaa raskaan jakeen biologisesta materiaalista, joten myös tislauskolonniin menevän syötön laadulla on vaikutusta tislauksen saantoon. Näin ollen viitejulkaisussa D14 ei ole esitetty ratkaisua siihen, kuinka tislauksen hartsi- ja rasvahappotuotteiden saantoa voidaan parantaa.

UPM on esittänyt lisälausumassaan 4.3.2024, että vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 2 ja 3 patenttivaatimuksen 1 mukaan menetelmässä haihdutetaan sekä biomassapohjaista materiaalia että raakamäntyöljyä. Mainituista haihdutuksista on lisäksi esitetty saatavan erilaisia materiaalivirtoja. Kyseisten patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimuksessa 1 on siten esitetty sellainen kahden menetelmän yhdistelmä, joka ei käy ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta.

Tislauksen saantoa parantamaan pyrkivä alan ammattimies tutkisi viitejulkaisussa D14 esitetystä kahdeksasta haihduttimien yhdistelmästä kolmivaiheisessa haihdutuksessa käytettävät yhdistelmät, koska ne liittyvät lähintä tekniikan tasoa edustavassa viitejulkaisussa D4 esitettyyn menetelmään. Ohutkalvohaihdutin on viitejulkaisussa D14 esitetty pienpoistovaiheen edullisena ensimmäisenä haihduttimena, joten alan ammattimies olisi valinnut mainitussa viitejulkaisussa esitetyistä yhdistelmistä sen, jossa pienpoistossa käytetään ohutkalvohaihduttimen ja lyhyttiehaihduttimen yhdistelmää, ja päätynyt ilman keksinnöllistä panosta patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään.

Neste on antanut lisälausuman 25.3.2024 ja toimittanut sen yhteydessä markkinaoikeuteen vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 4 ja 5. Neste on esittänyt mainitussa lausumassaan, että ilmaisu ”biomassapohjainen materiaali” viittaa vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 2 ja 3 patenttivaatimuksessa 1 raakamäntyöljyyn, joten kyseiset patenttivaatimukset eivät kohdistu kahteen menetelmään eivätkä siten sisällä lisättyä materiaalia.

Asiassa ei ole erimielisyyttä siitä, että patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän ero tunnettuun tekniikkaan nähden lisää tuotejakeiden saantoa haihdutusvaiheen jälkeisessä tislausvaiheessa. Viitejulkaisusta D14 ei käy ilmi, että hartsi- ja rasvahappojen saanto tislauksessa paranee, kun tislausta edeltävässä haihdutusvaiheessa käytetään ensin ohutkalvohaihdutinta ja sen jälkeen lyhyttiehaihdutinta. Mainitussa viitejulkaisussa on esitetty neljä kolmesta haihduttimesta muodostuvaa yhdistelmää, eikä edellä mainittua haihduttimien yhdistelmää ja järjestystä ole esitetty kyseisessä viitejulkaisussa edullisena yhdistelmänä tai järjestyksenä. Patenttivaatimuksen 1 mukaista haihduttimien järjestystä ei myöskään ole käytetty viitejulkaisun D14 kolmivaiheista haihdutusta edustavassa esimerkissä 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten keksinnöllinen viitejulkaisujen D4 ja D14 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.

Vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 4 ja 5 ovat hyväksyttävissä samoilla perusteilla kuin muut tarkasteltavana olevat patenttivaatimusasetelmat.

UPM on esittänyt lisälausumassaan 3.5.2024, että vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 4 ja 5 patenttivaatimus 1 sisältää lisättyä materiaalia samoilla perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1. Lisäksi mainittujen patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää on täsmennetty vain siten, että biomassapohjaisen materiaalin on esitetty olevan raakamäntyöljy, mutta menetelmän eri vaiheista saatavia tuotteita ei ole täsmennetty vastaavalla tavalla raakamäntyöljystä saataviksi tuotteiksi. Näin ollen vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 4 ja 5 patenttivaatimus 1 käsittää myös mainitusta syystä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi perusasiakirjasta.

Neste on antanut lisälausuman 3.7.2024.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on UPM:n valituksen johdosta kysymys siitä, käsittävätkö markkinaoikeuden tarkasteltavina olevat patenttivaatimusasetelmat sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä, onko keksinnön selitys niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää kyseisissä patenttivaatimusasetelmissa esitettyä keksintöä, ja onko mainittu keksintö uusi ja keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen tarkasteltavana olevan patentin myöntämiseen johtaneen patenttihakemuksen tekemispäivää.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 8 §:n 2 momentin mukaan hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata (patenttivaatimus). Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty.

Patenttiasetuksen 21 §:n 1 momentin mukaan suomalaisen patenttihakemuksen, patenttilain 38 §:n mukaan käsiteltäväksi otettavan patenttihakemuksen ja kansalliseksi hakemukseksi muunnetun eurooppapatenttia koskevan hakemuksen perusasiakirjana pidetään mainitussa asetuksessa suomen-, ruotsin- tai englanninkielistä selitystä piirustuksineen sekä patenttivaatimuksia, jotka sisältyvät hakemukseen, kun hakemus tehtiin tai on katsottava tehdyksi.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty, patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole esitetty niin selvästi, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä tai patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä.

3 Patenttivaatimukset

Markkinaoikeuden tarkasteltavana olevassa ensisijaisessa patenttivaatimusasetelmassa on menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1, menetelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2–18, fraktiointilaitteeseen kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 19 ja fraktiointilaitteeseen kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 20–21.

Vaihtoehtoisissa patenttivaatimusasetelmissa 1 ja 2 on itsenäinen menetelmävaatimus 1, epäitsenäiset menetelmävaatimukset 2–17, itsenäinen laitevaatimus 18 ja epäitsenäiset laitevaatimukset 19–20.

Vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 3 on menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1, epäitsenäiset menetelmävaatimukset 2–16, fraktiointilaitteeseen kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 17 ja fraktiointilaitteeseen kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 18–19.

Vaihtoehtoisissa patenttivaatimusasetelmissa 4 ja 5 on itsenäinen menetelmävaatimus 1, itsenäinen laitevaatimus 2 sekä epäitsenäiset laitevaatimukset 3 ja 4.

4 Tunnettu tekniikka ja asiakirjatodisteet

Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin viitejulkaisuihin ja asiakirjatodisteisiin:

D1: FI 20115217
D2: FI 20155542
D3: FI 20185493
D4: Suomen kemianteollisuus
D5: Tall Oil, A book on the processing and use of tall oil
D6: Norlin, L.-H, Tall Oil, Ullmann’s Encyclopedia of industrial Chemistry
D7: Zinkel & Russell, Naval Stores
D8: WO 2009/125072
D9: WO 2011/117474
D10: Cvengros et al, Fractionation of Tall Oil
D10a: Viitejulkaisun D10 englanninkielinen tiivistelmä
D11: https://www.sms-vt.com/technologies/evaporation-technology/short-path-evaporator/
D11a: Kuvakaappaus viitejulkaisusta D11 Wayback Machine -sivustolta
D12: WO 2009/131510
D13: WO 2012/069704
D14: WO 2012/069706
D15: Euroopan patenttiviraston väitejaoksen kirjelmä
D16: Euroopan patenttiviraston väitejaoksen kirjelmä

5 Asian arviointi

5.1 Ensisijainen patenttivaatimusasetelma

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti (piirrejako valituksessa esitetyn mukainen):

P1: Menetelmä biomassapohjaisen materiaalin fraktioimiseksi,
P2: jolloin menetelmässä haihdutetaan biomassapohjaisen materiaalin haihdutettavissa oleva osa lyhyttiehaihduttimessa, SPE, nestemäisessä muodossa olevan kevyen fraktion, josta on poistettu piki, ja raskaamman pikifraktion tuottamiseksi,
P3: jolloin menetelmässä haihdutetaan biomassapohjaista materiaalia (101) ohutkalvohaihduttimessa, TFE (102), TFE-ylähöyryfraktion (TFE overhead vapour fraction, 103), joka sisältää ainakin orgaanisia happoja ja neutraaleja orgaanisia komponentteja, ja TFE-jäännösfraktion (104) tuottamiseksi;
P4: jolloin mainittu nestemäisessä muodossa oleva kevyt fraktio (106), josta on poistettu piki, ja mainittu raskaampi pikifraktio (107) saadaan haihduttamalla mainittu TFE-jäännösfraktio (104) mainitussa SPE:ssä (105);
P5: tislataan tislauskolonnissa (108) TFE-ylähöyryfraktio (103) ja nestemäisessä muodossa oleva kevyt fraktio (106), josta on poistettu piki,
P6: kevyemmän orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktion (109), ensimmäisen raskaamman nestemäisessä muodossa olevan orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktion (110, 131) ja toisen raskaamman kaasumaisessa muodossa olevan orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktion (131) tuottamiseksi.

Epäitsenäinen patenttivaatimus 3 kuuluu seuraavasti:

Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, jolloin nestemäisessä muodossa oleva kevyt fraktio (106), josta on poistettu piki, käsittää nestemäisessä muodossa olevan mäntyöljyfraktion, josta on poistettu piki, ja raskaampi pikifraktio (107) käsittää mäntyöljypikifraktion (TOP), ja menetelmässä haihdutetaan raakamäntyöljyä (101) ohutkalvohaihduttimessa, TFE (102), TFE-ylähöyryfraktion (103), joka sisältää ainakin hartsih appoa ja rasvahappoa, ja raakamäntyöljyfraktion, CTO (104), joka käsittää TFE-jäännöstä, tuottamiseksi;
jolloin mainittu nestemäisessä muodossa oleva mäntyöljyfraktio (106), josta on poistettu piki, ja mainittu TOP-fraktio (107) saadaan haihduttamalla mainittua CTO-fraktiota (104) mainitussa SPE:ssä (105);
tislataan tislauskolonnissa (108) TFE:n ylähöyryfraktio (103) ja mäntyöljyfraktio (106), josta on poistettu piki, jolloin tuotetaan raakarasvahappofraktio, CFA (109), nestemäisessä muodossa oleva mäntyöljyhartsifraktio, TOR (110, 131), ja kaasumaisessa muodossa oleva mäntyöljyhartsifraktio, TOR (131);
saadaan tuotteina mainitut TOP-fraktio (107), CFA-fraktio (109) ja TOR-fraktiot (110, 131).

Epäitsenäinen patenttivaatimus 4 kuuluu seuraavasti:

Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, jolloin TFE-ylähöyryfraktio (103) altistetaan faasierotukselle (130) ennen tislausta tislauskolonnissa (108) nesteen poistamiseksi TFE-ylähöyryfraktiosta (103).

Epäitsenäinen patenttivaatimus 6 kuuluu seuraavasti:

Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 2–5 mukainen menetelmä, jolloin kevyempi orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktio (109) ja/tai CFA-fraktio (109) käsittää lisäksi noin 3–8 paino-% hartsihappoa, edullisesti noin 5 paino-% hartsihappoa.

Itsenäinen patenttivaatimus 19 kuuluu seuraavasti:

P21: Fraktiointilaite, jolloin laite käsittää
P22: ohutkalvohaihduttimen, TFE (102), joka on konfiguroitu haihduttamaan biomassapohjaista materiaalia TFE-ylähöyryfraktion (TFE overhead vapour fraction, 103), joka sisältää ainakin hartsihappoa ja rasvahappoa, ja TFE-jäännösfraktion (104) tuottamiseksi;
P23: lyhyttiehaihduttimen, SPE (105), joka on konfiguroitu haihduttamaan TFE-jäännösfraktio (104), jotta tuotetaan nestemäisessä muodossa oleva kevyt fraktio (106), josta on poistettu piki, ja raskaampi pikifraktio (107);
P24: tislauskolonni (108), joka on konfiguroitu tislaamaan tuotettu TFE-ylähöyryfraktio (103) ja nestemäisessä muodossa oleva kevyt fraktio (106), josta on poistettu piki ja joka käsittää nestemäisessä muodossa olevan mäntyöljyfraktion (106), josta on poistettu piki, raakarasvahappofraktion, CFA (109), ensimmäisen nestemäisessä muodossa olevan hartsifraktion (110, 131) ja toisen kaasumaisessa muodossa olevan hartsifraktion (131) tuottamiseksi;
P25: ja välineet mainitun raskaamman pikifraktion (107), CFA-fraktion (109) ja hartsifraktioiden (110, 131) talteenottamiseksi.

5.1.1 Lisätty materiaali

UPM on esittänyt, että patenttivaatimus 1 sisältää lisättyä materiaalia, koska kyseinen patenttivaatimus ei sisällä kaikkia perusasiakirjan patenttivaatimusten 1 ja 2 piirteitä ja koska ensin mainittuun on lisätty piirre, jonka mukaan tislauskolonnissa tislattava kevyt fraktio on nestemäisessä muodossa. Ensin mainitun osalta UPM on esittänyt, että kysymyksessä olisi alkuperäisessä patenttivaatimuksessa 2 esitetyn suoritusmuodon yleistäminen (ns. intermediate generalisation) tavalla, joka ei nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa ole sallittua. UPM:n mukaan myös patenttivaatimusten 1, 3 ja 4 yhdistelmä koskee suoritusmuotoa, jota ei ole esitetty perusasiakirjassa.

Neste on esittänyt, ettei patenttivaatimus 1 sisällä lisättyä materiaalia, koska kyseinen patenttivaatimus on muodostettu perusasiakirjan patenttivaatimusten 1 ja 2 menetelmää koskevista piirteistä ja koska mainituissa perusasiakirjan patenttivaatimuksissa on esitetty, että kevyt fraktio on nestemäisessä muodossa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarkasteltavana olevan patentin myöntämiseen johtanut patenttihakemus numero FI 20180083 on tehty 13.7.2018, jolloin Patentti- ja rekisterihallitukselle on toimitettu englanninkielinen selitys, englanninkieliset patenttivaatimukset ja piirustus. Patenttihakemuksen perusasiakirjan muodostavat siten kyseinen englanninkielinen selitys piirustuksineen ja kyseiset englanninkieliset patenttivaatimukset.

Perusasiakirjan patenttivaatimukset 1–4 kuuluvat seuraavasti:

1. A process for fractionating biomass-based material, wherein the process comprises
evaporating an evaporable part of biomass-based material in a short path evaporator, SPE, to produce a depitched lights fraction in liquid form, and a heavier pitch fraction.

2. A process according to claim 1, wherein the process comprises
evaporating biomass-based material (101) in a thin film evaporator, TFE (102), to produce a TFE overhead vapour fraction (103) containing at least organic acids and neutral organic components, and a TFE residue fraction (104);
wherein said depitched lights fraction (106) in liquid form, and said heavier pitch fraction (107) are obtained by evaporating said TFE residue fraction (104) in said SPE (105);
distilling the TFE overhead vapour fraction (103) and the depitched lights fraction (106) in a distillation column (108) to produce a lighter organic acid and neutral organic components fraction (109), a first heavier organic acid and neutral organic components fraction (110, 131) in liquid form, and a second heavier organic acid and neutral organic components fraction (131) in gaseous form;
obtaining as products said heavier pitch fraction (107), lighter organic acid and neutral organic components fraction (109), first heavier organic acid and neutral organic components fraction (110, 131), and second heavier organic acid and neutral organic components fraction (131).

3. A process according to claim 1 or 2, wherein the depitched lights fraction (106) in liquid form comprises a depitched tall oil fraction in liquid form, and the heavier pitch fraction (107) comprises a tall oil pitch (TOP) fraction, and the process comprises
evaporating crude tall oil (101) in a thin film evaporator, TFE (102), to produce a TFE overhead vapour fraction (103) containing at least rosin acid and fatty acid, and a crude tall oil, CTO, fraction (104) comprising TFE residue;
wherein said depitched tall oil fraction (106) in liquid form, and said TOP fraction (107) are obtained by evaporating said CTO fraction (104) in said SPE (105);
distilling the TFE overhead vapour fraction (103) and the depitched tall oil fraction (106) in a distillation column (108) to produce a crude fatty acid fraction, CFA (109), tall oil rosin fraction, TOR (110, 131), in liquid form, and a tall oil rosin fraction, TOR (131), in gaseous form;
obtaining as products said TOP fraction (107), CFA fraction (109) and TOR fractions (110, 131).

4. A process according to claim 2 or 3, wherein the TFE overhead vapour fraction (103) is subjected to phase separation (130) before the distillation in the distillation column (108), to remove liquid from the TFE overhead vapour fraction (103).

Tarkasteltavana olevaa patenttivaatimusta 1 on muutettu perusasiakirjan patenttivaatimukseen 2 nähden siten, että ensin mainitun piirteeseen P5 on lisätty määrite, jonka mukaan kevyt fraktio on nestemäisessä muodossa, ja että ensin mainittu ei sisällä viimeksi mainitun viimeistä piirrettä ”obtaining as products said heavier pitch fraction (107), lighter organic acid and neutral organic components fraction (109), first heavier organic acid and neutral organic components fraction (110, 131), and second heavier organic acid and neutral organic components fraction (131)”.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 piirteeseen P5 lisätyn nestemäistä muotoa koskevan määritteen osalta markkinaoikeus toteaa, että perusasiakirjan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaan lyhyttiehaihduttimessa tuotetaan nestemäisessä muodossa oleva kevyt fraktio (a depitched lights fraction in liquid form). Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 piirrettä P4 vastaavassa perusasiakirjan patenttivaatimuksen 2 piirteessä kevyeen fraktioon on viitattu ilmaisulla ”said depitched lights fraction in liquid form” ja piirrettä P5 vastaavassa piirteessä ilmaisulla ”the depitched lights fraction”. Viimeksi mainitussa on käytetty määräistä artikkelia ”the”, joten kyseisellä ilmaisulla on viitattu joko perusasiakirjan itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esiintyvään kevyeen fraktioon tai perusasiakirjan epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa 2 kyseisen ilmaisun edellä piirrettä P4 vastaavassa piirteessä esiintyvään kevyeen fraktioon.

Kumpikin edellä mainituista ilmaisun ”the depitched lights fraction” edellä esiintyvistä kevyistä fraktioista on kyseisten patenttivaatimusten nimenomaisen sanamuodon perusteella nestemäisessä muodossa. Näin ollen perusasiakirjan patenttivaatimuksen 2 piirteessä ”distilling … the depitched lights fraction (106) in a distillation column…” olevan ilmaisun ”the depitched lights fraction” määräisen artikkelin on katsottava viittavan selvästi ja yksiselitteisesti nestemäisessä muodossa olevaan kevyeen fraktioon. Asiaa ei ole arvioitava toisin, vaikka kyseisen ilmaisun tulkinnassa otettaisiin huomioon perusasiakirjan selityksessä esitetty keksinnön konteksti. Näin ollen nestemäistä muotoa koskevan määritteen lisäämisen ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 piirteeseen P5 ei ole katsottava antavan keksinnöstä alan ammattimiehelle uutta tietoa siihen nähden, mikä käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjan patenttivaatimuksesta 2.

Perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 2 esiintyvän ja tarkasteltavana olevasta patenttivaatimuksesta 1 pois jätetyn piirteen osalta markkinaoikeus toteaa, että niin sanottu intermediate generalisation on kysymyksessä silloin, kun muutoksen lopputuloksena on patenttivaatimus, jossa esitetty keksinnön määritelmä on suppeampi kuin perusasiakirjassa, esimerkiksi sen itsenäisessä patenttivaatimuksessa, esitetty keksinnön laajin yleinen määritelmä, mutta laajempi kuin perusasiakirjassa esitetty keksinnön erityisen suoritusmuodon määritelmä (ks. esim. T 191/04).

Tarkasteltavana olevasta patenttivaatimuksesta 1 pois jätetyn piirteen mukaan perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 2 esitetyn menetelmän tuotteina saadaan mainitussa patenttivaatimuksessa esitetyt raskas pikifraktio, kevyt orgaanisten happojen ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktio, ensimmäinen raskas orgaanisten happojen ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktio ja toinen raskas orgaanisten happojen ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktio. Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 piirteen P2 mukaan lyhyttiehaihduttimessa suoritetusta haihdutusvaiheesta saadaan raskas pikifraktio ja piirteen P5 mukaan tislausvaiheesta saadaan kevyt orgaanisten happojen ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktio, ensimmäinen raskas orgaanisten happojen ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktio ja toinen raskas orgaanisten happojen ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktio.

Edellä todetun perusteella tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 piirteet P2 ja P5 määrittelevät samat kyseisen patenttivaatimuksen mukaisella menetelmällä saatavat tuotteet kuin perusasiakirjan patenttivaatimuksen 2 viimeinen piirre, joka on jätetty pois tarkasteltavana olevasta patenttivaatimuksesta 1. Näin ollen viimeksi mainitun patenttivaatimuksen muutoksessa ei tältä osin ole kysymys siitä, että muutoksen lopputuloksena kyseisessä patenttivaatimuksessa esitetty keksinnön määritelmä olisi laajempi kuin perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 2 esitetty määritelmä. Tältä osin kysymyksessä ei siten ole niin sanottu intermediate generalisation. Perusasiakirjan patenttivaatimuksen 2 viimeisen piirteen poisjättäminen tarkasteltavana olevasta patenttivaatimuksesta 1 ei siten johda siihen, että viimeksi mainittu antaisi keksinnöstä alan ammattimiehelle uutta tietoa ensin mainittuun nähden.

Perusasiakirjan patenttivaatimus 3 on viitannut perusasiakirjan patenttivaatimukseen 1 tai 2, ja perusasiakirjan patenttivaatimus 4 on viitannut perusasiakirjan patenttivaatimukseen 2 tai 3. Tarkasteltavana olevan patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 3 viittaa patenttivaatimukseen 1 tai 2 ja patenttivaatimus 4 viittaa patenttivaatimukseen 2 tai 3. Tarkasteltavana oleva patenttivaatimusasetelma sisältää siten patenttivaatimusten 1, 3 ja 4 yhdistelmän, joka vastaa muutoin perusasiakirjan patenttivaatimusasetelman patenttivaatimusten 1, 2, 3 ja 4 yhdistelmää, mutta ensin mainittu ei sisällä viimeksi mainitun patenttivaatimuksen 2 viimeistä piirrettä. Näin ollen edellä patenttivaatimuksen 1 tarkastelun yhteydessä esitetyillä perusteilla myöskään tarkasteltavana olevan patenttivaatimusasetelman patenttivaatimusten 1, 3 ja 4 yhdistelmä ei käsitä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei tarkasteltavana oleva patenttivaatimus 1 käsitä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei siten ole patenttilain 25 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua estettä.

5.1.2 Selityksen riittävyys

UPM on esittänyt, ettei alan ammattimies pysty keksinnön selityksen perusteella käyttämään patenttivaatimuksessa 6 esitettyä menetelmää kyseisen patenttivaatimuksen koko laajuudessa. Kyseisen patenttivaatimuksen mukaan kevyt orgaanisten happojen ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktio käsittää hartsihappoa. Patentin selitysosan mukaan biomassapohjainen materiaali on esimerkiksi kasviöljyä, kuten palmuöljyä. Kasviöljyt eivät sisällä hartsihappoja, joten jos menetelmän syötteeksi valitaan kasviöljy, kevyt orgaanisten happojen ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktio ei voi sisältää hartsihappoa patenttivaatimuksessa 6 esitetyn mukaisesti.

UPM on lisäksi esittänyt, ettei tarkasteltavana olevassa patentissa ole selostettu, kuinka patenttivaatimuksen 1 piirteessä P3 esitetty biomassapohjaisen materiaalin haihdutus ohutkalvohaihduttimessa suoritetaan.

Neste on esittänyt, että alan ammattimies pystyy keksinnön selityksen perusteella käyttämään patenttivaatimuksessa 6 esitettyä menetelmää ja toteuttamaan biomassapohjaisen materiaalin haihdutuksen ohutkalvohaihduttimessa. Patenttivaatimuksessa 6 on määritelty keksinnön suoritusmuoto, jonka edellyttämän syötteen alan ammattimies pystyy valitsemaan keksinnön selityksen ja yleistietojensa perusteella. Tarkasteltavana olevan patentin selitysosassa on lisäksi esitetty ohutkalvohaihduttimen tyypilliset käyttöolosuhteet.

Markkinaoikeus toteaa, että keksinnön selitys voidaan katsoa riittämättömäksi, jos asiassa esitettyjen todennettavissa olevien seikkojen perusteella on syytä vakavasti epäillä selityksen riittävyyttä.

Tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa 6 on esitetty itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän suoritusmuoto, jossa kevyt orgaanisten happojen ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktio käsittää noin 3–8 painoprosenttia hartsihappoa. Patenttivaatimus 6 kohdistuu siten käytännössä vain sellaisiin patenttivaatimuksen 1 mukaisen fraktiointimenetelmän suoritusmuotoihin, joiden syöte sisältää hartsihappoja. Näin ollen suoritusmuodot, joiden syötteenä on kasviöljy, kuten palmuöljy, jäävät patenttivaatimuksen 6 soveltamisalan ulkopuolelle. Mainitussa patenttivaatimuksessa esitetyn keksinnön selityksen ei siten voida katsoa olevan riittämätön sillä perusteella, etteivät kasviöljyt sisällä hartsihappoja.

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimuksen 1 piirteen P3 toteutus edellyttää, että alan ammattimies voi tarkasteltavana olevan patentin selityksen ja yleistietojensa perusteella valita ohutkalvohaihduttimelle sellaiset käyttöolosuhteet, että kyseisen piirteen mukaisesta haihdutusvaiheesta saadaan ainakin orgaanisia happoja ja neutraaleja orgaanisia komponentteja sisältävä TFE-ylähöyryfraktio. Tarkasteltavana olevan patentin selitysosassa on esitetty ohutkalvohaihduttimen käyttöolosuhteita eri yhteyksissä, ja orgaanisten happojen sekä neutraalien orgaanisten komponenttien kiehumispisteiden ja niiden riippuvuuden paineesta on katsottava kuuluvan alan ammattimiehen yleistietoihin. Alan ammattimiehen on siten katsottava tarkasteltavana olevan patentin selityksen ja yleistietojensa perusteella pystyvän toteuttamaan patenttivaatimuksen 1 piirteen P3.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei UPM ole esittänyt sellaisia todennettavissa olevia seikkoja, joiden perusteella olisi syytä vakavasti epäillä patenttivaatimuksissa 1 ja 6 esitetyn menetelmän selityksen riittävyyttä. Mainituissa patenttivaatimuksissa esitetyn menetelmän selitys on siten niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää kyseistä menetelmää. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei näin ollen ole patenttilain 25 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua estettä.

5.1.3 Uutuus

5.1.3.1 Patenttivaatimus 1 ja viitejulkaisu D1

UPM on esittänyt, ettei tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ole uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun nähden, koska mainitun patenttivaatimuksen piirre P1 käy ilmi kyseisen viitejulkaisun sivun 1 riveiltä 4–5 ja 8–9, piirre P2 sivun 5 riveiltä 4–10 ja kohdasta, joka alkaa sivun 6 riviltä 34 ja päättyy sivun 7 riville 3, piirre P3 sivun 8 riveiltä 9–13, piirre P4 sivun 8 riveiltä 13–15 ja kohdasta, joka alkaa sivun 6 riviltä 34 ja päättyy sivun 7 riville 3, piirre P5 sivun 8 riveiltä 16–17 ja piirre P6 sivun 16 riveiltä 17–21.

Neste on esittänyt, että tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun nähden, koska mainitussa patenttivaatimuksessa esitetty piirteiden yhdistelmä ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi kyseisestä viitejulkaisusta.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun D1 sivun 8 riveillä 9–15 on selostettu kolmivaiheista haihdutusta. Kyseisen viitejulkaisun kohdassa, joka alkaa sivun 6 riviltä 34 ja päättyy sivun 7 riville 3, on puolestaan esitetty, että haihdutus toteutetaan edullisesti haihduttimessa, joka hyödyntää ohutkalvohaihdutustekniikkaa, joten haihdutin voidaan valita ainakin ohutkalvohaihduttimen, lyhyttiehaihduttimen ja levymolekyylitislaimen sisältävästä joukosta. Näin ollen viitejulkaisun D1 mainituissa kohdissa on esitetty, että kolmivaiheisen haihdutuksen kunkin haihdutusvaiheen haihdutin valitaan listalta, joka sisältää vähintään kolme haihdutinta. Kyseisessä kohdassa ei ole esitetty sellaista, joka ohjaisi valitsemaan mainitulta listalta toisen vaiheen haihduttimeksi ohutkalvohaihduttimen ja kolmannen vaiheen haihduttimeksi lyhyttiehaihduttimen. Mainittuun valintaan ei ohjaa myöskään sivuilla 17 ja 18 esitetty, jonka mukaan haihduttimet voivat olla eri tyyppiä, kun käytetään kahta tai useampaa haihdutinta. Näin ollen tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa 1 esitetty ohutkalvohaihduttimen ja lyhyttiehaihduttimen yhdistelmä ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi mainituista viitejulkaisun D1 kohdista.

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun D1 esimerkissä 1 on esitetty raakamäntyöljyn puhdistus haihdutusyksikössä, joka käsittää ohutkalvohaihduttimen ja lyhyttiehaihduttimen. Mainitun esimerkin yhteydessä ei ole selostettu ohutkalvohaihduttimesta saatavan ylähöyryfraktion tai lyhyttiehaihduttimesta saatavan tisleen jatkokäsittelyä. Kyseisen esimerkin selostuksessa ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella lyhyttiehaihduttimen tisleen jatkokäsittely poikkeaisi viitejulkaisun D1 yleisestä opetuksesta eli vetykäsittelystä. Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun nähden.

5.1.3.2 Patenttivaatimus 1 ja viitejulkaisu D14

UPM on myös esittänyt, ettei tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ole uusi viitejulkaisusta D14 tunnettuun nähden, koska tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 kaikki piirteet käyvät ilmi mainitun viitejulkaisun sivun 6 riveiltä 15–16, kohdasta, joka alkaa sivun 4 riviltä 26 ja päättyy sivun 5 riville 2, sivun 6 riveiltä 17–23, sivun 14 riveiltä 8–24 ja sivun 20 riveiltä 26–31.

Neste on esittänyt, että tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi viitejulkaisusta D14 tunnettuun nähden, koska kyseisessä viitejulkaisussa ei ole esitetty menetelmää, jossa tislataan tislauskolonnissa ohutkalvohaihduttimesta saatu ylähöyryfraktio ja nestemäisessä muodossa oleva kevyt fraktio, josta on poistettu piki.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisussa D14 on esitetty menetelmä, joka sisältää mäntyöljyn tai raakamäntyöljyn puhdistuksen ennen vetykäsittelyä haihdutusyksikössä, jossa haihdutus toteutetaan kolmivaiheisena siten, että toiseksi viimeinen haihdutusvaihe toteutetaan ohutkalvohaihduttimessa ja viimeinen haihdutusvaihe lyhyttiehaihduttimessa. Haihdutusvaiheesta saatu puhdistettu mäntyöljy vetykäsitellään, jonka tuotteesta erotetaan erotusyksikössä nestemäisessä muodossa oleva hiilivetyvirta, joka käsitellään fraktiointiyksikössä (sivun 20 rivit 26–31). Viitejulkaisussa D1 ei siten ole esitetty haihdutusvaiheesta saadun ylähöyryfraktion ja kevyen fraktion tislausta tislauskolonnissa tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 piirteen P5 mukaisesti. Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on näin ollen uusi viitejulkaisusta D14 tunnettuun nähden.

5.1.3.3 Patenttivaatimus 1 ja viitejulkaisu D4

UPM on lisäksi esittänyt, että tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei ole uusi viitejulkaisusta D4 tunnettuun nähden, koska kyseisen menetelmän kaikki piirteet sisältyvät mainitun viitejulkaisun kuvassa 7.7 esitettyyn mäntyöljyn tislausprosessiin.

Neste on esittänyt, että tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi viitejulkaisusta D4 tunnettuun menetelmään nähden, koska viimeksi mainitussa ei haihduteta ohutkalvohaihduttimen jäännösjaetta lyhyttiehaihduttimessa eikä siten myöskään saada kyseisestä haihdutuksesta nestemäisessä muodossa olevaa kevyttä jaetta, josta on poistettu piki. Viitejulkaisun D4 menetelmä ei myöskään sisällä mainitun kevyen jakeen tislausta.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun D4 kuvassa 7.7. esitetyssä mäntyöljyn fraktiointimenetelmässä on pienerotusvaihe, jossa mäntyöljyä haihdutetaan kahdessa ohutkalvohaihduttimessa TFE-ylähöyryfraktion ja TFE-jäännösfraktion tuottamiseksi. Viimeksi mainittua haihdutetaan kolmannessa ohutkalvohaihduttimessa, jolloin saadaan kevyt fraktio, josta on poistettu piki, ja raskas pikifraktio. TFE-ylähöyryfraktio ja kevyt fraktio tislataan tislauskolonnissa esiöljyfraktion, rasvahappofraktion, kaasumaisessa muodossa olevan hartsifraktion ja nestemäisessä muodossa olevan hartsifraktion tuottamiseksi. Viitejulkaisun D4 kuvan 7.7 menetelmässä TFE-jäännösfraktiota ei haihduteta lyhyttiehaihduttimessa, eikä kevyen fraktion ole esitetty olevan nestemäisessä muodossa. Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi myös viitejulkaisusta D4 tunnettuun nähden.

5.1.3.4 Patenttivaatimus 19 ja viitejulkaisu D2

UPM on vielä esittänyt, ettei tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 19 mukainen fraktiointilaitteisto ole uusi viitejulkaisusta D2 tunnettuun laitteistoon nähden, koska piirre P21 käy ilmi mainitun viitejulkaisun kuvasta 1, piirre P22 sivun 7 riveiltä 9–14 ja 6–8, piirre P23 sivun 7 riveiltä 9–14 ja sivun 8 riveiltä 3–4, piirre P24 sivun 17 riveiltä 33–34 ja sivun 13 riveiltä 16–17 ja piirre P25 sivun 14 riveiltä 21–24. UPM:n mukaan laitteeseen kohdistuvaan patenttivaatimukseen sisältyvät käyttöä koskevat piirteet on tulkittava siten, että tunnettuun tekniikkaan kuuluvan laitteen on sovelluttava patenttivaatimuksessa esitettyyn käyttötarkoitukseen.

Neste on esittänyt, että tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 19 mukainen fraktiointilaite on uusi viitejulkaisusta D2 tunnettuun nähden, koska kyseisessä viitejulkaisussa ei ole esitetty lyhyttiehaihdutinta, joka on konfiguroitu haihduttamaan ohutkalvohaihduttimen jäännösjaetta ja tuottamaan pikijae ja nestemäisessä muodossa oleva kevyt jae, josta on poistettu piki. Kyseisessä viitejulkaisussa ei myöskään ole esitetty tislauskolonnia, joka on konfiguroitu tislaamaan mainittu nestemäisessä muodossa oleva kevyt jae ja ohutkalvohaihduttimesta saatava ylähöyryjae.

Markkinaoikeus toteaa, että tarkasteltavana oleva patenttivaatimus 19 kohdistuu fraktiointilaitteeseen. Kyseisen laitteen käyttötarkoitus, eli fraktiointi, on siten ilmaistu laitteen nimityksessä. Mainitun patenttivaatimuksen piirrettä P21 on näin ollen tulkittava siten, että tunnettuun tekniikkaan kuuluvan laitteen on oltava fraktiontiin soveltuva laitteen nimityksestä riippumatta.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 19 mukainen fraktiointilaite käsittää kyseisessä patenttivaatimuksessa toiminnallisesti määriteltyjä rakenteellisia piirteitä. Piirteiden P22, P23, P24 ja P25 mukaan mainittu fraktiointilaite käsittää ohutkalvohaihduttimen, joka on konfiguroitu haihduttamaan biomassapohjaista materiaalia, lyhyttiehaihduttimen, joka on konfiguroitu haihduttamaan ohutkalvohaihduttimen jäännösfraktio, tislauskolonnin, joka on konfiguroitu tislaamaan muun ohella TFE-ylähöyryfraktio ja välineet muun ohella raskaan pikifraktion talteenottamiseksi. Toiminnallisesti määriteltyjen piirteiden ei ole katsottava käyvän ilmi viitejulkaisusta pelkästään sillä perusteella, että viitejulkaisusta käy ilmi mainituissa piirteissä esitettyjen toimintojen toteuttamiseen soveltuvia rakenteellisia piirteitä, vaan rakenteelliset piirteet on esitettävä viitejulkaisussa niin, että ne on järjestetty toteuttamaan kyseiset toiminnot.

Viitejulkaisun D2 kuvassa 1 on esitetty fraktiointilaite, joka käsittää haihdutusyksikön 6, vetykäsittelyreaktorin 12, erotusyksikön 16 ja fraktiointiyksikön 26, joka voi olla tislausyksikkö. Haihdutusyksikössä puhdistettu biomateriaali syötetään vetykäsittelyreaktoriin vetykäsittelyä varten. Vetykäsittelystä saatavat nestemäiset hiilivety-yhdisteet erotetaan kaasumaisista yhdisteistä erotusyksikössä 16, josta nestemäiset yhdisteet syötetään tislausyksikköön. Näin ollen viitejulkaisun D2 fraktiointilaite ei käsitä tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 19 piirteen P24 mukaista tislauskolonnia, joka on konfiguroitu tislaamaan ohutkalvohaihduttimessa tuotettu ylähöyryfraktio ja lyhyttiehaihduttimessa tuotettu nestemäisessä muodossa oleva kevyt fraktio. Patenttivaatimuksessa 19 esitetty fraktiontilaite on siten uusi viitejulkaisusta D2 tunnettuun fraktiointilaitteeseen nähden.

5.1.3.5 Uutuusarvioinnin lopputulos

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi viitejulkaisusta D1, D4 tai D14 tunnettuun menetelmään nähden ja patenttivaatimuksen 19 mukainen fraktiointilaite on uusi viitejulkaisusta D2 tunnettuun fraktiointilaitteeseen nähden. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei näin ollen ole keksinnön uutuuden osalta patenttilain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua estettä.

5.1.4 Keksinnöllisyys

5.1.4.1 Lähin tekniikan taso

UPM on esittänyt, että tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D8 tai D4. UPM on myös esittänyt, että kyseiseltä menetelmältä puuttuu keksinnöllisyys, jos lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D5, D6 tai D7. Asiassa on siten arvioitava, mikä tai mitkä mainituista viitejulkaisuista on valittava edustamaan tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että keksinnöllisyyden arvioinnissa käytettävää lähintä tekniikan tasoa edustaa tyypillisesti viitejulkaisu, josta käy ilmi tarkasteltavassa patenttivaatimuksessa esitettyyn keksintöön nähden samaan tarkoitukseen kehitetty tai samaan tavoitteeseen pyrkivä ratkaisu, jossa on eniten samoja olennaisia teknisiä piirteitä kuin patenttivaatimuksessa esitetyssä keksinnössä. Mainitun tarkoituksen tai tavoitteen tulisi mieluiten olla sellainen, että se on mainittu viitejulkaisussa saavuttamisen arvoisena tavoitteena.

Tarkasteltavana olevissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön tarkoituksena on biomassapohjaisen materiaalin, erityisesti raakamäntyöljyn, fraktiointilaitoksen tuotesaannon parantaminen ja laitoksesta aiheutuvien investointimenojen pienentäminen.

Viitejulkaisussa D8 on sinänsä esitetty raakamäntyöljyn tislausmenetelmä, mutta kyseisessä viitejulkaisussa esitetyn keksinnön tarkoituksena on stilbeeniyhdisteiden talteenotto raakamäntyöljystä sekä sen haihdutuksessa ja tislauksessa syntyvistä tuotteista.

Viitejulkaisussa D4 kuvassa 7.7 esitetyn, pienpoistovaiheen sisältävän menetelmän tarkoituksena on valmistaa mäntyöljystä muun ohella mäntyrasvahappoa ja mäntyhartsia. Viitejulkaisun D5 kuvassa 6-3 on esitetty samaan tarkoitukseen kehitetty laitteisto ja menetelmä. Viimeksi mainitussa viitejulkaisussa on lisäksi esitetty, että kuvan 6-3 laitteisto parantaa tuotteiden saantoa ja laatua.

Viitejulkaisun D6 kuvassa 7 on esitetty mäntyöljyn tislausprosessi, johon sisältyy pienpoistovaihe. Mainitussa viitejulkaisussa on lisäksi todettu, että mäntyrasvahapon ja mäntyhartsin saannon ja laadun maksimointi edellyttää optimaalisia pienpoistovaiheen olosuhteita. Viitejulkaisun D7 kuvassa 16 esitetty laitteisto ja menetelmä vastaavat viitejulkaisun D5 kuvassa 6-3 esitettyä laitteistoa ja menetelmää.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisuissa D5 ja D6 on esitetty tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään nähden samaan tarkoitukseen kehitetty menetelmä. Lisäksi molemmissa viitejulkaisuissa on esitetty mäntyrasvahappo- ja mäntyhartsituotteiden saannon parantaminen saavuttamisen arvoisena tavoitteena. Viitejulkaisussa D6 ei ole esitetty pienpoistovaiheen yksityiskohtia, joten viitejulkaisun D5 kuvassa 6-3 esitetty menetelmä sisältää tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään nähden enemmän samoja olennaisia teknisiä piirteitä kuin viitejulkaisun D6 kuvassa 7 esitetty menetelmä. Näin ollen mainitun patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa edustavaksi viitejulkaisuksi on valittava D5 ja keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi sen kuvassa 6-3 esitetty menetelmä.

5.1.4.2 Objektiivinen tekninen ongelma

UPM on esittänyt, että tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisun D5 kuvassa 6-3 esitetystä menetelmästä siten, että ensin mainitussa pienpoisto toteutetaan kahdessa haihduttimessa, joista jälkimmäinen on lyhyttiehaihdutin. UPM:n mukaan kyseisen eron perusteella muodostettava objektiivinen tekninen ongelman on pikijakeen määrän vähentäminen. UPM on esittänyt, että kyseistä objektiivista teknistä ongelmaa ratkaiseva alan ammattimies päätyy ilmeisellä tavalla tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään, kun viitejulkaisun D5 lisäksi otetaan huomioon viitejulkaisussa D3 tai D14 esitetty.

Neste on esittänyt, että tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisun D5 kuvassa 6-3 esitetystä menetelmästä siten, että ensin mainitussa tislataan tislauskolonnissa TFE-ylähöyryfraktio ja nestemäisessä muodossa oleva kevyt fraktio, joka on saatu haihduttamalla TFE-jäännösfraktio lyhyttiehaihduttimessa. Viitejulkaisun D5 kuvan 6-3 menetelmään nähden voidaan muodostaa sama objektiivinen ongelma kuin viitejulkaisusta D8 tai D4 tunnettuun tekniikkaan nähden, eli tislauksen hartsi- ja rasvahappojen saannon parantaminen mainitusta kuvasta tunnetussa menetelmässä. Alan ammattimiehen ei olisi ilmeistä ratkaista kyseistä objektiivista teknistä ongelmaa tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä tavalla, vaikka viitejulkaisusta D5 tunnetun tekniikan lisäksi otettaisiin huomioon viitejulkaisusta D3 tai D14 tunnettu tekniikka.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun D5 kuvan 6-3 menetelmässä on ohutkalvohaihduttimessa toteutettava ensimmäinen haihdutusvaihe, jossa raakamäntyöljystä poistetaan kevyitä komponentteja. Ensimmäistä haihdutusvaihetta seuraa ohutkalvohaihduttimessa toteutettava pienpoistovaihe, josta saatava ylähöyryfraktio tislataan tilauskolonnissa.

Viitejulkaisun D5 kuvan 6-3 menetelmän ensimmäisen haihdutusvaiheen on katsottava vastaavan tarkasteltavana olevan patentin kuvassa 2 esitettyä vedenpoistovaihetta 124, jonka jälkeen mainitussa kuvassa esitetyssä prosessissa seuraa tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa 1 esitetty pienpoistovaihe. Viitejulkaisun D5 kuvassa 6-3 esitetyn menetelmän toisen haihdutusvaiheen on siten katsottava vastaavan tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän sisältämää pienpoistovaihetta, jolloin viimeksi mainittu pienpoistovaihe eroaa ensin mainitusta pienpoistovaiheesta siten, että viimeksi mainittu käsittää lisäksi toisen haihdutusvaiheen, joka toteutetaan lyhyttiehaihduttimessa. Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän viitejulkaisun D5 kuvassa 6-3 esitetystä menetelmästä erottavat piirteet ovat siten P2, P4 ja P5 siltä osin, että tislauskolonnissa tislataan lyhyttiehaihduttimesta saatu nestemäisessä muodossa oleva kevyt fraktio, josta on poistettu piki.

Tarkasteltavana olevassa patentissa on esitetty patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää edustava esimerkki, jossa pienpoisto toteutetaan ohutkalvohaihdutinta ja lyhyttiehaihdutinta käyttävällä kaksivaiheisella haihdutuksella, ja vertailtuesimerkkejä, jossa pienpoisto toteutetaan kahta ohutkalvohaihdutinta käyttävällä kaksivaiheisella haihdutuksella. Mainittujen esimerkkien perusteella voidaan todeta, että patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää edustavassa esimerkissä hartsi- ja rasvahappojen pitoisuus pikijakeessa on pienempi kuin vertailuesimerkeissä. Voidaan siten katsoa, että tarkasteltavana olevaa keksintöä edustavassa esimerkissä hartsi- ja rasvahappojen osuus tislaukseen menevässä virrassa on suurempi kuin vertailuesimerkeissä, mikä parantaa kyseisten tuotejakeiden saantoa tislausvaiheessa.

Tarkasteltavana olevassa patentissa ei ole esitetty viitejulkaisun D5 kuvan 6‑3 mukaista menetelmää edustavaa vertailuesimerkkiä, mutta esitetyn esimerkin ja vertailuesimerkkien perusteella voidaan todeta, että patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän viitejulkaisun D5 kuvan 6‑3 menetelmästä erottavat piirteet pienentävät hartsi- ja rasvahappojen pitoisuutta pikijakeessa ja parantavat siten kyseisten tuotteiden saantoa tislausvaiheessa parantamalla tislattavan raakamäntyöljyn laatua.

Viitejulkaisussa D5 (s. 90) on esitetty, että jakotislauksen tuotteiden, kuten hartsi- ja rasvahappojen, saanto riippuu muun ohella tislattavan raakamäntyöljyn laadusta. Mainitussa viitejulkaisussa (s. 95) on lisäksi esitetty, että raakamäntyöljyn laatua voidaan parantaa kemiallisella käsittelyllä. Näin ollen tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa edustavassa viitejulkaisussa D5 on esitetty ratkaisu, jolla hartsi- ja rasvahappojen saantoa jakotislauksessa voidaan parantaa tislattavan raakamäntyöljyn laatua parantamalla. Kyseiseen viitejulkaisuun nähden muodostettavana objektiivisena teknisenä ongelmana on siten löytää vaihtoehtoinen tapa parantaa hartsi- ja rasvahappojen saantoa kyseisen viitejulkaisun kuvassa 6‑3 esitetyn menetelmän tislausvaiheessa tislattavan raakamäntyöljyn laatua parantamalla.

5.1.4.3 Objektiivisen teknisen ongelman ratkaisun ilmeisyys

Viitejulkaisu D6 on käsikirja, jonka voidaan katsoa edustavan tarkasteltavana olevan keksinnön alan ammattimiehen yleistietoja. Mainitussa viitejulkaisussa (s. 591) esitetyn perusteella pienpoiston olosuhteet vaikuttavat hartsi- ja rasvahappojen saantoon tislauksessa. Näin ollen edellä todettua objektiivista teknistä ongelmaa ratkaiseva alan ammattimies tutkisi yleistietojensa perusteella, millä tavalla pienpoistoa voisi tehostaa viitejulkaisun D5 kuvassa 6‑3 esitetyssä menetelmässä.

Viitejulkaisu D3 edustaa viitejulkaisuun D5 nähden läheistä tekniikan alaa (mäntyöljyn pienpoisto ennen jatkokäsittelyä), joten edellä todettua objektiivista teknistä ongelmaa ratkaiseva alan ammattimies perehtyisi viitejulkaisun D3 sisältöön. Viitejulkaisussa D3 on esitetty ratkaisu, jolla parannetaan mäntyöljyn pienpoistoa, joten mainittua objektiivista teknistä ongelmaa ratkaisevalla alan ammattimiehelle on siten syy muokata viitejulkaisun D5 kuvan 6‑3 mukaista menetelmää viitejulkaisussa D3 esitetyn perusteella.

Kolmivaiheinen haihdutus on esitetty viitejulkaisun D3 sivulla 4 edullisena ratkaisuna parantaa pienpoistoa. Mainitun viitejulkaisun sivulla 6 on lisäksi esitetty, että kolmivaiheinen haihdutus on edullista toteuttaa siten, että ensimmäisessä haihdutusvaiheessa käytetään ohutkalvohaihdutinta, toisessa vaiheessa levymolekyylitislainta tai ohutkalvohaihdutinta ja kolmannessa vaiheessa lyhyttiehaihdutinta. Edellä todettua objektiivista teknistä ongelmaa ratkaisevan alan ammattimiehen olisi siten ilmeistä korvata viitejulkaisun D5 kuvan 6‑3 mukaisen menetelmän kaksivaiheinen haihdutus viitejulkaisussa D3 edullisena esitetyllä kolmivaiheisella haihdutuksella. Ensin mainitun menetelmän kaksivaiheisessa haihdutuksessa on käytetty kahta ohutkalvohaihdutinta, joten alan ammattimiehen olisi edelleen ilmeistä toteuttaa kolmivaiheinen haihdutus mainitussa menetelmässä lisäämällä siihen kolmanneksi haihduttimeksi lyhyttiehaihdutin, jolloin lopputuloksena on viitejulkaisussa D3 edullisena esitetty kolmen haihduttimen yhdistelmä. Objektiivisen teknisen ongelman ratkaiseminen patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä tavalla on siten alan ammattimiehelle ilmeistä viitejulkaisussa D3 esitetyn perusteella.

5.1.4.4 Keksinnöllisyysarvioinnin lopputulos

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroa olennaisesti viitejulkaisujen D5 ja D3 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta. Ensisijainen patenttivaatimusasetelma ei siten ole hyväksyttävissä.

5.2 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 1

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

P1: Menetelmä biomassapohjaisen materiaalin fraktioimiseksi,
P2: jolloin menetelmässä haihdutetaan biomassapohjaisen materiaalin haihdutettavissa oleva osa lyhyttiehaihduttimessa, SPE, nestemäisessä muodossa olevan kevyen fraktion, josta on poistettu piki, ja raskaamman pikifraktion tuottamiseksi,
P3: jolloin menetelmässä haihdutetaan biomassapohjaista materiaalia (101) ohutkalvohaihduttimessa, TFE (102), TFE-ylähöyryfraktion (TFE overhead vapour fraction, 103), joka sisältää ainakin orgaanisia happoja ja neutraaleja orgaanisia komponentteja, ja TFE-jäännösfraktion (104) tuottamiseksi;
P4: jolloin mainittu nestemäisessä muodossa oleva kevyt fraktio (106), josta on poistettu piki, ja mainittu raskaampi pikifraktio (107) saadaan haihduttamalla mainittu TFE-jäännösfraktio (104) mainitussa SPE:ssä (105);
P5: tislataan tislauskolonnissa (108) TFE-ylähöyryfraktio (103) ja nestemäisessä muodossa oleva kevyt fraktio (106), josta on poistettu piki,
P6: kevyemmän orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktion (109), ensimmäisen raskaamman nestemäisessä muodossa olevan orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktion (110, 131) ja toisen raskaamman kaasumaisessa muodossa olevan orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktion (131) tuottamiseksi; ja
P6a: jolloin menetelmässä saadaan tuotteina mainittu raskaampi pikifraktio (107), kevyempi orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktio (109), ensimmäinen raskaampi orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktio (110, 131) ja toinen raskaampi orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktio (131).

Keksinnöllisyys

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksesta 1 ensin mainittuun lisätyn piirteen P6a osalta. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D5 jaksossa 5.1.4.1 ensisijaisen patenttivaatimusasetelman tarkastelun yhteydessä esitetyillä perusteilla.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimukseen 1 lisätyssä piirteessä P6a on esitetty, että mainitun patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän tuotteina saadaan kyseisen patenttivaatimuksen piirteiden P2 ja P6 mukaisesti tuotetut jakeet. Näin ollen tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisun D5 kuvassa 6‑3 esitetystä menetelmästä samojen piirteiden, eli piirteiden P2, P4 ja P5 siltä osin, että tislauskolonnissa tislataan lyhyttiehaihduttimesta saatu nestemäisessä muodossa oleva kevyt fraktio, josta on poistettu piki, osalta kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä. Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaiselta menetelmältä puuttuu siten keksinnöllisyys viitejulkaisujen D5 ja D3 yhdistelmästä tunnettuun nähden samoilla edellä kohdassa 5.1.4.3 esitetyillä perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukaiselta menetelmältä.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroa olennaisesti viitejulkaisujen D5 ja D3 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 1 ei siten jo mainitulla perusteella ole hyväksyttävissä. Asiassa ei näin ollen ole aihetta lausua muista vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 hyväksyttävyyden esteiksi esitetyistä seikoista.

5.3 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 2

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

P1: Menetelmä biomassapohjaisen materiaalin fraktioimiseksi,
P2: jolloin menetelmässä haihdutetaan biomassapohjaisen materiaalin haihdutettavissa oleva osa lyhyttiehaihduttimessa, SPE, nestemäisessä muodossa olevan kevyen fraktion, josta on poistettu piki, ja raskaamman pikifraktion tuottamiseksi,
P3: jolloin menetelmässä haihdutetaan biomassapohjaista materiaalia (101) ohutkalvohaihduttimessa, TFE (102), TFE-ylähöyryfraktion (TFE overhead vapour fraction, 103), joka sisältää ainakin orgaanisia happoja ja neutraaleja orgaanisia komponentteja, ja TFE-jäännösfraktion (104) tuottamiseksi;
P4: jolloin mainittu nestemäisessä muodossa oleva kevyt fraktio (106), josta on poistettu piki, ja mainittu raskaampi pikifraktio (107) saadaan haihduttamalla mainittu TFE-jäännösfraktio (104) mainitussa SPE:ssä (105);
P5: tislataan tislauskolonnissa (108) TFE-ylähöyryfraktio (103) ja nestemäisessä muodossa oleva kevyt fraktio (106), josta on poistettu piki,
P6: kevyemmän orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktion (109), ensimmäisen raskaamman nestemäisessä muodossa olevan orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktion (110, 131) ja toisen raskaamman kaasumaisessa muodossa olevan orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktion (131) tuottamiseksi, ja
P7: jolloin nestemäisessä muodossa oleva kevyt fraktio (106), josta on poistettu piki, käsittää nestemäisessä muodossa olevan mäntyöljyfraktion, josta on poistettu piki, ja raskaampi pikifraktio (107) käsittää mäntyöljypikifraktion (TOP), ja
P8: menetelmässä haihdutetaan raakamäntyöljyä (101) ohutkalvohaihduttimessa, TFE (102), TFE-ylähöyryfraktion (103), joka sisältää ainakin hartsihappoa ja rasvahappoa, ja raakamäntyöljyfraktion, CTO (104), joka käsittää TFE-jäännöstä, tuottamiseksi;
P9: jolloin mainittu nestemäisessä muodossa oleva mäntyöljyfraktio (106), josta on poistettu piki, ja mainittu TOP-fraktio (107) saadaan haihduttamalla mainittua CTO-fraktiota (104) mainitussa SPE:ssä (105);
P10: tislataan tislauskolonnissa (108) TFE:n ylähöyryfraktio (103) ja mäntyöljyfraktio (106), josta on poistettu piki, jolloin tuotetaan raakarasvahappofraktio, CFA (109), nestemäisessä muodossa oleva mäntyöljyhartsifraktio, TOR (110, 131), ja kaasumaisessa muodossa oleva mäntyöljyhartsifraktio, TOR (131);
P11: saadaan tuotteina mainitut TOP-fraktio (107), CFA-fraktio (109) ja TOR-fraktiot (110, 131).

Keksinnöllisyys

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimus 1 eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksesta 1 ensin mainittuun lisättyjen piirteiden P7–P11 osalta. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D5 edellä kohdassa 5.1.4.1 ensisijaisen patenttivaatimusasetelman tarkastelun yhteydessä esitetyillä perusteilla.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 piirteissä P7–P11 kyseisen patenttivaatimuksen mukaisella menetelmällä fraktiotavaksi materiaaliksi on määritelty raakamäntyöljy ja menetelmän eri vaiheista saatavat jakeet vastaavasti raakamäntyöljystä kyseisellä fraktiointimenetelmällä saataviksi jakeiksi. Viitejulkaisun D5 kuvassa 6‑3 esitetyllä menetelmällä fraktioitava materiaali on raakamäntyöljy, joten piirteet P7–P11 ovat joko tunnettuja mainitusta viitejulkaisusta tai alan ammattimiehelle ilmeisiä mainitussa viitejulkaisussa esitetyn ja yleistietojen perusteella. Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaiselta menetelmältä puuttuu siten keksinnöllisyys sanotuilla ja edellä kohdassa 5.1.4.3 ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 tarkastelun yhteydessä esitetyillä perusteilla.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroa olennaisesti viitejulkaisujen D5 ja D3 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 2 ei siten jo mainitulla perusteella ole hyväksyttävissä. Asiassa ei näin ollen ole aihetta lausua muista vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 hyväksyttävyyden esteiksi esitetyistä seikoista.

5.4 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 3

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

P1: Menetelmä biomassapohjaisen materiaalin fraktioimiseksi,
P2: jolloin menetelmässä haihdutetaan biomassapohjaisen materiaalin haihdutettavissa oleva osa lyhyttiehaihduttimessa, SPE, nestemäisessä muodossa olevan kevyen fraktion, josta on poistettu piki, ja raskaamman pikifraktion tuottamiseksi,
P3: jolloin menetelmässä haihdutetaan biomassapohjaista materiaalia (101) ohutkalvohaihduttimessa, TFE (102), TFE-ylähöyryfraktion (TFE overhead vapour fraction, 103), joka sisältää ainakin orgaanisia happoja ja neutraaleja orgaanisia komponentteja, ja TFE-jäännösfraktion (104) tuottamiseksi;
P4: jolloin mainittu nestemäisessä muodossa oleva kevyt fraktio (106), josta on poistettu piki, ja mainittu raskaampi pikifraktio (107) saadaan haihduttamalla mainittu TFE-jäännösfraktio (104) mainitussa SPE:ssä (105);
P5: tislataan tislauskolonnissa (108) TFE-ylähöyryfraktio (103) ja nestemäisessä muodossa oleva kevyt fraktio (106), josta on poistettu piki,
P6: kevyemmän orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktion (109), ensimmäisen raskaamman nestemäisessä muodossa olevan orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktion (110, 131) ja toisen raskaamman kaasumaisessa muodossa olevan orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktion (131) tuottamiseksi; ja
P6a: jolloin menetelmässä saadaan tuotteina mainittu raskaampi pikifraktio (107), kevyempi orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktio (109), ensimmäinen raskaampi orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktio (110, 131) ja toinen raskaampi orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktio (131), ja
P7: jolloin nestemäisessä muodossa oleva kevyt fraktio (106), josta on poistettu piki, käsittää nestemäisessä muodossa olevan mäntyöljyfraktion, josta on poistettu piki, ja raskaampi pikifraktio (107) käsittää mäntyöljypikifraktion (TOP), ja
P8: menetelmässä haihdutetaan raakamäntyöljyä (101) ohutkalvohaihduttimessa, TFE (102), TFE-ylähöyryfraktion (103), joka sisältää ainakin hartsihappoa ja rasvahappoa, ja raakamäntyöljyfraktion, CTO (104), joka käsittää TFE-jäännöstä, tuottamiseksi;
P9: jolloin mainittu nestemäisessä muodossa oleva mäntyöljyfraktio (106), josta on poistettu piki, ja mainittu TOP-fraktio (107) saadaan haihduttamalla mainittua CTO-fraktiota (104) mainitussa SPE:ssä (105);
P10: tislataan tislauskolonnissa (108) TFE:n ylähöyryfraktio (103) ja mäntyöljyfraktio (106), josta on poistettu piki, jolloin tuotetaan raakarasvahappofraktio, CFA (109), nestemäisessä muodossa oleva mäntyöljyhartsifraktio, TOR (110, 131), ja kaasumaisessa muodossa oleva mäntyöljyhartsifraktio, TOR (131);
P11: saadaan tuotteina mainitut TOP-fraktio (107), CFA-fraktio (109) ja TOR-fraktiot (110, 131).

Keksinnöllisyys

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimus 1 eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksesta 1 ensin mainittuun lisättyjen piirteiden P6a ja P7–P11 osalta. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D5 edellä kohdassa 5.1.4.1 ensisijaisen patenttivaatimusasetelman tarkastelun yhteydessä esitetyillä perusteilla.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 piirteessä P6a on määritelty mainitun patenttivaatimuksen mukaisella menetelmällä saataviksi tuotteiksi mainitun patenttivaatimuksen piirteiden P2 ja P6 mukaisesti tuotetut jakeet. Piirteissä P7–P11 on puolestaan määritelty kyseisellä menetelmällä fraktioitavaksi materiaaliksi raakamäntyöljy ja menetelmän eri vaiheista saatavat jakeet vastaavasti raakamäntyöljystä kyseisellä menetelmällä saataviksi jakeiksi. Viitejulkaisun D5 kuvassa 6‑3 esitetyllä menetelmällä fraktioitava materiaali on raakamäntyöljy, joten piirteet P7–P11 ovat joko tunnettuja mainitusta viitejulkaisusta tai alan ammattimiehelle ilmeisiä mainitussa viitejulkaisussa esitetyn ja yleistietojen perusteella. Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaiselta menetelmältä puuttuu siten keksinnöllisyys sanotuilla ja edellä kohdassa 5.1.4.3 ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 tarkastelun yhteydessä esitetyillä perusteilla.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroa olennaisesti viitejulkaisujen D5 ja D3 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 3 ei siten jo mainitulla perusteella ole hyväksyttävissä. Asiassa ei näin ollen ole aihetta lausua muista vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 hyväksyttävyyden esteiksi esitetyistä seikoista.

5.5 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 4

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

P1: Menetelmä biomassapohjaisen materiaalin fraktioimiseksi,
P2: jolloin menetelmässä haihdutetaan biomassapohjaisen materiaalin haihdutettavissa oleva osa lyhyttiehaihduttimessa, SPE, nestemäisessä muodossa olevan kevyen fraktion, josta on poistettu piki, ja raskaamman pikifraktion tuottamiseksi,
P3: jolloin menetelmässä haihdutetaan biomassapohjaista materiaalia (101) ohutkalvohaihduttimessa, TFE (102), TFE-ylähöyryfraktion (TFE overhead vapour fraction, 103), joka sisältää ainakin orgaanisia happoja ja neutraaleja orgaanisia komponentteja, ja TFE-jäännösfraktion (104) tuottamiseksi;
P4: jolloin mainittu nestemäisessä muodossa oleva kevyt fraktio (106), josta on poistettu piki, ja mainittu raskaampi pikifraktio (107) saadaan haihduttamalla mainittu TFE-jäännösfraktio (104) mainitussa SPE:ssä (105);
P5: tislataan tislauskolonnissa (108) TFE-ylähöyryfraktio (103) ja nestemäisessä muodossa oleva kevyt fraktio (106), josta on poistettu piki,
P6: kevyemmän orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktion (109), ensimmäisen raskaamman nestemäisessä muodossa olevan orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktion (110, 131) ja toisen raskaamman kaasumaisessa muodossa olevan orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktion (131) tuottamiseksi,
P6b: jolloin biomassapohjainen materiaali on raakamäntyöljy.

Keksinnöllisyys

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 patenttivaatimus 1 eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksesta 1 ensin mainittuun lisätyn piirteen P6b osalta. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D5 edellä kohdassa 5.1.4.1 ensisijaisen patenttivaatimusasetelman tarkastelun yhteydessä esitetyillä perusteilla.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimukseen 1 lisätyssä piirteessä P6b on esitetty, että mainitun patenttivaatimuksen mukaisella menetelmällä fraktioitava biomassapohjainen materiaali on raakamäntyöljy. Viitejulkaisun D5 kuvan 6‑3 mukaisella menetelmällä fraktioitava materiaali on raakamäntyöljy. Näin ollen tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisun D5 kuvassa 6‑3 esitetystä menetelmästä samojen piirteiden, eli piirteiden P2, P4 ja P5 siltä osin, että tislauskolonnissa tislataan lyhyttiehaihduttimesta saatu nestemäisessä muodossa oleva kevyt fraktio, josta on poistettu piki, osalta kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä. Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaiselta menetelmältä puuttuu siten keksinnöllisyys viitejulkaisujen D5 ja D3 yhdistelmästä tunnettuun nähden samoilla edellä kohdassa 5.1.4.3 esitetyillä perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukaiselta menetelmältä.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroa olennaisesti viitejulkaisujen D5 ja D3 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 4 ei siten jo mainitulla perusteella ole hyväksyttävissä. Asiassa ei näin ollen ole aihetta lausua muista vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 hyväksyttävyyden esteiksi esitetyistä seikoista.

5.6 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 5

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 5 patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

P1: Menetelmä biomassapohjaisen materiaalin fraktioimiseksi,
P2: jolloin menetelmässä haihdutetaan biomassapohjaisen materiaalin haihdutettavissa oleva osa lyhyttiehaihduttimessa, SPE, nestemäisessä muodossa olevan kevyen fraktion, josta on poistettu piki, ja raskaamman pikifraktion tuottamiseksi,
P3: jolloin menetelmässä haihdutetaan biomassapohjaista materiaalia (101) ohutkalvohaihduttimessa, TFE (102), TFE-ylähöyryfraktion (TFE overhead vapour fraction, 103), joka sisältää ainakin orgaanisia happoja ja neutraaleja orgaanisia komponentteja, ja TFE-jäännösfraktion (104) tuottamiseksi;
P4: jolloin mainittu nestemäisessä muodossa oleva kevyt fraktio (106), josta on poistettu piki, ja mainittu raskaampi pikifraktio (107) saadaan haihduttamalla mainittu TFE-jäännösfraktio (104) mainitussa SPE:ssä (105);
P5: tislataan tislauskolonnissa (108) TFE-ylähöyryfraktio (103) ja nestemäisessä muodossa oleva kevyt fraktio (106), josta on poistettu piki,
P6: kevyemmän orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktion (109), ensimmäisen raskaamman nestemäisessä muodossa olevan orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktion (110, 131) ja toisen raskaamman kaasumaisessa muodossa olevan orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktion (131) tuottamiseksi; ja
P6a: jolloin menetelmässä saadaan tuotteina mainittu raskaampi pikifraktio (107), kevyempi orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktio (109), ensimmäinen raskaampi orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktio (110, 131) ja toinen raskaampi orgaanisen hapon ja neutraalien orgaanisten komponenttien fraktio (131)
P6b: jolloin biomassapohjainen materiaali on raakamäntyöljy.

Keksinnöllisyys

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 5 patenttivaatimus 1 eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksesta 1 ensin mainittuun lisättyjen piirteiden P6a ja P6b osalta. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D5 edellä kohdassa 5.1.4.1 ensisijaisen patenttivaatimusasetelman tarkastelun yhteydessä esitetyillä perusteilla.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 piirteessä P6a on määritelty kyseisen patenttivaatimuksen mukaisella menetelmällä saataviksi tuotteiksi kyseisen patenttivaatimuksen piirteiden P2 ja P6 mukaisesti tuotetut jakeet. Piirteessä P6b puolestaan on esitetty, että mainitun patenttivaatimuksen mukaisella menetelmällä fraktioitava biomassapohjainen materiaali on raakamäntyöljy.

Viitejulkaisun D5 kuvan 6‑3 mukaisella menetelmällä fraktioitava materiaali on raakamäntyöljy. Näin ollen tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisun D5 kuvassa 6‑3 esitetystä menetelmästä samojen piirteiden, eli piirteiden P2, P4 ja P5 siltä osin, että tislauskolonnissa tislataan lyhyttiehaihduttimesta saatu nestemäisessä muodossa oleva kevyt fraktio, josta on poistettu piki, osalta kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä. Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaiselta menetelmältä puuttuu siten keksinnöllisyys viitejulkaisujen D5 ja D3 yhdistelmästä tunnettuun nähden samoilla edellä kohdassa 5.1.4.3 esitetyillä perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukaiselta menetelmältä.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroa olennaisesti viitejulkaisujen D5 ja D3 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 5 ei siten jo mainitulla perusteella ole hyväksyttävissä. Asiassa ei näin ollen ole aihetta lausua muista vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 5 hyväksyttävyyden esteiksi esitetyistä seikoista.

5.7 Johtopäätös

Markkinaoikeuden tarkasteltavina olevat patenttivaatimusasetelmat eivät ole hyväksyttävissä. Patentti- ja rekisterihallituksen päätös on siten kumottava, ja patentti numero FI 128591 on kumottava kokonaisuudessaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen 25.1.2023 antaman päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin numero FI 128591 kumoamista varten.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila ja Jaakko Ritvala sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.